PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVAN VAPAAEHTOIS- JA SOPIMUSHENKILÖSTÖN OPETUSSUNNITELMAN UUDISTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA. Tekijä: Sanni Korpiaho

Transkriptio

1 PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVAN VAPAAEHTOIS- JA SOPIMUSHENKILÖSTÖN OPETUSSUNNITELMAN UUDISTAMINEN PROJEKTISUUNNITELMA Tekijä: Sanni Korpiaho Päiväys:

2 Sisällys 1 Taustaa Projektin tavoitteet Projektin tavoitellut tulokset ja vaikutukset Projektin toteutuksen vaiheet Aikataulu Projektiorganisaatio ja työmäärä Projektiryhmän työskentely ja projektin viestintä Riskien arviointi... 8 Lähteet... 9 Liitteet Liite 1. Projektin aikataulu Liite 2. Projektiorganisaatio ja työmäärä

3 1 Taustaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK) ja alueelliset pelastusliitot ovat ylläpitäneet pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmää ja vastanneet sen kehittämisestä yhteistyössä pelastusviranomaisten kanssa. Koulutusjärjestelmä on yksi keskeisimmistä SPEK -ryhmän toiminnoista. Sen avulla tuotetaan palveluita noin 1300 yhteisölle, joista noin 730 on palokuntaa. Vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmää koskeva ohjeistus on vuodelta 2002 (Ohje vapaaehtoishenkilöstön koulutuksesta, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö) ja sitä on viimeksi päivitetty vuonna Vuonna 2013 ohjetta haluttiin uusia kirjaamalla vuosien varrella tulleet yksittäiset muutokset opetussuunnitelmaan (yksittäisten kurssien laajuuksien muuttaminen ja yhden, jo toteutuksessa olleen kurssin lisääminen opetussuunnitelmaan). Lisäksi koulutukseen liittyvä ohjeistus koottiin yksiin kansiin sekä kuvattiin kurssien tämänhetkiset tavoitteet, sisällöt, suoritustavat ja arviointi. Samalla myös ohjeen nimeksi muutettiin pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän opetussuunnitelma. Opetussuunnitelman haluttiin vastaavan koulutuksen nykytilaa, vaikka mitään uudistuksia koulutusrakenteisiin ei tässä vaiheessa tehty. Vuonna 2013 päivitetty vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän opetussuunnitelma vaatii laajaalaista uudistamista neljästä syystä. 1) Vuonna 2012 Sisäasiainministeriön pelastusalan koulutusta ja tutkimus- ja keittämistoiminnan järjestämisvaihtoehtoja selvittäneessä työryhmän raportissa todettiin, että sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön kurssimuotoinen perus- ja täydennyskoulutusjärjestelmä sekä sen kehittäminen perustuvat valtaosaltaan edelleen niihin rakenteisiin ja järjestelmiin, jotka on luotu ja 1990-luvuilla. Koulutustoiminnan perusrakenteet ja opetussuunnitelmien kehittämistyö on säilytetty lähes entisellään. 2) SPEK on todennut omissa selvityksissään nykyisen koulutusjärjestelmän haasteeksi koulutustarjonnan vähäisen hyödyntämisen. Tarkasteltaessa tilastoituja koulutusmääriä havaitaan, että koulutustarjonnasta hyödynnetään lähinnä peruskoulutukseen liittyviä kursseja, lähinnä sammutustyön, pelastustyön sekä savusukelluksen kursseja. Täydennyskoulutuksia ei juurikaan järjestetä, vaikka tietyille erikoiskursseille on osoitettu olevan kysyntää palokunnissa. 3) Alueellinen koulutustarjonta, koulutuksen vaikuttavuus sekä kysyntä ja tarjonta vaihtelevat huomattavasti. Myös oppilasmäärä on laskenut viimeisten vuosien aikana, eikä koulutustarjonnan kokonaiskustannuksia ole huomioitu riittävästi. 4) Vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön osaamista kehitetään ja osaaminen kehittyy jatkuvasti viikkoharjoituksissa ja hälytystehtävissä, mutta niissä kerrytettyä osaamista ei ole tunnistettu ja tunnustettu osaksi koulutusjärjestelmää. Tulevassa opetussuunnitelmassa on tärkeää tuoda esille erilaiset osaamisen kehittämisen tavat, ympäristöt ja välineet sekä luoda niistä kokonaisuus, joka vastaa yhä paremmin pelastustoimen tehtävissä vaadittaviin osaamisvaatimuksiin. Nykyinen opetussuunnitelma ei vastaa riittävällä tasolla pelastusalan toimintaympäristön vaatimuksiin, eikä se vastaa tällä hetkellä vallalla olevaa käsitystä hyvästä ja laadukkaasta opetussuunnitelmasta. Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutusvaatimukset johdetaan yhteiskuntaa koskevista arjen onnettomuuksista, uhkamalleista ja häiriötilanteista, joihin pelastustoimen järjestelmällä varaudutaan onnettomuuksia ehkäisevällä toiminnalla ja pelastustoiminnan valmiudella. Opetussuunnitelman uudistamisessa osaamisvaatimukset ja kurssitarjonta tulee määrittää vastaamaan mm. kyseisiä toimintaympäristön vaatimuksia. Lisäksi nykyinen 3

4 opetussuunnitelma ja koulutuksen toteuttamisen tavat perustuvat osittain vanhentuneeseen, behavioristiseen näkemykseen oppimisesta ja opettamisesta. Uusimalla opetussuunnitelmaa, koulutuksen toteutusmuotoja ja koulutusmateriaaleja on tarkoitus siirtyä opettajakeskeisestä koulutuksesta oppilaskeskeisempään koulutukseen. Kurssien tavoitteista tulee päästä palokuntalaisen osaamistavoitteisiin ja palokuntalaisen osaamisen arviointiin. Lisäksi viikkoharjoitustoiminnassa ja hälytystehtävissä saavutettu osaaminen tulee tunnistaa ja tietyin osin tunnustaa opetussuunnitelmassa kuvattujen kurssien osasuoritteina. Pelastustoiminnan koulutuksessa työturvallisuuden huomioonottaminen on erityisen tärkeää. Laadukas ja riittävä koulutus on turvallisen työskentelyn edellytys. Koulutuksen laatua on arvioitu mm. palokunnilta, liitoilta, pelastuslaitoksilta ja kurssinjohtajien koulutuspäiviltä saatujen palautteiden avulla sekä erilaisilla koulutukseen liittyvillä kyselyillä ja selvityksillä. Koulutuksen laadun arviointi ei ole kuitenkaan ollut riittävän systemaattista ja yhtenäistä, koska opetussuunnitelmalle ja siinä oleville kursseille ei ole luotu systemaattista laadunvarmistuksen prosessia ja arviointikäytäntöjä. Tällä hetkellä ei ole valtakunnallisesti määriteltyjä toimintatapoja siihen, miten opetussuunnitelmaa ja kursseja tulisi arvioida ja kehittää. Tällä projektilla kehitetään ja nykyaikaistetaan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön opetussuunnitelmaa ja koulutuksen toteuttamista niin, että se vastaa paremmin pelastusalan toimintaympäristön osaamisvaatimuksia ottaen huomioon alueelliset erot ja tarpeet. Lisäksi uusi opetussuunnitelma vastaa paremmin nykyaikaiseen käsitykseen hyvästä ja laadukkaasta opetussuunnitelmasta. Projektin viimeisessä vaiheessa rakennetaan valtakunnallisesti yhtenäisempi prosessi opetussuunnitelman ja kurssien arviointiin ja kehittämiseen sekä opetuksen laadun varmistamiseen. Opetussuunnitelman uudistamiseen liittyviin taustoihin ja perusteluihin voi perehtyä tarkemmin pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän tarkistamisesta tehdyn perustelumuistion (Kohvakka & Jaatinen, 2013) avulla. 2 Projektin tavoitteet Projektilla on kolme päätavoitetta: 1. Arvioida tällä hetkellä käytössä oleva pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön opetussuunnitelma ja tehdä siihen tarvittavat uudistukset niin, että se vastaa paremmin pelastustoimen tehtävissä vaadittaviin osaamisvaatimuksiin ja että se vastaa tällä hetkellä vallalla olevaa käsitystä hyvästä ja laadukkaasta opetussuunnitelmasta. Projektissa otetaan mallia eri oppilaitosten opetussuunnitelmista ja opetussuunnitelmatyöstä soveltuvin osin. On kuitenkin todennäköistä, että oppilaitoskäyttöön suunniteltuja malleja ja käytäntöjä ei voida tässä projektissa täysimääräisesti hyödyntää, koska kyse on vapaaehtoisuuteen perustuvasta koulutuksesta ja vapaaehtoistoiminnan tarpeista. Myöskään aiemmista kokemuksista ei voida ottaa oppia: vastaavankaltaista opetussuunnitelman uudistamistyötä ei ole alalla aikaisemmin tehty. Opetussuunnitelman tarkoituksena on helpottaa koulutuksen järjestäjien (palokunta, pelastuslaitos, pelastusliitto) koulutussuunnittelua, mutta ennen kaikkea sen on tarkoitus helpottaa palokuntalaisia oman koulutuspolun suunnittelussa ja motivoida jäseniä aktiiviseen palokuntalaistoimintaan ja oman osaamisen kehittämiseen. Opetussuunnitelman yleisessä osassa tullaan kuvaamaan mm: palokuntatoiminnan toimintaympäristö ja toiminnan lainalaisuudet koulutuksen järjestäjän arvot pelastustoimen tehtäväkohtaiset osaamisvaatimukset 4

5 opintokokonaisuudet ja kurssit sekä kurssien väliset yhteydet koulutusjärjestelmän rakenne, opiskelijan opintopolut ja oppimisen kumuloituminen koulutuksen pedagogiset ratkaisut oppimisen arvioinnin muodot ja toimintatavat oppimisympäristöt ja prosessit, joita opetuksen avulla rakennetaan 2. Tehdä uudistetun opetussuunnitelman jokaisesta kurssista toteuttamissuunnitelma sekä tarkistaa ja uusia aineistot ja materiaalit toteuttamissuunnitelmien mukaisiksi vastaamaan paremmin nykyaikaista oppimis- ja opetuskäsitystä. Opetussuunnitelmassa kuvataan tiivistetyt kurssikuvaukset, joiden pohjalta myös kurssien toteuttamissuunnitelmat laaditaan. Kurssien kuvaukset ja toteuttamissuunnitelmat sisältävät mm. seuraavia osuuksia: kohderyhmä osaamistavoitteet laajuudet sisältö opetus- ja opiskelumenetelmät koulutusmateriaalit osaamisen arviointimenetelmät palautekäytäntö viikkoharjoitustoiminnassa hankittavan/hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen osana osaamisen kehittämistä mahdollisten näyttöjen toteuttaminen ja arviointi osaamisen ylläpito ja kehittäminen yhteys toimintaympäristöön/onnettomuustyyppiin 3. Luoda opetussuunnitelman seurantaan, arviointiin ja kehittämiseen oma prosessi ja tarvittavat apuvälineet prosessin hallintaan. Opetussuunnitelman arvioinnin tulee antaa sellaista tietoa, jonka perusteella sitä voidaan säännöllisesti kehittää. Arviointiin on suunniteltu alustavasti mm. seuraavia tietolähteitä: kursseja ja yksittäisiä opetustilanteita tai viikkoharjoituksia koskevat opiskelijapalautteet kurssinjohtajien ja kouluttajien saamaa ja analysoimaa palautetta eri sidosryhmiltä saatu palaute muut erilliset kyselyt ja selvitykset Arvioinnin tavoitteena on luoda systemaattinen tapa palautteen käsittelyyn ja tarvittavien muutosten toteuttamiseen. 5

6 3 Projektin tavoitellut tulokset ja vaikutukset Projektin tuloksena on opetussuunnitelma, joka vastaa paremmin pelastustoimen tehtävissä vaadittaviin osaamisvaatimuksiin ja nykykäsitykseen laadukkaasta opetussuunnitelmasta. Opetussuunnitelmassa: huomioidaan osaamisen kehittämisen koko järjestelmä (kurssit, viikkoharjoitukset ja hälytystehtävät) jokaisesta kurssista on tehty toteuttamissuunnitelma opetus- ja opiskelumenetelmät ovat monimuotoisia kurssien materiaalit uudistuvat osaamisen arviointimenetelmät kehittyvät ja arviointikriteerit yhtenäistyvät osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen huomioidaan Projektin vaikutuksena: palokuntalaisen osaaminen kehittyy vastaamaan paremmin toimintaympäristön tarpeita opetussuunnitelma helpottaa liittojen ja palokuntien koulutussuunnittelua sekä opiskelijan oman koulutuspolun hahmottamista ja suunnittelua opetussuunnitelman kehittämiselle on oma prosessi 4 Projektin toteutuksen vaiheet Projekti toteutetaan vaiheittain. Projektin vaiheiden suunnittelussa on hyödynnetty ja mallinnettu opetussuunnitelman laadinnasta tehtyä kirjallisuutta ja eri oppilaitosten toimintamalleja. Vaiheiden avulla seurataan projektin etenemistä ja tehdään koko projektiin liittyviä päätöksiä. Jokaisesta vaiheen työskentelystä tehdään erilliset ohjeet ja vaiheiden eteneminen esitellään palokuntakoulutustoimikunnassa ja SPEKin hallituksessa. Myös SPEKin johtoryhmä pidetään ajan tasalla projektin etenemisestä. Seuraavassa on kuvattu vaiheet, niiden sisällöt ja huomioonotettavat asiat Nykytilan kartoitus Ennen koulutuksen perustehtävän määrittämistä kartoitetaan ja kirjataan koulutuksen nykytila. Nykytilan analysoinnissa pyritään kartoittamaan mm. tyypilliset työtehtävät ja niiden sisällöt, joiden pohjalta opetussuunnitelma voidaan rakentaa. 4.2 Koulutuksen perustehtävän määrittäminen Analysoidaan ja kirjataan koulutuksen perustehtävä/t, sen sosiaalisen tilaus tai olemassaolon perusteet. Miksi tällaista koulutusta tarvitaan ja järjestetään? Mihin odotuksiin ja tarpeisiin se vastaa? Perustehtävää määrittäessä otetaan huomioon pelastuslaissa määritetyt asiat, jotka asettavat omat reunaehdot ja vaatimukset vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön koulutukselle Koulutuksella ja viikkoharjoitustoiminnalla tavoiteltu osaaminen Analysoidaan ja kirjataan se osaaminen, jota koulutuksella tulisi tuottaa, jotta se täyttäisi perustehtävänsä. Koulutuksellisten tavoitteiden määrittely pelastustoiminnan osaamistarpeiden pohjalta Mitä tietoja, taitoja ja asenteita koulutuksella halutaan aikaansaada? Mitkä niistä ovat keskeisimpiä? Määritetään valtakunnalliset osaamisvaatimukset ja alueelliset erityisosaamiset 6

7 Tämä vaihe on erittäin tärkeä, koska vaiheessa kuvattu osaaminen määrittää pohjan opetussuunnitelman rakentamiselle Opetussuunnitelmamallin valinta Määritetään, millainen opetussuunnitelman rakenne parhaiten soveltuu vaadittavien osaamisten tuottamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen annetussa ajassa, käytettävissä olevilla resursseilla. Pohdittava, miten koulutus halutaan toteuttaa aikataulullisesti? Miten kurssit jaotellaan? Otettava huomioon mm. kursseille pääsy, alueelliset erot tarpeessa, saatavuus jne Opintokokonaisuuksien ja kurssien määrittäminen ja suunnittelu Valitun opetussuunnitelmamallin perusteella määritetään koulutusjärjestelmään kuuluvat opintokokonaisuudet ja kurssit. Aloitetaan myös opintokokonaisuuksien ja kurssien oppimistavoitteiden muotoilu, sisällön, mitoituksen, kuormittavuuden, työskentelytapojen, materiaalien ja oppimisen arvioinnin määrittely ja suunnittelu. Tämän vaiheen välitavoitteena on, että opetussuunnitelman runko on valmis ja opintokokonaisuudet ja suurin osa kursseista on määritetty niin, että kursseista voidaan tehdä tiivistetyt kurssikuvaukset opetussuunnitelmaan. Kurssien yksityiskohtaisempaa määrittelyä ja suunnittelua jatketaan seuraavassa vaiheessa Kurssien toteuttamissuunnitelmien laatiminen ja materiaalin tuottaminen Tässä vaiheessa jatketaan kurssien määrittämistä ja suunnittelua laatimalla jokaiselle kurssille oma toteuttamissuunnitelma. Toteuttamissuunnitelman tarkoituksena on antaa kurssinjohtajalle perusteet ja malli laadukkaan kurssin pitämiseen. Toteuttamissuunnitelma sisältää kurssin osaamistavoitteet, pakollisen sisällön, mitoituksen, vaihtoehtoisia kurssin toteutus- ja työskentelytapoja, materiaalit ja oppimisen arvioinnin määrittelyn ja menetelmät, aiemman osaamisen tunnistamisen ja todentamisen tavat sekä kurssin yhteyden toimintaympäristöön/onnettomuustyyppeihin. Toteuttamissuunnitelmat laaditaan SPEKin Moodleen. Jokaisen kurssin osalta arvioidaan erikseen, miten jo olemassa olevaa koulutusmateriaalia voidaan hyödyntää ja kuinka paljon tuotetaan uutta koulutusmateriaalia. Kun kurssien toteuttamissuunnitelmat ovat valmiit, tehdään opetussuunnitelmassa oleviin tiivistettyihin kurssikuvauksiin tarvittavat täsmennykset ja muutokset Opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen Opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen on jatkuva prosessi. Arvioinnissa verrataan ja havainnoidaan toteutuvaa opetussuunnitelma kirjoitettuun opetussuunnitelmaan. Tässä vaiheessa määritetään opetussuunnitelman arvioinnin ja kehittämisen prosessi ja arvioinnin kohteet. Lisäksi sitoutetaan eri toimijat ja seurataan opetussuunnitelman toteutumista. 5 Aikataulu Projektin suunnittelu aloitettiin lokakuussa 2013 ja sen arvioitu päättymisaika on 2015 vuoden loppuun mennessä. Uuden koulutusjärjestelmän käyttöönotto on vuonna Projektin vaiheet ja niiden alustava järjestys ja aikataulu on kuvattu liitteessä 1. Opetussuunnitelman laadinta on jatkuvasti tarkentuva prosessi, ja vaiheiden järjestys ja aikataulu tarkentuvat työskentelyn edetessä. 7

8 6 Projektiorganisaatio ja työmäärä Projektiorganisaatio koostuu projektin johtajasta, ohjausryhmästä, projektipäälliköstä ja projektiryhmästä. Projektia johtaa SPEKin palokuntaosaston johtaja, joka vastaa projektin toteutumisesta ja projektissa tehdyistä sisällöllisistä (substanssiin liittyvistä) valinnoista. Projektin johtajalta vaaditaan keskimäärin 3 työpäivän työpanos kuukaudessa projektin ohjaamiseen. Projektin ohjausryhmänä toimii SPEKin Palokuntakoulutustoimikunta, jonka tehtävänä on ohjata projektin etenemistä ja antaa tarvittavat lausunnot. Projektipäällikkönä toimii SPEKin koulutussuunnittelija, jonka tehtävänä on vastata projektin koordinoinnista, projektiryhmän työskentelystä ja vaiheiden työskentelyohjeista. Projektipäällikkö raportoi projektiryhmän työskentelystä ja projektin etenemisestä projektin johtajalle ja ohjausryhmälle. Projektipäällikkö toimii projektin päätoimisena työntekijänä (Työpanos keskimäärin 16 työpäivää/kuukausi.). Projektiryhmään kuuluu eri sidosryhmien edustajia. Projektiryhmä tekee projektin vaiheiden varsinaisen työn yhdessä projektipäällikön kanssa. Projektiryhmän jäseniltä vaaditaan keskimäärin 2 työpäivän työpanos kuukaudessa projektille. Toinen työpäivä on tarkoitettu ryhmän tapaamiselle ja toinen työpäivä itsenäiseen työskentelyyn. Projektiorganisaatio ja työmäärät on kuvattu tarkemmin liitteessä 2. 7 Projektiryhmän työskentely ja projektin viestintä Projektissa käytetään SPEKin edu.spek.fi Moodle- alustaa, johon tallennetaan kaikki projektiin liittyvä materiaali. Lisäksi alustaa käytetään projektiryhmän työskentelytilana, johon palautetaan ja jossa muokataan eri vaiheiden materiaaleja. Projektiryhmän tapaamisista sovitaan erikseen. Projektille laaditaan erillinen viestintäsuunnitelma. 8 Riskien arviointi Riski Ei saada rekrytoitua riittävän osaavia henkilöitä projektiin Työajan puute Osaamisvaatimusten laadukas ja kokonaisvaltainen kuvaaminen voi osoittautua haasteelliseksi Pelastuslaitosten tuki projektille voi olla vähäinen johtuen rakennemuutoksesta Projektin markkinoinnissa ja viestinnässä epäonnistutaan Kurssinjohtajien ja kouluttajien perehdytys ja koulutus uuteen toimintatapaan ei ole riittävää Koulutuskulttuurin muutoksessa ja uusien toimintatapojen jalkauttamisessa kentälle epäonnistutaan Mahdolliset vaikutukset projektille Opetussuunnitelman ja toteuttamissuunnitelmien laadun heikkous Projektin jäsenillä ei ole antaa riittävästi aikaa projektille, jolloin projektin aikataulussa pysyminen vaarantuu Opetussuunnitelma ei vastaa riittävällä tasolla toimintaympäristön osaamisvaatimuksiin Opetussuunnitelma ja toteuttamissuunnitelmat ovat vain pienen tekijäryhmän tuotosta, jolloin kokonaiskuva voi jäädä suppeaksi Epätietoisuus ja sitoutumattomuus tuleviin uudistuksiin Kurssinjohtajien ja kouluttajien uudet toimintatavat eivät jalkaudu käytäntöön Uuden opetussuunnitelman mukaista koulutusta ei pystytä ottamaan täysimittaisesti käyttöön suunnitellun aikataulun mukaisesti 8

9 Lähteet Sisäasiainministeriön julkaisuja 5/2012. Pelastusalan koulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan järjestämisvaihtoehtoja selvittäneen työryhmän raportti. Sisäasiainministeriö. Kohvakka, K & Jaatinen, P Pelastustoimintaan osallistuvan vapaaehtois- ja sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmän tarkistaminen. Perustelumuistio

10 Liitteet Liite 1. Projektin aikataulu Vaiheet 1 ja 2. Nykytilan kartoitus ja koulutuksen perustehtävän määrittäminen Vaihe 3. Koulutuksella ja viikkoharjoitustoiminnalla tavoiteltu osaaminen Vaihe 4. Opetussuunnitelmamallin valinta v v Vaihe 5. Opintokokonaisuuksien ja kurssien määrittäminen ja suunnittelu Välitavoite: OPS runko valmis Vaihe 6. Kurssien toteuttamissuunnitelmien laatiminen ja materiaalin tuottaminen Vaihe 7: Opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen Tarkistuspisteet: Toimikunnan kokoukset? x x x x x x x x SPEK hallituksen kokoukset? Projektin tarkistuspisteinä toimivat Palokuntokoulutustoimikunnan (projektin ohjausryhmä) kokoukset ja SPEKin hallituksen kokoukset. 10

11 Liite 2. Projektiorganisaatio ja työmäärä PROJEKTIORGANISAATIO HENKILÖRESURSSOINTI PROJEKTISSA Organisaatio/Työntekijä Päivää/kuukausi Projektin johtaja SPEK/palokuntajohtaja Petri Jaatinen 3 Projektipäällikkö SPEK/koulutussuunnittelija Sanni Korpiaho 16 Projektiryhmän jäsenet: vähintään 2 (1 lähi- ja 1 etäpäivä) SPEK/koulutuspäällikkö Markku Savolainen 8 Jäsen 2 2 Jäsen 3 2 Jäsen 4 2 Jäsen 5 2 Jäsen