METROPOLIAN MEININKI LAADUKASTA TULOSTA YHTEISTEN TOIMINTATAPOJEN AVULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METROPOLIAN MEININKI LAADUKASTA TULOSTA YHTEISTEN TOIMINTATAPOJEN AVULLA"

Transkriptio

1 METROPOLIAN MEININKI LAADUKASTA TULOSTA YHTEISTEN TOIMINTATAPOJEN AVULLA

2 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 LAADUKKAAN JA KILPAILUKYKYISEN TOIMINNAN ELEMENTIT METROPOLIASSA...4 Toimintakulttuuri...5 Tukeva ja kannustava johtaminen...5 Metropolian johtamisjärjestelmä...6 Metropolian strategiset tiimit ja kehittämishankkeet...7 Osaavat ihmiset...7 Käytännön toteutus...8 Oppimisen, opetuksen ja TKI-toiminnan suunnittelu ja toteutus...8 Henkilöstön tehtävät ja vastuut...9 Työtä helpottava organisaatiorakenne...10 METROPOLIAN TOIMINNAN LAADUN KEHITTÄMINEN JA LAADUNVARMISTUS...11 Laadunvarmistuksen kokonaisuus...11 Metropolian ydin- ja tukiprosessit...13 Metropolian toiminnan arviointi ja palautejärjestelmät...14 Sisäinen ja ulkoinen viestintä osana laadunvarmistusjärjestelmää

3 JOHDANTO Metropolian kunnianhimoisena tavoitteena on olla Suomen arvostetuin ammattikorkeakoulu ja uudistumiskykyisin oppimisyhteisö vuoteen 2014 mennessä. Metropolia kouluttaa korkealaatuisen, laaja-alaisen ja kansainvälisen ammattitaidon omaavaa ja haluttua työvoimaa koko elinaikaisen oppimisen kaarella. Kantaen vastuunsa ympäristön tulevaisuudesta Metropolia tuottaa esteettömissä ja yhteisöllisissä oppimisympäristöissä innovointitoimintansa tuloksena uusia ratkaisuja työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Metropolia haluaa erottautua muista ammattikorkeakouluista toiminnan korkean laadun lisäksi uudenlaisilla toimintakonsepteilla. Metropolia lupaa tulla tunnetuksi hyvästä meiningistä tekemisen intohimosta. Metropolian kaikki toiminta perustuu strategiaan ja yhdessä määriteltyihin arvoihin, jotka ohjaavat korkeakoulun toimintaa kohti strategiassa määritellyn tahtotilan toteutumista. Siksi toiminnan tulee olla laadukasta ja kilpailukykyistä. Tahtotilan toteutuminen on mahdollista, sillä Metropolialla on Suomen suurimpana ja pääkaupunkiseudulla toimivana ammattikorkeakouluna erittäin monipuolinen koulutustarjonta, ammattitaitoinen ja työhönsä sitoutunut henkilöstö, laajat ja monipuoliset kotimaiset ja ulkomaiset yhteistyöverkostot sekä kyky kehittää ja toteuttaa uudenlaisia toimintatapoja. Metropolian strategian toteutumista, toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan systemaattisesti. Toimintaa kehitetään ja parannetaan arviointi- ja palautejärjestelmistä saatujen tulosten ja palautteen perusteella niin, että Metropolia vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja asiakaslupauksiinsa, Metropolian toiminta on arvojen mukaista, kaikki ovat sitoutuneet Metropolian strategiaan ja toimintatapoihin, toiminnan kehittämisestä ja tuloksista viestitään säännöllisesti sisäisesti ja ulkoisille sidosryhmille ja opiskelijat, henkilöstö ja sidosryhmät käyvät vuoropuhelua palautteesta ja toiminnan kehittämisestä. 3

4 LAADUKKAAN JA KILPAILUKYKYISEN TOIMINNAN ELEMENTIT METROPOLIASSA Metropolian strategia ohjaa Metropolian toimintaa. Metropoliassa on tunnistettu ne keskeiset elementit, jotka vaikuttavat strategian mukaiseen laadukkaaseen ja kilpailukykyiseen toimintaan. Näiden elementtien jatkuva arviointi ja kehittäminen ovat keskeisiä Metropolian laadunvarmistuksessa. Kuviossa 1 on esitetty Metropolian laadukkaan ja kilpailukykyisen toiminnan elementit, joita ovat: toimintakulttuuri tukeva ja kannustava johtaminen osaavat ihmiset käytännön toteutus ja työtä helpottava organisaatiorakenne. Laadukkaan ja kilpailukykyisen toiminnan kehittäminen on Metropolian yhteistä ja tavoitteellista korkeaan laatuun tähtäävää arjen toimintaa, jatkuvaa oppimista ja keskeneräisyyden sietämistä. Laadukkaan ja kilpailukykyisen toiminnan elementit ja niitä koskevat tavoitteet ja periaatteet koskevat Metropolian kaikkia tulosalueita. Tulosalueilla voi olla erilaisia käytäntöjä, joiden tulee olla tarkoituksenmukaisia ja hyvin perusteltuja sekä heijastaa yhdessä sovittuja arvoja ja Metropolian strategiaa. Seuraavassa kuvataan kunkin elementin keskeiset sisällöt ja konkreettiset työtä ohjaavat välineet. 4 Kuvio 1. Metropolian laadukkaan ja kilpailukykyisen toiminnan elementit. (Mukaillen Nohria, Joyce & Roberson 2003)

