Tietotekniikka Yleiskaapelointijärjestelmät. Kaapelointi on tietoliikennepalvelujen kivijalka

Transkriptio

1 Tietotekniikka Yleiskaapelointijärjestelmät Kaapelointi on tietoliikennepalveljen kivijalka

2 2 Sisällys Yleiskaapeloinnin persajats Yleiskaapeloinnin standardit Yleiskaapeloinnin rakenne ja osat: toimitilakiinteistöissä asinkiinteistöissä datakeskksissa Yleiskaapeloinnin komponentit, soritskyky ja testasrajapinnat Esimerkkejä 2

3 3 Yleiskaapeloinnin persajats Kiinteistössä tietoliikennekaapelointi on rakennkseen klva persjärjestelmä, kten LVI- ja sähkönjakeljärjestelmät. Yleiskaapelointi on kiinteistön infrastrktria ja tietoliikennepalveljen persta, kivijalka. Yleiskaapelointi mahdollistaa kiinteistön tietoliikenneyhteydet jostavasti, edllisesti ja lotettavasti. Yleiskaapelointi tkee srta jokkoa tietoliikennesovellksia. Yleiskaapeloinnin rakenne, soritskyky, komponentit ja sen koko elinkaareen liittyvät menetelmät ja prosessit on hyvin standardoit. 3

4 4 Yleiskaapeloinnin erooppalaiset standardit S EN : Toimistotilat EN : Teollisstilat EN : Kodit S S = snnittel A = asenns Y = ylläpito EN : Yleiset vaatimkset Erilliset komponenttistandardit: EN sarja EN sarja EN sarja EN sarja EN 61753/4/5-sarja EN : Datakeskstilat EN : Rakennsten hajatett järjestelmät S, A, Y EN : Kaapeloinnin spesifiointi ja laadnvarmists S, A S, A EN : Asennskäytännöt rakennsten sisätiloissa EN 50310: Potentiaalintasas ja maadoits EN : Asennskäytännöt lkotiloissa A, Y EN : Parikaapeloinnin testas EN ja -2: Optisen kaapeloinnin testas 4

5 5 EN sarja: kaapelointijärjestelmän ja sen osien ominaisdet EN sarjan standardit ovat järjestelmästandardeja, joissa määritellään mm. seraavia asioita koskevat vaatimkset kaapeloinnille: rakenne ja toiminnalliset osat rajapinnat mitoits soritskyky komponentit (kaapelit ja liittimet) EN : Yleiset ja kaikille kaapeloinneille yhteiset vaatimkset EN : Toimistotilat EN : Teollisstilat EN : Kodit EN : Datakeskstilat EN : Rakennsten hajatett järjestelmät: talotekniikka, atomaatio, trvalliss, WLAN, 5

6 6 EN sarja: kaapeloinnin elinkaaren eri vaiheiden prosessit, toiminnot, menetelmät ja käytännöt snnittelsta ylläpitoon EN sarja koskee kaapeloinnin spesifiointia, snnittela, laadnvarmiststa, asennsta, käyttöä ja ylläpitoa. EN sarja on standardinmkaisden kannalta yhtä tärkeä kin EN sarja. EN : Spesifiointi ja laadnvarmists, käyttö ja ylläpito Kaapeloinnin omistajan (tai tämän edstajan) on laadittava asennsspesifikaatio Urakoitsijan on laadittava laatsnnitelma EN : Asennksen snnittel ja asennskäytännöt rakennsten sisätiloissa EN : Asennksen snnittel ja asennskäytännöt rakennsten lkopolisissa tiloissa Koskee myös yleistä viestintäverkkoa, esim. liityntäverkkoa (FTTx) 6

7 7 EN sekä EN ja -2: asennetn kaapeloinnin testas Asennetn parikaapeloinnin ja optisen kaapeloinnin testakselle on omat standardinsa. EN : Asennetn parikaapeloinnin testas EN : Asennetn optisen kaapeloinnin testas, monimotokidt EN : Asennetn optisen kaapeloinnin testas, yksimotokidt Yllämainitissa standardeissa määritellään testasmenetelmät, mm.: testaslaitteiden ominaisdet testaskokoonpanot Mitä, milloin ja missä määrin testaan, tlee määritellä asennsspesifikaatiossa ja laatsnnitelmassa. Standardissa EN on tätä koskevia tarkempia ohjeita ja vaatimksia. 7

