Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa - Onni ja tyytyväisyys piilevät pienissä arkielämän asioissa

Transkriptio

1 Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa - Onni ja tyytyväisyys piilevät pienissä arkielämän asioissa Sisä-Savon seutuseminaari pidettiin Suonenjoella Tapaamiseen kokoontui kunnan eri hallintokuntia, järjestöjen edustajia, yrittäjiä ja kuntalaisia. Keskustelua käytiin Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa (IKIPOSA) tutkimuksen tuloksista ja Sisä-Savon alueen tuuppauspäivistä. Alustavia tuloksia tutkimuksesta on esitelty seutuseminaareissa. Seutuseminaarien jälkeen seuraava tapahtuma on Koillis-Savossa Rautavaaralla toteutettava tuuppauspäivä Rautavaara päivien yhteydessä ( ). Tuuppauspäivissä esitetään lisää tutkimuksen tuloksia Itä-Suomen yliopiston professoreiden haastatteluina toteutettujen videotallenteiden avulla. Lisäksi hankkeessa tuotetaan hankekunnille Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa kyselytutkimuksesta kuntakohtaiset raportit, joita voidaan kunnissa hyödyntää. Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa (IKIPOSA) tutkimus: - Itä-Suomen yliopisto toteutti Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa (IKIPOSA) -tutkimuksen yhdessä Pohjois-Savon kuntien kanssa osana Ikäinnovaatio hanketta. - Tutkimus toteutettiin postikyselyllä marraskuu tammikuu Ensimmäisen vaiheen kysely kohdistettiin 60 ja 70 vuotta täyttäneille pohjoissavolaisille vuonna Postitettiin yhteensä 3902 kuusikymmentävuotiaille ja 1920 seitsemänkymmentävuotiaille - Tutkimusaineistoa kerätään 60 ja 70 vuotta täyttäviltä viiden vuoden välein välisenä aikana - Tutkitaan, mitkä tekijät selittävät mahdollista toimintakyvyn ja elämänlaadun muutosta - Tutkimukseen osallistui Pohjois-Savossa yhteensä 2508 henkilöä (43 %). 60 -vuotiailla vastausprosentti oli 39 % ja 70 -vuotiailla 52 %. Vastaajista miehiä oli 45 % ja naisia 55 %.

2 Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa (IKIPOSA) kysely nosti esille seuraavia tuloksia Sisä-Savon osalta Taustatiedot - Työntekijöitä, maatalousyrittäjiä ja yrittäjiä Tuloksien mukaan Sisä-Savossa (13 %) on hieman enemmän yrittäjiä kuin Pohjois-Savossa (9 %). Tämän lisäksi Sisä-Savossa (pois lukien Suonenjoki) on maatalousyrittäjiä 23 % kun koko Pohjois-Savossa 9 %. Sisä-Savossa korkean asteen suorittaneita on hieman vähemmän (n. 19 %) kuin Pohjois-Savossa (29 %). Riittävän ajoissa pitäisi miettiä, että sitten kun minä tarvitsen apua, niin mitä voisin saada ja mistä voisin saada? Sisä-Savossa asutaan omakotitalossa enemmän kuin Pohjois-Savossa, mutta vapaa-ajanasuntoja on hieman vähemmän. Maaseutuasuminen näkyy Sisä-Savossa (pois lukien Suonenjoki) sillä matkat kuntakeskukseen tai taajamaan ovat useammin yli 10 km (39 % vastaajista) kuin Suonenjoella (19 %) tai Pohjois-Savossa (21 %). Sisä-Savossa (pois lukien Suonenjoki) omaan ikääntymiseen oltiin varautumassa muuttamalla lähemmäksi palveluita (28 %) kun vastaavasti Suonenjoella vastaajista 18 % ajatteli tehdä vastaavasti. Tilaisuudessa pohdittiin, että näkyvätkö pitkät välimatkat tuloksessa. Etäisyydet vaikuttavat päätöksiin: missä kykenee asumaan siinä vaiheessa, kun esimerkiksi ei ole enää ajokorttia?. Sosiaalijohtaja Marja-Leena Markkanen totesi kommenttipuheenvuorossaan, että ajokortin puute näyttäytyy kuljetuspalveluiden tarpeena ja Suonenjoella täytyisi olla kutsutaksireittejä enemmän kuin nyt. Kesällä on hyvin hankala päästä esim. Iisvedeltä pankkiin ja muihin palveluihin. Liikkuminen on todellinen ongelma, koulut kun loppuu, niin kyyditys loppuu haja-asutusalueelle. Monella ikääntyvällä olisi resursseja myös kustantaa itse kuljetus palveluihin. Asuminen ikääntyvät haluavat asua myös tulevaisuudessa kotonaan (68 %), mutta sekä kodissa että lähiympäristössä on puutteita. Tutkimuksessa ilmeni, että jopa 68 % vastaajista arvioi asuvansa nykyisessä kodissaan vielä 10 vuoden päästä. Markkasen mukaan tulos vahvistaa hänen työssään havaitsemaansa asiaa oman kodin tärkeydestä: joillekin ikääntyville ihmisille oma koti on niin tärkeä (esim. sukuasunto, johon kiinnytty), että siitä ei voi missään olosuhteessa luopua. Toisaalta voisi ajatella niinkin päin, että voisiko uusi koti ja sen hankinta olla iloinen asia?