5 TOIMINTAKULTTUURI Metropolian toimintakulttuuri perustuu yhdessä valittuihin arvoihin, jotka ohjaavat korkeakoulun toimintaa kohti vision toteutumista. Arvot osoittavat, mitä Metropoliassa pidetään oikeana, vääränä, tavoiteltavana tai vältettävänä ja miten niistä johdettujen periaatteiden mukaan jokaisen metropolialaisen on tarkoitus toimia. Arvot ovat voimassa yhtä aikaa jonkin arvon nimissä ei voi toimia unohtaen muut arvot. Metropolian arvot ovat korkea laatu, yhteisöllisyys, avoimuus ja asiantuntijuus. Kaikki toiminta Metropoliassa tähtää korkeaan laatuun. Tähän tavoitteeseen päästään parhaiten hyvällä yhteistyöllä Metropolian sisällä ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Korkean laadun syntymistä edistävät myös selkeät vastuunjaot ja toimenkuvat sekä yhteinen näkemys siitä, miksi Metropolia on olemassa ja keitä varten. Yhteisöllisyys Metropoliassa ilmenee siten, että työyhteisön jäsenet luottavat toisiinsa. Pyrkimyksestä kuunnella ja ymmärtää toista sekä tuoda esille erilaisia näkökulmia ja vaihtoehtoja syntyy vuoropuhelua, yhteinen ymmärrys korkeakouluyhteisöstä ja sen tavoitteista. Yhteisöllisyyden kasvamista tukee jokaisen vastuu omasta toiminnastaan. Metropoliassa on opiskelijoita, henkilöstöä ja sidosryhmiä koskeva yhdenvertaisuusohjelma, joka sisältää myös tasaarvo-ohjelman. Yhteisön avoimuus on keskeinen osa Metropolian laadukasta työ- ja opiskelukulttuuria. Tiedonvälitys on avointa ja kaikessa toiminnassa noudatetaan hyviä hallintotapoja. Tehdyt päätökset ovat kaikkien saatavilla. Avoimuus tarkoittaa myös halua käydä ennakoivaa, joustavaa ja avointa dialogia ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Metropoliassa arvostetaan asiantuntijuutta ja siihen suhtaudutaan intohimoisesti. Asiantuntijuuteen kuuluu myös Metropolian strategiaa tukeva oman toiminnan määrätietoinen uudistuminen ja osaamisen kehittäminen sekä osallistuminen ympäröivän yhteiskunnan jatkuvaan kehittämiseen. Osaamisen kehittämistä tuetaan erilaisten toimintamallien avulla ottaen huomioon henkilöstön ja opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet. Metropolia haluaa uudistua määrätietoisesti, vahvistaa omaa toimintaansa ja luoda kunnianhimoisen, henkilökunnasta ja opiskelijoista muodostuvan korkeakouluyhteisön. TUKEVA JA KANNUSTAVA JOHTAMINEN Metropolian henkilöstöstrategian yhtenä tavoitteena on, että työyhteisöt ovat hyvin johdettuja ja haluttuja työpaikkoja. Näin ollen tukevan ja kannustavan johtamisen käytännöt vaikuttavat kaikkeen toimintaan Metropoliassa: oikeudenmukaiseen, läpinäkyvään ja kehittävään toimintakulttuuriin, strategian toteuttamiseen ja toiminnan tuloksellisuuteen, henkilöstön työhyvinvointiin ja motivaatioon sekä selkeään ja joustavaan organisaatiorakenteeseen. Johtajilla tulee olla osallistavan, tukevan ja kannustavan johtamisen edellyttämät johtamistaidot ja johtamistyyli. Henkilöstön monimuotoisuus ja työsuhteen elinkaari tulee ottaa johtamisessa huomioon. Tavoitteena on, että johtaminen on Metropoliassa luonteeltaan valmentavaa, jaettua ja vastuuttavaa. Hyvässä työyhteisössä johdon ja henkilöstön toiminta perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon. Tavoitteena on, että toimintaa arvioidaan ja kehitetään kaikilla tasoilla, ristiriitatilanteet tunnistetaan ja niihin löydetään yhdessä ratkaisut. Työntekijät ja esimiehet tuottavat, kokeilevat ja analysoivat yhdessä uusia ratkaisuja Metropolian tarpeisiin, kuten kaikille avoimia ja vuorovaikutteisia työskentelytiloja. 5

6 Tukevan ja kannustavan johtamisen työkaluja ovat muun muassa osallistuminen vuosina Suomen paras työpaikka -kilpailuun ja joka toinen vuosi Parempi työyhteisö -kyselyyn. Näistä saadaan palautetta ja konkreettisia keinoja Metropolian johtamisen kehittämiseksi. Lisäksi työkaluja ovat koko henkilöstölle vuosittain toteutettavat tavoite- ja kehityskeskustelut. Kaikki Metropolian johtajat ja esimiehet suorittavat Metropolia Akatemia -koulutusohjelman, jonka pääsisällöt ovat strategiatyö, johtamisjärjestelmä ja organisaatio sekä henkilöstöjohtaminen. Metropolian tieto- ja viestintäjärjestelmät tukevat johtamista ja tuottavat toiminnan suunnittelun ja päätöksenteon kannalta relevanttia ja luotettavaa tietoa. Metropolian johtamisjärjestelmä Johtamisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä hyvän johtamisen käytäntöjä, toimielimiä, vastuun- ja työnjakoja sekä työkaluja, joilla Metropoliassa valmistellaan strategiaan perustuvaa toimintaa, tehdään päätöksiä ja seurataan ja arvioidaan päätösten toimeenpanoa. Metropolian toiminnasta päättävät osakeyhtiön hallitus ja ammattikorkeakoulun hallitus. Osakeyhtiön hallitus päättää Metropolian strategiasta ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Ammattikorkeakoulun hallitus päättää muun muassa määrärahojen jakamisen perusteista, sisäisestä organisaatiosta ja koulutusohjelmien opetussuunnitelmista. Osakeyhtiön ja ammattikorkeakoulun hallitusten sekä muiden toimijoiden tehtävistä on tarkempi kuvaus ammattikorkeakoulun johtosäännössä. Molemmille hallitukselle, laajennetulle johtoryhmälle ja Metropolian alumneille järjestetään vuosittain yhteisiä strategiaseminaareja. Rehtori johtaa Metropolian toimintaa ja vastaa Metropolian strategiaan perustuvasta kehittämisestä sekä Metropolian toiminnan ohjauksesta ja tuloksellisuudesta. Rehtori käyttää hänelle ammattikorkeakoululaissa määrättyä päätösvaltaa, jota hän voi säädösten ja johtosäännön perusteella siirtää alaisilleen. Rehtorin ohjeessa määritellään muun muassa Metropolian johtajien vastuualueet ja tehtävät sekä päätöksenteko henkilöstön rekrytoinnissa. Rehtori toimii myös Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtajana ja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Rehtorin sijaisena toimii vararehtori ja toimitusjohtajan tehtävien osalta talous- ja hallintojohtaja. Metropolian johtoryhmä toimii rehtorin päätöksenteon tukena. Johtoryhmä osallistuu strategian valmisteluun, seuraa toimintaa ja siitä saatuja tuloksia ja arvioi sekä kehittää Metropolian toimintoja. Johtoryhmä sopii toiminnan linjauksista, yhteisistä toimintatavoista ja niihin liittyvistä prosesseista. Lisäksi se valmistelee ne Metropolian toimintaan liittyvät asiat, jotka kuuluvat rehtorin tai ammattikorkeakoulun hallituksen päätettäviksi, esimerkiksi strategisen toiminta- ja taloussuunnitelman sekä tavoitesopimuksen. Tulosalueiden eli klustereiden ja tuki- ja kehittämispalveluiden toiminnasta ja taloudesta vastaavat suoraan rehtorin alaisuudessa toimivat johtajat (yhteensä 12). Johtaja vastaa tulosalueen sisäisestä organisoitumisesta, työn- ja vastuunjaosta ja henkilöstöresurssien kehittämisestä. Johtajan apuna toiminnan johtamisessa ovat koulutuspäälliköt ja tuki- ja kehittämispalvelujen päälliköt, jotka toimivat samalla hallinnollisina lähiesimiehinä erikseen määritetylle henkilöstölle. Lisäksi lähiesimiehinä voivat toimia koulutusvastaavat ja yksiköiden sisäiset tiimivastaavat. Jokaisella metropolialaisella on vain yksi hallinnollinen lähiesimies. Lähiesimiehen kanssa sovitaan esimerkiksi työtehtävistä, lomista ja työvapaista ja käydään vuosittain tavoite- ja kehityskeskustelut. 6

7 Tulosalueilla on omat johtoryhmät, joihin osallistuvat henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat erikseen sovitulla tavalla. Lisäksi tulosalueittain luodaan kullekin sopivia henkilöstön osallistumista ja yhteistyötä edistäviä toimintatapoja, esimerkiksi yksikkökokoukset, kehittämisseminaarit ja yhteiset sähköiset työtilat. Metropolian strategiset tiimit ja kehittämishankkeet Metropolian strategian toteutumisen kannalta on oleellista, että Metropoliassa toimii eri tulosalueita yhdistäviä Metropolia-tason horisontaalisia tiimejä, joita kutsutaan strategisiksi tiimeiksi. Tiimit on määritelty Metropolian tasapainotetun tuloskortin ja siihen määriteltyjen strategisten päätavoitteiden mukaisesti seuraavasti: Palvelut/tuote: Suomen paras opetus Toimintaprosessit: Uudistumiskykyä tukevat, joustavat toimintamallit Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen: Suomen paras työpaikka korkeakoulusektorilla Asiakkaat: Suomen korkein läpäisyaste Verkostoituminen: Haluttu strateginen kumppani Vaikuttavuus: Osaamista ja osaavaa työvoimaa alueelle Talous: Taloudellinen liikkumavara korkeakouluautonomian säilyttämiseksi Strategiset tiimit toimivat strategisen ja operatiivisen toiminnan Metropolia-tason kohtaamispisteinä. Tiimien jäsenten tehtävänä on kehittää ja siirtää tietoa, osaamista ja hyviä käytänteitä tulosalueiden ja tiimin sekä tiimin ja Metropolian johtoryhmän välillä. Johtoryhmä hyväksyy tiimien vuosittaiset toimintasuunnitelmat, ja se voi delegoida tiimeille valmistelu- ja kehittämistehtäviä. Tiimeille varataan Metropolian talousarviossa rahoitusta niiden vastuulla olevien toimenpiteiden toteuttamista varten. Tiimien puheenjohtajina toimivat Metropolian johtoryhmän jäsenet. Jokaiselle tiimillä on nimetty sparraaja johtoryhmästä. Tiimit, niiden puheenjohtajiksi, sparraajiksi ja muiksi jäseniksi nimetyt henkilöt vastaavat Metropolian strategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen seurannasta, tavoitteisiin liittyvien Metropolia-tasoisten toimenpiteiden suunnittelusta, toteutuksesta, seurannasta ja raportoinnista johtoryhmälle. Tiimien jäsenten tehtävänä on toimia asiantuntijoina ja huolehtia tiedonkulusta tiimille omalta tulosalueeltaan ja tiimistä omalle tulosalueelle. Tiimit kertovat toiminnastaan myös kuukausittain järjestettävissä ajankohtaisfoorumeissa. Metropolian toimintaa kehitetään myös kehittämishankkeissa ja -projekteissa, joille määritellään hanke- ja projektikohtaisesti organisaatio ja päätöksentekovaltuudet sekä linkit Metropolian perusorganisaatioon. Hanke- ja projektipäälliköt johtavat hankkeiden ja projektien käytännön toteutusta ja sopivat tarvittavista resursseista projekteissa mukana olevien henkilöiden esimiesten kanssa. OSAAVAT IHMISET Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen ovat keskeinen osa Metropolian henkilöstösuunnittelua ja osaamisen johtamista. Näillä varmistetaan strategisten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämä osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Henkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen tulee olla tarkoituksellista ja ennakoivaa, ja Metropolian toimintamalleja kehitetään parhaillaan tähän suuntaan. Osaamisen johtamisen toimintamallia kehitetään strategialähtöisesti jatkuvan kehittämisen toimintamalliksi. Osaamiset määritellään Metropolian, tulosalueiden ja yksilötason osaamisina. Metropoliatasolla määritellyt strate- 7

