SUOJALINNAN TEKONURMIKENTÄN RAKENNUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 1.1.1 Vastaanottaja Pudasjärven kaupunki Asiakirjatyyppi Rakennustapaselostus Päivämäärä SUOJALINNAN TEKONURMIKENTÄN RAKENNUSSUUNNITELMA ALUERAKENTAMISEN RAKENNUSTAPASELOSTUS

2 SISÄLTÖ Yleistä rakennuskohteesta ja työn suorituksesta 1 Alustavat työt Olevat rakenteet ja rakennusosat Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Poistettavat ja siirrettävät maa ja pengerrakenteet Läjitysalueet Pohjarakenteet Suojaukset ja eristykset Kuivatusrakenteet Maaleikkaukset ja -kaivannot Maaleikkaukset Maakaivannot Penkereet, maapadot ja täytöt Penkereet Kaivantojen täytöt Päällys- ja pintarakenteet Suodatinrakenteet Kantavat kerrokset Päällysteet ja pintarakenteet Kasvillisuusrakenteet Kasvualustat ja katteet Nurmi- ja niittyverhoukset Vesihuollon järjestelmät Hulevesiviemärit Turvallisuusrakenteet ja ohjausjärjestelmät Aidat Opastus- ja ohjausjärjestelmät Valaistusrakenteet Ympäristörakenteet Liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet 9 Takuuaika 9

3 1 YLEISTÄ RAKENNUSKOHTEESTA JA TYÖN SUORITUKSESTA Rakennuskohde ja sen sijainti Tämä rakennustapaselostus koskee Pudasjärven kaupungin Suojalinnan urheilualueen tekonurmipintaisen jalkapallokentän rakentamista. Työhön sisältyy kentän ja sen reuna-alueiden rakentaminen maarakennus-, kuivatustöineen. Kentälle rakennetaan varaukset valaistukselle, sähköja valaistustöistä on oma erillinen työselityksensä. Urakkaan eivät sisälly jalkapallokentän varusteet. Suunnitelmien koordinaattijärjestelmä on ETRS-GK27 ja korkeusjärjestelmä N2000. Rakennuttaja Pudasjärven kaupunki Yhteyshenkilö: Pekka Pitkänen Yhdyskuntatekniikan päällikkö p Suunnittelijat Jaana Alalauri Projektipäällikkö Ramboll Finland Oy p Sari Havana Suunnittelija Ramboll Finland Oy p Työssä noudatettavat asiakirjat Työssä käytetään ensisijaisesti tätä aluesuunnitelman rakennustapaselostusta sekä urakkaan kuuluvia suunnitelmakuvia ja hankekohtaista työturvallisuusasiakirjaa. Mikäli suunnitelmassa tai tässä rakennustapaselostuksessa ei ole määräystä johonkin työhön, noudatetaan seuraavia ohjeita ja julkaisuja: InfraRYL Pohjarakennusohje RIL Asfalttinormit 2011 Urheilukenttien suunnittelu- ja rakentamisopas, Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu 82 Hiekkatekonurmiopas, Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu Liikuntapaikkojen mitat ja merkinnät, Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu 88 RIL Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket RIL Kaivanto-ohje RIL Rakennuspohjan ja tonttialueen kuivatus RIL Routasuojaus rakennukset ja infrarakenteet Viherrakentamisen työselitys VRT 11 Viheralueiden hoidon työselitys VHT 05 Materiaalitoimittajien antamat materiaaleja, varastointia ja asennustöitä koskevat ohjeet Viranomaisten, rakennuttajan ja suunnittelijan työn aikana antamat kirjalliset ja suulliset määräykset ja ohjeet

4 2 Tässä työselityksessä käytetty numerointi vastaa InfraRYL numerointia. Sopimusasiakirjat täydentävät toisiaan, joten yhdessä asiakirjassa annettu työhön liittyvä määräys katsotaan päteväksi, vaikka se puuttuisikin muista asiakirjoista. Pohjaolosuhteet Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä on suoritettu pohjatutkimuksia tammikuussa Pohjatutkimukset sisälsivät yhteensä 10 painokairausta. Painokairaukset päättyivät kiveen 2,2 5,7 metrin syvyydellä maanpinnasta. Häiriintyneitä näytteitä otettiin kuudesta kairauspisteestä syvyydeltä 0,2...3,0 metriä, yhteensä 16 kpl. Näytteistä on määritetty rakeisuus ja vesipitoisuus laboratoriossa. Rakentamattomalla alueella maanpinnassa on ohut humusmaakerros (0,4 0,6 m). Tutkimusalueella pohjamaa on keskitiivistä tai tiivistä. Rakeisuudeltaan pohjamaa on tutkittujen näytteiden perusteella pääasiassa hiekkamoreenia tai silttistä hiekkamoreenia. Hiekkamoreeni ja silttinen hiekkamoreeni ovat routivia. Moreeni on paikoin erittäin kivistä. Tutkimuspisteessä 3 ja 4 pintaosassa on nykyisen tenniskentän rakennekerrosmateriaaleja eli routimatonta soraa ja hiekkaa. Alueelle asennettiin yksi pohjavesiputki tammikuussa Pohjaveden pinta on ollut tasolla +110, ,60 (1,1 1,5 metrin syvyydessä maanpinnasta) välisenä aikana. Rakenteiden suunnitteluperusteet Koska pohjamaa on tutkittujen näytteiden perusteella routivaa, on päällysrakenteet suunniteltu käyttäen mitoittavana tekijänä rakenteen laskennallista routanousua. Mikäli rakentamisen aikana havaitaan alueen maaperän laadun poikkeavan aiemmin tehdyistä tutkimuksista, tulee urakoitsijan ottaa välittömästä yhteys rakennuttajaan. Tekniset vaatimukset Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisussa InfraRYL Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1, Osa 2 ja Osa 4. InfraRYL päivittyy koko ajan. Rakentajan on tarkistettava, että käytössä ovat viimeisimmät versiot. Urakoitsijan tulee laatia rakentamisesta erillinen laatusuunnitelma, jossa esitetään käytettävät työmenetelmät, laadunvalvonta ja valmiin työn kelpoisuuden osoittaminen. Työn kelpoisuutta valvotaan laatusuunnitelman mukaisesti. ALUSTAVAT TYÖT Mittaukset ja maastoon merkitseminen Urakoitsija mittaa ja merkitsee maastoon urakkarajan ja rakennettavat kohteet sekä tekee tarkistusmittauksia. Urakoitsija pyytää kunnan mittausyksiköltä lähimpien kiintopisteiden sijainnin työmaan korkeus- ja sijaintimittauksia varten. Ennen töiden aloittamista urakoitsijan on selvitettävä kaikkien olemassa olevien maanalaisten rakenteiden sijainti ja merkittävä ne maastoon. Urakoitsija tarkistaa myös liittymiskorot nykyisiin verkostoihin.

5 3 Työmaan merkitseminen Urakoitsija on velvollinen rajaamaan ja merkitsemään työmaan ennen töiden aloittamista työmaa-alueeksi lippusiimoin, puomein ja kyltein rakennuskohteen sijainti ja olosuhteet huomioiden. Työmaa-alueen vaaralliset kaivannot yms. on rajattava puomein onnettomuuksien välttämiseksi. Urakoitsija pystyttää työmaalle tiedotustaulun, josta ilmenee pääurakoitsijan nimi ja puhelinnumero. Työnaikaiset mittaukset Ennen rakennettavien johtolinjojen, putkien ja kaivojen peittämistä urakoitsijan on mitattava niiden tarkka sijainti (ETRS-GK27, N2000). Työmaa-aikainen huolto Urakkaneuvotteluissa on erikseen sovittava huoltotilojen ja -teiden sijainti. Urakoitsija ei saa käyttää urakka-alueeseen kuulumattomia alueita varasto- eikä työmaaliikennealueina. Urakoitsija on velvollinen hankkimaan tarvittavat luvat sekä korjaamaan omalla kustannuksellaan vaurioittamansa alueet alkuperäiseen tilaan OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT POISTETTAVA, SIIRRETTÄVÄ JA SUOJATTAVA KASVILLISUUS Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset Poistettava kasvillisuus ja puusto Ennen puuston poistamista urakka-alueella tehdään katselmus, johon osallistuvat rakennuttajan ja urakoitsijan edustajat. Katselmuksessa tarkistetaan maastossa poistettava ja säilytettävä kasvillisuus sekä määritetään mahdolliset suojattavat puut. Poistettavat tai suojattavat puut sekä säilytettävä kasvillisuus merkitään selvästi maastoon. Urakka-alueella olevan hyötypuuston omistaa rakennuttaja. Urakoitsija poistaa puuston tarvittavilta osin ja varastoi hyötypuut kasoihin rakennuttajan osoittamaan paikkaan. Muun poistettavan kasvillisuuden urakoitsija toimittaa kustannuksellaan kaatopaikalle Suojattava kasvillisuus Säilytettävät puut tulee suojata niin, ettei työnaikaisia vaurioita synny. Juuristoalueille ei saa varastoida rakennustarvikkeita tai -materiaaleja. Kaivutöissä varotaan juurien vaurioitumista. Talvella paljastuneet juuret suojataan välittömästi peittämällä ne turpeella ja maanrakennuskankaalla. Kesällä juuret on suojattava heti auringolta ja kuivumiselta sekä kasteltava hyvin. Tilaajalla on oikeus periä korjaus vahingoitetusta kasvillisuudesta POISTETTAVAT, SIIRRETTÄVÄT JA SUOJATTAVAT RAKENTEET Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset. Sähköyhtiö Caruna / alueurakoitsija Eltel Networks pohjoinen Oy siirtää jalkapallokentän kohdalla sijaitsevan pylväsmuuntamon suunnitelmassa esitettyyn sijaintiin, pylväsmuuntamo muutetaan puistomuuntamoksi ja ilmajohto kaapeloidaan maahan. Kentän rakentamisurakka on aikataulutettava yhteen sähköyhtiön urakan kanssa. Eltel Networksin yhteyshenkilönä hankkeessa toimii Juha Puhakka p Urakoitsija purkaa lukiorakennuksen vieressä sijaitsevat kuntoiluvälineet ja toimittaa ne rakennuttajan osoittamaan paikkaan.

6 4 Nykyisen jääkiekkokaukalon ja urakka-alueella sijaitsevien kulkuväylien asfaltit poistetaan niiltä osin kuin kentän ja kuivatusrakenteiden rakentaminen vaatii. Urakoitsija toimittaa asfaltit kustannuksellaan kaatopaikalle. Mikäli ennen töiden aloittamista tai rakennustöiden yhteydessä havaitaan muita poistettavia, siirrettäviä tai suojattavia rakenteita, urakoitsija sopii työnaikaisista siirroista, suojauksista sekä purkutöistä omistajien kanssa. Urakoitsija vastaa tuottamistaan jätteistä omalla kustannuksellaan POISTETTAVAT JA SIIRRETTÄVÄT MAA JA PENGERRAKENTEET Poistettavat pintamaat Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset. Urakkaan kuuluu pintamaiden leikkaus työkohteesta ja rakentamiseen kelpaamattomien maamateriaalien sekä kivien vieminen pois alueelta. Pintamaanpoiston laskennallisena syvyytenä on käytetty 0,2 m. Rakentamiseen kelpaavat pintamaat käytetään kohteen penkereisiin ja täyttöihin. Rakentamiseen kelpaamattomat maamassat kuuluvat urakoitsijalle LÄJITYSALUEET Rakentamisessa syntyvät ylijäämämaamassat läjitetään ensisijaisesti, soveltuvin osin, suunnitelmassa esitettyyn maapenkereeseen. Maamassojen läjittämisessä noudatetaan pääsääntöisesti kohdan InfraRYL vaatimuksia. Kasvillisuutta (kantoja, humusmaata tms.) ei käytetä vallin tiivistettäviin täyttöihin POHJARAKENTEET SUOJAUKSET JA ERISTYKSET Putkijohtorakenteiden lämmöneristykset Kaikkiin ritiläkantisiin hulevesikaivoihin asennetaan jäätymissuojat KUIVATUSRAKENTEET Salaojat Salaojaputkina käytetään muovisia Ø 110 PEH -putkia (luokka SN8). Salaojaputkien korkeudet ja sijainti on esitetty kuivatussuunnitelmakartalla. Putket ympäröidään päältä ja sivuilta InfraRYL vaatimukset täyttävällä salaojasoralla vähintään 0,2 m paksuudelta ja salaojasora ympäröidään suodatinkankaalla N2. Urakoitsijan on huuhdeltava kaikki salaojaputket ennen putkistojen luovuttamista rakennuttajalle. Salaojakaivantojen kaivu- ja täyttötyöt sekä asennusalustat, salaojasorat ja suodatinkankaat sisältyvät tähän työvaiheeseen Avo-ojat ja uomat Ojat ja painanteet kaivetaan kuivatussuunnitelman mukaisesti. Ojien ja painanteiden luiskat muotoillaan luontevasti maanpintaan.

7 MAALEIKKAUKSET JA -KAIVANNOT MAALEIKKAUKSET Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Urakoitsija huolehtii kaivantojen kuivanapidosta, mahdollisesta tuennasta, aitauksesta sekä siitä, että maapohja perustamistasossa ja sen alapuolella pysyy sulana. Maata poistetaan tulevien rakennekerrosten verran. Leikkauspohjat muotoillaan salaojiin päin kalteviksi. Leikkauspohja on paikoin hyvin kivistä. Leikkauspohjassa havaittavat läpimitaltaan yli 30 cm kivet tai lohkareet poistetaan rakenteen alapinnasta 50 cm syvyyteen saakka. Tasaustäytöissä käytetään pohjamaata vastaavaa ainesta, ja tasattu pohja tiivistetään suunnitelman mukaiseen tasoon ja muotoon. Maaleikkausmassoja voidaan soveltuvilta osin käyttää penger- ja luiskatäyttöihin. Routimattomia leikkausmassoja voidaan käyttää myös päällysrakennekerroksiin, mikäli ne ovat rakeisuudeltaan rakenteeseen soveltuvia. Ylijäämämassat ajetaan kaupungin läjitysalueelle, etäisyys rakennuskohteesta on noin 1 km. Määrälaskennassa leikkausmassat on laskettu maastomallin (2015) perusteella MAAKAIVANNOT Putki- ja johtokaivannot Kaivannon pohjan minimileveys on 1,0 m, mikäli kaivannossa joudutaan työskentelemään. Liikakaivua sekä leveys- että pituussuunnassa on vältettävä. Kaivannot tehdään työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot", VTT:n Geoteknisen laboratorion tiedonantoa n:o 29 sekä InfraRYL ohjeita noudattaen niin, että työturvallisuutta ei vaaranneta. Mikäli pohjaveden pinta on kaivannon pohjan yläpuolella, kaivanto kuivatetaan lähtökohtaisesti pumppukuopista pumppaamalla. Pumppauskuopat on eroosiosuojattava. Kaivannot tulee pitää kuivana koko kaivannon auki olemisen ajan. Putkikaivannot on suunniteltu tehtäväksi luiskattuna PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT PENKEREET Maapenger Materiaalissa ei saa olla kiviä tai lohkareita, joiden läpimitta on suurempi kuin 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 0,4 m. Pengermateriaali ei saa sisältää myöskään lunta, jäätä eikä jäätyneitä maakokkareita tai materiaaleja. Rakenteisiin kelpaamattomat leikkausmassat läjitetään maavalliin ja ajetaan kaupungin läjitysalueelle (etäisyys noin 1 km). Maavallin täyttö tehdään kerroksittain tiivistäen. Vallin muotoilu, tiivistys ja viimeistely kuuluvat tähän urakkaan KAIVANTOJEN TÄYTÖT Asennusalustat Kaikkien rakennettavien putkien alla käytetään InfraRYL mukaista asennusalustaa.

8 Alkutäytöt Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset. Alkutäyttö, joka ulotetaan 0,3 m putken laen yläpuolelle, tehdään suodatinhiekasta tai muusta InfraRYL mukaisesta, hyvin tiivistettävissä olevasta materiaalista. Liikennöitävien ja kivituhkapintaisten alueiden ulkopuolella voidaan käyttää kaivumaista saatavia tiivistämiskelpoisia kivennäismaita, joiden suurin raekoko vastaa tasauskerrosta InfraRYL :n mukaisesti. Alkutäyttö tiivistetään vähintään 95 % tiiveysasteeseen (Proctor). Muoviputken sivuille tuleva alkutäyttö rakennetaan ja tiivistetään tasaisina kerroksia sekä putken poikittais- että pituussuunnassa. Muoviputken päälle tuleva täyttökerros saadaan tiivistää koneellisesti vasta, kun kerrospaksuus putken laen päällä on vähintään 0,3 m. Kaivojen ympärystäyttö tehdään routimattomasta materiaalista vähintään 0,5 m etäisyyteen kaivon ulkopinnasta Lopputäytöt Lopputäytön tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset. Täyttömateriaalin suurin sallittu kivien tai lohkareiden läpimitta on 2/3 kerrallaan tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 0,4 m. Täyttömateriaali ei saa sisältää aineita, jotka voivat vahingoittaa putkia tai liitosmateriaalia. Liikennöitävillä alueilla lopputäyttö tehdään tiivistämiskelpoisesta kivennäismaasta, joka vastaa pohjamaan ominaisuuksia. Kaivannoista saatua maa-ainesta voidaan käyttää, mikäli maa-aines tiivistettynä vastaa näitä ominaisuuksia. Liikennöitävillä ja kivituhkapintaisilla alueilla lopputäytöt tiivistetään vähintään 90 % tiiveysasteeseen PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Rakennekerrokset ja niiden paksuudet on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Ennen rakennustöiden aloittamista urakoitsija hyväksyttää rakennuttajalla käytettävien materiaalien rakeisuuskäyrät. Rakeisuuskäyrien on vastattava InfraRYL ohjealueita. Alusrakenne on tiivistettävä huolellisesti ennen kerrosrakenteiden tekoa SUODATINRAKENTEET Suodatinkankaat Rakenteiden alla käytetään käyttöluokan N2 suodatinkangasta. Rakentamisessa käytetään vain tyyppihyväksyttyjä kankaita Eristyskerros Eristyskerros tehdään masuunihiekasta, jonka E>600 m2. Masuunihiekkakerrokseen ei saa sekoittaa muita kiviaineksia KANTAVAT KERROKSET Sitomaton kantava kerros Kantava kerros tehdään kalliomurskeesta #0 55 mm, E > 280 MN/m 2. Varsinaisen kantavan kerroksen päälle tehdään kiilaus- ja profilointikerros kalliomurskeesta # 0 11mm. Päällystettyjen alueiden piennartäytöt tehdään profilointimurskeella.

9 7 Tekonurmen alle tehdään profilointikerros kivituhkasta #0 6 mm. Kenttäalueella rakennekerrosten keskimääräisen tiiveysasteen tulee olla yli 95%, yksittäisen mittauksen pienin sallittu arvo on 92%. Kantavuusarvon tulee olla vähintään 120 MN/m 2 ja kantavuusarvojen suhteen E 2 /E 1 enintään 2,2. Kantavan kerroksen vahvuus ja kantavuussuhde tutkitaan kenttäalueella vähintään 12 pisteestä. Vaihtoehtoisesti voidaan tutkia kerroksen tiiveys vähintään 12 pisteestä. Tekonurmikentän kantavan kerroksen laatuvaatimukset: yläpinnan tason korkeuspoikkeama ei saa ylittää ±20 mm yläpinnan kaltevuuden poikkeama saa olla enintään 0,2 %:ia. yläpinnan pituussuuntainen poikkeama ei saa ylittää 20 mm/ 4 m oikolaudalla mitattuna yläpinnan leveys ei saa alittaa suunnitelmassa esitettyä Tekonurmen kohdalla kantavan kerroksen paksuus, korkeusasema ja tasaisuus todetaan työn aikana tehtävin tarkemittauksin 20 metrin välein tai ruutuun. Materiaalin kelpoisuus todetaan tutkimalla rakeisuus jokaista alkavaa 500 m 3 kohden. Kiilauskerroksen tasaisuusvaatimus on 15 mm neljän metrin oikolaudalla mitattuna. Kerroksen paksuus, korkeusasema ja tasaisuus todetaan työn aikana tehtävin tarkemittauksin 10 metrin välein tai ruutuun. Tekonurmen alustan (kivituhkan) tasaisuuspoikkeama saa olla enintään 10mm neljän metrin oikolaudalla mitattuna. Kerroksen korkeusasema ja paksuus todetaan työn aikana tehtävin tarkemittauksen 10 metrin välein tai ruutuun PÄÄLLYSTEET JA PINTARAKENTEET Asfalttipäällysteet Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL ja Asfalttinormit 2011 mukaiset. Pysäköintialueet ja kulkuväylät: AB 11/100 sideaine Bit 100/150 suhteutusluokka D Yläpinnan tason sallittu poikkeama suunnitellusta on ± 20 mm. Urakoitsija vastaa kaikista tutkimus- ja laadunvarmistuskustannuksista Sitomattomat kulutuskerrokset Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset. Muuntamon huoltotien päällyste on kivituhka KaM #0 6 mm. Tekonurmi- ja asfalttialueiden ulkopuoliset alueet tasataan viettämään kohti ympäröivää maastoa siten, että pintavedet kulkeutuvat rakennettaviin painanteisiin ja hulevesikaivoihin tai nykyisiin ojiin KASVILLISUUSRAKENTEET KASVUALUSTAT JA KATTEET Kasvualustojen materiaalit Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset.

10 8 Kasvualustoista tulee olla tuoteselosteet ja samalta kasvukaudelta olevat viljavuusanalyysit, jotka tulee toimittaa rakennuttajalle ennen kasvualustan levitystä. Hyväksyttävien tuoteselosteiden ja analyysien puuttuessa urakoitsija kustannuksellaan ottaa maanäytteet, toimittaa ne maaanalyysejä tekevään yritykseen ja parantaa kasvualustat saamiensa ohjeiden avulla InfraRYLin kasvualustaohjearvojen mukaiseksi. Nurmialueet perustetaan A3 luokan mukaan. Kasvualustan syvyys on 100 mm. Lopullinen pinta noudattelee suunniteltuja pintoja NURMI- JA NIITTYVERHOUKSET Kylvönurmikot Tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset. Luokassa A3 siementen käyttöluokka on 2, kylvömäärä 2 kg /aari VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT Vesihuoltojärjestelmien töissä noudatetaan InfraRYL lisäksi RIL (Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket) määräyksiä ja ohjeita, sekä putkien, osien ja laitteiden valmistajien antamia ohjeita. Ennen johtolinjojen peittämistä urakoitsijan on mitattava kaikkien putkien ja kaivojen tarkka sijainti xyz HULEVESIVIEMÄRIT Hulevesiviemäreiden tekniset vaatimukset ovat InfraRYL mukaiset Hulevesiviemäriputket Hulevesiputkina käytetään SN8 luokan polypropeeniputkia kuivatussuunnitelman mukaisesti. Urakoitsijan on huuhdeltava kaikki putkistot ennen putkistojen luovuttamista rakennuttajalle. Hulevesikaivantojen kaivu- ja täyttötyöt sekä asennusalustat sisältyvät tähän työvaiheeseen. Hulevesien purkuputken päähän asennetaan välppä/eläinsuoja Tarkastus- ja hulevesikaivot Hulevesikaivoina käytetään teleskooppisia PEH ja PEH 400 kaivoja ritilä- tai umpikansilla varustettuina. Kaivot tilataan tehdasasennetuin viemäriyhtein. Hulevesikaivot toimivat myös salaojien tarkastuskaivoina. Kaikkiin ritiläkantisiin kaivoihin sekä kaivoihin, joiden kautta kulkee salaoja, tehdään sakkapesä. Kaivojen kansistoina käytetään 40 tn ns. kelluvia kansia. Kansi ja kehys hankitaan parina samalta valmistajalta. Urakoitsija hankkii ja asentaa kaikki kannet. Kaivojen yläosaan kääritään kaksinkertainen 0,2 mm rakennusmuovikalvo (h=1,5 m) roudan vaikutuksen estämiseksi. Kaivojen asentaminen tehdään InfraRYL mukaisesti. Kaivojen tilaamiseen tarvittavat kaivokortit laatii urakoitsija.

11 TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT AIDAT Metalliaidat Tekonurmikentän ympärille asennetaan 1,5 metriä korkea elementtirakenteinen teräsverkkoaita, aidan väri on vihreä. Tekonurmikentän päätyihin asennetaan aidan lisäksi 8 m korkeat riippuvat suojaverkot ja sivuille 5m korkeat riippuvat suojaverkot. Porttien kohdalla suojaverkot asennetaan siten, että verkko ei häiritse portista kulkemista Portit Tekonurmikenttää ympäröivä aita varustetaan yhdellä huoltoportilla ja kuudella käyntiportilla (pujotteluportti) suunnitelmapiirustusten mukaisesti. Pujotteluportin malli sovitaan tilaaja kanssa rakentamisen aikana. Yksinkertaisimmillaan pujotteluportti muodostuu, kun yksi lyhyt aitaelementti asennetaan noin 0,6 metrin päähän aidan ulkopuolelle samansuuntaisesti muun aidan kanssa OPASTUS- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT VALAISTUSRAKENTEET Kentälle rakennetaan valmius valaistukselle. Ks. erillinen sähkö- ja valaistussuunnitelma. Urakkaan sisältyy myös tyhjien suojaputkien asentaminen huoltorakennuksen seinustalta tekonurmikentän reunaan. Suojaputket on esitetty valaistus- ja sähkösuunnitelmakartoilla YMPÄRISTÖRAKENTEET LIIKUNTA- JA VIRKISTYSPAIKKOJEN RAKENTEET Tekonurmipäällysteet Tekniset vaatimukset InfraRYL mukaiset, lisäksi noudatetaan materiaalivalmistajien antamia ohjeita. Tekonurmipäällyste rajaviivoineen on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Tekonurmen nukan pituus on 50 mm, väri vihreä. Täyteaineena käytetään pohjalla hiekkaa ja pinnassa kumirouhetta. Tekonurmen tulee täyttää palloliiton jalkapallonurmille asettamat vaatimukset. Hyväksytyt tulokset on esitettävä urakkatarjouksen liitteenä. Tekonurmen rajaviivat asennetaan keltaisella ja valkoisella mattokaistoilla suunnitelmakartan ja palloliiton vaatimusten mukaisesti Vaihtoehtoisena rakenteena jalkapallokentän tekonurmi voidaan toteuttaa kerrosrakenteena joustomatto 20 mm + tekonurmi 40 mm. Vaihtoehtoisen rakenteen käytöstä sovitaan rakennuttajan kanssa. Joustomaton tulee olla vettä läpäisevä matto, joka on tarkoitettu nimenomaan jalkapallokentän joustokerrokseen. TAKUUAIKA Urakoitsija huolehtii puhtaanapidosta ja työn jälkien siivouksesta rakennusurakan aikana ilman eri korvausta.

12 10 Rakenteet, laitteet ja pinnoitteet Kulumisesta, ilkivallasta, lumen ajosta tms. syystä rikkoutuneiden rakenteiden ja laitteiden korjaustarpeesta, työn suorituksesta sekä kustannuksista ja maksutavasta sovitaan aina rakennuttajan kanssa erikseen korjaustarpeen ilmetessä. Oulussa RAMBOLL FINLAND OY Jaana Alalauri konsultin projektipäällikkö Ramboll Finland Oy Sari Havana aluesuunnittelu Ramboll Finland Oy