HYVINVOINTIKOULU OULU

Transkriptio

1 HYVINVOINTIKOULU OULU

2 MILTÄ TULEVAISUUDEN TYÖ MEILLÄ NÄYTTÄÄ JA TUNTUU? KUNTEKO seminaari HELSINKI Sirkku Kaltakari hyinvointikeskuksen johtaja Tuomo Lukkari rehtori DIASARJA KERTOO HYVINVOINTIKOULUN KEHITTÄMISESTÄ JA SEN AIHEUTTAMISTA MUUTOKSISTA

3 LYHYT TIETOISKU HYVINVOINTIKOULU termi otettu käyttöön Oulussa lokakuussa 2013 Oulun kouluista hanketta lähtivät pilotoimaan Kiiminkijoen koulu (alakoulu, esiopetus ja päivähoito n 700 lasta) sekä Kaakkurin koulu (yläkoulu, noin 800 oppilasta) Kuntaliitoksessa vuoden 2013 alusta Haukipudas, Kiiminki, Oulu, Oulunsalo ja Yli-Ii muodostivat uuden Oulun kaupungin (n asukasta) Palvelurakenteeksi muodostettiin neljä suuraluetta hyvinvointipalveluissa hyvinvointikeskuksia ja hyvinvointipisteitä

4 HYVINVOINTIKOULUN KEHITTÄMISEN TAUSTAA Palvelurakenteen muutos o Tarve kehittää palvelurakennetta ja ohjata toimintoja Kuntaliitoksen aiheuttamat muutokset Aluemallin kehittäminen Hallintokuntien väliset rajapinnat ja yhteistoiminta Hyvinvointikeskuksien muodostaminen o Kiimingin hyvinvointikeskus aloitti maaliskuussa 2014 o Hyvinvointikoulu yksi osa hyvinvointikeskusta Oppilashuollon ja oppimisen tuen järjestäminen o Keskitettyjen ja alueellisten palvelujen uudistaminen

5 HYVINVOINTIKOULUN KEHITTÄMISEN TAUSTAA Harmonisointityö kaikilla hallinnonaloilla o o o Resurssien jakaminen Kuntalaisten tasa-arvoisuus Maantieteelliset ja fyysiset tekijät Moniammatillisen toiminnan haasteet ja ratkaisut o o o Resursoinnin turvaaminen Toimintojen tehostaminen Tosiasiallisen toiminnan painopisteet Huoli lapsista, nuorista ja perheistä sekä heidän hyvinvoinnistaan o Keskitettyjen ja alueellisten palvelujen uudistaminen

6 HYVINVOINTIKOULUN KEHITTÄMISTYÖN KULMAKIVET ASIAKASLÄHTÖISYYS ALUEELLISUUS KONKREETTISUUS

7 HYVINVOINTIKOULUN KEHITTÄMISTYÖN KULMAKIVET MONIAMMATILLISUUS HYVINVOINNIN LISÄÄMINEN KAIKKIEN TOIMIJOIDEN OSAAMINEN JA RESURSSIT

8 ASIAKASLÄHTÖISYYS Toiminta tähtää lapsen ja perheen näkökulmasta lähteviin palveluihin Palveluihin ohjautuminen on selkeää ja ne muodostavat jatkumon Muodostetaan matalan kynnyksen palveluita ja panostetaan ennaltaehkäisevään toimintaan Hallinnon esteitä ja rajoitteita asiakasrajapinnassa vähennetään

9 MONIAMMATILLISUUS Lapsen ja perheen tarpeissa pyritään löytämään kaikki eri palvelut toimijoiden yhteistyöllä Palvelun käyttäjän näkökulmasta oleellista ei ole se, kuka tai mikä palvelua tuottaa Luodaan toimiva ja tarkoituksenmukainen palveluverkosto Konsultoidaan eri toimijoita Toimitaan vastuullisesti ja kokonaisvaltaisesti asiakkuuksien ja toiminnan rajapinnassa Varmistetaan riittävien tietojen siirto Toimijat ja toimintatavat tutuiksi Lakien ja toimintasääntöjen tarkastelu lapsen, perheen ja palveluiden näkökulmasta

10 KONKREETTISUUS Kehitetään konkreettisia toimia ja asioita Kehittämiskohteiden kautta etsitään käytännön ratkaisuja ja toimintamalleja Vältetään byrokratian kasvattamista Tutustutaan ja toimitaan inhimillisesti sekä palveluiden käyttäjien että toisten toimijoiden kanssa

11 HYVINVOINNIN LISÄÄMINEN Etsitään ja kehitetään lasten ja perheiden hyvinvointia lisääviä tekijöitä Panostetaan ennaltaehkäisevään ja ennakoivaan toimintaan Osallistetaan hyvinvointisuunnitteluun työntekijöiden lisäksi asiantuntijat, kolmannen sektorin toimijat sekä lapset ja perheet Toteutetaan hyvinvointiteemoja, - päiviä, - viikkoja ja - suunnitelmia Kehitetään palvelukeskuskokonaisuutta

12 KAIKKIEN TOIMIJOIDEN OSAAMINEN JA RESURSSIT Hyödynnetään kaikkien toimijoiden osaamista Käytetään toimijoiden osaamista myös koulutukseen, konsultointiin, työnohjauksellisiin toimiin ja eri yksiköiden tukemiseen Panostetaan henkilöstön motivoitumiseen ja hyvinvointiin Haetaan yhteistyöllä tarkoituksenmukaista työnjakoa Hyödynetään alueen kaikkia toimijoita (kolmas sektori, seurakunta, palvelut)

13 KEHITTÄMISPOLUN ELEMENTTEJÄ Alueseminaarit - kaikki alueen toimijat yhteisissä tapaamisissa ( 4 seminaaria) - tutustuminen, yhteisten tavoitteiden ja toimintatapojen löytäminen Alueen siku-hyve johtoryhmä - yhteinen foorumi linjauksille, prosesseille ja toiminnalle - tarve syntynyt suoraan arjen tilanteista käsin Kehittämistyö kahdessa kontekstissa - Kiiminki ja Kaakkuri - alueiden omaleimaisuus, mahdollisuudet ja resurssit - vuoropuhelu ja kokemukset vievät kaikkia eteenpäin Henkilöstötyö ja johtaminen - Muutosjohtaminen, kehittäminen ja uudet työtavat vaativat paljon sekä esimiehiltä että henkilöstöltä - Motivointi, suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus onnistumisen kannalta olennaisia

14 HYVINVOINTIKOULU MITÄ SE MUUTTAA TYÖSSÄMME JA TOIMINNASSAMME?

15 TYÖN ORGANISOINTI KOULUN TOIMIJOILLE Rehtori johtaa ja organisoi kehittämistyötä Apulaisjohtaja johtaa ja organisoi johtoryhmää ja sen työtä OHR koordinaattori ja TH ryhmän vetäjä vastaavat oppilashuollollisten toimintojen kehittämisestä Tapahtumaryhmä vastaa oppilastason kehittämistyöstä ja yhteistyön organisoinnista Pedagoginen työryhmä vastaa arvioinnista, nivelvaiheiden kehittämisestä ja henkilöstön yhteistoiminnasta TVT ryhmä vastaa kouluportaalista ja kotisivujen kehittämisestä Terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi ja muu henkilöstö osallistuu suunnitteluun ja toteuttamiseen Huoltajat osallistuvat kyselyn kautta, aktiivisina toimijoina ja vanhempainyhdistyksenä Oppilaat suunnittelevat ja ideoivat asioita luokissa sekä oppilastoimikunnassa ja osallistuvat tapahtumiin myös järjestäjinä

16 Painotuksia työyhteisössä Kehityskeskustelut ja niiden tasot Työnohjaukselliset keskustelut Vaikuttamisen mahdollisuudet Henkilöstön hyvinvointisuunnitelmat Oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen aktiivinen toiminta Yhteistyö, sisäinen ja ulkoinen Turvallisuusasioihin paneutuminen Rakenteiden toimivuus OPS Tyhy toiminta Liikunnan lisääminen

17 Painotuksia oppilastasolla Arviointikeskustelut Ergonomia Vaikuttamisen mahdollisuudet Oppimissuunnitelmat Oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen aktiivinen toiminta Yhteiset tilaisuudet ja tapahtumat Kiva-koulu Rakenteiden toimivuus Luokkahengen luominen Liikunnan lisääminen ja terveyden edistäminen

18 UNELMA- TYÖSKENT ELY YHTEISTYÖ terveydenhuolto, sosiaalityöntekijät, seurakunta, päiväkodit, senioritalo, nuorisotoimi, urheiluseurat, MLL AIKUISET syksyllä moniammatillinen tapaminen, koululla oma yhdyshenkilö sosiaalipuolella, huoltajat aktiivisesti mukana, korostettava huoltajalle tiedon jakamisen tärkeyttä, vanhemmuuden tukeminen KOULUARKI säännöt, toimintakultturi, tiedottaminen (Wilma) ruokailu (merkinnät, malliannos), lapsille tietoa ja harjoittelua hyvinvoinnista ja terveydestä, kuten ensiavusta, itsetunnosta, luovuudesta, haavan hoidosta ja ravitsemuksesta LAPSI TURVALLISU US, TERVEYS TUKI erityisopetus, terveydenhoitaja, kuraattori, psykologi, tukiperheet, konsultaatiot, ongelmien ehkäisy YMPÄRISTÖ koulun pihan hyödyntäminen, liikuntaympäristö, iltakäyttö, päiväkodin piha TOIMINTA oppilaskunta, tapahtumat, tempaukset, kerhot, kummit, osallistava toiminta (esim siivoukset), KIVA, avoin kouluviikko,

19 MITÄ ON MUUTTUNUT TAI MUUTTUMASSA? YHTEISTYÖSTÄ YHDESSÄ TEKEMISEKSI TOIMINTAKULTTUURIN MUUTOKSET UUDET TYÖKALUT - Lapset puheeksi - HITTI - Alueen työryhmät - Hyvinvointiviikot

20 IDEOITA, AJATUKSIA, HAASTEITA Lakien, asetusten ja toimintasääntöjen tarkastelu erityisesti lastensuojelullisissa asioissa Varhainen tuki monta mahdollisuutta? Asiantuntijuuden käyttö työnohjauksellisissa tilanteissa Teknologian hyödyntäminen (case-kuvaukset, keskustelut, oppilaan tunnetilat, konsultaatiot, sähköiset palvelut...) Perheiden ja työntekijöiden erilaiset asenteet Johtamisen ja ison organisaation haasteet Muutos uhka, haaste ja mahdollisuus Vaikuttavuuden arviointi

21 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI UUSISTA TOIMINTATAVOISTA Millä tavalla lasten ja perheiden palvelut ovat parantuneet tai ovat helpommin saavutettavissa? Miten kehittämisen tulokset näkyvät arjessa? Tapaus Konsultaatio - Kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, lastensuojelun työntekijä pitävät kerran kahdessa viikossa konsultaatiota henkilökunnan huoneessa - Keskustelua, neuvontaa ja jatkosta sopimista - Soittoaikoja huoltajille

22 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI UUSISTA TOIMINTATAVOISTA Tapaus Kotikäynti Perheellä monenlaisia haasteita, esimerkiksi juuri syntyneet kaksoset, kulttuurilliset erot ja niistä aiheutuvat tilanteet, vanhimman lapsen erityisopetuksen tarve, kouluun kulkeminen - Sovitusti yksi työntekijä (sosiaalityöntekijä) pääasiassa yhteydessä perheeseen - Yhteisesti koordinoitiin kotikäynti perheeseen, mukana lastensuojelu, terveydenhoitaja, MLL vapaaehtoinen ja rehtori - Kotikäynnillä sovittiin perheen tukemisesta, mm. oppilaiden koulunkäynnin järjestelyistä, hoitoavusta, koulumatkoista, perhetyöstä ja asumiseen liittyvistä asioista

23 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI UUSISTA TOIMINTATAVOISTA Tapaus Hyvinvointiviikko - Ensimmäinen Hyvinvointiviikko järjestettiin 03/2014 Kiiminkijoen koululla sen jälkeen kaksi kertaa vuodessa nyt alueellisesti - Hyvinvointiviikon tavoitteena nostaa esiin hyvinvointia, siihen liittyviä tekijöitä ja mahdollisuuksia toteuttamistavat hyvin moninaisia - Hyvinvointiviikoilla toimintaa eri yksiköissä ja koordinoidusti toteutettuja yhteistyömuotoja - Viikolla 14 Pop up Hyvis viikko - Kaikki toiminta lähtee yhdessä tekemisestä suunnittelusta lähtien lapset, perheet, ikäihmiset ja alueen toimijat mukana - Seuraava Hyvinvointiviikko viikolla 40/2016 teemana Välitä! Yhdessä ilman ikärajaa

24 KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI UUSISTA TOIMINTATAVOISTA Tapaus Yhteistyö ja Kehittäminen - Oma perustyö rehtorin tehtävä Sirkulla hyvinvointikeskuksen johtaja - Työparina voivat olla lastensuojelun työntekijät, ikäihmisten palvelupällikkö, nuorisotyöntekijät, kirkkoherra, liikennemyymäläpäällikkö, vanhempainyhdistys tai oppilaskunnan toimijat - Huikea mahdollisuus nähdä ja vaikuttaa asioihin koko alueella

25 LOPUKSI KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI ESIMIESTYÖSTÄ