8 8 giset ydinosaamiset ovat organisaation yhteistä osaamista, jotka mahdollistavat strategisten tavoitteiden saavuttamisen. Strategiset ydinosaamiset ovat oppimisen ja osaamisen mahdollistaja verkostomainen ja kehittävä toimintatapa kestävä uudistuminen moderni korkeakoulujohtaminen. Tulosalueiden kriittiset osaamiset ovat kunkin tulosalueen sellaista osaamista, jotka perustuvat Metropolian ydinosaamisiin ja joita ilman tulosalueen perustehtävän toteuttaminen ja tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista. Tulosalueiden osaamistarpeiden tunnistamisen ja määrittelyn jälkeen laaditaan henkilökohtaiset osaamiskartoitukset ja henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat. Tavoite- ja kehityskeskustelut ovat osaamisen johtamisen keskeisin työkalu. Niiden kattavuutta ja laatua seurataan Metropolian sähköisen HR-järjestelmän sekä työhyvinvointikyselyiden avulla. Henkilöstön osaamista kehitetään monipuolisin menetelmin, esimerkiksi Metropolia Akatemia -valmennusohjelmassa sekä johdon ja esimiesten 360-arviointien avulla. Sisäisen henkilöstökoulutuksen laatua seurataan keräämällä systemaattisesti palautetta koulutustilaisuuksista. Metropolian HR-järjestelmä sisältää sähköiset lomakkeet ja niihin liittyvät herätteet eri henkilöstöasioille, kuten rekrytointiesitykset, työvapaiden ja vuosilomien anominen sekä koulutusesitykset. HR-järjestelmässä on rekrytointiesitysten laatimisen lisäksi rekrytointiosio, jonka käyttöönotto on testivaiheessa. Rekrytointiosio mahdollistaa hajautetun rekrytointitiedon tallentamisen yhteen paikkaan, jolloin seuranta ja raportointi tehostuvat. HR-järjestelmä tukee myös uuden henkilöstön perehdytyksessä. KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Vuosittaisessa toiminta- ja taloussuunnittelussa määritellään toimenpiteitä ja niiden toteutumista seuraavia mittareita Metropolian strategiassa asetetuille tavoitteille. Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit muodostavat toiminnan ja talouden suunnittelun ja seurannan kokonaisuuden, Metropolian tasapainotetun tuloskortin. Tulosalueiden ja -yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmat laaditaan Metropolian sähköiseen tuloskorttiin, STTS-järjestelmään (Strateginen toiminta- ja taloussuunnitelma). Esitykset käsitellään sekä tulosalueiden johtajien ja päälliköiden sekä rehtorin ja tulosalueiden johtajien välisissä STTSneuvotteluissa. Tehdyt esitykset ja päätökset ovat kaikkien Metropolian henkilöstöön kuuluvien nähtävissä ja kommentoitavissa sekä STTS-järjestelmän kautta että tulosalueiden ja -yksiköiden kokouksissa. STTS-järjestelmään laadittujen esitysten perusteella osakeyhtiön hallitus, ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori tekevät päätökset tulevien vuosien toiminnasta ja sen resursoinnista. Rehtorin ja tulosalueiden johtajien hyväksymien toimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan myös STTS-järjestelmän kautta. Lisäksi toimenpiteiden etenemisestä ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan johtoryhmän kokouksissa ja osakeyhtiön ja ammattikorkeakoulun hallitukselle tehtävissä osavuosi- ja vuosiraportoinneissa. Tuubissa olevasta Metropolian vuosikellosta löytyvät tiedot toiminnan suunnittelun, päätöksenteon ja raportoinnin aikatauluista ja yhteisistä tilaisuuksista. Oppimisen, opetuksen ja TKI-toiminnan suunnittelu ja toteutus Metropolian klusterit ja koulutusohjelmat vastaavat koulutustarjonnan, opetuksen ja TKI-toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta, laadun arvioinnista ja kehittämisestä Metropolian strategisten tavoitteiden mukaisesti. Koulutustarjonnan kehittämistä, opetussuunnitelmatyötä ja

9 hanketoimintaa ohjaavat työelämässä tapahtuvat muutokset ja kehittämistarpeet sekä kansainvälisen yhteistyön edellyttämät vaatimukset. Opetussuunnitelmatyössä huomioidaan myös valtakunnallinen koulutuksen ja TKItoiminnan kehittämistyö, esimerkiksi koulutusohjelmarakenteen uudistaminen ja opintojen etenemisen ja läpäisyn parantaminen sekä oppimisympäristöjen kehittäminen. Toiminnan kehittämisessä on tärkeä rooli ennakointityöllä, alumnitoiminnalla ja koulutusohjelmien neuvottelukunnilla, joissa henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien lisäksi on edustajia työelämästä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on integroitu opetukseen, joka Metropoliassa toteutuu kaikissa opetus suunnitelmissa olevien innovaatioprojektiopintojen (laajuus op), muiden toimeksiantoprojektien, opin näytetöiden ja TKI-hankkeiden kautta. Kaikille näille tyypillistä on, että ne toteutetaan opiskelijoiden, opettajien ja metropolialueen elinkeino- ja työelämän edustajien yhteistyönä. Innovaatioprojektien erityisyys on se, että ne on tarkoitus toteuttaa monialaisesti ja näin hyödyntää Metropolian laajaa osaamista ja potentiaalia. Klusterit ja koulutusohjelmat vastaavat projektien suunnittelusta, toteutuksesta, seurannasta ja raportoinnista sekä projektien laadunvarmistuksesta ja riskien hallinnasta. Ammattikorkeakoulun hallitus on päättänyt, että Metropolian opetussuunnitelmat ovat osaamisperustaisia kevääseen 2012 mennessä. Osaamisperustaisissa opetussuunnitelmissa on keskeistä osaamistavoitteiden ja oppimistulosten määrittely. Osaamistavoitteet kertovat, minkälaista osaamista opiskelijalta edellytetään. Oppimistulokset kuvaavat, mitä opiskelija tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään oppimisprosessin tuloksena. Koulutuksen ja opetuksen suunnittelun ajoitukset ja toteutustavat päätetään Metropolian hallituksen hyväksymässä opetussuunnitelmaohjeessa, koulutuksen suunnittelun ajoitusohjeessa ja klustereiden omissa vuosikalentereissa, jotka julkaistaan Tuubissa. TKI-hankkeiden valmistelua, rahoitusta ja sopimuksia koskien Metropoliassa on luotu myös yhteinen ohjeistus. Koulutusta, opetusta ja TKI-toimintaa suunnitellaan koulutuksen ja opetuksen suunnittelun järjestelmissä: OPSeditorissa (opetussuunnitelmat), TOISUssa (Toiminnan suunnittelu) ja TOTSUssa (Toteutusten suunnittelu) ja opettajien työaikasuunnitelmissa. TKI-toimintaa suunnitellaan ja seurataan sekä STTS-järjestelmässä että osana koulutuksen ja opetuksen suunnittelua. Henkilöstön tehtävät ja vastuut Metropolian henkilöstön tehtävät edellyttävät monipuolista asiantuntijuutta. Henkilöstöllä on oman alan tietämystä ja kykyä kehittää omaa osaamistaan siten, että se tukee Metropolian strategiaa. Työyhteisössä toimimiseen kuuluvat omaan työtehtävään kuuluvan asiantuntijuuden lisäksi myös kyky jakaa asiantuntijuuttaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä yleiset työelämävalmiudet, kuten tieto- ja viestintätekniset taidot, sosiaaliset taidot, ongelmanratkaisukyky ja kansainvälisyysosaaminen. Metropolian opetushenkilöstön tehtäviin kuuluvat opetus-, ohjaus- ja TKI-työn tehtävien ohella oman ammattitaidon kehittäminen ja ammattikorkeakoulun toimintaa tukevat tehtävät, kuten osallistuminen koulutuksen sekä muun toiminnan arviointiin ja kehittämiseen (esimerkiksi Metropolia-tason tiimeihin ja työryhmiin sekä kehittämisprojekteihin). Opetushenkilöstön työtehtävistä sovitaan tarkemmin työaikasuunnitelmissa. 9

