Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa (IKIPOSA) tutkimuksen alustavat tulokset Varkauden ja Leppävirran osalta

Transkriptio

1 Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa (IKIPOSA) tutkimuksen alustavat tulokset Varkauden ja Leppävirran osalta Varkauden ja Leppävirran alueen seutuseminaari pidettiin Varkaudessa Tapaamiseen kokoontui kunnan eri hallintokuntia, järjestöjen edustajia, yrittäjiä ja kuntalaisia. Keskustelua käytiin Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa (IKIPOSA) tutkimuksen tuloksista ja alueen tuuppauspäivistä, jotka sijoittuvat keväälle Hankkeessa tuotetaan hankekunnille Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa kyselytutkimuksesta kuntakohtaiset raportit, joita voidaan kunnissa hyödyntää. Alustavia tuloksia tutkimuksesta on esitelty seutuseminaareissa. Seutuseminaarien jälkeen seuraava tapahtuma on Koillis-Savossa Rautavaaralla toteutettava tuuppauspäivä Rautavaara päivien yhteydessä ( ) ja Tervossa Luontomessujen yhteydessä pidettävä tuuppauspäivä Ikäinnovaatio hanke tuo omalta osaltaan sisältöä messuille mm. hankkeen esitteiden ja videotallenteiden kautta, mahdollisuuksien mukaan hankkeen edustajia on mukana paikanpäällä tuuppauksissa. Tuuppauspäivissä esitetään lisää Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa (IKIPOSA) -tutkimuksen tuloksia Itä-Suomen yliopiston asiantuntijoiden haastatteluina toteutettujen videotallenteiden avulla. Videotallenteita mm. tuuppauspäiviin käytettäväksi on tällä hetkellä seuraavasti: Professori Heikki Kröger osteoporoosi, Professori Tiina Laatikainen päihteet (tupakka, alkoholi), Professori Sirpa Hartikainen monilääkitys, Professori Sari Rissanen asuminen TtM Susanne Hämäläinen (Savonia-amk) ulkonäkö

2 Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa (IKIPOSA) tutkimus: - Itä-Suomen yliopisto toteutti Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa (IKIPOSA) -tutkimuksen yhdessä Pohjois-Savon kuntien kanssa osana Ikäinnovaatio hanketta. - Tutkimus toteutettiin postikyselyllä marraskuu tammikuu Ensimmäisen vaiheen kysely kohdistettiin 60 ja 70 vuotta täyttäneille pohjoissavolaisille vuonna Postitettiin yhteensä 3902 kuusikymmentävuotiaille ja 1920 seitsemänkymmentävuotiaille - Tutkimusaineistoa kerätään 60 ja 70 vuotta täyttäviltä viiden vuoden välein välisenä aikana - Tutkitaan, mitkä tekijät selittävät mahdollista toimintakyvyn ja elämänlaadun muutosta - Tutkimukseen osallistui Pohjois-Savossa yhteensä 2508 henkilöä (43 %). 60 -vuotiailla vastausprosentti oli 39 % ja 70 -vuotiailla 52 %. Vastaajista miehiä oli 45 % ja naisia 55 %. Taustatiedot Työntekijöitä Leppävirralla vastausprosentti oli hieman parempi (50 %, 128 vastaajaa) kuin Varkaudessa (43 %, 261 vastaajaa). Ammattiryhmittäin tarkasteltuna Varkaudessa on enemmän työntekijöitä (49 %) kuin Leppävirralla (36 %) ja Pohjois-Savossa keskimäärin (39 %). Yrittäjien (10 %) määrä noudattelee Pohjois-Savon tilannetta (9 %). Varkaus poikkeaa maatalousyrittäjien määrässä, sillä heitä oli 2 %, kun vastaavasti Leppävirralla 12 % ja koko Pohjois- Savossa 9 %. Varkaudessa korkean asteen koulutuksen suorittaneita oli (28 %), lähes saman verran kuin Pohjois- Savossa (29 %) ja Leppävirralla hieman enemmän (34 %). Palvelualuepäällikkö Kirsi Laitinen Varkaudesta kertoi alueen taustoista kommenttipuheenvuorossaan. Varkaudessa on korkea työttömyys (20 %), pitkäaikaistyöttömiä on paljon, sairastavuus ja mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat tavallisia. Lisäksi on muistettava, että elämänmuutokset vaikuttavat erilailla eri yksilöihin. Asuminen - asuinalueeseen ollaan tyytyväisiä ja asuinalue koetaan turvalliseksi Leppävirralla asutaan omakotitalossa (64 %) enemmän kuin Varkaudessa (50 %) tai koko Pohjois-Savossa (55 %). Vapaa-ajan asuntoja on saman verran kuin Pohjois-Savossa, keskimäärin puolella vastaajista (noin 51 %). Tilaisuudessa nousi esille, että vapaa-ajan asuntoja halutaan muuttaa ympäri vuoden asuttaviksi.

3 Maaseutuasuminen näkyy Leppävirralla, sillä matkat kuntakeskukseen tai taajamaan ovat useammin yli 10 km (34 % vastaajista) kuin Varkaudessa (3 %) tai Pohjois-Savossa (21 %). Tilaisuudessa pohdittiin, että mitä taajamalla oli ymmärretty, olivatko esim. Leppävirran vastaajat huomioineet Sorsakosken ja Oravikosken vastatessaan? Kyselyn tuloksien raportoinnissa kunnille voisi huomioida tämän asian, mikä koetaan taajamaksi (postinumeroiden kautta tarkistaminen). Tulevaisuuden asuminen Varkaudessa (61 %) ja Leppävirralla (65 %) haluttiin asua nykyisessä asunnossa seuraavan 10 vuoden aikana ja tulokset ovat samansuuntaisia kuin Pohjois-Savossa. Palvelujen lähelle harkitsi muuttavansa viidesosa vastaajista. Lasten, ystävien tai sukulaisten luo harkitsi muuttavansa noin 7 % vastaajista, määrä noudattaa Pohjois-Savon keskiarvoa. Kirsi Laitinen (palvelualuepäällikkö) Varkaudesta kertoi, että kenenkään ei tarvitse muuttaa kuljetusten / palvelujen puuttumisen vuoksi kotoaan. Varkaudessa on PALI-reittejä kehitetty ja kotihoitoon on tulossa palveluseteli. Vastaajien mukaan omassa kodissa ja asuinympäristössä on puutteita, jotka vaikeuttaisivat selviytymistä arjen askareissa, mikäli toimintakyky alenisi. Tilaisuudessa pohdittiin mm. sitä, miten yhteisöllisyys edistäisi asumista? Hissit kerrostaloissa ja esteetön liikkuminen (korjaustyöt kodeissa) Kerrostaloissa hissejä on vähän Leppävirralla (85 %) ja Varkaudessa (62 %) vastaajista ilmoitti, että kerrostalossa ei ole hissiä (Pohjois-Savossa 47 %). Kerrostalojen hissittömyys vaikeuttaa asumista siinä vaiheessa kun toimintakyvyssä tapahtuu muutosta. Palvelualuepäällikkö Kirsi Laitinen kertoi tämän olevan ongelma, ja vaikka ihminen muuten selviytyisi kotona, voi ensimmäisessä kerroksessakin asuminen muodostua hankalaksi portaiden takia. Tämän asian suhteen olisi hyvä viestiä taloyhtiöille siitä, että hissien rakentamiseen on avustuksia haettavissa ja esteettömän liikkumisen asiat on syytä ottaa huomioon. Laitinen otti esille, että uudisrakentamisessa pyritään esteettömään asumiseen. Vanhustyön keskusliiton Itä-Suomen alueen korjausneuvojan palvelut ovat saatavissa joka kuntaan. Tilaisuudessa pohdittiin, että tämän lisäksi tarvittaisiin valtakunnallista ja myös seutukohtaista ikääntyvien asumisen opasta.

4 Yksin asuvien määrä Niin Varkaudessa, Leppävirralla kuin koko Pohjois-Savossa omaan asuinalueeseen ollaan tyytyväisiä ja asuinalue koetaan turvalliseksi. Varkaudessa yksin asuvien määrä (26 %) nousee hieman korkeammalle verrattuna Leppävirtaan (16 %) ja Pohjois-Savoon (23 %). Kommenttipuheenvuorossa Kirsi Laitinen Varkaudesta kertoi yksinäisyyden näkyvän myös sosiaali- ja terveystoimessa. Ikääntyvän jäädessä yksin, saattaa ilmetä esimerkiksi masennusta. Masennusta voi lisätä se, että ei harrasteta mitään, vaan jäädään tyhjiöön. Harrastukset - Luonnon merkitys Tutkimuksen mukaan lasten ja / tai eläinten hoitaminen päivittäin tai viikoittain nousee korkeammalle Leppävirralla (25 %) kuin Varkaudessa (22 %). Leppävirralla harrastettiin myös kädentaito ja luontoharrastuksia (66 %) enemmän kuin Varkaudessa (56 %). Liikunta Varkauden vastaajista 13 % ja Leppävirran vastaajista 14 % ei liiku enempää kuin on välttämätöntä, kun Pohjois- Savon alueen vastaajista näin vastasi 11 %. Ohjatun liikunnan harrastaminen oli hieman suurempaa Varkaudessa (24 %) kuin Leppävirralla (20 %) ja koko Pohjois-Savossa (23 %). Pohjois-Savossa (64 %), Varkaudessa (63 %) ja Leppävirralla (66 %) liikutaan pääasiassa yksin. Pohdittiin, että haluavatko ihmiset esim. omaa rauhaa yksin liikkuessaan. Toisaalta pääasia on se, että ylipäänsä liikutaan. Tilaisuudessa nostettiin esille, että liikuntapalveluita löytyy hyvin Varkaudessa. Tutkimuksessa ilmeni, että alueella harrastetaan ns. hyötyliikuntaa. Liikuntaharrastusta rajoittaviksi tekijöiksi koettiin tutkimuksen mukaan mm. työ (vuorotyö, työmatkat) ja huono sää sekä oma laiskuus. Tilaisuudessa koettiin, että tärkeää on että liikutaan; ohjattuna liikunta ei aiheutakaan kipua, mitä mahdollisesti itse tehtynä tulee. Seniorikortteja ostettiin varkaudessa viime vuonna 481 kpl. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta sitoo ehkä liikaa, miten sen kentän muutos olisi tulevaisuudessa nähtävä? Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen harvemmin tai ei koskaan, oli vastausprosenttina korkea sekä Varkaudessa (78 %) että Leppävirralla (75 %) kuin myös koko Pohjois-Savon (75 %) vastauksissa. Tulos herätti keskustelua ja pohdittiin mm. sitä, että ehkä ikääntyvistä henkilöistä osa arastelee lähteä toimintaan mukaan tai osa ei halua sitoutua säännöllisiin tapaamisiin. Lisäksi 60 vuotiailla ei ole intoa eikä aikaa vapaaehtoistyöhön. Palvelualuepäällikkö Kirsi Laitinen kommentoi myös sitä, että usein järjestöt toimivat omissa porukoissaan ja

5 sisälle ei aina pääse. Tilaisuudessa kysyttiin myös, että onko pakko harrastaa jotakin? Jotkut tykkää olla yksistään ja istua esim. järven rannalla. Kulttuurin vähäinen osallistuminen - Mitä kulttuurilla ymmärretään? Myös TV ja radio tarjoavat paljon kulttuuria Kulttuurin vähäisen osallistumisen suhteen (Varkaus 82 % osallistui harvemmin tai ei koskaan; Leppävirta 85 %) pohdittiin sitä, mikä selittäisi tutkimustulosta. Mitä kulttuurilla ymmärretään? Todettiin, että ajat ja ihminen muuttuu, mikä kiinnosti 15 vuotta sitten, ei kiinnosta nyt. Korkea työttömyys ja taloudellinen tilanne voivat olla myös esteenä osallistumiselle. Esimerkiksi maataloudessa ei ehkä ole totuttu hyödyntämään kulttuuritarjontaa, koska maatalousyrittäjyys on sitovaa. Kirsi Laitinen kertoi, että kulttuurin harrastaminen nähdään vielä elitistisenä, siihen ei esimerkiksi 3-vuorotyön takia ole kaikilla aikaa eikä mahdollisuutta osallistua. Toisaalta on muistettava se tosiasia, että kulttuuria on monenlaista. Olisiko kulttuuriluotsista apua? Medialle lähetettiin myös terveisiä, että kulttuuritarjontaa pitäisi mainostaa enemmän. Lisäksi pohdittiin, että esim. ajokortin puute, kulkuyhteydet (PALI aikataulut) jne. voivat olla esteitä kulttuuritapahtumiin osallistumiselle. Tyytyväisyys terveyteen ja elämänlaatuun sekä ravitsemustottumukset Tutkimuksessa ilmeni, että terveyteensä tyytyväisiä oli Varkaudessa (60 %) ja Leppävirralla (62 %) hieman vähemmän kuin Pohjois-Savossa (66 %). Kuitenkin terveyteensä tyytymättömiä oli alueella hieman vähemmän kuin Pohjois-Savossa keskimäärin. Vastaajista terveytensä koki hyväksi Varkaudessa saman verran kuin Pohjois- Savossa (56 %), Leppävirralla vastaavasti koki 51 % vastaajista. Noin neljännes (27 %) vastaajista toi esille, että fyysinen kipu rajoittaa heidän päivittäistä toimintaansa. Elämänlaatuun oltiin tyytyväisiä, mutta Leppävirralla tulos oli hieman matalampi (69 % vastaajista tyytyväisiä) kuin Varkaudessa (76 %) ja muualla Pohjois-Savossa (77 %). Leppävirran ja Varkauden vastaajista noin 40 % vastasi, että he ovat viimeisen vuoden aikana muuttaneet ravitsemustottumuksiaan terveydellisistä syistä oma-aloitteisesti. Ikäryhmittäin tarkasteltuna, 70-vuotiaista vastanneista, näin oli tehnyt hieman vähemmän (32 % vastanneista).

6 Iltapäivällä seutuseminaarissa ideoitiin Leppävirta ja Varkaus alueen tuuppauspäivien toteuttamista ja järjestämistä. Varkauden osalta ehdotettiin, että tuuppauspäivä voisi olla helmikuussa 2014 Ruukinhelmessä. Leppävirralta voitaisiin ohjata porukkaa Varkauteen, mutta siellä voisi olla pienemmässä mittakaavassa jotakin tuuppaustoimintaa. Seutuseminaarissa todettiin, että Itä-Suomen yliopiston toimesta (Ikäinnovaatio hankkeen toimijat) lähettävät Ikääntyminen ja hyvinvointi Pohjois-Savossa (IKIPOSA) kyselyn vastaanottaneille kutsun alueen tuuppauspäivään. Todettiin, että Varkaudessa on esimerkiksi parin vuoden välein keväällä Savon Sampo-messut, mutta ne on kohdistettu enemmän nuorille. Niitä voisi mahdollisesti räätälöidä myös ikääntyvämpään suuntaan. Kerrottiin myös, että Varkaudessa on helmikuussa 2014 Ruukin Helmi tapahtuma ja sen yhteyteenkin olisi hyvä saada lisää sisältöä. Ruukin Helmi tapahtuma on kaikenikäisille ja siellä on eri kulttuurialoilta tapahtumaa (Luovien alojen tekijöiden tapahtuma). Tällä saataisiin korostettua harrastamista, osallistumista ym. Varkauden lisäksi pohdittiin sitä, että olisiko Leppävirralla tapahtumia, jonka yhteyteen tuuppauspäivät voitaisiin kytkeä? Leppävirta totesi, että se voisi olla yhteistyössä Varkauden kanssa. Johonkin isomman tapahtuman yhteyteen voitaisiin tietysti järjestää myös Leppävirralla, mutta Leppävirta-päivät ja Biljardikisat eivät välttämättä sovi teemaan. Tilat Tilaisuudessa mietittiin, että tapahtuma ei voi olla yhdessä paikassa, koska ei ole tarpeeksi isoja tiloja. Voisi pitää useammassa eri paikassa, kuten toimijoiden omissa paikoissa tuuppausta, Kuopio Juhlii tapahtuman tyylisesti. Varkaudessa on tavallaan kaksi eri keskustaa, kummassakin kannattaisi ottaa toimijoita mukaan ko. alueen ympäristöstä. Järjestöt, kerhot ja vapaaehtoistoiminta Myös järjestömaailma ja vapaaehtoistyö olivat keskustelussa mukana ja todettiin, että järjestöjen tulisi modernisoitua ja tulla lähemmäksi kansalaista. Tässä esimerkiksi Martat-järjestö on onnistunut. Kynnys liittyä esimerkiksi eläkeläisjärjestöön on suuri ja sisään pääseminen vaikeaa.

7 Näytteilleasettajat ja teemat, sisällöt Informoidaan hankkeen puolesta ja seutuseminaariin osallistujien taholta kunnanjohtajaa / kunnanhallitusta tuuppauspäivistä. Painotettava, että kunta on mukana tapahtumassa, eikä pelkästään perusturva. Eri hallintokunnista on oltava esittelemässä toimintaa tuuppauspäivissä. Tuuppauspäivä on tavallaan kunnan markkinointipäivä. Näytteilleasettaja voi olla esim. kunta, ja voi markkinoida / tuoda esille esim. tontteja, asumista ym. + mitä korjauksia ikääntyvät voisivat tehdä koteihin, jotta pystyisivät selviämään siellä mahdollisimman pitkään toimintakyvyn laskiessa. Yhtenä teemana voisi olla se, miten julkisista paikoista voisi tehdä ikäystävällisimpiä? Esim. levähdyspaikkoja kaupoissa ja esteettömät kulkureitit. Ravitsemuspalveluissa voisi tuuppauspäivänä tarjota esim. terveellisiä seniorikoreja. Markkinointi Miten tapahtuma saataisiin laajalti kuntalaisten tietoon? Kunnan sivuille saadaan ohjelma esille, mutta siellä ei käy kaikki kuntalaiset. Toinen tosiasia on se, että ohjelma olisi saatava esille mahdollisimman ajoissa. Voisi olla tapahtuman nimi esimerkiksi tuuppaus hyvinvointiin. Tapahtumia markkinoitava siten, että se saa ihmiset ajattelemaan mihin minä voisin käyttää aikaani kun jään eläkkeelle / olen eläkkeellä? Lisätietoja: Tutkija, projektipäällikkö Elsa Paronen, puh , elsa.paronen@uef.fi, Projektisuunnittelija Katja Ropponen, puh , katja.ropponen@uef.fi, Tutkimusapulainen Tommi Ahonen, puh. Puh: , tommi.ahonen@uef.fi, Projektikoordinaattori Susanne Hämäläinen, susanne.hamalainen@savonia.fi, Verkkosivut: Katso lisäksi: hankkeen verkkosivuilla olevat jutut, jotka ilmestyivät Warkauden lehdessä ja Soisalon seudussa ko. tilaisuudesta. Kirjoittajat: Susanne Hämäläinen ja Katja Ropponen