FinNuclear yhteistoimintakäsikirja. Yhteistoimintaprosessi ydinenergiatoimialan yritysten yhteistyön kehittämisessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FinNuclear yhteistoimintakäsikirja. Yhteistoimintaprosessi ydinenergiatoimialan yritysten yhteistyön kehittämisessä"

Transkriptio

1 FinNuclear yhteistoimintakäsikirja Yhteistoimintaprosessi ydinenergiatoimialan yritysten yhteistyön kehittämisessä Hanke: Toimintastrategian sekä alihankintaosaamisen resurssipankin kehittäminen ydinenergia-alan PK-sektorin toimittajille

2 Ydinenergia Suomessa? Ydinenergia on suurin yksittäinen energianlähde Suomen sähköntuotannossa. Suomen ydinenergialainsäädännön kantavana periaatteena on, että ydinenergian käytön tulee olla yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Talousvaliokunnan mietintö koskien hakemuksia rakentaa uusia ydinvoimalaitoksia (TaVM 13/2010 vp) Eduskunta edellyttää, että hallitus luo osaltaan edellytyksiä suomalaisen työvoiman, osaamisen ja yrityskentän mahdollisimman laajaksi hyödyntämiseksi ydinvoimahankkeissa Yrityskentän ydinenergia-alan osaaminen on merkittävä osa ydinenergian toimintaedellytyksiä. Sen turvaaminen ja hyödyntäminen kaupallisesti kotimaisissa ja ulkomaisissa hankkeissa kulkevat käsi kädessä.

3 Ydinenergialaitoksen elinkaari tarjoaa monia mahdollisuuksia alan teollisuudelle Rakentaminen Käyttö ja huolto, polttoaineketju, jätehuolto Luvitus T&K, selvitykset Maailmanlaajuisesti on rakenteilla 64 laitosta Suunnitteilla uusia ja käyvien laitosten modernisoinnit Modernisoinnit, eliniän pidennykset Purkaminen Gen II, III, III+ Gen IV Fusion Plants in use T ime

4 Kiinnostus koko elinkaareen Käyttö ja huolto/modernisointi: OL1, OL2, LO1, LO2 pian OL3 75% laitosten elinkaaren ajasta kytkeytyy käyttöön ja huoltoon, 60+ vuotta Rakentaminen: OL3, ONKALO, kapselointilaitos, kuljetusjärjestelmät Selvitykset, suunnittelu, t&k: OL4, Fennovoima 1, LO3, Tutkimusohjelmat, DTP2 Purkaminen 25% elinkaaresta rakentaminen ja purku

5 FinNuclear-toiminta Painopiste nyt monille toimittajille FinNuclear ry on ydinenergia-alalla toimivien teollisuusorganisaatioiden perustama kansallisesti toimiva yhdistys. Yhdistyksen operatiivisen toiminnan toteuttamisesta vastaa Prizztech Oy:n FinNuclear-yksikkö.

6 Miksi? Mitä? Ketkä? Milloin? Yhteistoiminnan kehittäminen FinNuclear kehitystoiminnan osana Alihankintaketjun hallinnan haasteellisuus erityisesti suurissa projekteissa Voimayhtiöt, laitostoimittajat, myös viranomaiset Kansallisen yhteistyön merkitystä korostettu Toimituskokonaisuudet Suomalaispotentiaalisten kokonaisuuksien selvitystyöt (FinNuclear ry/tekes) Yritysten osaamisen ja strategian mukaan FinNuclear Directory ja alihankintaosaajien tietopankki Alan osaamista ja/tai kokemusta omaavia toimijoita Pitkäjänteisesti sitoutuneita Nyt Uusien laitoshankkeiden tarjouskilpailut meneillään (OL4, HA1) Aikaisempi liikkeellelähtö tärkeää myös huoltotoiminnassa Esim. asennus- ja käyttöönottovaiheessa kertyy ensiarvoista osaamista (OL3) Miten? FinNuclear tarjoaa tukea Yhteistoimintakäsikirja Yritysryhmäprojektien valmisteluun ja koordinointiin Tarvittaessa julkisen rahoituksen hakeminen Ydinenergia-alan sopimusjuridiikka (FinNuclear ry/turun yliopisto/tekes) Toimittajien esikvalifiointi (FinNuclear ry/tekes) FinNuclear verkostotapahtumat

7 Yhteistoimintakäsikirjan rakenne 1.Yleistä 2.Yhteistoiminnan tavoitteet Miksi manuaali? Miten sitä voidaan hyödyntää? Missä yhteistyön pihvi? Mitä mahdollisuuksia yhteistoiminta tuo yrityksille? Rakenne 3.Yhteistoimintaprosessi 4.Työkalut Miten yhteistoimintaa kehitetään? Mitä yhteistoimintamallia käytetään? Suunnittelutyökaluja Tukimateriaalia yhteistoiminnan suunnitteluun 5.Tukevaa materiaalia Muuta yhteistoimintaan liittyvää taustamateriaalia Laatinut Tulosto Oy Prizztech Oy:n toimeksiannosta

8 1. Yleistä Yhteistoimintaprosessi pyrkii osaltaan edistämään ydinenergia-alan yritysten yhteistyötä ja lisäämään alan yhteistyöosaamista. Käsikirjan avulla voidaan suunnitella yhteistoimintaa ja rakentaa sitä yhteisten pelisääntöjen mukaan. Käsikirjan sisältää työkaluja ja esimerkkidokumentteja, joilla yhteistoiminnasta voidaan sopia käytännössä yritysten kesken. Käsikirja soveltuu eri tasoiseen käyttöön osaamisen kehittämisestä käytännön toteutukseen.

9 2. Yhteistoiminnan tavoitteet 1.Yleistä 2.Yhteistoiminnan tavoitteet Miksi manuaali? Miten sitä voidaan hyödyntää? Missä yhteistyön pihvi? Mitä mahdollisuuksia yhteistoiminta tuo yrityksille? Rakenne 3.Yhteistoimintaprosessi 4.Työkalut Miten yhteistoimintaa kehitetään? Mitä yhteistoimintamallia käytetään? Suunnittelutyökaluja Tukimateriaalia yhteistoiminnan suunnitteluun 5.Tukevaa materiaalia Muuta yhteistoimintaan liittyvää taustamateriaalia

10 Yhteistoiminnan tavoitteet ja motiivit Lisätä yritysten valmiuksia suurempiin toimituksiin ja kokonaisuuksiin Kasvaa järjestelmätason toimittajaksi. Nousta toimitusketjun portailla ja tasoilla. Mahdollistaa toimiminen ydinvoimalaitosten elinkaaren eri vaiheissa. Suunnittelu rakentaminen käyttö huolto purku. Laajentaa yritysten tekemisen mahdollisuuksia yhdistämällä eri toimialojen tekijöitä. Muodostaa alihankintaketjuja. Yhdistää resursseja ja osaamista. Saada aikaan jatkuvaa yhteistoimintaa uusien mahdollisuuksien ja lisäarvon synnyttämiseksi ja löytämiseksi.

11 Toimitusketjussa korkeammalle tasolle (esim.) Taso 1 Turbiinisaareke Taso 2 Järjestelmä 1 Järjestelmä 2 Järjestelmä 3 Taso 3 Osajärjestelmä 1a Osajärjestelmä 1b Taso 4 Komponentti 1b1 Komponentti 1b2 Palvelu 1b3 Taso 5 Osatoimitus 1b31 Osatoimitus 1b32 Osatoimitus 1b33 Yksittäisiä osaajia

12 Toimituskokonaisuudet, esimerkki Rakennukset, infran rakentaminen Putkistokokonaisuudet Teräsrakennekokonaisuudet Säiliöt ja paineastiat Sähkö- ja automaatiojärjestelmät Moduulitoimitukset Asennus- ja toimitusvalvontakokonaisuus Logistiikka, varastointi, nostot; työmaapalvelut + käyttöaikainen jatkumo kiinteistöissä Suunnittelukokonaisuuksia eri toimialoja yhdistellen Huollot

13 Yhteistoiminnan edellytykset ja menestystekijät Edellyttää aina avoimuutta ja ennakkoluulottomuutta. On vuorovaikutteista ja molemminpuolista, luottamuksellista ja vaatii yhteisen tavoitteen jakamisen. Edellyttää win-win ajattelua. tavoitellaan voittoa eri osapuolille pitkällä aikajänteellä. Siihen kasvetaan ja sitä opitaan vain tekemisen kautta. Edellyttää tarvetta yhteistyön jatkamiselle, koska sitä suurempi on osapuolien halu panostaa suhteeseen. Vaatii yhteistä päätöksentekoa sekä saavutetun hyödyn jakamista panostettujen resurssien suhteessa. Osapuolten välillä on oltava selkeä vastuunjako. Yhteistoiminta ei tarkoita kertaluonteista tuotteiden ja palvelujen ostoa eikä kilpailutukseen perustuvaa alihankintaa.

14 3. Yhteistoimintaprosessi 1.Yleistä 2.Yhteistoiminnan tavoitteet Miksi manuaali? Miten sitä voidaan hyödyntää? Missä yhteistyön pihvi? Mitä mahdollisuuksia yhteistoiminta tuo yrityksille? Rakenne 3.Yhteistoimintaprosessi 4.Työkalut Miten yhteistoimintaa kehitetään? Mitä yhteistoimintamallia käytetään? Suunnittelutyökaluja Tukimateriaalia yhteistoiminnan suunnitteluun 5.Tukevaa materiaalia Muuta yhteistoimintaan liittyvää taustamateriaalia

15 Yhteistoimintaprosessi mitä? Yhteistoimintaprosessi kuvaa periaatteellisen tavan suunnitella ja rakentaa yhteistoimintaa ydinenergialaitoksen elinkaaren eri vaiheissa. Sen pääasiallisena tarkoituksena on rakentaa yhteistoimintaa palvelujen ja tuotteiden tarjous- ja toimitusvaiheissa, mutta sitä voidaan hyödyntää myös muun tyyppisessä yhteistyössä. Yhteistoimintaprosessi jakaantuu kolmeen eri vaiheeseen: yhteistoiminnan valmisteluun ja rakentamiseen, yhteistoimintaan tarjousvaiheessa sekä hyväksytyn tarjouksen jälkeiseen tuotteiden ja palvelujen toimitusvaiheeseen. Sen tarkoituksena ei ole sitoa ja rajoittaa yhteistoiminnan kehittämistä vaan luoda yhteistä ymmärrystä ja edellytykset yhdellä tavalla sen edistämiseen ja kehittämiseen. Prosessissa esitellään joukko työkaluja, suunnittelun apuvälineitä joita voidaan hyödyntää. Niiden lisäksi voidaan käyttää mitä tahansa hyväksi koettuja toimintatapoja ja välineitä asian edistämiseksi.

16 Yhteistoimintaprosessi Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen

17 Yhteistoimintaprosessi - Valmistelu Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen

18 Yhteistoimintaprosessi - Valmistelu Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen Mikä on motiivini ja tavoitteeni tehdä yhteistyötä? Mitä sillä saavutan? Yritysryhmän kokoaminen Minkälaisia yhteistyökumppaneita minun pitäisi etsiä? Miten etsin ja arvioin sopivia kumppaneita? Millä perusteella valitsen kumppanit? Miten etenemme, jos päätämme aloittaa yhdessä yhteistoiminnan suunnittelun? Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen Mikä on yhteinen tavoitteemme? Minkälaisella yhteistoimintamallilla haluamme toimia? Löydämmekö yhteisymmärryksen? Mitä pitää kehittää, jotta yhteistoiminta on mahdollista? Miten rakennamme halutun yhteistyömallin?

