Sodankylän hyötyjäteasema, ajoratayhteyden rakentaminen ja tukimuurin sijoitus

Transkriptio

1 LAPECO OY Sodankylän hyötyjäteasema, ajoratayhteyden rakentaminen ja tukimuurin sijoitus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P27474P002

2 4 (19) Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ YHTEISET TYÖT TYÖMAAHALLINTO Rakennuttaja Rakennuttaminen ja valvonta Suunnittelija Katselmukset... 7 Alku- ja loppukatselmus Luvat TOIMINNAN JÄRJESTELY Työalue Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet TYÖMAAN HUOLTO Työturvallisuus ja terveydenhoito MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA Mittaustyöt ja maaperätutkimukset Maaperätutkimukset Työnaikaiset mittaukset Mittaukset ja tarkepiirustukset ALUSTAVAT TYÖT MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettava, siirrettävä ja suojattavat rakenteet Putki- ja johtorakenteiden poistaminen Poistettava, siirrettävä maa- ja pengerrakenteet PERUSTUSRAKENTEET Arinarakenteet Kiviainesarinat POHJARAKENTEET Kuivatusrakenteet Avo-ojat ja -uomat Rummut MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Maakaivannot... 13

3 5 (19) PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Penkereet Kaivantojen täytöt Asennusalusta Alkutäyttö Lopputäyttö PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Suodatinrakenteet Suodatinkerrokset Suodatinkankaat Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Jakavat kerrokset Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat JÄRJESTELMÄT VESIHUOLTO HULEVESIVIEMÄRIT HULEVESIVIEMÄRIN MATERIAALIT Hulevesiviemäriputket Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä -putket HULEVESIVIEMÄRIN ASENNUSALUSTA HULEVESIVIEMÄRIN RAKENTAMINEN Hulevesiviemäriputken asentaminen Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä -putkien asentaminen VALMIS HULEVESIVIEMÄRI VAATIMUSTENMUKAISUUDEN OSOITTAMINEN TURVALLISUUSRAKENTEET JA OPASTUSJÄRJESTELMÄT Aidat, puomit ja portit Portit RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT Perustus ja tukirakenteet Tukimuurit, -seinät ja portaat... 22

4 6 (19) Sodankylän hyötyjäteasema, ajoratayhteyden rakentaminen ja tukimuurin sijoitus 1 YLEISTÄ Rakennuskohde käsittää Sodankylän Hirviäkurun siirtokuormaus- ja hyötyjäteaseman (Kemijärventie 1000, Sodankylä) uuden ajoratayhteyden ja tukimuurin sijoitussuunnittelun. Työn suorittamisessa noudatetaan sitä varten laadittuja työselostuksia ja piirustuksia, rakentamista koskevia yleisiä työselityksiä ja normaalimääräyksiä, lakeja, asetuksia sekä rakentamista ja työturvallisuutta valvovien viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisuissa: InfraRYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet sekä InfraRYL 2006 Osa 2, Järjestelmät ja täydentävät osat. Näitä julkaisuja noudatetaan ilman eri viittaustakin. Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa: INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, versio 2.1. Edellisten lisäksi noudatetaan mm. seuraavia yleisiä laatuvaatimuksia, työselostuksia ja -selityksiä: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y.: o Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, asennusohjeet RIL o Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, RYL 2000 o Pohjarakennusohjeet, RIL o Kaivanto-ohje, RIL o Betoninormit, RIL Suomen kuntatekniikan yhdistys ry: o Katusuunnittelun ja rakentamisen ohjeet, KATU 2002 o Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueella, (SKTY) 1999, julkaisu 19/99 o Betoniputkinormit 2001 Työsuojeluhallitus o Julkaisu 15, 2010, "Kapeat kaivannot ja siinä mainitut julkaisut PANK Ry o Asfalttinormit 2011 Valtioneuvosto: o Asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta, 644/2011 Työministeriö: o Päätös räjäytys- ja louhintatyötä koskeviksi turvallisuusmääräyksiksi, 495/1993 Muut rakennussuoritusta koskevat yleisluonteiset normit (mm. työsuojelumääräykset, salaojaputkinormit), rakentamistapa-, sekä tuotevalmistajien asennusohjeet sekä sähköteknisten töiden normit ja määräykset.

5 7 (19) 2 YHTEISET TYÖT 2.1 TYÖMAAHALLINTO Rakennuttaja Nimi: Osoite: Yhteyshenkilö: Lapeco Oy Levinraitti 13, Sirkka Janne Vuolli Puhelin: Sähköposti: janne.vuolli@lapeco.fi Rakennuttaminen ja valvonta Nimi: Osoite: Yhteyshenkilö: Lapeco Oy Levinraitti 13, Sirkka Janne Vuolli Puhelin: Sähköposti: janne.vuolli@lapeco.fi Suunnittelija Nimi: Osoite:, Oulu Hallituskatu D, Oulu Yhteyshenkilö: Projektipäällikkö/suunnittelu: Jukka-Pekka Ruonaniemi suunnittelu: Niko Lahdenperä Puhelin: Jukka-Pekka Ruonaniemi: , Niko Lahdenperä: p Sähköposti: etunimi.sukunimi@fcg.fi Katselmukset Alku- ja loppukatselmus Ennen työn aloittamista pidetään alkukatselmus ja rakentamisen valmistuttua loppukatselmus sekä muut katselmukset urakkaohjelman mukaisesti. Katselmuksissa todetaan työalueen kunto sekä työalueella ja rakennustyön todennäköisellä vaikutusalueella olevan kasvillisuuden, rakennusten, rakenteiden ja laitteiston kunto sekä sovitaan niitä koskevista toimenpiteistä. Aloituskatselmuksessa sovitaan työalueet ja varastointialueet. Katselmuksista tehdään pöytäkirja.

6 8 (19) Luvat Katselmuksissa tulee olla mukana rakennuttajan ja urakoitsijan edustajan lisäksi tarvittaessa maanomistajat. Urakoitsijan on ilmoitettava kiinteistökatselmuksen ajankohdasta rakennustyömaan valvojalle hyvissä ajoin. Rakennuttaja on hankkinut seuraavat työsuoritukseen liittyvät luvat: maanomistajien työluvat. Muista työsuoritukseen liittyvien lupien hankkimisesta ja ilmoitusten tekemisestä huolehtii urakoitsija. Urakoitsijan tulee noudattaa em. lupien ehtoja. 2.2 TOIMINNAN JÄRJESTELY Työalue Työalue kattaa Hirviäkurun siirtokuormaus- ja hyötyjäteaseman lastausväylän sisääntulo- ja poistumistien sekä käsittelyalueen suunnitelmapiirustusten mukaisesti Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet Rakennustöistä ei arvioida aiheutuvan häiriötä yleisten teiden liikenteelle. Rakennustyöt kohdistuvat kiinteistön ( ) sisäisiin teihin sekä siirtokuormaus- ja hyötyjäteaseman kenttäalueeseen ( ). Rakennuttaja hakee tarvittavat luvat kiinteistöjä hallinnoivilta tahoilta. Työnaikaisessa liikenteenohjauksessa käytettävät liikennemerkit, aidat ja muut rakenteet tulee asentaa ja pitää kunnossa siten, että ne täyttävät Liikenneviraston ohjeen Liikenne tietyömaalla (Liikenneviraston ohjeita 2/2015) vaatimukset. Työnaikainen liikenteenohjaus suoritetaan ko. ohjeiden mukaan soveltuvin osin. Urakkaan kuuluvat liikennejärjestelyt katualueella tehdään Suomen kuntatekniikan yhdistyksen julkaisun Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueella mukaisesti. Tien ja pihan rakennekerrokset sekä muut rakennustyön yhteydessä purettavat tierakenteet tulee korjata entistä vastaavaan kuntoon mukaan lukien myös pinnoitteet. Kaikilla liikennealueilla tulee avokaivannot suojata puomein ja pimeään aikaan vilkkuvaloin. Työaikaisista liikennejärjestelyistä ja suojaustoimenpiteistä laaditaan suunnitelma. 2.3 TYÖMAAN HUOLTO Työturvallisuus ja terveydenhoito Työturvallisuuden osalta noudatetaan erillistä turvallisuusasiakirjaa. Turvallisuusasiakirja perustuu valtioneuvoston päätökseen rakennustyön turvallisuudesta (VNp) 205/2009.

7 9 (19) Kohteeseen laaditaan työturvallisuussuunnitelma ja se hyväksytetään rakennuttajalla. Urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa työskentelyalueen rajaavat suoja-aitaukset ja muut suojarakenteet, jotka ovat tarpeen ulkopuolisten henkilö- tai omaisuusvahinkojen välttämiseksi. 2.4 MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA Mittaustyöt ja maaperätutkimukset Suunnitelma on laadittu ETRS89-GK27 koordinaattijärjestelmään ja yleiseen korkeusjärjestelmään (N2000). Maastomittaukset on tehty Pohjolan Mittauspalvelu Oy:n toimesta. Suunnittelussa on hyödynnetty laserkeilausaineistoa. Työn yhteydessä ei saa tuhota alueella olevia rajamerkkejä. Urakoitsijan tulee ennakkoon todeta rakennuttajan asettaman valvojan kanssa mitkä rajamerkit tuhoutuvat tai ovat vaarassa tuhoutua suunnitelmien johdosta. Muut ennakkoon toteamattomat tuhotut rajamerkit urakoitsija on velvollinen korvaamaan. Urakoitsija tarkistaa liittymispisteiden (mm. vesijuoksujen) korkeudet ennen rakennustöiden aloittamista ja rakennusmateriaalien tilaamista. Mikäli maanpinnan tai muiden rakenteiden korkeudet tai sijainnit poikkeavat suunnitelmista, on otettava yhteys rakennuttajaan Maaperätutkimukset Maaperätutkimuksia ei ole tehty. Mikäli pohjavettä esiintyy rakentamistasolla, niin kaivannot tehdään kuivatyönä ja pohjavedenpinnan alentamiseen on varauduttava Työnaikaiset mittaukset Pääurakoitsija huolehtii kaikista työn läpiviemiseen tarvittavista mittauksista. Ennen töiden aloittamista urakoitsijan on selvitettävä kaikkien olemassa olevien maanalaisten rakenteiden sijainti ja merkittävä ne maastoon. Mikäli rakennustyön johdosta on tarpeellista poistaa rajamerkkejä tai kiintopisteitä, poistamisesta on sovittava asianomaisen pisteen tai merkin haltijan kanssa. Suunnitelmat merkitään maastoon kunkin työvaiheen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Maastoon sijoitetaan sellainen määrä paaluja, korkeusmerkkejä, luiskamalleja tai muita merkkejä, että niiden perusteella työ on tehtävissä suunnitelman mukaisesti ja että on mahdollista luotettavasti todeta työn suunnitelmanmukaisuus näiden merkkien perusteella. Rakennustyön aikana tarkistetaan riittävän usein, etteivät merkkien paikat ole muuttuneet. Tarvittaessa pääurakoitsija mittaa merkit kustannuksellaan uudestaan maastoon. Käytettäessä lasersädettä, robottitakymetriä, GPS-tekniikkaa tai jotain muuta kehittynyttä

8 10 (19) tekniikkaa on varmistuttava siitä, että rakentamiselle asetettuja tarkkuusvaatimuksia on mahdollista noudattaa. Mittaukset suoritetaan ensisijaisesti suunnitelmassa ilmoitettujen mittalukujen tai laskennallisten arvojen perusteella. Tarvittaessa tehdään mittauksia varten tarvittavat lisälaskelmat suunnitelmassa ilmoitettujen lähtöarvojen perusteella ottaen huomioon korkeusjärjestelmistä ja monikulmioverkoista mahdollisesti aiheutuvat erot. Mikäli suunnitelmissa on ilmoitettu sekä korkeuslukemat että rakenteen kaltevuudet, suunnitelma merkitään maastoon ensisijaisesti korkeuslukemien perusteella. Muilta osin noudatetaan INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, versio 2.1. Suoritemäärien mittaukset tehdään InfraRYL 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistön Määrämittausohjeessa annettujen ohjeiden ja suunnitelmissa annettujen teoreettisten mittojen mukaan Mittaukset ja tarkepiirustukset 2.5 ALUSTAVAT TYÖT Pääurakoitsija tekee tarkemittaukset ja niiden perusteella loppupiirustukset. Mittaukset ja tarkepiirustukset tehdään kohtien , ja mukaisesti. Pääurakoitsijan tulee suorittaa gps- tai takymetrimittauksina (x, y, z) rakenteiden tarkemittaukset ja piirtää tulokset rakennuttajan sähköisessä muodossa toimittamalle suunnitelmasarjalle. Tulokset luovutetaan tilaajalle myös yhtenä paperikopiosarjana. Tarkemittaukset tehdään rakennuttajan mittausohjeen ja koodiluettelon mukaisesti. Putkien korkeustason (z) mittaus tulee tehdä vähintään 50 metrin välein. Lisäksi liitos-kohdista on otettava valokuvat ja tehtävä tarkepiirustukset. Tarkekuvat on luovutettava ja hyväksytettävä rakennuttajilla ennen työn vastaanottamista. Työn aikana tulee huolehtia, että kaikki alueella olevat johdot, laitteet, varusteet yms. ovat toimintakunnossa koko työn keston ajan lukuun ottamatta vähäisiä, siirtotöistä aiheutuvia katkoksia MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Hyötypuun hakkuu Puusto poistetaan urakka-alueelta vain rakentamisen kannalta välttämättömässä laajuudessa. Laajuus arvioidaan rakennuttajan, maanomistajien ja urakoitsijan kesken.

9 11 (19) Tukkipuut jäävät maanomistajan omistukseen. Tarkemmin puiden kaatamisesta ja toimittamisesta sovitaan rakennuttajan kanssa. Hyötypuuksi kelpaamaton puusto, pensaat ym. aluskasvillisuus, metsänkaatojätteet ja raivausjätteet kuljetetaan hyötykäyttöön tai kaatopaikalle Poistettava, siirrettävä ja suojattavat rakenteet Ennen kaivutöiden aloitusta on urakoitsijan selvitettävä kaikkien rakennettujen putkien, kaapeleiden, salaojien ja maanalaisten rakenteiden tarkka sijainti ja pyydettävä näytöt niiden omistajilta. Tarvittaessa olemassa olevia johtoja, putkia ja rakenteita on siirrettävä tai muutettava tämän suunnitelman mukaisen linjan rakentamisen sitä vaatiessa. Johtojen ja kaapelien osalta tapahtuvat siirrot ja purut on sovittava laitteiden omistajien kanssa. Rakennettavan johdon kanssa risteävät putket ja johdot on kaivettava näkyviin niiden korkeusaseman selvittämistä varten ennen rakennustyön etenemistä risteyskohtaan. Tarvittaessa rakennettavien johtojen korkeusasemaa on muutettava suunnitellusta, jotta risteävät johdot voidaan ylittää tai alittaa. Rakennustyön seurauksena vaurioituvat tai siirrettävät rummut, aidat, liikennemerkit ja muut rakenteet korjataan entistä vastaavaan kuntoon. Ennen työn alkua selvitetään ja merkitään puupaaluin työalueella ja sen läheisyydessä olevat rajapyykit. Työn aikana vaurioituneiden tai siirtyneiden rajapyykkien takaisinlaiton kustannukset kuluvat urakoitsijalle Putki- ja johtorakenteiden poistaminen Putki- ja johtorakenteiden poistaminen suoritetaan InfraRYL 2010 mukaisesti Poistettava, siirrettävä maa- ja pengerrakenteet Alueella mahdollisesti oleva pintamaan multa läjitetään tarkoitukseen osoitetulle paikalle. Multa voidaan käyttää alueen viimeistelytöihin. Työalueen reunassa rikkoontuvan päällysteen käsittelystä ja poiskuljettamisesta vastaa urakoitsija. Rakenteisiin kelpaamattomat tai muuten ylimääräiset massat siirretään rakennuttajan osoittamaan paikkaan.

10 12 (19) PERUSTUSRAKENTEET Arinarakenteet Kiviainesarinat Rummut rakennetaan arinarakenteen varaan. Pehmeikölle rakennettaessa myös sadevesiviemäriputket tehdään arinarakenteen varaan. Työssä noudatetaan arinarakenteiden rakentamisessa InfraRYL 2010 kohtia 13310, 13340, ja esitettyjä asioita ja vaatimuksia. Mikäli työn aikana ilmenee maalajin osalta poikkeavuutta suunnitelmiin verrattuna, on oltava yhteydessä rakennuttajan nimeämään valvojaan arinan tarpeellisuuden määrittämiseksi. Arinarakenne valitaan rakennuspaikan pohjaolosuhteiden perusteella. Rummut ja tarvittaessa sadevesiviemäriputket perustetaan 300 mm paksun kiviainesarinan varaan. Arina tehdään sorasta tai murskeesta (0-32 mm). Materiaali ei saa olla jäässä. Kiviainesarina ympäröidään suodatinkankaalla N3. Mikäli hienoainespitoinen pohjamaa häiriintyy kaivun yhteydessä, korvataan se kitkamaatäytöllä. Siirryttäessä perustamistavasta toiseen, kalliolta heikosti kantavalle maapohjalle sekä liikenneväylien alituskohdille tehdään liittymäkohtaan epätasaisten painumien eliminoimiseksi siirtymärakenne POHJARAKENTEET Kuivatusrakenteet Liikenne- ja kenttäalueet kuivatetaan sadevesiputkijärjestelmää, rumpuja ja ojapainanteita käyttäen Avo-ojat ja -uomat Rummut Painanteet muotoillaan ympäristöön soveltuvaksi ja rumpujen kohdalla niihin viettäväksi. Noudatetaan InfraRYL Rumpuputkina käytetään julkaisun Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket mukaisia massiivi- tai monikerrosputkia, jotka täyttävät putkiluokkien SN8 vaatimukset. Rumpuputkien koot selviävät suunnitelmista. Paaluvälillä suunniteltu tielinjaus ulottuu nykyisen ojan alueelle. Tierakenteen alueelle sijoittuva ojaosuus putkitetaan. Putkitettavan ojaosuuden pituus määritetään työmaalla.

11 13 (19) Rumpujen viitteelliset sijainnit on merkitty suunnitelmiin. Tarkempi sijainti ja korkeustaso määritellään työmaalla. Rumpukaivannot tehdään InfraRyl 2010 kuvien 14340:K3 ja 14340:K5 mukaisesti. Routivalle pohjamaalle tai routivaan penkereeseen rakennettavan rummun molemmille puolille tehdään siirtymäkiila kaltevuuteen 1:5, paitsi jos routimattoman rakenteen etäisyys tasausviivaan on enemmän kuin siirtymäkiilasyvyys. Rummut rakennetaan kiviainesarinan varaan MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Maakaivannot Maaleikkaukset tehdään suunnitelmapiirustuksissa esitettyihin, rakennekerrosten edellyttämiin tasoihin. Maaleikkauksien luiskat ja maanpinnan yhtymäkohdat muotoillaan ympäristöön sopivaksi. Pohjassa ei saa olla vettä kerääviä painanteita. Leikkauksessa on huomioitava mahdollisten siirtymäkiilojen vaatima tila. Tarvittavat siirtymäkiilat rakennetaan InfraRYL 2010 esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Kaivantosuunnitelma Pääurakoitsija tekee kaivantosuunnitelman, jos on olemassa sortumavaara sekä kaikista yli 2 m syvistä kaivannoista, VNA 2005/2009. Kaivannon teossa noudatetaan työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot". Pohjamaan laatu todetaan aukikaivun yhteydessä ja tarvittaessa suunniteltu perustamistapa muutetaan maaperäolosuhteiden mukaiseksi. Venttiilit ja laitekaivot perustetaan vastaavasti kuin putket, mikäli ei ole erikseen muuta mainittu. Työn aikana on jatkuvasti tarkkailtava luiskien tilaa, ja mikäli on aihetta epäillä niiden pysyvyyttä, loivennetaan luiskaa tai käytetään tuentaa. Kutakin kaivantoosuutta pidetään auki mahdollisimman lyhyen ajan. Pehmeikköalueilla kaivaminen on tehtävä huolellisesti välttäen pohjan häiriintymistä ja ylikaivua Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan suorittaa asianmukaisesti ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiviyteen. Tarvittaessa pohjavettä alennetaan pumppaamalla kaivantoon tehdyistä pumppauskuopista. Mittavaatimukset

12 14 (19) Putkien, kaivojen ja muiden laitteiden kohdalla kaivanto tehdään laajempana siten, että kaivannon seinämät tulevat vähintään 400 mm:n etäisyydelle putkista, kaivoista ja muista laitteista. Liikakaivua sekä leveys- että syvyyssuunnassa on vältettävä. Kaivannon alaosa kaivetaan varovaisesti, jotta alapuolista maaperää ei tarpeettomasti häiritä. Valmiiksi kaivettu kanavan pohja tasoitetaan ja siitä poistetaan kivet ja lohkareet. Kaivumaiden käsittely Kaivumaat on sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta kaivannon seinämän sortumista eivätkä putoa kaivantoon tai vaaranna työturvallisuutta. Pohjavedenpinnan alentaminen Pohjavedenpinnan alentamiseen on varauduttava. Ennen pohjavedenpinnan palauttamista normaalille tasolle kaivanto on peitetty tai rakenteet ankkuroitu PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT Penkereet Tierakenteiden alle jäävät ojat, painanteet ja muut korotettavat maastonkohdat täytetään viereistä perusmaata vastaavalla materiaalilla tai routimattomalla kitkamaalla Kaivantojen täytöt Asennusalusta Täyttöjen vaatimusten mukainen tiiveys on osoitettava mittauksin ja tiivistysmenetelmäkuvauksella. Kaivannon pohjalle, massanvaihto- tai pengertäytteen päälle tai arinan päälle tehdään putken seinämän pinnasta mitattuna vähintään 150 mm:n paksuinen asennusalusta. Asennusalustan materiaali valitaan siten, että se täyttää kaikkien kaivantoon tulevien putkien vaatimukset. Materiaalina asennusalustassa käytetään mursketta, jonka sallittu raekoko on 0 16 mm. Kun olosuhteet ovat sellaiset, että asennusalustan hienoaines voi jäätyä, tasauskerros tehdään sepelistä tai sorasepelistä, jonka suurin raekoko on ohjeiden mukainen ja josta puuttuvat alle # 8 mm:n rakeet. Toimilaitteet, kuten kaivot perustetaan aina asennusalustalle. Perusmaa ja asennusalusta eivät saa olla jäässä.

13 15 (19) Alkutäyttö Lopputäyttö Kaivannon alkutäyttö tehdään hiekasta, sorasta tai murskeesta. Luonnon kiviaineksen suurin sallittu raekoko on 20 mm. Murskeen raekoko on #0 16 mm. Materiaalin tulee täyttää putken tasauskerrosmateriaalille esitetyt vaatimukset ja materiaali tiivistetään vaadittuun tiiviyteen. Alkutäyttömateriaalin on täytettävä samat vaatimukset mitä asennusalustamateriaalinkin (kts ). Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennettu. Kaivannossa mahdollisesti oleva lumi ja jää poistetaan. Alkutäyttömateriaali pudotetaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täytön ensimmäinen vaihe tehdään lapiotyönä tai muilla sellaisilla menetelmillä, etteivät putket siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullotaan putkien alle ja sivuille siten, ettei putkien korkeusasema muutu. Ensimmäinen täyttökerros tehdään enintään putken puolivälin korkeuteen. Täytekerroksen tulee olla putken molemmilla puolilla täytön eri vaiheissa likimain samalla korkeudella. Alkutäyttö ulotetaan lopputäyttömateriaalin suurimman lohkarekoon verran, kuitenkin vähintään 300 mm, ylimmän putken laen yläpuolelle. Tuetun kaivannon lopputäyttö tehdään tukirakenteiden poistamisen edetessä siten, ettei kaivanto pääse sortumaan, tiivistetty kaivantotäyte löyhtymään tai putket siirtymään. Liikennöitävillä alueilla lopputäyttö tehdään sijainnin mukaan pengermateriaalista, siirtymäkiilatäytteestä tai ympärillä olevan rakennekerroksen materiaalista. Kaivojen sivulla lopputäyttö tehdään routimattomalla materiaalilla. Tien ja pihan rakennekerrokset sekä muut rakennustyön yhteydessä purettavat tierakenteet tulee korjata entistä vastaavaan kuntoon mukaan lukien myös pinnoitteet. Liikennealueiden ulkopuolella lopputäyttö tehdään kaivumaalla. Suurin sallittu raekoko on 200 mm. Liikennealueiden ulkopuolella lopputäyttöä ei tiivistetä. Se ulotetaan sellaiseen korkeuteen, että se myöhemmin itsestään tiivistyessään päälle levitetyn humusmaan kanssa asettuu ympäröivän maan pinnan korkeuteen. Täytön pintakerrokseen ei saa tulla sellaisia kiviä, jotka routa saattaa nostaa pintaan. Työalueet siistitään työtä edeltävään kuntoon.

14 16 (19) PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Liikennealueiden rakennekerrokset tehdään arvioidun pohjamaan alusrakenneluokan uf mukaan. Kantavuusvaatimukset on esitetty rakennekerrosten yhteydessä (ks ja 21300). Kohdissa, joissa nykyisiä liikenneväylien tai päällystettyjen piha-alueiden rakenteita joudutaan rikkomaan, korjataan ne vähintään työtä edeltävään kuntoon InfraRYL 2010:n ja muiden yleisesti käytettyjen ohjeiden mukaisesti PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Päällysrakenteiden rakennekerrokset ilmenevät suunnitelman tyyppipoikkileikkauspiirustuksista. Vesi, jää ja lumi on poistettava ennen päällysrakennekerrosten tekemistä. Päällysrakennemassat kuljetetaan ja levitetään niin, että alusrakenteeseen ei muodostu uria Suodatinrakenteet Suodatinkerrokset Suodatinkankaat Suodatinkerroksen paksuus on esitetty tyyppipoikkileikkauksissa. Suodatinkerroksen materiaali on hiekka. Suodatinkerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2010 kuvassa 21110:K1 esitetyt rakeisuusvaatimukset. Suodatinkerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. Mikäli rakennusalueella ilmenee suodatinkerrosmateriaalin ja pohjamaan sekoittumisvaaraa, käytetään suodatinkangasta rakenteessa suodatinkerroksen alapinnassa sekä johtokaivannossa asennusalustan alla. Suodatinkankaan käyttöluokka on N3. Asennus ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010:n ja valmistajan ohjeiden mukaan Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset Jakavat kerrokset Jakavan kerroksen paksuus ilmenee suunnitelmista ja tehdään arvioidun pohjamaan alusrakenneluokan uf mukaan. Kantavuusvaatimus jakavankerroksen päältä mitattuna on 140 MPa. Jakavan kerroksen materiaali on KaM # 0-90 tai KaM # Jakavan kerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2010:n kuvassa 21210: K4 esitetyt rakeisuusvaatimukset.

15 17 (19) Jakavan kerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. Betonimurskeen käyttö Jakavan ja suodatinkerroksen materiaaleja voidaan korvata betonimurskeella, kun kyseisen rakenteen etäisyys on pohjaveden pinnasta 0,5 m. Mara-asetuksen 591/2006 mukaisesti jätettä sisältävän kerroksen paksuus saa olla enintään 1,5 m, eikä se saa olla kosketuksissa pohjaveteen. Betonimurskeesta tulee tutkia asetuksen mukaiset haitta-aineet sekä niiden liukoisuus. Materiaalin käytöstä tulee tehdä Mara-asetuksen mukainen ilmoitus Lapin Ely-keskukseen Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomattoman kantavan kerroksen paksuus ja materiaali ilmenevät suunnitelmista ja tehdään arvioidun pohjamaan alusrakenneluokan uf mukaan. Kantavuusvaatimus kantavankerroksen päältä mitattuna on 190 MPa. Kantavan kerroksen materiaalina käytetään KaM # 0-65 ja/tai kantavankerroksen yläosan profilointikerros tehdään materiaalista KaM # Kantavan kerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2010:n kuvassa 21310:K2 esitetyt laatu- ja rakeisuusvaatimukset. Kantavan kerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. Kun kantavan kerroksen lopullinen pinta tehdään, pinta muotoillaan uudelleen ja tarvittaessa likaantunut kerros poistetaan. Lastauslaiturin alue Siirtymärakenteet Siirtymäkiilat Tasauksen nosto tehdään piha-alueilla ensisijaisesti kantavan kerroksen materiaalilla. Kun täyttökerroksen paksuus ylittää kantavan kerroksen paksuuden, voidaan täyttö tehdä jakavan materiaalilla tai betonimurskeella, kuten kohdassa jakava kerroksen materiaalit on esitetty. Alusrakenteen muutoskohtiin rakennetaan siirtymäkiilat InfraRYL 2010 mukaisesti.

16 18 (19) JÄRJESTELMÄT VESIHUOLTO HULEVESIVIEMÄRIT HULEVESIVIEMÄRIN MATERIAALIT Hulevesiviemäriputket Hulevesiviemäriputket tehdään suunnitelmien mukaisesti käyttäen uusia, laadultaan hyviä ja jatkuvan laadunvalvonnan piirissä olevien valmistajien putkia, putkiyhteitä, laitteita ja tarvikkeita Hulevesiviemäriputket rakennetaan muoviputkesta luokka SN8. Linjoissa käytettävä putkikoko ilmenee suunnitelmista. Hulevesiviemärilinja tehdään suunnitelmapiirustusten osoittamaan paikkaan. Rakennettavan sadevesiputken korkeusasema tarkentuu rakennustyön aikana. Linjan minimi viettokaltevuus on 0,5 %. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä -putket Hulevesikaivoina käytetään 560/500 PEH -muovisia teleskooppikaivoja suunnitelmien mukaisesti. Kaivojen kansistojen lujuusluokan tulee olla 40 t. Muilta osin noudatetaan InfraRYL HULEVESIVIEMÄRIN ASENNUSALUSTA Hulevesiviemärilinjat perustetaan asennusalustan varaan luvun Asennusalusta mukaisesti. Kaivot yms. perustetaan aina asennusalustan varaan. Jos kaivantojen pohja osoittautuu heikosti kantavaksi, perustetaan putket (ja asennusalustat) arinarakenteen varaan kohdan Arinarakenteet mukaisesti. Muilta osin noudatetaan InfraRYL HULEVESIVIEMÄRIN RAKENTAMINEN Hulevesiviemäriputken asentaminen Kaivannon kuivanapito Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiveyteen. Tarvittaessa

17 19 (19) alennetaan pohjavettä ennalta laadittavan suunnitelman mukaisesti. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Talvityöt Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu välittömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suojaustoimenpiteitä. Samoin tulee estää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laen korkeutta alempaa. Asennus Putket asennetaan siten, että ne tukeutuvat koko pituudeltaan tiivistettyyn asennusalustaan. Putkien välisen vaakasuoran etäisyyden tulee olla vähintään 200 mm. Putken etäisyyden kaivoista tai muista rakenteista tulee olla vähintään 100 mm. Pystysuoran vapaan etäisyyden risteävään johtoon tulee olla vähintään 100 mm ellei suunnitelmissa ole esitetty muuta. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä -putkien asentaminen Rakennusalueella sijaitsevat nykyiset hulevesikansistot nostetaan suunniteltuun pintaan. Muutoin rakentamistyössä noudatetaan InfraRYL VALMIS HULEVESIVIEMÄRI Noudatetaan InfraRYL VAATIMUSTENMUKAISUUDEN OSOITTAMINEN Johtotöiden laadunvalvonta Urakoitsija laatii laatusuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla. Muilta osin noudatetaan InfraRYL Hulevesiviemärin sijainnin toteaminen Hulevesiviemärin sijainti todetaan työn aikana tehtävin tarkemittauksin ja niiden perusteella tehtävien loppupiirustusten perusteella. Suunnitelma asiakirjoihin tehdään tarvittavat muutokset. Hulevesiviemärin tiiviyden toteaminen Viettoviemärin tiiviyden ja kunnon tarkastus tehdään videokuvauksella. Kuvauksesta tehdään pöytäkirja ja kuvaus tallennetaan dvd:lle. Pöytäkirja ja videonauha tai sen kopio luovutetaan tilaajalle. Videokuvaus suoritetaan ja tulkitaan VVY ry:n julkaisun TV-kuvausten tulkintaohje mukaan. Hulevesikaivojen tiiveys tarkastetaan silmämääräisesti.

18 20 (19) Tiiviyskokeet ja videokuvaus tehdään lopputäytön tekemisen jälkeen. Tarkemittaukset Rakennuttaja toimittaa urakoitsijalle tarkemittauskansion, jota käytetään työn aikana tehtävien tarkemittausten merkitsemiseen. Työn päätyttyä urakoitsija luovuttaa tarkemittauskansion rakennuttajalle. Johtojen sijainti todetaan työn aikana urakoitsijan toimesta tehtävien tarkemittauksien avulla. Tarkemittauksia tulee suorittaa jatkuvasti rakentamisen edistymisen mukaisesti ja ne tulee olla tehtynä ennen kunkin johto-osan työsuorituksen laskutusta. Työn aikana tarkemittauskansioon merkitään poikkeamat suunnitelmaan nähden. Mittaustiedot tallennetaan ja luovutetaan rakennuttajalle x-, y-, ja z-tietoina sovittavassa tiedosto-muodossa. Tarkepiirustukset laatii urakoitsija tekemiensä tarkemittausten perusteella ja toimittaa ne rakennuttajalle sekä cd- levyllä että kahtena (2) sarjana paperikopioita. Urakoitsija ei saa peittää rakenteita ennen kuin tarkemittaukset tai merkinnät rakennuttajan hyväksymällä tavalla on rakennettavista laitteista ja johdoista tehty tarkemittauksia varten. Kaikki tarkemittausten tiedot ja tarkepiirustukset toimitetaan rakennuttajalle 2 viikkoa ennen vastaanottotarkastusta. Hulevesiviemärin tarkemittaukset suoritetaan luvun mukaisesti. Kelpoisuusasiakirja Vaatimuksenmukaisuustodistukset, katselmuspöytäkirjat, laadunvalvontaraportit, suorituspöytäkirjat ja tarkastustodistukset yms. laadun toteamiseen liittyvät asiakirjat kootaan työmaalla ajan tasalla pidettävään kelpoisuusasiakirjaan. Asiakirjaan liitetään myös tehdyt tarkemittaukset, koetulokset ja kuvaukset. Muilta osin noudatetaan InfraRYL TURVALLISUUSRAKENTEET JA OPASTUSJÄRJESTELMÄT Aidat, puomit ja portit Portit Nykyinen aita säilytetään. Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Aluetta kiertävään nykyiseen aitaan asennetaan uusi portti rakennettavan tielinjauksen kohdalle (noin pl. 25). Asennettavan portin tulee olla 2-lehtinen ja lukittava.

19 21 (19) Portti perustetaan paikalla valettujen anturoiden varaan jälki kiinnittäen aitatoimittajan ohjeiden mukaan.

20 22 (19) RAKENNUSTEKNISET RAKENNUSOSAT Perustus ja tukirakenteet Tukimuurit, -seinät ja portaat Lastauslaituri ja laiturin yhteyteen kuuluva tukimuuri rakennetaan erillisten rakennussuunnitelmien mukaisesti. Urakan jälkeen rakennusalueet siistitään ja ylijäämämateriaalit kuljetetaan pois hyötykäyttöön tai käsittelyyn. Tarkastanut: Hannu Verronen Projektipäällikkö, rkm Hyväksynyt: Jukka-Pekka Ruonaniemi Projektipäällikkö, ins.(amk) Laatinut: Kari Kreus Suunnitteluinsinööri, DI Niko Lahdenperä Suunnitteluinsinööri, DI