HAUSJÄRVI KUULOJAN VESIHOLTOLINJA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Hausjärven kunta Asiakirjatyyppi Työkohtainen työselostus, johtolinjat Päivämäärä päivitetty Viite HAUSJÄRVI KUULOJAN VESIHOLTOLINJA

2 HAUSJÄRVI KUULOJAN VESIHOLTOLINJA Päivämäärä päivitetty Laatija Elsa Keskiväli, Lasse Sallinen, Ilkka Hurme (geosuunnittelu), Ilkka Taipale (kadun vh-linja) Marko Loikkanen Hyväksyjä Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI T F

3 KUULOJAN VESIHOLTOLINJA SISÄLTÖ Yleistä 1 Yleistä 1 Rakennuttaja 1 Suunnittelija 1 Rakennuskohde 1 Rakennuskohteen mittaukset 1 Rakennuskohteen maaperätutkimukset ja maaperäkuvaus 1 Rakennustyössä noudatetaan seuraavia työselityksiä ja ohjeita: 2 Rakennustyön yleinen laatutaso 2 Rakennuskohteen selvitykset 2 Rakennusjärjestys ja kaivusuunnitelma 3 Katselmukset 3 Räjäytyskatselmukset 3 Luvat 3 Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet 3 Työturvallisuus OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettava kasvillisuus Kasvillisuuden poistaminen Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet Kasvillisuuden ja luontoalueiden suojaaminen Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Siirrettävät rakenteet Rakenteiden siirtäminen Suojattavat rakenteet Rakenteiden suojaaminen, tukeminen ja vahvistaminen, yleistä Poistettavat, siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Poistettavat pintamaat Pintamaiden poistaminen Arinarakenteet Kiviainesarinat Teräslevyarina POHJARAKENTEET Suojaukset ja eristykset Roudaneristykset Lämmöneristykset Kuivatusrakenteet Avo-ojat ja uomat Avo-ojien ja-uomien tekeminen MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Maaleikkaukset, erittelemätön Maaleikkaukset materiaalit Maaleikkauksen tekeminen Maakaivannot 6

4 KUULOJAN VESIHOLTOLINJA Putki- ja johtokaivantojen tekeminen Kaivannon tukirakenteet Kaivannon tukeminen Penkereiden alitukset Tierakenteiden alitukset KALLIOLEIKKAUKSET, -KAIVANNOT JA -TUNNELIT Kalliokanaalit ja -kuopat PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTTÖTYÖT Kaivantojen täytöt Asennusalustat Asennusalustojen materiaalit Asennusalustojen alusta Asennusalustojen tekeminen Valmis asennusalusta Alkutäytöt Alkutäyttöjen materiaalit Alkutäyttöjen alusta Alkutäyttöjen tekeminen Salaojan ympärystäytöt Valmis alkutäyttö Salaojien ympärystäytöt Kaapeleiden alkutäytöt Lopputäytöt Lopputäyttöjen materiaalit Lopputäytön tekeminen Valmis lopputäyttö PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Suodatinrakenteet Suodatinkerrokset Suodatinkankaat Suodatinkankaiden materiaalit Suodatinkankaisen alusta Suodatinkankaiden asentaminen Jakavat kerrokset, eristys ja välikerrokset Jakavat kerrokset Jakavan kerroksen alusta Jakavan kerroksen tekeminen Valmis jakava kerros Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomattoman kantavan kerroksen materiaalit Sitomattoman kantavan kerroksen alusta Sitomattoman kantavan kerroksen tekeminen Valmis sitomattoman kantava kerros Sidotut kantavat kerrokset Kantavan kerroksen asfalttibetoni (ABK) VESIHUOLTO Jätevesiviemärit Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä putket Jätevesiviemäriputket Muoviputket Muut materiaalit ja tarvikkeet Jätevesiviemärin rakentaminen Jätevesiviemäriputken asentaminen Asentaminen Jätevesiviemärin suojarakenteen rakentaminen Valmis jätevesiviemäri Valmis jätevesiviemäri, yleistä Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 14

5 KUULOJAN VESIHOLTOLINJA Paineviemärin tiiviyden toteaminen Hulevesiviemärit Hulevesiviemärin materiaalit Hulevesiviemäriputket Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä putket Hulevesiviemärin asennusalusta Hulevesiviemärin rakentaminen Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Vesijohdot Vesijohtoputkistot Vesijohtoputkien kulmatuet Vesijohtolinjan laitteet Sulkuventtiilit Muut tarvikkeet Vesijohdon rakentaminen Liitosten tekeminen Vesijohdon huuhtelu Vesijohtoputken kulmatuen rakentaminen Valmis vesijohtorakenne Kelpoisuuden osoittaminen SÄHKÖ-, TELE- JA KONETEKNISET JÄRJESTELMÄT HANKETEHTÄVÄT RAKENTAMISEN JOHTOTEHTÄVÄT Työmaan johtovelvollisuuteen liittyvät tehtävät RAKENTAMISEN TYÖMAATEHTÄVÄT JA ERITYISET TYÖMAAKULUT Työmaamittaukset yleistä tarvetta varten Laadunvarmistuskokeet, Näin rakennettu-piirustus ja tarkemittaukset Täydentävät maaperä- ja pohjatutkimukset Laadunvarmistus TYÖMAAPALVELUT 18

6 YLEISTÄ Yleistä Tämä työkohtainen työselostus täydentää InfraRYL 2010, Osa 1 (maa-, pohja-, ja kalliorakenteet) ja InfraRYL 2006, Osa 2 (järjestelmät ja täydentävät rakenteet) yleisiä laatuvaatimuksia. Rakennuttaja Hausjärven kunta Keskustie Oitti Yhteyshenkilö: Paavo Vuori paavo.vuori@hausjärvi.fi puh Suunnittelija Ramboll Niemenkatu Lahti Yhteyshenkilöt: Marko Loikkanen, Elsa Keskiväli puh Rakennuskohde Tämä työkohtainen työselostus käsittää Hausjärven kunnassa sijaitsevan Apilisto-Kuuloja välisen vesihuoltolinjan rakennustyöt. Linja sijaitsee Hausjärven ja Riihimäen rajalla. Linjaus lähtee Ekokemin itäpuoliselta kaava-alueelta ja päättyy Apilistossa Karantien ja Syrjäntien risteyksessä nykyiseen vesihuoltoon. Rakennustyöhön kuuluu yksi tieviranomaisen hallinnoiman yleisen tien alitus sekä yksityisteiden alituksia. Paaluvälit sekä on suunniteltu toteutetaan suuntaporaamalla pohjaveden pinnan läheisyyden takia. Vaihtoehtoisesti suuntaporattaviksi suunnitellut osuudet voidaan esimerkiksi toteuttaa urakaivuulla, jolloin kaivannossa työskentely on kiellettyä. Louhintaa on arvoitu olevan paaluväleillä ja Linjan alkuun rakennetaan pumppaamo erillisen rakentamissuunnitelman mukaisesti. Johtolinjojen kokonaispituus on 2980m. Rakennettavien johtolinjojen sijainnit on esitetty asemapiirustuksissa. Rakennuskohteen mittaukset Rakennuskohteen pohja- ja kaavakartta on saatu Hausjärven kunnalta ja Riihimäen kaupungilta. Maastomalli ja kairauspisteiden sijainti sekä korkeustaso on mitattu maastossa GPS:llä ja takymetrillä. Mittaukset on suoritettu koordinaattijärjestelmässä KKJ2 ja korkeusjärjestelmänä on N60. Mittaukset on tehnyt Ramboll. Rakennuskohteen maaperätutkimukset ja maaperäkuvaus Rakennuskohteen maaperätutkimukset on tehnyt Ramboll. Tutkimukset suoritettiin marras- joulukuussa Maaperätutkimukset käsittivät painokairauksia, häiriintyneiden näytteiden ottamista ja vesipinnan korkeushavaintoja. Tutkimustulokset on esitetty tämän suunnitelman pituusleikkauksissa ja maanäytteiden tutkimustulokset liitteessä 2. Maaperätutkimusten perusteella maaperä on tyypillisesti linjauksen alueella silttiä ollen paikoin savisempaa ja paikoin hiekkaisempaa. Silttikerroksen tiiviys vaihtelee pääsääntöisesti löyhästä keskitiiviikseen. Edellisestä maaperä poikkeaa seuraavilla vesihuoltolinjan paaluväleillä: pl , pl ja pl