8 8 EN-standardit ovat myös SFS-standardeja Kaikki EN-standardit vahvistetaan aina myös SFS-standardeiksi. Osa yleiskaapeloinnin standardeista on myös somennett: SFS-EN :Tietotekniikka. Yleiskaapelointijärjestelmät. Osa 1: Yleiset vaatimkset. SFS-EN :Tietotekniikka. Yleiskaapelointijärjestelmät. Osa 2: Toimistotilat. SFS-EN :Tietotekniikka. Yleiskaapelointijärjestelmät. Osa 4: Kodit. SFS-EN : Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 1: Asennksen spesifiointi ja laadnvarmists. SFS-EN : Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 2: Asennksen snnittel ja asennskäytännöt rakennsten sisätiloissa. SFS-EN Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 3: Asennksen snnittel ja asennskäytännöt lkotiloissa. SFS-käsikirja 662 sisältää kaikki keskeiset standardit someksi 8

9 9 EN ISO/IEC ANSI/TIA Soveltamisalojen vastaavdet Soveltamisala EN ISO/IEC ANSI/TIA Yleiset vaatimkset EN ISO/IEC ANSI/TIA 568 Toimisto-/liikekiinteistöt EN ISO/IEC ANSI/TIA 568 Teollisskiinteistöt EN ISO/IEC ANSI/TIA 1005 Kodit EN ISO/IEC ANSI/TIA 570 Datakeskkset EN ISO/IEC ANSI/TIA 942 Snnittel, asenns, hallinto ja ylläpito Potentiaalintasas ja maadoits EN , -2 ja -3 ISO/IEC ANSI/TIA 606, 569 ja 758 EN ISO/IEC ANSI/TIA 607 9

10 10 Standardit koko prosessiin ja elinkaareen EN EN X *) EN EN EN EN EN EN EN EN EN EN EN EN EN /2 EN Kartoits ja snnittel Spesifiointi Asennksen snnittel Asenns Testas ja tarkasts Hallinto, käyttö ja ylläpito Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) määräys 65 SFS 6000: Kaapeloinnin sähkötrvalliss ja palotrvalliss *) X = 2, 3, 4, 5 tai 6 riippen tilasta (2 5) tai tarkoitksesta (6) 10

11 11 Yleiskaapeloinnin rakenneperiaatteet Kaapelointi koost osajärjestelmistä, joita ovat esimerkiksi: Alekaapelointi Noskaapelointi Kerroskaapelointi (toimitilakiinteistössä) Osajärjestelmät liittyvät toisiinsa jakamoissa, joissa totetetaan: Ristikytkennät Laiteliitännät Perskaapelointitopologia knkin jakamon shteen on tähtimäinen. Osajärjestelmiä yhteenliittämällä modostetaan hierarkkinen kaapelointijärjestelmä, joka lott kiinteistössä ja sen tiloissa kaikkiin tarvittaviin tietoliikennepalveliden käyttöpaikkoihin. Käyttäjät liittyvät kaapelointiin tietoliikennerasioissa. 11

12 12 Kaapeloinnin yleisrakenne toimitilakiinteistössä (EN ) Yleiseen viestintäverkkoon CD CD = Alejakamo BD = Talojakamo FD = Kerrosjakamo CP = Keskityskohta (mahdollinen) TO = Tietoliikennerasia Noskaapeli Alekaapeli BD Mahdollinen BD BD lisä- tai varmistsyhteys Alekaapelointi Noskaapelointi FD FD FD FD Kerroskaapeli CP-kaapeli CP Kerroskaapeli Kerroskaapelointi TO TO TO TO TO 12

