Määräyksen 65 perustelut ja soveltaminen. Kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Määräyksen 65 perustelut ja soveltaminen. Kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista"

Transkriptio

1 MPS Määräyksen 65 perustelut ja soveltaminen Kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista MPS 65

2 MPS 65 2 (98) Sisällys 1 Määräyksen muutoshistoria, tarkoitus, soveltamisala ja määritelmät Määräyksen muutoshistoria Määräyksen tarkoitus Soveltamisala Määritelmät Kiinteistön sisäinen viestintäverkko ja -järjestelmä eli sisäverkko Yleiskaapelointijärjestelmä Yhteisantenniverkko Yhteisantennijärjestelmä Kaapelointi Pysyvä siirtotie Runkokaapelointi Kotikaapelointi Kerroskaapelointi Liityntäkaapeli eli talokaapeli Talojakamo Alijakamo eli toisiotalojakamo Kotijakamo Kerrosjakamo Kytkentäpaikka Tähtipiste Uudistaminen Kunnostaminen Teleurakoitsija Luku 1 Rakenne Sisäverkkojen rakenne Asuinkiinteistön yleiskaapelointijärjestelmän rakenteen erityisvaatimukset Yhteisantenniverkon rakenteen erityisvaatimukset Luku 2 Televisiolähetysten antennivastaanotto Vastaanottoantennit Antennimasto Vahvistimet ja taajuusalue Luku 3 Suorituskyky ja järjestelmäarvot Sisäverkkojen suorituskyky ja järjestelmäarvot... 32

3 MPS 65 3 (98) 9 11 Yleiskaapelointijärjestelmän suorituskyky Yhteisantenniverkon ja -järjestelmän järjestelmäarvot Luku 4 Sähköinen ja sähkömagneettinen suojaaminen Sisäverkkojen suojaaminen Yleiskaapelointijärjestelmän suojaaminen Yhteisantenniverkon ja -järjestelmän suojaaminen Antennimaston maadoitus Laitetilojen maadoitus ja potentiaalintasaus Luku 5 Turvallisuus Tietoturvallisuus Lukitukset Paloturvallisuus Luku 6 Laitetilat Talojakamo Alijakamot Kotijakamot Kerrosjakamot Luku 7 Materiaalit ja rakenneosat Kaapelireitit Kaapelit ja liittämistarvikkeet Yhteisantenniverkon ja -järjestelmän sekä omakotitalon televisiovastaanottojärjestelmän muut rakenneosat Luku 8 Asennuskäytännöt Sisäverkkojen asennukset Yleiskaapelointijärjestelmän asennusten erityisvaatimukset Luku 9 Testaukset ja tarkastukset Sisäverkkojen testaaminen ja tarkastaminen... 60

4 MPS 65 4 (98) Yleiskaapelointijärjestelmän mittaukset Yhteisantenniverkon ja -järjestelmän sekä omakotitalon televisiovastaanottojärjestelmän mittaukset Luku 10 Dokumentointi Suunnitteludokumentointi Tarkastuspöytäkirjat Loppudokumentointi Asiakirjojen ylläpito ja säilytys Luku 11 Voimaantulo ja julkaiseminen Voimaantulo ja siirtymäsäännökset Tiedonsaanti ja julkaiseminen Määräyksen aihepiiriin liittyvät muut asiat Kiinteistön ja rakennusten terminologiaa Sisäverkon ja yleisen verkon rajapinnasta Suositus sisäverkkojen kunnostus- ja uudistusajankohdasta Tele- ja antenniurakoitsijaa koskevan sääntelyn historiaa Lainsäädäntö ja sen tulkinta Määräyksen lainsäädäntöperusta, VML 128 ja Muut asiaan liittyvät säännökset ja niiden tulkinta Käyttäjän valinnanvapaus, VML 69 a Kiinteistön, teleurakoitsijan, teleyrityksen ja asukkaan eri sopimussuhteet viestintämarkkinalain valossa, VML 69 ja Velvollisuus korjata häiriö, VML Päätelaitteita koskevat säännökset, VML Siirtovelvollisuus, VML Radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain 33 ja televisiovastaanoton häiriötilanteet Teleurakoitsijan vaitiolovelvollisuus, SVTsL 2 ja n tekniset määräykset Viiteluettelo Liiteluettelo... 98

5 MPS 65 5 (98) 1 Määräyksen muutoshistoria, tarkoitus, soveltamisala ja määritelmät Tässä luvussa kuvataan määräyksen tarkoitus, soveltamisala ja määräyksessä käytetyt määritelmät. Lisäksi selostetaan määräyksen muutoshistoria. 1.1 Määräyksen muutoshistoria Tämä määräys kumoaa n aiemmat kiinteistön sisäverkkoja koskeneet määräykset 21 E/2007 kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta ja -järjestelmästä ja 25 E/2008 M kiinteistön sisäjohtoverkosta. Vaatimusten yhdistämisen tarkoitus on ollut koota yhteen määräykseen kaikki kiinteistön sisäverkkoja ja kiinteistölle tarjottua teleurakointia koskevat vaatimukset, jotta määräys palvelisi paremmin erityisesti kiinteistöjen rakennuttajia ja omistajia. Kiinteistön sisäverkot tarkoittavat käytännössä erillisiä kaapelointeja eri tarkoituksiin ja määräysten yhdistämisen tarkoitus onkin selkeyttää näiden erilaisten verkkojen suhteita toisiinsa. Myös toimialan esiin tuomat epäselvyydet edellisten määräysten velvoitteista ja niiden noudattamisesta on pyritty korjaamaan tähän määräykseen. Pääsääntöisesti tämä on tehty selkiyttämällä määräyksen tekstejä ja rakennetta mutta myös kuvaamalla laajemmin n vakiintuneita tulkintoja. Määräyksessä on otettu käyttöön lukurakenne, jotta yhteen aihealueeseen liittyvät, erilaisia sisäverkkoja koskevat vaatimukset löytyisivät samasta kohtaa. Näiden lukujen sisällä olevien pykälien otsikoista taas ilmenee, sovelletaanko kyseisen pykälän vaatimuksia yleisesti kaikkiin sisäverkkoihin vai esimerkiksi tiettyihin sisäverkkotyyppeihin. Aiempiin määräyksiin liittyi listaukset sitovista standardeista. Kaikki nämä viittaukset on uudistuksen yhteydessä tarkistettu ja sitovat standardit on sisällytetty itse määräykseen, asianmukaisiin kohtiin. Osana määräysten yhdistämistä on myös annettujen vaatimusten perusteluja ja soveltamisohjeita eli tätä perustelumuistiota merkittävästi laajennettu. Aiempaa kattavammin on neuvottu, mitä määräyksen vaatimukset tarkoittavat, miten niitä tulisi erilaisissa tilanteissa soveltaa ja miten vaatimukset mahdollisesti liittyvät muuhun säädäntöön. Seuraavassa kuvataan aihealueittain tähän määräykseen tehdyt merkittävimmät vaatimusmuutokset suhteessa aiempiin määräyksiin. Suunnittelu, asentaminen ja dokumentointi on viime vuosina havainnut ongelmia sisäverkkojen suunnittelu- ja asennustöiden laadussa sekä dokumentoinnissa. On törmätty tilanteisiin, joissa asennettavaksi aiotuista verkoista ei ole tehty asennustöissä tarvittavia suunnitelmia tai suunnitelmista on jostain syystä poikettu.

6 MPS 65 6 (98) Esimerkiksi on jätetty asentamatta alun perin suunniteltuja kaapelointeja, mistä on seurannut se, että verkosta ei ole muodostunut säädösten mukainen. Uudistettavissa kohteissa taas on saatettu purkaa osa olemassa olevaa vanhaa sisäverkkoa mutta on jätetty asuntoihin verkon liitäntärasiat. Tällöin sisäverkon kautta ei voi tosiasiallisesti käyttää mitään palveluja, mutta jos asiaa ei vähintäänkin ole selkeästi viestitty kiinteistön asukkaille, ovat nämä saattaneet kytkeä päätelaitteitaan vanhaan verkkoon ja hämmästyä, että aiemmat palvelut eivät enää toimi. Loppudokumentointi taas on jossain tapauksissa jätetty kokonaan laatimatta tai se ei vastaa toteutunutta asennusta. Näistä syistä on halunnut tähän määräykseen tarkentaa ja korostaa laadukkaiden verkkosuunnitelmien ja asennustöiden merkitystä sisäverkkojen toteutuksessa. Asennustöiden valmistuttua taas on erittäin tärkeää laatia sisäverkoista niiden tosiasiallista toteutusta vastaavat loppudokumentit ja verkon suorituskyvyn osoittavat mittauspöytäkirjat, koska ilman näitä dokumentteja on paitsi mahdoton arvioida sisäverkon säädösten- ja sopimustenmukaisuutta myös hankalaa ja usein kallista tehdä verkon ylläpitotöitä. Huolellinen dokumentointi palvelee sisäverkon omistajan eli kiinteistön etua. Laadukas suunnittelu, asentaminen ja dokumentointi ovat tärkeitä kaikissa kiinteistöissä ja määräyksen näitä asioita käsittelevät vaatimukset koskevatkin kaikkia kiinteistötyyppejä, vaikka on uusia vähimmäisvaatimuksia laatiessaan pyrkinyt erityisesti vahvistamaan asuinkiinteistöjen etuja. Asuinkiinteistöissä sisäverkkotöiden tilaajalla eli kiinteistön rakennuttajalla tai omistajalla ei nimittäin tyypillisesti itsellään ole riittävää tietotaitoa edellyttää tekemään teknisesti kattavia suunnitelmia verkon toteutuksesta, valvoa sisäverkkototeutuksen laatua tai huolehtia loppudokumentoinnin tasosta. Tähän määräykseen on siis lukuun 8 lisätty kokonaan uusina velvoitteina sisäverkkojen asennuskäytäntöjä koskevat vähimmäisvaatimukset. Määräys mm. yksiselitteisesti edellyttää, että kaikki sisäverkkoihin asennetut kaapeloinnit päätetään molemmista päistään. Näin on n vakiintuneen tulkinnan mukaan pitänyt tehdä jo aiempien määräystenkin voimassaolon aikana, mutta virasto on silti havainnut, että erityisesti kuituasennuksissa näin ei ole aina toimittu. Dokumentointia, niin suunnittelun, tarkastuksen kuin toteutuneiden asennustenkin dokumentointia, taas on käsitelty määräyksen luvussa 9. Erityisesti on korostettu suunnitteludokumentointia, jonka vähimmäisvaatimukset on nyt esitetty omana pykälänään. Sinällään suunnittelu asiakokonaisuutena on sisältynyt aiempienkin määräysten velvoitteisiin. Suunnitteludokumentoinnin ja loppudokumentoinnin kuten myös tarkastuspöytäkirjojen vaatimusten eriyttäminen määräykseen omiksi pykälikseen tukee sisäverkkotöiden käytännön prosesseja: 1) työn tilaamisen jälkeen tulevan verkon rakenne ja ominaisuudet suunnitellaan, 2) asennustöiden jälkeen tarkastetaan mm. mittaamalla asennusten laatu ja toimivuus sekä laaditaan tästä tarkastuspöytäkirja,

7 MPS 65 7 (98) 3) lopuksi laaditaan edellisten pohjalta loppudokumentit, joissa esitetään kaikki uuden tai kunnostetun sisäverkon käytössä ja ylläpidossa tarvittavat tiedot. Antennivastaanottojärjestelmä Verrattuna aiempiin määräyksiin, tähän määräykseen on kokonaan uutena asiakokonaisuutena lisätty televisiolähetysten antennivastaanottoa koskevat vaatimukset. Aiemmin määräyksellä 21 määrättiin ainoastaan tällaisen antennivastaanottojärjestelmän jatkeena olevan verkon ominaisuuksista muissa kuin yhden asuinhuoneiston kiinteistöissä (omakotitaloissa). Nyt määräys kattaa kaikissa kiinteistöissä koko antennitelevisiolähetysten välityksen kiinteistön sisällä vastaanottoantenneista antennirasiaan asti. Omakotitalojen osalta merkittävä muutos aiempaan nähden on näin ollen se, että televisiolähetysten antennivastaanottoa ja välitystä rakennuksen sisällä koskevat nyt myös vaatimukset käytettävistä materiaaleista ja rakenneosista, kuten käytettävistä koaksiaalikaapeleista. Vaatimukset on lisätty tähän määräykseen siitä syystä, että viime aikoina on siirretty ja ennakoitavissa olevasti myös tulevaisuudessa tullaan siirtämään aiemmin televisiolähetyskäyttöön tarkoitettuja taajuusalueita matkaviestinverkkojen käyttöön, mikä on aiheuttanut häiriöitä puutteellisesti toteutettuihin antennivastaanottojärjestelmiin. Nyt annetuilla vastaanoton vähimmäisvaatimuksilla pyritään siis varmistamaan, että vastaisuudessa rakennettavat tai kunnostettavat antennivastaanottojärjestelmät ovat teknisesti laadukkaita, millä turvataan mahdollisimman häiriötön televisiopalvelujen vastaanotto. Nyt annetut vaatimukset vastaavat n aiheesta aikaisemmin antamia suosituksia ja neuvontaa. Kuten edellä on todettu, televisiolähetysten antennivastaanottojärjestelmien vaatimukset koskevat kaikkia kiinteistöjä, joissa vastaanotetaan antennein maanpäällisten digitaalisten joukkoviestintäverkkojen lähetteitä. Erityisesti on kuitenkin korostettu sitä, että tämä tarkoittaa myös omakotitaloja. Tämä johtuu siitä, että omakotitaloissa on n havaintojen mukaan merkittävässä määrin näissä asioissa puutteita suhteessa muihin kiinteistötyyppeihin. Merkittävimmät antennivastaanottojärjestelmiä koskevat uudet vaatimukset on annettu määräyksen luvussa 2, josta löytyy vähimmäisvelvoitteet vastaanottoantenneille, antennimastoille ja käytettäville vahvistimille. Muita antennitelevisiolähetysten välittämiseen kiinteistön sisällä liittyviä vaatimuksia on annettu määräyksen: luvussa 4 (käytännössä 13, 16 ja 17 :t), jossa määrätään sähköisestä ja sähkömagneettisesta suojaamisesta. luvussa 5 (erityisesti 19 ja 20 :t), jossa määrätään järjestelmän turvallisuudesta, kuten lukituksista ja paloturvallisuudesta. luvussa 6, joka määrää laitetilojen eli jakamojen vähimmäisvaatimuksista. luvussa 7, jossa määrätään käytettävistä materiaaleista ja rakenneosista, kuten kaapeleista ja liittämistarvikkeista. Tähän liittyen on tämän perustelumuistion luvussa 24 antanut myös

8 MPS 65 8 (98) suosituksen siitä, millaista liitosjohtoa tulisi häiriöttömyyden varmistamiseksi käyttää televisiovastaanottimen liittämisessä antennirasiaan. luvussa 9 (erityisesti 30 ja 32 :t), jossa määrätään suoritetuista asennuksista tehtävistä mittauksista ja tarkastuksista. luvussa 10, jossa määrätään dokumentoinnista, kuten tarkastuspöytäkirjoista. Edellä luetellun lisäksi määräyksessä on nimenomaisia velvoitteita koskien yhteisantenniverkkoa, joka voidaan liittää antennivastaanottojärjestelmän jatkeeksi. Yhteisantenniverkko ja -järjestelmä Yhteisantenniverkkoa ja -järjestelmää koskevat vaatimukset oli aiemmin annettu määräyksessä 21. Verrattuna aiempaan määräykseen, tähän määräykseen tehdyt merkittävimmän muutokset ja tarkennukset ovat: 1) Yhteisantenniverkko rakentuu koaksiaalikaapeloinneista ja rakennusten välillä voidaan käyttää optista kaapelointia, mutta siinä ei ole parikaapelointeja. Tässä määräyksessä on jo yhteisantenniverkon määritelmässä todettu, että yhteisantenniverkko on koaksiaalikaapeloinnilla ja samaan verkkoon kuuluvien eri rakennusten välillä joko koaksiaalikaapeloinnilla tai optisella kaapeloinnilla toteutettu verkko. Määräys määrittelee vähimmäisvaatimukset tällaisen verkon rakenteelle ja ominaisuuksille. Aiemmassa määräyksessä 21 oli todettu, että yhteisantenniverkko voidaan suunnitella ja rakentaa myös käyttäen yleiskaapelointia koskevia standardeja eli esimerkiksi käyttäen parikaapelointia. Tämä poikkeus on nyt käytännön syistä poistettu, koska on haluttu selkiyttää sitä, että jos rakennetaan yleiskaapelointistandardien ja tämän määräyksen yleiskaapelointijärjestelmää koskevien vaatimusten mukainen verkko, on kyseessä nimenomaisesti yleiskaapelointijärjestelmä eikä yhteisantenniverkko. 2) Vähimmäistaajuusalueen ylärajaa on nostettu Aiemmassa määräyksessä 21 yhteisantenniverkon ja -järjestelmän vähimmäistaajuusalueen edellytettiin olevan MHz. Tähän määräykseen vaadittua vähimmäisylärajataajuutta on nostettu 1000 MHz:iin eli yhteisantenniverkon ja -järjestelmän edellytetään nyt toimivan vähintään taajuusalueella MHz. Syy tähän on se, että kaapelitelevisioverkoissa käytetään entisestään korkeampia taajuuksia palvelujen monipuolistuessa.

9 MPS 65 9 (98) 3) Käytettävien kaapeleiden ja liittämistarvikkeiden vaatimuksia on tarkennettu Yleiskaapelointijärjestelmä Verrattuna aiempaan määräykseen 21, tähän määräykseen (26 ) on tarkennettu yhteisantenniverkoissa käytettävien koaksiaalikaapeleiden, optisten kaapeleiden ja näiden liittämistarvikkeiden vaatimuksia. Koaksiaalikaapeleiden suojauskyvyn nimittäin edellytetään nyt olevan vähintään luokka A ja kierrettävien liittimien käyttäminen on kielletty. Kuitukaapeleina taas edellytetään käytettävän kategorian OS2 yksimuotokuituja ja liittimien sallitut tyypit ja hionta on määritelty. Molempien kaapelien tapauksessa myös edellytetään noudattamaan määriteltyjä standardeja. Tämän määräyksen tarkoittamaa yleiskaapelointijärjestelmää koskivat aiemmin määräyksen 25 vaatimukset. Aiemmassa määräyksessä kyseisestä verkosta käytettiin nimitystä "sisäjohtoverkko". Terminologian muutosta on käsitelty luvussa Verrattuna aiempaan määräykseen 25, tähän määräykseen on tarkennettu useita aiempia velvoitteita. Vaatimukset on myös jaoteltu aiempaa selkeämpiin kokonaisuuksiin. Esimerkiksi, käytettäviä kaapeleita koskevat vaatimukset esitetään selkeästi omana pykälänään, erillisenä varsinaista järjestelmän rakennetta koskevista vaatimuksista. Merkittävimmät muutokset ja tarkennukset ovat: 1) Optinen kaapelointi pakolliseksi asuinhuoneistoihin asti Suurin tähän määräykseen tehty muutos on se, että optinen kaapelointi edellytetään asuinkiinteistöissä nyt rakennettavan aina talojakamosta huoneistoihin asti. Aiemmassa määräyksessä edellytettiin vähintään rakentamaan tällaista kaapelointia varten johtotiet eli kaapelireitit. Käytäntö osoitti, että riittävien kaapelireittien rakentamisen vaatimus ei todellisuudessa useinkaan toteutunut. Lisäksi yleisten viestintäverkkojen kuiturakentaminen edistyy jatkuvasti. Näillä perusteilla katsoikin perustelluksi nyt edellyttää kuitujen asentamista. 2) Asuinkiinteistöissä käytettävien kaapeleiden ja liittämistarvikkeiden vaatimuksia on tarkennettu Yleiskaapeloinnin kaapelointi koostuu parikaapeloinneista ja optisista kaapeloinneista. Asuinkiinteistöjä koskien tähän määräykseen näiden vähimmäisvaatimuksia on merkittävästi tarkennettu. Molempien kaapelointien kaapeleiden ja liittämistarvikkeiden edellytetään nyt yksiselitteisesti olevan yleiskaapelointistandardien mukaisia. Aiemman määräyksen lievennys siitä, että perustellusta syystä näistä standardeista voitaisiin myös poiketa, on nyt siis poistettu. Syynä tähän on yksinkertaisesti se, että määräyksellä halutaan varmistaa mahdollisimman laadukkaiden

10 MPS (98) materiaalien käyttö, millä turvataan verkon monipuolisuutta ja pitkäikäisyyttä. Käytettävien parikaapeleiden edellytetään käytännössä olevan kaikissa tilanteissa vähintään kategorian 6 mukaisia parikaapeleita. Asuinkiinteistöissä optisen kaapeloinnin toteuttamiseen käytettävien kuitujen taas edellytetään olevan kategorian OS2 mukaisia yksimuotokuituja. Aiemmassa määräyksessä sallittiin myös kategorian OS1 yksimuotokuitujen käyttäminen. Kategoria OS1 on poistettu siitä syystä, että käytännössä näitä ei käytetä. Asuinkiinteistöissä käytettävien optisten liittimien vaatimuksia on myös tarkennettu siten, että liittimien tyyppi, hionta ja laatuvaatimukset on nyt määritelty. Väestönsuojat, tekniset tilat yms. Paloturvallisuus Aiemmissa määräyksissä oli edellytetty asentamaan väestönsuojiin, kiinteistön teknisiin tiloihin ja muihin tarpeelliseksi katsottuihin tiloihin yleiskaapelointijärjestelmän liityntäpisteet ja väestönsuojiin yhteisantenniverkon kaapelointi. Nämä vaatimukset on tässä määräyksessä tarkennettuina siirretty suosituksiksi, koska määräyksen tarkoitus on varmistaa erityisesti se, että esimerkiksi asuinhuoneistoissa on mahdollisuus käyttää monipuolisesti erilaisia viestintäpalveluja, kun taas kiinteistöteknisten järjestelmien tarvitsemien kaapelointien tarve määräytyy kiinteistökohtaisesti muilla perusteilla. Väestönsuojien varustusta koskevat vaatimukset taas määrittelee sisäasiainministeriö, joten katsoi, ettei sen ole perusteltua määrätä erikseen näistä asioista ja näin ylläpitää päällekkäistä säädäntöä. Tähän määräykseen uutena aihekokonaisuutena on myös lisätty sisäverkkojen paloturvallisuutta koskevat vaatimukset (20 ). Vaatimukset katsottiin tarpeelliseksi, koska näistä asioista ei sisäverkkoja koskien ole velvoitteita muualla lainsäädännössä ja toimialalta saadun palautteen mukaan, vähimmäisvaatimustason määrittämiselle on tarvetta Määräyksen tarkoitus Tässä pykälässä kuvataan määräyksen tarkoitus ja periaatteet. Määräyksen vaatimukset tähtäävät näiden tavoitteiden saavuttamiseen ja tavoitteet ohjaavat määräyksen soveltamisesta annettuja ohjeita. Pykälässä kuvatut tavoitteet on syytä pitää lähtökohtina kaikissa kiinteistön sisäisiä viestintäverkkoja ja -järjestelmiä koskevissa suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitotöissä. Kiinteistöjen sisäiset viestintäverkot ja -järjestelmät eli sisäverkot ovat osa kiinteistön perusvarustusta siinä missä esimerkiksi kiinteistön sähköistyskin. Laadukkaat sisäverkot mahdollistavat viestintäpalvelujen käytön kiinteistössä. On hyvä huomata, että vaikka tietoliikenneyhteyksiä voidaan toteuttaa myös langattomasti, kaapeleilla toteutettu sisäverkko on pitkäikinen perusta monipuoliselle palvelujen käytölle.

11 MPS (98) Määräyksen keskeisenä tarkoituksena on turvata sisäverkkojen tekninen laatu ja luotettavuus, jotta kaikissa kiinteistöissä voisi vaivatta ja luotettavasti käyttää erilaisia viestintäpalveluja niin nyt kuin tulevaisuudessa. Tämä pitää sisällään teknisten ominaisuuksien, asennustyön laadun ja suorituskyvyn lisäksi myös verkon fyysisen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden. Yhteentoimivuuden turvaamisella tarkoitetaan sisäverkkojen ominaisuuksien sovittamista teleyritysten yleisten viestintäverkkojen ominaisuuksiin, jotta sisäverkot voidaan toimivasti yhteenliittää teleyrityksen verkkoihin palvelujen välittämiseksi johtimella tai radioteitse. Määräyksen lähtökohtana on, että kaikissa kiinteistöissä on mahdollista: käyttää kiinteää puhelinta eli joko perinteistä analogista puhelinpalvelua tai VoIP eli Voice over Internet Protocol -palvelua, tilata käyttöön nopeita kiinteitä internetyhteyspalveluja eli laajakaistoja (esimerkiksi tämän määräyksen tarkoittama yleiskaapelointijärjestelmä mahdollistaa sisäverkossa ainakin liikennöintinopeuden 1 Gbit/s) vastaanottaa tavanomaisia televisiolähetyksiä joko antenni- tai kaapelitelevisioverkosta ja kuunnella radiota. Määräyksen tarkoituksena on edistää teleyritysten välistä kilpailua eli mahdollistaa se, että useat eri teleyritykset pystyvät teknisesti tuomaan kiinteistöön palveluja ja yhteyksiä, ja että käyttäjät voivat valita palvelun tarjoajan. Tätä pyritään edistämään erityisesti sisäverkkojen rakennetta koskevilla vaatimuksilla. Sisäverkkoja, niiden rakentamista, uudistamista ja kunnostamista koskevat ratkaisut ovat kauaskantoisia. Sisäverkkojen elinikä suunnitellaan vähintään 20 vuodeksi, joten on tärkeää, että sisäverkkoja koskevat päätökset, hankinnat ja työt tehdään suunnitelmallisesti myös tulevaisuuden tarpeisiin. Näiden tarpeiden huomioiminen on yksi tämän määräyksen tarkoituksista. Näin ollen määräyksen pyrkimyksenä on myös lisätä sisäverkkojen rakennuttajan ja omistajan eli kiinteistön tietoisuutta sisäverkkoja koskevista asioista sekä tukea päätöksenteossa. Määräyksen tarkoituksena on myös turvata kiinteistölle kunnollinen dokumentaatio sisäverkkojen suunnittelu-, rakentamis- ja ylläpitotöistä. Riittävä ja ajantasainen dokumentointi mahdollistaa laadun turvaamisen ja riittävät tiedot päätösten tekemiseksi verkon elinkaaren eri vaiheissa. Ajantasainen dokumentointi helpottaa kiinteistön palvelujen hankkimista ja edesauttaa sitä, että kiinteistön teleurakoitsijoilta hankkimat palvelut täyttävät säädännön vaatimukset. Kiinteistön sisäverkkojen suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa koskevia päätöksiä ja toimenpiteitä tekevät verkkojen elinkaaren eri vaiheissa useat eri toimijat. Näitä ovat uudisrakennusten rakennuttajat ja rakentajat ja sisäverkkojen omistaja eli kiinteistö, sisäverkkojen suunnittelijat sekä asennus- ja ylläpitotöitä hoitavat teleurakoitsijat. On tärkeää, että nämä toimijat tunnistavat osuutensa ja vastuunsa sisäverkkoa koskevissa asioissa. Määräyksen tarkoituksena on edistää toimijoiden yhteistoimintaa ja tiedon-

12 MPS (98) vaihtoa. Tähän pyritään esimerkiksi dokumentointivaatimuksilla, sillä asianmukainen dokumentointi mahdollistaa laadun turvaamisen ja riittävät tiedot päätösten tekemiseksi verkon rakentamisen ja elinkaaren eri vaiheissa Soveltamisala Eri kiinteistötyypit Määräys koskee kiinteistön sisäisiä viestintäverkkoja ja -järjestelmiä eli sisäverkkoja ja niiden tarvitsemia laitetiloja. Sisäverkko määritellään 3 :ssä (ks. luku 1.4.1), mutta yksinkertaistettuna määräys koskee kiinteistöön elimellisesti kuuluvia ja sitä palvelevia kaapelointeja, laitteita ja tiloja, jotka eivät kuulu teleyrityksen yleiseen viestintäverkkoon. Määräystä ei sovelleta teleyrityksen yleiseen viestintäverkkoon. Teleyrityksen yleinen viestintäverkko rajautuu lähtökohtaisesti kiinteistön talojakamossa sijaitsevaan kytkentäpisteeseen (ks. luku 37.2). Jos teleyritys on sopinut kiinteistön kanssa, että kiinteistöön sijoitetaan kiinteistöä palveleva, teleyrityksen omistama telelaite kuten vahvistin tai kytkin, määräys ei koske tätä laitetta, koska se on osa teleyrityksen yleistä viestintäverkkoa ja näin ollen sitä koskevat muut säädökset. Tällaisen teleyrityksen laitteen tarpeelliseksi katsotuista mittauksista ja dokumentoinnista vastaa teleyritys. Määräystä sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin sisäverkkoihin kiinteistön käyttötarkoituksesta riippumatta. Tarkimmat vaatimukset määräyksessä asetetaan usean huoneiston asuinkiinteistöille eli kerros-, rivi- ja paritaloille. Määräys koskee nimenomaisesti vakinaiseen asuinkäyttöön tarkoitettuja kiinteistöjä, ei siis loma-asuntoja. Toimitilarakennukset ja julkiset rakennukset taas ovat keskenään ja suhteessa asuinkiinteistöihin hyvin erilaisia ja niiden osalta määräyksessä annetaan yleisluonteisempia vaatimuksia tapauskohtaiselle suunnittelulle. Määräys koskee soveltuvin osin myös yhden asuinhuoneiston omakotitaloja. Verrattuna aiempiin määräyksiin 21 ja 25, määräysten soveltuvuus omakotitaloihin ei sinällään ole muuttunut, mutta koska televisiolähetysten antennivastaanottoa koskevat vaatimukset ovat kokonaan uusia ja niillä tähdätään nimenomaisesti omakotitalojen vastaanottoratkaisujen parantamiseen, on asia nostettu tässä pykälässä erityisesti esiin. Seuraavassa on esitetty listaus siitä, mitkä määräyksen luvut/pykälät koskevat mitäkin kiinteistötyyppejä: Kerros-, rivi- ja paritalot sekä sellaiset omakotitalot, jotka ovat osa usean rakennuksen yhteistä verkkoa 1, 2 ja 3 :t Luku 1 Luku 2, mikäli kiinteistössä vastaanotetaan televisiolähetykset antennitelevisioverkosta Luku 3

13 MPS (98) Keitä määräys velvoittaa? Luku 4 (16 vain jos kiinteistössä on antennimasto) Luku 5 Luvun 6 21, 22 ja 23 :t Luvut 7-11 Omakotitalot, jotka eivät ole osa usean rakennuksen yhteistä verkkoa 1, 2 ja 3 :t Luvun 1 4 ja 5 :t Luku 2, mikäli kiinteistössä vastaanotetaan televisiolähetykset antennitelevisioverkosta Luvun 3 10 ja 11 :t Luvun 4 13, 14 ja 17 :t ja 16, jos kiinteistössä on antennimasto Luku 5 Luvun 6 23 Luvut 7-11 Toimitilakiinteistöt ja julkiset kiinteistöt 1, 2 ja 3 :t Luvun 1 4 ja 6 :t Luku 2, mikäli kiinteistössä vastaanotetaan televisiolähetykset antennitelevisioverkosta Luvun 3 10, 11 (poislukien 4 momentti) ja 12 :t Luku 4 (16 vain jos kiinteistössä on antennimasto) Luku 5 Luvun 6 21, 22 ja 24 :t Luvun 7 25, 26.1 ja 26.3 :t Luvut 8-11 Määräys velvoittaa eli määräyksen tekniset vaatimukset sitovat nimenomaisesti sisäverkkojen omistajaa eli kiinteistöä ja sisäverkkotöiden tekijää eli teleurakoitsijaa. Koska sisäverkkoja koskevaa suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa tekevät myös muut toimijat, kuten rakennuttajat ja suunnittelijat, on hyvä huomata, että myös muusta kuin n valvomasta lainsäädännöstä ja esimerkiksi toimijoiden välisistä sopimuksista voi johtua vastuita tai seuraamuksia, joita ei käsitellä tässä määräyksessä. Esimerkiksi, kiinteistön tilatessa sisäverkon uudistamissuunnitelman, kiinteistö vastaa suhteessa n valvomaan säädäntöön siitä, että tämän määräyksen vaatimukset sisäverkkosuunnittelusta täyttyvät. Jos taas kiinteistön ja se palkkaaman suunnittelijan kesken syntyy epäselvyyttä siitä, vastaako toteutettu suunnittelu kiinteistön eli tilaajan kanssa sovittua, nämä asiat eivät sopimusriita-asioina kuulu n ratkaisuvaltaan. Sisäverkkojen elinkaari Määräys koskee suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon vähimmäisvaatimuksia sisäverkon elinkaaren eri vaiheissa.

14 MPS (98) Määräyksen rakenne Määräystä sovelletaan aina, kun: uudisrakentamisessa kiinteistöön rakennetaan mikä tahansa sisäverkko. sisäverkko uudistetaan (ks. luku ) eli kun kiinteistöön rakennetaan täysin uusi sisäverkko olemassa olevan verkon rinnalle tai tilalle. olemassa olevaa sisäverkkoa kunnostetaan (ks. luku ) eli kun sisäverkko tai jokin sen osa vaihdetaan tai muutetaan sisäverkon laadun parantamiseksi. Jos vain jokin osa sisäverkosta on kunnostettu, tätä määräystä luonnollisesti sovelletaan nimenomaisesti tähän verkon osaan. Määräyksellä ei sinänsä voida asettaa vaatimuksia sille, mitä sisäverkkoja kiinteistöön rakennetaan tai milloin kiinteistön omistaja päättää kunnostaa sisäverkon tai rakentaa uuden verkon. on kuitenkin antanut tämän määräyksen yhteydessä asiaa koskevia suosituksia (ks. mm. luku 37.3). Määräyksen vähimmäisvaatimukset koskevat sisäverkkojen ja niiden tarvitsemien laitetilojen: rakennetta erityisesti määräyksen luvuissa 1 rakenne 5 turvallisuus 6 laitetilat 7 materiaalit ja rakenneosat teknistä laatua, suorituskykyä ja luotettavuutta erityisesti määräyksen luvuissa 2 televisiolähetysten antennivastaanotto 3 suorituskyky ja järjestelmäarvot 6 laitetilat 7 materiaalit ja rakenneosat 8 asennuskäytännöt turvallisuutta ja suojaamista erityisesti määräyksen luvuissa 4 sähköinen ja sähkömagneettinen suojaaminen 5 turvallisuus 7 materiaalit ja rakenneosat mittaamista ja tarkastamista erityisesti määräyksen luvussa 9 testaukset ja tarkastukset dokumentointia erityisesti määräyksen luvussa 10 asiakirjat Määritelmät Tässä luvussa kuvataan tässä määräyksessä käytetyt määritelmät. Määräyksessä ei määritellä uudestaan viestintämarkkinalaissa [1] määriteltyjä käsitteitä ja toisaalta määritelmät on laadittu niin, etteivät ne ole ristiriidassa lain määritelmien kanssa.

15 MPS (98) Kiinteistön sisäinen viestintäverkko ja -järjestelmä eli sisäverkko Kiinteistön sisäisillä viestintäverkoilla ja -järjestelmillä eli sisäverkoilla tarkoitetaan tässä määräyksessä kiinteistön tai rakennuksen viestintäverkkoja ja -järjestelmiä. Viestintäverkko on määritelty viestintämarkkinalain [1] 2 :ssä: "Viestintäverkolla tarkoitetaan toisiinsa liitetyistä johtimista sekä laitteista muodostuvaa järjestelmää, joka on tarkoitettu viestien siirtoon tai jakeluun johtimella, radioaalloilla, optisesti tai muulla sähkömagneettisella tavalla." Sisäverkot ovat siis lain tarkoittamia viestintäverkkoja ja näihin liittyviä järjestelmiä, jotka sijaitsevat kiinteistön tai rakennuksen sisällä tai alueella, ja jotka voidaan liittää teleyrityksen hallinnoimaan yleiseen viestintäverkkoon. Kiinteistöjä (ks. luku 37.1) ovat niin asuin- kuin toimitilakiinteistöt ja julkiset kiinteistöt ja rakennuksetkin. Julkisia kiinteistöjä ovat esimerkiksi virastot, koulut, sairaalat ja hotellit. Tyypillisesti sisäverkot sijaitsevat yhdessä rakennuksessa. Jos kiinteistöön kuitenkin kuuluu useampia rakennuksia (esim. useasta rivitalosta koostuva kiinteistö), kuuluvat näiden rakennusten viestintäverkot ja järjestelmät lähtökohtaisesti samaan kiinteistön sisäiseen viestintäverkkoon ja -järjestelmään. Poikkeuksiakin voi toki olla. On mahdollista, että vaikka eri rakennukset kuuluisivat samaan kiinteistöön, niihin kuhunkin voidaan rakentaa omat sisäverkkonsa ja omat liityntänsä teleyrityksen yleiseen viestintäverkkoon. Sisäverkot voivat olla kiinteitä tai langattomia. Esimerkkejä kiinteistä sisäverkoista ovat yleiskaapelointijärjestelmät (ks. luku 1.4.2), yhteisantenniverkot (ks. luku 1.4.3) ja yhteisantennijärjestelmät (ks. luku 1.4.4), joiden mm. rakenteelle ja suorituskyvylle tässä määräyksessä annetaan vähimmäisvaatimukset. Myös muut antennijärjestelmät, kuten televisiolähetysten antennivastaanottojärjestelmät (ks. luvut 5, 6 ja 7) ja matkaviestinverkkojen vastaanottojärjestelmät ovat määräyksen tarkoittamia sisäverkkoja erotuksena teleyrityksen yleiseen viestintäverkkoon eli tässä tapauksessa lähetysverkkoon. Toisin sanoen myös näille vastaanottoantennijärjestelmille annetaan tässä määräyksessä vähimmäisvaatimukset. Sisäverkot muodostuvat talojakamosta, mahdollisista alijakamoista, asuinkiinteistöissä huoneistojakamoista ja toimitilakiinteistöissä sekä julkisissa kiinteistöissä kerrosjakamoista, näiden välisistä kaapeloinneista, kuten runkokaapeloinnista, kotikaapeloinnista ja telepäätelaitteiden liitäntäpisteinä käytettävistä tietoliikennerasioista, antennirasioista tai muista liitäntärasioista. Yhteisantenniverkoissa ja -järjestelmissä on lisäksi aktiivisia laitteita, kuten vahvistimia ja joissain tapauksissa antenneja. Yleiskaapelointijärjestelmään (ks. luku 1.4.2) taas ei kuulu laitteita. Sisäverkon määritelmä on uusi. Sen tarkoitus on määräyksen luettavuuden edistämiseksi määritellä yhteisnimikkeellä kaikki erilaiset kiinteistön sisäiset verkot ja järjestelmät. Esimerkiksi, jos määräyksessä annetaan velvoite si-

16 MPS (98) säverkoille vaikkapa nimenomaisesti yhteisantenniverkon sijaan, koskee velvoite kaikkia eri tekniikoilla toteutettuja kiinteistön sisäisiä viestintäverkkoja ja -järjestelmiä Yleiskaapelointijärjestelmä Yleiskaapelointijärjestelmä on yksi sisäverkon tyyppi. Yleiskaapelointijärjestelmällä tarkoitetaan tässä määräyksessä optisella kaapeloinnilla ja parikaapeloinnilla toteutettua, yleiskaapelointistandardien mukaista, määrämuotoista eri tietoliikennejärjestelmien käyttöön soveltuvaa sisäverkkoa, jota käytetään päätelaitteiden liittämiseen yleiseen kiinteään viestintäverkkoon ja joka tukee suurta joukkoa sovelluksia ja viestintäpalveluja. Optinen kaapelointi tarkoittaa kaapeloinnin (ks. luku 1.4.5) toteuttamista optisia kaapeleita eli valokaapeleita ja näiden kytkentä- ja liittämistarvikkeita käyttäen. Parikaapelointi taas tarkoittaa kaapeloinnin toteuttamista käyttäen symmetrisiä eli kierretyistä pareista koostuvia kaapeleita ja niiden kytkentä- ja liittämistarvikkeita. Yleiskaapelointijärjestelmä on sovellusriippumaton ja joustava eli se voidaan suunnitella ja rakentaa kiinteistöön jopa tietämättä ennakolta yksityiskohtaisesti kaikkia tulevaisuuden käyttötarpeita. On hyvä huomata, että osajärjestelmien välissä tai päissä olevat laitteet eivät ole osa yleiskaapelointijärjestelmää. Yleiskaapelointijärjestelmän määritelmä on terminä uusi tähän määräykseen. Aiemmassa n määräyksessä 25 vastaavasti määritellystä verkosta käytettiin nimeä "sisäjohtoverkko". Tähän määräykseen "sisäjohtoverkko"-termistä luovuttiin, koska yleiskaapelointijärjestelmä on terminä vakiintunut ja se kuvastaa yleiskaapelointistandardien mukaista sisäjohtoverkkoa paremmin. Lisäksi termi "sisäjohtoverkko" saattaisi sotkeutua tässä määräyksessä määriteltyyn "sisäverkkoon" (ks. luku 1.4.1), joka taas on erilaisten kiinteistön sisäisten verkkojen yhteisnimike. n määräyksen 25 vielä aiemmassa versiossa (25 D/2003 M) sisäjohtoverkko oli nimenomaisesti puhelinsisäjohtoverkko Yhteisantenniverkko Yhteisantenniverkolla tarkoitetaan vähintään kaksi asuinhuoneistoa käsittävän kiinteistön, toimitilakiinteistön tai julkisen kiinteistön sisäverkkoa, joka on toteutettu rakennuksen sisällä koaksiaalikaapeloinnilla ja rakennusten välillä joko koaksiaalikaapeloinnilla tai optisella kaapeloinnilla, ja jota käytetään viestinnän välittämiseen kiinteistössä joukkoviestintäverkosta käyttäjien päätelaitteisiin. Rakennuksen sisällä yhteisantenniverkko on tämän määräyksen mukaisesti kauttaaltaan koaksiaalinen verkko. Suurissa, useista rakennuksista koostuvissa kiinteistöissä rakennusten väliset kaapeloinnit voidaan toteuttaa joko koaksiaalikaapeloinnilla tai optisella kaapeloinnilla (ks. luku 4).

17 MPS (98) Yhteisantenniverkko ei määritelmänä tarkoita yhden huoneiston sisältävää omakotitaloa, jos talo ei ole osa usean (vähintään kahden) omakotitalon yhteistä verkkoa. Näin ollen myöskään yhteisantenniverkolle annetut tämän määräyksen vaatimukset eivät koske omakotitaloa, jossa on vain yksi asuinhuoneisto. On kuitenkin hyvä huomata, että esimerkiksi määräyksen vaatimukset käytettävistä materiaaleista tai dokumentoinnista koskevat myös omakotitaloja. Joukkoviestintäverkkoja ovat viestintämarkkinalain [1] 2 :n mukaan "viestintäverkot, joita pääasiassa käytetään televisio- ja radio-ohjelmistojen tai muun kaikille vastaanottajille samanlaisena välitettävän aineiston lähettämiseen tai tarjolla pitoon". Joukkoviestintäverkkoja ovat ainakin kaapelitelevisioverkot ja maanpäälliset joukkoviestintäverkot. Kaapelitelevisioverkot on toteutettu johtimella tai muulla kiinteällä yhteydellä ja maanpäälliset joukkoviestintäverkot vapaasti etenevien radioaaltojen välityksellä. Antennitelevisioverkot ja yleisradioverkot taas ovat tyypillisimmät esimerkit maanpäällisistä joukkoviestintäverkoista. Toisin sanoen, vaikka "yhteisantenniverkko"-termiin sisältyy sana "antenni", käytetään yhteisantenniverkkoa myös kiinteistä televisioverkoista lähetysten vastaanottamiseen eikä ainoastaan radioverkoista antenneilla vastaanotettavien lähetysten välittämiseen kiinteistön sisällä. Yhteisantenniverkko liittyy tyypillisesti osaksi yhteisantennijärjestelmää (ks. luku 1.4.4) ja kuten edellä on kuvailtu, yhteisantenniverkon keskeinen tarkoitus on varmistaa televisio- ja radio-ohjelmistojen vastaanottomahdollisuus. Yhteisantenniverkko voi olla kuitenkin varustettu myös paluusuunnalla, jolloin sitä voidaan molemmissa suunnissa käyttää osana kohdeviestintään tarkoitettua viestintäverkkoa. Yhteisantenniverkko voi siis mahdollistaa laajakaistaisten tiedonsiirtopalvelujen, kuten kaapelimodeemipalvelujen käytön Yhteisantennijärjestelmä Kaapelointi Yhteisantennijärjestelmällä tarkoitetaan tässä määräyksessä yhteisantenniverkosta (ks. luku 1.4.3), päävahvistimesta ja mahdollisista antenneista muodostunutta kokonaisuutta, jota käytetään viestinnän välittämiseen joukkoviestintäverkon ja kiinteistössä sijaitsevien päätelaitteiden välillä. Yhteisantennijärjestelmä on erotettu yhteisantenniverkosta siitä syystä, että kaapelitelevisioverkkoja koskevissa kansainvälisissä standardeissa kaapelitelevisioverkko jatkuu yleisestä verkosta kiinteistön sisään, käyttäjän antennirasiaan asti. Suomessa yleinen viestintäverkko ja sisäverkko on kuitenkin vakiintuneesti eriytetty toisistaan (ks. luku 37.2). Kaapelointi tarkoittaa sisäverkoissa käytettävien kaapeleiden (optiset kaapelit, parikaapelit ja koaksiaalikaapelit), kytkentäkaapeleiden, liittämistarvikkeiden sekä muiden passiivisten komponenttien, kuten passiivisten jatkosten, jaottimien ja haaroittimien, muodostamaa kokonaisuutta.

18 MPS (98) Kaapelointi on osa sisäverkon perusinfrastruktuuria, johon kuuluvat lisäksi laitetilat, johtotiet ja liitäntäpisteet Pysyvä siirtotie Pysyvä siirtotie on yleiskaapelointijärjestelmää koskeva määritelmä, jolla tarkoitetaan kahden jakamon tai jakamon ja tietoliikennerasian välistä, molemmista päistään päätettyä, kaapelointia. Toisin sanoen yleiskaapelointijärjestelmän kaapelointiin (ks. luku 1.4.5) sisältyy useita pysyviä siirtoteitä. Toimitilakiinteistön kerroskaapeloinnissa pysyvään siirtotiehen voi sisältyä myös keskityskohta. Pysyvän siirtotien testausrajapinta on testauskaapelissa juuri ennen testauskaapelin ja pysyvän siirtotien päättämiskohdan välistä liitosta siten, että tämä liitos kuuluu pysyvään siirtotiehen, mutta muu osa testauskaapelia ei kuulu Runkokaapelointi Runkokaapelointi tarkoittaa sisäverkon kaapelointia, joka yhdistää kotijakamot (ks. luku ) tai kerrosjakamot (ks. luku ) talojakamoon (ks. luku ). Tavallisimmin runkokaapelointi on kaapelointi talojakamosta suoraan kunkin huoneiston kotijakamoon. Jos sisäverkossa on alijakamoita eli toisiotalojakamoita (ks. luku ), runkokaapelointi kulkee kaapelointitopologisesti alijakamojen kautta. Omakotitaloissa, jos talo ei ole osa usean omakotitalon yhteistä sisäverkkoa, ei pääsääntöisesti ole runkokaapelointia, koska omakotitaloissa kotijakamo ja talojakamo ovat useimmiten sama asia Kotikaapelointi Kotikaapelointi tarkoittaa sisäverkon kaapelointia, joka yhdistää asuinhuoneiston sisäiset tietoliikennerasiat, antennirasiat tai muut liitäntärasiat (kuten audiovisuaaliset liitynnät) kotijakamoon (ks. luku ). Kotikaapelointi siis sijaitsee kunkin asuinhuoneiston sisällä Kerroskaapelointi Kerroskaapelointi tarkoittaa sisäverkon kaapelointia, joka yhdistää toimitilahuoneiston tai -kiinteistön tai julkisen kiinteistön sisäiset tietoliikennerasiat, antennirasiat tai muut liitäntärasiat (kuten audiovisuaaliset liitynnät) kerrosjakamoon (ks. luku ). Kerroskaapelointi siis sijaitsee toimitilahuoneiston (vrt. kotikaapelointi, luku 1.4.8), toimitilakiinteistön tai julkisen kiinteistön sisällä Liityntäkaapeli eli talokaapeli Liityntäkaapelilla tarkoitetaan kiinteistöön tulevaa yleisen kiinteän viestintäverkon kaapelia. Liityntäkaapelista käytetään yleisesti myös nimitystä talokaapeli. Tämä kaapeli yhdistää sisäverkon yleiseen eli teleyrityksen kiin-

19 MPS (98) Talojakamo teään viestintäverkkoon kuten kiinteään puhelinverkkoon tai kaapelitelevisioverkkoon. Liityntäkaapelit sisältävät kiinteistöön asennettavien yleisten viestintäverkkojen liittymien tarvitsemat johtimet ja/tai valokuidut. Talojakamolla tarkoitetaan kiinteistön laitetilaa, jossa yleinen viestintäverkko ja sisäverkko liitetään yhteen. Talojakamo sisältää mm. kytkentäpaneelit, kiinteistön tähtipisteen sekä sisäverkon liittämiseen ja käyttämiseen tarvittavat laitteet. Jos kiinteistössä on alijakamoita eli toisiotalojakamoita, varsinaisesta talojakamosta käytetään joskus nimitystä ensiötalojakamo. Talojakamo voi fyysisesti olla huone, komero, kaappi tai niitä vastaava muu tila, kunhan se täyttää sille tässä määräyksessä asetetut vaatimukset. Omakotitaloissa, jos talo ei ole osa usean omakotitalon yhteistä kaapelointia eli samaa sisäverkkoa, talojakamo ja kotijakamo (ks. luku ) ovat käytännössä useimmiten sama asia, koska teleyrityksen liityntäkaapeli ja kotikaapelointi kohtaavat tässä samassa tilassa Alijakamo eli toisiotalojakamo Kotijakamo Alijakamolla eli toisiotalojakamolla tarkoitetaan tässä määräyksessä talojakamon ja kotijakamon tai kerrosjakamon välissä kaapelointitopologisesti sijaitsevaa sisäverkon laitetilaa, jonka kautta runkokaapelointi kulkee ja jossa kaapelointeja liitetään yhteen. Esimerkiksi yleiskaapelointijärjestelmän parikaapeloinnit päätetään alijakamossa kytkentäpaneeleihin ja optiset kaapeloinnit taas voidaan hitsata. Kaikissa sisäverkoissa ei tarvita, eikä ole alijakamoita. Esimerkiksi rivitalokiinteistöissä ei tyypillisesti ole alijakamoita. Toisaalta taas kerrostaloissa alijakamoita tarvitaan usein yleiskaapelointijärjestelmän parikaapelointien suorituskykyvaatimusten täyttämiseksi (käytännössä kaapelointipituuksien vuoksi). Alijakamo sisältää tarvittavat kytkentäpaneelit ja laitteet. Se voi fyysisesti olla huone, komero, kaappi tai niitä vastaava muu tila, kunhan se täyttää sille tässä määräyksessä asetetut vaatimukset. Alijakamoksi ei katsota esimerkiksi runkokaapeloinnin varrella olevia koteloituja ulosottoja tai muita pienimuotoisia kytkentäpaikkoja. Kotijakamolla tarkoitetaan asuinhuoneistoon sijoitettua tilaa (komero, kotelo, rasia tai niitä vastaava muu tila), jossa kotikaapelointi ja runkokaapelointi liitetään yhteen. Kotijakamossa runkokaapelointi päätetään ja sinne sijoitetaan huoneistokohtainen kytkentäpiste, tähtipiste sekä sisäverkon liittämiseen ja käyttämiseen tarvittavat laitteet ja muut rakenteet.

20 MPS (98) Omakotitaloissa, jos talo ei ole osa muiden kiinteistöjen kanssa muodostettua yhteistä sisäverkkoa, kotijakamo ja talojakamo (ks. luku ) ovat käytännössä useimmiten sama asia, koska teleyrityksen liityntäkaapeli ja kotikaapelointi kohtaavat tässä samassa tilassa. Tällöin sisäverkossa ei myöskään ole runkokaapelointia ja jakamoon sovelletaan kotijakamoa koskevia vaatimuksia (ks. luku 21) Kerrosjakamo Kerrosjakamolla tarkoitetaan toimitilahuoneistoon, toimitilakiinteistöön tai julkiseen rakennukseen sijoitettua tilaa (huone, komero, kotelo, rasia tai niitä vastaava muu tila), jossa kerroskaapelointi (ks. luku 1.4.9) ja runkokaapelointi (ks. luku 1.4.7) liitetään yhteen. Kerrosjakamossa runkokaapelointi päätetään ja sinne sijoitetaan sisäverkon käyttämiseen tarvittavat laitteet ja rakenteet, kuten kytkentäpaneelit tai tähtipiste Kytkentäpaikka Tähtipiste Kytkentäpaikalla tarkoitetaan yleiskaapelointijärjestelmän rakennekokonaisuutta, jossa päätteeseen tai kytkentäpaneeliin päätettyjen kaapelien johtimia tai valokuituja voidaan kytkeä toisiin johtimiin tai valokuituihin. Esimerkiksi mikä tahansa jakamo on myös kytkentäpaikka, jos siellä tehdään yleiskaapelointijärjestelmän rakenteellisia kytkentöjä. Kaikki kytkentäpaikat, kuten runkokaapeloinnin varrella oleva koteloitu ulosotto, eivät kuitenkaan ole jakamoita. Tähtipisteellä tarkoitetaan yhteisantenniverkon kohtaa, jossa verkko jaetaan tai haaroitetaan meneväksi useaan huoneistoon tai huoneiston sisällä useaan antennirasiaan. Tämän määräyksen mukaisesti toteutetussa yhteisantenniverkossa on tyypillisesti yksi tai useampi kiinteistön tähtipiste ja huoneistojen tähtipisteet. Huoneiston tähtipiste on kohta, johon huoneiston antennirasiat on kaapeloitu kukin omalla kaapelillaan ja jossa huoneisto liittyy runkokaapelointiin. Asuinhuoneiston tähtipiste siis sijaitsee kotijakamossa. Kiinteistön tähtipiste taas on kohta, jossa huoneistokohtaiset runkokaapeloinnit liittyvät teleyrityksen verkkoon. Kiinteistön tähtipiste sijaitsee yleensä talojakamossa ja se koostuu aktiivisista ja passiivisista rakenneosista, sähköliitännästä sekä maadoitus- ja potentiaalintasauskiskosta Uudistaminen Uudistamisella tarkoitetaan tässä määräyksessä kokonaan uuden sisäverkon (esim. uuden yhteisantenniverkon ja/tai yleiskaapelointijärjestelmän) rakentamista olemassa olevan sisäverkon rinnalle tai tilalle. Rinnalle rakentaminen tarkoittaa sitä, että vanha sisäverkko jätetään toiminnallisesti vielä käyttöön. Tilalle rakentaminen taas tarkoittaa sitä, että vanhaa sisäverkkoa ei jätetä enää käytettäväksi.

Määräyksen 65/2013 M, sisältö, vaatimukset ja soveltaminen. Antennialan tekniikkapäivä

Määräyksen 65/2013 M, sisältö, vaatimukset ja soveltaminen. Antennialan tekniikkapäivä Määräyksen 65/2013 M, sisältö, vaatimukset ja soveltaminen Antennialan tekniikkapäivä 31.10.2013 Esityksen sisältö Uuden määräyksen tarkoitus Soveltamisala ja siirtymäsäännökset uudis- ja korjausrakennushankkeissa

Lisätiedot

Määräys KIINTEISTÖN SISÄISESTÄ YHTEISANTENNIVERKOSTA JA -JÄRJESTELMÄSTÄ. Annettu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2007

Määräys KIINTEISTÖN SISÄISESTÄ YHTEISANTENNIVERKOSTA JA -JÄRJESTELMÄSTÄ. Annettu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2007 1 (8) Määräys KIINTEISTÖN SISÄISESTÄ YHTEISANTENNIVERKOSTA JA -JÄRJESTELMÄSTÄ Annettu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2007 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain

Lisätiedot

Määräyksen 65 perustelut ja soveltaminen. Kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista

Määräyksen 65 perustelut ja soveltaminen. Kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista 29.6.2016 Määräyksen 65 perustelut ja soveltaminen Kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista MPS 65 MPS 65 1 (119) SISÄLLYS A-OSA KESKEISET MUUTOKSET JA MUUTOSHISTORIA... 3 1 Keskeiset muutokset...

Lisätiedot

Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta. Viestintämarkkinapäivä Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen

Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta. Viestintämarkkinapäivä Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta Viestintämarkkinapäivä 8.10.2013 Ohjaus-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen Laadukas sisäverkko monipuolisten viestintäpalvelujen perusta

Lisätiedot

Sisäverkkojen saneeraus ja viranomaismääräysten huomioiminen taloyhtiöissä

Sisäverkkojen saneeraus ja viranomaismääräysten huomioiminen taloyhtiöissä Sisäverkkojen saneeraus ja viranomaismääräysten huomioiminen taloyhtiöissä Ravintola Nallikari, Oulu 22.9.2015 / Ari Kurkela Julkinen 1 Esityksen sisältö Vanhat sisäverkkomallit Sisäverkot 1.1.2015 alkaen

Lisätiedot

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE

SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE SISÄVERKKOMÄÄRÄYS 65 A/2014 M ASETTAA VAATIMUKSIA ANTENNIURAKOINNILLE Toiminnanjohtaja Tauno Hovatta www.sant.fi Antenniasennukset kiinteistössä Sisältö: Määräys 65 A asettaa vaatimuksia antennien ja verkkojen

Lisätiedot

Antennijärjestelmät, ST-käsikirja 12

Antennijärjestelmät, ST-käsikirja 12 Antennijärjestelmät, ST-käsikirja 12 Tuotenumero: 412107 59,00 (+ alv 10%) normaalihinta 44,25 (+ alv 10%) jäsenhinta Tähän Tietotekniset järjestelmät -kirjasarjaan kuuluvaan ST-käsikirjaan on koottu käytännön

Lisätiedot

Sisäverkkomääräys 65 A/2014 M. Antennialan tekniikkapäivä

Sisäverkkomääräys 65 A/2014 M. Antennialan tekniikkapäivä Sisäverkkomääräys 65 A/2014 M Antennialan tekniikkapäivä 30.10.2014 Esityksen sisältö Määräykseen ehdotetut keskeiset muutokset Määräyksen lausuntokierros ja voimaantulo Mistä saa lisätietoja määräyksestä?

Lisätiedot

Antenniurakoinnin tilannekatsaus

Antenniurakoinnin tilannekatsaus Antenniurakoinnin tilannekatsaus Toiminnanjohtaja Tauno Hovatta Satelliitti ja antenniliitto SANT ry www.sant.fi Sisältö Kuka on antenniurakoitsija? Antenniurakoitsijalta vaadittava pätevyys Määräys 65

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Määräys kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista

Määräys kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista 1 (18) Määräys kiinteistön sisäverkoista ja teleurakoinnista Annettu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2016 Viestintävirasto on määrännyt 7 päivänä marraskuuta 2014 annetun tietoyhteiskuntakaaren (917/2014)

Lisätiedot

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja

Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus

Lisätiedot

Sähköremontti. Kenelle. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 55,50 (+ alv 10%) jäsenhinta

Sähköremontti. Kenelle. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 55,50 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköremontti Tuotenumero: 411319 74,00 (+ alv 10%) normaalihinta 55,50 (+ alv 10%) jäsenhinta Kirja käsittelee määräyksiä, ohjeita ja käytännön toteutustapoja, jotka on syytä tuntea rakennusten sähköasennuksia

Lisätiedot

Viestintäverkon rakentaminen/vika- ja häiriötilanteet

Viestintäverkon rakentaminen/vika- ja häiriötilanteet Viestintäverkon rakentaminen/vika- ja häiriötilanteet Viestintäviraston määräyksiä Johtava asiantuntija Ari Karppanen Viestintäviraston määräyksiä Tässä keskitytään Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Tietotekniikka Yleiskaapelointijärjestelmät. Kaapelointi on tietoliikennepalvelujen kivijalka

Tietotekniikka Yleiskaapelointijärjestelmät. Kaapelointi on tietoliikennepalvelujen kivijalka Tietotekniikka Yleiskaapelointijärjestelmät Kaapelointi on tietoliikennepalvelujen kivijalka Sisällys Yleiskaapeloinnin perusajatus Yleiskaapeloinnin standardit Yleiskaapeloinnin rakenne ja osat: toimitilakiinteistöissä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä

Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Teleyritysten ABC -koulutus 12.10.2016 Mitä tarkoittaa olla teleyritys ja Viestintäviraston asiakas? Saara Punkka Tietoyhteiskuntakaaren käsitteistöä Viestinnän välittäminen Yleinen teletoiminta Verkkotoimilupaa

Lisätiedot

Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014

Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014 Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014 Viranomaisverkkojen tarpeet Harri Hilden Virveverkko Oy Suomen Erillisverkot -konserni Konsernin emoyhtiö Suomen Erillisverkot Oy on Suomen valtion kokonaan

Lisätiedot

Sisäverkon kaapelointi

Sisäverkon kaapelointi Sisäverkon kaapelointi UUDISTETTU SISÄVERKKO- MÄÄRÄYS 65B / 2016M Asuinkiinteistöjen kattava sisäverkko Uudistettu sisäverkkomääräys 65B/2016M määrittelee kattavan ja monipuolisen kaapeloinnin asuinkiinteistöjen

Lisätiedot

Pientalorakentajan. tietoliikenneopas

Pientalorakentajan. tietoliikenneopas Pientalorakentajan tietoliikenneopas Sisällysluettelo Pientalojen kehittyvät viestintä palvelut.. 3 Sonera Kotikuitu -palvelu... 3 Liityntäverkon talokaapeli... 4 Toimenpiteet ennen kaivutöiden aloittamista...

Lisätiedot

MÄÄRÄYKSEN 26 PERUSTELUT JA SOVELTAMINEN DIGITAALISEN PUHELINVERKON SYNKRONOINNISTA

MÄÄRÄYKSEN 26 PERUSTELUT JA SOVELTAMINEN DIGITAALISEN PUHELINVERKON SYNKRONOINNISTA 26.6.2008 MÄÄRÄYKSEN 26 PERUSTELUT JA SOVELTAMINEN DIGITAALISEN PUHELINVERKON SYNKRONOINNISTA MPS 26 Viestintävirasto MPS 26 1 (5) SISÄLLYS SISÄLLYS... 1 1 LAINSÄÄDÄNTÖ... 2 1.1 MÄÄRÄYKSEN LAINSÄÄDÄNTÖPERUSTA...

Lisätiedot

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005

Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 1 (5) Määräys TILAAJAN NUMEROTIETOJEN SIIRROSTA VIESTINTÄVERKOSSA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

Laajakaistatukilain 11 :n 1 momentin 1-3 kohdan mukaan tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset,

Laajakaistatukilain 11 :n 1 momentin 1-3 kohdan mukaan tukikelpoisia kustannuksia ovat kustannukset, 1176/9521/2010 1 (7) VERKON TUKIKELPOISUUDEN ARVIOINTI Tässä muistiossa kuvataan n näkemys keskeisimpiin verkon tukikelpoisuuden arviointiin liittyviin kysymyksiin. Muistion tarkoituksena on auttaa teleyrityksiä

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TIEDONSIIRTO. Asiantuntijat tukenasi, kun tiedon pitää liikkua

KIINTEISTÖN TIEDONSIIRTO. Asiantuntijat tukenasi, kun tiedon pitää liikkua KIINTEISTÖN TIEDONSIIRTO Asiantuntijat tukenasi, kun tiedon pitää liikkua Kartoitus Suunnittelu Asennus Käyttöönotto, mittaukset ja hyväksynnät KAIKKI KERRALLA OIKEIN Apunasi projektin jokaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2007 vp. Hallituksen esitys laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2007 vp. Hallituksen esitys laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2007 vp Hallituksen esitys laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi sähköturvallisuuslain muuttamisesta (HE 118/2007 vp).

Lisätiedot

NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus

NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus NYKYAINEN SÄHKÖISTYS LISÄÄ HYVINVOINTIA MONIN TAVOIN Energiatehokkuus Sähköturvallisuus Asumismukavuus Turva ja huolettomuus Helppohoitoisuus Tyylikkyys Arvon säilyminen Ajanmukaiset tietoliikenneverkot

Lisätiedot

Luonnos yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölaiksi. Elina Thorström, puh ,

Luonnos yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölaiksi. Elina Thorström, puh , Luonnos yhteisrakentamis- ja yhteiskäyttölaiksi Elina Thorström, puh. 0295 342 393, elina.thorstrom@lvm.fi Laajakaistan yhteisrakentamisdirektiivin tavoitteet Alentaa laajakaistan rakentamiskustannuksia

Lisätiedot

Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN YHTEENLIITETTÄVYYDESTÄ, YHTEENTOIMIVUUDESTA JA MERKINANNOSTA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005

Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN YHTEENLIITETTÄVYYDESTÄ, YHTEENTOIMIVUUDESTA JA MERKINANNOSTA. Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 1 (6) Määräys VIESTINTÄVERKKOJEN YHTEENLIITETTÄVYYDESTÄ, YHTEENTOIMIVUUDESTA JA MERKINANNOSTA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun

Lisätiedot

Tuen saajan erityiset velvollisuudet

Tuen saajan erityiset velvollisuudet Valtiontukea laajakaistarakentamiseen Teleyrityksen ABC, 12.10.2016 Päivi Peltola-Ojala Tuen saajan erityiset velvollisuudet Verkko- ja viestintäpalvelujen tarjonta Käyttöoikeuden luovuttaminen Julkaisuvelvoite

Lisätiedot

Viranomaisnäkökulma. Kansallinen yhteistyö, määräykset ja ohjeet sekä markkinakehitys. Klaus Nieminen

Viranomaisnäkökulma. Kansallinen yhteistyö, määräykset ja ohjeet sekä markkinakehitys. Klaus Nieminen Viranomaisnäkökulma Kansallinen yhteistyö, määräykset ja ohjeet sekä markkinakehitys Klaus Nieminen 8.4.2008 Esityksen sisältö markkinakehitys valokaapeliverkojen vuokratuotteet (FTTH) työryhmä laajakaistan

Lisätiedot

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Finvac seminaari 25.1.2017 Lainsäädäntöpohja MRL Olennaiset tekniset

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 14.12.2012 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1771/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Siilinjärvi (108)- hankealueen tukikelpoisuudesta

Lisätiedot

Kuuluvuusongelmat uudis-ja korjausrakentamisessa

Kuuluvuusongelmat uudis-ja korjausrakentamisessa Kuuluvuusongelmat uudis-ja korjausrakentamisessa Kuuluvuuden heikentymisen syyt Energiatehokkuutta tavoiteltaessa rakennusten lämpöeristäminen on mennyt niin pitkälle, että mobiiliverkon kuuluvuus on talojen

Lisätiedot

Määräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007

Määräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007 1 (6) Määräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla:

Lisätiedot

Seti Oy:n vapaaehtoiset sertifiointipalvelut - tele- ja turvapätevyydet. Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy www.seti.fi

Seti Oy:n vapaaehtoiset sertifiointipalvelut - tele- ja turvapätevyydet. Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy www.seti.fi Seti Oy:n vapaaehtoiset sertifiointipalvelut - tele- ja turvapätevyydet Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy www.seti.fi Seti Oy:n tele- ja turva-alan sertifiointipalvelut ammattilaisille Teleurakointialan

Lisätiedot

Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011

Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA. Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 1 (5) Määräys HÄTÄLIIKENTEEN OHJAUKSESTA JA VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 5 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003)

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Pienkiinteistön valokuiturakentamisen ohje

Pienkiinteistön valokuiturakentamisen ohje Vrs 3.0 Pienkiinteistön valokuiturakentamisen ohje Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:n valokuituliittymän toimitus kiinteistöön KSVV Oy toimittaa ja asentaa valokuituliittymän asiakkaalle käyttövalmiiksi.

Lisätiedot

800 MHz LTE-verkkojen

800 MHz LTE-verkkojen 800 MHz LTE-verkkojen käyttöönotto ja tvvastaanoton varmistaminen Heidi Himmanen Päällikkö, Taajuusvalvonta Antennialan tekniikkapäivä 29.10.2015 Esityksen sisältö 800 MHz operaattoreiden velvoitteet ja

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Paloseminaari 17, Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta

Lisätiedot

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015

11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 11.11.2015 TAMK/513/03.00.00/2015 TEM/1808/03.01.01/2015 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE SÄHKÖTURVALLISUUS- LAIKSI JA ASETUKSIKSI LAUSUNTO Sähköturvallisuuslainsäädännön uudistuksella on osataan

Lisätiedot

Kuuluvuutta sisätiloihin 26.8.2014

Kuuluvuutta sisätiloihin 26.8.2014 Kuuluvuutta sisätiloihin 26.8.2014 Me Bandercomilla uskomme, että ihmisten pitäisi pystyä kommunikoimaan keskenään koska tahansa, missä tahansa, häiriöttömästi ja luotettavasti. Bandercom on omistautunut

Lisätiedot

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva) Analyysi 1 (6) Tämä markkina-analyysi korvaa Dnro: 14.12.2012 päivätyn analyysin 25.5.2016 1760/9520/2012 Korjattu markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Pohjanmaa hankealue 30 (Siikalatva)

Lisätiedot

Määräys SUUREN HÄIRIÖRISKIN AIHEUTTAVIEN RADIOLÄHETTIMIEN TARKASTUSMENETTELYSTÄ. Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013

Määräys SUUREN HÄIRIÖRISKIN AIHEUTTAVIEN RADIOLÄHETTIMIEN TARKASTUSMENETTELYSTÄ. Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013 1 (6) Viestintävirasto 2 A/2013 M Määräys SUUREN HÄIRIÖRISKIN AIHEUTTAVIEN RADIOLÄHETTIMIEN TARKASTUSMENETTELYSTÄ Annettu Helsingissä 26. päivänä maaliskuuta 2013 Viestintävirasto on määrännyt 16 päivänä

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Dnro: 24.2.2016 1282/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Lapin Kolari -hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin liiton ilmoittamaa hankealuetta

Lisätiedot

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje

Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje 1(11) Kamstrup 162LxG -sähköenergiamittarin asennusohje Ohje koskee mittarimallia 162LxG (686-18B-L1-G3-084) 1. Merkinnät ja ulkopuoliset osat 1. LCD-näyttö 2. Optinen liitäntä 3. Mittarin numero 4. Mittarin

Lisätiedot

Äänievakuointilaitteiden vaatimukset ja markkinavalvonta. Karoliina Puolanne Äänievakuointistandardien julkistamistilaisuus

Äänievakuointilaitteiden vaatimukset ja markkinavalvonta. Karoliina Puolanne Äänievakuointistandardien julkistamistilaisuus Äänievakuointilaitteiden vaatimukset ja markkinavalvonta Karoliina Puolanne 15.12.2009 Äänievakuointistandardien julkistamistilaisuus Tukesin markkinavalvonta Tukesin pelastustoimen laitteet ja CE-merkityt

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset

Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset 1 28.10.2014 versio 1.0 DNA Oy Elisa Oyj TeliaSonera Finland Oyj Yhteiskäyttöisten matkaviestinjärjestelmien sisäantenniverkkojen toteutusvaatimukset 1 Taustaa Viime vuosina muuttuneet rakennusmääräykset

Lisätiedot

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011

Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011 1 (5) Määräys TUNNISTAMISTIETOJEN TALLENNUSVELVOLLISUUDESTA Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2011 Viestintävirasto on määrännyt 16 päivänä kesäkuuta 2004 annetun sähköisen viestinnän tietosuojalain

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt

Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) Tietojärjestelmien käyttösäännöt Turun ammattikorkeakoulu 13.09.2005 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT Sisällysluettelo: 1 Sääntöjen tarkoitus... 2 2 Käytön periaatteet... 2 3 Käyttöoikeus ja käyttäjätunnukset... 4 4 Käyttöoikeuden

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus: Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla alan työtehtävissä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että osoitettava osaaminen vastaa kattavasti

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) Muistio 1 (5) Dnro: 14.12.2012 1768/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Pohjois-Savo hankealue 105 (Leppävirta) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Savon

Lisätiedot

Määräyksen 69/2014 M perustelut ja soveltaminen

Määräyksen 69/2014 M perustelut ja soveltaminen MPS 69/2014 M 1 (14) Määräyksen 69/2014 M perustelut ja soveltaminen Määräys yleistä teletoimintaa, ohjelmistotoimintaa, tilausohjelmapalveluja ja maksutelevisiopalveluja koskevista ilmoituksista MPS 69/2014

Lisätiedot

ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE OPAS 10, TW802, TW844 JA TW850 TUOTEPERHEEN TURVAVALAISIMET

ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE OPAS 10, TW802, TW844 JA TW850 TUOTEPERHEEN TURVAVALAISIMET VO80281/ S / H - 1 - ASENNUS- JA HUOLTO-OHJE OPAS 10, TW802, TW844 JA TW850 TUOTEPERHEEN TURVAVALAISIMET Tuotekuvaus Yleistä huomioitavaa Tekniset tiedot Valaisin on tarkoitettu jatkuvatoimiseksi turvavalaisimeksi,

Lisätiedot

Määräys luvasta vapaiden radiolähettimien yhteistaajuuksista ja käytöstä

Määräys luvasta vapaiden radiolähettimien yhteistaajuuksista ja käytöstä 1 (13) 14.1.2015 Määräyksen 15 AG/2014 M perustelut ja soveltaminen Määräys luvasta vapaiden radiolähettimien yhteistaajuuksista ja käytöstä MPS 15 AG/2014 M MPS 15 AG/2014 M 2 (13) Sisällys A OSA Pykäläkohtaiset

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1307/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Joutsa 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Standardi RA4.5. Korkoriskin ilmoittaminen. Määräykset ja ohjeet

Standardi RA4.5. Korkoriskin ilmoittaminen. Määräykset ja ohjeet Standardi RA4.5 Korkoriskin ilmoittaminen Määräykset ja ohjeet Miten luet standardia Standardi on aihealueittainen määräysten ja ohjeiden kokonaisuus, joka velvoittaa tai ohjaa valvottavia ja muita rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Muistio 18.3.2016. YLE TV1, YLE TV2, YLE Fem ja YLE Teema sekä vapaasti vastaanotettavat yleisen edun kanavat MTV3 ja Nelonen.

Muistio 18.3.2016. YLE TV1, YLE TV2, YLE Fem ja YLE Teema sekä vapaasti vastaanotettavat yleisen edun kanavat MTV3 ja Nelonen. Muistio 1(6) 18.3.2016 LVM/571/03/2016 Televisio- ja radio-ohjelmien siirtovelvoite 1 Yleistä Televisio- ja radio-ohjelmien siirtovelvoite eli niin kutsuttu must carry -velvoite tarkoittaa sitä, että verkkopalvelua

Lisätiedot

Määräys liittymän estopalveluista

Määräys liittymän estopalveluista Viestintävirasto 35 R/2016 M 1 (5) Määräys liittymän estopalveluista Annettu Helsingissä 22. päivänä joulukuuta 2016 Viestintävirasto on määrännyt 7. päivänä marraskuuta 2014 annetun tietoyhteiskuntakaaren

Lisätiedot

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)...

1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3. 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... Palvelukuvaus 1 Sisällysluettelo 1 VUOKRATTAVAT TUOTTEET... 2 2 TOIMITUSAIKA... 2 3 PALVELUKUVAUKSET... 3 3.1 Analoginen 2- johdinyhteys, tavanomainen laatu (O)... 3 3.2 Analoginen 2-johdinyhteys, erikoislaatu

Lisätiedot

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta

Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 27.2.2015 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 9.3.2016 1767/9520/2012 Markkina-analyysi Pohjois-Savo Lapinlahti (104) - hankealueen tukikelpoisuudesta 1

Lisätiedot

MITTAROINNIN YLEISOHJEET

MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 1 (7) MITTAROINNIN YLEISOHJEET Ohje SUM1 2 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet... 4 3.1 Standardit...

Lisätiedot

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi rakenteellisen turvallisuuden arviointi MTK Loimaa, syyskokous 1.12.2015 johtava rakennustarkastaja Harri Salminen Loimaan kaupunki Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista

Lisätiedot

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI

MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI HENKILÖTIETOJEN KÄSITTELYN/HENKILÖREKISTERIN REKISTERITOIMINTOJEN ANALYSOIMISEKSI Päivitetty 27.07.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli henkilötietojen käsittelyn/henkilörekisterin

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

30 Opetussuunnitelma [TOP OSP] OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (7) Näytön kuvaus Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä sähköasennustekniikan töitä sähkö- ja energiatekniikan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1716/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Kainuu hankealue 10 (Kajaani) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Kainuun maakunnan liiton

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu Muistio 1 (5) Dnro: 17.12.2014 1309/940/2014 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Keski-Suomi Keuruu 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Keski-Suomen maakunnan liiton ilmoittamaa

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1780/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Satakunta hankealue 21 (Kankaanpää) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Satakunnan maakunnan

Lisätiedot

UUSI POSTILAKI - mitä laki mahdollistaa ja velvoittaa?

UUSI POSTILAKI - mitä laki mahdollistaa ja velvoittaa? UUSI POSTILAKI - mitä laki mahdollistaa ja velvoittaa? Jakelun ajankohtaispäivä 25.11.2010 Viestintäneuvos Elina Normo, Liikenne- ja viestintäministeriö 1 Postilain käsittelyvaihe hallituksen esityksen

Lisätiedot

Lääkintälaitejärjestelmät ja toimenpidetilat sähkömagneettisten häiriöiden näkökulmasta ja häiriöproblematiikan tarkastelu

Lääkintälaitejärjestelmät ja toimenpidetilat sähkömagneettisten häiriöiden näkökulmasta ja häiriöproblematiikan tarkastelu Lääkintälaitejärjestelmät ja toimenpidetilat sähkömagneettisten häiriöiden näkökulmasta ja häiriöproblematiikan tarkastelu Sairaaloiden sähkötekniikan ajankohtaispäivä 2016 SSTY / Helsinki Eagle Engineering

Lisätiedot

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen

Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen Laajakaista kaikkien ulottuville Selvitysmies Harri Pursiainen 1 Markkinoiden muutos Ennen kattavat palvelut syntyivät markkinaehtoisesti eikä valtio puuttunut toimintaan tiukalla sääntelyllä, veroilla

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1 Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? May 11, 2016 Slide 1 ABB i-bus KNX taloautomaatio May 11, 2016 Slide 2 KNX on maailman ainoa avoin standardi kotien ja rakennusten

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 26.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1293/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI ITÄ-UUSIMAA LAPINJÄRVI (6) -HANKEALUEEN TUKI- KELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta Muistio 1 (5) Dnro: 31.5.2016 1248/940/2014 Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi)

Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) Muistio 1 (6) Dnro: 14.12.2012 1732/9520/2012 Markkina-analyysi hankealueen tukikelpoisuudesta Lappi hankealue 81 (Rovaniemi) 1 Hankealueen tukikelpoisuus Markkina-analyysi koskee Lapin maakunnan liiton

Lisätiedot

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto

MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto MITÄ TIETOHALLINTOLAKI TUO TULLESSAAN? Mikael Kiviniemi Julkisen hallinnon ICT-toiminto 3.5.2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Lain tavoitteena on luoda toimivalta ja ohjausmalli,

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2/2015

Määräykset ja ohjeet 2/2015 Määräykset 2/2015 Elvytyssuunnitelmien laadinta ja varhainen puuttuminen, suositus Dnro FIVA 7/01.00/2015 Antopäivä 15.10.2015 Voimaantulopäivä Luvut 2, 3 ja 4: 1.11.2015; luvut 5 ja 6: 1.1.2016 + FINANSSIVALVONTA

Lisätiedot

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650

PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 PIKAOHJE MODEM OPTIONS for Nokia 7650 Copyright 2002 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään 9354501 Issue 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM OPTIONS FOR NOKIA 7650:N ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

Sisällysluettelo KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET OPERAATTORILAAJAKAISTA DATAYHTEYDET...

Sisällysluettelo KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET OPERAATTORILAAJAKAISTA DATAYHTEYDET... KIINTEIDEN YHTEYKSIEN HINNASTO OPERAATTOREILLE 1 Sisällysluettelo 1 TILAAJA- JA KIINTEÄT YHTEYDET... 2 2 OPERAATTORILAAJAKAISTA... 3 3 DATAYHTEYDET... 4 4 MUUT TUOTTEET JA VELOITUKSET... 5 2 Lounea Kiinteiden

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. helmikuuta 2014 (OR. en) 6971/14 ADD 1 MI 215 ENT 65 COMPET 139 DELACT 42.

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 25. helmikuuta 2014 (OR. en) 6971/14 ADD 1 MI 215 ENT 65 COMPET 139 DELACT 42. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. helmikuuta 2014 (OR. en) 6971/14 ADD 1 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 21. helmikuuta 2014 Vastaanottaja: MI 215 ENT 65 COMPET 139 DELACT 42 Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2/2015

Määräykset ja ohjeet 2/2015 Määräykset 2/2015 Elvytyssuunnitelmien laadinta ja varhainen puuttuminen, suositus Dnro FIVA 7/01.00/2015 Antopäivä 15.10.2015 Voimaantulopäivä Luvut 2, 3 ja 4: 1.11.2015; luvut 5 ja 6: 1.1.2016 luku 7:

Lisätiedot

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA

MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Omistusyhteisöille Luottolaitoksille MÄÄRÄYS LUOTTOLAITOKSEN RISKIENHAL- LINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVON- NASTA Rahoitustarkastus antaa luottolaitostoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 12.11.2015 Kaisa Laitinen VALTIONEUVOSTON DIGITAALISTA MAANPÄÄLLISTÄ JOUKKOVIESTINTÄVERKKOA KOSKEVAT TOIMILUPAPÄÄTÖKSET Toimiluvat ja hakijat

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT

TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT 1(5) TIETOJÄRJESTELMIEN KÄYTTÖSÄÄNNÖT YT-neuvosto hyväksynyt 21.11.2007 Vahvistanut: kuntayhtymän johtaja Pentti Leipälä 4.1.2008 1. SÄÄNTÖJEN TARKOITUS 1 2. KÄYTÖN PERIAATTEET

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

24.1.2005 1291/539/2004 VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS ULKOMAANPUHELUIDEN TARJOAMISESTA 060041 -ALKUISESTA NUMEROSTA

24.1.2005 1291/539/2004 VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS ULKOMAANPUHELUIDEN TARJOAMISESTA 060041 -ALKUISESTA NUMEROSTA 24.1.2005 1291/539/2004 Song Networks Oy PL 100 00094 SONG VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS ULKOMAANPUHELUIDEN TARJOAMISESTA 060041 -ALKUISESTA NUMEROSTA 1. ASIAN VIREILLE TULO 2. SONGIN VASTAUS Song Networks

Lisätiedot