LAUSUNTOPYYNTÖ PELASTUSTOIMEN VAPAAEHTOISEN HENKILÖSTÖN KOULUTUS PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVA HENKILÖSTÖ Jakelussa mainitut

Transkriptio

1 LAUSUNTOPYYNTÖ Jakelussa mainitut Viite: Ohje vapaaehtoishenkilöstön koulutuksesta PELASTUSTOIMEN VAPAAEHTOISEN HENKILÖSTÖN KOULUTUS PELASTUSTOIMINTAAN OSALLISTUVA HENKILÖSTÖ Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry valmistelee ehdotusta vapaaehtoisen ja sivutoimisen, sopimuksen mukaisesti pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön, koulutusjärjestelmän uudistamisesta. Tällä hetkellä järjestelyissä sovelletaan viiteasiakirjana olevaa ohjetta vapaaehtoishenkilöstön koulutuksesta vuodelta 2002 (päivitetty vuonna 2004), joka on laadittu yhteistoiminnassa sisäasiainministeriön pelastusosaston, Pelastusopiston, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, Suomen Palopäällystöliiton ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton yhteistyönä. Ohjeen liitteessä 1 kuvataan nykyinen pelastustoimintaan osallistuvan sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön perus-, jatko ja täydennyskoulutusjärjestelmä. Sivutoimisen, sopimuspalokunnan ja muun sopimuksen tehneen yhteisön pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutuksesta on säädetty pelastuslaissa (379/2011) ja valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (407/2011). Pyydämme vapaamuotoista lausuntoanne erityisesti esityksen kohtien: Koulutusjärjestelmän runko ja koulutuksen monimuotoisuuden lisääminen osalta, viimeistään keskiviikkona sähköisesti osoitteella markku.savolainen@spek.fi. Lisätietoja asiasta antavat tarvittaessa koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa, pasi.uurasmaa@spek.fi tai gsm sekä koulutussuunnittelija Markku Savolainen, markku.savolainen@spek.fi tai gsm Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry Kimmo Kohvakka Kimmo Kohvakka toimitusjohtaja Petri Jaatinen Petri Jaatinen palokuntajohtaja LIITTEET Esittelyteksti SPEKin hallituksen päätös Kaavio 1: koulutusjärjestelmäluonnos Kaavio 2: koulutuksen vaihtoehtoinen toteuttamismalli Ohje vapaaehtoishenkilöstön koulutuksesta 2004

2 JAKELU Sisäasianministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Aluehallintovirastot Pelastuslaitokset Pelastusopisto Pioneeri- ja suojelukoulu Pelastusliitot Suomen Palopäällystöliitto ry Suomen Sopimuspalokuntien Liitto SSPL ry

3 UUDISTUKSEN ESITTELYTEKSTI Säädöspohja Tausta Pelastuslaki (379/2011) 56 : Pelastuslaitoksen tulee huolehtia siitä, että sen sivutoimisella henkilöstöllä sekä 25 :ssä tarkoitetun sopimuspalokunnan ja muun sopimuksen tehneen yhteisön henkilöstöllä on riittävä koulutus pelastustoimintaan. Pelastuslaki 57 mom 2: Pelastustoimintaan osallistuvalta sivutoimiselta ja 25 :ssä tarkoitetulta sopimuspalokuntaan ja muuhun sopimuksen tehneeseen yhteisöön kuuluvalta henkilöltä vaaditaan riittävä koulutus. Koulutusvaatimuksiin kuuluvien pelastustoimen kurssien opetussuunnitelmat vahvistaa Pelastusopisto. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista tutkinnoista ja koulutuksesta. VN:n asetus pelastustoimesta (407/2011) : Pelastuslain 57 :n 2 momentissa tarkoitetulta sivutoimiselta henkilöltä ja sopimuspalokuntaan kuuluvalta henkilöltä vaaditaan, että: 1) sammutus- ja pelastustyöhön osallistuva on suorittanut vähintään Pelastusopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisen sammutustyökurssin; 2) sammutus- ja pelastustyöhön osallistuva päällystö ja alipäällystö on suorittanut vähintään Pelastusopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisen yksikönjohtajakurssin tai pelastusalan ammatillisen tutkinnon; 3) palokunnan päällikkö on suorittanut pelastuslain 55 :ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa vähintään sopimuspalokunnan päällikkökurssin, sivutoimisen teollisuuspalopäällikön peruskurssin taikka tämän asetuksen 6 :n 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitetun tutkinnon. Pelastussukellustehtävään osallistuvalta vaaditaan lisäksi, että hän on suorittanut tehtävän edellyttämän Pelastusopiston vahvistaman opetussuunnitelman mukaisen kurssin. Koulutusjärjestelmän ja järjestelyiden tarkastelu aloitettiin vuonna Tarkastelun tuloksia käsiteltiin pelastusliittojen koulutuspäälliköiden kanssa , pelastusliitojen yhteistyöseminaarissa ja palokuntakoulutuksen tahojen yhteisessä palokuntakoulutusseminaarissa Tarkastelun pohjalta palokuntakoulutustoimikunta on pidetyssä kokouksessa päättänyt perustaa asiaa valmistelemaan työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin laatia koulutusjärjestelmää kuvaavasta asiakirjasta esitys seuraavaan toimikunnan kokoukseen. Asiaan liittyvä myöhempi valmistelu ilmenee liitteenä olevasta SPEKin hallituksen tekemästä päätöksestä. Hallituksen kokouksen jälkeen uusi valmistelutyöryhmä kokoontui Kokouksessa päätettiin järjestää aiheesta seminaari Vantaalla. Lisäksi päätettiin koulutusjärjestelmän ensimmäisestä luonnosversiosta, joka liitettiin seminaarikutsun aineistoihin. Seminaarissa esitettyjen sekä muutoinkin saatujen kommenttien ja mielipiteiden pohjalta palokuntakoulutustoimikunta päätti vielä samana iltana pidetyssä kokouksessa tarkentaa ensimmäistä versiota. Valmistelutyöryhmän pidetyssä kokouksessa esitys tarkentui tässä lausuntopyynnössä esitettyyn toiseen luonnosversioon.

4 Tavoitteet Uudistamistyön tavoitteiksi on asetettu koulutuksen monimuotoisuuden lisääminen, opitun tunnustamisen ja palokuntien erilaisuuden huomioiminen ja koulutuksen saatavuuden parantaminen. Lisäksi valtakunnalliselta koulutusjärjestelmältä edellytetään laadukkuutta ja yhtenäisyyttä. Perehdytys Tässä luonnosversiossa ei vielä oteta kantaa ehdottomasti tarpeelliseen perehdytykseen. Siihen on suunniteltu laadittavan erillinen ohje ja lomakkeisto. Perehdytyksestä valmistelutyöryhmä ottaa mielellään vastaan kommentteja ja kannanottoja niin ohjeen ja lomakkeen sisällön ja muodon kuin muutoinkin sen järjestelyiden suhteen. Koulutusjärjestelmän runko Kaaviossa 1 on esitetty koulutusjärjestelmän runko ja otettu joiltain osin myös kantaa eri koulutuspolkujen (A, B ja C) sisältöihin. Palokunnilla ja jopa yksittäisillä palokuntalaisilla voisi jatkossa olla hyvinkin erilaisia sisältöjä omilla koulutuspoluillaan riippuen palokunnan pääasiallisten tehtävien luonteesta tai mahdollisesta erikoistumisesta johonkin tiettyyn pelastustoimen tehtävään. Edellä mainituilla koulutuspoluilla tarkoitetaan pääasiassa erilaisiin tehtäviin käytettävien palokuntien ajateltuja koulutusten minimimääriä edettäessä yksikönjohtaja- ja sopimuspalokunnan päällikön tehtäviin. Nämä minimimäärät eivät missään tapauksessa ole tarkoitettu maksimimääriksi, vaan palokunnille tulle jatkossakin järjestää motivoiva, riittävä ja asianmukainen koulutus valitusta koulutuspolusta riippumatta. Palokuntaan sovellettavasta koulutuspolusta tulee sopia esimerkiksi palokuntasopimuksessa tai se tulee muutoin määritellä yhteistoiminnassa palokunnan ja pelastuslaitoksen kesken. Seuraavassa on tarkempi määritelmä erilaisille koulutuspoluille: - A tarkoittaa palokuntia, jotka ovat vaikutusalueensa ainoita tai niitä täydentäviä palokuntia ja ne osallistuvat pääsääntöisesti kaikkiin alueensa hälytystehtäviin ja muihin kiireellisiin lähtöihin. - B tarkoittaa palokuntia, jotka hälytetään pääsääntöisesti edellä tarkoitettuja palokuntia tukeviin tehtäviin. Palokuntien tulee kyetä itsenäisesti hoitamaan tavanomaisia sammutus- ja pelastustehtäviä. - C tarkoittaa palokuntia, jotka ovat edellä kuvattuja palokuntia täydentäviä palokuntia ja jotka hälytetään lähinnä suurpaloihin, muihin laajoihin onnettomuuksiin tai kiireettömiin tehtäviin. Valinnaisissa opinnoissa on esitetty pääosa nykyisistä perus- ja täydennyskursseista, joitain on jätetty tarkoituksella pois ja vastaavasti muutamia uusia ehdotuksia on otettu mukaan. On myös ehdotettu luovuttavaksi kurssi- nimityksestä ajatuksena, että myös tällä tavoin tuettaisiin mahdollisuutta osoittaa eri tavoin aiemmin hankittuja tietoja ja taitoja. Tämä edellyttää, että myöhemmässä jatkotyöskentelyssä tullaan palokuntakoulutukselle laatimaan opetussuunnitelma, jossa määritellään selkeästi mitattavat osaamisvaatimukset. Koulutuspolkujen pituuden osalta esitetty malli tarkoittaa, että koulutuspolku A vastaisi kutakuinkin nykyistä järjestelmää ja muut polut olisivat nykyistä kaikille yhtenäistä järjestelmää kevyempiä.

5 Koulutuksen monimuotoisuuden lisääminen Haasteet Koulutuksen tulisi olla mahdollisimman helposti saavutettavissa riippumatta siitä, millainen työ- tai perhetilanne palokuntalaisella kulloinkin on. Järjestelmässä tulisi tavoitella tilannetta, joka mahdollistaisi opiskelun paikasta ja ajasta riippumatta. Tulee kuitenkin huomata, että kaikkia aiheita ei voi opiskella verkossa, mutta teoriatuntien osalta mahdollisuudet ovat hyvät. Toisaalta esimerkiksi savusukelluskoulutusta ei käytännössä voida toteuttaa muutoin kuin lähiopetuksena. Kaaviossa 2 on esitetty nykyisen sammutustyökurssin (60 h) sisältöä vastaavan kokonaisuuden yksi vaihtoehtoinen toteutusmalli. Kaikille yhteinen ja pakollinen osa hälytyskelpoisuuden saavuttamiseen olisi jatkossakin nimeltään sammutustyökurssi (20 h). Kurssin nimi määritellään pelastusasetuksen 7 :ssä. Pääosa vaadittavista tiedoista ja mieskohtaisista taidoista voitaisiin jatkossa osoittaa teoria- ja käytännönkokeessa. Tältä osin koulutusjärjestelmän uudistamisessa tulisi edetä rauhallisemmin, jotta koulutusten järjestäjät sekä kurssinjohtajat ja kouluttajat omaavat riittävät tekniset ja toiminnalliset valmiudet aiemmin opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä niin teoria- kuin käytännönkokeiden asianmukaiseen järjestämiseen. Myös koulutusten rekisteröinnin osuus tulee tällöin ratkaisevaksi, jotta eri osasuoritukset voidaan jatkossa kytkeä osaksi kunkuin palokuntalaisen tunnustettua osaamista. Keskeisinä haasteina ovat kurssinjohtajien ja kouluttajien täydennyskoulutuksen lisäksi muun muassa teoria- ja käytännönkokeiden järjestämisen vaatima lisääntyvä työmäärä ja kustannukset sekä rahoituksen jakautuminen tulevaisuudessa. Tarvittavan täydennyskoulutuksen luonne ja määrä on tarkoitus kartoittaa ja suunnitella kuluvan vuoden aikana. Uudistuksen lähtökohdaksi otettiin alusta pitäen palokuntalaisen ja palokunnan näkökulma unohtamatta kuitenkaan myöhemmin mahdollisesti kustannusten jakautumisesta ja eri rahoituskanavista mahdollisesti aiheutuvia reunaehtoja. Uudistuksen eteneminen Valmistelutyöryhmä kokoontuu seuraavan kerran torstaina , jolloin on tarkoitus analysoida saatuja lausuntoja, kommentteja ja kannanottoja. Tuossa kokouksessa tullaan myös aikatauluttamaan uudistuksen etenemistä kevään aikana. Uudistusta on myös tarkoitus esitellä avoimesti erilaisissa yhteyksissä koko uudistusprosessin ajan.