7 Näillä osuuksilla vesihuoltolinja lävistää moreeni/kalliomäkialueita. Alueilla tulee varautua louhintaan. Alueiden reunoilla, missä hienorakeiset maakerrosten ohenevat, maaperä muuttuu hiekkaksi ja moreeniksi. pl 530, pl ja pl Näillä alueilla pintamaana on turvekerros ja vesihuoltolinja kulkee kosteikon läpi. Tulevan kadun alueella maaperässä on nykyisiä rakennekerroksia sekä ylijäämämaakasoja. Rakennekerrosten alla on hyvin löyhää - löyhää silttiä 5,5 9,5 m paksuudelta. Silttikerroksen alla on moreenia jonka tiiveys vaihtelee löyhästä tiiviiseen. Kairaukset päätettiin määräsyvyyteen noin 15 m syvyydessä. Rakennustyössä noudatetaan seuraavia työselityksiä ja ohjeita: tätä työkohtaista työselostusta Rambollin laatimia suunnitelma-asiakirjoja InfraRYL 2010, Osa 1 (maa-, pohja-, ja kalliorakenteet) InfraRYL 2006, Osa 2 (järjestelmät ja täydentävät rakenteet) InfraRYL 2006, rakennusosa- ja hankenimikkeistö, määrämittausohje Rakennustietosäätiön julkaisemia RT- ja RYL-kortteja Pohjarakennusohjeet, RIL Putkikaivanto-ohje RIL Kaivanto-ohje RIL Kapeat kaivannot, Työsuojeluhallitus Betoniputkinormit 2001, Suomen Betonitieto Oy Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, RIL Muoviputkistandardit (SFS) Muoviputkissa tulee olla Nordic Poly Mark tuotemerkki Rakennustuotteet pitää olla CE-merkittyjä koskien myös kiviaineksia. CE-merkintä ei koske seuraavia muoviputkituotteita: o - kiinteistöviemärit o - maahan asennetut viemärit o - maahan asennetut ja maanpäälliset paineputket o - talotekniset käyttö- ja lämmitysvesiputket putkivalmistajien ja laitteiden toimittajien asennus- ym. ohjeita paikallisia rakentamisesta annettuja määräyksiä sekä viranomaisten antamia yleisiä määräyksiä voimassa olevia rakentamisesta annettuja lakeja, asetuksia ja määräyksiä viranomaisten, rakennuttajan ja suunnittelijan työn aikana antamia kirjallisia ja suullisia määräyksiä ja ohjeita. Räjäytys ja louhintatöissä noudatetaan Valtioneuvoston asetusta räjäytys- ja louhintatöiden turvallisuudesta /644 sekä Työturvallisuuskeskuksen Räjäytys- ja louhintatyön turvallisuusohjetta. Rakennustyön yleinen laatutaso Työssä tulee käyttää ensiluokkaisia ja uusia rakennusaineita, hyväksi tunnettuja työtapoja, pätevää johtoa ja työntekijöitä siten, että työn tulos on asiakirjoissa esitetyn vaatimustason mukainen. Erikseen mainitsemattomat työtavat, rakenteet ym. on valittava siten, että työn tulos täyttää hyvän laatutason vaatimukset. Erityistä huolellisuutta tulee kiinnittää suunnitelman maastoon merkitsemisessä sekä korkeustasoissa niin, että suunnitelmien mukaiset kaltevuudet ja korkeustasot toteutuvat. Rakennuskohteen selvitykset Ennen rakennustyön aloittamista on selvitettävä alueella olevien kaapeleiden, putkien, johtojen ja muiden rakenteiden sijainti sekä pyydettävä näyttö kunkin rakenteen omistajalta. 2

8 Rakennusjärjestys ja kaivusuunnitelma Urakoitsijan tulee esittää tutustuttuaan kohteeseen ehdotus: rakennusjärjestykseksi kuvaus käytettävistä menetelmistä työn aikainen liikenteenohjaus laadunvalvonnasta aikataulu rakennushankkeen eri työvaiheille Katselmukset Ennen rakennustöiden aloittamista pidetään rakennuspaikalla katselmus. Katselmuksessa käydään lävitse yksityiskohtaisesti maanomistajien erityisvaatimukset. Katselmuksessa käsiteltävistä asioista laaditaan pöytäkirja. Tarvittaessa rakenteet kuvataan ja kuvat liitetään laadittavaan pöytäkirjaan, josta rakenteiden kunto ennen rakennustyötä voidaan tarkastaa myöhemmin. Katselmuksessa tulee olla mukana maanomistajan lisäksi urakoitsijan ja rakennuttajan edustaja. Katselmusasiakirjoissa todetaan mm: rakennusalue yksityiskohtaisesti kunnostettavat ja koskemattomaksi jäävät maastokohdat väliaikaisten teiden ja rakennelmien paikat suojaustoimet yms. siirrettäväksi tulevat rakenteet Kun rakennustyö on päättynyt ja viimeistelytyöt työalueella on tehty, on urakoitsijan tarkastettava alue rakennuttajan edustajan kanssa. Urakoitsijan on saatava maanomistajilta kirjallinen hyväksyntä tehdyistä töistä. Räjäytyskatselmukset Mikäli kohteessa joudutaan tekemään louhintaa, urakoitsijan on laadittava ja esitettävä tilaajalle Valtioneuvoston asetuksen räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta /644 tarkoittama turvallisuussuunnitelma ennen louhintatöiden aloittamista. Lisäksi on laadittava kirjallinen louhintasuunnitelma. Työmaan aloituskokouksessa sovitaan rakenteet, joista suoritetaan katselmukset. Katselmukset tulee suorittaa kaikissa urakan vaikutusalueella olevissa rakennuksissa ja rakenteissa, jotka tulee myös valokuvata. Katselmuksen yhteydessä kartoitetaan ja tarvittaessa eristetään louhinnan vaikutuspiirissä olevat erityisen tärinäherkät rakenteet ja laitteet, sekä päätetään tärinämittausten tarve ja mittauspaikat. Ohjeellinen tärinäraja maanvaraisille rakennuksille on 3 mm/s. Katselmuksen teettää urakoitsija kolmannella riippumattomalla osapuolella. Katselmuksissa käsiteltävistä asioista laaditaan pöytäkirja. Louhitun kallion rikkoutumisvyöhyke määritetään räjäytyssuunnitelmassa ja on laatuluokan 2 mukaisesti 400 mm. Luvat Johtolinjan rakentamiseen varataan 10 m leveä työalue (peltoalueilla 15 m leveä), pois lukien alueet, joilla työaluetta rajoittavat tiealue, pihat, aidat tai vastaavat rakenteet. Tarvittavat luvat maanomistajilta sekä alitusluvat teiden alituksiin hankkii rakennuttaja. Maanomistajien ja ELY-keskuksen kanssa tehtyjen sopimusten erityisvaatimukset käydään läpi katselmuksissa. Työalueen ulkopuolisille varasto- ym. alueille ja yksityisteiden työmaaliikenteen käytölle hankkii luvat urakoitsija. Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet Johtolinjan rakennustöissä joudutaan työskentelemään tiealueilla ja niiden läheisyydessä. 3

9 Urakoitsijan on laadittava työkohteittain liikennejärjestelysuunnitelma ja hyväksytettävä se etukäteen tieviranomaisella. Suunnitelmassa on esitettävä mm. käytettävät nopeusrajoitukset, räjäytystöiden sijainti sekä liikennejärjestelyistä vastaavan henkilön yhteystiedot. Liikennejärjestelyistä vastaavan henkilön on oltava tieturva 2 suorittanut ja muiden tiealueella työskentelevien on oltava tieturva 1 suorittaneita. Liikenteen käyttämälle ajoradalle ei saa kasata maata eikä sillä saa säilyttää rakennusaineita tai muuta liikennettä haittaavia tarvikkeita. Vesihuoltolinjan laitteet sijoitetaan siten, etteivät ne aiheuta haittaa tieliikenteelle eivätkä liikenneturvallisuudelle. Siirrettäessä liikennemerkkejä on varmistuttava niiden näkyvyydestä liikennealueella. Työn aikana on noudatettava viranomaisten antamia liikennemääräyksiä ja työalue on varustettava asianmukaisilla varoitusmerkeillä ja merkkivaloilla sekä tarpeellisilla suojalaitteilla niin, ettei työstä aiheudu haittaa liikenteelle tai liikenneturvallisuudelle. Osa vesihuoltolinjoista sijoittuu kiinteistöille johtaville teille. Työnaikainen liikennöinti kiinteistöille on suunniteltava ja sovittava osapuolten kesken. Työturvallisuus Rakennustyössä on noudatettava rakennustyön turvallisuudesta annettua Valtioneuvoston asetusta (205/2009) rakennustyön turvallisuudesta sekä Työturvallisuuslakia /738 sekä urakkaohjelman liitteenä olevaa turvallisuusasiakirjaa OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Poistettava kasvillisuus Kasvillisuuden poistaminen Suunnitelman toteuttamiseksi jätepuu poistetaan ja kuljetetaan yleisesti hyväksytylle vastaanottoalueelle. Työalueelta poistettavan puuston kaadosta ja käsittelystä on sovittava maanomistajan kanssa Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet Kasvillisuuden ja luontoalueiden suojaaminen Rakennuskohteen ulkopuolella oleva puusto ja kasvillisuus on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan säilyttämään. Puusto on suojattava rakennustyön aikana siten, että maanpäälliset tai maanalaiset osat eivät vahingoitu. Puusto ja kasvillisuus suojataan InfraRYL 2010 ohjeiden mukaisesti Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Siirrettävät rakenteet Rakenteiden siirtäminen Mikäli sähkö- ja tietoliikennekaapeleita joudutaan siirtämään, siirretään ne omistajatahon ohjeiden ja suunnitelmien mukaisesti Suojattavat rakenteet Rakenteiden suojaaminen, tukeminen ja vahvistaminen, yleistä Tehtäessä kaivutöitä säilytettävien johtojen, putkien ja kaapeleiden sivulla tai alapuolella johdot, putket ja kaapelit tuetaan siten, että ne eivät pääse haitallisesti liikkumaan rakennustyön aikana. Rakennettujen putkien, johtojen, laitteiden ja rakenteiden läheisyydessä kaivetaan kunkin putken omistajan ohjeiden ja turvaetäisyyksien edellyttämällä tavalla. Maassa olevan johdon ja putken päällä on oltava vähintään johdon ja putken peitesyvyyttä vastaava suojakerros työmaaliikennettä varten. 4

10 11400 Poistettavat, siirrettävät maa- ja pengerrakenteet Ylijäämämaa-ainekset, jotka ovat moreenia, louhetta tai isoja kiviä ovat Ekokemin omaisuutta. Ne kuljetetaan ja läjitetään Hausjärven teollisuusjätekeskuksen tontille, kortteli numero Poistettavat pintamaat Pintamaiden poistaminen Alueelta tulee poistaa humuspitoiset pintamaat, kannot, turve ja mättäät ennen rakentamista. Pintamaat poistetaan vain niin laajalta alueelta kuin työn toteuttamisen kannalta on välttämätöntä. Rakenteisiin kelpaamattomat maa-ainekset poistetaan ja kuljetetaan yleisesti hyväksytylle maanvastaanottoalueelle urakoitsijan toimesta sisältyen rakennusurakkaan Arinarakenteet Kiviainesarinat Johtokaivannon arina tehdään murskeesta, jonka rakeisuus on 0/32 tai jonka suurin raekoko on enintään 2/3 kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 150 mm. Arinan paksuus on suunnitelmien mukaan 150 mm. Rakenteen tiivistysohjeet ja - vaatimukset on esitetty Infrarakentamisen yleisissä laatuvaatimuksissa InfraRYL Arina ympäröidään suodatinkankaalla, käyttöluokka N3. Arinan päälle tulee asennusalusta. Arinarakenne on suunnitelmapiirustusten mukainen ja rakentaminen tehdään InfraRYL 2010 ja RIL vaatimusten mukaisesti. Arina tehdään myös kaivojen alle Teräslevyarina Kaivannon pohjalle asennetaan InfraRYL mukainen teräslevyarina, joka koostuu poimutetusta teräslevystä ja putkien asennusalustasta. Teräslevyarinan käyttöalue on esitetty suunnitelmapiirustuksessa Arina tehdään myös kaivojen alle. Teräslevyarina tehdään standardin SFS-EN mukaisesta teräslajista. Profiilin vakionimellispaksuus on 0,7 mm. Poimulevynä käytetään suoraa tai reunoiltaan ylöstaivutettua levyä. Teräslevyn päälle tehdään 150 mm paksuinen kiviainesarina POHJARAKENTEET Suojaukset ja eristykset Roudaneristykset Lämmöneristykset Kaivantoon asennetaan InfraRYL mukainen lämpöeriste. Lämpöeristeenä käytetään 100 mm paksua suulakepuristettua polystyreenimuovilevyä, esim. Finnfoam. Lämpöeristeen lujuusluokka on katurakenteen alla 400 kpa. Lämpöeristeen käyttöalue on esitetty suunnitelmapiirustuksissa. Katualueen levyeristys 100 mm tehdään limittämällä kaksi 50 mm paksuista levyä tai käyttämällä reunoista pontattavaa 100 mm levyä. Eristys tulee suojata tarvittaessa riittävästi ja lopputäyttö tehdä siten ettei rakennettu lämpöeristys vaurioidu. Kaivojen kohdalla eriste on muotoiltava kaivon ympärillä ja rako on tiivistettävä polyuretaanivaahdolla. Runkolinjojen lämpöeristeen pituus, leveys, paksuus ja paikat on osoitettu suunnitelmapiirustuksissa. Lisäksi viemäri ja vesijohto eristetään aina peitesyvyyden ollessa metsä- ja peltoalueilla < 1,70 m (maaperä savea tai silttiä) tai < 1,90 m (maaperä hiekkaa tai moreenia). Tie- ja liikennealueilla ja kalliokaivannossa viemäri ja vesijohto eristetään peitesyvyyden ollessa < 2,50 m. Kalliokaivannossa putkilinja eristetään koteloeristyksellä. Lämmöneristyslevyt asennetaan suunnitelma-asiakirjojen ja InfraRYL 2010 ohjeiden mukaisesti. 5

