Keskustaajaman palveluiden ja viihtyisyyden kehittäminen kyselyiden havainnot

Transkriptio

1 Keskustaajaman palveluiden ja viihtyisyyden kehittäminen kyselyiden havainnot

2 KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli kerätä laajasti näkemyksiä keskustaajaman kehittämistarpeista. Näkemysten keräämiseksi toteutettiin internetpohjaiset kyselyt kolmelle eri kohderyhmälle: 1) Vieremällä toimivat yritykset (noin yritystä) 2) kuntalaiset: taajamassa ja maaseudulla asuvat (noin 900 henkilöä) ) kunnassa päivittäin kunnan ulkopuolelta töissä käyvät (noin 00 henkilöä) Eri kohderyhmien kyselyt sisälsivät kaikille kolmelle ryhmille yhteisiä osioita ja ryhmittäin räätälöityjä osioita. Kyselyissä lähestytään keskustan vetovoimaisuutta eri näkökulmista, mm. palvelut, niistä tiedottaminen ja viihtyisyys. Kyselystä tiedotettiin paikallislehdessä ja siihen pääsi vastaamaan Vieremän kunnan internet- ja facebook-sivuilta sekä kunnantalon aulassa olevalta tietokoneelta. Kunnassa toimiville yrityksille ja kunnassa päivittäin kunnan ulkopuolelta työssä käyville lähetettiin myös sähköpostiviesti, missä olevasta linkistä pääsi kyselyyn.

3 VASTANNEIDEN TAUSTATIEDOT Kysely Vieremän kuntalaisille, vastauksia Vastanneista suurin osa oli (8 %) naisia. Vastaajien keskimääräinen ikä oli 4 vuotta ja eniten vastanneissa oli 8-vuotiaita (ikäjakauma vuotta). Keskustaajaman alueella asui 8 % vastanneista. Puolet asui avio-/avopuolison ja lasten kanssa, kolmannes puolison kanssa ilman lapsia ja reilu % yksin, muunlaisia talouksia oli muutama. Lapsiperheissä lapset olivat useimmiten joko alle kouluikäisiä tai alakoulussa. Kysely Vieremällä työssäkäyville ulkopaikkakuntalaisille, vastauksia 71 Vastanneista suurin osa oli (2 %) miehiä. Vastaajien keskimääräinen ikä oli 41 vuotta ja eniten vastanneissa oli -vuotiaita (ikäjakauma 2-4 vuotta). Vastanneet asuivat yleensä joko Iisalmessa (7 %) tai Kiuruvedellä (1 %). Suurin osa (7 %) asui avio-/avopuolison ja lasten kanssa, noin joka neljäs puolison kanssa ilman lapsia ja % yksin, muunlaisia talouksia oli muutama. Lapsiperheissä lapset olivat useimmiten joko alle kouluikäisiä tai alakoulussa. Kysely Vieremän yrittäjille, vastauksia 20 Vastanneista 40 % asui Vieremän keskustaajaman alueella, saman verran muualla kunnassa ja muutama Vieremän ulkopuolella eli Iisalmessa tai Kiuruvedellä. Vastaajien keskimääräinen ikä oli 49 vuotta (ikäjakauma 24-7 vuotta). Yritys sijaitsi Vieremällä useimmiten (74 %) keskustaajamassa. Vastanneissa oli toimialoittain tarkastellen selvästi eniten (0 %) kaupan alan yrityksiä.

4 KESKUSTAAJAMAN PALVELUT Seuraavissa dioissa on esitetty kyselyiden (kuntalaiset ja kunnassa työssäkäyvät ulkopaikkakuntalaiset) havainnot keskustaajaman palveluista eli tyytyväisyys niihin kehittämistarpeet (mitä pitäisi kehittää /puuttuu) muualta (ulkopaikkakuntalaisilla Vieremältä) hankittavat palvelut palvelutarjonnasta tiedottaminen

5 Tyytyväisyys seuraaviin palveluihin Vieremän keskustaajamassa? (asukkaat, n=122-) kirjasto apteekkipalvelut pankkipalvelut ruokakaupat sisäliikuntatilat terveyspalvelut postipalvelut tietoliikenneyhteydet ulkoliikuntapaikat kunnallinen päivähoito kulttuuripalvelut /-tarjonta kansalaisopiston palvelut /-toiminta alakoulu ohjatut liikuntapalvelut huoltoasemat, korjaamot muut kaupat lukio yläkoulu nuorisotilat ja -toiminta vanhusten palvelut lapsille suunnattu toiminta vaatekaupat kahvilat ravintolat joukkoliikenneyhteydet % % 20 % 0 % 40 % 0 % 0 % 70 % 80 % 90 % 0 % erittäin tyytyväinen tyytyväinen kohtalaisen tyytyväinen tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa /en käytä keskustaajamassa

6 Tyytyväisyys seuraaviin palveluihin Vieremän keskustaajamassa? (työssäkäyvät, n=70-71) apteekkipalvelut ruokakaupat tietoliikenneyhteydet muut kaupat kirjasto terveyspalvelut ulkoliikuntapaikat pankkipalvelut postipalvelut huoltoasemat, korjaamot sisäliikuntatilat kahvilat vaatekaupat kansalaisopiston palvelut /-toiminta kulttuuripalvelut /-tarjonta ravintolat vanhusten palvelut alakoulu kunnallinen päivähoito lukio nuorisotilat ja -toiminta yläkoulu joukkoliikenneyhteydet ohjatut liikuntapalvelut lapsille suunnattu toiminta % % 20 % 0 % 40 % 0 % 0 % 70 % 80 % 90 % 0 % erittäin tyytyväinen tyytyväinen kohtalaisen tyytyväinen tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa /en käytä keskustaajamassa

7 Mitä palveluja pitäisi erityisesti kehittää /mitä puuttuu? (asukkaat, n=) Vieremän kuntalaisista / vastasi avoimeen kysymykseen siitä, mitä palveluja Vieremän keskustaajamassa pitäisi erityisesti kehittää ja /tai mitä puuttuu. Useimmin esille tuotiin erikoisliikkeet (urheilu, metsästys, kalastus, vaatteet, kengät, kemikalio, Alko, puutarhamyymälä, toinen rautakauppa, paperikauppa), koulutilojen kunto (sisäilmaongelmat), korjaamo- ja huoltoasemapalvelut (auto, polkupyörä, maatalous, pienkone), lapsille ja nuorille suunnattu toiminta /tapahtumat /harrastusmahdollisuudet, terveyspalveluiden saatavuus (etenkin hammaslääkäri), urheilu-/harrastuspaikkojen (vitosen latu, pururata, uimahalli, koirapuisto, venesatama, kulttuuripalvelut), ruokapaikkojen /ravintoloiden sekä kahviloiden tarve. Muutamissa kommenteissa kaivattiin pidempiä /laajempia aukioloaikoja mm. kuntosalille, kirjastoon, leipomoon, kauppaan /kioskiin, kaukalon pukukoppeihin sekä kokoontumistiloja kuntalaisille ja toimintaa ikäihmisille. Muita kehittämistarpeita tuli esille lähinnä yksittäisissä kommenteissa.

8 Mitä palveluja pitäisi erityisesti kehittää /mitä puuttuu? (työssäkäyvät, n=20) Vieremällä työssäkäyvistä 20 /71 vastasi avoimeen kysymykseen siitä, mitä palveluja Vieremän keskustaajamassa pitäisi erityisesti kehittää ja /tai mitä puuttuu. Useimmin esille tuotiin ravintolat ja ruokapaikat, etenkin lounasravintolat. Eräs perusteli kehittämistarvetta mm. sillä, että nykyään ei ole kunnon ruokapaikkaa, mihin viedä yritysvieraat syömään. Harvemmin eli parissa kommentissa tuotiin esille ruokakauppapalveluiden kehittäminen (koko, valikoima, hintataso), lapsille ja nuorille suunnattu toiminta (joukkuepelit, urheilu) sekä kohtuuhintainen polttoaine (kulkureitin varrella) Yksittäisinä mainintoina tuli esille hammaslääkäripalvelut, kirpputorin ja leipomon myymälän aukioloaika (edes yhtenä päivänä pidempään), liikuntapalvelut (kuntosali ja urheilusalit), liikuntamahdollisuudet yrityksille (joukkuelajit) sekä kauppapalvelut yleensä.

9 Palveluiden hankkiminen Vieremän ulkopuolelta (asukkaat, n=12) päivittäin 1 viikoittain kuukausittain 41 harvemmin % Vieremällä asuvista vastanneista reilu puolet kertoi hankkivansa (tai joku perheestä hankkii) palveluita kunnan ulkopuolelta viikoittain ja noin 40 % kuukausittain. Selvästi pienempi osuus vastanneista kertoi hankkivansa palveluita päivittäin (1 %) tai harvemmin kuin kuukausittain (2 %).

10 Palveluiden hankkiminen Vieremän ulkopuolelta (asukkaat, n=12) Yleisemmin Vieremän ulkopuolelta (hankkimistiheydestä riippumatta) haetaan kaupan palveluita. Useammin mainittuja kokonaisuuksia olivat myös harrastusmahdollisuudet, auton huoltamopalvelut ml. tankkaus sekä vapaa-ajanpalvelut. Päivittäin Vieremän ulkopuolelta hankitaan useimmin kaupan palveluita, etenkin ruokakaupan. Muutama mainitsee harrastukset sekä auton tankkauksen. Viikoittain hankitaan lähinnä ruokakaupan palveluita, myös muut kaupan palvelut (vaate-, urheiluväline- ja rautakaupat) mainitaan. Harvemmin mainitaan harrastusmahdollisuudet (uimahalli, kuntosali, hiihto, jääkiekko, tanssi, soitto, ratsastus, ohjattu liikunta) ja auton tankkaus /varaosat /huolto. Muutama mainitsee vapaa-ajanpalveluiden hankkimisen. Kuukausittain hankittavina palveluina esille nousevat erikoiskaupat (vaate-/ kenkäkaupat, urheiluvälineet, lemmikkitarvikkeet, kodin elektroniikka, kirjakaupan tuotteet, sisustus), myös ruokakaupat ja harrastukset (uimahalli, kuntosali ja tanssit) mainitaan usein. Muutamat tuovat esille muita palveluita: auton tankkaus, kampaaja, ravintola. Harvemmin Vieremän ulkopuolelta haetaan erilaisia kaupan palveluita, etenkin erikoiskaupat (rautakauppa, huonekalut, urheilutarvikkeet, metsästysvarusteet, kodin elektroniikka, kirjakauppa, vaatekaupat). Selvästi harvemmin mainittiin auton huolto /varaosat ja harrastusmahdollisuudet (uimahalli ja keilaus) sekä vapaa-ajan palvelut (ravintolat, elokuvat, konsertit). Esille tuli hankkimistiheydestä riippumatta yksittäisinä mainintoina muitakin palveluita.

11 Palveluiden hankkiminen Vieremältä (työssäkäyvät, n=2) päivittäin 8 viikoittain 47 kuukausittain 9 harvemmin % Vieremällä työssäkäyvistä ulkopaikkakuntalaisista vastanneista noin puolet kertoi hankkivansa (tai joku perheestä hankkii) palveluita Vieremältä (koko kunnan alue) viikoittain ja yhtä moni kertoi hankkivansa palveluita harvemmin kuin kuukausittain. Kuukausittain palveluita kertoi hankkivansa noin 40 % vastanneista. Selvästi pienempi osuus vastanneista kertoi hankkivansa palveluita päivittäin (8 %).

12 Palveluiden hankkiminen Vieremältä (työssäkäyvät, n=2) Kaikkein yleisemmin Vieremältä (hankkimistiheydestä riippumatta) kerrottiin haettavan erilaisia kaupan palveluita, etenkin ruokakauppa korostuu vastauksissa. Muita useammin mainittuja palveluita olivat apteekki- ja terveyspalvelut sekä (lounas)ruokailu /ravintolat. Päivittäin Vieremältä hankittavissa palveluissa esille tulevat lähinnä lounasruokailu ja ruokakauppa. Viikoittain hankitaan puolestaan lähinnä ruokakaupan palveluita, muutamat mainitsevat myös muut kaupan palvelut, kahvila-/leipomotuotteet, postipalvelut sekä harrastusmahdollisuudet (kuntosali, liikuntatilat, moottoriurheilu). Kuukausittain hankittavina palveluina esille nousee ruokakauppojen ohella apteekkipalvelut ja harvemmin kukkakauppa sekä auton tankkaus /huolto. Harvemmin kuin kuukausittain Vieremän palveluista käytetään yleisimmin erilaisia kaupan palveluita (etenkin erikoiskaupat kuten rautakauppa ja lahjatavarakauppa), terveys- ja apteekkipalveluita sekä ravintolapalveluita. Muutamat mainitsevat posti- ja kirjastopalvelut. Esille tuli hankkimistiheydestä riippumatta yksittäisinä mainintoina muitakin palveluita.

13 Keskustaajaman palvelutarjonnasta tiedottaminen kunnan internetsivut paikallislehdet sosiaalinen media (mm. facebook) palveluntarjoajien internetsivut paperinen kirje /esite mainokset teiden varsilla sähköpostiviestit työssäkäyvät kuntalaiset Kuntalaiskyselyn vastanneista / ja kunnassa työssäkäyville suunnattuun kyselyyn vastanneista /71 vastasi kysymykseen kaipaako enemmän tietoa Vieremän keskustaajaman palveluista. Kaksi tiedotuskanavaa erottuu molemmissa ryhmissä selvästi mieluisimpana; kunnan internetsivut ja paikallislehdet. Lisäksi sosiaalinen media, palvelun tarjoajien internetsivut sekä kuntalaisten keskuudessa myös paperinen kirje /esite nähtiin hyviksi tiedotuskanaviksi. Sen sijaan mainokset teiden varsilla ja sähköpostiviestit eivät saaneet niin paljon kannatusta. Erään ulkopaikkakuntalaisen mukaan tiedotusta saisi olla linja-autoasemalla. %

14 KESKUSTAAJAMAN VIIHTYISYYS Seuraavissa dioissa on esitetty kyselyiden (kuntalaiset, kunnassa työssäkäyvät ulkopaikkakuntalaiset ja yrittäjät) havainnot keskustaajaman viihtyisyyteen vaikuttavista asioista eli tyytyväisyys niihin kehittämistarpeet /-ideat

15 Tyytyväisyys seuraaviin asioihin Vieremän keskustaajamassa? (asukkaat, n=129-) autojen paikoitustilojen riittävyys turvallisuus katuvalaistus kevyen liikenteen väylien riittävyys liikennejärjestelyt ja -turvallisuus viihtyisyys siisteys elinvoimaisuus, vireys tapahtumien riittävyys teiden ja katujen kunto % % 20 % 0 % 40 % 0 % 0 % 70 % 80 % 90 % 0 % erittäin tyytyväinen tyytyväinen kohtalaisen tyytyväinen tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa

16 Tyytyväisyys seuraaviin asioihin Vieremän keskustaajamassa? (työssäkäyvät, n=9-71) katuvalaistus autojen paikoitustilojen riittävyys liikennejärjestelyt ja -turvallisuus teiden ja katujen kunto kevyen liikenteen väylien riittävyys turvallisuus 42 1 siisteys viihtyisyys elinvoimaisuus, vireys 2 48 tapahtumien riittävyys % % 20 % 0 % 40 % 0 % 0 % 70 % 80 % 90 % 0 % erittäin tyytyväinen tyytyväinen kohtalaisen tyytyväinen tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa

17 Tyytyväisyys seuraaviin asioihin Vieremän keskustaajamassa? (yrittäjät, n=19) liikennejärjestelyt ja -turvallisuus 8 1 autojen paikoitustilojen riittävyys 47 turvallisuus 8 kevyen liikenteen väylien riittävyys tapahtumien riittävyys 7 7 katuvalaistus 47 2 viihtyisyys 2 elinvoimaisuus, vireys 7 47 siisteys teiden ja katujen kunto % % 20 % 0 % 40 % 0 % 0 % 70 % 80 % 90 % 0 % erittäin tyytyväinen tyytyväinen kohtalaisen tyytyväinen tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa

18 Miten keskustaajaman viihtyisyyttä voidaan parantaa? (asukkaat, n=9) Vieremän kuntalaisista 9 / vastasi avoimeen kysymykseen siitä, miten keskustaajaman viihtyisyyttä voidaan parantaa. Useimmin mainittiin yleinen ilmeen kohennus, johon keinoiksi mainittiin rakennusten ja pihojen siisteydestä huolehtiminen, ränsistyneiden rakennusta purku /korjaaminen, tienvarsien ja istutusten siisteys, istutukset ja viheralueet, järven ja joen puhdistus, pimeään vuoden aikaan valaistus /jouluvalot, linja-autoaseman ympäristön siistiminen, leikki- ja urheilukenttien kunnostus, opasteiden kunnostus. Konkreettisina asioina tuotiin esille roskakorien ja istuinpenkkien tarve, nuotiopaikka talvella ja hiihtomaa tyyppinen alue pururadan maastoon Useat kaipasivat liikenneturvallisuuden parantamista mm. hidasteiden (Petterintie, Ponssentie), katujen kunnostuksen (Puistorinteentie, Juortintie, Riutantie), katuvalaistuksen lisäämisen, auto-, mopo- ja traktorirallin hillitsemisen ja kevyen liikenteen väylien lisäämisen kautta. Muutamissa kommenteissa kaivattiin kunnon toria ja oleskelupaikkoja. Yksittäisissä kommenteissa tuli lisäksi esille muita kehittämistarpeita.

19 Miten keskustaajaman viihtyisyyttä voidaan parantaa? (työssäkäyvät, n=17) Vieremällä työssäkäyvistä 17 /71 vastasi avoimeen kysymykseen siitä, miten keskustaajaman viihtyisyyttä voidaan parantaa. Useimmin mainittiin ilmeen kohennus, johon keinoiksi mainittiin rakennusten kunnosta ja siisteydestä huolehtiminen, ränsistyneiden rakennusta purku /korjaaminen, tienvarsien ja istutusten siisteys, pimeään vuoden aikaan valaistus /jonkin kohteen kohdevalaistus /jouluvalot, linja-autoaseman ympäristön siistiminen ja koululaisten tupakointipaikan siirtäminen muualle. Konkreettisina asioina tuotiin esille roskakorien ja istuinpenkkien tarve, taideteokset esim. hiihtäjäsisarusten esilletuominen), mainokset ajantasalle, ulkoilukuntoiluvälineet aikuisille esim. leikkipuiston yhteyteen. Muutamat kaipasivat katujen routavaurioiden korjaamista, selkeämpiä liikennejärjestelyjä, ylinopeuksien karsimista (Ponssentiellä, Karankamäentiellä) ja auto-, mopo- ja traktorirallin hillitsemistä Yksittäisissä kommenteissa tuli lisäksi esille muita kehittämistarpeita.

20 Miten keskustaajaman viihtyisyyttä voidaan parantaa? (yrittäjät, n=) Vieremän yrittäjistä /20 vastasi avoimeen kysymykseen siitä, miten keskustaajaman viihtyisyyttä voidaan parantaa. Useimmin mainittiin ilmeen kohennus istutusten, siistimisen (mm. risukot ja tyhjät tontit pois), ja pimeään vuoden aikaan valaistuksen (mm. jouluvalot) keinoin. Konkreettisina asioina tuotiin esille roskakorien ja istuinpenkkien tarve sekä muulloinkin kuin päivällä auki oleva kahvila. Muutama kiinnitti huomiota tiestöön: huoltotie kuntoon, auto-, mopo- ja traktorirallin hillitseminen, lisää kevyen liikenteen väyliä. Samoin muutamat kaipasivat lisää tapahtumia etenkin kesälle ja harrastusmahdollisuuksia etenkin nuorille. Yksittäisissä kommenteissa tuli lisäksi esille muita kehittämistarpeita.

21 YRITYSTOIMINTAA TUKEVAT PALVELUT Seuraavissa dioissa on esitetty yrittäjille suunnatun kyselyn havainnot yritystoimintaa tukevista palveluista eli tyytyväisyys niihin palvelutarjonnasta tiedottaminen kehittämistarpeet (mitä pitäisi kehittää /puuttuu)

22 Tyytyväisyys seuraaviin yritystoimintaa tukeviin palveluihin Vieremällä? (yrittäjät, n=19-20) yritystoimintaa palvelevan infrastruktuurin kehittäminen yrittäjien yhteistyön tukeminen yrittäjien osaamisen tukeminen tuotekehitys myynti ja markkinointi aloittavan yrittäjän palvelut 20 yritystoiminnan kehittäminen (mm. laajentaminen, tehostaminen) 1 0 sukupolvenvaihdospalvelut 2 investointisuunnittelu % % 20 % 0 % 40 % 0 % 0 % 70 % 80 % 90 % 0 % erittäin tyytyväinen tyytyväinen kohtalaisen tyytyväinen tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa /en käytä palvelua

23 Yritystoimintaa tukevasta palvelutarjonnasta tiedottaminen paikallislehdet 0 kunnan internetsivut tapaamiset, esim. aamukahvitilaisuudet sähköpostiviestit 9 henkilökohtainen puhelinsoitto 28 mainokset teiden varsilla paperinen kirje /esite muiden palveluntarjoajien internetsivut sosiaalinen media (mm. facebook) % Yrittäjäkyselyn vastanneista 18 /20 vastasi kysymykseen kaipaako enemmän tietoa yritystoimintaa tukevista palveluista. Mieluisimpina tiedotuskanavina nähtiin paikallislehdet sekä kunnan internetsivut, tapaamiset ja sähköpostiviestit. Muut tiedotustavat, etenkin sosiaalinen media, eivät saaneet niin paljon kannatusta.

24 Mitä palveluja pitäisi erityisesti kehittää yritysten liiketoiminnan edistämiseksi? Vieremällä toimiville yrittäjille suunnattuun kyselyyn vastanneista /20 vastasi avoimeen kysymykseen siitä, mitä palveluja Vieremällä pitäisi erityisesti kehittää yritysten liiketoiminnan tukemiseksi. Useimmin esille tuotiin yritysten palvelutarjonnasta tiedottaminen, myös toisille yrittäjille, esim. palvelupörssi nettiin ( mainintaa) Yksittäisissä kommenteissa mainittiin myös muita asioita: yrittäjäjärjestön (Vieremän Yrittäjät) aktiivisempi toiminta, pitäisi olla pienten yrittäjien äänitorvi kunnan ja muiden yhteistyötahojen suuntaan jo olemassa olevienkin yrittäjien kuuleminen esim. verkostoitumista tukemalla (hyvällä alulla) infrastruktuurin, varsinkin tieverkoston kunto myös haja-asutusalueella yleinen siisteys ja edustavuus euro /neliö -tonttitarjontaa päätoiminen yritysasiamies, joka pitää yhteyttä yrityksiin toimitilojen järjestäminen terveydenhoitoalalla