Ikääntyneiden kuntoutusselvitys. Matti Rekiaro

Transkriptio

1 Ikääntyneiden kuntoutusselvitys Matti Rekiaro

2 Rakenteet muuttuvat

3 Lääninsairaala Vuonna 1924 lapualaisen kansanedustaja Jalo Lahdensuon anomusehdotuksen perusteella Seinäjoki nostettiin Vaasan rinnalle uuden lääninsairaalan varteenotettavana sijoituspaikkana EP:n kunnanlääkäriyhdistyksen lausunto 1924 Seinäjoen asema on hyvin keskeinen ja siellä yhtyy neljä rautatietä. Kiireellisissä tapauksissa viivytys Seinäjoen asemalla saattoi muodostua jopa kohtalokkaaksi. Vuorovaikutus sairaalan lääkäreiden ja kunnanlääkäreiden välille muodostuisi läheisemmäksi. Eduskunta teki vuonna 1928 äänin sijoituspäätöksen Seinäjoen hyväksi Seinäjoen lääninsairaala valmistui 1931 Kakkuri P: Puukolla ja syrämellä. Sata vuotta lääkäreiden yhteistoimintaa Etelä- Pohjanmaalla. Etelä-Pohjanmaan Lääkäriseura ry 2012.

4 Terveydenhuollon ja rjestämissuunnitelma Kuntoutustoiminnan kokonaisvaltaisen kehittämisen merkitystä korostetaan myös terveydenhuoltolakiin (1326/2010) perustuvassa sairaanhoitopirin valtuuston hyväksymässä Etelä -Pohjanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa La äkinnällinen kuntoutus liittyy läheisesti lääketieteelliseen hoitoon ja kulkee sen rinnalla palveluprosessin kaikissa vaiheissa La äkinnällisen kuntoutuksen tarve määräytyy yksilöllisesti ja sen suunnitelma tulee laatia yhdessä hoitosuunnitelman laadinnan kanssa Suunnitelmassa tarvitaan yhteistyo tä perustason ja erikoissairaanhoidon toimijoiden välillä Kuntoutuksen toimeenpanon painopiste on perustasolla lähellä potilaan kotiympäristo ä ja yhteiso ä, jossa myös laajat potilaan kuntoutumista edistävät toimijaverkostot voivat osallistua helpommin kuntoutuksen suunnitteluun ja toteutukseen

5 Toimeksianto Sairaanhoitopiirin hallitus päätti Esittää, että valtuusto merkitsee tiedoksi NHG Consulting Oy:n laatiman raportin Ähtärin sairaalan tulevaisuuden selvittäminen. Varata vuoden 2015 talousarviosta Aksilalle määrärahan kuntoutuksen kokonaisselvityksen tekemiseksi yhdessä terveyskeskusten ja muiden kuntoutuspalvelujen tuottajien kanssa huomioiden mahdollinen soteuudistus. Antaa sairaanhoitopiirin kehittämisyksikön tehtäväksi selvittää vuoden 2015 aikaisen operatiivisen toiminnan hyödyt, haitat ja kustannusvaikutukset. Pyytää HYKS:ltä asiantuntijalausunto raportista ja virkamiestyönä tehdystä selvityksestä.

6 Selvityksen rajaaminen ikääntyneisiin Hankeryhmän näkemyksen mukaan kuntoutusselvitys oli perusteltua kohdentaa ikääntyneen väestön palveluihin, joista valtaosa kuntoutuksen kustannuksista aiheutuu ja joiden uudistamisella voidaan tuottaa merkittävimmät kustannussäästöt osana soteuudistusta. Tämän vuoksi hankeryhmä esitti sairaanhoitopiirin hallitukselle toimeksiannon rajaamista ikääntyneeseen väestöön ja ehdotti otsikoksi: Ikääntyneiden kuntoutuksen selvitys Etelä-Pohjanmaalla nykytilan kartoitus ja ehdotukset toimenpiteiksi. Hallitus hyväksyi rajauksen kokouksessaan

7 Avaintavoitteet Kuinka rakennetaan vahva ja kilpailukykyinen perustason palvelukokonaisuus 2020-luvun tarpeisiin? Hyvinvoinnin edistäminen Asiakkaan/potilaan voimaantuminen Asiakaslähtöisyys Kotona asumisen tukeminen Kotikuntoutuksen lisääminen Lähi- ja peruspalvelujen vahvistaminen Hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen Osaamisen vahvistaminen Sote-integraation syventäminen Kustannustehokkuus

8 Arvioinnin (laaja-alainen geriatrinen arvio), hoidon ja kuntoutuksen jatkumo Arviointi Hoito Kuntoutus Kuntoutus eroaa tavanomaisesta hoidosta monialaisuutensa ja menetelmiensä vuoksi Valvanne 2015

9 EPSHP Väestö Yhteensä Seinäjoen terveyskeskus Seinäjoki Isokyrö Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Kauhava Evijärvi Lappajärvi Lapuan terveyskeskus Isokyrö Kauhava Lapua Evijärvi Lappajärvi Vimpeli Alajärvi Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Alajärvi Vimpeli Soini Kurikka Ilmajoki Seinäjoki Kuortane Soini Teuva Alavus Ähtäri Jalasjärvi Suupohjan peruspalveluliike-laitoskuntayhtymä Kauhajoki Isojoki Karijoki Teuva Karijoki Isojoki Kauhajoki Kuusiokuntien terveyskuntayhtymä Alavus Kuortane Ähtäri JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Jalasjärvi Ilmajoki Kurikka

10 Etenemine n Hallitus /2016 Seminaari Valtuusto 3/2016 SOTE-valmistelu Lausuntokierros Ohjausryhmä

11 Kinnula, Malmi ja Vauramo: Näkökulmia Etelä-Pohjanmaan sote-uudistukseen. Lähteenä Tilastokeskuksen väestöennuste Luonnos

12 Väestö Etelä-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueilla 75 vuotta täyttäneet Suupohja Seinäjoki ja Isokyrö Kaksineuvoinen JIK Lapua Kuusiokunnat Järvi-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa yhteensä Koko maa Koko väestö % Koko väestö % Koko väestö % Koko väestö % Koko väestö % Koko väestö % Koko väestö % Koko väestö % Koko väestö % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8

13 Selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus Osaamisen kehittäminen Tiedonkulku Rakenteet

14 Kuntoutuksen organisointi Lähipalvelut Kotihoito Kotikuntoutus Kuntoutusjakso tehostetun palveluasumisen yksikössä Kotiutustiimi Asiakasohjausyksikkö Palveluohjaus Kuntoutusohjaus SAS Alueelliset palvelut Kuntoutusosastot Tarpeen arviointi Suunnittelu Toteutus Moniammatillisuus Keskitetyt erityispalvelut Vaativan kuntoutuksen yksikkö (21 ss) Y-talossa Uutena psykogeriatrinen tutkimus- ja kuntoutusyksikkö (15 ss) ja tuetun palveluasumisen yksikkö Erityishuollon palveluyksikkö (Eskoo) Vaikutusten arviointi

15 Kuntoutukse n Tarpeen arviointi Vaikutusten arviointi Asiakas Suunnittelu Toteutus

16 Sairaansijat nykytilanne Etelä- Pohjanmaalla

17 Perusterveydenhuollon sairaansijat Etelä-Pohjanmaalla Vertailu koko maan tilanteeseen Myös veljeskotien kuntoutuspaikat Alue Sairaansijat Sairaansijat asukasta kohden Kuntoutus JIK Järvi-Pohjanmaa * Kaksineuvoinen Kuusiokunnat *** * Lapua * Seinäjoki Suupohja Koko EP ** Koko maa ( ) 27 ( ) *Akuutin yhteydessä **Ei sisällä Järvi-Pohjanmaan, Kuusiokuntien ja Lapuan akuuttiosastojen yhteydessä olevia kuntoutuspaikkoja. ***Kuusiokunnissa on ilman psykiatrista ja psykogeriatrista osastoa 90 sairaansijaa, jolloin suhdeluku 40. Veljeskodit Kivipuron 28*** Kuntoutuskoti Ähtärin Veljeskoti 15**** ***Kivipuron kokonaispaikkamäärä 43 ****Ähtärin Veljeskodin kokonaispaikkamäärä 26

18 Sairaansijat EPSHP Kirurgia Urologia Vatsataudit Ortopedia Naistentaudit ja synnytykset Lastentaudit Korva-, nenä- ja kurkkutaudit Operatiivinen yhteensä Sisätaudit Neurologia Kuntoutus Keuhkosairaudet Konservatiivinen yhteensä Lasten ja nuorten psykiatria Psykiatria Psykiatrian yhteensä Päivystyskeskus yhteensä Sairaansijat yhteensä Tarkkailuosasto 8 8 Tehostettu valvonta Sydänvalvonta Henkilöstö Lähde: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelma

19 Kuntakohtaiset väestö- ja sairastavuusindeksitiedot Kelan ikävakioimattoman sairastavuuskertoimen (koko maa 100) ja asukasluvun tulona on laskettu ns. sairausväestö. terveydenhuoltopainotteisia palveluita tarvitaan siis keskiverosuomalaisen verran. Palvelutarpeen arvioidaan kasvavan 2 3 % vuosittain. Vertailun vuoksi myös THL:n sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekerroin (koko maa 100) ja sen perusteella laskettu ns. tarveväestö. THL:n mittariin perustuva tarve on noin 7 % Kelan sairastavuusindeksin perusteella laskettua pienempi. Väestö Sairastavuus Sairausväestö Tarvekerroin Tarveväestö Vakioimaton VxS/100 THL Kela 2014 Alajärvi Alavus Evijärvi Ilmajoki Isojoki Isokyrö Jalasjärvi Karijoki Kauhajoki Kauhava Kuortane Kurikka Lappajärvi Lapua Seinäjoki Soini Teuva Vimpeli Ähtäri Yhteensä Lähde: Kela ja THL

20 Sairaansijojen tule tarve

21 Sairaansijatarvearvio luvulla Etelä-Pohjanmaalla Lopullinen tarve riippuu työnjaosta ja hoitokäytäntöjen kehittymisestä ja sairaaloiden työnjaosta Sairaansijojen kokonaismäärä Ilman Kuusiokuntia Sisältää Kuusiokunnat Perustaso 400 Kuusiolinna Erityistaso Erikoissairaanhoito Akuutti 250 Kuntoutus 150 Erityistason kuntoutus 35 Akuutti ja muu erikoissairaanhoito

22 Palvelurakenne Asiakaslähtöinen, osaamiseen perustuva palvelurakenne Etelä-Pohjanmaan menestystekijä 2020-luvulla Nykyinen Keskitetty Kolmijako Painotettu kolmijako 4/5-malli Muu

23 SWOT - nykytilanne Evijärvi Vahvuudet Paikallistuntemus Lyhyet etäisyydet Mahdollisuudet Paikallinen työllistäjä Heikkoudet Alueellisen tasa-arvon toteutuminen Johtamisen ja kehittämisen koordinointi Pieni väestöpohja Erityisosaajien saanti Rakennusinvestointien koordinaatio Uhat Kustannuskehitys Päätöksenteko karkaa Karijoki Teuva Kauhava Isokyrö Lapua Ilmajoki Seinäjoki Kurikka Jalasjärvi Kauhajoki Lappajärvi Vimpeli Alajärvi Kuortane Alavus Soini Ähtäri Isojoki

24 SWOT - keskitetty malli (ns. Eksote) Vahvuudet Kustannustehokas Osaamisen keskittyminen Vahva koordinaatio Heikkoudet Pitkät välimatkat Laaja alue, paikallistuntemus ontuu Kiinteistön alkuinvestointi Mahdollisuudet Johtaminen selkeää Kehittämisyhteistyö helppoa Osaajien rekrytointi Uhat Yhteistä päätöstä ei saada aikaan Äärialueet eriytyvät Rakenteellinen uudistus ei ulotu toimintaan

25 4/5 - malli 4 5 osaamisaluetta, joista kolme vastaisi nykyisiä yhteistoiminta-alueita Yhdellä alueella yksi osastokokonaisuus Kaikki osastotoiminta (sekä akuutti että kuntoutus) tuotettaisiin lähellä toisiaan, ensisijaisesti samassa kiinteisto ssa Alueet Suupohja JIK Seina joki Pohjoinen alue 1 2 Pieni yksikko koko ei tarjoa sitä kehittämispotentiaalia, jonka riittävän iso moniammatillinen osaajatiimi mahdollistaa Osaamisalueiden kokoerot vaikeuttavat tasavertaista kehittämista Karijoki Teuva Isojoki Kauhava Isokyrö Lapua Ilmajoki Seinäjoki Kurikka Jalasjärvi Kauhajoki Evijärvi Lappajärvi Vimpeli Alajärvi Kuortane Alavus Soini Ähtäri

26 SWOT - kolmijakomalli Vahvuudet Perustasoa vahvistava Alueellinen tasa-arvo Kohtuulliset etäisyydet Osaaminen koko alueella Optimaalinen henkilöstörakenne Alueiden välinen vertailtavuus Heikkoudet Alkuvaiheen rakennusinvestointitarve Nykyisten kiinteistöjen käyttö Mahdollisuudet Kustannustehokas Johtaminen selkeää Kehittämisyhteistyö joustavaa Rekrytointi Benchmarkingperusteinen palkkarakenne Rakennusinvestoinnit Uhat Yhteistä päätöstä ei saada aikaan Rakenteellinen uudistus ei ulotu toimintaan Johtamisen ja kehittämisen koordinointi

27 Kolme perustason osaamisaluetta Tiedot ilman Kuusiolinnaa Väestö Sairausväestö Eteläinen (JIK ja Suupohja) Keskinen (Seinäjoki ja Isokyrö) Pohjoinen (Kaksineuvoinen, Lapua, Alajärvi ja Vimpeli) Yhteensä Painopiste ennaltaehkäisyssä, kotikuntoutuksessa, lähipalveluissa ja moniammatillisessa osaamisessa Kullakin osaamisalueella sekä kuntouttava että akuutti osastohoito tuotetaan keskitetysti Kussakin kaksi kuntoutusosastoa ja 3 4 akuuttihoidon osastoa Kunkin osaston sairaansijamäärä tarvearvion mukaisesti Kuntoutusosastojen tulevaisuus kytkeytyy perustason akuutin osastohoidon tulevaisuuteen Määrä ja jakauma täsmennetään sote-valmistelun yhteydessä

28 Kustannukset

29 Kolmiomalli - kustannukset Sote-valmistelun osana etsitään toteuttamismalli, jolla kustannukset eivät kasva Sairaansijojen vähentäminen vapauttaa henkilökuntaa osaamiskeskusten käyttöön sekä lähipalveluihin että osastoille Erikoissairaanhoidon erityistyöntekijöiden sijoittuminen arvioidaan osana sote-uudistusta Henkilöstöä kohdennetaan myös erityistason uusiin palveluihin Mitä tehokkaammin ennaltaehkäisy, lähipalvelut ja kotikuntoutus toteutetaan, sitä vähemmän sairaansijoja tarvitaan Tarpeenmukaiset kiinteistöt ovat järkevä investointi Osaamisen vahvistaminen Parantaa hoitotuloksia Lisää potilasturvallisuutta Kohentaa asiakastyytyväisyyttä Vähentää uusien hoitojaksojen tarvetta On kustannustehokasta

30

31 Tiedossa olevat tai parhaalla mahdollisella tavalla hoidetut sairaudet Esim. Sepelvaltimotauti Verenpainetauti Nivelrikko Diabetes Ummetus Tunnistamattomia Masennus tai Muistisairaus epätyydyttävästi Parkinsonin tauti hoidettuja Vajaaravitsemus sairauksia, Lihaskato/gerastenia kuten Äkillinen sekavuustila Näkö- ja kuulo-ongelmat Hypotonia tai hypoglycemia Lääkkeiden sivu- ja yhteisvaikutukset Kilpirauhasen ja lisäkilpirauhasen sairaudet Elektrolyyttihäiriöt (esim. hyponatremia, hypokalemia) Jäävuori-ilmiö: tärkeitä toimintakykyä ja hyvinvointia heikentäviä sairauksia jää toteamatta, vaikka ne olisivat hoidettavissa Valvanne 2015

32 GERONTOLOGISIA KUNTOUTUSTOIMENPITEITÄ NEUVONTA JA OHJAUS KUUNTELU, KOHTAAMINEN LÄÄKETIETEELLINEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO FYSIO-, TOIMINTA- RAVITSEMUSTERAPIA VALMENNUS KUNTOUTTAVA HOITOTYÖ HARJOITTELU (TREENAUS) PEHMEÄ KUNTOUTUS KOVA KUNTOUTUS RYHMÄ- KUNTOUTUS ELÄMÄNHALLINNAN JA AKTIIVISEN TOIMIJUUDEN TUKEMINEN SOSIAALI- TYÖ ROHKAISEMINEN KOTIHOIDON JÄRJESTELYT APUVÄLINEET, ASUNNON MUUTOSTYÖT Mukailtu Youngin 1996 pohjalta (J Valvanne)