11 14300 Kuivatusrakenteet Avo-ojat ja uomat Avo-ojien ja-uomien tekeminen Työn aikana työalueelle kerääntyvä vesi johdetaan avo-ojilla nykyisiin laskuojiin. Laskuojat verhoillaan kiviverhouksella suunnitelmien mukaisesti Laskuojien kunnosta on huolehdittava koko rakennustyön ajan. Uudet avo-ojat rakennetaan asemapiirustusten mukaisesti MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT Maaleikkaukset Maaleikkaukset, erittelemätön Maaleikkaukset materiaalit Maaleikkauksen tekeminen Perusmaasta on poistettava yli 0,5 m lohkareet siirtymäkiilasyvyyteen (1,6 m) asti ja korvattava perusmaalla. Maaleikkaustyöt tehdään siten, että varmuus sortumista vastaan säilyy kaikissa olosuhteissa. Maanleikkaustyöt tehdään piirustuksissa esitettyjä korkeustasoja ja kaltevuuksia noudattaen ja huomioiden rakennekerroksen vaatima tila ja työvarat. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota pohjan tasaukseen ja kaltevuuteen, ettei pohjamaahan jää vettä kerääviä painanteita. Suunnitelmapiirustuksissa on esitetty leikkaustasoksi rakennekerrokset huomioiden valmis pinta 1,5 m. Maa-alueilla kaivutyö on tehtävä tarvittaessa niin syvälle, että pintamaat ja heikosti kantava perusmaa saadaan poistettua. Massanvaihtoalueilla kaivetaan heikosti kantava maa-aines pois ja korvataan louheella. Leikkaustöistä saatava moreeni läjitetään erilleen ja käytetään maisemavallien penkereiden rakentamiseen. Ylimääräiset kaivumassat (louhe, moreeni ja isot kivet) ovat Ekokemin omaisuutta ja ne läjitetään Hausjärven teollisuusjätekeskuksen tontille kortteliin numero Maakaivannot Johtokaivannon maatöissä noudatetaan Infra RYL 2010 määräyksiä ja Suomen Rakennusinsinööriliiton julkaisuja RIL Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket ja RIL "Kaivanto-ohje, Työsuojeluhallituksen ohjetta Kapeat kaivannot. Maaleikkaustyöt tehdään siten, että varmuus kaivannon sortumista vastaan säilyy kaikissa olosuhteissa. Tukiseinien liikkumattomuutta ja kaivantojen luiskien pysyvyyttä on seurattava huolellisesti työn aikana. Mikäli siirtymiä tapahtuu tai luiskan pysyvyyttä on syytä epäillä, on työ välittömästi keskeytettävä ja ryhdyttävä toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Kaivannon syvyys määräytyy putkien asennussyvyyden ja perustamistavan mukaan, ohjeellinen painejohdon peitesyvyys on 1,7 metriä. Maakaivannot tehdään pääsääntöisesti tukemattomina alle 2,0 metrin kaivusyvyyteen saakka. Kaivannot joiden kokonaisyvyys on 2 3 m tehdään tuentaelementtien sisäpuolelta. Liikakaivua on vältettävä. Työssä on otettava erityisesti huomioon, että pelloilla tms. paikoilla turve, multa jne. poistetaan ja sijoitetaan niin, että ne voidaan asettaa päällimmäisiksi kaivantoa jälleen täytettäessä. Salaojitetuilla peltoalueilla rakennettava vesihuoltolinja tulee paikoitellen katkaisemaan salaojat. Katkaistut tai vioittuneet salaojat tulee korjata. Korjausmenetelmä valitaan kulloinkin vallitsevien olosuhteiden mukaan ottaen huomioon salaojan merkityksen, materiaalin ja koon. Salaojitetuilla peltoalueilla salaojat kaivetaan ensin esiin niitä vahingoittamatta, jonka jälkeen ne katkaistaan. 6

12 Salaojien korjaukset valokuvataan ja rakennuttajan ja maanomistajan edustajat tarkastavat korjaukset. Korjauksia ei saa peittää ennen tarkastusta. Katkaistut salaojat korjataan ja tiivistetään periaatepiirustuksen 601 mukaisesti. Louhikkoisessa ja kivisessä maaperässä on kaivanto tehtävä vähintään 150 mm syvempään kuin tulevan putken alareuna. Putkiliitosten kohdille kaivetaan tarvittavat syvennykset muhveja ja asennustyötä varten. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei kaivannon pohjassa eikä seinämissä ole kiviä, jotka voivat painaa ja vahingoittaa putkia. Pehmeässä maaperässä, joka vaatii arinavahvistuksen, sekä kalliossa, louhikossa ja kivisessä maaperässä, joissa tarvitaan asennusalusta, ulotetaan kaivu ko. arinarakenteiden vaatimaan syvyyteen. Ylimääräiset kaivumassat, joita eivät ole Ekokemin omaisuutta, kuljetetaan ja sijoitetaan läjitysalueille tai maankaatopaikalle. Perustamispohjan on oltava häiriintymätön ja sula. Kaivannon pohjalla mahdollisesti oleva vesi, lumi ja jää on poistettava. Talvikautena kaivannon pohja suojataan jäätymiseltä Putki- ja johtokaivantojen tekeminen Johtokaivannon maatöissä noudatetaan Infra RYL 2010 määräyksiä ja Suomen Rakennusinsinööriliiton julkaisua RIL Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, sekä Työsuojeluhallituksen ohjetta Kapeat kaivannot. Kaivannon pohja tasataan ja kivet poistetaan ennen asennusalustan ja alkutäytön rakentamista. Kaivannon pohjalla mahdollisesti olevat vesi, lumi ja jää poistetaan ennen kerrosten rakentamista. Talvikautena kaivannon pohja suojataan jäätymiseltä. Kaivantoihin tehdään tarvittaessa tarvittavat levennykset kaivojen ja muiden laitteiden kohdalla. Kaivannon minimimitat on esitetty InfraRYL2010, kuvissa 16210:K1-K4. Kaivantojen rakentamisessa pituusleikkauksissa ja tässä selostuksessa määriteltyjä luiskakaltevuuksia. Kaivumaita voidaan käyttää putkikaivantojen lopputäytöissä, vieritäytöissä ja maisemoinnissa. Kaivumaita ei saa läjittää kaivantojen reunoille. Putkien asennukset ja kaivantojen täytöt tehdään välittömästi kaivutöiden valmistuttua, eikä kaivantoja pidetä auki tarpeettoman pitkiä aikoja. Kaivannot pidetään tarvittaessa kuivana kaivantojen sisäpuolelta eroosiosuojatuista pumppauskuopista pumppaamalla. Paaluväleillä , ja on suositeltavaa tehdä putken asennustyö suuntaporauksella. Suuntaporausten aloitus ja liitoskaivannot voidaan tehdä luiskakaltevuudella 1:2. Vaihtoehtoisena menetelmänä suuntaporaukselle ja pituusleikkauksissa esitetyille luiskakaltevuuksille voidaan käyttää urakaivua, jossa putket rakennetaan maanpinnalla valmiiksi. Valmiiksi rakennettu putki asennetaan aukikaivettuun kaivantoon. Kaivannon pohjalle rakennetaan 100 mm tasauskerros, mikäli pohjamaa ei ole asennusalustaksi soveltuvaa (sisältää liian suuria kiviä). Tasauskerroksen materiaalina käytetään #0-16 mm hiekkaa. Urakaivanto voidaan tehdä käyttäen luiskakaltevuutta 1:1. Kaivanto on rajattava niin, ettei kaivantoon pääse asennuksen aikana kukaan. Uraa kaivetaan kerralla vain siltä matkalta, mikä on putkien asennuksen kannalta vättämätöntä. Kaivutyö tehdään kaivannon päästä ja kaivanto täytetään välittömästi putken asennuksen jälkeen. Urakaivannossa työskentely ei ole sallittua Kaivannon tukirakenteet Kaivannon tuennalla varmistetaan putkien turvallinen asentaminen ja estetään kaivannon seinämien sortuminen ja maa-ainesten putoaminen Kaivannon tukeminen Kaivannon tukemistarve selvitetään maan laadun, kaivannon syvyyden, ulkopuolisen kuormituksen yms. tekijöiden perusteella. Kaivanto tuetaan, jos kaivannon pohjan tai luiskan vakavuus on liian pieni. 7

13 Johtokaivanto tuetaan, mikäli kaivannon luiskia ei voida tehdä riittävän loivina tai muiden työalueella olevien olosuhteiden johdosta. Tuettavat kaivanto-osuudet on esitetty pituusleikkauksissa. Kohteessa käytetään pääasiassa tukiseininä tuentaelementtejä. Tukiseinäelementtinä käytetään VB x2600 elementtiä tai vastaavaa joka kestää vähintään 61 kn/m 2 maanpainetta. Elementit asennetaan 2:1 luiskakaltevuudella avattuun kaivantoon. Välittömästi tavoitesyvyyteen päästyä, asennetaan tukiseinäelementti kaivantoon. Luiskatun kaivannon ja elementtien välinen tila täytetään välittömästi lopputäyttöön soveltuvalla maalla (talviolosuhteissa salaojasepelillä). Asennuskaivanto tehdään 0,5 m tulevan kaivannon pohjan yläpuolelle. Viimeinen 0,5 m kaivutyö tehdään elementin sisäpuolelta samalla elementtiä alaspäin painaen. Kaivannossa ei saa työskennellä ennen kuin elementit on asennettu paikalleen. Jos tuentoja tehdään muulla kuin tuentaelementillä, pitää urakoitsijan esittää tuennoista erilliset kaivantosuunnitelmat ja hyväksyttää ne rakennuttajalla ennen työn aloittamista. Kaivantosuunnitelmissa tulee huomioida vähintään maan laatu, kaivannon syvyys ja ulkopuoliset kuormitukset. Kaivannon seinämät tuetaan tarvittaessa Infra RYL 2010 vaatimusten mukaan. Kaivannon tuennalla varmistetaan putkien turvallinen asentaminen ja estetään kaivannon seinämien sortuminen ja maa-ainesten putoaminen. Johtolinjalla on useita alueita, joissa pohjavesipinta on korkealla ja kaivannon pohjanousun- tai hydraulisen murtuman vaara suuri. Kaivannon seinämät tuetaan lisäksi, mikäli pohjan tai luiskan vakavuus on liian pieni tai luiskia ei voida tehdä riittävän loivina. Jos tuentoja tehdään, pitää urakoitsijan esittää tuennoista erilliset kaivantosuunnitelmat ja hyväksyttää ne rakennuttajalla ennen työn aloittamista. Kaivantosuunnitelmissa tulee esittää tuentojen mitoitukset, kaivantojen vakavuuslaskelmat ja kuivatussuunnitelmat mitoituksineen Penkereiden alitukset Tierakenteiden alitukset Teiden alitusluvat haetaan ennen rakentamisvaihetta ko. hallinnoivalta viranomaiselta tai yksityistien omistajataholta. Paineviemärien ja vesijohtojen tienalitukset tehdään tien päällystettä rikkomatta työntämällä tai poraamalla teräksiset suojaputket tien alitse suunnitelmassa esitettyyn korkoon. Teräksisten suojaputkien sijasta voidaan hakea erikseen lupaa asentaa muovisia (PEH) suojaputkia. Kaikissa tapauksissa putkilinjojen suojaputken sisähalkaisija on vähintään niin suuri, että suojattava putkilinja tai sen mahdollinen pinnoite ei vaurioidu asennuksen yhteydessä Putket asennetaan ruotimattomaan asennussyvyyteen suunnitelmapiirroksen mukaisesti. Eristettyä putkea käytettäessä suojaputken asennussyvyys on vähintään 1m tien/kevyenliikenteenväylän pinnasta suojaputken yläpintaan. Sivuojan kohdalla asennussyvyys on vähintään 0,8m ojan pohjasta suojaputken yläpintaan. Alitettaessa sivuoja, on asennussyvyys ojan pohjalla määräävä. Suojaputken kaltevuus oltava vähintään 1%. Paineviemärien ja vesijohtojen suojaputkien alapäihin asennetaan päätekaivo. Suojaputkien päihin asennetaan hiekkatiiviit päätytulpat ja virtausputket tuetaan suojaputkeen keskittämisrenkailla. Kaivojen rakentamisessa noudatetaan tämän työselostuksen ohjeita. Suojaputken ylivuotokaivon poistoviemäri rakennetaan suunnitelmien mukaisesti 160 mm putkesta, materiaali PVC, rengasjäykkyys SN8. Poistoviemäriin asennetaan tulvaläppä DN150 esim. Wastop, Lining Oy tai vastaava. Paineputkiin asennetaan sulkuventtiilit alituksen molemmin puolin. Sulkuja ja tarkastuskaivoja ei saa sijoittaa lähemmäksi maantietä kuin 1,0 m ojan ulkoreunasta ulospäin. Alitusputken aloitus- ja vastaanottokaivannot tulee tehdä sivuojan taakse. Penkereiden alituksia varten tulee varata 15m leveä työalue. Tarkemmat tiedot alituksista ja suojaputkien asennustavoista on esitetty liitteinä olevissa suunnitelmapiirustuksissa

14 17000 KALLIOLEIKKAUKSET, -KAIVANNOT JA - TUNNELIT Kalliokanaalit ja -kuopat Kalliokanaalit tehdään InfraRYL 2010 Osa 1 kuvan 17210:K1 mukaisesti luiskan kaltevuuteen 5: PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTTÖTYÖT Kaivantojen täytöt Lähtökohtaisesti täyttötöiden tekemistä tulee välttää talviolosuhteissa. Mikäli täyttötöitä joudutaan talvella tekemään, tulee noudattaa seuraavaa ohjeistusta. Lämpötilan laskiessa alle 0 tulee täyttötyöt tehdä erityistä huolellisuutta noudattaen. Täyttömateriaali ei saa sisältää lunta, jäätä, jäätyneitä maakokkareita tai materiaaleja. Materiaalin tulisi olla mahdollisimman kuivaa. Materiaalia ei saa levittää jäätyneelle, lumiselle tai jäiselle alustalle, vaan ko. alusta puhdistetaan huolellisesti, sulatetaan tai leikataan mieluummin pois juuri ennen täyttöä. Mikäli maata joudutaan sulattamaan keinotekoisesti, tulee sulatettu alue tiivistää huolellisesti. Täyttötyön tulee seurata välittömästi kaivua ja rakenteiden asentamista. Materiaali tiivistetään välittömästi levityksen jälkeen ja uusi kerros levitetään heti tiivistetyn kerroksen päälle. Talvityönä tehtävissä täytöissä edellytetään käytettäväksi % ohuempia, kerralla tehtäviä kerroksia kuin kesäaikana tehtäessä. Täytön tiiviyttä tulee tarkkailla useilla tiiveyskokeilla Asennusalustat Asennusalustojen materiaalit Putkilinjalle rakennetaan asennusalusta (h = 150 mm). Asennusalustan materiaalina käytettävän luonnonkiviaineksen suurin sallittu raekoko on 10 % putken nimellismitasta ja putkille DN < mm sekä murskeen 16 mm. Murskeen käyttö on sallittu putkille DN> Asennusalustojen alusta Asennusalusta erotetaan pohjamaasta suodatinkankaalla (käyttöluokka N3) pohjamaan ollessa moreenia, silttiä, savea tai louhittu kanaali. Perustamispohjan on oltava häiriintymätön ja sula. Suodatinkankaan limityksen tulee olla 100 mm Asennusalustojen tekeminen Mikäli perusmaa on liikennealueiden ulkopuolella asennusalustan materiaaliksi sopivaa, ei erillistä asennusalustaa ja alkutäyttöä tällöin tarvita PEH- putkilla, joiden paineluokka on PN 10. Perusmaa voi tällöin olla rakeisuusvaatimukset täyttävää hiekkaa, soraa, hiekka- tai soramoreenia, savea tai silttiä. PVC- ja PP- putkille rakennetaan myös liikennealueiden ulkopuolella asennusalusta. Perustettaessa putki suoraan tasatun perusmaan varaan on kaivutyö tehtävä huolellisesti liikakaivua välttäen siten, että asennuspohjasta tulee riittävän tasainen. Asennusalustan tulee ulottua myös kulmatukien, venttiilikaivojen yms. alle. Asennusalustojen asennus ja laadunvalvonta tehdään InfraRYL2006 ohjeiden mukaisesti Valmis asennusalusta Tiiviysvaatimus on 90 % parannetun Proctor-kokeen arvosta. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 88 % Alkutäytöt Alkutäyttö ulotetaan kaikille putkille 300 mm putken laen yläpuolelle. Salaojien kohdalla alkutäyttö on tehtävä sulalla maalla. Tiivistys suoritetaan 200 kg:n tärylevyllä 300 mm kerroksina 4 kertaa yli ajaen. 9

15 Tiiviys tarkastetaan työtapatarkkailuna ennen lopputäyttöä Alkutäyttöjen materiaalit Täyttömateriaali on samaa kuin asennusalustan materiaali Alkutäyttöjen alusta Alkutäyttöjen tekeminen Alkutäyttö ulotetaan kaikille putkille 300 mm putken laen yläpuolelle. Alkutäyttö tehdään ja tiivistetään aina kerroksittain. Ensimmäisen alkutäyttökerroksen paksuus on tiivistettynä enintään puolet putken läpimitasta silloin, kun putken sisähalkaisija on enintään 600 mm. Ensimmäisen tiivistyskerroksen jälkeen alkutäyttö tiivistetään mm vaakasuorina kerroksina samanaikaisesti putken molemmilta puolilla. Putken päällä olevaa maakerrosta voidaan tiivistää koneellisesti vasta kun maakerros on vähintään 300 mm paksu. Liikennealueilla tien alituskaivantojen alkutäyttö tehdään sulasta hiekasta, sorasta tai murskeesta, joka täyttää putken tasausmateriaalille asetetut vaatimukset. Tiivistys suoritetaan 200 kg tärylevyllä 4 kertaa yli ajaen. Alkutäytön tiivistys suoritetaan yhtenä kerroksena Salaojan ympärystäytöt Salaojan ympärystäyttönä käytetään salaojasoraa, jonka rakeisuuskäyrä on kuvan 18320:K5 (InfraRYL 2010) mukainen Valmis alkutäyttö Alkutäytön tiiviysvaatimus on 95 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 92 % Salaojien ympärystäytöt Salaojan ympärystäyttönä käytetään salaojasoraa, jonka rakeisuuskäyrä on kuvan 18320:K1 (InfraRYL 2006) mukainen Kaapeleiden alkutäytöt Kaapeleiden ja putkitusten alkutäytön materiaalina käytetään hiekkaa, jonka rakeisuuskäyrä on 18320:K2 (InfraRYL 2006) mukainen Lopputäytöt Lopputäyttöjen materiaalit Lopputäyttömateriaalin kivien ja lohkareiden suurin sallittu läpimitta on 2/3 kerralla tiivistettävän kerroksen paksuudesta, kuitenkin enintään 400 mm. Louhittavilla alueilla lopputäyttö rakennetaan sekarakeisella louheella, maksimikoko on 400 mm. Lopputäytön yläpinta kiilataan ja tiivistetään kuten louhepenkereen yläpinta. Lopputäyttö tehdään täyttömateriaalilla, joka on tiivistämiskelpoista ja vastaa routimisominaisuuksiltaan kaivannosta poistettua materiaalia. Päällystettävillä alueilla lopputäyttömateriaalina käytetään jakavan kerroksen mursketta. Liikennöitävän alueen ulkopuolella käytetään lopputäyttö materiaalina kaivumaita. Lopputäyttöön ei saa käyttää kalliolouhetta Lopputäytön tekeminen Liikennealueilla lopputäyttö tiivistetään huolellisesti ja sen yläpintaan tehdään entistä vastaavat rakennekerrokset, päällyste ja tiivistys. Muilla kuin liikennealueilla lopputäytön yläpinnan on oltava vähintään 100 mm ympäröivää maanpintaa ylempänä. Liikennealueilla tienalituskaivantojen täyttö tehdään siirtymäkiilarakennetta käyttäen, siirtymäkiilan syvyys 1,6 m ja kaltevuus 1:5. Putkikulmien kohdalla lopputäyttö tiivistetään maanpintaan saakka myös liikennealueen ulkopuolella. Tiivistettävän osuuden tulee ulottua vähintään 3 m kulmatukien molemmille puolille putken suunnassa. Tiiveysvaatimus on 90 % parannetun Proctor- kokeen arvosta. Lopputäyttö tehdään kaivojen, palopostien ja sulkuventtiilien sivuilla vähintään 0,4 metrin päähän niiden ulkopinnasta. Lopputäytön asennus ja laadunvalvonta tehdään InfraRYL2006 ohjeiden mukaisesti. 10

16 Valmis lopputäyttö Liikennöitävällä alueella lopputäyttö ulotetaan rakennekerrosten alapintaan jolloin lopputäytön tiiviysvaatimus on 90 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 88 % (parannettu Proctorkoe). Erityisesti on huolehdittava siitä, että ojat ja rummut puhdistetaan niihin mahdollisesti työaikana joutuneesta maasta ja että pengerretyn kaivannon taakse ei jää alueita, joihin tulva- ja sadevesi patoutuu. Johtolinjan sijaitessa pengerluiskassa on varmistauduttava kaivannon pinnan riittävästä vahvistuksesta veden virtauseroosiota vastaan. Kaikki työalueet viimeistellään siten, että ne ovat alkuperäistä vastaavassa ja sopimusten mukaisessa kunnossa. Talvitöinä tehdyissä töissä tulee lopulliset viimeistelytyöt suorittaa routakauden jälkeen. Peltoalueilla ylimmäksi kerrokseksi tulee johtolinjalta kuorittu ruokamulta. Talvityöt Lähtökohtaisesti täyttötöiden tekemistä tulee välttää talviolosuhteissa. Mikäli täyttötöitä joudutaan talvella tekemään, tulee noudattaa seuraavaa ohjeistusta. Lämpötilan laskiessa alle 0 tulee täyttötyöt tehdä erityistä huolellisuutta noudattaen. Täyttömateriaali ei saa sisältää lunta, jäätä, jäätyneitä maakokkareita tai materiaaleja. Materiaalin tulisi olla mahdollisimman kuivaa. Materiaalia ei saa levittää jäätyneelle, lumiselle tai jäiselle alustalle, vaan ko. alusta puhdistetaan huolellisesti, sulatetaan tai leikataan mieluummin pois juuri ennen täyttöä. Mikäli maata joudutaan sulattamaan keinotekoisesti, tulee sulatettu alue tiivistää huolellisesti. Täyttötyön tulee seurata välittömästi kaivua ja rakenteiden asentamista. Materiaali tiivistetään välittömästi levityksen jälkeen ja uusi kerros levitetään heti tiivistetyn kerroksen päälle. Talvityönä tehtävissä täytöissä edellytetään käytettäväksi % ohuempia, kerralla tehtäviä kerroksia kuin kesäaikana tehtäessä. Täytön tiiviyttä tulee tarkkailla useilla tiiveyskokeilla PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Päällys- ja pintarakenteet uusitaan vastaamaan nykyisiä rakenteita Suodatinrakenteet Suodatinkerrokset Suodatinkankaat Suodatinkankaiden materiaalit Suodatinkankaan käyttöluokan tulee olla käytettävien materiaalien ja pohjamaan laadun mukainen. Suodatinkankaan käyttötarve määräytyy pohjamaan mukaan Suodatinkankaisen alusta Suodatinkankaiden asentaminen Suodatinkangas asennetaan "InfraRYL2010" ohjeiden mukaisesti Jakavat kerrokset, eristys ja välikerrokset Jakavat kerrokset Jakavan kerroksen materiaalit Katujen jakava kerros rakennetaan kalliomurskeesta #0 90, jonka rakeisuusohjealue on esitetty kuvassa 21210:K4, InfraRYL2010. Tonttialueilla jakava kerros rakennetaan kalliomurskeesta #

17 Jakavan kerroksen alusta Ennen kerroksen rakentamista varmistetaan alle jäävän kerroksen taso leveys ja pinnan muoto Jakavan kerroksen tekeminen Jakava kerros tehdään "InfraRYL2010" ohjeiden mukaisesti Valmis jakava kerros Jakavan kerroksen tiiviysvaatimus on keskimäärin 95 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 90 %. Jakavan kerroksen sallitut poikkeamat ja tiiviysvaatimukset on esitetty taulukoissa (21210:T4 ja 21210:T5, InfraRYL2010) Kantavat kerrokset Sitomattomat kantavat kerrokset Sitomattoman kantavan kerroksen materiaalit Kantava kerros rakennetaan murskeesta #0..35 mm, # mm ja # mm Sitomattoman kantavan kerroksen alusta Ennen sitomattoman kantavan kerroksen rakentamista varmistetaan sen alustan taso, leveys ja pinnan muoto Sitomattoman kantavan kerroksen tekeminen Sitomaton kantava kerros tehdään "InfraRYL2010" ohjeiden mukaisesti Valmis sitomattoman kantava kerros Kantavan kerroksen tiiviysvaatimus on keskimäärin 95 %. Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste on D 90 %. Kantavan kerroksen sallitut poikkeamat on esitetty taulukossa (21310:T4, InfraRYL2010) Sidotut kantavat kerrokset Kantavan kerroksen asfalttibetoni (ABK) Sidotun kantava kerroksen materiaali on ABK22, kerroksen paksuus 60mm. Isolammintielle tehdään kaksi kerrosta VESIHUOLTO Jätevesiviemärit Jätevesipumppaamo Jäteveden pumppaamon rakentamisessa noudatetaan pumppaamosta laadittua erillistä suunnitelmaa. Rakennettavan jätevesipumppaamon työselitys on erillisenä liitteenä Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä putket Tarkastuskaivoina muoviputkissa käytetään pääasiassa teleskooppikansistolla varustettuja 560/500 mm massiivimuovikaivoja seinämävahvuudeltaan 12,3 /17,3 mm, materiaali PEHmuovia. Pohjan tulee olla massiivinen, johon liittymät tehdään poraamalla. Teleskooppirenkaan tulee olla sorvattu massiiviputkesta. Pumppaamon tulokaivona käytetään 1000 muovikaivoa seinämävahvuudeltaan väh. 60 mm. Kansistojen kuormituskestävyyden tulee olla 40 tn (400 kn) Jätevesiviemäriputket Paineviemäri rakennetaan suunnitelmien mukaisesti paineluokka PN mm muoviputkesta, materiaali PE100, 12

18 Muoviputket Jätevesiviemäriputkina käytetään massiivimuoviputkea, jonka ulkoläpimitta on 160, 200 ja 250 mm (luokka SN 8). Putkilla on oltava Nordic Polymark hyväksyntä sekä hyväksyntä EN Muut materiaalit ja tarvikkeet Suunnitelmapiirustusten osoittamiin kohtiin asennetaan sulkuventtiileiksi maahan asennettavat valurautaiset kumiluistiventtiilit. Venttiilit asennetaan laippaliitoksella. Venttiilit varustetaan teleskooppisella karanjatkolla ja suojaputkella 110 M. Peltoalueilla venttiilit suojataan betonikartiorenkaalla 800/600 ja valurautakansistolla 250 kn. Betonikartio asennetaan asennushiekkakerroksen 150 mm ja betonitukirenkaan päälle. Liikennealueilla venttiili varustetaan valurautaisella venttiilihatulla. Venttiilien sijainti merkitään merkkikilvellä, joka asennetaan maahan lyötyyn n. 2,2 m pituiseen U65-profiiliin tai vastaavaan. Paalulle 1350 asennetaan ilmanpoistokaivo. Kaivona käytetään tehdasvalmista lukittavaa, lämpöeristettyä laitekaivoa (halkaisija vähintään mm), joka sisältää automaattisen kaksitoimisen ilmanpoistoventtiilin 2" ja huuhteluyhteen 2" kynsiliittimellä. Laitekaivo asennetaan runkolinjan sivulle, ei päälle. Ympärystäyttö tehdään routimattomalla hiekalla tai soralla vähintään 0,5 m etäisyydelle kaivon ulkopinnasta. Ilmanpoistokaivon tyyppipiirustus on esitetty piirustuksessa nro Jätevesiviemärin rakentaminen Jätevesiviemärin runkolinja rakennetaan suunnitelmien mukaan ja se liittyy nykyiseen jätevesiviemäriin asemapiirustuksen osoittamassa paikassa Jätevesiviemäriputken asentaminen Asentaminen Asennustyön aikana on putkia ja kaivoja käsiteltävä huolellisesti valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti. PEH- putkien liitokset käyttäen hitsaus- ja laippaliitosta. Laippaliitoksessa käytetään haponkestävästä teräksestä valmistettuja pultteja ja muttereita Jätevesiviemärin suojarakenteen rakentaminen Paineviemärin kulmat, haarat, taitteet ja sulkuventtiilit tuetaan betonilaattaan. Betonina käytetään vähintään lujuusluokaltaan K30 olevaa betonia. Tuen teräksinä käytetään tyyppiä A 500 HW. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää muhvilukkoja tai vetoa kestäviä putkiliitoksia. Kulmatukien perusmuoto on esitetty kuvassa 31300:K10 (InfraRYL). Tuet tehdään siten, että laatat valetaan valmiiksi mainittujen mittojen mukaisina, asennetaan kaivantoon, jossa valetaan vain laatan ja putken välinen täytebetoni. Putken ympärille kääritään ennen valua umpisolumuovikaistale. Lohkohitsatut PEH-kulmakappaleet valetaan kokonaan betoniin. PEH-putken pienet pysty- ja vaakataitteet tehdään putkea taivuttamalla, jolloin putkea ei tarvitse erikseen tukea. Taivutuksissa tarvittavien suurten voimien takia on minimitaivutussäteenä syytä pitää arvoa 100 x du normeissa esitetyn 50 x du sijasta. Paineviemärin kulmia ei tarvitse myöskään tukea, mikäli käytetään ruiskupuristettuja kulmakappaleita (DN<225), jotka liitetään putkeen hitsaamalla Valmis jätevesiviemäri Valmis jätevesiviemäri, yleistä Valmiille viettoviemärille ja paineviemärille sallitaan vaakatasossa ± 100 mm poikkeama suunnitellusta sijainnista, edellyttäen ettei se haittaa rakenteen toimivuutta tai johtohaarojen rakentamista. 13

19 Kaivot on asennettu pystysuoraan, poikkeama saa olla enintään 10 mm 1 metrin matkalla. Kaivojen sijainnissa vaakatasossa sallitaan enintään ± 100 mm:n poikkeama ja pituussuunnassa sallitaan ± 300 mm:n poikkeama, kun kaivoon ei ole tiedossa liittymiä. Kaivojen kannet on asennettu valmiin rakenteen kaltevuuteen sekä niiden korkeusasema on taulukon 31200:T8 mukainen. Viemäri ja paineviemäri huuhdellaan painevesihuuteluna. Urakoitsija ottaa maanalaisten johtojen risteys- ja liitoskohdista, pumppaamoista ja laitekaivoista 3 kpl valokuvia / kohde. Kuvat luovutetaan sähköisessä muodossa rakennuttajalle ennen työn vastaanottamista Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Valmiin putken vaatimustenmukaisuus todetaan InfraRYL 2006 ja 2010 mukaisesti. Valmiista jätevesiviemäristä tehdään tarkemittaus Hausjärven tarkemittausohjeen mukaisesti. Valmiille jätevesiviemärille tehdään TV-kuvaus Paineviemärin tiiviyden toteaminen Paineviemärin tiiviyden toteamisessa noudatetaan InfraRYL:in ohjeita. Paineviemäreille tehdään tiiviyskoe standardin SFS 3115 mukaisesti vesipainekokeena huuhtelun jälkeen. Standardista poiketen koe tehdään kaivannon täyttämisen jälkeen. Kokeesta laaditaan pöytäkirja. Tiiviyskoe tehdään lopputäytön tekemisen jälkeen sopivina johto-osina, joiden ei tulisi olla 500 m pitempiä Hulevesiviemärit Hulevesiviemärin materiaalit Hulevesiviemäriputket Hulevesiviemärinä käytetään Ø 200mm, 250mm, 315mm, 450/400 mm, 560/500mm ja 630mm SN8-luokan muoviputkia. Tarkastuskaivojen ja hulevesikaivojen välisinä putkina käytetään Ø 200 mm muoviputkia ellei suunnitelmissa ole muuta osoitettu. Käytettävät putkikoot on esitetty suunnitelmapiirustuksissa ja kaivokorteissa. Hulevesiviemärit ovat standardin SFS-EN 1401 mukaisia SN8 PP-putkia. 630 mm Putken materiaali on PVC Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä putket Huleveden hulevesikaivoina (ritiläkaivoina) käytetään Cr -lujuusluokan EK -renkaallisia Ø 800 betonikaivoja. Kaivot varustetaan 0,6 m sakkapesällä ja kuormituskestävyydeltään D400 (400 kn) ritiläkannella. Huleveden tarkastuskaivoina käytetään Cr -lujuusluokan EK -renkaallisia Ø 800 tai Ø 1000 betonikaivoja. Kaivot ja kuormituskestävyydeltään (400 kn) umpikannella. Suunnitellun ajoradan alle sijoittuvat hulevesitarkastuskaivot varustetaan teleskooppikansistolla Hulevesiviemärin asennusalusta Hulevesiviemärin asennusalusta tehdään kohdan mukaisesti Hulevesiviemärin rakentaminen Asentamisessa noudatetaan putkien ja tarvikkeiden valmistajien ohjeita. Ennen asentamista tarkistetaan, että putkikaivanto ja asennusalusta ovat suunnitelman mukaiset. Rakennettava hulevesiviemäri puretaan nykyiseen ojaan asemapiirustuksen osoittamassa paikassa Valmis hulevesiviemäri Valmiille viettoviemärille sallitaan vaakatasossa ± 100 mm poikkeama suunnitellusta sijainnista, edellyttäen etteivät ne haittaa rakenteen toimivuutta tai johtohaarojen rakentamista. Viettoviemärille sallitaan InfraRYL:in taulukon 31200:T7 mukaiset kaltevuus- ja korkeuspoikkeamat edellyttäen, että viemäriin ei jää vesipainanteita, tai kaivoon tulevan putken vesijuoksu ei ole lähtevän putken vesijuoksua alempana. 14

20 Valmis hulevesiviemäri huuhdellaan painevesihuuteluna Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Valmiista hulevesiviemäristä tehdään tarkemittaus, joka sisältää sijainnin (x ja y) ja korkeuden z. Hulevesiviemäri TV-kuvataan, pöytäkirja ja DVD-tiedostot luovutetaan tilaajalle Vesijohdot Vesijohtoputkistot Vesijohdot rakennetaan pääasiassa 160 PE-10 muoviputkesta, materiaalina PE100, paineluokka PN10 (hyväksyntä SFS-EN 12001). Putken kyljessä on oltava sininen merkkiraita. Putket liitetään toisiinsa pusku- tai sähköhitsaamalla tai vetoa kestävillä laippaliitoksilla. Työn suorittavalla hitsaajalla on oltava vähintään viiden vuoden kokemus työmenetelmästä. Hitsauslaitteen kalibroinnin on oltava voimassa. Puskuhitsaussaumat on merkittävä kuumaan purseeseen painetulla merkinnällä, jonka on oltava yksilöitävissä yritykseen ja työn suorittajaan. Laippaliitoksissa käytetään haponkestävästä teräksestä A4 valmistettuja pultteja ja muttereita. Putken haarayhteinä käytetään valurautaisia epoksipulveripinnoitettuja laipallisia yhteitä. (esim Hawle) Rakentamisessa noudatetaan InfraRYL2010 ja 2006 ohjeita. Tonttihaaroihin asennetaan venttiili ja putki tulpataan vetoa kestävällä laippaliitoksella Vesijohtoputkien kulmatuet Vesijohdon kulmat, haarat, taitteet ja sulkuventtiilit tuetaan betonilaattaan. Betonina käytetään vähintään lujuusluokaltaan K30 olevaa betonia. Tuen teräksinä käytetään tyyppiä A 500 HW. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää muhvilukkoja tai vetoa kestäviä putkiliitoksia. Kulmatukien perusmuoto on esitetty kuvassa 31300:K10 (InfraRYL). Tuet tehdään siten, että laatat valetaan valmiiksi mainittujen mittojen mukaisina, asennetaan kaivantoon, jossa valetaan vain laatan ja putken välinen täytebetoni. Putken ympärille kääritään ennen valua umpisolumuovikaistale. Lohkohitsatut PEH-kulmakappaleet valetaan kokonaan betoniin. PEH-putken pienet pysty- ja vaakataitteet tehdään putkea taivuttamalla, jolloin putkea ei tarvitse erikseen tukea. Taivutuksissa tarvittavien suurten voimien takia on minimitaivutussäteenä syytä pitää arvoa 100 x du normeissa esitetyn 50 x du sijasta. Vesijohdon kulmia ei tarvitse myöskään tukea, mikäli käytetään ruiskupuristettuja kulmakappaleita (DN<225), jotka liitetään putkeen hitsaamalla Vesijohtolinjan laitteet Vesijohtoon liitettävät laitteet vastaavat paineenkestävyydeltään, materiaaliltaan ja pintakäsittelyltään vesijohtoputkea ja täyttävät yleiset materiaalivaatimukset Sulkuventtiilit Suunnitelmapiirustusten osoittamiin kohtiin asennetaan sulkuventtiileiksi maahan asennettavat valurautaiset kumiluistiventtiilit (valmistaja Hawle). Venttiilin hattuna käytetään ns. kelluvaa mallia. Venttiilivarren suojuksena käytetään sinistä muoviputkea ja varren materiaalina galvanoitua terästä. Venttiilit asennetaan vetoa kestävinä laippaliitoksina. Venttiilit varustetaan karanjatkolla ja suojaputkella 110 M. Liikennealueilla venttiili varustetaan valurautaisella venttiilihatulla. Johtolinjoihin kuuluvat sulkuventtiilit varustetaan merkkikilvellä, joka kiinnitetään maahan lyötyyn noin 2,2 metrin pituiseen U 65 profiiliin. Kilvistä selviää putken ja / tai laitteen laatu, etäisyys merkkikilvestä ja asennussyvyys. Profiilit ankkuroidaan maaperään poikittaisella harjateräksellä ja säkillisellä pikabetonia Muut tarvikkeet Jos suunnitelma-asiakirjoissa ole toisin määrätty, käytetään vähintään nimellispaineella PN 10 tarkoitettuja vesijohtotarvikkeita. 15