3 Vastaajien mukaan omassa kodissa ja asuinympäristössä on puutteita, jotka vaikeuttaisivat selviytymistä arjen askareissa, mikäli toimintakyky alenisi. Tutkimuksen tulos herätti keskustelua siitä, että tulevaisuudessa kotien muutostyöt ovat keskeinen asia. Kunnissa on myös asunnonkorjausavustuksia haettavana, mutta usein tulee eteen varallisuus. Lähtökohta on se, että avustukset ovat pienituloisille. Toisaalta jos on varallisuutta, niin miksi sitä ei käyttäisi oman kotinsa muutostöihin, jotta kodissa sitten kykenisi asumaan mahdollisimman pitkään? Kerrostaloissa hissejä on vähän Suonenjoella, sillä 77 % vastaajista ilmoitti, että kerrostalossa ei ole hissiä (Pohjois-Savossa 47 %). Kerrostalojen hissittömyys vaikeuttaa ikääntyvien asumista siinä vaiheessa kun toimintakyvyssä tapahtuu muutosta. Tämän asian suhteen olisi hyvä viestiä taloyhtiöille siitä, että hissien rakentamiseen on avustuksia haettavissa ja esteettömän liikkumisen asiat on syytä ottaa huomioon. Asuinalueeseen ollaan tyytyväisiä ja asuinalue koetaan turvalliseksi Sisä-Savossa ja koko Pohjois-Savossa omaan asuinalueeseen ollaan tyytyväisiä ja asuinalue koetaan turvalliseksi. Tosin Suonenjoella turvallisuuden tunteen suhteen tulokset (86 %) eroavat hieman verrattuna muuhun Sisä-Savoon (94 %). Lisäksi Suonenjoella yksin asuvien määrä (32 %) nousee hieman korkeammalle verrattuna muuhun Sisä-Savoon (26 %) ja Pohjois-Savoon (23 %). Harrastukset - Luonnon merkitys korostuu Sisä-Savossa. Suonenjoen sosiaalijohtaja Marja-Leena Markkanen oli iloinen siitä, että tutkimuksessa kartoitettiin mm. kädentaidot ja luontoon liittyvät asiat: näitä on hyvä kysyä, etenkin maaseudulla asuvilta. Tutkimuksen mukaan lasten ja / tai eläinten hoitaminen päivittäin tai viikoittain nousee korkeammalle Sisä-Savon (pois lukien Suonenjoki) tuloksissa (33 %) kuin Suonenjoella (26 %). Koettiin, että naapuriapu ja perään kahtominen on maalla vielä voimissaan, yksinasuvia ja iäkkäitä naapureita seurataan. Oma laiskuus on suuri syy, mikä estää liikkumasta. Emmerdale, Kauniit ja rohkeat ovat hyviä tekosyitä. Liikkua pitäisi, ikäihmisillä voimaa pitäisi olla erityisesti reisissä Sisä-Savon (pois lukien Suonenjoki) vastaajista 16 % (Suonenjoki 12 %) ei liiku enempää kuin on välttämätöntä, kun Pohjois-Savon alueen vastaajista näin vastasi 11 %. Ohjatun liikunnan harrastaminen oli hieman suurempaa Suonenjoella (29 %) verrattuna koko Pohjois-Savoon (23 %). Tutkimuksessa ilmeni, että Sisä-Savossa harrastetaan ns. hyötyliikuntaa. Liikuntaharrastusta rajoittaviksi tekijöiksi koettiin tutkimuksen mukaan mm. työ (vuorotyö, työmatkat) ja huono sää.

4 Ei ole intoa eikä aikaa vapaaehtoistyöhön, mutta vapaaehtoistyön kautta voi saada uusia ystäviä tai tarjota jollekin muulle ihmiselle tukeaan. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen harvemmin tai ei koskaan, oli vastausprosenttina korkea sekä Sisä-Savon (68 %) että Pohjois-Savon (75 %) vastauksissa. Tutkimuksen mukaan 70 vuotiaat nousevat Sisä-Savossa aktiivisemmin vapaaehtoistoimintaan osallistuvaksi (19 %) päivittäin tai viikoittain. Tulos herätti keskustelua ja pohdittiin mm. sitä, että ehkä ikääntyvistä henkilöistä osa arastelee lähteä toimintaan mukaan tai osa ei halua sitoutua säännöllisiin tapaamisiin. Lisäksi 60 vuotiailla ei ole intoa eikä aikaa vapaaehtoistyöhön. Riippuu paljon siitä, mikä on muu päivän sisältö, jaksaako vielä ihmisten seurassa työn jälkeen. Markkasen mukaan tulisi miettiä vapaaehtoistoiminnan myönteisiä puolia ja sitä mitä se antaa. Kulttuuritarjontaa on, mutta kun kehtuuttaa, oma laiskuus saattaa estää lähtemästä?. Tutkimuksessa ilmenee, että itsensä sivistämisen suhteen ihmiset jakautuvat kahtia, he joko sivistävät itseään tai sitten eivät. Kulttuurin vähäisen osallistumisen suhteen (Suonenjoella 77 % osallistui harvemmin tai ei koskaan; Sisä-Savossa (pois lukien Suonenjoki) 83 %) pohdittiin sitä, mikä selittäisi tutkimustulosta. Onko kyse pitkistä välimatkoista vai mistä? Todettiin, että mm. Sisä-Savon kansalaisopistolla on kuoroja eli tarjontaa on, mutta kysyntää ei. Sisä-Savon kuusi- ja seitsemänkymppiset ovat tyytyväisiä terveyteensä Tutkimuksessa ilmeni, että niin Sisä-Savossa kuin Pohjois-Savossakin vastaajat olivat pääasiassa tyytyväisiä terveyteensä (noin 68 %) ja kokivat terveytensä hyväksi (noin 56 %). Toisaalta noin 29 % vastaajista toi esille, että fyysinen kipu rajoittaa päivittäistä toimintaa. Elämänlaatuun oltiin tyytyväisiä, mutta Suonenjoella tulos oli hieman matalampi (69 % vastaajista tyytyväisiä) kuin muualla Sisä-Savossa (78 %). Markkanen muistuttaa, että ei ole välttämättä iästä kiinni, mitä sairauksia tulee. Ikääntyvien ravitsemus Hurahdetaanko me 60- ja 70-vuotiaatkin karppaukseen? Sisä-Savon alueen vastaajista noin 40 % vastasi, että he ovat viimeisen vuoden aikana muuttaneet ravitsemustottumuksiaan terveydellisistä syistä oma-aloitteisesti. Ovatko omatoimiset muutokset ravitsemustottumuksissa hyväksi vai voiko niistä olla jopa haittaa? Tilaisuudessa koettiin, että tarvetta olisi järjestää alueella luentoja ikääntyville sopivasta ravinnosta, sillä terveellisellä ravinnolla ja ruokatottumuksilla on suuri merkitys yleisen hyvinvoinnin kannalta. Lisäksi keskustelua käytiin mm. Menumat Oy:n ateria-automaatista ja sen mahdollisuuksista vastata ikääntyvien tarpeisiin.

5 Eläkeläisten arvostus - Mitä muuta arvostus on kuin verojen maksua? Onko sillä väliä arvostetaanko minua? Markkasen mukaan eläkeläisten arvostuksen osalta tutkimuksen tulokset ovat mielenkiintoiset. Keskustelua käytiin siitä, että Tuleeko arvostaminen ja ei-arvostaminen sitä kautta, miten paljon sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsee vai siitä, että olen eläkeläinen ja voin osallistua ja voin antaa panokseni yhteiskuntaan. Muuttuuko arvostus sitten, kun ikääntyneiden lukumäärä kunnissa kasvaa? Vai onko arvostus myös aika paljon sitä, miten ikääntyvistä ihmisistä puhutaan, nakerretaanko yleisen puhumisen tasolla arvostusta? Täytyisi ottaa ikääntyvistä ihmisistä hyviä asioita esille. Lisäksi nykyisin ATK-osaamattomuus on suunnilleen sama kuin lukutaidottomuus. Sisä-Savon seutuseminaarissa vahvistettiin tuuppauspäivien ajankohtia. On mietittävä, miten saadaan yrityspalveluja aktivoitua tuuppauspäiviin. Yritykset eivät välttämättä tiedä minkälaisia yrityksiä näihin päiviin voisi lähteä mukaan. Tervon osalta pohdintaa käytiin siitä, mihin tapahtumaan tuuppauspäivät yhdistettäisiin. Yksi mahdollisuus olisi yhdistää luontomessuihin (järjestöt ovat kiinni järjestämisessä) ja toinen vaihtoehto on vanhustenviikon päätapahtumaksi. Asia ja aikataulu ratkeavat ensi viikolla vanhusneuvoston kokouksen jälkeen. Rautalammin osalta päivämäärä jäi vielä auki, mutta ajatuksena on yhdistää tuuppauspäivä vanhustenviikon yhteyteen. Ajatuksena on, että: Ei tehdä päivästä tylsää. Mukaan on saatava huumoria ja elävää asiaa. Pajoja kuntiin, joissa vanhat ja nuoret voisivat tehdä yhdessä esim. vaatteiden tuunausta. Yrittäjiä tarvitaan mukaan. On tuupattava eläkkeelle jääviä aktiiviseen toimintaan. Vesannolla tuuppauspäivät tapahtuvat syyssävväyksen kanssa samana päivänä , omana tapahtumana nettikahvila ajatuksella Vesannon seurakuntakodin tiloissa. Alustavana ajatuksena on, että kunnan hallintokunnat ovat tuuppauksessa yhdessä näkyvillä (virkamiehet ja perustyötä tekevät, jotta kasvot tulisivat tutuiksi ). Tämän lisäksi ajateltiin, että ensihoitopalvelu voisi tulla esittäytymään siitä näkökulmasta, mitä he pystyvät tekemään paikallisella tasolla asuinkunnassa. Hyvä olisi jos mukaan saataisiin ns. elävät esimerkit töissä käyvistä eläkeläisistä mukaan. Ikäryhmää (60+ -vuotiaita) kiinnostaa mahdollisesti se, miten työelämässä jatkaminen vaikuttaa eläkkeeseen. Suonenjoella tuuppauspäivät ovat ikäihmistenviikon yhteydessä Ikäihmistenneuvosto ottaa vastuun järjestelyistä, mutta apu on tervetullutta, jotta vastuu jakautuisi tasaisemmin. Suonenjoki-Rautalampi TULES ry ilmoittautui jo mukaan järjestelyihin.

6 Tilaisuudessa oli edustusta myös Keiteleeltä ja siellä tuuppauspäiväksi vahvistettiin Valojen viikko tapahtuman yhteydessä Hyvinvointipäivä nimellä. Lisätietoja: Tutkija, projektipäällikkö Elsa Paronen, puh , Projektisuunnittelija Katja Ropponen, puh , Tutkimusapulainen Tommi Ahonen, puh. Puh: , Verkkosivut: Kirjoittajat: Elsa Paronen ja Katja Ropponen