FinNuclear yhteistoimintakäsikirja. Yhteistoimintaprosessi ydinenergiatoimialan yritysten yhteistyön kehittämisessä
|
|
- Jukka-Pekka Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 FinNuclear yhteistoimintakäsikirja Yhteistoimintaprosessi ydinenergiatoimialan yritysten yhteistyön kehittämisessä Hanke: Toimintastrategian sekä alihankintaosaamisen resurssipankin kehittäminen ydinenergia-alan PK-sektorin toimittajille
2 Ydinenergia Suomessa? Ydinenergia on suurin yksittäinen energianlähde Suomen sähköntuotannossa. Suomen ydinenergialainsäädännön kantavana periaatteena on, että ydinenergian käytön tulee olla yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Talousvaliokunnan mietintö koskien hakemuksia rakentaa uusia ydinvoimalaitoksia (TaVM 13/2010 vp) Eduskunta edellyttää, että hallitus luo osaltaan edellytyksiä suomalaisen työvoiman, osaamisen ja yrityskentän mahdollisimman laajaksi hyödyntämiseksi ydinvoimahankkeissa Yrityskentän ydinenergia-alan osaaminen on merkittävä osa ydinenergian toimintaedellytyksiä. Sen turvaaminen ja hyödyntäminen kaupallisesti kotimaisissa ja ulkomaisissa hankkeissa kulkevat käsi kädessä.
3 Ydinenergialaitoksen elinkaari tarjoaa monia mahdollisuuksia alan teollisuudelle Rakentaminen Käyttö ja huolto, polttoaineketju, jätehuolto Luvitus T&K, selvitykset Maailmanlaajuisesti on rakenteilla 64 laitosta Suunnitteilla uusia ja käyvien laitosten modernisoinnit Modernisoinnit, eliniän pidennykset Purkaminen Gen II, III, III+ Gen IV Fusion Plants in use T ime
4 Kiinnostus koko elinkaareen Käyttö ja huolto/modernisointi: OL1, OL2, LO1, LO2 pian OL3 75% laitosten elinkaaren ajasta kytkeytyy käyttöön ja huoltoon, 60+ vuotta Rakentaminen: OL3, ONKALO, kapselointilaitos, kuljetusjärjestelmät Selvitykset, suunnittelu, t&k: OL4, Fennovoima 1, LO3, Tutkimusohjelmat, DTP2 Purkaminen 25% elinkaaresta rakentaminen ja purku
5 FinNuclear-toiminta Painopiste nyt monille toimittajille FinNuclear ry on ydinenergia-alalla toimivien teollisuusorganisaatioiden perustama kansallisesti toimiva yhdistys. Yhdistyksen operatiivisen toiminnan toteuttamisesta vastaa Prizztech Oy:n FinNuclear-yksikkö.
6 Miksi? Mitä? Ketkä? Milloin? Yhteistoiminnan kehittäminen FinNuclear kehitystoiminnan osana Alihankintaketjun hallinnan haasteellisuus erityisesti suurissa projekteissa Voimayhtiöt, laitostoimittajat, myös viranomaiset Kansallisen yhteistyön merkitystä korostettu Toimituskokonaisuudet Suomalaispotentiaalisten kokonaisuuksien selvitystyöt (FinNuclear ry/tekes) Yritysten osaamisen ja strategian mukaan FinNuclear Directory ja alihankintaosaajien tietopankki Alan osaamista ja/tai kokemusta omaavia toimijoita Pitkäjänteisesti sitoutuneita Nyt Uusien laitoshankkeiden tarjouskilpailut meneillään (OL4, HA1) Aikaisempi liikkeellelähtö tärkeää myös huoltotoiminnassa Esim. asennus- ja käyttöönottovaiheessa kertyy ensiarvoista osaamista (OL3) Miten? FinNuclear tarjoaa tukea Yhteistoimintakäsikirja Yritysryhmäprojektien valmisteluun ja koordinointiin Tarvittaessa julkisen rahoituksen hakeminen Ydinenergia-alan sopimusjuridiikka (FinNuclear ry/turun yliopisto/tekes) Toimittajien esikvalifiointi (FinNuclear ry/tekes) FinNuclear verkostotapahtumat
7 Yhteistoimintakäsikirjan rakenne 1.Yleistä 2.Yhteistoiminnan tavoitteet Miksi manuaali? Miten sitä voidaan hyödyntää? Missä yhteistyön pihvi? Mitä mahdollisuuksia yhteistoiminta tuo yrityksille? Rakenne 3.Yhteistoimintaprosessi 4.Työkalut Miten yhteistoimintaa kehitetään? Mitä yhteistoimintamallia käytetään? Suunnittelutyökaluja Tukimateriaalia yhteistoiminnan suunnitteluun 5.Tukevaa materiaalia Muuta yhteistoimintaan liittyvää taustamateriaalia Laatinut Tulosto Oy Prizztech Oy:n toimeksiannosta
8 1. Yleistä Yhteistoimintaprosessi pyrkii osaltaan edistämään ydinenergia-alan yritysten yhteistyötä ja lisäämään alan yhteistyöosaamista. Käsikirjan avulla voidaan suunnitella yhteistoimintaa ja rakentaa sitä yhteisten pelisääntöjen mukaan. Käsikirjan sisältää työkaluja ja esimerkkidokumentteja, joilla yhteistoiminnasta voidaan sopia käytännössä yritysten kesken. Käsikirja soveltuu eri tasoiseen käyttöön osaamisen kehittämisestä käytännön toteutukseen.
9 2. Yhteistoiminnan tavoitteet 1.Yleistä 2.Yhteistoiminnan tavoitteet Miksi manuaali? Miten sitä voidaan hyödyntää? Missä yhteistyön pihvi? Mitä mahdollisuuksia yhteistoiminta tuo yrityksille? Rakenne 3.Yhteistoimintaprosessi 4.Työkalut Miten yhteistoimintaa kehitetään? Mitä yhteistoimintamallia käytetään? Suunnittelutyökaluja Tukimateriaalia yhteistoiminnan suunnitteluun 5.Tukevaa materiaalia Muuta yhteistoimintaan liittyvää taustamateriaalia
10 Yhteistoiminnan tavoitteet ja motiivit Lisätä yritysten valmiuksia suurempiin toimituksiin ja kokonaisuuksiin Kasvaa järjestelmätason toimittajaksi. Nousta toimitusketjun portailla ja tasoilla. Mahdollistaa toimiminen ydinvoimalaitosten elinkaaren eri vaiheissa. Suunnittelu rakentaminen käyttö huolto purku. Laajentaa yritysten tekemisen mahdollisuuksia yhdistämällä eri toimialojen tekijöitä. Muodostaa alihankintaketjuja. Yhdistää resursseja ja osaamista. Saada aikaan jatkuvaa yhteistoimintaa uusien mahdollisuuksien ja lisäarvon synnyttämiseksi ja löytämiseksi.
11 Toimitusketjussa korkeammalle tasolle (esim.) Taso 1 Turbiinisaareke Taso 2 Järjestelmä 1 Järjestelmä 2 Järjestelmä 3 Taso 3 Osajärjestelmä 1a Osajärjestelmä 1b Taso 4 Komponentti 1b1 Komponentti 1b2 Palvelu 1b3 Taso 5 Osatoimitus 1b31 Osatoimitus 1b32 Osatoimitus 1b33 Yksittäisiä osaajia
12 Toimituskokonaisuudet, esimerkki Rakennukset, infran rakentaminen Putkistokokonaisuudet Teräsrakennekokonaisuudet Säiliöt ja paineastiat Sähkö- ja automaatiojärjestelmät Moduulitoimitukset Asennus- ja toimitusvalvontakokonaisuus Logistiikka, varastointi, nostot; työmaapalvelut + käyttöaikainen jatkumo kiinteistöissä Suunnittelukokonaisuuksia eri toimialoja yhdistellen Huollot
13 Yhteistoiminnan edellytykset ja menestystekijät Edellyttää aina avoimuutta ja ennakkoluulottomuutta. On vuorovaikutteista ja molemminpuolista, luottamuksellista ja vaatii yhteisen tavoitteen jakamisen. Edellyttää win-win ajattelua. tavoitellaan voittoa eri osapuolille pitkällä aikajänteellä. Siihen kasvetaan ja sitä opitaan vain tekemisen kautta. Edellyttää tarvetta yhteistyön jatkamiselle, koska sitä suurempi on osapuolien halu panostaa suhteeseen. Vaatii yhteistä päätöksentekoa sekä saavutetun hyödyn jakamista panostettujen resurssien suhteessa. Osapuolten välillä on oltava selkeä vastuunjako. Yhteistoiminta ei tarkoita kertaluonteista tuotteiden ja palvelujen ostoa eikä kilpailutukseen perustuvaa alihankintaa.
14 3. Yhteistoimintaprosessi 1.Yleistä 2.Yhteistoiminnan tavoitteet Miksi manuaali? Miten sitä voidaan hyödyntää? Missä yhteistyön pihvi? Mitä mahdollisuuksia yhteistoiminta tuo yrityksille? Rakenne 3.Yhteistoimintaprosessi 4.Työkalut Miten yhteistoimintaa kehitetään? Mitä yhteistoimintamallia käytetään? Suunnittelutyökaluja Tukimateriaalia yhteistoiminnan suunnitteluun 5.Tukevaa materiaalia Muuta yhteistoimintaan liittyvää taustamateriaalia
15 Yhteistoimintaprosessi mitä? Yhteistoimintaprosessi kuvaa periaatteellisen tavan suunnitella ja rakentaa yhteistoimintaa ydinenergialaitoksen elinkaaren eri vaiheissa. Sen pääasiallisena tarkoituksena on rakentaa yhteistoimintaa palvelujen ja tuotteiden tarjous- ja toimitusvaiheissa, mutta sitä voidaan hyödyntää myös muun tyyppisessä yhteistyössä. Yhteistoimintaprosessi jakaantuu kolmeen eri vaiheeseen: yhteistoiminnan valmisteluun ja rakentamiseen, yhteistoimintaan tarjousvaiheessa sekä hyväksytyn tarjouksen jälkeiseen tuotteiden ja palvelujen toimitusvaiheeseen. Sen tarkoituksena ei ole sitoa ja rajoittaa yhteistoiminnan kehittämistä vaan luoda yhteistä ymmärrystä ja edellytykset yhdellä tavalla sen edistämiseen ja kehittämiseen. Prosessissa esitellään joukko työkaluja, suunnittelun apuvälineitä joita voidaan hyödyntää. Niiden lisäksi voidaan käyttää mitä tahansa hyväksi koettuja toimintatapoja ja välineitä asian edistämiseksi.
16 Yhteistoimintaprosessi Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen
17 Yhteistoimintaprosessi - Valmistelu Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen
18 Yhteistoimintaprosessi - Valmistelu Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen Mikä on motiivini ja tavoitteeni tehdä yhteistyötä? Mitä sillä saavutan? Yritysryhmän kokoaminen Minkälaisia yhteistyökumppaneita minun pitäisi etsiä? Miten etsin ja arvioin sopivia kumppaneita? Millä perusteella valitsen kumppanit? Miten etenemme, jos päätämme aloittaa yhdessä yhteistoiminnan suunnittelun? Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen Mikä on yhteinen tavoitteemme? Minkälaisella yhteistoimintamallilla haluamme toimia? Löydämmekö yhteisymmärryksen? Mitä pitää kehittää, jotta yhteistoiminta on mahdollista? Miten rakennamme halutun yhteistyömallin?
19 Yhteistoimintaprosessi - Valmistelu Omine tavoitteiden asettaminen Potentiaalisten yhteistyökumppaneiden kontaktointi ja yritysryhmän kokoaminen Yhteistoiminnan suunnittelun aloittaminen valitulla yritysryhmällä Päätös yhteistoiminnan aloittamisesta ja toimintamallista Yhteistyöneuvot-telut ja yhteistoimintamallin suunnittelu Päätös yhteistoiminnan suunnittelun jatkamisesta ja suunnitteluprojektin perustaminen Yhteistoimintasopimuksen ja toimenpidesuunnitelman tekeminen
20 Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen Mikä on motiivini ja tavoitteeni tehdä yhteistyötä? Tarvitsenko lisää resursseja ja täydentävää osaamista tarjouksen tekemiseen? Tavoittelenko kokonaan uutta asiakaskuntaa? Onko minulla yhteistyön kautta mahdollisuuksia päästä mukaan isompiin kokonaisuuksiin? Tavoittelenko asemaa järjestelmätoimittajana? Pystyisinkö nousemaan toimitusketjun portailla? Mahdollistaisiko yhteistyö tekemisen myös muissa ydinvoimalan elinkaaren vaiheessa? Suunnittelu rakentaminen käyttö huolto purku? Voisimmeko yhdistää eri toimialojen osaamistamme? Mikä on alihankintaketjuni nyt? Miten se voisi kehittyä? Voiko yhteistoiminta auttaa uusien mahdollisuuksien löytämisessä? Mitkä ovat markkinoiden vaatimukset?
21 Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen Työkaluja: Yhteistoiminnan tavoitteet (Suunnittelupohja) Kehittämistarvekartoitus (Progress E3) Liiketoimintasuunnitelma (Suunnittelupohjat) Oman strategian kirkastaminen (Progress E1)
22 Yritysryhmän kokoaminen Minkälaisia yhteistyökumppaneita minun pitäisi etsiä? Mikä on yrityksen kyky ottaa vastuuta ja noudattaa sopimuksia? Entä sovittuja toimintatapoja? Onko yrityksellä valmiudet tavoiteltuun laatuun? Onko osaaminen ja resurssit kohdallaan? Mikä on yrityksen taloudellinen tilanne? Miten etsin ja arvioin sopivia kumppaneita? Onko minulla jo vanhoja kontakteja? Löytyykö apua toimialajärjestöistä? Löytyykö FinNuclearin kautta sopivia ehdokkaita? Vertailenko eri mahdollisuuksia vai otanko suoraan yhteyttä ja kerron ajatuksistani? Minkälaisia kriteerejä asetan muille yrityksille? Millä perusteella valitsen potentiaaliset kumppanit?
23 Yritysryhmän kokoaminen Työkaluja Yhteistyökumppanikriteerit (Suunnittelupohja) Yhteistoimintayritysten valintanäkökulmat (Suunnittelupohja) Toimialarekisteri (FinNuclear)
24 Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen Miten etenemme, jos löydän sopivia yrityksiä ja päätämme aloittaa yhteistoiminnan suunnittelun? Yritysryhmän kokoaminen Yhteistyöneuvottelujen aloittaminen Yhteistoiminnan hyötyjen pohtiminen Yhteistoiminnan tulevaisuuden pohtiminen Yhteisen liikeidean määrittely»» Päätös jatkaa yhteistoiminnan suunnittelua Suunnitteluprojektin perustaminen Projektisuunnitelman tekeminen Yhteisen tavoitteen määrittely Yhteisen toimintamallin suunnittelu ja valinta Yhteistyöneuvottelut ja päätökset yhteistyöhön lähtemisestä Päätös yhteistyöstä ja toimintamallista Yhteistyösopimus Yhteistoimintamallin rakentaminen Toimenpidesuunnitelma
25 Yhteistoimintamallin suunnittelu Mikä on meille sopiva yhteistoimintamalli? Millä kriteereillä valitsemme sopivan yhteistoimintamallin? Jos kyseessä on yksittäisluonteinen tilanne tehdä yhteistyötä, niin riittääkö että perustetaan jatketaan tekemistä projektina ja tehdään tarjous ja mahdollinen toteutus myös projektina? Entä jos monimutkaisuus ja hankkeen laajuus kasvaa, niin perustetaanko Verkosto - veturimalli? Allianssi toiminta/projektiperusteinen, pääomasidonnainen? Yhteisyritys- konsortio, uusi yhtiö tai sulautuminen?
26 Yhteistoimintamallin valinta Yhdessä asetetut tavoitteet Kriteerien määrittely toimintamallille Toimintamallin valinta Siirtyminen tarjousvaiheeseen Toimintamallin rakentaminen
27 Yhteistoimintamallin suunnittelu Kriteerien määrittely Mikä on kokonaispotentiaali jota tavoitellaan? Iso pieni? Investoinnin koko ja kannattavuus? Markkinoille pääsyn nopeus Toiminnan johtaminen ja valvonta Mallin riskit ja hyödyt Voidaanko jatkaa projektina? Tarvitaanko raskaampi tapa hallita ja johtaa yhteistoimintaa? Verkosto Veturimalli Allianssi Yhteisyritys Toimintamallin rakentaminen
28 Toimintamallin valintakriteerit Valinnan lähtökohtana ovat yhteistoiminnan päämäärät ja tavoitteet. Alkuvaiheen toimintamalli on usein projektiryhmä tai verkosto. Toiminnan kehittyessä siirrytään vaativimpien ja monipuolisiin toimintamalleihin. Toimintamallin valinta tehdään vertaamalla eri malleja valituilla kriteereillä: Mikä on kokonaispotentiaali jota tavoitellaan? Iso pieni? Investoinnin koko ja kannattavuus? Yhteistoiminnan riskit ja hyödyt? Markkinoille pääsyn nopeus? Toiminnan johtaminen ja valvonta? Muu ohjaava tekijä?
29 Projektit yhteistoimintamallina Kokonaisuus, joka tehdään ennalta määritellyn kertaluonteisen tuloksen aikaansaamiseksi. Vaatii aina onnistuakseen ohjausta ja valvontaa. Projektille nimetään päävastuullinen sopijaosapuoli, jonka edustaja hoitaa projektipäällikön tehtävät. Projektit voivat vaihdella sisällöltään ja kooltaan huomattavasti, mikä vaikuttaa projektin organisointiin. Projektipäällikkö Projektiryhmä Ohjausryhmä Edellyttää aina projektisuunnitelman (laaja suppea). Osana projektisuunnitelmaa myös riskien hallinta. Ideointi Esiselvitykset Tavoitteiden asettaminen Suunnittelu Toteutus Päättäminen
30 Projektit yhteistoimintamallina Projekti on kestoltaan rajallinen, ainutkertainen toiminto, jonka tarkoituksena on resursseja ohjailemalla saavuttaa tietty päämäärä. Se on tilapäinen tapa organisoida tekeminen Motiivit Rakenne Resurssit Strategia Resurssien yhdistämien tilapäisesti. Kustannusten ja riskien jakaminen, harvinaisemman asiantuntemuksen ja laitteiston yhdistäminen. Yritysten muodostama projektiorganisaatio. Organisaatioina aina yksilöllisiä ja koko vaihtelee. Omistaja, ohjausryhmä, projektipäällikkö, projektiryhmä. Yhteistyöhankkeissa nimetään päävastuullinen sopijaosapuoli, jonka edustaja hoitaa projektipäällikön tehtävät. Projektit voivat vaihdella sisällöltään ja kooltaan huomattavasti, mikä vaikuttaa projektin organisointiin. Rajattu tehtävä, joka suoritetaan kertaluonteisesti. Selkeä tavoite, aikataulu ja määrätyt resurssit Selkeä tulostavoite. Vallan ja vastuun jakaminen tilanteen mukaan. Sopii hyvin pienille yrityksille (mikro). Projekteihin liittyy usein jotain monimutkaista, esimerkiksi vaikeasti ennakoitavia riskejä tai erityistä luovuutta ja erikoisosaamista vaativia tehtäviä. Voidaan hyödyntää toimintamallina kaikissa yhteistoimintamalleissa.
31 Verkostot yhteistoimintamallina Verkostoituminen on yritysten ja yrityspalveluorganisaatioiden välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta tavoitteena yhteisötyöetujen ja kilpailukyvyn parantaminen. Motiivit Rakenne Resurssit Strategia Resurssien yhdistämien markkinoinnissa ja kokonaisuuksien toimittamisessa. Kustannusten, riskien ja osaamisen jakaminen. Resurssien yhdistäminen. Yritysten ja/tai tukiorganisaation muodostama löyhä liittouma. Organisaatioina aina itsenäisiä Ei yleensä omistusjärjestelyitä Ohjausryhmä, projektipäällikkö, projektiryhmä. Yhteistyöhankkeissa nimetään päävastuullinen sopijaosapuoli, jonka edustaja hoitaa projektipäällikön tehtävät. Projektit voivat vaihdella sisällöltään ja kooltaan huomattavasti, mikä vaikuttaa projektin organisointiin. Yhteistyö on pitkäaikaista, monensuuntaista ja syvällistä Jokainen jäsen vastaa oman osansa toimivuudesta Selkeä tavoite, aikataulu ja määrätyt resurssit Selkeä tulostavoite. Vallan ja vastuun jakaminen tilanteen mukaan. Sopii hyvin kaiken kokoisille yrityksille tukiorganisaatiolle. Verkostolle on tavallista kilpailun ja yhteistyön samanaikaisuus ja tiedon saannin vastavuoroisuus. Voidaan hyödyntää toimintamallina kaikissa yhteistoimintamalleissa.
32 Veturimalli yhteistoimintamallina Määritelty verkosto, jolla on yhteinen kärki- l. veturiyritys. Motiivit Rakenne Resurssit Strategia Muutokset toimintaympäristössä pakottavat yrityksiä nopeasti fokusoimaan toimintaansa uudelleen. Uusi osaaminen ja toimintamalli varmistetaan solmimalla yhteistyösopimuksia. Toiminnasta koituvat säästöt, ja yhteiset resurssit. Verkosto-organisaatio Organisaatio tarvitsee koordinoijan projekteilleen. Koordinoija johtaa projektia, yhteistyötä, valitsee projektiin osallistujat sekä ylläpitää verkoston tasapainoa Muodostetaan tuotannollisia ketjuja. Kärkiyrityksellä mittavat resurssit. Muut täydentävät omalla ydinosaamisellaan. Veturiyritys dominoiva ja vastaa asiakasrajapinnasta. Verkostoitumisen intensiteetti kasvaa lähestyttäessä. kärkiyrityksen strategista verkostoa. Siirtovaihe kohti strategista allianssia. Perustuu luottamukselle.
33 Allianssi yhteistoimintamallina Strateginen allianssi on toimintaa, jossa yhteistyöyritykset tai -liiketoimintayksiköt työskentelevät yhdessä saavuttaakseen strategisesti tärkeitä päämääriä, jotka ovat molemminpuolisesti suotuisia. Motiivit Keino oppia ja sisäistää uusia taitoja. Kasvustrategiat Uusille markkinoille pääsy Uuden teknologian hankkiminen Taloudellisen riskin pienentäminen sekä tutkimuksen ja tuotekehityksen kustannusten jakaminen. Rakenne Useimmiten kahden välistä yhteistyötä. Yritysten välinen vapaaehtoinen sopimus, joka sisältää tuotteiden, teknologioiden tai palveluiden vaihtamista, jakamista ja yhteistä kehittämistä. Juridisesti itsenäiset yritykset. keskittyy enemmän tehtäviin kuin yhteistyösuhteeseen. Resurssit Jaetaan tehtäviä. Jaetaan ohjausta ja johtamista. Jatkuva panostaminen strategisella alueella. Strategia Työskennellään yhdessä strategisesti tärkeitä päämääriä kohti. Molemmat voittavat. Kriittisen massan saavuttaminen muuttamalla potentiaaliset kilpailijat liittolaisiksi. Yhdessä erikoistuminen, jossa aikaisemmat erilliset resurssit, kyvyt ja tiedot yhdistetään synnyttämään uutta arvoa. Monille pienille yrityksille selviytymiskeino. Tyypillisesti lyhytaikainen. Lyhytaikaisuus tekee luottamuksen ja sitoutumisen kehittämisestä vaikeaa. Tämän vuoksi allianssit turvautuvat enemmän asetettuihin tavoitteisiin ja yhteisiin päämääriin. Yhteistyökumppaneiden yhteensopivuus tärkeää. Herkkä epäonnistumaan.
34 Yhteisyritys yhteistoimintamallina Konsortio l. työyhtymä on kahden tai useamman yrityksen muodostama tilapäinen yhteenliittymä jonkin asian tekemiseksi. Motiivit Rakenne Resurssit Strategia Ajaa yritysten yhteistä etua Ajatus taloudellisen ja sisällöllisen hyödyn yhteisvaikutuksesta yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Kustannusten ja riskien jakaminen, harvinaisemman asiantuntemuksen ja laitteiston yhdistäminen, Riskienhallinta, toimintaedellytysten edistäminen ja synergiaedut. Yritysten muodostama projektiorganisaatio tai oma osakeyhtiö Organisaatioina aina yksilöllisiä ja koko vaihtelee Verkostomaisempia ja osa institutionaalisempia Ei-muodollisessa vastuu konsortion toiminnasta vaihtuu jäsen-instituutioiden kesken Perustuu jäseninstituutioiden välisiin sopimuksiin Resursseja sekä jaetaan että yhdistetään Organisaatio, jolla on vakituinen henkilöstö Taloudellisesti autonominen (oma budjetti, varainhankinta, varat ja velat) Muodollisessa konsortiossa on erillinen henkilöstö ja organisaatiorakenne Erikoistuneet konsortio keskittyy yhteen tiettyyn alaan tai tavoitteeseen, Monialaisissa konsortioissa yhteistyö organisoidaan useisiin rinnakkaisiin aloihin tai tavoitteisiin. Konsortio on löyhä yhteistyömuoto, sillä osanotto on vapaaehtoista ja sopimuksenvaraista Toisaalta konsortio on raskas toimintamuoto, sillä se edellyttää erillistä organisaatiota, päätöksentekoa ja hallintoa. Konsortio on toimintamallina varsin herkkä epäonnistumisille.
35 Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen Työkalut Yhteistoiminnan hyötyanalyysi (Suunnittelupohja) Yhteistoiminnan tulevaisuus (Suunnittelupohja) Yhteinen liikeidea (Suunnittelupohja) Projektisuunnitelma (Suunnittelupohja) Yhteistoimintamallit (esimerkit) Yhteistyösopimusmallit Valintakriteerit
36 Yhteistoimintaprosessi - Tarjous Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen
37 Yhteistoimintaprosessi Tarjous Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla Miten toimimme tarjousvaiheessa? Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin suunnittelu Onko yhteistoimintamallimme sopiva myös toteutusprojektissa? Pitääkö yhteistoimintamallia muuttaa? Tarjouksen jättäminen Siirrytään odottamaan tarjouksen käsittelyä ja valmistaudutaan toimitusvaiheeseen.
38 Yhteistoimintaprosessi - Tarjous Tarjouspyynnön vastaanotto Tarjouspyynnön esikäsittely Tarjouksen laatiminen Tarjouksen jättäminen Yhteistoimintamallin rakentaminen Yhteistoimintamallin tarkistaminen
39 Yhteistoiminta tarjousvaiheessa Miten teemme yhdessä tarjouksen? Kuka vastaanotto tarjouspyynnön? Kuka johtaa tarjouksen tekemistä? Ketkä kaikki osallistuvat? Kuka kuuluu valmisteluryhmään? Kuka jättää tarjouksen? Miten tulemme toimimaan jos tarjouksemme hyväksytään? Yhteistoimintamallin tulee määritellä myös miten toimimme yhdessä tarjousvaiheessa. Kun tarjous on jätetty yhteistoimintamallissa pitää olla sovittuna miten toimimme (osana tarjousta) jos/kun tarjous hyväksytään. Työkalut: Tarjousprosessi
40 Yhteistoimintaprosessi - Toimitus Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen
41 Yhteistoimintaprosessi - Toimitus Sopimuksen tekeminen Tarjouksen hyväksyminen ja toimitussopimuksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamuodolla. Toimitusprojektin hallinta Miten olemme sitoutuneet toimimaan toimitusprojektissa. Miten toimitusprojektia johdamme?
42 Yhteistoimintaprosessi - Toimitus Tarjouksen hyväksyminen (tilaaja) Sopimusneuvottelut Sopimuksen laatiminen ja allekirjoittaminen Toimitusprojektin hallinta ja johtaminen Toimitusprojektin käynnistys
43 Yhteistoiminta toimitusvaiheessa Miten hoidamme toimitusprojektin? Kuka johtaa? Ketkä kaikki osallistuvat? Miten toimimme käytännössä? Yhteistoimintamallin tulee määritellä myös miten toimimme yhdessä toimitusvaiheessa. Kun tarjous on jätetty yhteistoimintamallissa pitää olla sovittuna miten toimimme (osana tarjousta) kun tarjous hyväksytään. Työkalut: Toimitusprojektisuunnitelma
44 Yhteistoimintaprosessi - Kehittäminen Valmistelu Tarjous Toimitus Yhteistoiminnan valmistelu ja aloittaminen Yhteistoiminnan tavoitteiden asettaminen. Yritysryhmän kokoaminen. Yhteistoiminnan suunnittelu ja rakentaminen. Yhteistoiminta tarjouksen tekemisessä Tarjouksen tekeminen sovitulla yhteistoimintamallilla. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin tarkistaminen. Toimitusvaiheen yhteistoimintamallin rakentaminen. Yhteistoiminta palvelun/tuotteen toimituksessa Yhteistoiminta sovitulla yhteistoimintamallilla. Yhteistoiminnan johtaminen ja kehittäminen
45 Yhteistoimintaprosessi Johtaminen ja kehittäminen Nykytilan arviointi Johtopäätösten tekeminen ja toimenpiteiden suorittaminen Muutosten tunnistaminen ja niiden vaikutusten arviointi Riskien arvioiminen Tulevaisuuden hahmottaminen
46 Nykytilan arviointi Miten yhteistoimintamme sujuu? Onko mallimme toimiva, entä motivaatio? Saavutammeko haluttuja tuloksia? Talous Markkinat Asiakkaat Mitkä ovat vahvuutemme, entä heikkoutemme? Mitä uhkia näemme, entä mahdollisuuksia? Työkalut SWOT-analyysi (suunnittelupohja) Yhteistoiminnan itsearviointi (suunnittelupohja)
47 Johtaminen ja kehittäminen Tulevaisuuden hahmottaminen Mitä muuta voisimme tehdä yhdessä? Miten voimme täydentää yritysryhmää? Mitä seuraavaksi? Riskien arvioiminen Mitä riskejä on yhteistoiminnassamme? Miten riskejä voimme vähentää? Johtopäätösten tekeminen ja toimenpiteet Yritysryhmän täydentäminen Purkaminen Muut toimenpiteet Pyritään säännölliseen yhteistoiminnan arviointiin, tavoitteiden ja resurssien tarkistamiseen ja reagointiin yhteistyövalmiuksien kehittämiseksi.
48 Yhteistoiminnan purkaminen Mitkä ovat syyt purkamisen taustalla Määräaikaisuus Yritysryhmän jäsenen poistuminen Sisäiset ristiriidat Tulosten kerääminen Taloudelliset tulokset Olemassa olevat resurssit Immateriaalioikeudet Aikaansaatu yhteistoimintakonsepti Yhteistyösuhteet Hyödyn ja resurssien jako Oikeudenmukaisuuden periaate Panokset vs. hyödyt Jatkotoimenpiteiden sopiminen Uudet yhteistyömahdollisuudet
49 4. Työkalut 1.Yleistä 2.Yhteistoiminnan tavoitteet Miksi manuaali? Miten sitä voidaan hyödyntää? Missä yhteistyön pihvi? Mitä mahdollisuuksia yhteistoiminta tuo yrityksille? Rakenne 3.Yhteistoimintaprosessi 4.Työkalut Miten yhteistoimintaa kehitetään? Mitä yhteistoimintamallia käytetään? Suunnittelutyökaluja Tukimateriaalia yhteistoiminnan suunnitteluun 5.Tukevaa materiaalia Muuta yhteistoimintaan liittyvää taustamateriaalia
50 Yhteistoiminnan tavoitteet Yhteistoiminnan tarve: Taloudellinen kasvu Osaaminen lisääminen? Miten yhteistoiminta tukee yrityksen kasvua: Tarjoaman monipuolistuminen Keskittäminen? Yhteistyöalue: Hankinnat Rahoitus Markkinointi Kansainvälistyminen Tuotekehitys Tuotanto Osaaminen?
51 Yhteistyökumppanikriteerit Osaaminen? Nykytila Tahtotila Muutostarve Yhteistyötapa? Yrityksen toiminnan ja tuotteiden laatu? Yrityksen maine? Yrityksen resurssit? Henkilö Raha Kalusto Toimialan määräykset ja vaatimukset (viranomaismääräykset) Yrityksen olemassa olevat suhteet ja verkosto? Yrityksen asiakkaat ja referenssit? Yhteistyökumppanien vertailu
52 Toimialavaatimukset Noudatettavia standardeja ja ohjeita (sekä tekniset että laatu) mm. IAEA GS-R-3 STUK YVL-ohjeet, päätökset Ydinenergia-alan standardit ASME, KTA, RCC-M Teollisuusstandardit soveltuvin osin ISO 9001:2008, ISO 14001, ISO Projektikohtaiset ohjeet Luvanhaltijan on varmistettava, että hankkeessa noudatettavat tekniset standardit, YVL-ohjeet ja viranomaispäätökset ovat kaikkien hankkeeseen osallistuvien tiedossa ja että niitä noudatetaan johdonmukaisella tavalla. (STUK suositus #25, OL3 EDG-tutkintaraportti, )
53 Safety class Säännöstöt ja standardit, esimerkki Mechanical components I&C Electrical Construction Quality SC 1 ASME/NB / RCC-M / KTA SC 2 ASME/NC / RCC-M / KTA SC 3 Nonsafety ASME/ND EN EN EN EN (PED + machine dir) ISO 9000 / 9001 / 9004 / IEC, IEEE nuclear specific IEC NUREG-0711 IEC, IEEE nuclear specific SFS 6000/1/2 IEC, IEEE nuclear specific SFS 6000/1/2 Eurocode 2&3 + additional Eurocode 2&3 / RakMK (Finnish) IEC SFS 6000/1/2 Eurocode 2&3 / RakMK (Finnish) Lisäksi paikallinen lainsäädäntö, Suomessa erityisesti YVL-ohjeet Myös ympäristöön ja työturvallisuuteen liittyvät ISO14001, OHSAS18001 Sopimuksessa esitetty noudatettavat säännöstöt ja standardit ASME-NQA-1- P1&2 (QA) IAEA GS-R-3 (QM) The Management System for Facilities and Activities ISO 9000 / 9001 / 9004 / 10005
54 Yhteistoimintayritysten valintanäkökulmat 1. Kenelle olisi hyötyä meidän osaamisestamme tai kenen osaamisesta meille olisi hyötyä? 2. Kenen heikkouksia voisimme paikata omilla vahvuuksillamme tai kenen vahvuuksilla voisimme paikata omia heikkouksiamme? 3. Kenen uhat voisimme kääntää mahdollisuuksiksi tai kenen avulla voisimme kääntää omat uhkamme mahdollisuuksiksi? 4. Kenen kilpailuetua voisimme kohentaa tai kenen avulla voisimme kohentaa omaa kilpailuetuamme? 5. Kenen kustannuksia voisimme alentaa tai kenen avulla voisimme alentaa omia kustannuksiamme? 6. Kenen suorituskykyä voisimme parantaa tai kenen avulla voisimme parantaa omaa kilpailukykyä? 7. Miten löydämme yhteistyökumppanin, jonka ei kannata erota liittoutumasta oman kilpailuetunsa vuoksi?
55 Yhteistoiminnan hyödyt Yhdessä saavutettavia etuja: Yhteistoiminnan Vahvuudet Heikkoudet Mahdollisuudet Uhat Johtopäätökset Lähdemmekö jatkamaan? Päätös yhteistoiminnan suunnitteluun ja rakentamiseen ryhtymisestä
56 Yhteistoiminnan tulevaisuus Mitä olemme saaneet aikaiseksi 3-5 vuoden kuluttua? Missä olemme 3-5 vuoden kuluttua? Talous Asiakkaat Tuotteet ja palvelut Yhteistoiminnan laajuus Toimintatavat ja prosessit??? Miten yhteistoiminnan hyödyt jakaantuvat?
57 Yhteinen liikeidea Asiakkaat? Asiakkaiden tarpeet? Miten luomme asiakkaalle lisäarvoa? Mitkä ovat tuotteemme? Mitkä ovat resurssimme? Mikä on osaamisemme? Miten erotumme kilpailijoistamme? Miten toimimme? Yhteistoiminnan periaatteet Tuotanto Jakelu Myynti ja markkinointi Yhteistoiminnan riskit?
Teollinen YV-klusteri alueelle
Teollinen YV-klusteri alueelle 14.4.2016, Technopolis Oulu Rauno Liikamaa 11.4.2016 FinNuclear 1 Esimerkki vaatimuksista, joita toimittajaan voi kohdistua 990 / 1987 161 / 1988 736 / 2008 717 / 2013 954
LisätiedotVerkottumisen mahdollisuudet
Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös
LisätiedotIPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015
Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja
LisätiedotRajapintoja, case valutyö Lähde: FinNuclear ry
Laaja toimitusketju Turvallisuus Kyvykkyys Suomen laki, YVLohjeet Kokemus Laatu Auditointi Markkinointi Standardit Suunnittelu Rakentaminen Kilpailukykyinen hinta Aikataulu Alihankinnat Laitteet, järjestelmät,
LisätiedotLiiketoimintasuunnitelma vuosille
Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja
LisätiedotPUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO
Osaamisen lisäämisellä tukea kansainvälistymiseen PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Johtamistaidon Opisto JTO Elinkeinoelämän arvostetuin ja tunnetuin johtamiskouluttaja ja
LisätiedotMETALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING
METALLIALAN OSUUSKUNTASELVITYS, RAMBOLL MANAGEMENT CONSULTING Alustavien selvitystulosten esittely Ryhmätyöskentely Me-TALLI liiketoimintamallissa Ryhmä 1: Tarjonta ja asiakas näkökulma, Ryhmä 2: Toiminnan
LisätiedotRaahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004
Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi
LisätiedotPyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja
Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien
LisätiedotITS Finland esiselvitys
ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys
LisätiedotMaailma muu(uu meidän on muute(ava toimintatapojamme
Maailma muu(uu meidän on muute(ava toimintatapojamme Kanna(ava liiketoiminta vaa5i johtamista mitä se on? (Risto Harisalo) Management asioiden johtamista Suunnittelua Organisointia ja roolitusta Ohjausta
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotValtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi
Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen
LisätiedotTuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry
Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen
LisätiedotDream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff
Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on
LisätiedotAlustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
LisätiedotSosiaaliset yritykset
Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku
LisätiedotVahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen
KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella
LisätiedotProjekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus
Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät
LisätiedotIII Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009
Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku
LisätiedotTietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013
Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin
LisätiedotKasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen
Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä
LisätiedotProjektinhallinta SFS-ISO mukaan
Projektinhallinta SFS-ISO 21500 mukaan (Ohjeita projektinhallinnasta, 2012) 13.4.2017 Panu Kiviluoma Osaamistavoitteet Luennon jälkeen osaat selittää, mitä tarkoitetaan Projektilla Projektinhallinnalla
LisätiedotOULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:
OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.
LisätiedotTulevaisuus on hybrideissä
Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari
LisätiedotMuutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen
KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen
LisätiedotMore is More. Yksin vai yhdessä 11.12.2012. Harri Meller/JSL Partners Oy
More is More Yksin vai yhdessä 11.12.2012 Harri Meller/JSL Partners Oy Valmentaja: Harri Meller Yli 30 vuoden kokemus liike-elämästä, tukkukaupan ja vähittäiskaupan myynnistä ja markkinoinnista sekä maahantuonnista
LisätiedotProjektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA
Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää
LisätiedotEspoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro
Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen
LisätiedotTekes riskirahoittajana -
Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana
LisätiedotBrand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille
Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen
LisätiedotSKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab
SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1
Lisätiedotwww.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat
Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),
LisätiedotVerkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014
Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat
LisätiedotMuutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt
LisätiedotSHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät
SHOK - Strategisen huippuosaamisen keskittymät Innovaatioyhteistyöstä maailmanluokan läpimurtoja Tiede Hyvinvointi Strategia Huippuosaaminen Yhteistyö Kehitys Kasvu Talous innovaatiot Tulevaisuus Tutkimus
LisätiedotTuotanto- ja palveluverkostot
Tuotanto- ja palveluverkostot Suuri Kuva selvitys Tuotanto- ja palveluverkostot Teknologiateollisuus ry Suuri Kuva -selvitys Yhtenä päämääränä uuden lähestymistavan tuottaminen varsin heterogeenisen yrityskentän
LisätiedotHALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY
Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa
LisätiedotHevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta
Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Miksi hanke ja tutkimus? Kasvava toimiala Harrastuksesta yritystoimintaa Suuret kiinteät kulut Suuret riskit Heikko
LisätiedotPalveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu
Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä
LisätiedotEspoon kaupungin omistajapolitiikka
Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...
LisätiedotHAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS
Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kasvuyrityksen johtaminen (KASVU V 30 opiskelijaa) ja Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (MEKON II 25
LisätiedotJOHTAMISEN ARKKITEHTUURI
JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta
LisätiedotYRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen
YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä
LisätiedotSiSällyS Kirjoit tajat termistöä johdanto 1.1 Kilpailutuksen lähtökohdat 1.2 Osaava kilpailuttaja 1.3 Tavoitteiden selvittäminen
Sisällys Kirjoittajat 2 Termistöä 11 1 Johdanto 13 1.1 Kilpailutuksen lähtökohdat 14 1.1.1 Tavoitteena onnistuminen 14 1.1.2 Kaikki mukaan 15 1.1.3 Yhteinen asiakas 17 1.1.4 Läpinäkyvää toimintaa 17 1.1.5
LisätiedotTuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1
Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen
LisätiedotHanhikivi 1 hanke Juha Miikkulainen ( koostettu tiivistelmä opettajakoulutuksen taustamateriaaliksi)
Hanhikivi 1 hanke 18.11.2013 Juha Miikkulainen (24.3.2016 koostettu tiivistelmä opettajakoulutuksen taustamateriaaliksi) Suunnittelustandardien valinnasta Luokka Mekaaniset laitteet TL 1 ASME/NB / RCC-M
Lisätiedotwww.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT
www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa
LisätiedotMiten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen?
TEOLLISUUDEN PALVELULIIKETOIMINTA -SEMINAARI 23.5.2013 Savonia-amk Miten projektoin yrityksen palveluliiketoiminnan kehittämistarpeen? Heikki Passiniemi toimialapäällikkö, Ylä-Savon Kehitys Oy 23.5.2013
LisätiedotAllianssimalli. Kehto-foorumi 1.11.2012. 1.11.2012 Milko Tietäväinen
Allianssimalli Kehto-foorumi 1.11.2012 Allianssimalli Allianssi on valtioliitto (Gummerus sssk 2001) Allianssi on valtioliitto ja myös aatteellinen, kaupallinen tai muu sellainen yhteenliittymä (wikipedia
LisätiedotKasvuun johtaminen -koulutus
Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun
LisätiedotMiten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant
Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x
LisätiedotMiksi 1080 kannattaa tehdä?
Liiketoiminta 1080 Miksi 1080 kannattaa tehdä? Kirkastettu kokonaiskuva yrityksen tavoitteista, strategiasta & ohjausjärjestelmästä Selkeä näkemys yrityksen strategiaohjauksen kehitysalueista Erottuva,
LisätiedotPuuhallikumppanit. Yhteenliittymä markkinoinnin työvälineenä. Palvelevat puuyritykset Martti Kangasniemi
Puuhallikumppanit Yhteenliittymä markkinoinnin työvälineenä Palvelevat puuyritykset Martti Kangasniemi Suomen Metsäkeskus Maakunnallisesta valtakunnalliseksi 2012 Julkiset palvelut/ Metsäpalvelut Metsälait
LisätiedotHAASTATTELUT OSUUSKUNNAN PERUSTAMISEN EDELLYTYKSISTÄ JA MAHDOLLISUUKSISTA
HAASTATTELUT OSUUSKUNNAN PERUSTAMISEN EDELLYTYKSISTÄ JA MAHDOLLISUUKSISTA Osuuskunnan mahdollisten asiakkaiden haastattelut (N=10) Haastateltavat pienistä (7 hlöä, liikevaihto 1,3 M) metallialan yrityksistä
LisätiedotJohdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala
Johdatus projektitoimintaan Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Projektin määritelmä Projekti on 1) määräaikainen, tavoitteellinen ja toimintavalikoimaltaan rajattu, 2) suunnitelmallinen, 3) yhden
LisätiedotMonitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa
Liite 2 Yksityisen sektorin työnantajaedunvalvontaa Monitoimialainen työnantajaedunvalvoja kuntakonsernissa AVAINTAn missio AVAINTA toimii kuntaomisteisten yritysten ja yhteisöjen työnantajaedunvalvojana
LisätiedotP-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi
P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),
LisätiedotTässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.
28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta
LisätiedotTOIMIVA YHDISTYS. Yhdistystoiminnan päivittäminen
TOIMIVA YHDISTYS Yhdistystoiminnan päivittäminen Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistys ry:n hallinnoimassa ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamassa hankkeessa vuosina 2012-2015 mahdollistettiin yhdistystoiminnan
LisätiedotYrittäjäpolvenvaihdos
Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi
LisätiedotTietojärjestelmien hankinta ja ICT-projektit
Tietojärjestelmien hankinta ja ICT-projektit Lauri Tapola Kevät 2017 Miksi aihe on tärkeä? IT projekteista onnistuu: 34 % kustannusarvion ja aikataulun mukaisina 51 % ylittää arviot (80 % aikatauluylityksiä)
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
Lisätiedotkumppanuus Järjestöjen, kuntien ja maakuntien Mistä oikein on kysymys?
Järjestöjen, kuntien ja maakuntien kumppanuus Mistä oikein on kysymys? Kommenttipuheenvuoro Oulu 16.11.2017 Ritva Pihlaja asiantuntija ritva@pihlaja.fi 0400 895 140 Tulevaisuuden kunta Järjestöjen rooli
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
LisätiedotLiiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11
Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite
LisätiedotMeriklusterin osaamispohjan kehittäminen
Meriklusterin osaamispohjan kehittäminen EMKR:n meripolitiikan rahoituksen painopisteet Havaintoja: Elinkeinopolitiikka ei näy kuvassa! Pitäisi olla keskeinen osa meripolitiikkaa. Tarve kansalliselle meripolitiikalle,
LisätiedotPK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT
PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014
LisätiedotLogistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012
Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma
LisätiedotIPT 2. Hankinnan suunnittelu työpaja Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt
IPT 2 Hankinnan suunnittelu työpaja 8.-9.6.2017 Allianssikyvykkyys ja ryhmätyöskentelyn arviointi Annika Brandt Aiemmasta IPT-työpajasta Tarjoajan vähimmäisvaatimukset ja valintakriteerit? Tilaajan tavoitteet
LisätiedotVerkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa
Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen
LisätiedotYhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.
Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke
LisätiedotTik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta
Tik-76.612 Ohjelmistotuoteliiketoiminta Luennot ja projekti synty suunnittelu käynnistys ohjaus päätös operointi Ti 12.3 To 14.3 Ti 19.3 To 21.3 Ti 26.3 To 4.4 Ti 9.4 To 11.4 Ti 16.4 Ti 18.4 To 23.4 Kurssin
LisätiedotKAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN. a) Ammattitaitovaatimukset
KAIKILLE YHTEINEN TUTKINNON OSA 1 MYYNTIIN VALMISTAUTUMINEN a) Ammattitaitovaatimukset Tutkinnon osan suorittaja osaa omassa myyntityössään toimia liiketoiminnan keskeisten periaatteiden ja organisaationsa
LisätiedotVisiona innovatiivisuus, ammattitaitoisuus ja kustannustehokkuus hankintojen hallittu haltuunotto
Visiona innovatiivisuus, ammattitaitoisuus ja kustannustehokkuus hankintojen hallittu haltuunotto Pauliina Lautiainen hankinta- ja logistiikkajohtaja Turun kaupunki 30.1.2014 VISO hankkeen verkostotapaaminen
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392278355833/0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Tutkimukseen, tuotteen, palvelun, osaamisen ja/tai menetelmän kehittämiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen
LisätiedotYritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet. Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT
Yritysverkoston strateginen kehittäminen ja kehittämisen välineet Verka- menetelmäpaketti Katri Valkokari VTT Sisältö Verkostojen elinkaarimalli Verka- mentelmäkehitysprojektin aineisto strategisen kehittämisen
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana
Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen
LisätiedotWWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi Kunta. Diaari 1392289672603/0/2014
Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Yritys Kehittäminen kohdistuu pääosin Liiketoiminnan kasvuun ja kansainvälistymiseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus 1234567-8 Yrityksen nimi Demo nimi Postiosoite
LisätiedotVerkostojen tehokas tiedonhallinta
Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston
LisätiedotSTRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA
STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa
LisätiedotTyökalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin
Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla
LisätiedotJärjestelyt ja uudenlaiset toimintatavat FCG Konsultointi
Järjestelyt ja uudenlaiset toimintatavat FCG Konsultointi 12.9.2019 Kuntien ja julkisyhteisöjen toiminnan mahdollisuudet ja reunaehdot organisointitapoja mietittäessä Kuntien ja julkisyhteisöjen toiminnan
LisätiedotLiiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,
YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien
LisätiedotJHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja
JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä
LisätiedotKumppanisi työyhteisösi liiketoiminnan kehittämisessä
Kumppanisi työyhteisösi liiketoiminnan kehittämisessä Toimiala Online kevätseminaari 12.4.2011 Ami- säätiö, Amiedu Taina Virtanen Suomen suurin ammatillinen aikuiskouluttaja Vahva vaikuttaja jo yli 30
LisätiedotOhjelmajohtamisen kehittäminen
Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia
LisätiedotMuutoksessa elämisen taidot
Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys
LisätiedotMarkkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén
Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä
LisätiedotKiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch
Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin
LisätiedotMarket Expander & QUUM analyysi
Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista
LisätiedotIsännöinnin laatu ja palveluntoimittajan valinnassa käytettävät työkalut. Laatua isännöintiin hallitusten osto-osaamisella
Isännöinnin laatu ja palveluntoimittajan valinnassa käytettävät työkalut Laatua isännöintiin hallitusten osto-osaamisella Isännöinnin laatu Palvelun laatu Mitä laatu on? toiminnallinen, tekninen, imagollinen
LisätiedotKEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ
KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS
LisätiedotYritysyhteenliittymän markkinointi
Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
LisätiedotTRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö
TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden
LisätiedotONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt
1 ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 2 0. LÄHTÖKOHDAT Ei ole merkitystä, mikä on toimiala: liiketoiminnan lainalaisuudet ovat aina samat. Ei ole merkitystä, mikä
LisätiedotMallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden
LisätiedotMitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000
Suomen Riskienhallintayhdistys Miniseminaari 21.9.2010 Mitä riskienhallinnan auditointi voisi tarkoittaa - referenssinä ISO 31000 Lassi Väisänen Matti Paakkolanvaara Yrityksen ja riskienhallinnan kehitysvaiheet
Lisätiedot