19 Yhteistoimintaprosessi - Valmistelu Omine tavoitteiden asettaminen Potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kontaktointi ja yritysryhmän kokoaminen Yhteistoiminnan suunnittelun aloittaminen valitulla yritysryhmällä Päätös yhteistoiminnan aloittamisesta ja toimintamallista Yhteistyöneuvot-telut ja yhteistoimintamallin suunnittelu Päätös yhteistoiminnan suunnittelun jatkamisesta ja suunnitteluprojektin perustaminen Yhteistoimintasopimuksen ja toimenpidesuunnitelman tekeminen

20 Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen Mikä on motiivini ja tavoitteeni tehdä yhteistyötä? Tarvitsenko lisää resursseja ja täydentävää osaamista tarjouksen tekemiseen? Tavoittelenko kokonaan uutta asiakaskuntaa? Onko minulla yhteistyön kautta mahdollisuuksia päästä mukaan isompiin kokonaisuuksiin? Tavoittelenko asemaa järjestelmätoimittajana? Pystyisinkö nousemaan toimitusketjun portailla? Mahdollistaisiko yhteistyö tekemisen myös muissa ydinvoimalan elinkaaren vaiheessa? Suunnittelu rakentaminen käyttö huolto purku? Voisimmeko yhdistää eri toimialojen osaamistamme? Mikä on alihankintaketjuni nyt? Miten se voisi kehittyä? Voiko yhteistoiminta auttaa uusien mahdollisuuksien löytämisessä? Mitkä ovat markkinoiden vaatimukset?

21 Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen Työkaluja: Yhteistoiminnan tavoitteet (Suunnittelupohja) Kehittämistarvekartoitus (Progress E3) Liiketoimintasuunnitelma (Suunnittelupohjat) Oman strategian kirkastaminen (Progress E1)

22 Yritysryhmän kokoaminen Minkälaisia yhteistyökumppaneita minun pitäisi etsiä? Mikä on yrityksen kyky ottaa vastuuta ja noudattaa sopimuksia? Entä sovittuja toimintatapoja? Onko yrityksellä valmiudet tavoiteltuun laatuun? Onko osaaminen ja resurssit kohdallaan? Mikä on yrityksen taloudellinen tilanne? Miten etsin ja arvioin sopivia kumppaneita? Onko minulla jo vanhoja kontakteja? Löytyykö apua toimialajärjestöistä? Löytyykö FinNuclearin kautta sopivia ehdokkaita? Vertailenko eri mahdollisuuksia vai otanko suoraan yhteyttä ja kerron ajatuksistani? Minkälaisia kriteerejä asetan muille yrityksille? Millä perusteella valitsen potentiaaliset kumppanit?

23 Yritysryhmän kokoaminen Työkaluja Yhteistyökumppanikriteerit (Suunnittelupohja) Yhteistoimintayritysten valintanäkökulmat (Suunnittelupohja) Toimialarekisteri (FinNuclear)

24 Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen Miten etenemme, jos löydän sopivia yrityksiä ja päätämme aloittaa yhteistoiminnan suunnittelun? Yritysryhmän kokoaminen Yhteistyöneuvottelujen aloittaminen Yhteistoiminnan hyötyjen pohtiminen Yhteistoiminnan tulevaisuuden pohtiminen Yhteisen liikeidean määrittely»» Päätös jatkaa yhteistoiminnan suunnittelua Suunnitteluprojektin perustaminen Projektisuunnitelman tekeminen Yhteisen tavoitteen määrittely Yhteisen toimintamallin suunnittelu ja valinta Yhteistyöneuvottelut ja päätökset yhteistyöhön lähtemisestä Päätös yhteistyöstä ja toimintamallista Yhteistyösopimus Yhteistoimintamallin rakentaminen Toimenpidesuunnitelma

25 Yhteistoimintamallin suunnittelu Mikä on meille sopiva yhteistoimintamalli? Millä kriteereillä valitsemme sopivan yhteistoimintamallin? Jos kyseessä on yksittäisluonteinen tilanne tehdä yhteistyötä, niin riittääkö että perustetaan jatketaan tekemistä projektina ja tehdään tarjous ja mahdollinen toteutus myös projektina? Entä jos monimutkaisuus ja hankkeen laajuus kasvaa, niin perustetaanko Verkosto - veturimalli? Allianssi toiminta/projektiperusteinen, pääomasidonnainen? Yhteisyritys- konsortio, uusi yhtiö tai sulautuminen?

26 Yhteistoimintamallin valinta Yhdessä asetetut tavoitteet Kriteerien määrittely toimintamallille Toimintamallin valinta Siirtyminen tarjousvaiheeseen Toimintamallin rakentaminen

27 Yhteistoimintamallin suunnittelu Kriteerien määrittely Mikä on kokonaispotentiaali jota tavoitellaan? Iso pieni? Investoinnin koko ja kannattavuus? Markkinoille pääsyn nopeus Toiminnan johtaminen ja valvonta Mallin riskit ja hyödyt Voidaanko jatkaa projektina? Tarvitaanko raskaampi tapa hallita ja johtaa yhteistoimintaa? Verkosto Veturimalli Allianssi Yhteisyritys Toimintamallin rakentaminen

28 Toimintamallin valintakriteerit Valinnan lähtökohtana ovat yhteistoiminnan päämäärät ja tavoitteet. Alkuvaiheen toimintamalli on usein projektiryhmä tai verkosto. Toiminnan kehittyessä siirrytään vaativimpien ja monipuolisiin toimintamalleihin. Toimintamallin valinta tehdään vertaamalla eri malleja valituilla kriteereillä: Mikä on kokonaispotentiaali jota tavoitellaan? Iso pieni? Investoinnin koko ja kannattavuus? Yhteistoiminnan riskit ja hyödyt? Markkinoille pääsyn nopeus? Toiminnan johtaminen ja valvonta? Muu ohjaava tekijä?

29 Projektit yhteistoimintamallina Kokonaisuus, joka tehdään ennalta määritellyn kertaluonteisen tuloksen aikaansaamiseksi. Vaatii aina onnistuakseen ohjausta ja valvontaa. Projektille nimetään päävastuullinen sopijaosapuoli, jonka edustaja hoitaa projektipäällikön tehtävät. Projektit voivat vaihdella sisällöltään ja kooltaan huomattavasti, mikä vaikuttaa projektin organisointiin. Projektipäällikkö Projektiryhmä Ohjausryhmä Edellyttää aina projektisuunnitelman (laaja suppea). Osana projektisuunnitelmaa myös riskien hallinta. Ideointi Esiselvitykset Tavoitteiden asettaminen Suunnittelu Toteutus Päättäminen

30 Projektit yhteistoimintamallina Projekti on kestoltaan rajallinen, ainutkertainen toiminto, jonka tarkoituksena on resursseja ohjailemalla saavuttaa tietty päämäärä. Se on tilapäinen tapa organisoida tekeminen Motiivit Rakenne Resurssit Strategia Resurssien yhdistämien tilapäisesti. Kustannusten ja riskien jakaminen, harvinaisemman asiantuntemuksen ja laitteiston yhdistäminen. Yritysten muodostama projektiorganisaatio. Organisaatioina aina yksilöllisiä ja koko vaihtelee. Omistaja, ohjausryhmä, projektipäällikkö, projektiryhmä. Yhteistyöhankkeissa nimetään päävastuullinen sopijaosapuoli, jonka edustaja hoitaa projektipäällikön tehtävät. Projektit voivat vaihdella sisällöltään ja kooltaan huomattavasti, mikä vaikuttaa projektin organisointiin. Rajattu tehtävä, joka suoritetaan kertaluonteisesti. Selkeä tavoite, aikataulu ja määrätyt resurssit Selkeä tulostavoite. Vallan ja vastuun jakaminen tilanteen mukaan. Sopii hyvin pienille yrityksille (mikro). Projekteihin liittyy usein jotain monimutkaista, esimerkiksi vaikeasti ennakoitavia riskejä tai erityistä luovuutta ja erikoisosaamista vaativia tehtäviä. Voidaan hyödyntää toimintamallina kaikissa yhteistoimintamalleissa.

31 Verkostot yhteistoimintamallina Verkostoituminen on yritysten ja yrityspalveluorganisaatioiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta tavoitteena yhteisötyöetujen ja kilpailukyvyn parantaminen. Motiivit Rakenne Resurssit Strategia Resurssien yhdistämien markkinoinnissa ja kokonaisuuksien toimittamisessa. Kustannusten, riskien ja osaamisen jakaminen. Resurssien yhdistäminen. Yritysten ja/tai tukiorganisaation muodostama löyhä liittouma. Organisaatioina aina itsenäisiä Ei yleensä omistusjärjestelyitä Ohjausryhmä, projektipäällikkö, projektiryhmä. Yhteistyöhankkeissa nimetään päävastuullinen sopijaosapuoli, jonka edustaja hoitaa projektipäällikön tehtävät. Projektit voivat vaihdella sisällöltään ja kooltaan huomattavasti, mikä vaikuttaa projektin organisointiin. Yhteistyö on pitkäaikaista, monensuuntaista ja syvällistä Jokainen jäsen vastaa oman osansa toimivuudesta Selkeä tavoite, aikataulu ja määrätyt resurssit Selkeä tulostavoite. Vallan ja vastuun jakaminen tilanteen mukaan. Sopii hyvin kaiken kokoisille yrityksille tukiorganisaatiolle. Verkostolle on tavallista kilpailun ja yhteistyön samanaikaisuus ja tiedon saannin vastavuoroisuus. Voidaan hyödyntää toimintamallina kaikissa yhteistoimintamalleissa.

32 Veturimalli yhteistoimintamallina Määritelty verkosto, jolla on yhteinen kärki- l. veturiyritys. Motiivit Rakenne Resurssit Strategia Muutokset toimintaympäristössä pakottavat yrityksiä nopeasti fokusoimaan toimintaansa uudelleen. Uusi osaaminen ja toimintamalli varmistetaan solmimalla yhteistyösopimuksia. Toiminnasta koituvat säästöt, ja yhteiset resurssit. Verkosto-organisaatio Organisaatio tarvitsee koordinoijan projekteilleen. Koordinoija johtaa projektia, yhteistyötä, valitsee projektiin osallistujat sekä ylläpitää verkoston tasapainoa Muodostetaan tuotannollisia ketjuja. Kärkiyrityksellä mittavat resurssit. Muut täydentävät omalla ydinosaamisellaan. Veturiyritys dominoiva ja vastaa asiakasrajapinnasta. Verkostoitumisen intensiteetti kasvaa lähestyttäessä. kärkiyrityksen strategista verkostoa. Siirtovaihe kohti strategista allianssia. Perustuu luottamukselle.

33 Allianssi yhteistoimintamallina Strateginen allianssi on toimintaa, jossa yhteistyöyritykset tai -liiketoimintayksiköt työskentelevät yhdessä saavuttaakseen strategisesti tärkeitä päämääriä, jotka ovat molemminpuolisesti suotuisia. Motiivit Keino oppia ja sisäistää uusia taitoja. Kasvustrategiat Uusille markkinoille pääsy Uuden teknologian hankkiminen Taloudellisen riskin pienentäminen sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen kustannusten jakaminen. Rakenne Useimmiten kahden välistä yhteistyötä. Yritysten välinen vapaaehtoinen sopimus, joka sisältää tuotteiden, teknologioiden tai palveluiden vaihtamista, jakamista ja yhteistä kehittämistä. Juridisesti itsenäiset yritykset. keskittyy enemmän tehtäviin kuin yhteistyösuhteeseen. Resurssit Jaetaan tehtäviä. Jaetaan ohjausta ja johtamista. Jatkuva panostaminen strategisella alueella. Strategia Työskennellään yhdessä strategisesti tärkeitä päämääriä kohti. Molemmat voittavat. Kriittisen massan saavuttaminen muuttamalla potentiaaliset kilpailijat liittolaisiksi. Yhdessä erikoistuminen, jossa aikaisemmat erilliset resurssit, kyvyt ja tiedot yhdistetään synnyttämään uutta arvoa. Monille pienille yrityksille selviytymiskeino. Tyypillisesti lyhytaikainen. Lyhytaikaisuus tekee luottamuksen ja sitoutumisen kehittämisestä vaikeaa. Tämän vuoksi allianssit turvautuvat enemmän asetettuihin tavoitteisiin ja yhteisiin päämääriin. Yhteistyökumppaneiden yhteensopivuus tärkeää. Herkkä epäonnistumaan.

34 Yhteisyritys yhteistoimintamallina Konsortio l. työyhtymä on kahden tai useamman yrityksen muodostama tilapäinen yhteenliittymä jonkin asian tekemiseksi. Motiivit Rakenne Resurssit Strategia Ajaa yritysten yhteistä etua Ajatus taloudellisen ja sisällöllisen hyödyn yhteisvaikutuksesta yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Kustannusten ja riskien jakaminen, harvinaisemman asiantuntemuksen ja laitteiston yhdistäminen, Riskienhallinta, toimintaedellytysten edistäminen ja synergiaedut. Yritysten muodostama projektiorganisaatio tai oma osakeyhtiö Organisaatioina aina yksilöllisiä ja koko vaihtelee Verkostomaisempia ja osa institutionaalisempia Ei-muodollisessa vastuu konsortion toiminnasta vaihtuu jäsen-instituutioiden kesken Perustuu jäseninstituutioiden välisiin sopimuksiin Resursseja sekä jaetaan että yhdistetään Organisaatio, jolla on vakituinen henkilöstö Taloudellisesti autonominen (oma budjetti, varainhankinta, varat ja velat) Muodollisessa konsortiossa on erillinen henkilöstö ja organisaatiorakenne Erikoistuneet konsortio keskittyy yhteen tiettyyn alaan tai tavoitteeseen, Monialaisissa konsortioissa yhteistyö organisoidaan useisiin rinnakkaisiin aloihin tai tavoitteisiin. Konsortio on löyhä yhteistyömuoto, sillä osanotto on vapaaehtoista ja sopimuksenvaraista Toisaalta konsortio on raskas toimintamuoto, sillä se edellyttää erillistä organisaatiota, päätöksentekoa ja hallintoa. Konsortio on toimintamallina varsin herkkä epäonnistumisille.

35 Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen Työkalut Yhteistoiminnan hyötyanalyysi (Suunnittelupohja) Yhteistoiminnan tulevaisuus (Suunnittelupohja) Yhteinen liikeidea (Suunnittelupohja) Projektisuunnitelma (Suunnittelupohja) Yhteistoimintamallit (esimerkit) Yhteistyösopimusmallit Valintakriteerit

36 Yhteistoimintaprosessi - Tarjous Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen

37 Yhteistoimintaprosessi Tarjous Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla Miten toimimme tarjousvaiheessa? Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin suunnittelu Onko yhteistoimintamallimme sopiva myös toteutusprojektissa? Pitääkö yhteistoimintamallia muuttaa? Tarjouksen jättäminen Siirrytään odottamaan tarjouksen käsittelyä ja valmistaudutaan toimitusvaiheeseen.

38 Yhteistoimintaprosessi - Tarjous Tarjouspyynnön vastaanotto Tarjouspyynnön esikäsittely Tarjouksen laatiminen Tarjouksen jättäminen Yhteistoimintamallin rakentaminen Yhteistoimintamallin tarkistaminen

39 Yhteistoiminta tarjousvaiheessa Miten teemme yhdessä tarjouksen? Kuka vastaanotto tarjouspyynnön? Kuka johtaa tarjouksen tekemistä? Ketkä kaikki osallistuvat? Kuka kuuluu valmisteluryhmään? Kuka jättää tarjouksen? Miten tulemme toimimaan jos tarjouksemme hyväksytään? Yhteistoimintamallin tulee määritellä myös miten toimimme yhdessä tarjousvaiheessa. Kun tarjous on jätetty yhteistoimintamallissa pitää olla sovittuna miten toimimme (osana tarjousta) jos/kun tarjous hyväksytään. Työkalut: Tarjousprosessi

40 Yhteistoimintaprosessi - Toimitus Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen

41 Yhteistoimintaprosessi - Toimitus Sopimuksen tekeminen Tarjouksen hyväksyminen ja toimitussopimuksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamuodolla. Toimitusprojektin hallinta Miten olemme sitoutuneet toimimaan toimitusprojektissa. Miten toimitusprojektia johdamme?

42 Yhteistoimintaprosessi - Toimitus Tarjouksen hyväksyminen (tilaaja) Sopimusneuvottelut Sopimuksen laatiminen ja allekirjoittaminen Toimitusprojektin hallinta ja johtaminen Toimitusprojektin käynnistys

43 Yhteistoiminta toimitusvaiheessa Miten hoidamme toimitusprojektin? Kuka johtaa? Ketkä kaikki osallistuvat? Miten toimimme käytännössä? Yhteistoimintamallin tulee määritellä myös miten toimimme yhdessä toimitusvaiheessa. Kun tarjous on jätetty yhteistoimintamallissa pitää olla sovittuna miten toimimme (osana tarjousta) kun tarjous hyväksytään. Työkalut: Toimitusprojektisuunnitelma

44 Yhteistoimintaprosessi - Kehittäminen Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen

45 Yhteistoimintaprosessi Johtaminen ja kehittäminen Nykytilan arviointi Johtopäätösten tekeminen ja toimenpiteiden suorittaminen Muutosten tunnistaminen ja niiden vaikutusten arviointi Riskien arvioiminen Tulevaisuuden hahmottaminen

46 Nykytilan arviointi Miten yhteistoimintamme sujuu? Onko mallimme toimiva, entä motivaatio? Saavutammeko haluttuja tuloksia? Talous Markkinat Asiakkaat Mitkä ovat vahvuutemme, entä heikkoutemme? Mitä uhkia näemme, entä mahdollisuuksia? Työkalut SWOT-analyysi (suunnittelupohja) Yhteistoiminnan itsearviointi (suunnittelupohja)

47 Johtaminen ja kehittäminen Tulevaisuuden hahmottaminen Mitä muuta voisimme tehdä yhdessä? Miten voimme täydentää yritysryhmää? Mitä seuraavaksi? Riskien arvioiminen Mitä riskejä on yhteistoiminnassamme? Miten riskejä voimme vähentää? Johtopäätösten tekeminen ja toimenpiteet Yritysryhmän täydentäminen Purkaminen Muut toimenpiteet Pyritään säännölliseen yhteistoiminnan arviointiin, tavoitteiden ja resurssien tarkistamiseen ja reagointiin yhteistyövalmiuksien kehittämiseksi.

48 Yhteistoiminnan purkaminen Mitkä ovat syyt purkamisen taustalla Määräaikaisuus Yritysryhmän jäsenen poistuminen Sisäiset ristiriidat Tulosten kerääminen Taloudelliset tulokset Olemassa olevat resurssit Immateriaalioikeudet Aikaansaatu yhteistoimintakonsepti Yhteistyösuhteet Hyödyn ja resurssien jako Oikeudenmukaisuuden periaate Panokset vs. hyödyt Jatkotoimenpiteiden sopiminen Uudet yhteistyömahdollisuudet

49 4. Työkalut 1.Yleistä 2.Yhteistoiminnan tavoitteet Miksi manuaali? Miten sitä voidaan hyödyntää? Missä yhteistyön pihvi? Mitä mahdollisuuksia yhteistoiminta tuo yrityksille? Rakenne 3.Yhteistoimintaprosessi 4.Työkalut Miten yhteistoimintaa kehitetään? Mitä yhteistoimintamallia käytetään? Suunnittelutyökaluja Tukimateriaalia yhteistoiminnan suunnitteluun 5.Tukevaa materiaalia Muuta yhteistoimintaan liittyvää taustamateriaalia

50 Yhteistoiminnan tavoitteet Yhteistoiminnan tarve: Taloudellinen kasvu Osaaminen lisääminen? Miten yhteistoiminta tukee yrityksen kasvua: Tarjoaman monipuolistuminen Keskittäminen? Yhteistyöalue: Hankinnat Rahoitus Markkinointi Kansainvälistyminen Tuotekehitys Tuotanto Osaaminen?

51 Yhteistyökumppanikriteerit Osaaminen? Nykytila Tahtotila Muutostarve Yhteistyötapa? Yrityksen toiminnan ja tuotteiden laatu? Yrityksen maine? Yrityksen resurssit? Henkilö Raha Kalusto Toimialan määräykset ja vaatimukset (viranomaismääräykset) Yrityksen olemassa olevat suhteet ja verkosto? Yrityksen asiakkaat ja referenssit? Yhteistyökumppanien vertailu

52 Toimialavaatimukset Noudatettavia standardeja ja ohjeita (sekä tekniset että laatu) mm. IAEA GS-R-3 STUK YVL-ohjeet, päätökset Ydinenergia-alan standardit ASME, KTA, RCC-M Teollisuusstandardit soveltuvin osin ISO 9001:2008, ISO 14001, ISO Projektikohtaiset ohjeet Luvanhaltijan on varmistettava, että hankkeessa noudatettavat tekniset standardit, YVL-ohjeet ja viranomaispäätökset ovat kaikkien hankkeeseen osallistuvien tiedossa ja että niitä noudatetaan johdonmukaisella tavalla. (STUK suositus #25, OL3 EDG-tutkintaraportti, )

53 Safety class Säännöstöt ja standardit, esimerkki Mechanical components I&C Electrical Construction Quality SC 1 ASME/NB / RCC-M / KTA SC 2 ASME/NC / RCC-M / KTA SC 3 Nonsafety ASME/ND EN EN EN EN (PED + machine dir) ISO 9000 / 9001 / 9004 / IEC, IEEE nuclear specific IEC NUREG-0711 IEC, IEEE nuclear specific SFS 6000/1/2 IEC, IEEE nuclear specific SFS 6000/1/2 Eurocode 2&3 + additional Eurocode 2&3 / RakMK (Finnish) IEC SFS 6000/1/2 Eurocode 2&3 / RakMK (Finnish) Lisäksi paikallinen lainsäädäntö, Suomessa erityisesti YVL-ohjeet Myös ympäristöön ja työturvallisuuteen liittyvät ISO14001, OHSAS18001 Sopimuksessa esitetty noudatettavat säännöstöt ja standardit ASME-NQA-1- P1&2 (QA) IAEA GS-R-3 (QM) The Management System for Facilities and Activities ISO 9000 / 9001 / 9004 / 10005

54 Yhteistoimintayritysten valintanäkökulmat 1. Kenelle olisi hyötyä meidän osaamisestamme tai kenen osaamisesta meille olisi hyötyä? 2. Kenen heikkouksia voisimme paikata omilla vahvuuksillamme tai kenen vahvuuksilla voisimme paikata omia heikkouksiamme? 3. Kenen uhat voisimme kääntää mahdollisuuksiksi tai kenen avulla voisimme kääntää omat uhkamme mahdollisuuksiksi? 4. Kenen kilpailuetua voisimme kohentaa tai kenen avulla voisimme kohentaa omaa kilpailuetuamme? 5. Kenen kustannuksia voisimme alentaa tai kenen avulla voisimme alentaa omia kustannuksiamme? 6. Kenen suorituskykyä voisimme parantaa tai kenen avulla voisimme parantaa omaa kilpailukykyä? 7. Miten löydämme yhteistyökumppanin, jonka ei kannata erota liittoutumasta oman kilpailuetunsa vuoksi?

55 Yhteistoiminnan hyödyt Yhdessä saavutettavia etuja: Yhteistoiminnan Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Johtopäätökset Lähdemmekö jatkamaan? Päätös yhteistoiminnan suunnitteluun ja rakentamiseen ryhtymisestä

56 Yhteistoiminnan tulevaisuus Mitä olemme saaneet aikaiseksi 3-5 vuoden kuluttua? Missä olemme 3-5 vuoden kuluttua? Talous Asiakkaat Tuotteet ja palvelut Yhteistoiminnan laajuus Toimintatavat ja prosessit??? Miten yhteistoiminnan hyödyt jakaantuvat?

57 Yhteinen liikeidea Asiakkaat? Asiakkaiden tarpeet? Miten luomme asiakkaalle lisäarvoa? Mitkä ovat tuotteemme? Mitkä ovat resurssimme? Mikä on osaamisemme? Miten erotumme kilpailijoistamme? Miten toimimme? Yhteistoiminnan periaatteet Tuotanto Jakelu Myynti ja markkinointi Yhteistoiminnan riskit?

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Osaamisen lisäämisellä tukea kansainvälistymiseen PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Johtamistaidon Opisto JTO Elinkeinoelämän arvostetuin ja tunnetuin johtamiskouluttaja ja

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING

METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING Alustavien selvitystulosten esittely Ryhmätyöskentely Me-TALLI liiketoimintamallissa Ryhmä 1: Tarjonta ja asiakas näkökulma, Ryhmä 2: Toiminnan

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Sosiaaliset yritykset

Sosiaaliset yritykset Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009

III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot

Tuotanto- ja palveluverkostot Tuotanto- ja palveluverkostot Suuri Kuva selvitys Tuotanto- ja palveluverkostot Teknologiateollisuus ry Suuri Kuva -selvitys Yhtenä päämääränä uuden lähestymistavan tuottaminen varsin heterogeenisen yrityskentän

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen?

Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen? TEOLLISUUDEN PALVELULIIKETOIMINTA -SEMINAARI 23.5.2013 Savonia-amk Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen? Heikki Passiniemi toimialapäällikkö, Ylä-Savon Kehitys Oy 23.5.2013

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

Puuhallikumppanit. Yhteenliittymä markkinoinnin työvälineenä. Palvelevat puuyritykset Martti Kangasniemi

Puuhallikumppanit. Yhteenliittymä markkinoinnin työvälineenä. Palvelevat puuyritykset Martti Kangasniemi Puuhallikumppanit Yhteenliittymä markkinoinnin työvälineenä Palvelevat puuyritykset Martti Kangasniemi Suomen Metsäkeskus Maakunnallisesta valtakunnalliseksi 2012 Julkiset palvelut/ Metsäpalvelut Metsälait

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen

Allianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen Allianssimalli Kehto-foorumi 1.11.2012 Allianssimalli Allianssi on valtioliitto (Gummerus sssk 2001) Allianssi on valtioliitto ja myös aatteellinen, kaupallinen tai muu sellainen yhteenliittymä (wikipedia

Lisätiedot

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Miksi hanke ja tutkimus? Kasvava toimiala Harrastuksesta yritystoimintaa Suuret kiinteät kulut Suuret riskit Heikko

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

SiSällyS Kirjoit tajat termistöä johdanto 1.1 Kilpailutuksen lähtökohdat 1.2 Osaava kilpailuttaja 1.3 Tavoitteiden selvittäminen

SiSällyS Kirjoit tajat termistöä johdanto 1.1 Kilpailutuksen lähtökohdat 1.2 Osaava kilpailuttaja 1.3 Tavoitteiden selvittäminen Sisällys Kirjoittajat 2 Termistöä 11 1 Johdanto 13 1.1 Kilpailutuksen lähtökohdat 14 1.1.1 Tavoitteena onnistuminen 14 1.1.2 Kaikki mukaan 15 1.1.3 Yhteinen asiakas 17 1.1.4 Läpinäkyvää toimintaa 17 1.1.5

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

FinNuclear. Helmikuu 2011 Juha Miikkulainen FinNuclear yksikkö / Prizztech Oy

FinNuclear. Helmikuu 2011 Juha Miikkulainen FinNuclear yksikkö / Prizztech Oy FinNuclear Helmikuu 2011 Juha Miikkulainen FinNuclear yksikkö / Prizztech Oy Taustatietoa Aloitettu osana kansallista Energiateknologian klusteriohjelmaa 2007-2013 http://www.oske.net/osaamisklusterit/energiateknologia/

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa

Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori

VAMOS. Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma. Ismo Mäkinen. Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori VAMOS Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut - teknologiaohjelma Ismo Mäkinen Logistiikan ja liikenteen toimialaaktivaattori Ohjelman pääkohdat Keskittyy yrityksille tehtäviin tuotteistettaviin ratkaisuihin:

Lisätiedot

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kasvuyrityksen johtaminen (KASVU V 30 opiskelijaa) ja Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (MEKON II 25

Lisätiedot

HAASTATTELUT OSUUSKUNNAN PERUSTAMISEN EDELLYTYKSISTÄ JA MAHDOLLISUUKSISTA

HAASTATTELUT OSUUSKUNNAN PERUSTAMISEN EDELLYTYKSISTÄ JA MAHDOLLISUUKSISTA HAASTATTELUT OSUUSKUNNAN PERUSTAMISEN EDELLYTYKSISTÄ JA MAHDOLLISUUKSISTA Osuuskunnan mahdollisten asiakkaiden haastattelut (N=10) Haastateltavat pienistä (7 hlöä, liikevaihto 1,3 M) metallialan yrityksistä

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Kumppanisi työyhteisösi liiketoiminnan kehittämisessä

Kumppanisi työyhteisösi liiketoiminnan kehittämisessä Kumppanisi työyhteisösi liiketoiminnan kehittämisessä Toimiala Online kevätseminaari 12.4.2011 Ami- säätiö, Amiedu Taina Virtanen Suomen suurin ammatillinen aikuiskouluttaja Vahva vaikuttaja jo yli 30

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000

Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Suomen Riskienhallintayhdistys Miniseminaari 21.9.2010 Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Lassi Väisänen Matti Paakkolanvaara Yrityksen ja riskienhallinnan kehitysvaiheet

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen

Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,

Lisätiedot

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy

More is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy More is More Yksin vai yhdessä 11.12.2012 Harri Meller/JSL Partners Oy Valmentaja: Harri Meller Yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä, tukkukaupan ja vähittäiskaupan myynnistä ja markkinoinnista sekä maahantuonnista

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT

KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT KAUPPAKESKUSMARKKINOINTI JA TOIMIJOIDEN ROOLIT Kauppakeskusmarkkinointi kauppakeskusjohdon näkökulmasta Kauppakeskuksen yrittäjäyhdistyksen toiminta / kauppakeskus markkinointi Vaihtoehtoinen malli kauppakeskuksen

Lisätiedot

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 1 ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 2 0. LÄHTÖKOHDAT Ei ole merkitystä, mikä on toimiala: liiketoiminnan lainalaisuudet ovat aina samat. Ei ole merkitystä, mikä

Lisätiedot

Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta

Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta Luennot ja projekti synty suunnittelu käynnistys ohjaus päätös operointi Ti 12.3 To 14.3 Ti 19.3 To 21.3 Ti 26.3 To 4.4 Ti 9.4 To 11.4 Ti 16.4 Ti 18.4 To 23.4 Kurssin

Lisätiedot

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus Ajatus innovaatio-ohjelmaksi Tavoite EMKR:n toimintaohjelman tavoitteena on mahdollistaa kalatalouden arvoketjun kestävä kasvu ja uudistuminen. Ohjelman mukaisilla toimenpiteillä poistetaan alan kehittymisen

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Rakennus- ja puualan verkostot ja niiden kehittäminen Kaustisen seutukunnassa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi, Perho)

Rakennus- ja puualan verkostot ja niiden kehittäminen Kaustisen seutukunnassa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi, Perho) 1 Lestijärven kunta / Kaustisen seutukunta Lestintie 39 69440 LESTIJÄRVI TARJOUSPYYNTÖ Rakennus- ja puualan verkostot ja niiden kehittäminen Kaustisen seutukunnassa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi,

Lisätiedot

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset

KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa

Lisätiedot

Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet. Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT

Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet. Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT Sisältö Verkostojen elinkaarimalli Verka- mentelmäkehitysprojektin aineisto strategisen kehittämisen

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,

Liiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia, YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja palveluntoimittajan valinnassa käytettävät työkalut. Laatua isännöintiin hallitusten osto-osaamisella

Isännöinnin laatu ja palveluntoimittajan valinnassa käytettävät työkalut. Laatua isännöintiin hallitusten osto-osaamisella Isännöinnin laatu ja palveluntoimittajan valinnassa käytettävät työkalut Laatua isännöintiin hallitusten osto-osaamisella Isännöinnin laatu Palvelun laatu Mitä laatu on? toiminnallinen, tekninen, imagollinen

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

Tietotekniikkaoikeuden seminaari Toimittajan näkökulma 19.3.2008

Tietotekniikkaoikeuden seminaari Toimittajan näkökulma 19.3.2008 Tietotekniikkaoikeuden seminaari Toimittajan näkökulma 19.3.2008 Tausta: Pirjo Saksa DI, maanmittaus 1985 yli 20 vuotta IT alalla erilaisissa rooleissa (projektipäällikkö, tiiminvetäjä, myyjä,...) jatko-opintoja

Lisätiedot

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011

Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Matkailuilta Karjaa 24.3.2011 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80 % systematiikkaa 20 % palveluasennetta

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein

YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein YKSITYISEN LABORATORIOALAN NÄKYMISTÄ Finntesting kevätseminaari 19.4.2010 Tuotantojohtaja Paul Klein Nab Labs Oy Rauma sellu- ja paperiteollisuuden palvelut kemian- ja energiateollisuuden palvelut vesi-

Lisätiedot

Turun Vaasanpuiston aluekehitys

Turun Vaasanpuiston aluekehitys Turun Vaasanpuiston aluekehitys 2 Hankkeen yleiskuvaus Entisen jätevedenpuhdistamon alueelle, Linnakaupungin ensimmäiseen rakennettavaan osaan Vaasanpuistoon on suunniteltu asuinkerrostaloja, liiketilaa

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen

Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari 17.5.2011 Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Voiko tapahtuma olla tuottava? Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Tapahtumapalvelujohtaja Iiris Lehtonen Tuottavuus ja verkostojohtaminen Kuntatalouden kehitys ja palvelutarpeen kasvu edellyttävät

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot