Kannustava vuorovaikutus varhaiskasvatuksessa Saija Tanhuanpää
|
|
- Aki Salo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kannustava vuorovaikutus varhaiskasvatuksessa Saija Tanhuanpää
2 Varhaiskasvatus yhteiskunnassa KASVU- YHTEISÖ DEMO- KRAAT- TINEN YHTEISÖ OPPIMISEN PAIKKA 4/20/2016 OSA KUNTAA YHTEIS- KUNTAA PÄIVÄKOTI PAIKKA MYÖS VANHEM- MILLE TILA, JOSSA KOHDA- TAAN VERTAISIA
3 Mitä kasvatus ja opetus on? I Kasvatus on jonkun henkilön tukemista, kertomista mikä on väärin ja mikä on oikein, sen ihmisen kanssa viettämistä yhteistä aikaa jne. (tyttö 12 v). Opetus on
4 Pedagogiikkaa Krokfors 2007 Lähtökohtana on ajatus siitä, että opetus kasvatustieteellisenä käsitteenä on jatkuva prosessi preinteraktion (suunnittelun) interaktion (vuorovaikutuksen) ja postinteraktion (arvioinnin) kehällä Osallistavassa pedagogiikassa keskeistä on kaikkien osallistuminen. Enää ei suunnitella sitä, mitä opetetaan tai opitaan vaan paremminkin sitä, miten yhdessä suunnitellaan oppimista ja minkälaista toimijuutta se oppilailta ja opettajalta edellyttää 4/20/2016
5 Yhteistoiminnallinen oppiminen Näykki 2014 Tiedollisesti ja taidollisesti haastava oppimisprosessi Taitavuus on kiinni ryhmän jäsenten aktiivisesta kyvystä reflektoida omaa toimintaansa ja jakaa ajatuksiaan Tehokas yhteistoiminta edellyttää kaikkien ryhmän jäsenten proaktiivisuutta yhteisesti hankitun tiedon jakamisessa ja lisäksi omien tunteiden ilmaisemista, tuntemista ja tiedostamista 4/20/2016
6 Osallisuuden toimintakulttuuri AMMATILLINEN VUOROVAIKUTUS Nousiainen & Piekkari 2005 Peruselementtien tulee olla kunnossa: asenne, ympäristö ym. tekijät Ammatillisessa vuorovaikutuksessa nousevat esiin vuorovaikutusvastuu hyvä tahto välittäminen ihmisen kunnioitus vastuu omista ajatuksista, tunteista ja teoista oikein kuuleminen ymmärtäminen tärkeiden asioiden sanominen rehellisyys 4/20/2016
7 Osallisuus opetukseen Antti Moilanen 2014, Kasvatustieteen päivät Jos opetus edellyttää oppilailta liian suurta määrää itsesäätelyä, oppimisympäristön vaatimusten ja oppilaiden kykyjen välille syntyy tuhoava jännite. Siksi avoimeen opetukseen siirtyminen tulisi tehdä sellaisen avoimen opetuksen mallin avulla, jossa avoimuuden aste eri dimensioiden suhteen on melko pieni. 4/20/2016
8 Oppimisympäristön merkitys Turvallinen Lasta kunnioittava Vuorovaikutteinen ympäristö Leikin avulla oppiminen Lähiaikuisten yhteistoiminnan merkitys: Yhteinen suunnittelu Aikuinen /aikuiset vastaa /-vat vuorovaikutuksesta, (myös vanhempien suhteen tapahtuvasta vuorovaikutuksesta) Liittyvät: lapset / henkilöstö / perheet / hallinto / moniammatillinen, monialainen yhteisö 4/20/2016 Sumeat rajapinnat
9 Hyvän osallisuuden tunnusmerkit Dialogia, vuorovaikutusta ja palautetta Kuuluu kaikille Oikea-aikaista Turvallista Demokraattista? Kohderyhmän kokoista ja näköistä Tasa-arvoista, luo tunteen arvokkuudesta ja hyväksymisestä 4/20/2016
10 Perhekeskeinen vuorovaikutustapa (McWilliam, Maxwell & Sloper 1999) mielenkiinto lapsen ohella koko perheestä positiivisuus - ajatellaan perheestä hyvää sensitiivisyys - ymmärretään perheiden tarpeita ystävällisyys kohtelu ystävällisesti ja kunnioittavasti
11 Lasten oikeudet YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen (LOS) kolme perusoikeutta: PROTECTION = OIKEUS HOIVAAN JA SUOJELUUN PROVISION = OIKEUS OSUUTEEN YHTEISKUNNAN VOIMAVAROISTA PARTICIPATION = OIKEUS OSALLISTUA IKÄNSÄ JA KEHITYSTASONSA MUKAISESTI ITSEÄÄN KOSKEVAAN PÄÄTÖKSENTEKOON MYÖS 4. P = PROMOTION EDISTÄÄ OIKEUKSIEN TOTEUTTAMISTA MYÖS 5. P = PROCESS LOS ON JATKUVA PROSESSI I 4/20/2016
12 Kannustava vuorovaikutus Empatiaan perustuva Terveyttä ja hyvinvointia edistävä Yksinkertainen ja selkeä Yleispätevä Yhteiskuntasuuntautunut 4/20/2016 Klara Schauman-Ahlberg
13 ICDP = International Child Development Program ruotsiksi VÄGLEDANDE SAMSPEL suomeksi KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS Norjalaisten professorien Karsten Hundeiden ja Henning Ryen kehittämä Käytössä nykyisin noin 20 maassa Tapa lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteuttamiseksi Pohjoismaissa ensimmäiset ohjaajat koulutettiin vuonna 1999 ja tämän jälkeen ohjelmaa on kehitetty jatkuvasti yhteistyössä Norjan ja Tanskan verkostojen kanssa 4/20/2016
14 Pohjautuu kehityspsykologiaan Turvallinen kiintymyssuhde Kyky herkistyä (empatia) ja olla läsnä Tunteiden vastavuoroinen huomioiminen ja tulkinta Vuorovaikutuksellinen ymmärtäminen Sosiokulttuurinen ympäristö Huomion ja tuen kohdistaminen taitoihin sekä mielenkiinnon kohteisiin Tärkeän tiedon ja osaamisen välittäminen ympäröivästä maailmasta, jossa elämme 4/20/2016 Klara Schauman-Ahlberg
15 ICDP - mallin viisi tärkeintä tekijää I Lapsi persoonana ja lähiaikuisen määrittely lapsesta Hyvän vuorovaikutuksen kolme dialogia ja kahdeksan vuorovaikutusteemaa Lähiaikuisten sensitiivisyys ja ohjaus Perusperiaatteet opitun mallin implementoinnista ja pysyvyydestä Joustavat suunnitelmat eri kohderyhmille 4/20/2016
16 Lapsen kohtaaminen ja osallistuminen Lasten osallisuus ideointiin, toteutukseen ja arviointiin Mahdollisuus herkistyä lapsen kuulemiselle - välineitä lapsen ajatusten ja kokemusten ymmärtämiseen Tuottaa suoraa palautetta organisaation toiminnasta Kohtaaminen voi tuottaa vahvan kokemuksen oman työn merkityksestä Lasten kanssa työskentely koetaan palkitsevana, motivoivana ja työlle aikaisemmin annettuja merkityksiä muuttavana. 4/20/2016
17 Tutkimusta vuorovaikutuksen merkityksestä I Suotuisassa ympäristössä aikuinen on herkkä kuuntelemaan ja havainnoimaan lapsen kehon kieltä (Bae 2009, Karlsson 2005) Kansalaiskasvatus, yhteistoiminnallinen oppiminen ja kestävä kehitys tuovat kasvatustieteeseen sosiologista näkökulmaa (Corsaro 2005) Osallisuudessa korostetaan lapsen huomioimista yksilönä, subjektiivisena minänä (Linder & Breinhild Mortensen 2008, Hundeide 2005)
18 Tutkimusta vuorovaikutuksen merkityksestä I Aikuisen hoivan ja läheisyyden merkitys korostuu parempana oppimisprosessin hallintana. Lapsi kokee kouluviihtyvyyttä ja positiivista asennetta akateemisia taitoja kohtaan (Shin 2012, Lee 2006, Buchs & Ladd 2001) Aikuisen ja lapsen välisillä positiivisilla vuorovaikutussuhteilla on positiivisia pitkäaikaisvaikutuksia lapsen kehitykseen (Bowlby 1969) Lapsille muodostuu tuetussa ja turvallisessa ympäristössä laajempi tunnesanasto (Corsaro 2012, Westling ym. 2011, Hamre & Pianta 2006)
19 Tutkimusta vuorovaikutuksen merkityksestä I Aikuiset ovat äänessä % toimintahetken tai oppitunnin ajasta päiväkodissa ja koulussa (Karlsson 2008) Opettajat esittävät pitkiä kysymyssarjoja, johdattelevia kysymyksiä, johon lapset vastaavat usein yhdellä tai kahdella sanalla (Tizard & Hughes 1984, Gutirrez 1995, Riihelä 1996, Bruner 1996) Lasten keskinäinen vuorovaikutus edistää lapsen oppimista ja lapset oppivat paremmin toisilta lapsilta kuin opettajalta. Opettajan rooli muodostuu fasilitaattoriksi eli oppimisen mahdollistajaksi (Pramling Samuelsson, Dahlberg, Hundeide 2005)
20 Tutkimusta vuorovaikutuksen merkityksestä I Lapsilla on mahdollisuus tehdä valintoja, kommunikoida tuntemuksiaan, ideoitaan ja toiveitaan jo paljon ennen kuin he pystyvät kommunikoimaan puhutulla kielellä (UNICEF 2006, Moss 2005) Opettajan työhön kiinnittyminen näkyy aitona läsnäolona, toiminnan joustavuutena, johdonmukaisuutena ja sitoutumisena (Soini ym. 2012, OPS perusteet) Toimivat vuorovaikutussuhteet auttavat ryhmän aikuisia lasten yhteen saattajina ja leikkien rakentajina (Cantell 2012, Shin 2010) Tutkiva, reflektiivinen, oppimisprosessiin suuntautunut opettaja ottaa huomioon myös vanhempien näkemykset (Moss 2006, Pekki & Tamminen, Penn 1999)
21 Thomas (2002) Lasten keskinäiset suhteet vaihtelevat ja lapsen kokemus osallisuudesta muuttuu sen mukaan 1. Minkälaiset mahdollisuudet lapsella on valita, osallistuuko hän johonkin prosessiin vai ei 2. Saada tietoa tilanteesta, prosessista, omista oikeuksista ja roolista siinä 3. Mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoprosessiin 4. Mahdollisuus ilmaista itseään ja puhua omista ajatuksista ja mielipiteistä 5. Saada apua ja tukea itsensä ilmaisemiseen
22 Osallisuuden tikapuut / Vallankäytön portaat (Hart 1992, Shier 2001, Hoikkala 2002, Turja & Fonsen 2011 ) I 4/20/2016
23 Kannustava vuorovaikutus Kannustavan vuorovaikutuksen tärkeimmät osatekijät: I II III I Hoitajan käsitys lapsesta / oppilaasta / hoivaajasta Hyvän vuorovaikutuksen kolme dialogia ja kahdeksan vuorovaikutus - teemaa Sensitiivisyyden ja empatian periaatteet Hyvän vuorovaikutuksen kolme dialogia ja kahdeksan vuorovaikutusteemaa I Tunnepohjainen dialogi 1.Osoita positiivisia tunteita 2. Huomaa lapsi ja vastaa hänen aloitteisiinsa 3. Läheinen molemminpuolinen dialogi 4. Anna tunnustusta ja osoita arvostusta II Merkityksiä luova ja avartava dialogi 5. Yhteinen huomion kohde ja keskittyminen 6. Rikastuta lapsen kokemusta ulkomaailmasta kuvailemalla, mitä te molemmat koette ja osoita eläytymistäsi 7. Avarra merkityksen käsitettä ja selitä, mitä te molemmat koette yhdessä III Säätelevä ja rajat asettava dialogi 8a. Vaiheittainen suunnittelu 8b. Sovellettu tuki 8c. Säätely, jossa hyödynnetään käytännön tilanteita ja kiinteitä rutiineja 8d. Positiivinen rajojen asettelu Saija Tanhuanpää, saitan@utu.fi,
24 Emotionaalinen dialogi ilmaisu kosketus/eleet katse Osoita positiivisia tunteita Ilmaise positiivisia tunteita Hellä kosketus, huolenpito, lohdutus Näe toinen rakkaudella, osoittamalla huomiota Huomaa lapsi ja vastaa hänen aloitteisiinsa Nähdä seurata lapsen ajatuksia ja tekoja puheella Seuraamalla lapsen elekielen ilmaisuja Nähdä lapsen tarpeet, katsoa samansuuntaisesti ja toimia Läheinen molemminpuolinen dialogi Puhu läheisesti lapselle Kosketa lasta Katseiden vaihtoa, sensitiivisiä ilmaisuja Anna tunnustusta ja osoita arvostusta Kommentoi sanallisesti ja kiinnitä huomio positiivisiin asioihin Kannustus kosketuksella ja eleillä Kannustavia katseita
25 Merkityksiä luova ja laajentava dialogi teema ilmaisu toiminta Yhteinen huomion kohde ja keskittyminen Katso yhteinen katsekontakti kohteeseen tai tapahtumaan Osoittaa, näyttää, katsella samansuuntaisesti Rikastuta lapsen kokemusta ulkomaailmasta kuvailemalla, mitä te molemmat koette ja osoita eläytymistäsi Merkitys kuvaile tässä ja nyt Mikä se on? Anna selityksiä, kuvauksia Esittele kohteita, toimintaa Avarra merkityksen käsitettä ja selitä, mitä te molemmat koette yhdessä Miksi? Anna asialle selityksiä, vertailuja kertomuksia tai tarinoita. Laajenna mene kuvausten taakse Käytä draamaa tai pantomiimia
26 Säätelevä dialogi Auta lasta suunnittelemaan, säätelemään itseään ja oppimaan rajoja ja arvoja teema ilmaisu toiminta Vaiheittainen suunnittelu Ilmaistaan selkeä päämäärä, mitä kohti ollaan menossa ja miten Kannustetaan ja tuetaan lapsen ilmaisua ja annetaan lapselle tarkka vaihekohtainen kuva siitä, mitä tehdään Sovellettu tuki Aikuinen auttaa lasta löytämään erilaisia ratkaisuja ja tekee välikatsauksen etenemisestä lapsen tukeminen lapsen määrittelemän tarpeen mukaan Aikuinen auttaa näyttämällä liikkeen, miten toiminta toteutuu tai auttaa/tukee kädestä pitäen Säätely, jossa hyödynnetään käytännön tilanteita ja kiinteitä rutiineja Aikuinen luo sopivan oppimisympäristön, jossa toistuvat turvalliset rutiinit ja jossa lapsen on helppo aloittaa toiminta Luottamuksellinen, kannustava ilmapiiri Positiivinen rajojen asettelu Myönteinen ilmapiiri, jossa lasta arvostetaan sellaisena kuin hän on ja kunnioitetaan persoonana Positiivinen, kannustava ilmaisu, myötämielinen kosketus ja kannustava katse
27 Onko kolmiosi oikeinpäin? Säätelevä vuoropuhelu 12,7 % Merkityksiä luova vuoropuhelu 41,3 % Tunteisiin pohjautuva vuoropuhelu 46,0 % i 4/20/2016
28 Empaattinen samaistuminen Empaattinen alue ja sen rajat Yksityisyysalueen ulkopuolella: Lapseen ei samaistuta Yksityisyysalueen sisäpuolella: Lapsi koetaan omana henkilönä, omilla pehmeillä inhimillisillä tarpeillaan Lapsen torjuminen ja poissulkeminen Lapsi kokee ulkopuolisuutta Sisäistäminen Poissulkeminen Lapsi kokee että häntä kuullan ja hänen tarpeitaan tyydytetään Lasta laiminlyödään, pahoinpidellään Lapsi kokee yhteenkuuluvuutta K. Schauman-Ahlberg, ICDP,
29 Käsityksemme lapsesta Lapsi, joka koetaan hankalaksi käyttäytyy kaiken todennäköisyyden mukaan hankalasti, mikä vuorostaan vahvistaa ympäristön käsitystä, että lapsi on hankala! Itse asiassa juuri lapsen määrittely luo hänen käyttäytymisensä! Lapsen negatiivinen määrittely Negatiivinen käyttäytyminen Tällainen lapsi on määriteltävä uudestaan! Vahvistaa määrittelyä Klara Schauman-Ahlberg, 2012 I I
30 Käsityksemme toisesta aikuisesta minkälaisella eettisellä periaatteella kohtaamme aikuisen? Asiakkaan / Työtoverin? RAKKAUDEN KAKSOISKÄSKY: Tee toiselle samoin kuin tekisit itsellesi Toista ihmistä ei voi ymmärtää täydellisesti (Levinas 1969, Berger & Luckmann 2009) Tulisiko ajatella siis: Toiselle tulisi pyrkiä tekemään ei niin kuin itselleen - vaan kuten ymmärtää Toisen toivovan tehtävän itselleen
31 Lapsen (tai aikuisen) määrittely UUDELLEENMÄÄRITTELY -KAAVIO 1) Ajattele lasta/ aikuista, jonka kanssa on vaikea tulla toimeen, tai josta et pidä. 2) Anna välitön ja suora kuvaus lapsesta/ aikuisesta. 3) Muotoile tämä yhdellä tai useammalla ominaisuudella (adjektiivi). 4) Kerro tämä muille ryhmäläisille (dialogi). 5) Yrittäkää yhdessä löytää yksi tai useampi kuvaus, joka sisältää vähemmän negatiivisen adjektiivin (mahdollisimman positiivisen kuvan lapsesta/ henkilöstä). Miettikää uudelleen määriteltäessä, mistä tämä piirre johtuu. 6) Ota huomioon, että uudelleen määrittelyn on tunnuttava mahdolliselta. 7) Uudelleenmäärittelyt tehdään sen jälkeen pienin askelin aina positiivisempaa adjektiivia tavoitellen. 1. Määrittele lapsi (tai aikuinen) 2. Muunna määrittelysi positiivisemmaksi Henkilön määrittely 1. määrittely Liisa 1. määrittely 2. määrittely Positiivisempi arvio Hyökkäävä 3. määrittely Määritellään edellistä positiivisemmin 3. Kuukauden jälkeen voit muuttaa määrittelyn jälleen positiivisemmaksi 2. määrittely Liisa Hyökkäävä Ahdistunut 3. määrittely Liisa Hyökkäävä Ahdistunut Pelokas
32 4/20/2016 Lapsen kohtaaminen Vastavuoroisuus, kontakti ja tarkkaavaisuus Minkälainen toiminta saa lapsen huomion kohdistumaan siihen? Mikä kiinnittää lapsen huomion? Mistä lapsi on kiinnostunut ja mistä hän puhuu eniten? Minkälaiset kokemukset ovat tyypillisiä lapsen arjessa? Ovatko lapsi ja hoitaja vastavuoroisessa suhteessa leikkiessään yhdessä vai liittyykö suhteeseen häiriötekijöitä niin, että aikuinen ja lapsi puhuvat toistansa ohi tai ovat keskittyneet muihin asioihin? Onko hoitaja sijoittunut tilanteessa fyysisesti paikkaan, jossa on mahdollisuus luonnollisen kontaktin syntymiselle? Miten hoitaja kiinnittää lapsen huomion? Sopeuttaako hoitaja toimintansa lapsen aloitteisiin ja aktiiviseen toimintaan vai pakottaako hän lapsen toimimaan omien ajatustensa mukaan? Esittääkö hoitaja lapselle hänen mielenkiintoaan ja elämysmaailmaansa kiehtovia ajatuksia? Saako lapsi ilmaista omia ajatuksiaan? Tulevatko lapsen aloitteet esiin toiminnassa? Onko lapsen ja aikuisen suhde vastavuoroinen? Näyttävätkö aikuinen ja lapsi toisilleen eikielellisiä eleitä ja vahvistaako aikuinen lapsen toimintaa eleillä?
33 Osallisuutta Edistävät tekijät Estävät tekijät 4/20/2016 Positiivinen, kannustava ilmapiiri Hyvä didaktiikka: selkeät rakenteet Kasvatuskumppanuus: opettajan tunteminen tärkeää Palaute aamuin illoin Erilaiset yhteistyömuodot Yhteinen suunnittelu, tavoitteiden asettelu ja arviointi Halu osallistua ja olla yhteydessä myös toisten vanhempien kanssa Lapsikeskeiset menetelmät Toimintamuotona leikki Lapsilta tulevat ehdotukset ja niiden toteuttamisen tukeminen Arjessa joustavuutta Epäselvät roolit: kohtaamista ei tapahdu Toimintastrategian puuttuminen kasvatuskumppanuudessa Tarkka, etukäteen lukkoon lyöty esiopetussuunnitelma Arkuus yhteydenottamisessa, opettajalla ensisijainen vastuu Opettajan asettaminen ja asettuminen auktoriteettiasemaan Jännittäminen lapsen taitojen suhteen Vetäytyminen yhteistyöstä (vanhemmat, opettajat) Testit ja arviot Lapsilähtöisyyden ymmärtäminen väärin Esiopetuksen arki jää vieraaksi
34 I Oppiminen on iloinen asia! Yhteystiedot: Saija Tanhuanpää /20/2016
Vanhemmuuden tukeminen
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Vanhemmuuden tukeminen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijä: Virpi Kujala SISÄLTÖ Vanhemmuuden tukeminen ryhmässä
LisätiedotKANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS TUKEA VANHEMMUUTEEN 28.2.2014
KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS TUKEA VANHEMMUUTEEN 28.2.2014 Kannustavan vuorovaikutuksen / ICDP:n ohjelma International Child Development Programme Ohjelman kehittäneet Norjassa prof. Karsten Hundeide ja prof.
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotMielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.
Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
LisätiedotLapsen kuuleminen mitä se on?
Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pirkanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Tampere, 21.4.2015 Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön
LisätiedotLapsen kuuleminen mitä se on?
Lapsen kuuleminen mitä se on? Marjatta Kalliala Pohjanmaan VARHAISKASVATTAJA 2015 Vaasa, 11.5.2015 Lähtökohta: lapsen kuuleminen ja kuunteleminen on hyvä asia, lapsen sivuuttaminen ja välinpitämätön suhtautuminen
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotLAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
1/9 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien työväline, jonka avulla luodaan
LisätiedotKansalaisen taidot 2 (OPH 2011) Opettajan peruskysymykset
- UUSI OPS 2016 - Osallistava opetus ja oppilaan ajattelun kehittäminen Markus Leppiniemi Kansalaisen taidot 1 (OPH 2011) Ajattelun taidot Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot Käden ja ilmaisun taidot
LisätiedotEsiopetuksen arvot. Arvokysely tammikuu 2015
Esiopetuksen arvot Arvokysely tammikuu 2015 Yleistä kyselystä - Toteutettu Savonlinnan esiopetusyksiköissä - Aikuisille kysely netissä - Lapset keskustelivat ryhmissään aikuisen johdolla (valitsivat 12:sta
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotElämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen
Elämänkatsomustieto Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotNäkökulmia oppilaan ja opiskelijan kohtaamiseen
Näkökulmia oppilaan ja opiskelijan kohtaamiseen MITEN OPPILAS/OPISKELIJAHUOLTO VOI TUKEA KOHTAAMISTA? POP Oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämisohjelma 24.9.2009 Ritva Järvinen Opetusneuvos
LisätiedotVarhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 2015. Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa
Varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 2015 Lastenohjaajan asiantuntemus lapsivaikutusten arvioinnissa Kirkolliskokouksen päätös Kirkkojärjestys 23 luku 3 Lapsen edun edistämiseksi kirkollisen viranomaisen
LisätiedotIlo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä
Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä LTO, KT Piia Roos (KT Liisa Ahonen) Mitä uusi Vasu tuo tullessaan? 1 Jokainen lapsi on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin
Lisätiedot(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus
(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus 2017 2018 Sisällys 1 Toimintayksikön esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma 1.1 Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelman
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotMitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala
Mitä lapsen tulisi varhaiskasvatuksesta saada? Leikki-ikäisen hyvän kasvun eväät MLL 25.10.2013 Helsinki Marjatta Kalliala Lasta ei voida ohjelmoida kokemaan sitä mitä aikuiset toivovat hänen kokevan.
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET
ERITYISYYS JA YKSILÖLLISYYS - KUINKA HUOMIOIMME LASTEN JA PERHEIDEN TODELLISET TARPEET OULUN VARHAISKASVATTAJA MESSUT -2010 Riitta Kaivola / Piia Roos 19.11.2010 KUNNIOITUS Kaskela, M & Kekkonen, M. 2007.
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotLAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ
Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina
LisätiedotVanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys
Vanhemmuus ja kotoutuminen, verkostojen ja vertaisuuden merkitys Monikulttuurisuuden asiantuntija Mina Zandkarimi mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh: 0503256450 19.5.2014 PERHE JA MAAHANMUUTTO Maahanmuutto
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotLapsi, sinä olet tähti!
Lapsi, sinä olet tähti! Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa LTO, KT Piia Roos www.piiaroos.fi Päälle liimatut menetelmät vs. toimintakulttuurin kriittinen arviointi Mukaillen Fonsen & Parrila 2016 1.
LisätiedotMatkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi
Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden
LisätiedotKasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa
Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa VI Pohjoinen varhaiskasvatuspäivä Rakennetaan lapsen hyvää arkea Oulu 6.5.2010 Anu Määttä, kehittämiskoordinaattori,
LisätiedotEmpatiaosamäärä. Nimi: ********************************************************************************
Empatiaosamäärä EQ Nimi: ******************************************************************************** Luen jokainen väite huolellisesti ja arvioi, miten voimakkaasti olet tai eri sen kanssa. 1. Huomaan
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotVanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen
Vanhempien näkemyksiä alle kouluikäisen neurologista kuntoutusta ja ohjausta saavan lapsen kuntoutuksesta sekä heidän osallisuudestaan siihen Mäntykangas 2 Kysely toteutettiin strukturoidulla lomakkeella
LisätiedotVASU KAHVILAT Salpakankaan koulun kabinetti klo
VASU KAHVILAT 2017 Salpakankaan koulun kabinetti klo 12.30-14.00 6.3 29.3 12.4. 26.4. 3.5 Yksiköistä kahvilaan osallistuu 1-3 henkilöä Kahvilassa käsitellään yhteisössä keskusteltuja teemoja osallistujat
LisätiedotOPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa
OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016 Mikä on opetussuunnitelma? Opetussuunnitelma on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Siinä kerrotaan,
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotYhteisöllisyys yhdistää / Tukevasti alkuun toimintamalli esiopetuksessa. Merja v. Schantz
Yhteisöllisyys yhdistää / Tukevasti alkuun toimintamalli esiopetuksessa Yhteisöllisyyden tasot lapsiryhmä ja sen dynamiikka huoltajat yhdessä yhteistyö kodin kanssa henkilökunnan yhteistyö/ lähialueellisten
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotMerikosken päiväkodin toimintasuunnitelma
Merikosken päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintamme keskiössä on hyvinvoiva lapsi. Meille on tärkeää, että kaikki kokevat tulevansa arvostetuiksi omana itsenään. Aikuisten
LisätiedotLapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro
Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro Mirjam Kalland Varhaiskasvatuksen professori, Helsingin yliopisto 21.11.2018 Eri tasoiset sopimukset Julistus (declaration) ei juridisesti sitova Tahdonilmaisu,
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotRajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma
Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Työyhteisöllämme on yhteiset tavoitteet. Asettamamme tavoitteet pyrimme saavuttamaan yhteisillä toimintamalleilla ja käytännöillä.
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotKansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?
Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Round Table -keskustelu Marjo Piironen ja Liisa Timonen Marjo Piironen ja Liisa
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotKeinumetafora osallisuudesta
Keinumetafora osallisuudesta Ensimmäiset keinukokemukset lapset saavat yleensä aikuisten sylissä. Osallisuudenkin ensimmäiset kokemukset syntyvät siitä, kun lapsi kokee olevansa merkityksellinen, siihen
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotHyvällä mielellä vai pahalla päällä!
Hyvällä mielellä vai pahalla päällä! LAPSI JA TUNTEET Tiina Haapsalo MITÄ AJATTELET JA SANOT MINUSTA SITÄ LUULET MINUSTA SINÄ OLET SELLAINEN MINULLE MITEN NÄET MINUT USKO KUITENKIN ETTÄ MITÄ TEET MINULLE
LisätiedotOpetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen
Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia
LisätiedotMartinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma
Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotPäiväkoti Saarenhelmi
Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotTAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotTIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
TIKKAKOSKEN ALUEEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tikkakosken varhaiskasvatuspalvelut 41160 Tikkakoski SISÄLLYS 1. TIKKAKOSKEN VARHAISKASVATUSPALVELUT 2 2. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMIVA ARKI......3 3. HYVINVOIVA
LisätiedotKASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI
KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti
LisätiedotDiakonian tutkimuspäivä 2014
M O N I T I E T E I S I Ä L Ä H E S T Y M I S T A P O J A N U O R T E N T O I M I J U U T E E N J A V O I M A A N T U M I S E E N Diakonian tutkimuspäivä 2014 TM Anna Juntunen TM Johanna Mantere TAUSTALLA
LisätiedotRyhmätoiminnan tausta-ajatuksia
VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus
LisätiedotArvioidaan työskentelyn asennetta, vastuullisuutta, omaaloitteisuutta,
OPS:n perusteet Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityssä toimii 2 montessoriryhmää, joiden ikäjakauma on noin 2,5-5 v. Ryhminen nimet ovat Peilivuori ja Salasaari. Molemmissa ryhmissä
LisätiedotKaakonpojan päiväkodin toimintasuunnitelma
Kaakonpojan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Meille tärkeitä asioita ovat turvallisen, kannustavan ja luotettavan kasvatusilmapiirin luominen. Lapselle opetetaan vastuullisuutta;
LisätiedotDEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ
DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ 5.9.2014 Kristina Kaihari Perusopetuksen ops-uudistuksen keskiössä oppilaiden osallisuutta vahvistava toimintakulttuuri TAVOITTEET Luoda
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
LisätiedotKangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1
PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset
LisätiedotVIRE Virtuaalinen yritystoiminta osana insinööriopintoja
VIRE Virtuaalinen yritystoiminta osana insinööriopintoja INSINÖÖRIKOULUTUKSEN FOORUMI 2010 17.-18.3.2010 HÄMEENLINNA Kati Peltonen & Irmeli Parikka Lahden ammattikorkeakoulu/tekniikan ala/ Tekstiili- ja
LisätiedotKasvun kikatusta leikin lumoissa
Kasvun kikatusta leikin lumoissa Tarkastelukiikarissa toimintakulttuurin kehittäminen ja sitä ohjaavat periaatteet Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään
LisätiedotMeri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Meri-Toppilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimimme pienryhmissä. Tavoitteenamme on kiireetön arki. Kirjaamme sovitut asiat ryhmävasuun. Päiväkotimme tilat ovat kaikkien
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
LisätiedotNdoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto. Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi?
Ndoromo Owen Suomen Punainen Risti Vaasan suomalainen osasto Miten kotoutua maahanmuuttajasta kuntalaiseksi? Useimmat meistä viettävät koko elämänsä yhdessä tietyssä kulttuuriympäristössä. Siitä syystä
Lisätiedot1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset
1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi
LisätiedotMäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma
Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme pohjautuu yhdessä tekemiseen ja perheiden osallisuuteen, mm. erilaiset toimintailtapäivät sekä isän- ja äitienpäivät.
LisätiedotEskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa
Eskarista ekalle eskariope mukana ekaluokan alussa Taustaa: Kemi mukana Kelpo-kehittämistoiminnan 1. aallossa lv. 2008-2009 alkaen Tavoite: Esi- ja perusopetuksen nivelvaiheen kehittäminen ja yhteistyön
LisätiedotOpetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen
Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin
LisätiedotMihin huomio kiinnittyy s, e kasvaa ja vahvistuu
Mihin huomio kiinnittyy, se kasvaa ja vahvistuu Marika Tammeaid 31.10.2011 1 1. päivä: ä Ratkaisukeskeisyyden perusteet Ratkaisukeskeisyyden perusteet Ongelmapuheesta ratkaisupuheeseen Arvostavan vuorovaikutuskulttuurin
LisätiedotLapsi oman elämänsä päähenkilönä
Lapsi oman elämänsä päähenkilönä Matkalla aktiiviseen kansalaisuuteen Elina Kataja Varhaiskasvatuksen seudullinen koordinaattori, Hämeenlinnan kaupunki elina.kataja@hameenlinna.fi Kasvatuksen ydinkysymykset
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotKANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS/ICDP. Päihdepäivät 13.5.2014 Mia Lahti
1 KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS/ICDP 2 Päihdepäivät 13.5.2014 Mia Lahti Lapsikeskeisen päihdetyön kehittämisprojekti (ICDP) 2011-2013 Kolmen järjestön, Ensi- ja turvakotien liiton (hallinnoi hanketta), A-klinikkasäätiön
LisätiedotSISÄLLYS. Esipuhe...14 Johdanto...17. I OSA Miten saduttaa? Sadutus tiivistetysti...24
SISÄLLYS Esipuhe...14 Johdanto...17 I OSA Miten saduttaa? Sadutus tiivistetysti....24 Sadutuksen aloittaminen...26 Kertomus syntyy useaan kertaan sadutustapahtumassa...27 Aikuinen saduttajana....29 Mitä
LisätiedotKasvatusohjaaja koulun arjessa. Minna Lahti
Kasvatusohjaaja koulun arjessa Minna Lahti 25.10.2017 Taustaa OPS:in perusteet: Oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi Pisa-tutkimus: Oppilaiden kouluviihtyvyys huono Kasvavat haasteet koulun arjessa Kasvatusohjaajan
LisätiedotSyksyn aloituskampanjat lippukunnissa
Syksyn aloituskampanjat lippukunnissa Partiossa eletään nyt hyvää nousukautta. Jotta sama tilanne jatkuisi, olemme tehneet teille syksyn toiminnan aloittamisen tueksi tarkoitetun vihkon. Viime syksynä
LisätiedotKysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa Tuulikki Venninen
Kysely tutkimuspäiväkodeille tammikuussa 2010 1. Lapset tulevat t kuulluksi k Oletko valmis kuulemaan lapsia? Työskenteletkö tkö niin, että se mahdollistaa kuulemisen? Onko tiimisi yleisenä toimintatapana
LisätiedotALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI
ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata
LisätiedotASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast
ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?
LisätiedotKannustava vuorovaikutus ihmissuhteiden tukena Miten vahvistaa lapsen ja vanhemman yhteisiä hyviä hetkiä?
Kannustava vuorovaikutus ihmissuhteiden tukena Miten vahvistaa lapsen ja vanhemman yhteisiä hyviä hetkiä? 1 Iloa vanhemmuuteen seminaari Porvoo 17.11.2016 Hanna Sellergren Ensi- ja turvakotien liitto Sisältö
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotTukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta
Tukioppilaat hyvinvoinnin rakentajina koulussa tukioppilastoimintaa 40 vuotta Tukioppilastoiminnan uusi esittelyvideo (linkki) Tukioppilastoiminnan toimijat ja yhteistyökumppanit Toimijat koulun tukioppilastoiminnassa
LisätiedotKohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017
Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017 kohtaa lapsen Välittää lapsista aidosti ja on töissä heitä varten Suhtautuu lapsiin ja heidän tunteisiinsa ja tarpeisiinsa empaattisesti On
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatussuunnitelma 1.8.2017 Pyhäjärven kaupunki Sivistyspalvelut Varhaiskasvatus Varhaiskasvatus tukee lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista ja edistää lapsen ja hänen perheensä hyvinvointia Pyhäjärven
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotPositiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle
Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen
Lisätiedotpäiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma
päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Lapsen aito ja sensitiivinen kohtaaminen on toimintamme keskiössä. Vuorovaikutuksemme lasten kanssa on lämmintä ja lasta arvostavaa.
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotSYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA
JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT
Lisätiedot