13 13 Kaapeloinnin rakenne ja osat toimitilakiinteistössä (EN ) Yleiseen viestintäverkkoon Alejakamo CD Talojakamo BD Kerrosjakamo FD Keskityskohta CP Tietoliikennerasia TO Päätelaite Alekaapelointi Noskaapelointi Kerroskaapelointi Työpistekaapelointi EN EN CD = Camps Distribtor = Alejakamo BD = Bilding Distribtor = Talojakamo FD = Floor Distribtor = Kerrosjakamo CP = Consolidation Point = Keskityskohta (mahdollinen); esim. ns. kattorasia TO = Telecommnications Otlet = Tietoliikennerasia 13

14 14 Kaapeloinnin rakenne ja osat kodeissa (EN ) EN mkainen noskaapelointi (kerrostalo) tai yleisen viestintäverkon liityntäkaapeli (omakotitalo) Kotijakamo HD Tietoliikennerasia TO Päätelaite Kotikaapelointi (ICT-sovellkset) Laitekaapelointi EN HD = Home Distribtor = Kotijakamo TO = Telecommnications Otlet = Tietoliikennerasia 14

15 15 Kaapeloinnin rakenne ja osat datakeskksissa (EN ) Ulkoisen verkon liitäntä ENI Pääjakamo MD (Välijakamo ID) Vyöhykejakamo ZD Paikallinen jakelpiste LDP Laite- Liitäntä EO Laite (esim. palvelin) Kiinteistön yleiskaapeloinnin jakamo Liityntäkaapelointi Pääkaapelointi (Välikaapelointi) Vyöhykekaapelointi Laitekaapelointi ENI = External Network Interface = Ulkoisen verkon liitäntä MD = Main Distribtor = Pääjakamo ID = Intermediate Distribtor = Välijakamo (vain srissa datakeskksissa) ZD = Zone Distribtor = Vyöhykejakamo LDP = Local Distribtion Point =Paikallinen jakelpiste EO = Eqipment Otlet = Laiteliitäntä 15

16 16 Liitännät jakamoissa a) Sora laiteliitäntä (interconnect): yleisin käytäntö Somessa Laite Laitekaapeli Esim. kerroskaapelointi b) Ristikytkentä (crossconnect): harvinaisempi Somessa, mtta yleinen esim. USA:ssa Laite Laitekaapeli Ristikytkentäkaapeli Esim. kerroskaapelointi 16

17 17 Kerroskaapeloinnin perskokoonpano 1 Yhtenäinen kerroskaapelointi (ilman keskityskohtaa) Kiinteä kerroskaapeli Laite FD TO Laitekaapeli Työpistekaapeli Päätelaite Yksinkertainen, mtta jäykkä kokoonpano Asennksen jälkeen testataan väli FD-TO (pysyvä siirtotie) FD = Kerrosjakamo TO = Tietoliikennerasia 17

18 18 Kerroskaapeloinnin perskokoonpano 2 Keskityskohta (esim. kattorasia) kerroskaapeloinnissa Kiinteä kerroskaapeli CP Laite FD CP-kaapeli TO Laitekaapeli Työpistekaapeli Päätelaite Mahdollistaa työpisterasioiden jostavan siirron esim. avokonttoreissa Edellyttää kaapeloinnin eri osien tarkempaa mitoitsta Asennksen jälkeen testataan väli FD-CP (CP-siirtotie), ellei CP-kaapelia heti oteta käyttöön Kn CP-kaapeli otetaan käyttöön, on testattava aina myös väli FD-TO (pysyvä siirtotie) FD = Kerrosjakamo TO = Tietoliikennerasia CP= Keskityskohta (kattorasia) 18

19 19 Kaapeloinnin testasrajapinnat Kaapeloinnin testasrajapintojen määrittely on tärkeää: soritskyvyn määrittelyä varten testasta varten Kaapeloinnin soritskyky määritellään testasrajapintojen välisille osksille ja näistä rajapinnoista soritskyky myös testataan. Testasrajapintojen rajaamat osdet ovat seraavat: Kanava (Channel) Pysyvä siirtotie (Permanent link, PL) CP-siirtotie toimistotilojen kaapeloinneissa (CP-link) Parikaapeloinnissa lisäksi myös: Urosliittimeen päätetty siirtotie (Modlar plg terminated link, MPTL) Päästä-päähän-siirtotie (End-to-end link, E2E) Soraliitäntäkaapelointi (Direct Attach Cabling, DAC) 19

20 20 Pysyvä siirtotie ja kanava Parikaapelointi Kanava Pysyvä siirtotie, PL PP PP/TO Pysyvä siirtotie = kiinteä kaapeli + liitokset molemmissa päissä (kytkentäkaapeleista vain liitokset kaapelointiin klvat pysyvään siirtotiehen) Kanava = Pysyvä siirtotie + kytkentäkaapelit molemmissa päissä (laitteidenpoleisissa päissä olevat kytkentäkaapelin liitokset eivät kl kanavaan) Optinen kaapelointi Kanava Pysyvä siirtotie, PL PP PP PP = Päätepaneeli, TO = Tietoliikennerasia 20

21 21 Kaapeloinnin käsitteistöä: toimitilakiinteistön kerroskaapelointi Kerroskaapeli CP CP-kaapeli Tietoliikennelaite (esim. kytkin) FD CP-siirtotie (CP link) TO Laitekaapeli Työpistekaapeli Päätelaite Pysyvä siirtotie (Permanent link, PL) Kanava (Channel) FD = Kerrosjakamo (Floor Distribtor) CP = Keskityskohta (Consolidation Point) TO = Tietoliikennerasia (Telecommnications Otlet) Urakoitsija rakentaa pysyviä siirtoteitä, joita käyttäjä sitten sovellksia käyttöön ottaessaan laajentaa kanaviksi kytkentäkaapeleita (laitekaapeli ja työpistekaapeli) käyttäen. 21

22 22 Yleiskaapeloinnin komponentit Yleiskaapeloinnissa käytetään: Parikaapeleita ja niiden liittämistarvikkeita Optisia kaapeleita ja niiden liittämistarvikkeita Nelipariset parikaapelit ja niiden liittämistarvikkeet on jaett kategorioihin, jotka määräytyvät niiden soritskyvyn mkaisesti Kategoriat 5, 6, 6 A, 7, 7 A sekä 8.1 ja 8.2 Optisten kaapeleiden kidt (mtta ei liittämistarvikkeet) on jaett kategorioihin, jotka määräytyvät kittyypin ja soritskyvyn mkaisesti: Tärkeimmät kitkategoriat ovat OS2 (yksimotokit) sekä OM3, OM4 ja OM5 (monimotokidt) Optisten liittimien tyypit ja soritskyky on määritelty liitinstandardeilla ja mm. käsittein liitosvaimenns ja heijastsvaimenns. Kitkategorioita vastaavia liitinkategorioita ei ole. 22

23 23 Parikaapeloinnin komponentit Parikaapelit ja niiden liittämistarvikkeet on jaett niiden soritskyvyn persteella kategorioihin: Kategoriat ja niiden ylärajataajdet ovat: Kategoria 5: 100 MHz Kategoria 6: 250 MHz Kategoria 6 A : 500 MHz Kategoria 7: 600 MHz Kategoria 7 A : 1000 MHz Kategoria 8.1: 2000 MHz Kategoria 8.2: 2000 MHz Knkin kategorian kaapelille ja liittämistarvikkeille on määritelty standardeissa niitä koskevat omat soritskykyvaatimksensa. 23

24 24 Erooppalaiset parikaapelistandardit Kategoria ja sojastapa 5 sojatt 5 sojaamaton 6 sojatt 6 sojaamaton 6 A sojatt 6 A sojaamaton Kiinteästi asennettava kaapeli EN EN EN EN EN EN Standardi Taipisa kaapeli (kytkentäkaapeli) EN EN EN EN EN EN sojatt EN EN A sojatt EN EN sojatt 8.2 sojatt EN EN EN EN Almiinijohtimiset (CCA) parikaapelit eivät täytä standardien vaatimksia. Niitä tlee varoa ja välttää. 24

25 25 Erooppalaiset parikaapeliliitinstandardit Kategoria ja sojastapa 5 sojatt 5 sojaamaton 6 sojatt 6 sojaamaton 6 A sojatt 6 A sojaamaton Standardi EN EN EN EN EN EN sojatt EN A sojatt EN EN * EN ** 8.1 sojatt EN sojatt EN EN * EN ** * Liitin (ns. Tera) ei ole RJ45-yhteensopiva. ** Liitin (ns. ARJ45) on RJ45-yhteensopiva 25

26 26 Standardin EN mkaiset optiset kidt Yksimotokidt: Kategoria Viitestandardi IEC/EN : si (vanha) merkintä Maksimivaimenns, db/km 1310 nm 1383 nm 1550 nm OS1a B-652.D (B1.3) tai B-657.A1 (B6_a1) 1,0 1,0 1,0 OS2 B-652.D (B1.3) tai B-657.A1 (B6_a1) 0,4 0,4 0,4 Monimotokidt: Kategoria Viitestandardi EN : si (vanha) merkintä Maksimivaimenns, db/km Minimimotokaistanleveys, MHz x km Ylitäytetty syöttö Tehollinen motokaistanleveys 850 nm 1300 nm 850 nm 1300 nm 850 nm OM3 A1-OM3 (A1a.2) 3,5 1, OM4 A1-OM4 (A1a.3) 3,5 1, OM5 A1-OM5 (A1a.4) 3,0 1, Kategorian OM5 monimotokidlle on määritelty lisäksi aallonpitdella 953 nm ylitäytetyn syötön kaistanleveysvaatims 1850 MHz x km ja tehollinen motokaistanleveysvaatims 2470 MHz x km. 26

27 27 Optiset liittimet LC-liitin EN IEC sarja MPO-liitin EN IEC sarja Useamman kidn liitin 12 tai 24 kita 16 tai 32 kita

28 28 Asennetn kaapeloinnin soritskyky Asennetn kaapeloinnin soritskyky riipp: Käytetyistä komponenteista (kaapelit ja liittimet) Kaapeloinnin pitdesta Liitoksien lkmäärästä Asennstyön laadsta Parikaapeloinnin soritskyky on jaett lokkiin Lokat D, E, E A, F, F A sekä I ja II Optisen kaapeloinnin soritskykyä ei ole vastaavalla tavalla lokitelt, vaan se ilmoitetaan tietyin siirtoteknisin parametrein, kten vaimenns, kaistanleveys ja pits. Kaapeloinnin soritskyky määrää sen, mitä tietoliikennesovellksia kaapelointi tkee

29 29 Parikaapeloinnin soritskyky: lokat Parikaapeloinnin soritskyky on määritelty sekä kanaville että pysyville siirtoteille ja ilmoitetaan lokkana. Tärkeimmät lokat ja niiden ylärajataajdet ovat: Lokka D: 100 MHz, on totetettavissa kategorian 5 komponenteilla Lokka E: 250 MHz, on totetettavissa kategorian 6 komponenteilla Lokka E A : 500 MHz, on totetettavissa kategorian 6 A komponenteilla Lokka F: 600 MHz, on totetettavissa kategorian 7 komponenteilla Lokka F A : 1000 MHz, on totetettavissa kategorian 7 A komponenteilla Lokka I: 2000 MHz, on totetettavissa kategorian 8.1 komponenteilla Lokka II: 2000 MHz, on totetettavissa kategorian 8.2 komponenteilla Knkin lokan kanaville ja pysyville siirtoteille on määritelty omat soritskykyvaatimksensa. Lokat koskevat asennetta kaapelointia. Kategoriat koskevat kaapeloinnin rakenneosia sellaisenaan.

30 30 Esimerkki: Lokan E A pysyvän siirtotien ja kanavan totetminen kerroskaapeloinnissa Snnittelija snnittelee pysyvän siirtotien standardin sääntöjen mkaisesti FD Pysyvä siirtotie (CP) TO Urakoitsija varmistaa snnitelman standardinmkaisden Urakoitsija totettaa pysyvän siirtotien: -standardinmkaiset kategorian 6 A kaapelit ja liittimet -standardinmkaiset rajapinnat molemmissa päissä -standardinmkainen siirtotien maksimipits (90 m) -hyvä asennstapa Lokan E A pysyvän siirtotien vaatimkset täyttyvät Kanava FD (CP) TO Lokan E A pysyvän siirtotien vaatimkset täyttyvät Käyttäjä modostaa kanavan kytkentäkaapeleita käyttäen: -standardinmkaiset kategorian 6 A kytkentäkaapelit -standardinmkainen kanavan maksimipits (100 m) FD = kerrosjakamo, CP = keskityskohta (mahdollinen), TO = tietoliikennerasia = kytkentäkaapeli Lokan E A kanavan vaatimkset täyttyvät ja sovellkset toimivat: 10GBASE-T 1000BASE-T 100BASE-T 10BASE-T PoE yms.

31 31 Esimerkki toimitilakiinteistön yleiskaapeloinnista sekä sen komponenteista ja soritskyvystä (EN ) CP-kaapeli Kerroskaapeli Kerroskaapeli FD TO CP TO FD FD TO CP TO Lisä-tai varmistsyhteys FD FD Noskaapeli FD FD FD FD CD BD BD Yleiseen viestintäverkkoon Ale- ja noskaapelointi: Kidt esim x OS2 (+ 12 x OM3) Mahdolliset parikaapelit, cat 6 A Alekaapeli Kerroskaapelointi: Parikaapeloinnin lokka E A 2 x (2 x Cat 6 A ) / työpiste, yms. CD = Alejakamo (M65: Talojakamo) BD = Talojakamo (M65: Alijakamo) FD = Kerrosjakamo CP = Keskityskohta (mahdollinen) TO = Tietoliikennerasia

32 32 Esimerkki asinkiinteistön yleiskaapeloinnista sekä sen komponenteista ja soritskyvystä (rnkokaapelointi EN ja kotikaapelointi EN ) Kotijakamot ja kotikaapeloinnit Kotijakamot ja kotikaapeloinnit Kotikaapelointi Kotijakamo TO TO = tietoliikennerasia TO Ale-/ talojakamo Noskaapelointi Talojakamo Noskaapelointi Liityntäverkon kaapeli(t) Alekaapelointi Alekaapelointi (kaapelointi rakennsten välillä): VMOHBU-TL (2 paria/asnto) tai cat 6/asnto päätettynä molemmissa päissä 4 x OS2/asnto jatkettna kyseisen rakennksen noskitihin (4 xos2/asnto) 6 x OS2 päätettynä molemmissa päissä Noskaapelointi: Lokka E: 1 x cat 6/asnto 4 X OS2/asnto Kotikaapelointi: Lokka E: 2 x cat 6/asinhone SFS-EN sarja Alejakamo Talojakamo toisessa rakennksessa Nimityseroja Liikenne- ja viestintäviraston määräys 65 Talojakamo Alijakamo

33 33 Esimerkki datakeskskaapeloinnista sekä sen komponenteista ja soritskyvystä (EN ) EO EO EO EO Pääkaapelointi EO EO EO EO ZD EO EO EO EO EO EO EO EO Pääkaapelointi ZD EO EO EO EO Vyöhykekaapelointi EO EO EO EO ENI Liityntä- Kaapelointi MD Pääkaapelointi LDP EO EO EO EO LDP EO EO EO EO Pääkaapelointi ID Välikaapelointi ZD ZD EO EO EO EO EO EO EO EO Vyöhykekaapelointi EO EO EO EO EO EO EO EO Liityntäkaapelointi: Kidt OS2 Pääkaapelointi: Kidt OS2, OM3, OM4 tai OM5 Lokka E A, I tai II Vyöhykekaapelointi: Lokka E A, I tai II Kidt OS2, OM3, OM4 tai OM5 ENI = lkoisen verkon rajapinta MD = Pääjakamo ID = Välijakamo ZD = Vyöhykejakamo LDP = Paikallinen jakelpiste EO = Laiteliitäntä

34 34 Datakeskksia koskeva EN sarja EN General concepts EN series Design EN series Operation EN series Resorce management Key performance indicators Technical reports Recommended practices for energy management Recommended practices for environmental sstainability Gidance to the application of EN series

35 35 Parikaapeloinnin tkemat sovellkset Sovells Siirtonopes Parikaapeloinnin lokka Kaapeli- ja liitinkategoria IEEE 02.3:100BASE-T 100 Mbit/s D ( 100 m kanava) 5 IEEE 802.3ab:1000BASE-T 1000 Mbit/s /1 Gbit/s D ( 100 m kanava) 5 (5e) IEEE 802.3bz: 2,5GBASE-T 2,5 Gbit/s D ( 100 m kanava) 1) 5 (5e) IEEE 802.3bz: 5GBASE-T 5 Gbit/s E ( 100 m kanava) 1) 6 IEEE 802.3an: 10GBASE-T 10 Gbit/s E A ( 100 m kanava) 6 A 8.1 IEEE 802.3bq: 25GBASE-T 25 Gbit/s I ja II ( 30 m kanava) 8.1 ja 8.2 2) IEEE 802.3bq: 40GBASE-T 40 Gbit/s I ja II ( 30 m kanava) 8.1 ja 8.2 IEEE 802.3at ja 802.3bt PoE-tehonsyöttö D, E. E A, F, F A, I tai II 5e, 6, 6 A, 7, 7 A, 8.1 tai 8.2 1) Saavtettava kanavapits riipp kaapeloinnin vierasyliklmisominaisksista. 100 m kanava ei ole aina mahdollinen. Standardin IEEE 802.3bz spesifikaatiot on tarkoitett vain olevien lokkien D ja E kaapelointien mahdollista käyttöä varten nopeksiin 2,5 Gbit/s ja 5 Gbit/s. Kaikki det toimitilakiinteistöjen ja datakesksten parikaapeloinnit tlee snnitella ja totettaa vähintään lokan E A kaapelointeina ja vähintään kategorian 6 A komponentein. 2) 30 m kanavapits nopedella 25 Gbit/s totet myös kategorian 7 A komponenteilla, mikäli kanavan soritskyky on riittävä myös taajsaleella MHz. Tarkat vaatimkset on esitetty: ISO/IEC TR

36 36 Monimotokitjen OM3, OM4 ja OM5 tkemat sovellkset Sovells Nopes λ CIL L nm db m IEEE 802.3: 100BASE-FX 100 Mbit/s , IEEE 802.3z: 1000BASE-SX 1 Gbit/s 850 3, IEEE 802.3z: 1000BASE-LX 1 Gbit/s , IEEE 802.3ae: 10GBASE-SR 10 Gbit/s 850 2, IEEE 802.3by: 25GBASE-SR 25 Gbit/s 850 1,80 1) 70 1) 1,90 2) 100 2) IEEE 802.3ba: 40GBASE-SR4 40 Gbit/s 850 (4f) IEEE 802.3cd: 50GBASE-SR 50 Gbit/s 850 IEEE 802.3cd: 100GBASE-SR2 100 Gbit/s 850 (2f) IEEE 802.3ba: 100GBASE-SR Gbit/s 850 (10f) IEEE 802.3bm: 100GBASE-SR4 100 Gbit/s 850 (4f) IEEE 802.3cd: 200GBASE-SR4 200 Gbit/s 850 (4f) IEEE 802.3bs: 400GBASE-SR Gbit/s 850 (16f) λ = aallonpits, 2f = 2 kita/siirtosnta, 4f = 4 kita/siirtosnta, vastaavasti 10f ja 16f CIL = kanavan enimmäisvaimenns, L = kanavan enimmäispits, 1) OM3, 2) OM4, OM5 1,90 1) 100 1) 1,50 2) 150 2) 1,80 1) 70 1) 1,90 2) 100 2) 1,80 1) 70 1) 1,90 2) 100 2) 1,90 1) 100 1) 1,50 2) 150 2) 1,80 1) 70 1) 1,90 2) 100 2) 1,80 1) 70 1) 1,90 2) 100 2) 1,80 1) 70 1) 1,90 2) 100 2)

37 37 Yksimotokidn OS2 tkemat sovellkset Sovells Nopes λ CIL L nm db m IEEE 802.3z: 1000BASE-LX 1 Gbit/s , IEEE 802.3ae: 10GBASE-LR 10 Gbit/s , IEEE 802.3ae: 10GBASE-ER 10 Gbit/s , IEEE 802.3cc: 25GBASE-LR 25 Gbit/s , IEEE 802.3cc: 25GBASE-ER 25 Gbit/s ,3 18, IEEE 802.3ba: 40GBASE-LR4 40 Gbit/s 1310 (4λ CWDM) 6, IEEE 802.3bg: 40GBASE-FR 40 Gbit/s , IEEE 802.3bm: 40GBASE-ER4 40 Gbit/s 1310 (4λ CWDM) 9, IEEE 802.3cd: 50GBASE-FR 50 Gbit/s 1310 nm 4, IEEE 802.3cd: 50GBASE-LR 50 Gbit/s 1310 nm 6, IEEE 802.3cd: 100GBASE-DR 100 Gbit/s 1310 nm 3,0 500 IEEE 802.3ba: 100GBASE-LR4 100 Gbit/s 1310 (4λ DWDM) 8, IEEE 802.3ba: 100GBASE-ER4 100 Gbit/s 1310 (4λ DWDM) 18, IEEE 802.3bs: 200GBASE-DR4 200 Gbit/s 1310 (4f) 3,0 500 IEEE 802.3bs: 200GBASE-FR4 200 Gbit/s 1310 (4λ CWDM) 4, IEEE 802.3bs: 200GBASE-LR4 200 Gbit/s 1310 (4λ DWDM) 6, IEEE 802.3bs: 400GBASE-DR4 400 Gbit/s 1310 (4f) 3,0 500 IEEE 802.3bs: 400GBASE-FR8 400 Gbit/s 1310 (8λ DWDM) 4, IEEE 802.3bs: 400GBASE-LR8 400 Gbit/s 1310 (8λ DWDM) 6, λ = aallonpits, 4f = 4 kita/siirtosnta, CIL = kanavan enimmäisvaimenns L = kanavan enimmäispits

38 38 Yleiskaapelointi on nimensä lnastant Yleiskaapelointi on vakiinnttant asemansa hyvänä, jostavana, pitkäikäisenä ja edllisena kaapelointiperiaatteena kiinteistöissä. Nykyaikainen yleiskaapelointi mahdollistaa hyvin laajan jokon sovellksia laitteiden tasavirtasyötöstä 400 Gbit/s lähiverkkonopeksiin erityyppisissä kiinteistöissä ja tiloissa, mkaan lkien: toimisto- ja liikekiinteistöt teollisskiinteistöt asinkiinteistöt datakeskkset Näin laaja skaalatvs eri sovellksiin ja käyttöympäristöihin ei olisi ollt mahdollista ilman standardointia.

39 39 Somen osallistminen yleiskaapelointijärjestelmien standardointiin Erooppalaisten yleiskaapelointistandardien valmistelsta vastaa CENELECin komitea TC 215 Electrotechnical aspects of telecommnication eqipment. Kansainvälisten yleiskaapelointistandardien valmistelsta vastaa ISO/IEC:n työryhmä JTC 1/ SC 25/ WG 3 Cstomer Premises Cabling Somi osallist SESKOn katta yleiskaapelointijärjestelmien sekä erooppalaiseen että kansainväliseen standardointiin Osallistminen tapaht SESKOn komitean SK 215 Tietotekniikan kaapeloinnit ja infrastrktrit katta. Lisätietoja SESKOsta tai komitean SK 215 sihteeriltä: