Liikuntataitojen oppiminen ja taidon testaaminen. Timo Jaakkola, LitT, dosentti, psykologi Liikuntatieteellinen TDK JY

Transkriptio

1 Liikuntataitojen oppiminen ja taidon testaaminen Timo Jaakkola, LitT, dosentti, psykologi Liikuntatieteellinen TDK JY

2 Esityksen teemoja Taitojen/oppimisen peruskäsitteet Motorinen oppiminen Taitojen ja motorisen oppimisen mittaaminen

3 Käsitteitä Motorinen taito = taito, joka vaatii vapaaehtoista kehon ja/tai raajojen liikettä tavoitteen saavuttamiseksi (Magill, 2007) Hieno vs. karkeamotoriikka Suljettu vs. avoin taito Erillis-, sarja- ja jatkuvat taidot Yksilö- vs. vuorovaikutteiset taidot Gentilen luokittelu Motoriset perustaidot

4 Käsitteitä Suoritus = motorisen taidon toteuttamista tiettynä aikana ja tietyssä paikassa (Magill, 2007) Suoritus havaittavissa olevaa käyttäytymistä johon vaikuttaa harjoittelun/oppimisen lisäksi monet muutkin tekijät, kuten motivaatio, väsymys, kunto, tarkkaavaisuus ja vireystila

5 Käsitteitä Motorinen oppiminen (motor learning) = set of internal processes associated with practice or experience leading to relatively permanent changes in the capability for movement (Schmidt & Lee, 2005) = harjoittelun aikaansaama kehon sisäinen tapahtumasarja, joka johtaa pysyviin muutoksiin potentiaalissa tuottaa liikkeitä

6 Mittaamisen keskeinen kysymys Kumpaa halutaan mitata motorista taitoa (l. suoritusta) vai motorista oppimista? -Harjoittelu ja oppiminen tapahtuvat rinnakkain, mutta eivät lineaarisesti -Oppiminen on prosessi, joka ei ole suoraan havaittavissa

7 Motorinen oppiminen Motoristen taitojen oppimisen myötä suoritus 1. Paranee 2. Yhdenmukaistuu 3. Pysyvyys lisääntyy 4. On sovellettavissa muissa ympäristöissä Motorista oppimista arvioitaessa tulisi mitata kyseisiä oppimisen piirteitä

8 Motorisella oppimisella neurologinen perusta Oppimisessa syntyy uusia aivosoluja ja hermoyhteyksiä aivosolujen välille Harjoittelu vahvistaa hermoreittiä hermopunos Hermopunokset muodostavat hermoverkkoja Aluksi harva Hienomotoriikassa tiheä Siirtovaikutusilmiö

9 Ihmisen liikuntakoneiston hermotus Keskushermosto Ääreishermosto

10 Liikkeiden säätelyn luupit

11 Pelkistetty liikkumisen toimintakaavio (Schmidt, 2008) Ärsykkeen tunnistus Liikevastauksen valinta Liikevastauksen ohjelmointi Aivot Motorinen ohjelma Suoritusmielikuva Suorituksen vertailu Selkäydin Lihakset Liikesuoritus Palaute: Lihasvoima ja pituus Palaute: Nivel- ja kehon asento Ympäristö Mitattu tulos Palaute: Näkö, kuulo, tunto Tieto tuloksesta/suorituksesta

12 Oppiminen paljon muuta kuin näkyvää liikettä Havainto Päätöksenteko Toiminta

13 Havainnon/toiminnan tutkiminen

14 Quiet-eye -tutkimus

15 Motorinen oppiminen 1. Vapausasteongelma 2. Koordinaation itseorganisoituminen

16 Constraints-Led Approach (Davids ym. 2008) seuraava taitokongressi Kisakalliossa

17 Motoriikan mittaaminen Menetelmiä laboratoriossa: Reaktioajat Virhemitat Kinemaattiset analyysit Kineettiset analyysit EMG Aivojen kuvantamisen menetelmät EEG, MEG, MRI, PET, TMS Koordinaation mittaaminen

18 Suomessa käytettyjä kenttätestejä motoriikkaan APM testi; 1-3 ja 4-7 vuotiaille (Numminen, 1995) TGMD-2; 3-11 vuotiaille (Ulrich, 2000) Move!; 4-9 luokkalaisille ( Koulun kunto- ja liikehallintatesti; 5-9 lk + lukio (Nupponen ym., 2007) KTK testi 5-14 vuotiaille (Kiphard & Schilling, 2007) Movement ABC; lasten (3-11 v.) motoristen kehitysviivästymien diagnosointi (Henderson ym., 2007) Keski-ikäisten terveyskuntotesti ( Ikääntyvien terveyskuntotesti 8 juoksu; aikuisväestö (19-55 v.), diagnosointi, kuntoutus (Tegner ym., 1986) Toimia tietokanta; testejä aikuisille, ikääntyneille, kuntoutukseen, eri potilasryhmille (

19 Motoriikan arviointi/mittaaminen Mittausmenetelmät jaetaan: Määrällisiin (performance outcome) Laboratoriossa esim. reaktioajat, Kentällä esim. KTK, Move!, Kunto- ja liikehallinta Laadullisiin (performance production) Laboratoriossa esim. raajojen kinematiikka, tuotettu voima, EEG, EMG Kentällä esim. TGMD-2

20 20 metrin viivajuoksu Vauhditon 5 loikka Ylävartalon kohotus Etunojapunnerrus Kehon liikkuvuus Heitto-kiinniottoyhdistelmä

21 KTK testi Ketteryys, koordinaatio, dynaaminen tasapaino Esteen yli kinkkaus Tasapainoilu takaperin Sivuttaishyppely Sivuttaissiirtyminen KTS. Kiphard, E. & Schilling, F. (2007). Körperkoordinationstest für Kinder. Manual. Beltz Test, Hogrefe Verlagsgruppe.

22 TGMD-2 (Ulrich, 2000)

23 Motorisen oppimisen arviointi/mittaaminen Oppimiskäyrät Koordinaatio Kehon vapausasteet Pysyvyysmittaus Siirtovaikutustesti

24 Motorinen oppiminen Motoristen taitojen oppimisen myötä suoritus 1. Paranee 2. Yhdenmukaistuu 3. Pysyvyys lisääntyy 4. On sovellettavissa muissa ympäristöissä Motorista oppimista arvioitaessa tulisi mitata kyseisiä oppimisen piirteitä

25 Taidon/oppimisen mittaustuloksiin lapsilla ja nuorilla vaikuttavat myös Motorinen kehittyminen = jatkuvaa motoristen taitojen ja liikkeen säätelymekanismien kehittymistä varhaislapsuudesta vanhuuteen (Haywood & Getchell, 2009)

26 Koordinaation kehittyminen iän myötä