10 10 Tuki- ja kehittämispalvelujen henkilöstön tehtäviin kuuluvat oppimisen, opetuksen ja TKItoiminnan tuki- ja kehittämistehtävät. Osa tehtävistä perustuu ammattikorkeakoulun toimintaa määrittelevissä säädöksissä määrättyihin tehtäviin ja osa Metropolian omissa säädöksissä määriteltyihin vastuun- ja tehtävänjakoihin, esimerkiksi Metropoliatasoiset koordinaatiotehtävät. Kunkin tuki- ja kehittämispalveluyksikön vastuualueet ja tehtävät on kuvattu tarkemmin Tuubissa. Tuki- ja kehittämispalvelujen henkilöstön tehtäviin kuuluu myös oman ammattitaidon kehittäminen ja Metropolian kehittämiseen osallistuminen. TYÖTÄ HELPOTTAVA ORGANISAATIORAKENNE Metropolian organisaation (kuvio 2) tavoitteena on edistää Metropolian kokonaisohjausta. Organisaation tulee tukea toiminnan asiakaslähtöisyyttä, prosessien sujuvuutta, oman toiminnan jatkuvaa arviointia ja osaamisen kehittämistä. Klusterit ja tukipalvelut ovat keskenään tasavertaisia toimijoita. Klusterin perusrakenne on samanlainen kaikissa Metropolian klustereissa, mutta klusterilla on mahdollisuus organisoida joitain toimintoja parhaaksi katsomallaan tavalla. Tukipalvelut organisoituvat ja järjestävät vastuullaan olevat palvelut klusterien ja tukipalvelujen vastuu- ja tehtäväjaon perusteella. Tukipalveluja voidaan järjestää ammattikorkeakoulun yhteisinä, ns. keskitettyinä palveluina sekä klusterikohtaisina palveluina. Niissä voi olla yhteisesti sovitun toimintamallin mukaisesti yhteen ja/tai useampaan toimipisteeseen järjestettyjä palveluja. Organisaatio Klusterit Rakennus- ja kiinteistöala Johtaja Jukka Nivala Teollinen tuotanto Johtaja Risto Salminen Tieto- ja viestintäteknologia Johtaja Seija Ristimäki Terveys- ja hoitoala Johtaja Elina Eriksson Hyvinvointi ja toimintakyky Johtaja Johanna Holvikivi Kulttuuri- ja luova ala Johtaja Tuire Ranta-Meyer Liiketoimintaosaaminen Johtaja Helena Kuusisto-Ek Kuvio 2. Metropolian organisaatio. Hallitus Rehtori Riitta Konkola Tukipalvelut Kansainvälisten asioiden palvelut, työelämäyhteyksien kehittämispalvelut, kirjastoja tietopalvelut, opintoasiain palvelut, TKI-kehityspalvelut Vararehtori Lea Ryynänen-Karjalainen Talous- ja hallintopalvelut Talous- ja hallintojohtaja Jorma Uusitalo Henkilöstöpalvelut Henkilöstöjohtaja Pekka Laaksonen Tietohallintopalvelut Tietohallintojohtaja Tuomo Rintamäki Strategia ja viestintä Strategia- ja viestintäjohtaja Sinimaaria Ranki Organisaatio ja sen vastuun- ja tehtävänjaot on kuvattu tarkemmin kohdassa Tukeva ja kannustava johtaminen/ Johtamisjärjestelmä. Osakeyhtiön ja ammattikorkeakoulun hallitusten sekä muiden toimijoiden tehtävistä on tarkempi kuvaus ammattikorkeakoulun johtosäännössä.

11 METROPOLIAN TOIMINNAN LAADUN KEHITTÄMINEN JA LAADUNVARMISTUS LAADUNVARMISTUKSEN KOKONAISUUS Metropolian toiminnan laadun kehittäminen on osa strategiatyötä. Metropolian strategisten päätavoitteiden mittareiden ja muiden toiminnan laatua mittavien mittareiden avulla seurataan tavoitteiden toteutumista ja päätetään tarvittavista korjaavista ja kehittävistä toimenpiteistä. Metropolian yhteisiä laadunvarmistuksen ja kehittämisen tapoja ja työkaluja ovat muun muassa sähköinen opintojaksopalautejärjestelmä, opiskelijoille suunnattu toisen vuoden palautekysely, Hyvät käytänteet -toimintamalli, koulutuksen ja opetuksen suunnitteluprosessit ja niihin liittyvät tietojärjestelmät, opiskelijahyvinvoinnin, opintojen ohjauksen ja opiskelijapalautteen käsittelyn toimintamallit sekä opetus- ja kulttuuriministeriön seurantamittarit. Toiminnan hyviksi tunnistettuja käytänteitä kerätään, dokumentoidaan ja jaetaan eri tavoin yhteisesti hyödynnettäviksi. Tulosalueet vastaavat niille määriteltyjen tehtävien laadun varmistuksesta ja kehittämisestä; klusterit ja koulutusohjelmat vastaavat esimerkiksi opetuksen ja oppimisen laadun arvioinnista ja kehittämisestä, tuki- ja kehittämispalvelut vastaavat opetuksen ja oppimisen laadun arvioinnista ja kehittämisessä tarvittavien yhteisten työkalujen kehittämisestä ja ylläpidosta sekä Metropolia-tasoisten tehtävien koordinoinnista. Metropolian johtoryhmä määrittelee laadunvarmistukselle ja laadun kehittämiselle periaatteet ja vähimmäistason, joita tulosalueet noudattavat, esimerkiksi opiskelijapalautteen käsittelyssä. Tämän lisäksi klustereilla ja koulutusohjelmilla voi olla myös omia laadunvarmistuksen käytänteitä, esimerkiksi itse- ja ristiinarvioinnit, strategisista tavoitteista vastaavia tiimejä tai muunlaisia toimintamalleja, joilla toiminnan laatua seurataan ja kehitetään. 11

12 Metropolian perustehtävän toteuttaminen, toiminnan, sen laadun ja kilpailukyvyn kehittäminen perustuu jatkuvan kehittämisen kehän PDCA eli Plan Do Check Act-periaatteisiin (kuvio 3): ACT Toimi ja kehitä palautteen perusteella Korjaava toiminta ja tarkistukset Arvioinnista seuraavat toimenpiteet Uusien toimintojen ja toimintatapojen käynnistäminen Hyvästä tuloksesta palkitseminen Uusien kehittämistoimenpiteiden käynnistäminen Vastapalautteen antaminen ja sen mukainen toiminta Kehittämistoimenpiteistä sopiminen ja kehittäminen yhteistyössä henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa Ydin- ja tukiprosessien kehittäminen Hyvien käytänteiden tunnistaminen ja levittäminen Oppimisympäristöä koskevien kehittämisehdotusten tekeminen PLAN Suunnittele toiminta Toimintaympäristön analysointi ja ennakointi Strategian laatiminen Toimintatapojen määrittely Tavoitesopimusesityksen laatiminen Toiminta- ja taloussuunnittelu STTS sisältäen seuranta- ja arviointisuunnitelman Rahanjaon periaatteiden ja mallin määrittely Koulutustarjonta-, OPS- ja hanketoiminnan suunnittelu Vuosi- ja toteutussuunnittelu Henkilöstösuunnitelma ja tavoite- ja kehityskeskustelut Oppimisympäristön suunnittelu CHECK Arvioi ja seuraa miten on toimittu ja mitä saatu aikaan Palautejärjestelmän mukainen palautteen kerääminen ja analysointi Erillisselvitykset STTS:n kuukausi- ja osavuosiseuranta Henkilöstöraportit Talousraportit Toimintaraportit Talouden ja hallinnon tarkastus (tilintarkastus) Erilaisissa vuorovaikutustilanteissa saadun palautteen analysointi Oppimisympäristön arviointi Ennakointitoiminta DO Toimi suunnitelman mukaan Päätöksenteko Strategian, tavoitesopimuksen ja STTS:n mukaisen toiminnan toteuttaminen Opetuksen ja TKI:n integroitu toteutus Metropolia-tason kehittämishankkeiden toteutus Ennakoimattomien tarpeiden tunnistaminen ja niitä koskevat päätökset Riskienhallinta Oppimisympäristön ylläpito 12 Kuvio 3. Jatkuvan kehittämisen kehän periaatteet Metropoliassa.

13 Laatua varmistetaan jatkuvan kehittämisen kehän periaatteilla, joita toteutetaan selkeään vastuunjakoon perustuvalla ja kaikki organisaatiotasot yhdistävällä laadunvarmistuksen ja kehittämisen kokonaisuudella, toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmällä. Laadunvarmistuksen kokonaisuus tuottaa tietoa Metropolian strategian ja sen tavoitteiden toteutumisesta, toimintaympäristössä tapahtuneista ja ennakoiduista muutoksista ja työelämän tarpeista. Se mahdollistaa yhtenäiset prosessit ja toimintatavat strategian kannalta keskeisissä toiminnoissa ja niiden kehittämisessä. Laadunvarmistuksen ja kehittämisen kokonaisuus koostuu Metropolian toiminnan ja sen kehittämisen periaatteiden ja toimintatapojen määrittelystä jatkuvan kehittämisen kehän mukaisesti Metropolian organisaation, vastuun- ja tehtävänjakojen määrittelystä yhteisistä dokumentoiduista toimintatavoista ja ydin- ja tukiprosesseista sekä niitä tukevista tietojärjestelmistä ja palautekanavista kaikkien saatavilla olevista ohjeista ja kuvauksista. Tuubi-portaali toimii edellä kuvatun laadun varmistuksen ja kehittämisen kokonaisuuden käyttöliittymänä ja tietopankkina: Metropolian toiminta, siihen liittyvät periaatteet ja käytännöt on kuvattu Tuubissa yhtenäisellä tavalla. Samoin kaikki tarvittavat tietojärjestelmät, työtilat ja työkalut löytyvät Tuubista. Ydinprosessien ja niiden alaprosessien kuvaukset ovat Tuubissa, samoin niihin liittyvät Metropolia-tason säädökset ja ohjeet sekä mahdolliset koulutusohjelmakohtaiset erityisohjeet. Säädösten ja ohjeiden noudattaminen on erittäin tärkeää opiskelijoiden oppimisen, TKI-toiminnan toteuttamisen ja henkilökunnan työn laadun ja tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi. Laadunvarmistuksen kokonaisuuden kehittäminen on Uudistumiskykyä tukevat joustavat toimintamallit -strategisen tiimin tehtävänä. Kuvio 4. Metropolian laadunvarmistuksen kokonaisuus. METROPOLIAN YDIN- JA TUKIPROSESSIT Prosessien sujuvuus on yksi laadukkaan toiminnan keskeisiä elementtejä. Kun prosessit ja niihin liittyvät vastuun- ja tehtävänjaot ovat selkeät, Metropolia voi keskittyä ydintehtäviensä hoitamiseen, toiminnan ja sen laadun arviointiin ja kehittämiseen. Prosesseja määriteltäessä ja kuvattaessa tunnistetaan prosessiin kuuluvat toimijat, heidän tehtävänsä ja tarpeensa. Metropolian toiminta on avointa ja läpinäkyvää, tiedonkulku paranee ja toiminta tehostuu, kun jokainen prosessiin kuuluva toimija tietää omat vastuunsa ja tehtävänsä. Oleellista on myös ymmärtää, että jokaisella toimijalla on vaikutus toisten onnistumiseen omissa tehtävissään. Prosessien määrittelyllä voidaan selventää organisaation sisäisiä rajapintoja ja vahvistaa kokonaisuuden hallintaa. Resursseja voidaan käyttää järkevästi, kun organisaatiossa ei ole tarpeettomasti päällekkäisiä toimintoja. 13

14 14 Prosessien kuvaamisen ja arvioinnin avulla voidaan tunnistaa toiminnan puutteita ja ongelmakohtia ja siten myös kehittämistarpeita. Metropolian prosessikartassa (kuvio 5) on kuvattu pääprosessien tasolla Metropolian ydin- ja tukiprosessit. Oppimistoiminnan ja TKI-toiminnan prosessit ovat osittain itsenäisiä, mutta ne integroituvat toisiinsa käytännön toiminnassa ja niillä on yhteisiä tavoitteita. Lisäksi kartassa on kuvattu toimintaympäristön ja strategian, strategisen johtamisen ja ohjauksen, toiminnan tulosten sekä laadunvarmistuksen kytkeytyminen prosesseihin. Toimintaympäristö, korkeakoulupolitiikka ja toimialan ohjaus Asiakkaiden tarpeet, Metropolian tavoitteet Strateginen johtaminen ja ohjaus Oppimistoiminta ja TKI Seuranta ja jatkuva kehittäminen Toiminnan tukiprosessit Kuvio 5. Metropolian prosessikartta. Prosesseja kuvataan Tuubissa yhtenäisellä tavalla; kuvaukset ovat sekä sanallisia että graafisia. Ydin- ja tukiprosessien ja niille määriteltyjen alaprosessien omistajilla on vastuu seurata prosessin toimivuutta, koota palautetta ja tehdä kehittämis- ja muutosehdotukset niistä päättävälle taholle. Myös strategiset tiimit osallistuvat prosessien ja niihin liittyvien ohjeiden ja toimintamallien kehittämiseen. Palautetta prosessien toimivuudesta kootaan eri palautekanavien, esimerkiksi asiakaskyselyjen kautta. Oppimis- ja TKI-tulokset Osaamista ja osaavaa työvoimaa alueelle METROPOLIAN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTEJÄRJESTELMÄT Metropolian palautejärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu kaikista yhteisistä sisäisistä palautekyselyistä. Palautteiden keräämisen tarkoituksena on seurata, arvioida ja kehittää opetuksen, TKI-toiminnan ja tuki- ja kehittämispalveluiden tasoa ja laatua sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointia. Palautejärjestelmän tavoitteena on tuottaa toiminnan laadun kehittämisessä tarvittavaa tietoa ja edelleen luoda palautteen antamisesta, saamisesta ja hyödyntämisestä osa normaalia toimintaa. Jokaiselle palautekyselylle on nimetty myös vastuuhenkilö tai omistaja, joka vastaa Metropolian johtoryhmän ja strategisen tiimin ohjeistuksen pohjalta kyselyn sisällöllisestä kehittämisestä, käynnistämisestä, tulosten raportoinnista ja tiedottamisesta. Metropolian palautejärjestelmän kokonaiskoordinoinnista vastaa strategiayksikkö. Oppimisen, opetuksen ja tuki- ja kehittämispalvelujen laatua arvioidaan ja kehitetään keräämällä opiskelijapalautteen kautta tietoa opiskelijan kokemasta laadusta. Metropoliassa on käytössä yhteinen sähköinen opintojaksopalautejärjestelmä ja toisen vuoden opiskelijoiden tyytyväisyyskysely. Palautetta kerätään myös opiskelija- ja henkilökunnan palautekyselyjen ja kaikille valmistuville tarkoitetun OPALA-palautteen kautta, jossa on Metropolian oma kysymysosio mukana. Osa tuki- ja kehittämispalveluyksiköistä osallistuu lisäksi kansalliseen benchmarking- ja kehittämistoimintaan. Alumneille kohdistettava kysely toteutetaan vuosittain, lisäksi tulosaluekohtaisesti tehdään kyselyjä työelämän yhteistyökumppaneille. Metropolian sopimustuottajat tekevät säännöllisesti asiakaskyselyjä. Klusterit ja tuki- ja kehittämispalvelut määrittelevät, miten ne säännöllisesti käsittelevät saamaansa palautetta, miten palaute vaikuttaa toiminnan kehittämiseen ja miten yksiköt tekevät palautteiden vaikutuksen näkyväksi. Klus-

15 tereissa voidaan esimerkiksi järjestää tilaisuuksia, joissa kerrotaan opiskelijoille ja henkilöstölle, mitä kehittämistoimenpiteitä kootun palautteen pohjalta on tehty. Metropolian sisällä julkiseksi nimetyt palautteet ovat kaikkien metropolialaisten luettavissa ja hyödynnettävissä Tuubissa. Näitä ovat kaikki ammattikorkeakoulu-, klusteri- ja koulutusohjelmatasoiset tai tukipalveluja koskevat numeeriset palautetiedot sekä STTS-järjestelmän kautta kaikki palautteesta seuraavat toimenpiteet. Opettajakohtaiset palautteet eivät ole julkisia. Korkeakoulujen ulkoista arviointia suorittaa Korkeakoulujen arviointineuvosto KKA. Metropolian laadunvarmistusjärjestelmän auditointi toteutetaan keväällä Auditoinnin kohteena ovat laadunvarmistusjärjestelmän kattavuus, avoimuus, tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus, tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio. Lisäksi arvioidaan, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Sisäinen ja ulkoinen viestintä osana laadunvarmistusjärjestelmää Sisäisen ja ulkoisen viestinnän tehtävänä on huolehtia siitä, että Metropolia välittää aktiivisesti laadunvarmistusta koskevaa tarkoituksenmukaista tietoa korkeakouluyhteisössä sekä kansallisille ja kansainvälisille yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Viestinnän tehtävänä on laadunvarmistuksen tuottaman tiedon avulla myös osoittaa korkeakoulun toiminnan laadukkuutta ja jatkuvaa kehittämistä yhteistyökumppaneille. Keskeiset sisäisen viestinnän työkalut ovat Metropolian sisäinen Tuubi-portaali ja Metropolian Wiki. Tuubista löytyvät kuvaukset Metropolian organisaation, vastuun- ja tehtävänjakojen määrittelystä, toimintojen prosessikuvaukset, ohjeistukset ja toimintaa tukevat sähköiset työkalut sekä toiminnan tuloksia kuvaavat tiedot, esimerkiksi tilastot. Portaalissa ovat henkilökunnan ja opiskelijoiden saatavilla myös kaikki hallituksen, johtoryhmien sekä muiden työryhmien asiakirjat ja dokumentit. Tuubia kehitetään vuorovaikutteisesti Tuubin sivustoilla olevien kommentointi- ja keskustelutilojen avulla. Opiskelijalle Tuubi-portaali tarjoaa opiskeluun ja oppimiseen tarvittavat verkkotyötilat. Portaalin välilehti Opiskelijoille on tarkoitettu Metropolian opiskelijan avuksi ja ohjeeksi hänen opiskelupolulleen. Välilehdeltä löytyy kaikille opiskelijoille yhteistä tietoa, joka on säännösten mukaisesti päätetty tai yhteisesti sovittu noudatettavaksi sekä opiskelun suunnittelua auttavat aikataulut, lukujärjestykset ja koulutusalakohtaiset opintojen kuvaukset. Lisäksi Tuubissa kerrotaan opiskelijapalveluista, esimerkiksi opiskeluhyvinvointipalveluista, opintotoimistopalveluista ja muista opintojen etenemistä tukevista palveluista. Metropolian Wiki on yhteisöllisesti tuotettu sivusto, jossa on henkilöstölle ja opiskelijoille avoimia työtiloja. Wikiä käytetään esimerkiksi projektien, tiimien ja blogien työtilana. Tietoa välitetään myös korkeakoulun yhteisissä sekä klusteri- ja yksikkökohtaisissa foorumeissa ja tilaisuuksissa. Yhteisiä asioita käsitellään säännöllisesti ilmestyvässä henkilöstön verkkolehti Metropoolissa, jossa on sisällön kommentointimahdollisuus. Laadunvarmistus muuttuu osaksi arkipäivän työtä myös ihmisten keskinäisissä kohtaamisissa ja keskusteluissa, esimiestyössä ja tiedon ja osaamisen jakamisessa työtovereiden kesken. Ulkoista viestintää hoidetaan Metropolian verkkosivujen laatutyösivujen, sähköisen uutiskirjeen ja Focus-asiakaslehden kautta. Myös Metropolian koulutusohjelmien ja hankkeiden neuvottelukunnilla on tärkeä rooli laadunvarmistuksen tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuuden ja saatavuuden varmistamisessa. 15

16 METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU Käyntiosoite Postiosoite Bulevardi 31, Helsinki PL 4000, Metropolia VAIHDE puh faksi KULTTUURI LIIKETALOUS SOSIAALI- JA TERVEYSALA TEKNIIKKA JA LIIKENNE

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Konsernistrategia Hyväksytty 21.12.2009 Metropolia Amk Oy:n hallitus Sisällysluettelo: Metropolian konsernistrategian 2010-2014 valmistelu ja tulosalueiden strategiatyö Metropolian

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu Henkilöstöstrategia vuosille 2016 2018 1 2 Sisältö 1. Henkilöstöstrategiamme tarkoitus... 4 2. Henkilöstöstrategiamme päämäärä,

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla LARK-hankkeen workshop 3 3.9.2012 Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Esimieskeskustelut keväällä 2012

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen johtamisen kehittämishanke vuosina 2011 2012. Hellevi Lassila, koulutusjohtaja, vararehtori Koulutuskeskus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Tulevaisuuteen tähtäävä poliisikoulutus

Tulevaisuuteen tähtäävä poliisikoulutus Päätös ID-17153509 1 (5) 20.07.2017 POL-2017-13405 Poliisiammattikorkeakoulun pedagogiset linjaukset 2017- Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Ajankohtaista laadunhallinnasta Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Kaupunginjohtajan päätös nro 15/5.2.2009 Konsernipalvelujen toimintasääntö

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN

OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN OPINTOKESKUS SIVIKSEN KOULUTUKSEN LAATUMÄÄRITTELY - KOULUTUSTOIMINNAN JOHTAMINEN LAATUKRITEERIT LAATUTEKIJÄ PUUTTUVA LAATU ALKAVA LAATU KEHITTYVÄ LAATU EDISTYNYT LAATU 1. Järjestön koulutuksen kokonaissuunnittelu

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Toimitusjohtajan päätös 1.7.2015 136 1.7.2015 Tampereen Ateria Sisältö Organisaatio Liiketoiminta-alueen/tukitoiminnon päällikön tehtävät Liiketoiminta-alueiden

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,

Lisätiedot

AMMATTITAITOISESTA KORKEAKOULUJOHTAMISESTA KILPAILUVALTTI KORKEAKOULUJOHTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

AMMATTITAITOISESTA KORKEAKOULUJOHTAMISESTA KILPAILUVALTTI KORKEAKOULUJOHTAMISEN VALMENNUSOHJELMA AMMATTITAITOISESTA KORKEAKOULUJOHTAMISESTA KILPAILUVALTTI KORKEAKOULUJOHTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2 Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) auditoi Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Tilannekatsaus Johtokunta 26.4.2017 Arvot Strategian toteuttaminen perustuu Rovaniemen kaupungin yhteisiin arvoihin Osallisuus Luovuus Turvallisuus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULUN LAADUNHALLINNAN YLEISET PERIAATTEET Toimenpide Päivämäärä Tekijä Hyväksyjä Hyväksytty 08.11.2004 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 15.08.2005 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 10.09.2007 H. Malinen Johtoryhmä Päivitetty 14.11.2008 M. Nykänen

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot