TOIMITILAKIINTEISTÖJEN TIETOVERKKO-OPAS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMITILAKIINTEISTÖJEN TIETOVERKKO-OPAS"

Transkriptio

1 TOIMITILAKIINTEISTÖJEN TIETOVERKKO-OPAS Suomen Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry

2 TOIMITILAKIINTEISTÖJEN TIETOVERKK VERKKO-OP OPAS SISÄLLYSLUETTELO OPPAAN TARKOITUS JOHDANTO KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Määritelmiä Lyhenteitä Yleisimmät lähiverkkojen aktiivilaitteet TIETOVERKKOJEN KAAPELOINNEILLA TOTEUTETTAVIA PALVELUJA Yleiseen televerkkoon perustuvat palvelut Datasiirtopalvelut Kiinteistön muut sähkötekniset tietojärjestelmät TOIMITILOJEN KAAPELOINTIJÄRJESTELMÄT Yleiskaapelointijärjestelmät Puhelinsisäjohtoverkko Muut kaapelointijärjestelmät PALVELUJEN TOTEUTTAMINEN KAAPELOINTIJÄRJESTELMISSÄ Yleiskaapelointijärjestelmät Puhelinsisäjohtoverkko TIETOVERKON KAAPELOINNIN HANKINTAPROJEKTI Projektin käynnistys Suunnittelu Tarjousvertailut ja hankintapäätökset Asennus ja valvonta Ylläpito DOKUMENTOINTI LÄHDELUETTELO JA AIHEESEEN LIITTYVIÄ JULKAISUJA LIITTEET Palvelujen toteuttamismahdollisuudet kaapelointijärjestelmissä 2. Kerrosjakamon kytkentäkortti Julkaisija: Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Paino: Tammer-Paino Oy, Tampere ISBN

3 1 OPPAAN TARK ARKOITUS Tietotekniikan ja tietoverkkojen kehitys etenee huimaa vauhtia ja niitä koskevat määräykset ja standardit muuttuvat. Tämän oppaan tarkoituksena on antaa uusimmat hallinnolliset ja tekniset perustiedot toimitilakiinteistöjen tietoliikennekaapeloinneista niitä työssään tarvitseville. Opas on tarkoitettu lähinnä toimitilakiinteistöjen tietoverkkojen hankinnasta ja ylläpidosta vastaaville henkilöille, mutta sitä voivat hyödyntää myös tietoverkkojen suunnittelijat ja rakentajat. Asiasta on julkaistu paljon materiaalia, mutta Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto on nähnyt tarpeelliseksi koota erityisesti toimitilojen tietoverkkojen kaapelointien hankintaa ja ylläpitoa koskevat asiat tähän oppaaseen yhdeksi kokonaisuudeksi. Oppaan aineiston on koonnut dipl.ins. Heikki Tarvainen, TeleConsulto Tsutsunen Oy. Opas julkaistaan Sähköinfo Oy:n ja Sähkötieto ry:n projektin Liikekiinteistöjen tietoverkkojen ylläpidon kehittäminen ja tuotteistaminen tulosteena. Projektissa on ollut mukana myös Teknologian kehittämiskeskus TEKES, Sähkötieto ry, sekä yritykset Helkama Bica Oy, NK Cables Oy, Ensto Busch Jaeger Oy ja Teletekno Oy. 1 JOHDANTO Oppaassa kuvataan, miten kaapelointeja voidaan käyttää erityyppisiin tieto- ja sähköteknisiin palveluihin. Tarkastelussa keskitytään parikaapelointiin ja optiseen kaapelointiin sekä langattomiin järjestelmiin. Koaksiaalikaapelointeja ei tässä käsitellä. Tässä oppaassa pääpaino on asetettu ylläpidollisiin asioihin. Lisäksi kuvataan tietoverkon hankintaprojekti sekä erityisesti asiat, joihin loppukäyttäjän tulee kiinnittää huomiota, jotta hankittava kaapelointijärjestelmä palvelisi ylläpidoltaan mahdollisimman hyvin. Tätä opasta voidaan käyttää esimerkiksi nykyisten kaapelointijärjestelmien palvelukelpoisuuden kartoitukseen (otettaessa käyttöön uusia palveluja) ohjeena uuden kaapelointijärjestelmän hankinnassa ohjeena hyvästä liikekiinteistöjen tietoverkkoasennusten ylläpitotavasta.

4 2 2 KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ 2.1 Määritelmiä Kanava Yleiskaapelointijärjestelmän päästä päähän ulottuva yhteys, joka yhdistää kaksi sovelluskohtaista laitetta. Laitekaapelit ja työpistekaapelit sisältyvät kanavaan. Kategoria SFS-EN mukainen määrittely yleiskaapelointijärjestelmän komponenttien (kaapelit ja liittämistarvikkeet) suorituskyvylle. Kategoriat perustuvat käytettävään ylärajataajuuteen. Luokka SFS-EN mukainen määrittely yleiskaapelointijärjestelmän siirtotien tai kanavan suorituskyvylle. Luokittelu perustuu käytettävään ylärajataajuuteen. Luokka eroaa kategoriasta siinä, että se koskee asennettua kaapelointia, johon vaikuttaa komponenttien (kaapelit ja liittämistarvikkeet) suorituskyvyn lisäksi myös asennustyön laatu, kun taas kategoria koskee vain komponentteja (kaapelit ja liittämistarvikkeet). Lähiverkko Local Area Network (LAN) Rajoitetulla maantieteellisellä alueella toimiva eri tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden väliseen tiedonsiirtoon tarkoitettu verkko. Päätelaite Käyttäjän laite, joka liitetään liittymän käyttäjärajapintaan. Tämä laite voi olla esim. puhelin, telefaksi, tietokoneeseen asennettu kortti tai päätesovitin. Puhelinsisäjohtoverkko Lähinnä puhelinliikennettä palveleva kaapelointijärjestelmä. Katso tarkemmin kappale 4.2. Siirtotie Yleiskaapelointijärjestelmän kahden liitäntärajapinnan välinen kiinteä yhteys. Siihen eivät sisälly laitekaapelit ja työpistekaapelit. Tiedonsiirtonopeus Ilmoittaa siirretyn informaation määrän aikayksikössä. Sen yksikkö on bittiä sekunnissa (bit/s).

5 3 Verkkopääte Laite, jolla liittymä ISDN-verkkoon toteutetaan. Verkkopäätteestä käytetään lyhennettä NT (network termination). Standardin SFS-EN mukainen määritelmä: Käyttäjän ja verkon rajapinnan verkkopuolen toiminnallinen ryhmä. Yleiskaapelointijärjestelmä Määrämuotoinen tietoliikennekaapelointijärjestelmä, joka tukee suurta joukkoa sovelluksia. Katso tarkemmin kappale Lyhenteitä ATM Asynchronous Transfer Mode asynkroninen siirtomuoto. FDDI Fiber Distributed Data Interface eräs lähiverkkotekniikka. FTP Foiled Twisted Pair cable foliosuojattu parikaapeli. IEC International Electrotechnical Commission kansainvälinen sähköalan standardisoimisjärjestö. IEEE Institute of Electrical and Electronics Engineers. Yhdysvaltalainen sähkö- ja elektroniikka-alan järjestö. IEEE on myös laatinut ja julkaissut paljon lähiverkkostandardeja (mm. IEEE sarjan Ethernet-standardit). IP Internet Protocol internetin yhteyskäytäntö. ISDN Integrated Services Digital Network digitaalinen monipalveluverkko. KAT Kategoria. Englanninkielinen vastaava lyhenne on CAT. M M Multimode fibre tai multimode fiber monimuotokuitu SFS Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Standardisoinnin keskusjärjestö Suomessa. SM Singlemode fibre tai singlemode fiber yksimuotokuitu UTP Unshielded Twisted Pair cable suojaamaton parikaapeli. xdsl x Digital Subscriber Line Digitaalinen tilaajajohto, josta on olemassa useita versioita kuten esimerkiksi ADSL (Asymmetric DSL).

6 4 2.3 Yleisimmät lähiverkkojen aktiivilaitteet Yleisin tietoverkkojen kaapeloinneissa toteutettu palvelu on lähiverkko. Sen avulla yhdistetään verkon käyttäjät ja resurssit, eli työasemat ja palvelimet, toisiinsa. Tyypillisimpiä aktiivilaitteita nykyisissä pari- ja valokaapeleilla toteutetuissa lähiverkoissa ovat keskitin, kytkin, reititin, tukiasema ja palomuuri. Keskitin, kytkin tai reititin asennetaan kerros- tai talojakamoissa erillisiin telineisiin 19 ruuvikiinnityksellä tai laitehyllyille. Langaton tukiasema asennetaan tyypillisesti käytävälle katon rajaan. Palomuuri on joko PC tai 19 kiinnityksellä oleva erillinen laite atk-konesalissa tai vastaavassa tilassa. Kaikkien näiden laitteiden ylläpito ja käyttöönotto vaatii asiantuntemusta ja määrittelytyötä. Yksi fyysinen laite saattaa hoitaa useita tehtäviä eli se voi olla yhtä aikaa esimerkiksi keskitin, reititin ja palomuuri Keskitin Keskitin on lähiverkon peruslaite, johon verkkokorteilla varustetut työasemat kytketään tähtimäisesti. Keskitin on ainoastaan yksinkertainen toistin, joka toistaa yhdestä portista (työasemalta) tulevan liikenteen kaikkiin portteihin analysoimatta liikennettä mitenkään. Kaikki yhteen keskittimeen tai keskitinryhmään (segmenttiin) liitetyt käyttäjät jakavat samaa nimellistä tiedonsiirtonopeutta (esimerkiksi 10 Mbit/s). Keskittimestä käytetään toisinaan myös englanninkielistä nimitystä HUB Kytkin Kytkin on älykäs keskitin, joka voi taata jokaiselle siihen liitetylle laitteelle tietyn tiedonsiirtonopeuden (10, 100 tai 1000 Mbit/s) eli sen avulla voidaan muodostaa useita samanaikaisia yhteyksiä. Samalla se pystyy rajoitetusti suodattamaan liikennettä ja sen avulla voidaan toteuttaa loogisesti toisistaan irrallisia verkkoja eli niin sanottuja virtuaalilähiverkkoja (VLAN) Reititin Reitittimen avulla ohjataan liikennettä kahden saman- tai erityyppisen verkon välillä ja toisaalta suodatetaan tarpeetonta liikennettä. Reitittimen erottaa kytkimestä se, että reititin tekee liikenteen ohjauspäätökset ohjelmallisesti datapakettien verkko-osoitteen perusteella, kun taas kytkimessä ohjaukset tehdään lähes puhtaasti laitetasolla.

7 5 Reitittimen avulla voidaan esimerkiksi eristää yrityksen lähiverkon sisäinen liikenne ulkomaailmasta ja päästää ulkopuoliseen verkkoon vain haluttu liikenne Tukiasema Tukiasemia käytetään liitettäessä langattomia työasemia lähiverkkoon Palomuuri Palomuuri on laite ja/tai ohjelmisto, jolla estetään epätoivotut yhteysyritykset. Tyypillisin palomuurin paikka on yrityksen lähiverkon ja internetliitynnän välillä. Yksinkertaisimmillaan palomuuri on reitittimessä oleva ohjelmisto, joka vertaa jokaisen datapaketin tietoja ns. Access-listan lähettäjän ja vastaanottajan osoitteen sekä yhteystyypin ja -tilan osalta ja tämän perusteella joko hyväksyy tai hylkää liikenteen. Monimutkaisempi palomuuri on ns. proxy-palvelintietokone, joka edellä mainittujen ominaisuuksien lisäksi mahdollistaa liikenteen suodatuksen esimerkiksi käyttäjän tunnistuksen, datan salauksen, tiedostonimien tai kellonajan perusteella. Proxya käytettäessä kaikki liikenne kulkee sen kautta niin, että suora liikennöinti kahden koneen välillä ei ole mahdollista Muita aktiivilaitteita Muita lähiverkkojen aktiivilaitteita ovat muun muassa toistimet, MAU:t (Multistation Access Unit), sillat ja mediamuuntimet. Aikaisemmin näitä käytettiin paljon, mutta uusissa lähiverkoissa ne ovat harvinaisia. Toistin toimii nimensä mukaisesti kahden verkon osan välillä toistaen kaiken liikenteen. MAU on Token Ring -verkkojen keskitin (ks. kappale 3.2.3). Silta on reititintä yksinkertaisempi liikenteen suodatin, joka toimii yleensä vain kahden verkon tai verkon osan välillä. Mediamuunnin sovittaa esimerkiksi kuituverkon parikaapelille tai päinvastoin. 3 TIETOVERKKOJEN KAAPELOINNEILLA TOTEUTETTAVIA PAL ALVELUJA Liikekiinteistöihin asennettujen tai asennettavien tietoverkkojen kaapelointijärjestelmien avulla voidaan toteuttaa mitä moninaisimpia palveluja. Seuraavassa on kuvattu näistä yleisimmät. Luvussa 5 kuvataan, mitä nämä palvelut vaativat kaapelointijärjestelmältä.

8 6 3.1 Yleiseen televerkkoon perustuvat palvelut Puhelinpalvelut Puhelinpalvelulla tarkoitetaan tavallista yleisen televerkon analogista tilaajaliittymää ( Hz) tai puhelinjärjestelmän alaliittymää, joka voi olla analoginen tai digitaalinen ( kbit/s). Tulevaisuudessa puhelinpalvelut perustuvat ainakin osittain myös internetistä tuttuun IP-tekniikkaan. Tällöin ne ovat osa lähiverkkojen palveluja (katso kohdat ). IP-puhelinpäätelaite on joko PC tai erillinen suoraan lähiverkkojen aktiivilaitteisiin, esimerkiksi yleiskaapelointijärjestelmää hyödyntäen, kytkettävä puhelinkoje. Muita puhelinpalveluja ovat pika- tai ovipuhelinjärjestelmät. Ne ovat useimmiten laitevalmistajakohtaisia sovelluksia, joten niiden toteutus täytyy aina suunnitella tapauskohtaisesti ISDN-palvelut ISDN-palvelut toteutetaan useimmiten ISDN-perusliittymän avulla. Siinä on käytettävissä kaksi samanaikaista digitaalista 64 kbit/s kanavaa sekä erillinen 16 kbit/s merkinantokanava (2B + D). Digitaalisia 64 kbit/s kanavia voidaan käyttää joko puheen tai datan siirtoon. Nämä kanavat voidaan myös yhdistää yhdeksi 128 kbit/s datakanavaksi. Kuvassa 1 on kuvattu ISDN-perusliittymän toteutusvaihtoehdot. Verkkopääte (NT, Network Termination) liittyy aina yleisen televerkon keskukseen. Verkkopäätteeseen voidaan liittää suoraan ISDN-päätelaitteita tai vaihteita, joiden alaliittymiksi kytketään varsinaiset päätelaitteet. Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Vaihtoehto 3 Kuva 1. ISDN-perusliittymän toteutusvaihtoehdot.

9 7 Perusliittymään voidaan liittää myös tavallisia analogisia päätelaitteita, kuten puhelinkojeita tai modeemeja, käyttäen päätesovitinta (TA, Terminal Adaptor). Yleensä operaattoreiden toimittamiin verkkopäätteisiin on suoraan sisäänrakennettu analogiset sovittimet. Huomionarvoista on, että verkkopäätettä ei välttämättä tarvitse hankkia ISDN-operaattorilta. ISDN-järjestelmäliittymää (30B + D) käytetään liittämään suuria puhelinjärjestelmiä yleisen televerkon liitäntäkeskuksiin. Se mahdollistaa 30 samanaikaista puheyhteyttä xdsl-palvelut xdsl-liityntätekniikoita käytetään lähinnä internet-yhteyksissä. Ne tarjoavat käyttäjälle moninkertaiset tiedonsiirtonopeudet, eli noin 0,5-6 Mbit/s, verrattuna ISDN-perusliittymään. xdsl koostuu modeemiparista, joista toinen sijaitsee käyttäjän ja toinen operaattorin tiloissa. Modeemien välisenä yhteytenä käytetään perinteistä kuparipuhelinkaapelointia. Yksittäisten kuluttajien lisäksi xdsl-liittymät soveltuvat yrityskäyttöön, joko jakamaan lähiverkon avulla internetyhteyttä tai yhdistämään yritysten eri toimipisteiden lähiverkkoja. [1] Yhteistä kaikille xdsl-tekniikoille on se, että yhteydet ovat koko ajan avoinna ja käytettävissä. Se tulee ottaa huomioon myös tietoturvallisuusriskinä. Poiketen ISDN-yhteydestä xdsl:n laskutus ei perustu yhteysaikaan, vaan useimmiten kiinteään kuukausimaksuun. Internetoperaattorien tarjoamat yleisimmät liityntätyypit ovat ADSL ja G.Lite (tai ADSL Lite). Näistä G.Lite on useimmiten yksityiskäyttäjille tarjottu tekniikka, jonka markkinointinimenä käytetään yksinkertaisesti ADSL:ää. Muita xdsl-tekniikoita, kuten esimerkiksi HDSL ja SDLS, käytetään yleensä vain operaattorien sisäisissä yhteyksissä. 3.2 Datasiirtopalvelut Tietoverkkojen kaapeloinneissa selkeästi eniten toteutettu palvelu ovat lähiverkot ja näistä erityisesti Ethernet-lähiverkot (kappale 3.2.1) Ethernet IEEE Ethernet-standardissa IEEE (Institute of Electrical and Electronics Engineers) (ISO/IEC ) määritellään suuri määrä eri kaapelointeihin sovellettuja toteutuksia. Pari- ja valokaapeleille näistä on sovitettu tiedon-

10 8 siirtonopeudet 10, 100 ja 1000 Mbit/s. Nämä tunnetaan nimillä 10BASE- T, 100BASE-T, 1000BASE-T, 10BASE-F, 100BASE-F sekä 1000BASE-SX ja 1000BASE-LX, jossa numero viittaa tiedonsiirtonopeuteen (Mbit/s), BASE kantataajuiseen siirtoon ja viimeinen kirjain siirtomediaan (T= Twisted Pair; kierretty pari, F= Fiber, kuitu). Useimmiten uudet Ethernet-lähiverkot toteutetaan kytkintekniikalla, jolloin yhdessä ja samassa laitteessa ohjelmallisesti määritellään kullekin työasemalle tiedonsiirtonopeus ja -tyyppi. Kuvassa 2 on esimerkki nykyaikaisesta Ethernet-lähiverkosta. Kuva 2. Nykyaikainen Ethernet-lähiverkko. [1] 1000BASE-SX ja 1000BASE-LX eli Gigabit Ethernet Gigabit Ethernet on uusin käytössä oleva standardoitu Ethernet-lähiverkkotyyppi. Siitä on olemassa versiot sekä optiselle kuidulle (IEEE 802.3z, 1000BASE-SX ja 1000BASE-LX) että parikaapelille (IEEE 802.3ab, 1000BASE-T). 1000BASE-T-standardissa on kaksi vaihtoehtoista toteutustapaa. Toisessa siirretään dataa neljällä parilla kaksisuuntaisesti 250 Mbit/s (4 x 250 Mbit/s = 1Gbit/s) ja toisessa vaihtoehdossa on molemmille siirtosuunnille

11 9 varattu 2 paria, joissa liikennöidään yksisuuntaisesti tiedonsiirtonopeudella 500 Mbit/s paria kohden. Todennäköistä on, että jälkimmäinen vaihtoehto tulee taloudellisista syistä saamaan johtavan markkina-aseman. 10 Gigabit Ethernet 10 Gigabit Ethernet -standardi eli IEEE 802.3ae valmistuu aikaisintaan vuonna Se tulee fyysisiltä osiltaan perustumaan puhtaasti kuitukaapelointiin Langaton lähiverkko IEEE Nykyisen standardin (IEEE ) mukaisten langattomien lähiverkkojärjestelmien tarjoamat tiedonsiirtonopeudet ovat 1-11Mbit/s. Käytännön testeissä on todettu, että langattoman 11 Mbit/s järjestelmän tiedonsiirtonopeus jää kuitenkin noin puoleen langallisen 10 Mbit/s lähiverkon tiedonsiirtonopeudesta. Yksinkertaisimmillaan langaton lähiverkko koostuu yhdestä langattomalla verkkokortilla varustetusta PC:stä ja tätä palvelevasta tukiasemasta, joka on langallinen PC varustettuna tukiasemalaitteistolla. Useimmiten liikekiinteistöissä tukiasemat palvelevat useita käyttäjiä. Tällöin niiden paikat tulee määritellä kokeilun perustuteella. Lisäksi tulee ottaa huomioon seuraavat suunnittelukriteerit: Yhden tukiaseman kapasiteettia voi jakaa maksimissaan noin 60 samanaikaista käyttäjää, eli käytännössä: mitä useampi käyttäjä, sitä vähemmän jokaisella on tiedonsiirtonopeutta käytettävissään. Peittoalueeltaan päällekkäisiä tukiasemia voi olla muutama, koska ne voivat käyttää eri taajuuksia. Tukiaseman kantama on tavallisilla lähetystehoilla vapaassa tilassa alle 150 m. Kiinteistöissä seinärakenteet kuitenkin pudottavat etäisyydet käytännössä kymmeniin metreihin, mikäli esteetöntä näköyhteyttä (kuten maisemakonttoreissa) ei ole. Langaton tukiasema liitetään langalliseen runkoverkkoon, kuten mikä tahansa Ethernet-työasema eli käytännössä se kytketään kytkimeen. Useimmiten tukiasema vaatii erillisen 230 V sähkönsyötön, jonka UPS-varmennus tulee harkita tapauskohtaisesti. Yhden tukiaseman tehonkulutus on noin 5 W. Toiminnallisista ja hallinnallisista syistä tukiasemat kannattaa asentaa omiin ja useihin eri sähköryhmiin.

12 10 Langattomat lähiverkot ovat käyttökelpoisia esimerkiksi toimitilakiinteistöissä täydentämään langalliseen tekniikkaan perustuvaa perusverkkoa Muut lähiverkot Edellä kuvatuilla tekniikoilla toteutetaan lähes poikkeuksetta nykyisin asennettavat lähiverkot. Muita lähiverkkoja on edelleen käytössä aikaisemmissa asennuksissa, ja niistä tunnetuimmat ovat Token Ring ja FDDI (Fiber Distributed Data Interface). Token Ring Standardin IEEE mukaisesti Token Ring eli valtuudenvälitysrengas voidaan toteuttaa joko tiedonsiirtonopeuksilla 4 tai 16 Mbit/s. Se on loogiselta rakenteeltaan rengas, joka kuitenkin fyysisesti yleensä kaapeloidaan tähtimäisesti. Kuva 3 kuvaa rengasverkon periaatteen. FDDI A TM Kuva 3. Rengasverkon periaate. FDDI (Fiber Distributed Data Interface) on Token Ringistä jatkokehitetty 100 Mbit/s tiedonsiirtonopeuden rengasverkko. Sen kuparikaapeliversio tunnetaan myös nimellä CDDI (Copper Distributed Data Interface). ATM (Asynchronous Transfer Mode) -tekniikka tukee kaikkea tietoliikennettä reaaliaikaisesta videosta ja puheesta aina lähiverkkoliikenteeseen asti. Se on alun perin suunniteltu yleisen televerkon laajakaistatekniikaksi, mutta käytännössä ATM:n käyttö on Suomessa rajoittunut lähiverkkoihin ja ennen muuta niiden yhdistämiseen. ATM-tekniikka mahdollistaa erilaisia tiedonsiirtonopeuksia aina 25 Mbit/s:stä 2,5 Gbit/s:iin.

13 Hitaat datayhteydet Hitaita datayhteyksiä ovat RS-yhteydet, kuten RS232 ja RS485, sekä pääteverkot. RS-yhteyksiä käytetään sellaisessa datasiirrossa, jossa siirrettävän datan määrä on vähäistä. Tyypillisiä sovelluskohteita ovat esimerkiksi turvallisuuslaitteiden ohjaukset. Pääteverkkoja, kuten IBM 3270, on edelleen käytössä, mutta lähivuosina ne tulevat korvautumaan muuntyyppisillä toteutuksilla. 3.3 Kiinteistön muut sähkötekniset tietojärjestelmät Viestintäjärjestelmät Kiinteistön viestintäjärjestelmiä ovat antenni-, äänentoisto- ja audiovisuaaliset (AV) järjestelmät. Tyypillisesti näissä järjestelmissä siirretään viestintätarkoituksessa video- ja/tai audiosignaaleja. Tietoverkkojen kaapelointeja voidaan hyödyntää näissä toteutuksissa kyseisten signaalien siirtoon luvussa 5 esitettyjen rajoitusten mukaisesti tai vaihtoehtoisesti kyseisiä palveluja voidaan toteuttaa lähiverkkojen avulla Merkinantojärjestelmät Merkinantojärjestelmiä ovat erityyppiset sisäänpyyntö-, informaatio- ja kutsujärjestelmät Turvallisuusjärjestelmät Tietoverkkojen kaapelointeja voidaan hyödyntää esimerkiksi kulunvalvonta-, rikosilmoitin- tai videovalvontajärjestelmien kaapelointina. Paloilmoitinjärjestelmissä (järjestelmissä, jotka on yhdistetty hätäkeskukseen) niiden käyttö ei ole mahdollista. Tyypillinen tietoverkkokaapelointien käyttökohde on turvallisuusjärjestelmissä esimerkiksi keskusyksikön ja keskittimen välinen liikenne. Lähiverkkoja (ks. kohta 3.2) voidaan hyödyntää turvallisuusjärjestelmissä laajasti. Tyypillinen käyttökohde näille on keskusyksiköiden välinen tietoliikenne tai videokuvansiirto. Tosin näissä toteutuksissa tulee ottaa huomioon turvallisuusriskit varsinkin, jos turvallisuusjärjestelmiä hallinnoi eri osapuoli kuin tietoverkkoja.

14 Integroidut järjestelmät Integroituja järjestelmiä ovat avoimet kenttäväylät, kuten LON (Local Operating Network), ja EIB (European Installation Bus) -tekniikat, joita käyttävät useat eri laitevalmistajat. Niiden suurin käyttäjäkunta löytyy rakennusautomaatiosta, mutta niitä tukevat myös useat muut järjestelmätoimittajat. Tyypillisiä muita käyttökohteita ovat liikekiinteistöjen turvallisuusjärjestelmät. Kenttäväylätekniikat eivät ole standardeja, vaan tiettyjen kaupallisten yritysten tai yritysryhmien määrittelemiä tuotteita Automaatiojärjestelmät Automaatiojärjestelmillä käsitetään tässä oppaassa rakennusautomaatiojärjestelmiä ja muita vastaavia LVIS-laitteiden hallintajärjestelmiä. Perinteisesti ne ovat olleet valmistajakohtaisia ohjaukseltaan suljettuja järjestelmiä, mutta tältä osin tilanne on viime vuosina muuttunut. Vertaa kappale TOIMITILOJEN KAAPELOINTIJÄRJESTELMÄT Yleisimmät toimitiloihin asennetut tietoliikennekaapelointijärjestelmät ovat yleiskaapelointijärjestelmä ja puhelinsisäjohtoverkko. Myös muita kaapelointijärjestelmiä on edelleen runsaasti käytössä. Pääsääntöisesti kaikki uudet asennukset kannattaa toteuttaa yleiskaapelointijärjestelmällä. Erityisesti kannattaa muistaa, että yleiskaapelointijärjestelmä voi toimia myös puhelinsisäjohtoverkkona. 4.1 Yleiskaapelointijärjestelmät Yleiskaapelointijärjestelmä on määritelty eurooppalaisessa standardissa SFS-EN vuodelta 1995 ja sen lisäkirjassa A1 vuodelta 2000 [3, 4]. Kyseisen standardin uudistamistyö on käynnissä ja se valmistunee vuoden 2002 aikana. Yleiskaapelointijärjestelmän perusajatus on olla sovelluksista riippumaton määrämuotoinen kaapelointi, joka näin ollen palvelee käyttäjää ajallisesti ja toiminnallisesti paremmin kuin sovelluskohtaiset kaapeloinnit. Yleiskaapelointijärjestelmä perustuu tähtimäiseen hierarkkiseen rakenteeseen: aluejakamo talojakamo kerrosjakamo työpisterasia ja näiden välillä määrämuotoiseen kaapelointiin. Kyseinen rakenne on esitetty kuvassa 4.

15 13 Kuva 4. Yleiskaapelointijärjestelmän rakenne. Kerroskaapelit ovat joko pari- tai valokaapeleita. Pääsääntöisesti alueja nousukaapelointi toteutetaan valokaapeleilla. Niiden rinnalle on käytännön syistä asennettava myös parikaapeleita, koska puhelinpalveluja ei ole toistaiseksi järkevää toteuttaa puhtaasti valokaapeliin perustuen. Tähän tarkoitukseen voidaan käyttää Suomessa käyttöön vakiintuneita puhelinkaapeleita (esim. ulkokaapeli VMOHBU ja sisäkaapeli MHS) sekä ns. hahloliitinrimoja Siirtotie ja kanava Yleiskaapelointijärjestelmän suorituskyvyn määrittelyn kannalta keskeisiä käsitteitä ovat siirtotie (permanent link) ja kanava (channel). Siirtotie koostuu kiinteästi asennetusta kaapelista ja sen molempiin päihin asennetuista

16 14 Kuva 5. Siirtotie ja kanava [2]. liittimistä. Kanava puolestaan koostuu kiinteästi asennetusta kaapelista, sen molempiin päihin asennetuista liittimistä sekä niihin kytketyistä laitekaapeleista. Kanava on siis kahden laitteen välinen yhteys. Kuvassa 5 on esitetty siirtotien ja kanavan käsite kerroskaapeloinnin tapauksessa. [2] Parikaapelointi Parikaapeloinnin suorituskyky määritellään siirtotien ja kanavan luokilla. Kategoriat tarkoittavat yksittäisten rakenneosien, kuten kaapeleiden ja liittämistarvikkeiden, suorituskykyä. Siirtotieluokka toteutuu käyttämällä tietyn kategorian kaapeleita ja liittimiä sekä huolellisella asennuksella. Standardin SFS-EN ja myöhemmin vuonna 2002 julkaistavan uusintapainoksen mukainen luokkien ja kategorioiden vastaavuus on taulukon 1 mukainen. SFS-EN standardin vuonna 2000 julkaistussa lisäkirjassa A1 on luokka D:n vaatimuksia tiukennettu. Uusi luokka D edellyttää käytännössä nimellä kategoria 5e myytävien komponenttien käyttämistä.

17 15 Taulukko 1. Parikaapeloinnin luokkien ja kanavien vastaavuus sekä niiden ylärajataajuus. Siirtotien/kanavan Rakenneosien Ylärajataajuus luokka kategoria A 100 khz B 1 MHz C 3 16 MHz D MHz E MHz F MHz Käytetyt kaapelit ovat 4-parisia kierrettyjä pareja, joista käytetään termejä: UTP Unshielded Twisted Pair Suojaamaton parikaapeli FTP Foiled Twisted Pair Foliosuojattu parikaapeli STP Shielded Twisted Pair Parisuojattu kaapeli Näistä UTP on yleisin ja soveltuu yli 90 %:iin asennuskohteista. Parikaapeloinnissa liittimenä käytetään lähes poikkeuksetta RJ-45-liitintä sekä työpisterasioissa että jakamoiden paneeleissa. Kategoria 7:n liitintä ei ole vielä julkaistu. Kuvassa 6 on esitetty RJ-45-liitin. Jakamoiden paneelit asennetaan yleensä 19 kiinnityskiskoilla varustettuihin telineisiin tai kaappeihin. Tärkeää on, että kerroskaapeloinnin pituus ei koskaan ylitä 90 metriä. Kuva 6. RJ-45-liitin Valok alokaapelointi aapelointi Yleiskaapelointijärjestelmän valokaapeleiden kuitutyypit ovat monimuotokuitu 62,5/125 µm, josta käytetään lyhennettä GK monimuotokuitu 50/125 µm, josta käytetään lyhennettä GI tai yksimuotokuitu 9/125 µm, josta käytetään lyhennettä SM. Kyseiset lukuarvot kuvaavat kyseisessä kaapelissa käytetyn kuidun ytimen ja sen kuoren halkaisijoita. Monimuotokuiduista käytetään myös yleislyhennettä MM.

18 16 Yleensä valokaapeloinnin suorituskykyyn ei ole kiinnitetty huomiota, koska se on lähes poikkeuksetta ollut riittävä. Uudet nopeat sovellukset, kuten Gigabit-Ethernet ja 10 Gigabit-Ethernet tulevat muuttamaan tilannetta. Uusimmissa yleiskaapelointijärjestelmän standardiehdotuksissa on määritelty erityyppisille kuitukanaville suoritusarvot määrittelemällä tuetut kanavapituudet 300 m, 500 m ja 2000 m (OF-300; OF-500; OF-2000). Suomessa ylivoimaisesti eniten käytetty kuitutyyppi on GK. Viime aikoina kiinnostus GI-kuitua kohtaan on kuitenkin lisääntynyt, koska sillä saavutetaan Gigabit-Ethernetissä suuremmat siirtoetäisyydet. GK-kuiduilla saavutettava etäisyys on 220 m tai 275 m riippuen kuidun kaistaleveydestä, ja GI-kuidulla vastaavasti 500 m tai 550 m. GI-kuidun GK-kuidun lisäksi johtaa kuitenkin kuitutyyppien kirjavuuden lisääntymiseen ja hallitsemattomana joissakin tapauksissa myös siirtoteknisiin ongelmiin. Yli 500 metrin etäisyyksillä on suositeltavaa pääsääntöisesti käyttää vain yksimuotokuitua ja lyhyemmilläkin etäisyyksillä kannattaa harkita sen asentamista monimuotokuidun rinnalle. Kuva 7. Kaksois-SCliitin. Jakamoiden paneeleissa ja työpisterasioissa käytetään useimmiten liittimenä SC-liitintä, joka on esitetty kuvassa 7, mutta myös ST- ja FCliittimiä on käytössä vanhemmissa asennuksissa. Uusia suorituskykyisempiä ja pienempiä liittimiä on otettu viime aikoina käyttöön. Mitään näistä, MT-RJ (AMP), VF-45 (3M, Volition) tai LC (Avaya, ent. Lucent), ei ole kuitenkaan toistaiseksi standardoitu. 4.2 Puhelinsisäjohtoverkko Kiinteistön puhelinsisäjohtoverkko koostuu sisäkaapeleista, niiden tuppijatkoksista, päätteistä, puhelinpistorasioista sekä mahdollisista rakennusten välisistä kaapeleista. Puhelinsisäjohtoverkko on tähtimäinen. Se päätetään kiinteistön talojakamossa liitinrimoihin, joissa se myös tarpeen mukaan kytketään yleiseen televerkkoon. [5]

19 17 Kuva 8. 5-napainen puhelinpistorasia. Puhelinpistorasiana käytetään useimmiten ns. perinteistä 3- tai 5-napaista pistorasiaa, johon on kytketty 1 tai 2 johdinparia. Uusissa asennuksissa käytetään talojakamon liitinrimoissa hahloliittimiä, mutta myös ruuviliitinrimoja on edelleen käytössä. Nykyisin standardin SFS 5739 mukainen puhelinsisäjohtoverkon sisäkaapeli on tyypiltään MHS. Se on PE-eristeinen, parikierteinen (paitsi pienin kaapeli MHS 1 x 4 x 0,5 + 0,5, joka on valmistusteknisistä syistä nelikierrekaapeli), alumiinifoliosuojattu ja PVC-vaippainen kaapeli. Aikaisempaa nelikierteistä tyyppiä MMS ei enää uusissa asennuksissa käytetä, mutta sitä on edelleen paljon käytössä vanhemmissa verkoissa. Tärkeimmät sähköiset erot kyseisissä kaapeleissa ovat MHS-kaapelin pienempi kapasitanssi ja vaimennus sekä paremmat ylikuulumis- ja häiriösuojausominaisuudet [5]. Lisäksi vanhoissa kiinteistöissä saattaa olla edelleen puhelinsisäjohtoverkon käytössä esimerkiksi 1900-luvun alussa asennettuja lyijykaapeleita tai vastaavia, joiden suorituskykyä ei voida varmuudella taata. Ulkokaapelina kiinteistöjen puhelinsisäjohtoverkoissa käytetään kanavakaapeleita VMOHBU tai VMHBU, jotka ovat vaahtomuovieristeisiä ja metallisuojattuja. 4.3 Muut kaapelointijärjestelmät Muita toimitilakiinteistöihin asennettuja tietoverkkoja palvelevia kaapelointijärjestelmiä ovat erityyppiset koaksiaalikaapeliverkot ja IBMkaapelointijärjestelmä. Koaksiaalikaapeliverkoilla ei voida toteuttaa nykyisiä palveluja, mutta sen sijaan IBM-kaapelointijärjestelmä soveltuu hyvin moneen erityyppiseen tietoliikenteeseen. IBM-kaapelointijärjestelmä perustuu pari- ja valokaapeleihin. Käytetty parikaapeli on suojattu ja ominaisimpedanssiltaan 150 ohmia. Liittimenä järjestelmässä käytetään IBM-tiedonsiirtoliitintä. Järjestelmiä on kahdentasoisia eli tyyppi 1:n kaapeliin perustuvaa 20 MHz:n järjestelmää ja tyyppi 1A:n kaapelointiin perustuvaa 300 MHz:n järjestelmää. Vaikka uudistuvat standardit eivät enää tunne kyseisen tyyppisiä järjestelmiä, on niissä kokeilemalla toteutettavissa palveluja, joiden tiedonsiirtonopeudet ovat parhaimmillaan 100 Mbit/s.

20 18 5 PAL ALVELUJEN TOTEUTTAMINEN KAAPELOINTIJÄRJESTELMISSÄ Tämän oppaan liitteenä 1 on taulukko, johon on laadittu yhteenveto palvelujen toteuttamismahdollisuuksista kaapelointijärjestelmissä. Lisäksi taulukossa on esitetty kyseisten palvelujen ohjeelliset maksimisiirtoetäisyydet pari- ja valokaapeleissa. Yleiseen televerkkoon perustuvien palvelujen osalta tulee ottaa huomioon, että kiinteistökaapelointi muodostaa useimmiten vain osan kokonaissiirtoetäisyydestä. Valokaapeleiden osalta siirtoetäisyyteen vaikuttaa paljon käytettyjen lähetin- ja vastaanotinlaiteiden sekä kuidun ominaisuudet. 5.1 Yleiskaapelointijärjestelmät Parikaapelointi Yleiseen televerkkoon perustuvat palvelut, kuten analogiset ja digitaaliset puhelinpalvelut, ISDN-perusliittymä ja xdsl-yhteydet, voidaan toteuttaa maksimisiirtoetäisyyksien rajoissa käyttäen yleiskaapelointijärjestelmän parikaapeleita riippumatta siirtotien luokasta (luokka A F). Lähiverkkotekniikoista voidaan toteuttaa siirtotieluokissa C F Ethernet 10 Mbit/s, ATM tiedonsiirtonopeuteen 155 Mbit/s ja Token Ring tiedonsiirtonopeudella 4 Mbit/s. Ethernet 100 Mbit/s:n, Token Ring 16 Mbit/s:n ja FDDI (CDDI):n siirtotien luokan on oltava D, mutta useimmiten ne saadaan toimimaan myös luokka C:n tasoisessa kaapeloinnissa lyhyillä yhteyksillä. ATM-tekniikka on määritelty toteutettavaksi vain suojaamattomassa kaapeloinnissa [6], mutta käytännössä on todettu, että myös suojattu kaapelointi käy tähän tarkoitukseen. Token Ring -verkoissa kannattaa verkon aktiivilaitteet (MAU:t) valita siten, että ne on suunniteltu käytettäväksi suoraan yleiskaapelointijärjestelmässä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää liittimissä impedanssisovittimia, joilla muutetaan yleiskaapelointijärjestelmän 100 Ω impedanssi Token Ring -tuotteiden usein vaatimaan 150 Ω:iin. Gigabit Ethernet voidaan toteuttaa luokkien E- ja F-tasoisessa kaapeloinnissa. Lisäksi se voidaan toteuttaa vuonna 2000 uusitun luokka D:n mukaisessa kaapeloinnissa, jos käytetään vaihtoehtoa, jossa liikennöidään kaikilla yhteyden neljällä parilla molempiin suuntiin. Luokan C kaapelointi ei tähän käyttötarkoitukseen sovellu. 155 Mbit/s:ssa nopeampia ATMtai 10 Gigabit Ethernet -sovelluksia ei voida toteuttaa parikaapeleissa.

TIETOVERKOT ja YLEISKAAPELOINTI

TIETOVERKOT ja YLEISKAAPELOINTI TIETOVERKOT ja YLEISKAAPELOINTI H. Honkanen KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Määritelmiä Bittivirhesuhde ( BER ) Ilmaisee virheellisten bittien määrän koko bittimäärän suhteen Kanava Yleiskaapelointijärjestelmän

Lisätiedot

TIETOVERKOT ja YLEISKAAPELOINTI

TIETOVERKOT ja YLEISKAAPELOINTI TIETOVERKOT ja YLEISKAAPELOINTI H. Honkanen KÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Määritelmiä Bittivirhesuhde ( BER ) Ilmaisee virheellisten bittien määrän koko bittimäärän suhteen Kanava Yleiskaapelointijärjestelmän

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Optinen kiinteistökaapelointi. Eino Jauhiainen

Optinen kiinteistökaapelointi. Eino Jauhiainen Optinen kiinteistökaapelointi Eino Jauhiainen Perustietoa yhtiöstä Nestor Cables Oy valmistaa ja myy sekä optisia että kuparijohtimisia tietoliikenne-, teollisuus- ja erikoiskaapeleita ja valokaapelitarvikkeita

Lisätiedot

Määräys 25 E/2008 M kiinteistön sisäjohtoverkosta vaikuttaa myös antenniasennuksiin

Määräys 25 E/2008 M kiinteistön sisäjohtoverkosta vaikuttaa myös antenniasennuksiin Määräys 25 E/2008 M kiinteistön sisäjohtoverkosta vaikuttaa myös antenniasennuksiin Toiminnanjohtaja Tauno Hovatta Satelliitti- ja antenniliitto SANT ry sant@sant.fi www.sant.fi 12.11.2009 Satelliitti-

Lisätiedot

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS

Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Asunto Oy Iidesranta 1 Iidesranta 11 33100 TAMPERE SÄHKÖJÄRJESTELMÄKUVAUS Tampere 27.08.2012 GRANLUND TAMPERE OY Arto Lehmus Työ 01762.P000 SISÄLLYSLUETTELO 0 SÄHKÖJÄRJESTELMÄT... 1 01 Yleistä... 1 02

Lisätiedot

YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄN JA PUHELINSISÄJOHTOVERKON KUNTOTUTKIMUSOHJE

YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄN JA PUHELINSISÄJOHTOVERKON KUNTOTUTKIMUSOHJE Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18, PL 55, 02601 Espoo Puhelin (09) 547 610 Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST YLEISKAAPELOINTI- JÄRJESTELMÄN

Lisätiedot

Luotettava ja kilpailukykyinen kaapelointijärjestelmä

Luotettava ja kilpailukykyinen kaapelointijärjestelmä Luotettava ja kilpailukykyinen kaapelointijärjestelmä Suojaamaton Cat6-kaapelointiratkaisu n Suojattu Cat6 A -kaapelointiratkaisu Oy Nylund-Group Ab, Tietoverkot ja Valaistus Masalantie 375 02430 MASALA

Lisätiedot

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu

Lisätiedot

TIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI KAAPELOINTITYÖ

TIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI KAAPELOINTITYÖ TIETOKONE JA VERKOT IT PC & NETWORK SUPPORT TAITAJA 2001 LAHTI KAAPELOINTITYÖ Kaapelointi / Torstai iltapäivä (12.00-16.00) 1. Tehtävän kuvaus Torstain tehtävässä on tarkoitus asentaa työpisteeseen standardin

Lisätiedot

Tietotekniikka Yleiskaapelointijärjestelmät. Kaapelointi on tietoliikennepalvelujen kivijalka

Tietotekniikka Yleiskaapelointijärjestelmät. Kaapelointi on tietoliikennepalvelujen kivijalka Tietotekniikka Yleiskaapelointijärjestelmät Kaapelointi on tietoliikennepalvelujen kivijalka Sisällys Yleiskaapeloinnin perusajatus Yleiskaapeloinnin standardit Yleiskaapeloinnin rakenne ja osat: toimitilakiinteistöissä

Lisätiedot

OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov

OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov Sähkötekniset tietojärjestelmät, pakollinen sähkö-sv. Opiskelija perehtyy väyläpohjaisiin hajautettuihin avoimiin rakennusautomaatio-järjestelmiin.opiskeija

Lisätiedot

Tietoverkkotuotteet. Suojaamaton Cat6-kaapelointiratkaisu Suojattu Cat6 A. -kaapelointiratkaisu

Tietoverkkotuotteet. Suojaamaton Cat6-kaapelointiratkaisu Suojattu Cat6 A. -kaapelointiratkaisu Tietoverkkotuotteet Suojaamaton Cat6-kaapelointiratkaisu Suojattu Cat6 A -kaapelointiratkaisu Suojaamaton Cat6-kaapelointiratkaisu Parikaapelit Suojaamattomat Cat6 U/UTP-parikaapelit nousu- ja kerroskaapelointiin.

Lisätiedot

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) -palvelu liittää yrityksen yhden toimipisteen Internetiin. sisältää reitittimen ja Internet-yhteyden sekä näiden ylläpidon ja huoltopalvelut. Palvelu tarjoaa kiinteän kaksisuuntaisen

Lisätiedot

Kustannuslaskelma taloyhtiön kiinteistä Internet-yhteyksistä

Kustannuslaskelma taloyhtiön kiinteistä Internet-yhteyksistä Sivu 1/5 Kustannuslaskelma taloyhtiön kiinteistä Internet-yhteyksistä Laskelma HomePNA-tekniikkaa hyödyntävästä kiinteästä laajakaistaisesta internet-ratkaisusta taloyhtiöille. Ympäristönä voi olla erityyppiset

Lisätiedot

Antti Vähälummukka 2010

Antti Vähälummukka 2010 Antti Vähälummukka 2010 Koaksiaalikaapeli Paksu ethernet, 10Base5 o Noin 10mm paksu kaapeli o Tyyppimerkintä RG-8 o Maksimipituus 500m Ohut ethernet, 10Base2 o Noin 6 mm paksu kaapeli o Tyyppimerkintä

Lisätiedot

TeleWell TW-EA515 (b)

TeleWell TW-EA515 (b) TeleWell TW-EA515 (b) ADSL 2+ 3G/4G modeemi reititin palomuuri ja WLAN- tukiasema ( 802.11b/g/n ) Pikaohje TeleWell TW-EA515 (b) Tutustu ohjeeseen huolella ja ota laite käyttöön pikaohjetta seuraten. Laajennetun

Lisätiedot

Pikaopas ASUINKIINTEISTÖJEN MONIPALVELUVERKOT

Pikaopas ASUINKIINTEISTÖJEN MONIPALVELUVERKOT ASUINKIINTEISTÖJEN MONIPALVELUVERKOT Sisältö JOHDANTO...3 Saatavat palvelut...3 Määräykset ohjaavat rakentamista...3 KAAPELOINTI ON PALVELUJEN KIVIJALKA...4 MONIPALVELUVERKON RAKENNE...4 Talojakamo ja

Lisätiedot

1(5) OHJE PIENTALON RAKENTAJALLE PIENTALON KUITULIITTYMÄ

1(5) OHJE PIENTALON RAKENTAJALLE PIENTALON KUITULIITTYMÄ 1(5) PIENTALON KUITULIITTYMÄ YLEISTÄ Pohjois-Hämeen Puhelin Oy:n (Myöhemmin PHPOY) kuituliittymä on kuluttajille suunnattu kiinteähintainen liityntä nykyaikaiseen optiseen kuituverkkoon. Kuituverkon kautta

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikka

Tietoverkkotekniikka R16 Tietoverkkotekniikka Multimediajärjestelmät älykkäisiin asuntoihin Nykyään meillä on kotona erikseen tietoverkkoliitin jokaista käyttöaluetta kohden. Asunnot on usemmiten varustettu sekä puhelin- että

Lisätiedot

Verkkojen rakentaminen. Lähiverkkojen rakentaminen

Verkkojen rakentaminen. Lähiverkkojen rakentaminen Lähiverkkojen rakentaminen 6 Verkkojen rakentaminen TIETOSÄHKÖ OY Ahertajankatu 2, 04440 Järvenpää puh. (09) 292 5020 e-mail: sales@tietosahko.fi www.tietosahko.fi 41 YLEISKAAPELOINTI - RAKENNE 6.1 Tämän

Lisätiedot

kaapelointijärjestelmä

kaapelointijärjestelmä Luotettava ja kilpailukykyinen kaapelointijärjestelmä Suojaamaton Cat6-kaapelointiratkaisu n Suojattu Cat6 A -kaapelointiratkaisu Oy Nylund-Group Ab, Talotekniikka Masalantie 375 02430 MASALA Vaihde (myynti)

Lisätiedot

Vakka-Suomen Puhelin Oy:n yhteyshinnasto ja palvelukuvaus operaattoreille 1.1.2014. Sivu 1/11

Vakka-Suomen Puhelin Oy:n yhteyshinnasto ja palvelukuvaus operaattoreille 1.1.2014. Sivu 1/11 Vakka-Suomen Puhelin Oy:n yhteyshinnasto ja palvelukuvaus operaattoreille 1.1.2014 Sivu 1/11 Sivu 2/11 1. Analoginen 2-johtiminen tilaajayhteys, tavanomainen laatu... 3 1.1 Tuotekuvaus... 3 1.2 Hinnat...

Lisätiedot

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd

Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät. Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouksien kiinteät internet - liittymät Tero Karttunen Oy Mikrolog Ltd Kotitalouden internet - toivelista! Edulliset käyttökustannukset! Helppo, edullinen käyttöönotto! Kiinteä internet-yhteys! Toimiva!

Lisätiedot

Lähiverkkojen rakentaminen

Lähiverkkojen rakentaminen Lähiverkkojen rakentaminen TIESÄHKÖ OY Kaapelointiesimerkkejä 1. Toimitilakiinteistö, jossa on useita yrityksiä/organisaatioita Näille sivuille olemme koonneet periaatteita ja esimerkkejä määräyksen 65

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Valokaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Valokaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus...

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2. 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3. 2.1 Päätelaite... 3. 2.2 Nopeus... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Kaapelikaistaliittymä... 2 1.2 Palvelun rajoitukset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Päätelaite... 3 2.2 Nopeus... 3 2.3 IP- osoitteet... 3 3 TOIMITUS

Lisätiedot

Määräys KIINTEISTÖN SISÄJOHTOVERKOSTA. Annettu Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 2008

Määräys KIINTEISTÖN SISÄJOHTOVERKOSTA. Annettu Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 2008 1 (10) Määräys KIINTEISTÖN SISÄJOHTOVERKOSTA Annettu Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 2008 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla:

Lisätiedot

TeleWell TW-EA510v3(c) & 3G/4G

TeleWell TW-EA510v3(c) & 3G/4G TeleWell TW-EA510v3(c) & 3G/4G ADSL 2+ 3G/4G modeemi reititin palomuuri ja WLAN- tukiasema ( 802.11b/g/n ) Pikaohje TeleWell TW-EA510v3 (c) ADSL 3G/4G Tutustu ohjeeseen huolella ja ota laite käyttöön pikaohjetta

Lisätiedot

Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18 B, PL 55, 02601 Espoo Puhelin (09) 547 610

Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18 B, PL 55, 02601 Espoo Puhelin (09) 547 610 Julkaisija: Sähkötieto ry Kustantaja: Sähköinfo Oy Harakantie 18 B, PL 55, 02601 Espoo Puhelin (09) 547 610 Copyright: Sähkötieto ry Kopioiminen sallittu omaan käyttöön. ST ASUINKIINTEISTÖN PUHELIN- SISÄJOHTOVERKON

Lisätiedot

Mikä muuttuu antennien asennuksessa ja verkkojen rakentamisessa käytännössä?

Mikä muuttuu antennien asennuksessa ja verkkojen rakentamisessa käytännössä? Mikä muuttuu antennien asennuksessa ja verkkojen rakentamisessa käytännössä? Pauli Suikkanen Elisa Oyj 1 Määräys velvoittaa Määräystä sovelletaan vakinaiseen asuinkäyttöön tarkoitetun asuinkiinteistön,

Lisätiedot

LexCom Home - joustava kodin kaapelointijärjestelmä

LexCom Home - joustava kodin kaapelointijärjestelmä LexCom Home - joustava kodin kaapelointijärjestelmä Uutta joustavuutta kodin toimintoihin LexCom Home on nykyaikainen kokonaisratkaisu kodin heikkovirtakaapelointien ja -asennusten toteuttamiseksi. Lex-

Lisätiedot

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010

Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 Internet-yhteydet maanläheisesti Combi Cool talvipäivät 2010 1 Sisältö Sisällysluettelo: IP-osoite Erilaisia internet liittymiä Muuttuva IP-osoite (dynaaminen) Kiinteä IP-osoite (staattinen) Port forwarding

Lisätiedot

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9

SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 SISÄLMYSLUETTELO QUO VADIS?... 9 1. TELETOIMIALA...11 1.1 Teleala yritystoimintana...11 1.2 Telealan kehitys...14 1.2.1 Suomen erikoinen toimintamalli...16 1.2.2 Puhelinlaitosten talous...16 1.2.3 Automatisointi

Lisätiedot

14.1.2008 MÄÄRÄYKSEN 25 PERUSTELUT JA SOVEL- TAMINEN KIINTEISTÖN SISÄJOHTOVERKOSTA MPS 25

14.1.2008 MÄÄRÄYKSEN 25 PERUSTELUT JA SOVEL- TAMINEN KIINTEISTÖN SISÄJOHTOVERKOSTA MPS 25 14.1.2008 MÄÄRÄYKSEN 25 PERUSTELUT JA SOVEL- TAMINEN KIINTEISTÖN SISÄJOHTOVERKOSTA MPS 25 Viestintävirasto MPS 25 1 (8) 1 LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 1.1 MÄÄRÄYKSEN LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA... 2 1.2 MUUT ASIAAN LIITTYVÄT

Lisätiedot

MÄÄRÄYKSEN 25 PERUSTELUT JA SOVELTAMINEN KIINTEISTÖN SISÄJOHTOVERKOSTA

MÄÄRÄYKSEN 25 PERUSTELUT JA SOVELTAMINEN KIINTEISTÖN SISÄJOHTOVERKOSTA 7.5.2009 MÄÄRÄYKSEN 25 PERUSTELUT JA SOVELTAMINEN KIINTEISTÖN SISÄJOHTOVERKOSTA MPS 25 Viestintävirasto MPS 25 1 (10) SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 1 LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 1.1 MÄÄRÄYKSEN LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA... 2

Lisätiedot

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S

INTERNET-yhteydet E L E C T R O N I C C O N T R O L S & S E N S O R S INTERNET-yhteydet IP-osoite IP-osoitteen tarkoituksena on yksilöidä laite verkossa. Ip-osoite atk-verkoissa on sama kuin puhelinverkossa puhelinnumero Osoite on muotoa xxx.xxx.xxx.xxx(esim. 192.168.0.1)

Lisätiedot

VASO-ASUKKAAN OPAS. DNA Kiinteistölaajakaista

VASO-ASUKKAAN OPAS. DNA Kiinteistölaajakaista VASO-ASUKKAAN OPAS DNA Kiinteistölaajakaista 1 Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon, olet tehnyt hyvän valinnan muuttaessasi Vason asuntoon.tämä on opas laajakaistan käyttöönottoon ja

Lisätiedot

LexCom Home -sovellusesimerkkejä

LexCom Home -sovellusesimerkkejä -sovellusesimerkkejä erilaisiin tilanteisiin Sisällysluettelo Sivu 2.2 Internet-liittymä ISDN + analoginen puhelin (ISDN-pääte ristikytkennässä) 3.1 Internet-liittymä ADSL yhdelle tietokoneelle + analoginen

Lisätiedot

Kiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät

Kiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät Kiinteistöjen tietoverkkoinfrastruktuurin modernit ratkaisut ja kehitysnäkymät Veijo Happonen DAXTUM OY Gsm: 040-5254232, e-mail: veijo.happonen@daxtum.com BAFF / Automaatio Talotekniikassa LUENNON SISÄLTÖ

Lisätiedot

VALMISKAAPELITUOTTEET

VALMISKAAPELITUOTTEET VALMISKAAPELITUOTTEET Kuitu kotiin Laajakaistaverkot Orbis Oy - Valmiskaapelituotteet 2015 1 Orbiksen osaaminen Orbiksella on yli 25 vuoden kokemus valokuitutuotteiden valmistamisesta ja tuotteitamme käyttävät

Lisätiedot

xdsl Operaattorihinnasto

xdsl Operaattorihinnasto 1. Alajärven Puhelinosuuskunnan xdsl -operaattorilaajakaistayhteydet... 2 1.1 xdsl -yhteyksien tuotekuvaus... 2 1.2 Tuotteiden toimitusaika... 3 1.3 Tuotteiden hinnoittelu... 3 1.3.1 ATM/ETHERNET-alueverkon

Lisätiedot

Pientalonrakentajan tietoliikenneopas. Yleistä Ohjeita hankintaan Rakentajan muistilista Yhteystiedot

Pientalonrakentajan tietoliikenneopas. Yleistä Ohjeita hankintaan Rakentajan muistilista Yhteystiedot Pientalonrakentajan tietoliikenneopas Yleistä Ohjeita hankintaan Rakentajan muistilista Yhteystiedot MIKSI KUITULIITTYMÄ? IPP:n kuituliittymä on kuluttajille suunnattu kiinteähintainen liityntä nykyaikaiseen

Lisätiedot

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje

TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri. Pikaohje TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & reititin ja palomuuri Pikaohje Pikaohje Myyntipaketin sisältö 1. TeleWell TW-EA711 ADSL modeemi & palomuuri 2. AC-DC sähköverkkomuuntaja 3. RJ-11 puhelinjohto ja suomalainen

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Ohjeet laajakaistaverkon käyttöön ottamiseksi Tietokone kytketään huoneistossa olevaan ATK-rasiaan

Lisätiedot

dna Laajakaistaopas Vason asukkaille

dna Laajakaistaopas Vason asukkaille dna Laajakaistaopas Vason asukkaille Ohjeita käyttöönottoon ja käyttöön > Päätelaitteen asennus > Sähköposti > Laskutus > Yhteystiedot Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon, olet tehnyt

Lisätiedot

Talokaapelointi metallilla vai ilman? Jari Kleemola

Talokaapelointi metallilla vai ilman? Jari Kleemola Talokaapelointi metallilla vai ilman? Jari Kleemola Optisen liityntäverkon maadoitukset Optinen liityntäverkko alkaa teleyrityksen laitetilasta ja päättyy asiakaskiinteistön talojakamoon Valokaapelissa

Lisätiedot

LAITEPAIKKA- HINNASTO

LAITEPAIKKA- HINNASTO 1 OPERAATTORIHINNASTO LAITEPAIKKA- HINNASTO Hinnasto sisältää Ikaalisten- Parkanon Puhelin Osakeyhtiön vahvistamat laitepaikkahinnat Operaattorihinnaston yleiset ehdot Voimassa 1.1. 2013 lukien 1. Oikeus

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TELETILOJEN LUKITUS

KIINTEISTÖN TELETILOJEN LUKITUS 16.6.2005 KIINTEISTÖN TELETILOJEN LUKITUS Viestintäviraston suosituksia Viestintävirasto 306/2005 S SUOSITUS Viestintävirasto 306/2005 S 1 (8) ESIPUHE Tämä suositus on tarkoitettu ensisijaisesti kiinteistön

Lisätiedot

CISCO AIRONET 1131AG -TUKIASEMA

CISCO AIRONET 1131AG -TUKIASEMA CISCO AIRONET 1131AG -TUKIASEMA Asennus ja käyttöönotto -ohjeet 8.10.2010 Jaakko Helskyaho CISCO AIRONET 1131AG 2 (7) SISÄLLYSLUETTELO 1 ASENNUS... 3 1.1 Kannen avaaminen... 3 1.2 Tukiaseman liitännät...

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2

1 YLEISKUVAUS... 2. 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2. 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2. 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Verkkoturvapalvelu... 2 1.1.1 Verkkoturvapalvelun edut... 2 1.2 Palvelun perusominaisuudet... 2 1.2.1 Suodatettava liikenne... 3 1.3 Palvelun rajoitukset...

Lisätiedot

Hallitus 11.5.2015, LIITE 2

Hallitus 11.5.2015, LIITE 2 Hallitus 11.5.2015, LIITE 2 1/6 Koy Uusi Lastensairaala HANKINTARAJAT KOy HUS 04.05.2015, JJ, Tlu KOy:n 1 RAKENNUSOSAT 11 Alueosat Tontin rakentamiskelpoiseksi tekeminen Hallintorakennuksen talotekniikan

Lisätiedot

AES-H, PES-H ja YS-L -suodatinpistokkeet. Käyttötarkoituksen kuvaus

AES-H, PES-H ja YS-L -suodatinpistokkeet. Käyttötarkoituksen kuvaus AES-H, PES-H ja YS-L -suodatinpistokkeet Käyttötarkoituksen kuvaus Taustaa Yleisessä televerkossa käytetään nykyisin usein ratkaisua, jossa olemassa olevaan tilaajalle menevään puhelinpariin kytketään

Lisätiedot

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS

DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS TIEDOTE 1 (5) DNA LAAJAKAISTA TUOTEKUVAUS Kohderyhmä dna Laajakaista soveltuu yksittäisen PC:n liikennöimiseen internetiin. Tyypillisin käyttäjäryhmä yksityistaloudet. Pääasiallinen käyttötarkoitus Yksityishenkilön

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

TUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUN OPERAATTORIHINNASTO 1.2.2013

TUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUN OPERAATTORIHINNASTO 1.2.2013 Sivu 1/5 TUKKUTASON LAAJAKAISTAPALVELUN OPERAATTORIHINNASTO 1.2.2013 Blue Lake Communication Oy (myöhemmin BLC) tarjoaa toiselle teleyritykselle (myöhemmin Operaattoriasiakas) tuotteita ja palveluja HMV

Lisätiedot

Sisäverkon kaapelointi

Sisäverkon kaapelointi Sisäverkon kaapelointi Kaapeli sisälle ja ulos Useista rakennuksista koostuvien kiinteistöjen kaapelivalinta on erityisen haasteellista, kun tarvitaan oikeanlaiset kaapelit kolmelle verkolle ja kahteen

Lisätiedot

Asennustoiminnan kehitysnäkymät

Asennustoiminnan kehitysnäkymät Asennustoiminnan kehitysnäkymät Toiminnanjohtaja Tauno Hovatta Satelliitti ja antenniliitto SANT ry www.sant.fi Sisältö Teleasennussektorit Asennustoiminnan eri osa alueet Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen

Lisätiedot

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE Toiminnanjohtaja Tauno Hovatta www.sant.fi Antenniasennukset kiinteistössä Sisältö: Määräys 65 A asettaa vaatimuksia antennien ja verkkojen

Lisätiedot

P-870HN-51b pikaopas. Oletusasetukset LAN-portti: LAN1~LAN4 IP-osoite: 192.168.1.1 Salasana: 1234

P-870HN-51b pikaopas. Oletusasetukset LAN-portti: LAN1~LAN4 IP-osoite: 192.168.1.1 Salasana: 1234 P-870HN-51b pikaopas Oletusasetukset LAN-portti: LAN1~LAN4 IP-osoite: 192.168.1.1 Salasana: 1234 Esittely P-870HN on monipuolinen ja nykyaikainen VDSL2-reititin, jossa yhdistyvät nopea Internet-yhteys,

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Lähettimet. Vastaanotin Hälytykset. OV-yksikkö DPR990

Lähettimet. Vastaanotin Hälytykset. OV-yksikkö DPR990 Vastaanottimet Omavalvontyksikkö DPR990 PromoLog-omavalvontaohjelma asennettuna Webserver-ohjelmisto asennettuna Yksinkertainen käyttöönotto, ei ohjelmien asennusta PromoLog-ohjelma käynnistyy automaattisesti

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

Sisällysluettelo KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET... 2 2 OPERAATTORILAAJAKAISTA... 3 3 DATAYHTEYDET...

Sisällysluettelo KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET... 2 2 OPERAATTORILAAJAKAISTA... 3 3 DATAYHTEYDET... KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 Sisällysluettelo 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET... 2 2 OPERAATTORILAAJAKAISTA... 3 3 DATAYHTEYDET... 4 4 MUUT TUOTTEET JA VELOITUKSET... 5 2 Lounea Kiinteiden

Lisätiedot

OPERAATTORITUOTTEET 1.6.2014 TILAAJAYHTEYSHINNASTO

OPERAATTORITUOTTEET 1.6.2014 TILAAJAYHTEYSHINNASTO OPERAATTORITUOTTEET 1.6.2014 TILAAJAYHTEYSHINNASTO YLEISTÄ Tilaajayhteys (Cu) Kiinteä yhteys (Cu) Yhdysjohto (Cu) Kaikki tässä hinnastossa (alv 0%) esitetyt tuotteet ovat analogisilla kuparipareilla tai

Lisätiedot

Tietokoneet ja verkot. Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005. Kilpailijan numero. Server 2003 Administrator. XP pro Järjestelmänvalvojan

Tietokoneet ja verkot. Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005. Kilpailijan numero. Server 2003 Administrator. XP pro Järjestelmänvalvojan Kilpailupäivä 1, keskiviikko 25.1.2005 Kilpailijan numero allekirjoitus nimen selvennys Kirjoita työn edetessä tähän selvällä käsialalla Server 2003 Administrator XP pro Järjestelmänvalvojan Langattoman

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows Vista Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Kiinteistöjen laitetilojen lukitus. Viestintäviraston suosituksia

Kiinteistöjen laitetilojen lukitus. Viestintäviraston suosituksia Suositus 1 (8) Kiinteistöjen laitetilojen lukitus n suosituksia Suositus 2 (8) Sisältö 1 Esipuhe... 3 2 Johdanto... 3 3 Lukituksen suunnittelu... 4 4 Talojakamon lukituksen vaihtoehtoja... 5 5 Muiden yhteisten

Lisätiedot

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen

PIKAOPAS. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen PIKAOPAS Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen Sisällysluettelo 1. Johdanto...1 2. Mitä tarvitaan...1 3. Nokia Connectivity Cable Drivers -ohjainten asentaminen...2 3.1 Ennen asennusta...2

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: HomePNA Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Pientalorakentajan. tietoliikenneopas

Pientalorakentajan. tietoliikenneopas Pientalorakentajan tietoliikenneopas Pientalojen kehittyvät viestintäpalvelut Eri laajakaistatekniikat ovat kehittyneet ja tulevat kehittymään voimakkaasti. Valokaapeliin perustuvilla laajakaistatoteutuksilla

Lisätiedot

Multi Tech rcell, HSPA+ reititin MTCBA H5 EN2 EU

Multi Tech rcell, HSPA+ reititin MTCBA H5 EN2 EU Multi Tech rcell, HSPA+ reititin MTCBA H5 EN2 EU Asennusohje Ver 1.0 Päiväys: 1.5.2013 Viimeisin versio tästä dokumentista löytyy: http://www.microdata.fi/pdf/multitech/mtcba H5 EN2 EU_asennusohje.pdf

Lisätiedot

Antennijärjestelmät, ST-käsikirja 12

Antennijärjestelmät, ST-käsikirja 12 Antennijärjestelmät, ST-käsikirja 12 Tuotenumero: 412107 59,00 (+ alv 10%) normaalihinta 44,25 (+ alv 10%) jäsenhinta Tähän Tietotekniset järjestelmät -kirjasarjaan kuuluvaan ST-käsikirjaan on koottu käytännön

Lisätiedot

TETRA-laajakaistatoistin Kuvaus ja vaatimukset

TETRA-laajakaistatoistin Kuvaus ja vaatimukset Liite 1 10.2.2010 Liite 1 2(6) Sisällysluettelo 1. Hankinnan kohteen määrittely... 3 2. Sähkötekniset vaatimukset... 3 3. Käyttöympäristö... 4 4. Mekaaniset vaatimukset... 4 5. Huoltoliitäntä [local maintenance

Lisätiedot

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting. Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.fi Orbionin esittely Pohjoismainen, riippumaton, tietoliikennealan

Lisätiedot

Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset. 2.12.2014 DNA Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj

Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset. 2.12.2014 DNA Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset DNA Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj 1 Taustaa Matkaviestinyhteydet ovat keskeisessä asemassa kuluttajien ja yritysten

Lisätiedot

CISCO AIRONET 1242AG -TUKIASEMA

CISCO AIRONET 1242AG -TUKIASEMA CISCO AIRONET 1242AG -TUKIASEMA Asennus ja käyttöönotto -ohjeet 4.11.2010 Jaakko Helskyaho CISCO AIRONET 1242AG 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 3 1.1 Tukiaseman liitännät... 3 1.2 Virransyöttösovitin...

Lisätiedot

LexCom 125 Cat5e suojaamattomat kuparikaapelit (sisäkäyttöön) 100 Ohm +/- 15% 1-100 MHz. 4 parikierrettä kierrettynä Johdin Kiinteä kupari AWG 24

LexCom 125 Cat5e suojaamattomat kuparikaapelit (sisäkäyttöön) 100 Ohm +/- 15% 1-100 MHz. 4 parikierrettä kierrettynä Johdin Kiinteä kupari AWG 24 Kaapelit LexCom 125 Cat5e suojaamattomat kuparikaapelit (sisäkäyttöön) Suojaamaton (UTP, U-UTP) datakaapeli sisätilojen tietoverkkoihin. Kaapelissa on vihreä halogeeniton kuori, johon on painettu metrimerkinnät.

Lisätiedot

Laajakaistaratkaisut asuinkiinteistöissä

Laajakaistaratkaisut asuinkiinteistöissä asuinkiinteistöissä taloyhtiöissä seminaari 6.10.2005 Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL - www.stul.fi 1 Hankitaanko taloyhtiöön yhteinen laajakaistajärjestelmä

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Päätelaitteen asennus. Sähköposti. Laskutus. Yhteystiedot

Päätelaitteen asennus. Sähköposti. Laskutus. Yhteystiedot Ohjeita käyttöönottoon ja jatkoa varten Päätelaitteen asennus Sähköposti Vartonenkin voisi liittyä. Tulisi vauhtia elämään. Laskutus Yhteystiedot Tervetuloa nopean laajakaistan pariin! Onneksi olkoon,

Lisätiedot

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa

Älykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska

Lisätiedot

AINA TALOKAAPELI. 1 Aina Talokaapeli kuparikaapelilla

AINA TALOKAAPELI. 1 Aina Talokaapeli kuparikaapelilla 1(6) AINA TALOKAAPELI Aina Talokaapeli mahdollistaa kiinteistön sisäverkon yhdistämisen yleiseen televerkkoon joko kuparisella maakaapelilla, optisella kaapelilla tai erityistapauksissa (ha-asutusalueet)

Lisätiedot

Liittymän vikadiagnosointi

Liittymän vikadiagnosointi Liittymän vikadiagnosointi Yleistä Kuitupohjaisen laajakaistaliittymän luotettavuus on korkealla tasolla, mutta silti joskus saattaa esiintyä häiriöitä liittymän tai siihen kytkettyjen laitteiden toiminnassa.

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS ADSL - LIITTYMISTÄ OPERAATTOREILLE PVC -KANAVAPALVELU

PALVELUKUVAUS ADSL - LIITTYMISTÄ OPERAATTOREILLE PVC -KANAVAPALVELU 24.06.2009 1(6) PALVELUKUVAUS ADSL - LIITTYMISTÄ OPERAATTOREILLE PVC -KANAVAPALVELU 24.06.2009 1 24.06.2009 2(6) 1. YLEISTÄ... 3 2. ADSL -LIITTYMÄ... 3 3. VERKKOJEN YHTEEN LIITTÄMINEN... 3 4. PÄÄTELAITTEET...

Lisätiedot

AVAINTURVALLISUUSOHJE 2010

AVAINTURVALLISUUSOHJE 2010 AVAINTURVALLISUUSOHJE 2010 Avainturvallisuus on tärkeä osa lukituksella aikaansaatua suojausta. Avainturvallisuus muodostuu avainhallinnasta ja säilytyksestä, valitusta avainturvallisuustasosta sekä avaimen

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Mac OS X

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: ADSL/ADSL2/ADSL2+ Käyttöjärjestelmä: Mac OS X Espoon Taloyhtiöverkot, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin.

Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin. Matkapuhelinten sisäverkkojen rakennuttaminen eroaa sähkösisäverkon rakennuttamisesta monin eri tavoin. T e c h v o Oy V e s a O r p a n a A s e n t a j a n t i e 2 C 8 0 2 4 0 0 K i r k k o n u m m i

Lisätiedot

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0

D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 D-Link DSL-504T ADSL Reitittimen Asennusohje ver. 1.0 Tervetuloa D-Link ADSL reitittimen omistajaksi. Tämän ohjeen avulla saat reitittimesi helposti ja nopeasti toimimaan. Tämä ohje kannattaa lukea läpi

Lisätiedot

DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille

DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille DNA Laajakaistaopas Vason asukkaille Ohjeita käyttöönottoon ja käyttöön > Päätelaitteen asennus > Sähköposti > Laskutus > Yhteystiedot DNA VASON ohje SM.indd 1 21.8.2008 10:55:41 Tervetuloa nopean laajakaistan

Lisätiedot

ASENNUS GOLDen GATE, TBLZ-1/2-1-3-41

ASENNUS GOLDen GATE, TBLZ-1/2-1-3-41 ASENNUS GOLDen GATE, TBLZ-1/2-1-3-41 1. YLEISTÄ Tiedonsiirtoyksikkö TBLZ-1/2-1-3-41 on tarkoitettu GOLDilmankäsittelykoneeseen malleihin 4, A ja B. Yksikkö koostuu seuraavista osista: 1. 4-moduulinen standardikotelo

Lisätiedot

Asennusopas. Huomautus. Observit RSS

Asennusopas. Huomautus. Observit RSS Asennusopas Observit RSS Versio 5.3 Huomautus Tämä opas on uusia asennuksia varten. Axis-kamerapaketti sisältää käytettävän lehtisen. Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä tukeen: +46 60 61 67 50. Tarjoaja:

Lisätiedot

Suurin sallittu vetovoima Pienin sallittu taivutussäde vedon aikana ja lopullisessa asennuksessa Pienin sallittu asennuslämpötila

Suurin sallittu vetovoima Pienin sallittu taivutussäde vedon aikana ja lopullisessa asennuksessa Pienin sallittu asennuslämpötila OHJEITA ASENNUKSEEN Yleiskaapelointi täyttää standardin vaatimukset ja toimii luotettavasti vain, jos oikean suunnittelun ja oikeiden komponenttivalintojen lisäksi se on myös asennettu huolella ja ammattitaidolla.

Lisätiedot

Pientalorakentajan. tietoliikenneopas

Pientalorakentajan. tietoliikenneopas Pientalorakentajan tietoliikenneopas Sisällysluettelo Pientalojen kehittyvät viestintä palvelut.. 3 Sonera Kotikuitu -palvelu... 3 Liityntäverkon talokaapeli... 4 Toimenpiteet ennen kaivutöiden aloittamista...

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

Elisa Oyj PALVELUKUVAUS 1 (5)

Elisa Oyj PALVELUKUVAUS 1 (5) PALVELUKUVAUS 1 (5) ELISA YRITYSKIINTEISTÖKUITU, PALVELUKUVAUS, 10.12.2009 Palvelun sisältö Kuituyhteys Elisa Yrityskiinteistökuitu on palvelu, jossa asiakkaan kiinteistö liitetään Elisan optisen verkon

Lisätiedot

Määräys. Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla: 1 Soveltamisala

Määräys. Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla: 1 Soveltamisala 1 (5) Määräys METALLIJOHTIMISTEN TILAAJAYHTEYKSIEN JA NIIHIN KYTKETTYJEN VIESTINTÄVERKKOLAITTEIDEN TEKNISISTÄ OMINAISUUKSISTA Annettu Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2010 Viestintävirasto on määrännyt

Lisätiedot

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO

TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO TW- EAV510 JA TW- LTE REITITIN: WDS- VERKKO Oletus konfiguroinnissa on, että laitteet ovat tehdasasetuksilla WDS- verkko luodaan 2.4G tukiasemien välillä Laite 1 (TW- EAV510 tai TW- EAV510 AC): - Tähän

Lisätiedot