FinNuclear yhteistoimintakäsikirja. Yhteistoimintaprosessi ydinenergiatoimialan yritysten yhteistyön kehittämisessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FinNuclear yhteistoimintakäsikirja. Yhteistoimintaprosessi ydinenergiatoimialan yritysten yhteistyön kehittämisessä"

Transkriptio

1 FinNuclear yhteistoimintakäsikirja Yhteistoimintaprosessi ydinenergiatoimialan yritysten yhteistyön kehittämisessä Hanke: Toimintastrategian sekä alihankintaosaamisen resurssipankin kehittäminen ydinenergia-alan PK-sektorin toimittajille

2 Ydinenergia Suomessa? Ydinenergia on suurin yksittäinen energianlähde Suomen sähköntuotannossa. Suomen ydinenergialainsäädännön kantavana periaatteena on, että ydinenergian käytön tulee olla yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Talousvaliokunnan mietintö koskien hakemuksia rakentaa uusia ydinvoimalaitoksia (TaVM 13/2010 vp) Eduskunta edellyttää, että hallitus luo osaltaan edellytyksiä suomalaisen työvoiman, osaamisen ja yrityskentän mahdollisimman laajaksi hyödyntämiseksi ydinvoimahankkeissa Yrityskentän ydinenergia-alan osaaminen on merkittävä osa ydinenergian toimintaedellytyksiä. Sen turvaaminen ja hyödyntäminen kaupallisesti kotimaisissa ja ulkomaisissa hankkeissa kulkevat käsi kädessä.

3 Ydinenergialaitoksen elinkaari tarjoaa monia mahdollisuuksia alan teollisuudelle Rakentaminen Käyttö ja huolto, polttoaineketju, jätehuolto Luvitus T&K, selvitykset Maailmanlaajuisesti on rakenteilla 64 laitosta Suunnitteilla uusia ja käyvien laitosten modernisoinnit Modernisoinnit, eliniän pidennykset Purkaminen Gen II, III, III+ Gen IV Fusion Plants in use T ime

4 Kiinnostus koko elinkaareen Käyttö ja huolto/modernisointi: OL1, OL2, LO1, LO2 pian OL3 75% laitosten elinkaaren ajasta kytkeytyy käyttöön ja huoltoon, 60+ vuotta Rakentaminen: OL3, ONKALO, kapselointilaitos, kuljetusjärjestelmät Selvitykset, suunnittelu, t&k: OL4, Fennovoima 1, LO3, Tutkimusohjelmat, DTP2 Purkaminen 25% elinkaaresta rakentaminen ja purku

5 FinNuclear-toiminta Painopiste nyt monille toimittajille FinNuclear ry on ydinenergia-alalla toimivien teollisuusorganisaatioiden perustama kansallisesti toimiva yhdistys. Yhdistyksen operatiivisen toiminnan toteuttamisesta vastaa Prizztech Oy:n FinNuclear-yksikkö.

6 Miksi? Mitä? Ketkä? Milloin? Yhteistoiminnan kehittäminen FinNuclear kehitystoiminnan osana Alihankintaketjun hallinnan haasteellisuus erityisesti suurissa projekteissa Voimayhtiöt, laitostoimittajat, myös viranomaiset Kansallisen yhteistyön merkitystä korostettu Toimituskokonaisuudet Suomalaispotentiaalisten kokonaisuuksien selvitystyöt (FinNuclear ry/tekes) Yritysten osaamisen ja strategian mukaan FinNuclear Directory ja alihankintaosaajien tietopankki Alan osaamista ja/tai kokemusta omaavia toimijoita Pitkäjänteisesti sitoutuneita Nyt Uusien laitoshankkeiden tarjouskilpailut meneillään (OL4, HA1) Aikaisempi liikkeellelähtö tärkeää myös huoltotoiminnassa Esim. asennus- ja käyttöönottovaiheessa kertyy ensiarvoista osaamista (OL3) Miten? FinNuclear tarjoaa tukea Yhteistoimintakäsikirja Yritysryhmäprojektien valmisteluun ja koordinointiin Tarvittaessa julkisen rahoituksen hakeminen Ydinenergia-alan sopimusjuridiikka (FinNuclear ry/turun yliopisto/tekes) Toimittajien esikvalifiointi (FinNuclear ry/tekes) FinNuclear verkostotapahtumat

7 Yhteistoimintakäsikirjan rakenne 1.Yleistä 2.Yhteistoiminnan tavoitteet Miksi manuaali? Miten sitä voidaan hyödyntää? Missä yhteistyön pihvi? Mitä mahdollisuuksia yhteistoiminta tuo yrityksille? Rakenne 3.Yhteistoimintaprosessi 4.Työkalut Miten yhteistoimintaa kehitetään? Mitä yhteistoimintamallia käytetään? Suunnittelutyökaluja Tukimateriaalia yhteistoiminnan suunnitteluun 5.Tukevaa materiaalia Muuta yhteistoimintaan liittyvää taustamateriaalia Laatinut Tulosto Oy Prizztech Oy:n toimeksiannosta

8 1. Yleistä Yhteistoimintaprosessi pyrkii osaltaan edistämään ydinenergia-alan yritysten yhteistyötä ja lisäämään alan yhteistyöosaamista. Käsikirjan avulla voidaan suunnitella yhteistoimintaa ja rakentaa sitä yhteisten pelisääntöjen mukaan. Käsikirjan sisältää työkaluja ja esimerkkidokumentteja, joilla yhteistoiminnasta voidaan sopia käytännössä yritysten kesken. Käsikirja soveltuu eri tasoiseen käyttöön osaamisen kehittämisestä käytännön toteutukseen.

9 2. Yhteistoiminnan tavoitteet 1.Yleistä 2.Yhteistoiminnan tavoitteet Miksi manuaali? Miten sitä voidaan hyödyntää? Missä yhteistyön pihvi? Mitä mahdollisuuksia yhteistoiminta tuo yrityksille? Rakenne 3.Yhteistoimintaprosessi 4.Työkalut Miten yhteistoimintaa kehitetään? Mitä yhteistoimintamallia käytetään? Suunnittelutyökaluja Tukimateriaalia yhteistoiminnan suunnitteluun 5.Tukevaa materiaalia Muuta yhteistoimintaan liittyvää taustamateriaalia

10 Yhteistoiminnan tavoitteet ja motiivit Lisätä yritysten valmiuksia suurempiin toimituksiin ja kokonaisuuksiin Kasvaa järjestelmätason toimittajaksi. Nousta toimitusketjun portailla ja tasoilla. Mahdollistaa toimiminen ydinvoimalaitosten elinkaaren eri vaiheissa. Suunnittelu rakentaminen käyttö huolto purku. Laajentaa yritysten tekemisen mahdollisuuksia yhdistämällä eri toimialojen tekijöitä. Muodostaa alihankintaketjuja. Yhdistää resursseja ja osaamista. Saada aikaan jatkuvaa yhteistoimintaa uusien mahdollisuuksien ja lisäarvon synnyttämiseksi ja löytämiseksi.

11 Toimitusketjussa korkeammalle tasolle (esim.) Taso 1 Turbiinisaareke Taso 2 Järjestelmä 1 Järjestelmä 2 Järjestelmä 3 Taso 3 Osajärjestelmä 1a Osajärjestelmä 1b Taso 4 Komponentti 1b1 Komponentti 1b2 Palvelu 1b3 Taso 5 Osatoimitus 1b31 Osatoimitus 1b32 Osatoimitus 1b33 Yksittäisiä osaajia

12 Toimituskokonaisuudet, esimerkki Rakennukset, infran rakentaminen Putkistokokonaisuudet Teräsrakennekokonaisuudet Säiliöt ja paineastiat Sähkö- ja automaatiojärjestelmät Moduulitoimitukset Asennus- ja toimitusvalvontakokonaisuus Logistiikka, varastointi, nostot; työmaapalvelut + käyttöaikainen jatkumo kiinteistöissä Suunnittelukokonaisuuksia eri toimialoja yhdistellen Huollot

13 Yhteistoiminnan edellytykset ja menestystekijät Edellyttää aina avoimuutta ja ennakkoluulottomuutta. On vuorovaikutteista ja molemminpuolista, luottamuksellista ja vaatii yhteisen tavoitteen jakamisen. Edellyttää win-win ajattelua. tavoitellaan voittoa eri osapuolille pitkällä aikajänteellä. Siihen kasvetaan ja sitä opitaan vain tekemisen kautta. Edellyttää tarvetta yhteistyön jatkamiselle, koska sitä suurempi on osapuolien halu panostaa suhteeseen. Vaatii yhteistä päätöksentekoa sekä saavutetun hyödyn jakamista panostettujen resurssien suhteessa. Osapuolten välillä on oltava selkeä vastuunjako. Yhteistoiminta ei tarkoita kertaluonteista tuotteiden ja palvelujen ostoa eikä kilpailutukseen perustuvaa alihankintaa.

14 3. Yhteistoimintaprosessi 1.Yleistä 2.Yhteistoiminnan tavoitteet Miksi manuaali? Miten sitä voidaan hyödyntää? Missä yhteistyön pihvi? Mitä mahdollisuuksia yhteistoiminta tuo yrityksille? Rakenne 3.Yhteistoimintaprosessi 4.Työkalut Miten yhteistoimintaa kehitetään? Mitä yhteistoimintamallia käytetään? Suunnittelutyökaluja Tukimateriaalia yhteistoiminnan suunnitteluun 5.Tukevaa materiaalia Muuta yhteistoimintaan liittyvää taustamateriaalia

15 Yhteistoimintaprosessi mitä? Yhteistoimintaprosessi kuvaa periaatteellisen tavan suunnitella ja rakentaa yhteistoimintaa ydinenergialaitoksen elinkaaren eri vaiheissa. Sen pääasiallisena tarkoituksena on rakentaa yhteistoimintaa palvelujen ja tuotteiden tarjous- ja toimitusvaiheissa, mutta sitä voidaan hyödyntää myös muun tyyppisessä yhteistyössä. Yhteistoimintaprosessi jakaantuu kolmeen eri vaiheeseen: yhteistoiminnan valmisteluun ja rakentamiseen, yhteistoimintaan tarjousvaiheessa sekä hyväksytyn tarjouksen jälkeiseen tuotteiden ja palvelujen toimitusvaiheeseen. Sen tarkoituksena ei ole sitoa ja rajoittaa yhteistoiminnan kehittämistä vaan luoda yhteistä ymmärrystä ja edellytykset yhdellä tavalla sen edistämiseen ja kehittämiseen. Prosessissa esitellään joukko työkaluja, suunnittelun apuvälineitä joita voidaan hyödyntää. Niiden lisäksi voidaan käyttää mitä tahansa hyväksi koettuja toimintatapoja ja välineitä asian edistämiseksi.

16 Yhteistoimintaprosessi Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen

17 Yhteistoimintaprosessi - Valmistelu Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen

18 Yhteistoimintaprosessi - Valmistelu Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen Mikä on motiivini ja tavoitteeni tehdä yhteistyötä? Mitä sillä saavutan? Yritysryhmän kokoaminen Minkälaisia yhteistyökumppaneita minun pitäisi etsiä? Miten etsin ja arvioin sopivia kumppaneita? Millä perusteella valitsen kumppanit? Miten etenemme, jos päätämme aloittaa yhdessä yhteistoiminnan suunnittelun? Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen Mikä on yhteinen tavoitteemme? Minkälaisella yhteistoimintamallilla haluamme toimia? Löydämmekö yhteisymmärryksen? Mitä pitää kehittää, jotta yhteistoiminta on mahdollista? Miten rakennamme halutun yhteistyömallin?

19 Yhteistoimintaprosessi - Valmistelu Omine tavoitteiden asettaminen Potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kontaktointi ja yritysryhmän kokoaminen Yhteistoiminnan suunnittelun aloittaminen valitulla yritysryhmällä Päätös yhteistoiminnan aloittamisesta ja toimintamallista Yhteistyöneuvot-telut ja yhteistoimintamallin suunnittelu Päätös yhteistoiminnan suunnittelun jatkamisesta ja suunnitteluprojektin perustaminen Yhteistoimintasopimuksen ja toimenpidesuunnitelman tekeminen

20 Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen Mikä on motiivini ja tavoitteeni tehdä yhteistyötä? Tarvitsenko lisää resursseja ja täydentävää osaamista tarjouksen tekemiseen? Tavoittelenko kokonaan uutta asiakaskuntaa? Onko minulla yhteistyön kautta mahdollisuuksia päästä mukaan isompiin kokonaisuuksiin? Tavoittelenko asemaa järjestelmätoimittajana? Pystyisinkö nousemaan toimitusketjun portailla? Mahdollistaisiko yhteistyö tekemisen myös muissa ydinvoimalan elinkaaren vaiheessa? Suunnittelu rakentaminen käyttö huolto purku? Voisimmeko yhdistää eri toimialojen osaamistamme? Mikä on alihankintaketjuni nyt? Miten se voisi kehittyä? Voiko yhteistoiminta auttaa uusien mahdollisuuksien löytämisessä? Mitkä ovat markkinoiden vaatimukset?

21 Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen Työkaluja: Yhteistoiminnan tavoitteet (Suunnittelupohja) Kehittämistarvekartoitus (Progress E3) Liiketoimintasuunnitelma (Suunnittelupohjat) Oman strategian kirkastaminen (Progress E1)

22 Yritysryhmän kokoaminen Minkälaisia yhteistyökumppaneita minun pitäisi etsiä? Mikä on yrityksen kyky ottaa vastuuta ja noudattaa sopimuksia? Entä sovittuja toimintatapoja? Onko yrityksellä valmiudet tavoiteltuun laatuun? Onko osaaminen ja resurssit kohdallaan? Mikä on yrityksen taloudellinen tilanne? Miten etsin ja arvioin sopivia kumppaneita? Onko minulla jo vanhoja kontakteja? Löytyykö apua toimialajärjestöistä? Löytyykö FinNuclearin kautta sopivia ehdokkaita? Vertailenko eri mahdollisuuksia vai otanko suoraan yhteyttä ja kerron ajatuksistani? Minkälaisia kriteerejä asetan muille yrityksille? Millä perusteella valitsen potentiaaliset kumppanit?

23 Yritysryhmän kokoaminen Työkaluja Yhteistyökumppanikriteerit (Suunnittelupohja) Yhteistoimintayritysten valintanäkökulmat (Suunnittelupohja) Toimialarekisteri (FinNuclear)

24 Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen Miten etenemme, jos löydän sopivia yrityksiä ja päätämme aloittaa yhteistoiminnan suunnittelun? Yritysryhmän kokoaminen Yhteistyöneuvottelujen aloittaminen Yhteistoiminnan hyötyjen pohtiminen Yhteistoiminnan tulevaisuuden pohtiminen Yhteisen liikeidean määrittely»» Päätös jatkaa yhteistoiminnan suunnittelua Suunnitteluprojektin perustaminen Projektisuunnitelman tekeminen Yhteisen tavoitteen määrittely Yhteisen toimintamallin suunnittelu ja valinta Yhteistyöneuvottelut ja päätökset yhteistyöhön lähtemisestä Päätös yhteistyöstä ja toimintamallista Yhteistyösopimus Yhteistoimintamallin rakentaminen Toimenpidesuunnitelma

25 Yhteistoimintamallin suunnittelu Mikä on meille sopiva yhteistoimintamalli? Millä kriteereillä valitsemme sopivan yhteistoimintamallin? Jos kyseessä on yksittäisluonteinen tilanne tehdä yhteistyötä, niin riittääkö että perustetaan jatketaan tekemistä projektina ja tehdään tarjous ja mahdollinen toteutus myös projektina? Entä jos monimutkaisuus ja hankkeen laajuus kasvaa, niin perustetaanko Verkosto - veturimalli? Allianssi toiminta/projektiperusteinen, pääomasidonnainen? Yhteisyritys- konsortio, uusi yhtiö tai sulautuminen?

26 Yhteistoimintamallin valinta Yhdessä asetetut tavoitteet Kriteerien määrittely toimintamallille Toimintamallin valinta Siirtyminen tarjousvaiheeseen Toimintamallin rakentaminen

27 Yhteistoimintamallin suunnittelu Kriteerien määrittely Mikä on kokonaispotentiaali jota tavoitellaan? Iso pieni? Investoinnin koko ja kannattavuus? Markkinoille pääsyn nopeus Toiminnan johtaminen ja valvonta Mallin riskit ja hyödyt Voidaanko jatkaa projektina? Tarvitaanko raskaampi tapa hallita ja johtaa yhteistoimintaa? Verkosto Veturimalli Allianssi Yhteisyritys Toimintamallin rakentaminen

28 Toimintamallin valintakriteerit Valinnan lähtökohtana ovat yhteistoiminnan päämäärät ja tavoitteet. Alkuvaiheen toimintamalli on usein projektiryhmä tai verkosto. Toiminnan kehittyessä siirrytään vaativimpien ja monipuolisiin toimintamalleihin. Toimintamallin valinta tehdään vertaamalla eri malleja valituilla kriteereillä: Mikä on kokonaispotentiaali jota tavoitellaan? Iso pieni? Investoinnin koko ja kannattavuus? Yhteistoiminnan riskit ja hyödyt? Markkinoille pääsyn nopeus? Toiminnan johtaminen ja valvonta? Muu ohjaava tekijä?

29 Projektit yhteistoimintamallina Kokonaisuus, joka tehdään ennalta määritellyn kertaluonteisen tuloksen aikaansaamiseksi. Vaatii aina onnistuakseen ohjausta ja valvontaa. Projektille nimetään päävastuullinen sopijaosapuoli, jonka edustaja hoitaa projektipäällikön tehtävät. Projektit voivat vaihdella sisällöltään ja kooltaan huomattavasti, mikä vaikuttaa projektin organisointiin. Projektipäällikkö Projektiryhmä Ohjausryhmä Edellyttää aina projektisuunnitelman (laaja suppea). Osana projektisuunnitelmaa myös riskien hallinta. Ideointi Esiselvitykset Tavoitteiden asettaminen Suunnittelu Toteutus Päättäminen

30 Projektit yhteistoimintamallina Projekti on kestoltaan rajallinen, ainutkertainen toiminto, jonka tarkoituksena on resursseja ohjailemalla saavuttaa tietty päämäärä. Se on tilapäinen tapa organisoida tekeminen Motiivit Rakenne Resurssit Strategia Resurssien yhdistämien tilapäisesti. Kustannusten ja riskien jakaminen, harvinaisemman asiantuntemuksen ja laitteiston yhdistäminen. Yritysten muodostama projektiorganisaatio. Organisaatioina aina yksilöllisiä ja koko vaihtelee. Omistaja, ohjausryhmä, projektipäällikkö, projektiryhmä. Yhteistyöhankkeissa nimetään päävastuullinen sopijaosapuoli, jonka edustaja hoitaa projektipäällikön tehtävät. Projektit voivat vaihdella sisällöltään ja kooltaan huomattavasti, mikä vaikuttaa projektin organisointiin. Rajattu tehtävä, joka suoritetaan kertaluonteisesti. Selkeä tavoite, aikataulu ja määrätyt resurssit Selkeä tulostavoite. Vallan ja vastuun jakaminen tilanteen mukaan. Sopii hyvin pienille yrityksille (mikro). Projekteihin liittyy usein jotain monimutkaista, esimerkiksi vaikeasti ennakoitavia riskejä tai erityistä luovuutta ja erikoisosaamista vaativia tehtäviä. Voidaan hyödyntää toimintamallina kaikissa yhteistoimintamalleissa.

31 Verkostot yhteistoimintamallina Verkostoituminen on yritysten ja yrityspalveluorganisaatioiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta tavoitteena yhteisötyöetujen ja kilpailukyvyn parantaminen. Motiivit Rakenne Resurssit Strategia Resurssien yhdistämien markkinoinnissa ja kokonaisuuksien toimittamisessa. Kustannusten, riskien ja osaamisen jakaminen. Resurssien yhdistäminen. Yritysten ja/tai tukiorganisaation muodostama löyhä liittouma. Organisaatioina aina itsenäisiä Ei yleensä omistusjärjestelyitä Ohjausryhmä, projektipäällikkö, projektiryhmä. Yhteistyöhankkeissa nimetään päävastuullinen sopijaosapuoli, jonka edustaja hoitaa projektipäällikön tehtävät. Projektit voivat vaihdella sisällöltään ja kooltaan huomattavasti, mikä vaikuttaa projektin organisointiin. Yhteistyö on pitkäaikaista, monensuuntaista ja syvällistä Jokainen jäsen vastaa oman osansa toimivuudesta Selkeä tavoite, aikataulu ja määrätyt resurssit Selkeä tulostavoite. Vallan ja vastuun jakaminen tilanteen mukaan. Sopii hyvin kaiken kokoisille yrityksille tukiorganisaatiolle. Verkostolle on tavallista kilpailun ja yhteistyön samanaikaisuus ja tiedon saannin vastavuoroisuus. Voidaan hyödyntää toimintamallina kaikissa yhteistoimintamalleissa.

32 Veturimalli yhteistoimintamallina Määritelty verkosto, jolla on yhteinen kärki- l. veturiyritys. Motiivit Rakenne Resurssit Strategia Muutokset toimintaympäristössä pakottavat yrityksiä nopeasti fokusoimaan toimintaansa uudelleen. Uusi osaaminen ja toimintamalli varmistetaan solmimalla yhteistyösopimuksia. Toiminnasta koituvat säästöt, ja yhteiset resurssit. Verkosto-organisaatio Organisaatio tarvitsee koordinoijan projekteilleen. Koordinoija johtaa projektia, yhteistyötä, valitsee projektiin osallistujat sekä ylläpitää verkoston tasapainoa Muodostetaan tuotannollisia ketjuja. Kärkiyrityksellä mittavat resurssit. Muut täydentävät omalla ydinosaamisellaan. Veturiyritys dominoiva ja vastaa asiakasrajapinnasta. Verkostoitumisen intensiteetti kasvaa lähestyttäessä. kärkiyrityksen strategista verkostoa. Siirtovaihe kohti strategista allianssia. Perustuu luottamukselle.

33 Allianssi yhteistoimintamallina Strateginen allianssi on toimintaa, jossa yhteistyöyritykset tai -liiketoimintayksiköt työskentelevät yhdessä saavuttaakseen strategisesti tärkeitä päämääriä, jotka ovat molemminpuolisesti suotuisia. Motiivit Keino oppia ja sisäistää uusia taitoja. Kasvustrategiat Uusille markkinoille pääsy Uuden teknologian hankkiminen Taloudellisen riskin pienentäminen sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen kustannusten jakaminen. Rakenne Useimmiten kahden välistä yhteistyötä. Yritysten välinen vapaaehtoinen sopimus, joka sisältää tuotteiden, teknologioiden tai palveluiden vaihtamista, jakamista ja yhteistä kehittämistä. Juridisesti itsenäiset yritykset. keskittyy enemmän tehtäviin kuin yhteistyösuhteeseen. Resurssit Jaetaan tehtäviä. Jaetaan ohjausta ja johtamista. Jatkuva panostaminen strategisella alueella. Strategia Työskennellään yhdessä strategisesti tärkeitä päämääriä kohti. Molemmat voittavat. Kriittisen massan saavuttaminen muuttamalla potentiaaliset kilpailijat liittolaisiksi. Yhdessä erikoistuminen, jossa aikaisemmat erilliset resurssit, kyvyt ja tiedot yhdistetään synnyttämään uutta arvoa. Monille pienille yrityksille selviytymiskeino. Tyypillisesti lyhytaikainen. Lyhytaikaisuus tekee luottamuksen ja sitoutumisen kehittämisestä vaikeaa. Tämän vuoksi allianssit turvautuvat enemmän asetettuihin tavoitteisiin ja yhteisiin päämääriin. Yhteistyökumppaneiden yhteensopivuus tärkeää. Herkkä epäonnistumaan.

34 Yhteisyritys yhteistoimintamallina Konsortio l. työyhtymä on kahden tai useamman yrityksen muodostama tilapäinen yhteenliittymä jonkin asian tekemiseksi. Motiivit Rakenne Resurssit Strategia Ajaa yritysten yhteistä etua Ajatus taloudellisen ja sisällöllisen hyödyn yhteisvaikutuksesta yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Kustannusten ja riskien jakaminen, harvinaisemman asiantuntemuksen ja laitteiston yhdistäminen, Riskienhallinta, toimintaedellytysten edistäminen ja synergiaedut. Yritysten muodostama projektiorganisaatio tai oma osakeyhtiö Organisaatioina aina yksilöllisiä ja koko vaihtelee Verkostomaisempia ja osa institutionaalisempia Ei-muodollisessa vastuu konsortion toiminnasta vaihtuu jäsen-instituutioiden kesken Perustuu jäseninstituutioiden välisiin sopimuksiin Resursseja sekä jaetaan että yhdistetään Organisaatio, jolla on vakituinen henkilöstö Taloudellisesti autonominen (oma budjetti, varainhankinta, varat ja velat) Muodollisessa konsortiossa on erillinen henkilöstö ja organisaatiorakenne Erikoistuneet konsortio keskittyy yhteen tiettyyn alaan tai tavoitteeseen, Monialaisissa konsortioissa yhteistyö organisoidaan useisiin rinnakkaisiin aloihin tai tavoitteisiin. Konsortio on löyhä yhteistyömuoto, sillä osanotto on vapaaehtoista ja sopimuksenvaraista Toisaalta konsortio on raskas toimintamuoto, sillä se edellyttää erillistä organisaatiota, päätöksentekoa ja hallintoa. Konsortio on toimintamallina varsin herkkä epäonnistumisille.

35 Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen Työkalut Yhteistoiminnan hyötyanalyysi (Suunnittelupohja) Yhteistoiminnan tulevaisuus (Suunnittelupohja) Yhteinen liikeidea (Suunnittelupohja) Projektisuunnitelma (Suunnittelupohja) Yhteistoimintamallit (esimerkit) Yhteistyösopimusmallit Valintakriteerit

36 Yhteistoimintaprosessi - Tarjous Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen

37 Yhteistoimintaprosessi Tarjous Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla Miten toimimme tarjousvaiheessa? Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin suunnittelu Onko yhteistoimintamallimme sopiva myös toteutusprojektissa? Pitääkö yhteistoimintamallia muuttaa? Tarjouksen jättäminen Siirrytään odottamaan tarjouksen käsittelyä ja valmistaudutaan toimitusvaiheeseen.

38 Yhteistoimintaprosessi - Tarjous Tarjouspyynnön vastaanotto Tarjouspyynnön esikäsittely Tarjouksen laatiminen Tarjouksen jättäminen Yhteistoimintamallin rakentaminen Yhteistoimintamallin tarkistaminen

39 Yhteistoiminta tarjousvaiheessa Miten teemme yhdessä tarjouksen? Kuka vastaanotto tarjouspyynnön? Kuka johtaa tarjouksen tekemistä? Ketkä kaikki osallistuvat? Kuka kuuluu valmisteluryhmään? Kuka jättää tarjouksen? Miten tulemme toimimaan jos tarjouksemme hyväksytään? Yhteistoimintamallin tulee määritellä myös miten toimimme yhdessä tarjousvaiheessa. Kun tarjous on jätetty yhteistoimintamallissa pitää olla sovittuna miten toimimme (osana tarjousta) jos/kun tarjous hyväksytään. Työkalut: Tarjousprosessi

40 Yhteistoimintaprosessi - Toimitus Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen

41 Yhteistoimintaprosessi - Toimitus Sopimuksen tekeminen Tarjouksen hyväksyminen ja toimitussopimuksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamuodolla. Toimitusprojektin hallinta Miten olemme sitoutuneet toimimaan toimitusprojektissa. Miten toimitusprojektia johdamme?

42 Yhteistoimintaprosessi - Toimitus Tarjouksen hyväksyminen (tilaaja) Sopimusneuvottelut Sopimuksen laatiminen ja allekirjoittaminen Toimitusprojektin hallinta ja johtaminen Toimitusprojektin käynnistys

43 Yhteistoiminta toimitusvaiheessa Miten hoidamme toimitusprojektin? Kuka johtaa? Ketkä kaikki osallistuvat? Miten toimimme käytännössä? Yhteistoimintamallin tulee määritellä myös miten toimimme yhdessä toimitusvaiheessa. Kun tarjous on jätetty yhteistoimintamallissa pitää olla sovittuna miten toimimme (osana tarjousta) kun tarjous hyväksytään. Työkalut: Toimitusprojektisuunnitelma

44 Yhteistoimintaprosessi - Kehittäminen Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen

45 Yhteistoimintaprosessi Johtaminen ja kehittäminen Nykytilan arviointi Johtopäätösten tekeminen ja toimenpiteiden suorittaminen Muutosten tunnistaminen ja niiden vaikutusten arviointi Riskien arvioiminen Tulevaisuuden hahmottaminen

46 Nykytilan arviointi Miten yhteistoimintamme sujuu? Onko mallimme toimiva, entä motivaatio? Saavutammeko haluttuja tuloksia? Talous Markkinat Asiakkaat Mitkä ovat vahvuutemme, entä heikkoutemme? Mitä uhkia näemme, entä mahdollisuuksia? Työkalut SWOT-analyysi (suunnittelupohja) Yhteistoiminnan itsearviointi (suunnittelupohja)

47 Johtaminen ja kehittäminen Tulevaisuuden hahmottaminen Mitä muuta voisimme tehdä yhdessä? Miten voimme täydentää yritysryhmää? Mitä seuraavaksi? Riskien arvioiminen Mitä riskejä on yhteistoiminnassamme? Miten riskejä voimme vähentää? Johtopäätösten tekeminen ja toimenpiteet Yritysryhmän täydentäminen Purkaminen Muut toimenpiteet Pyritään säännölliseen yhteistoiminnan arviointiin, tavoitteiden ja resurssien tarkistamiseen ja reagointiin yhteistyövalmiuksien kehittämiseksi.

48 Yhteistoiminnan purkaminen Mitkä ovat syyt purkamisen taustalla Määräaikaisuus Yritysryhmän jäsenen poistuminen Sisäiset ristiriidat Tulosten kerääminen Taloudelliset tulokset Olemassa olevat resurssit Immateriaalioikeudet Aikaansaatu yhteistoimintakonsepti Yhteistyösuhteet Hyödyn ja resurssien jako Oikeudenmukaisuuden periaate Panokset vs. hyödyt Jatkotoimenpiteiden sopiminen Uudet yhteistyömahdollisuudet

49 4. Työkalut 1.Yleistä 2.Yhteistoiminnan tavoitteet Miksi manuaali? Miten sitä voidaan hyödyntää? Missä yhteistyön pihvi? Mitä mahdollisuuksia yhteistoiminta tuo yrityksille? Rakenne 3.Yhteistoimintaprosessi 4.Työkalut Miten yhteistoimintaa kehitetään? Mitä yhteistoimintamallia käytetään? Suunnittelutyökaluja Tukimateriaalia yhteistoiminnan suunnitteluun 5.Tukevaa materiaalia Muuta yhteistoimintaan liittyvää taustamateriaalia

50 Yhteistoiminnan tavoitteet Yhteistoiminnan tarve: Taloudellinen kasvu Osaaminen lisääminen? Miten yhteistoiminta tukee yrityksen kasvua: Tarjoaman monipuolistuminen Keskittäminen? Yhteistyöalue: Hankinnat Rahoitus Markkinointi Kansainvälistyminen Tuotekehitys Tuotanto Osaaminen?

51 Yhteistyökumppanikriteerit Osaaminen? Nykytila Tahtotila Muutostarve Yhteistyötapa? Yrityksen toiminnan ja tuotteiden laatu? Yrityksen maine? Yrityksen resurssit? Henkilö Raha Kalusto Toimialan määräykset ja vaatimukset (viranomaismääräykset) Yrityksen olemassa olevat suhteet ja verkosto? Yrityksen asiakkaat ja referenssit? Yhteistyökumppanien vertailu

52 Toimialavaatimukset Noudatettavia standardeja ja ohjeita (sekä tekniset että laatu) mm. IAEA GS-R-3 STUK YVL-ohjeet, päätökset Ydinenergia-alan standardit ASME, KTA, RCC-M Teollisuusstandardit soveltuvin osin ISO 9001:2008, ISO 14001, ISO Projektikohtaiset ohjeet Luvanhaltijan on varmistettava, että hankkeessa noudatettavat tekniset standardit, YVL-ohjeet ja viranomaispäätökset ovat kaikkien hankkeeseen osallistuvien tiedossa ja että niitä noudatetaan johdonmukaisella tavalla. (STUK suositus #25, OL3 EDG-tutkintaraportti, )

53 Safety class Säännöstöt ja standardit, esimerkki Mechanical components I&C Electrical Construction Quality SC 1 ASME/NB / RCC-M / KTA SC 2 ASME/NC / RCC-M / KTA SC 3 Nonsafety ASME/ND EN EN EN EN (PED + machine dir) ISO 9000 / 9001 / 9004 / IEC, IEEE nuclear specific IEC NUREG-0711 IEC, IEEE nuclear specific SFS 6000/1/2 IEC, IEEE nuclear specific SFS 6000/1/2 Eurocode 2&3 + additional Eurocode 2&3 / RakMK (Finnish) IEC SFS 6000/1/2 Eurocode 2&3 / RakMK (Finnish) Lisäksi paikallinen lainsäädäntö, Suomessa erityisesti YVL-ohjeet Myös ympäristöön ja työturvallisuuteen liittyvät ISO14001, OHSAS18001 Sopimuksessa esitetty noudatettavat säännöstöt ja standardit ASME-NQA-1- P1&2 (QA) IAEA GS-R-3 (QM) The Management System for Facilities and Activities ISO 9000 / 9001 / 9004 / 10005

54 Yhteistoimintayritysten valintanäkökulmat 1. Kenelle olisi hyötyä meidän osaamisestamme tai kenen osaamisesta meille olisi hyötyä? 2. Kenen heikkouksia voisimme paikata omilla vahvuuksillamme tai kenen vahvuuksilla voisimme paikata omia heikkouksiamme? 3. Kenen uhat voisimme kääntää mahdollisuuksiksi tai kenen avulla voisimme kääntää omat uhkamme mahdollisuuksiksi? 4. Kenen kilpailuetua voisimme kohentaa tai kenen avulla voisimme kohentaa omaa kilpailuetuamme? 5. Kenen kustannuksia voisimme alentaa tai kenen avulla voisimme alentaa omia kustannuksiamme? 6. Kenen suorituskykyä voisimme parantaa tai kenen avulla voisimme parantaa omaa kilpailukykyä? 7. Miten löydämme yhteistyökumppanin, jonka ei kannata erota liittoutumasta oman kilpailuetunsa vuoksi?

55 Yhteistoiminnan hyödyt Yhdessä saavutettavia etuja: Yhteistoiminnan Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Johtopäätökset Lähdemmekö jatkamaan? Päätös yhteistoiminnan suunnitteluun ja rakentamiseen ryhtymisestä

56 Yhteistoiminnan tulevaisuus Mitä olemme saaneet aikaiseksi 3-5 vuoden kuluttua? Missä olemme 3-5 vuoden kuluttua? Talous Asiakkaat Tuotteet ja palvelut Yhteistoiminnan laajuus Toimintatavat ja prosessit??? Miten yhteistoiminnan hyödyt jakaantuvat?

57 Yhteinen liikeidea Asiakkaat? Asiakkaiden tarpeet? Miten luomme asiakkaalle lisäarvoa? Mitkä ovat tuotteemme? Mitkä ovat resurssimme? Mikä on osaamisemme? Miten erotumme kilpailijoistamme? Miten toimimme? Yhteistoiminnan periaatteet Tuotanto Jakelu Myynti ja markkinointi Yhteistoiminnan riskit?

Teollinen YV-klusteri alueelle

Teollinen YV-klusteri alueelle Teollinen YV-klusteri alueelle 14.4.2016, Technopolis Oulu Rauno Liikamaa 11.4.2016 FinNuclear 1 Esimerkki vaatimuksista, joita toimittajaan voi kohdistua 990 / 1987 161 / 1988 736 / 2008 717 / 2013 954

Lisätiedot

Rajapintoja, case valutyö Lähde: FinNuclear ry

Rajapintoja, case valutyö Lähde: FinNuclear ry Laaja toimitusketju Turvallisuus Kyvykkyys Suomen laki, YVLohjeet Kokemus Laatu Auditointi Markkinointi Standardit Suunnittelu Rakentaminen Kilpailukykyinen hinta Aikataulu Alihankinnat Laitteet, järjestelmät,

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Johdatus projektitoimintaan Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Projektin määritelmä Projekti on 1) määräaikainen, tavoitteellinen ja toimintavalikoimaltaan rajattu, 2) suunnitelmallinen, 3) yhden

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen

TOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari

Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari Sisäinen valvonta - mitä merkitsee luottamushenkilölle ja viranhaltijalle Rahoitusriskien hallinnan seminaari 8.5.2013 Kuntatalo, Helsinki 8.5.2013 Sari Korento kehittämispäällikkö Sisäinen valvonta Kuntalaki

Lisätiedot

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen

Kaivosvesiverkosto. Sulfator Oy. Kaisa Turunen Kaivosvesiverkosto Sulfator Oy Kaivosvesiverkosto, tarve Kaivosvedet ovat laaja kokonaisuus, joiden hallintaan liittyvä osaaminen ja tieto on hajautunutta Kaivokset ja kaivosprojektit joutuvat etsimään

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja palveluntoimittajan valinnassa käytettävät työkalut. Laatua isännöintiin hallitusten osto-osaamisella

Isännöinnin laatu ja palveluntoimittajan valinnassa käytettävät työkalut. Laatua isännöintiin hallitusten osto-osaamisella Isännöinnin laatu ja palveluntoimittajan valinnassa käytettävät työkalut Laatua isännöintiin hallitusten osto-osaamisella Isännöinnin laatu Palvelun laatu Mitä laatu on? toiminnallinen, tekninen, imagollinen

Lisätiedot

Hanhikivi 1 hanke Juha Miikkulainen ( koostettu tiivistelmä opettajakoulutuksen taustamateriaaliksi)

Hanhikivi 1 hanke Juha Miikkulainen ( koostettu tiivistelmä opettajakoulutuksen taustamateriaaliksi) Hanhikivi 1 hanke 18.11.2013 Juha Miikkulainen (24.3.2016 koostettu tiivistelmä opettajakoulutuksen taustamateriaaliksi) Suunnittelustandardien valinnasta Luokka Mekaaniset laitteet TL 1 ASME/NB / RCC-M

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Erilaisia tuotekehitysverkostoja Tiina Apilo ja Markku Mikkola

Erilaisia tuotekehitysverkostoja Tiina Apilo ja Markku Mikkola Erilaisia tuotekehitysverkostoja Tiina Apilo ja Markku Mikkola 30.5.06 Kehityssuuntia -valmistettavuustieto -valmistuksen koordinointi Valmistusyritykset Suunnitteluyritykset Kumppanuussuhteet Kumppanuussuhteet

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Kesto: 1.1.2015 31.12.2017 Hallinnoija: Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija), muut toteuttajat: Nivala-Haapajärven, Raahen ja Ylivieskan seutukunnat

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 YT-rules Oy YT-rules Oy 1/11 YT-rules Oy 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Kankaanpää Timo Osoite Iiriksentie 7 B 2 Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen

Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Kiinteistö- ja rakentamistalouden tutkimusseminaari 15.09.2004 Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen Tomi Ventovuori Teknillinen korkeakoulu Rakentamistalous Tutkimuksen tavoitteet Tunnistaa

Lisätiedot

Rakentamispolitiikka. Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa

Rakentamispolitiikka. Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa Rakentamispolitiikka Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa 2 PAS 55 Omaisuuden hallinnan elementit Omaisuuslajit Elinkaaren vaiheet: Hankkiminen Käyttäminen Kunnossapitäminen Uusiminen/hävittäminen 3

Lisätiedot

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

LAADUKAS MATKAILUTUOTE LAATUJÄRJESTELMÄT JA LAADUKAS MATKAILUTUOTE Kajaani 9.2.2010 2010 Mitä laatu on? Kokonaisvaltainen johtamismalli, joka kattaa kaikki yrityksen toiminnot strategisesta suunnittelusta asiakaspalveluun. 80

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Kiitos... 13 Esipuhe... 15 Kirjoittaja... 17 Johdanto: globalisaatio ja sen asettamat haasteet kansainvälistyville yrityksille...

Kiitos... 13 Esipuhe... 15 Kirjoittaja... 17 Johdanto: globalisaatio ja sen asettamat haasteet kansainvälistyville yrityksille... Sisällys Kiitos................................................ 13 Esipuhe.............................................. 15 Kirjoittaja............................................. 17 Johdanto: globalisaatio

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta

FITS 1 ohjelma-alue. Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta FITS 1 ohjelma-alue Liikennetelematiikan palvelujen edellytykset Yhteenveto toiminnasta pj Matti Roine, LVM ja Seppo Öörni, LVM sihteeri Markus Väyrynen, Sito FITS 1 > Tavoitteet > Toiminta > Tulokset

Lisätiedot

Onnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? Sipi Korkatti

Onnistunut hanke. Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee?  Sipi Korkatti 1 Onnistunut hanke Onnistumisen tärkeys! Mikä muuttuu ja mitä uutta tulee? 2 Miksi seura on uuden tilanteen edessä? Jäseniltä / sidosryhmiltä / kumppaneilta on noussut tarve Halutaan kehittää uusia toimintamuotoja

Lisätiedot

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström #innovaativat julkiset hankinnat Ilona Lundström Innovaatio on kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnetty tieto ja osaaminen Tuoteinnovaatiot, prosessi-innovaatiot, palveluinnovaatiot,

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle

Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo. Päätöstilaisuus johdolle Yhteinen Kiekumme Kokemuksia poikkihallinnollisesta hankkeesta Martti Kallavuo Päätöstilaisuus johdolle 29.11.2016 järjestelmävastuu substanssivastuu strategiavastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki

Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki Projektiryhmän liite 3 Maakuntalaki maakunnan toiminnan yleislaki Maakuntauudistuksen projektiryhmä 4.10.2016 29.9.2016 1 Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen VALTUUSTO Maakuntastrategia

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Yritysyhteistyön muodot ja tavoitteet järjestön varainhankinnassa Carita Åkerblom. SOSTE cå 1

Yritysyhteistyön muodot ja tavoitteet järjestön varainhankinnassa Carita Åkerblom. SOSTE cå 1 Yritysyhteistyön muodot ja tavoitteet järjestön varainhankinnassa Carita Åkerblom SOSTE 20.9.2016 cå 1 Agenda Mitä yhteistyöllä tavoitellaan? Minkälaisia yritysyhteistyön muotoja on olemassa? Mitä pitää

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö

Tekninen vuoropuhelu. Apotti-hanke. Tietopyyntö Apotti-hanke Tekninen vuoropuhelu Tietopyyntö 26.4.2013 Sisältö Johdanto... 3 Kysymykset... 4 1. Toiminnallisuudet ja järjestelmäkokonaisuuden rakentuminen... 4 2. Hankinnan toteutus... 6 3. Sopimusrakenne

Lisätiedot

Antti Sekki & Mika Niemi MENESTY YRITTÄJÄNÄ. 68 käytännön ohj etta. Talentum Pro 2016 Helsinki

Antti Sekki & Mika Niemi MENESTY YRITTÄJÄNÄ. 68 käytännön ohj etta. Talentum Pro 2016 Helsinki Antti Sekki & Mika Niemi MENESTY YRITTÄJÄNÄ 68 käytännön ohj etta Talentum Pro 2016 Helsinki Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2766-4 ISBN: 978-952-14-2767-1 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Suomen teknologiateollisuuden

Suomen teknologiateollisuuden Suomen teknologiateollisuuden haasteet TRIO-ohjelman päätösseminaari 2.12.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni TRIO-ohjelman johtoryhmän puheenjohtaja Suomen teknologiateollisuuden haasteet

Lisätiedot

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa Järjestämissuunnitelma PPSHP - mistä nyt sovittava? Päivi Hirsso 190402012 Perusterveydenhuollon vahvistaminen perusterveydenhuollon yksiköiden perustehtävänä Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tulevaisuus verkostojen varassa

Tulevaisuus verkostojen varassa 1 Tulevaisuus verkostojen varassa 16.3.2010 Matti Majuri 2 Sisältö 1. Miksi verkostonäkökulma on tärkeä? 2. Toimittajaselvitys, TRIO-selvitys 3. Verkoston ketteryys, StrAgile-projekti 4. Havaintoja ja

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Tavoitteista ja menetelmistä

Tavoitteista ja menetelmistä Tavoitteista ja menetelmistä Tavoitteena on tuoda mietittäväksi näkökulmia, vaihtoehtoja kolmen säätiön Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön, Keski-Suomen vammaispalvelusäätiön ja Työvalmennussäätiö

Lisätiedot

YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN. Petri Merisaari Suurhankeosaaja-valmennus, OULU, 17.3.2016

YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN. Petri Merisaari Suurhankeosaaja-valmennus, OULU, 17.3.2016 YRITYSVERKOSTOT JA NIISSÄ TOIMIMINEN Petri Merisaari Suurhankeosaaja-almennus, OULU, 17.3.2016 Esityksen sisältö Meripohjola hankkeen esittely tausta ja toteuttajat taoitteet palelut yrityksille tuloksia

Lisätiedot

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Olavi Mertanen, Tuija Laurén Johdannoksi Globaalia liiketoimintaa; johtavia maita USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti (valmiiksi englanninkieliset

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA SWOT-ANALYYSI VAHVUUDET Sijainti ja yhteydet Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asumisen ja asuinympäristön monipuoliset vaihtoehdot Vahva kulttuuriperintö Nopea reagointi Päätöksentekokyky

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari

KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari KUKA JOHTAA KORKEAKOULUOPETUKSEN KEHITTÄMISTÄ? Johtaja Hannu Sirén Yliopisto-opetuksen johtamisen seminaari 17.3.2009 KORKEAKOULUJEN STRATEGIATYÖ Korkeakoulut uudistavat strategiansa vuonna 2010 käytäviin

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus

Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Maatalousyrityksen kasvu ja kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopiston taloustieteen laitos Hollola, 28.4.2014 www.helsinki.fi/yliopisto 2.5.2014 1 Sisältö Kasvulla tavoitellaan kannattavuutta (maataloudessa

Lisätiedot

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia

Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia 24.11.2016 Kumppanuus, yleiset kirjastot ja Celia Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät 23.-24.11.2016 1 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yleisistä kirjastoista 11 Yhteistyö Yleinen kirjasto

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot