METROPOLIAN MEININKI LAADUKASTA TULOSTA YHTEISTEN TOIMINTATAPOJEN AVULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "METROPOLIAN MEININKI LAADUKASTA TULOSTA YHTEISTEN TOIMINTATAPOJEN AVULLA"

Transkriptio

1 METROPOLIAN MEININKI LAADUKASTA TULOSTA YHTEISTEN TOIMINTATAPOJEN AVULLA

2 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 LAADUKKAAN JA KILPAILUKYKYISEN TOIMINNAN ELEMENTIT METROPOLIASSA...4 Toimintakulttuuri...5 Tukeva ja kannustava johtaminen...5 Metropolian johtamisjärjestelmä...6 Metropolian strategiset tiimit ja kehittämishankkeet...7 Osaavat ihmiset...7 Käytännön toteutus...8 Oppimisen, opetuksen ja TKI-toiminnan suunnittelu ja toteutus...8 Henkilöstön tehtävät ja vastuut...9 Työtä helpottava organisaatiorakenne...10 METROPOLIAN TOIMINNAN LAADUN KEHITTÄMINEN JA LAADUNVARMISTUS...11 Laadunvarmistuksen kokonaisuus...11 Metropolian ydin- ja tukiprosessit...13 Metropolian toiminnan arviointi ja palautejärjestelmät...14 Sisäinen ja ulkoinen viestintä osana laadunvarmistusjärjestelmää

3 JOHDANTO Metropolian kunnianhimoisena tavoitteena on olla Suomen arvostetuin ammattikorkeakoulu ja uudistumiskykyisin oppimisyhteisö vuoteen 2014 mennessä. Metropolia kouluttaa korkealaatuisen, laaja-alaisen ja kansainvälisen ammattitaidon omaavaa ja haluttua työvoimaa koko elinaikaisen oppimisen kaarella. Kantaen vastuunsa ympäristön tulevaisuudesta Metropolia tuottaa esteettömissä ja yhteisöllisissä oppimisympäristöissä innovointitoimintansa tuloksena uusia ratkaisuja työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Metropolia haluaa erottautua muista ammattikorkeakouluista toiminnan korkean laadun lisäksi uudenlaisilla toimintakonsepteilla. Metropolia lupaa tulla tunnetuksi hyvästä meiningistä tekemisen intohimosta. Metropolian kaikki toiminta perustuu strategiaan ja yhdessä määriteltyihin arvoihin, jotka ohjaavat korkeakoulun toimintaa kohti strategiassa määritellyn tahtotilan toteutumista. Siksi toiminnan tulee olla laadukasta ja kilpailukykyistä. Tahtotilan toteutuminen on mahdollista, sillä Metropolialla on Suomen suurimpana ja pääkaupunkiseudulla toimivana ammattikorkeakouluna erittäin monipuolinen koulutustarjonta, ammattitaitoinen ja työhönsä sitoutunut henkilöstö, laajat ja monipuoliset kotimaiset ja ulkomaiset yhteistyöverkostot sekä kyky kehittää ja toteuttaa uudenlaisia toimintatapoja. Metropolian strategian toteutumista, toimintaa ja tavoitteiden saavuttamista arvioidaan systemaattisesti. Toimintaa kehitetään ja parannetaan arviointi- ja palautejärjestelmistä saatujen tulosten ja palautteen perusteella niin, että Metropolia vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja asiakaslupauksiinsa, Metropolian toiminta on arvojen mukaista, kaikki ovat sitoutuneet Metropolian strategiaan ja toimintatapoihin, toiminnan kehittämisestä ja tuloksista viestitään säännöllisesti sisäisesti ja ulkoisille sidosryhmille ja opiskelijat, henkilöstö ja sidosryhmät käyvät vuoropuhelua palautteesta ja toiminnan kehittämisestä. 3

4 LAADUKKAAN JA KILPAILUKYKYISEN TOIMINNAN ELEMENTIT METROPOLIASSA Metropolian strategia ohjaa Metropolian toimintaa. Metropoliassa on tunnistettu ne keskeiset elementit, jotka vaikuttavat strategian mukaiseen laadukkaaseen ja kilpailukykyiseen toimintaan. Näiden elementtien jatkuva arviointi ja kehittäminen ovat keskeisiä Metropolian laadunvarmistuksessa. Kuviossa 1 on esitetty Metropolian laadukkaan ja kilpailukykyisen toiminnan elementit, joita ovat: toimintakulttuuri tukeva ja kannustava johtaminen osaavat ihmiset käytännön toteutus ja työtä helpottava organisaatiorakenne. Laadukkaan ja kilpailukykyisen toiminnan kehittäminen on Metropolian yhteistä ja tavoitteellista korkeaan laatuun tähtäävää arjen toimintaa, jatkuvaa oppimista ja keskeneräisyyden sietämistä. Laadukkaan ja kilpailukykyisen toiminnan elementit ja niitä koskevat tavoitteet ja periaatteet koskevat Metropolian kaikkia tulosalueita. Tulosalueilla voi olla erilaisia käytäntöjä, joiden tulee olla tarkoituksenmukaisia ja hyvin perusteltuja sekä heijastaa yhdessä sovittuja arvoja ja Metropolian strategiaa. Seuraavassa kuvataan kunkin elementin keskeiset sisällöt ja konkreettiset työtä ohjaavat välineet. 4 Kuvio 1. Metropolian laadukkaan ja kilpailukykyisen toiminnan elementit. (Mukaillen Nohria, Joyce & Roberson 2003)

5 TOIMINTAKULTTUURI Metropolian toimintakulttuuri perustuu yhdessä valittuihin arvoihin, jotka ohjaavat korkeakoulun toimintaa kohti vision toteutumista. Arvot osoittavat, mitä Metropoliassa pidetään oikeana, vääränä, tavoiteltavana tai vältettävänä ja miten niistä johdettujen periaatteiden mukaan jokaisen metropolialaisen on tarkoitus toimia. Arvot ovat voimassa yhtä aikaa jonkin arvon nimissä ei voi toimia unohtaen muut arvot. Metropolian arvot ovat korkea laatu, yhteisöllisyys, avoimuus ja asiantuntijuus. Kaikki toiminta Metropoliassa tähtää korkeaan laatuun. Tähän tavoitteeseen päästään parhaiten hyvällä yhteistyöllä Metropolian sisällä ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Korkean laadun syntymistä edistävät myös selkeät vastuunjaot ja toimenkuvat sekä yhteinen näkemys siitä, miksi Metropolia on olemassa ja keitä varten. Yhteisöllisyys Metropoliassa ilmenee siten, että työyhteisön jäsenet luottavat toisiinsa. Pyrkimyksestä kuunnella ja ymmärtää toista sekä tuoda esille erilaisia näkökulmia ja vaihtoehtoja syntyy vuoropuhelua, yhteinen ymmärrys korkeakouluyhteisöstä ja sen tavoitteista. Yhteisöllisyyden kasvamista tukee jokaisen vastuu omasta toiminnastaan. Metropoliassa on opiskelijoita, henkilöstöä ja sidosryhmiä koskeva yhdenvertaisuusohjelma, joka sisältää myös tasaarvo-ohjelman. Yhteisön avoimuus on keskeinen osa Metropolian laadukasta työ- ja opiskelukulttuuria. Tiedonvälitys on avointa ja kaikessa toiminnassa noudatetaan hyviä hallintotapoja. Tehdyt päätökset ovat kaikkien saatavilla. Avoimuus tarkoittaa myös halua käydä ennakoivaa, joustavaa ja avointa dialogia ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Metropoliassa arvostetaan asiantuntijuutta ja siihen suhtaudutaan intohimoisesti. Asiantuntijuuteen kuuluu myös Metropolian strategiaa tukeva oman toiminnan määrätietoinen uudistuminen ja osaamisen kehittäminen sekä osallistuminen ympäröivän yhteiskunnan jatkuvaan kehittämiseen. Osaamisen kehittämistä tuetaan erilaisten toimintamallien avulla ottaen huomioon henkilöstön ja opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet. Metropolia haluaa uudistua määrätietoisesti, vahvistaa omaa toimintaansa ja luoda kunnianhimoisen, henkilökunnasta ja opiskelijoista muodostuvan korkeakouluyhteisön. TUKEVA JA KANNUSTAVA JOHTAMINEN Metropolian henkilöstöstrategian yhtenä tavoitteena on, että työyhteisöt ovat hyvin johdettuja ja haluttuja työpaikkoja. Näin ollen tukevan ja kannustavan johtamisen käytännöt vaikuttavat kaikkeen toimintaan Metropoliassa: oikeudenmukaiseen, läpinäkyvään ja kehittävään toimintakulttuuriin, strategian toteuttamiseen ja toiminnan tuloksellisuuteen, henkilöstön työhyvinvointiin ja motivaatioon sekä selkeään ja joustavaan organisaatiorakenteeseen. Johtajilla tulee olla osallistavan, tukevan ja kannustavan johtamisen edellyttämät johtamistaidot ja johtamistyyli. Henkilöstön monimuotoisuus ja työsuhteen elinkaari tulee ottaa johtamisessa huomioon. Tavoitteena on, että johtaminen on Metropoliassa luonteeltaan valmentavaa, jaettua ja vastuuttavaa. Hyvässä työyhteisössä johdon ja henkilöstön toiminta perustuu avoimeen vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon. Tavoitteena on, että toimintaa arvioidaan ja kehitetään kaikilla tasoilla, ristiriitatilanteet tunnistetaan ja niihin löydetään yhdessä ratkaisut. Työntekijät ja esimiehet tuottavat, kokeilevat ja analysoivat yhdessä uusia ratkaisuja Metropolian tarpeisiin, kuten kaikille avoimia ja vuorovaikutteisia työskentelytiloja. 5

6 Tukevan ja kannustavan johtamisen työkaluja ovat muun muassa osallistuminen vuosina Suomen paras työpaikka -kilpailuun ja joka toinen vuosi Parempi työyhteisö -kyselyyn. Näistä saadaan palautetta ja konkreettisia keinoja Metropolian johtamisen kehittämiseksi. Lisäksi työkaluja ovat koko henkilöstölle vuosittain toteutettavat tavoite- ja kehityskeskustelut. Kaikki Metropolian johtajat ja esimiehet suorittavat Metropolia Akatemia -koulutusohjelman, jonka pääsisällöt ovat strategiatyö, johtamisjärjestelmä ja organisaatio sekä henkilöstöjohtaminen. Metropolian tieto- ja viestintäjärjestelmät tukevat johtamista ja tuottavat toiminnan suunnittelun ja päätöksenteon kannalta relevanttia ja luotettavaa tietoa. Metropolian johtamisjärjestelmä Johtamisjärjestelmällä tarkoitetaan niitä hyvän johtamisen käytäntöjä, toimielimiä, vastuun- ja työnjakoja sekä työkaluja, joilla Metropoliassa valmistellaan strategiaan perustuvaa toimintaa, tehdään päätöksiä ja seurataan ja arvioidaan päätösten toimeenpanoa. Metropolian toiminnasta päättävät osakeyhtiön hallitus ja ammattikorkeakoulun hallitus. Osakeyhtiön hallitus päättää Metropolian strategiasta ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Ammattikorkeakoulun hallitus päättää muun muassa määrärahojen jakamisen perusteista, sisäisestä organisaatiosta ja koulutusohjelmien opetussuunnitelmista. Osakeyhtiön ja ammattikorkeakoulun hallitusten sekä muiden toimijoiden tehtävistä on tarkempi kuvaus ammattikorkeakoulun johtosäännössä. Molemmille hallitukselle, laajennetulle johtoryhmälle ja Metropolian alumneille järjestetään vuosittain yhteisiä strategiaseminaareja. Rehtori johtaa Metropolian toimintaa ja vastaa Metropolian strategiaan perustuvasta kehittämisestä sekä Metropolian toiminnan ohjauksesta ja tuloksellisuudesta. Rehtori käyttää hänelle ammattikorkeakoululaissa määrättyä päätösvaltaa, jota hän voi säädösten ja johtosäännön perusteella siirtää alaisilleen. Rehtorin ohjeessa määritellään muun muassa Metropolian johtajien vastuualueet ja tehtävät sekä päätöksenteko henkilöstön rekrytoinnissa. Rehtori toimii myös Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtajana ja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Rehtorin sijaisena toimii vararehtori ja toimitusjohtajan tehtävien osalta talous- ja hallintojohtaja. Metropolian johtoryhmä toimii rehtorin päätöksenteon tukena. Johtoryhmä osallistuu strategian valmisteluun, seuraa toimintaa ja siitä saatuja tuloksia ja arvioi sekä kehittää Metropolian toimintoja. Johtoryhmä sopii toiminnan linjauksista, yhteisistä toimintatavoista ja niihin liittyvistä prosesseista. Lisäksi se valmistelee ne Metropolian toimintaan liittyvät asiat, jotka kuuluvat rehtorin tai ammattikorkeakoulun hallituksen päätettäviksi, esimerkiksi strategisen toiminta- ja taloussuunnitelman sekä tavoitesopimuksen. Tulosalueiden eli klustereiden ja tuki- ja kehittämispalveluiden toiminnasta ja taloudesta vastaavat suoraan rehtorin alaisuudessa toimivat johtajat (yhteensä 12). Johtaja vastaa tulosalueen sisäisestä organisoitumisesta, työn- ja vastuunjaosta ja henkilöstöresurssien kehittämisestä. Johtajan apuna toiminnan johtamisessa ovat koulutuspäälliköt ja tuki- ja kehittämispalvelujen päälliköt, jotka toimivat samalla hallinnollisina lähiesimiehinä erikseen määritetylle henkilöstölle. Lisäksi lähiesimiehinä voivat toimia koulutusvastaavat ja yksiköiden sisäiset tiimivastaavat. Jokaisella metropolialaisella on vain yksi hallinnollinen lähiesimies. Lähiesimiehen kanssa sovitaan esimerkiksi työtehtävistä, lomista ja työvapaista ja käydään vuosittain tavoite- ja kehityskeskustelut. 6

7 Tulosalueilla on omat johtoryhmät, joihin osallistuvat henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat erikseen sovitulla tavalla. Lisäksi tulosalueittain luodaan kullekin sopivia henkilöstön osallistumista ja yhteistyötä edistäviä toimintatapoja, esimerkiksi yksikkökokoukset, kehittämisseminaarit ja yhteiset sähköiset työtilat. Metropolian strategiset tiimit ja kehittämishankkeet Metropolian strategian toteutumisen kannalta on oleellista, että Metropoliassa toimii eri tulosalueita yhdistäviä Metropolia-tason horisontaalisia tiimejä, joita kutsutaan strategisiksi tiimeiksi. Tiimit on määritelty Metropolian tasapainotetun tuloskortin ja siihen määriteltyjen strategisten päätavoitteiden mukaisesti seuraavasti: Palvelut/tuote: Suomen paras opetus Toimintaprosessit: Uudistumiskykyä tukevat, joustavat toimintamallit Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen: Suomen paras työpaikka korkeakoulusektorilla Asiakkaat: Suomen korkein läpäisyaste Verkostoituminen: Haluttu strateginen kumppani Vaikuttavuus: Osaamista ja osaavaa työvoimaa alueelle Talous: Taloudellinen liikkumavara korkeakouluautonomian säilyttämiseksi Strategiset tiimit toimivat strategisen ja operatiivisen toiminnan Metropolia-tason kohtaamispisteinä. Tiimien jäsenten tehtävänä on kehittää ja siirtää tietoa, osaamista ja hyviä käytänteitä tulosalueiden ja tiimin sekä tiimin ja Metropolian johtoryhmän välillä. Johtoryhmä hyväksyy tiimien vuosittaiset toimintasuunnitelmat, ja se voi delegoida tiimeille valmistelu- ja kehittämistehtäviä. Tiimeille varataan Metropolian talousarviossa rahoitusta niiden vastuulla olevien toimenpiteiden toteuttamista varten. Tiimien puheenjohtajina toimivat Metropolian johtoryhmän jäsenet. Jokaiselle tiimillä on nimetty sparraaja johtoryhmästä. Tiimit, niiden puheenjohtajiksi, sparraajiksi ja muiksi jäseniksi nimetyt henkilöt vastaavat Metropolian strategiassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen seurannasta, tavoitteisiin liittyvien Metropolia-tasoisten toimenpiteiden suunnittelusta, toteutuksesta, seurannasta ja raportoinnista johtoryhmälle. Tiimien jäsenten tehtävänä on toimia asiantuntijoina ja huolehtia tiedonkulusta tiimille omalta tulosalueeltaan ja tiimistä omalle tulosalueelle. Tiimit kertovat toiminnastaan myös kuukausittain järjestettävissä ajankohtaisfoorumeissa. Metropolian toimintaa kehitetään myös kehittämishankkeissa ja -projekteissa, joille määritellään hanke- ja projektikohtaisesti organisaatio ja päätöksentekovaltuudet sekä linkit Metropolian perusorganisaatioon. Hanke- ja projektipäälliköt johtavat hankkeiden ja projektien käytännön toteutusta ja sopivat tarvittavista resursseista projekteissa mukana olevien henkilöiden esimiesten kanssa. OSAAVAT IHMISET Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen ovat keskeinen osa Metropolian henkilöstösuunnittelua ja osaamisen johtamista. Näillä varmistetaan strategisten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämä osaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Henkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen tulee olla tarkoituksellista ja ennakoivaa, ja Metropolian toimintamalleja kehitetään parhaillaan tähän suuntaan. Osaamisen johtamisen toimintamallia kehitetään strategialähtöisesti jatkuvan kehittämisen toimintamalliksi. Osaamiset määritellään Metropolian, tulosalueiden ja yksilötason osaamisina. Metropoliatasolla määritellyt strate- 7

8 8 giset ydinosaamiset ovat organisaation yhteistä osaamista, jotka mahdollistavat strategisten tavoitteiden saavuttamisen. Strategiset ydinosaamiset ovat oppimisen ja osaamisen mahdollistaja verkostomainen ja kehittävä toimintatapa kestävä uudistuminen moderni korkeakoulujohtaminen. Tulosalueiden kriittiset osaamiset ovat kunkin tulosalueen sellaista osaamista, jotka perustuvat Metropolian ydinosaamisiin ja joita ilman tulosalueen perustehtävän toteuttaminen ja tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista. Tulosalueiden osaamistarpeiden tunnistamisen ja määrittelyn jälkeen laaditaan henkilökohtaiset osaamiskartoitukset ja henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat. Tavoite- ja kehityskeskustelut ovat osaamisen johtamisen keskeisin työkalu. Niiden kattavuutta ja laatua seurataan Metropolian sähköisen HR-järjestelmän sekä työhyvinvointikyselyiden avulla. Henkilöstön osaamista kehitetään monipuolisin menetelmin, esimerkiksi Metropolia Akatemia -valmennusohjelmassa sekä johdon ja esimiesten 360-arviointien avulla. Sisäisen henkilöstökoulutuksen laatua seurataan keräämällä systemaattisesti palautetta koulutustilaisuuksista. Metropolian HR-järjestelmä sisältää sähköiset lomakkeet ja niihin liittyvät herätteet eri henkilöstöasioille, kuten rekrytointiesitykset, työvapaiden ja vuosilomien anominen sekä koulutusesitykset. HR-järjestelmässä on rekrytointiesitysten laatimisen lisäksi rekrytointiosio, jonka käyttöönotto on testivaiheessa. Rekrytointiosio mahdollistaa hajautetun rekrytointitiedon tallentamisen yhteen paikkaan, jolloin seuranta ja raportointi tehostuvat. HR-järjestelmä tukee myös uuden henkilöstön perehdytyksessä. KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Vuosittaisessa toiminta- ja taloussuunnittelussa määritellään toimenpiteitä ja niiden toteutumista seuraavia mittareita Metropolian strategiassa asetetuille tavoitteille. Tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit muodostavat toiminnan ja talouden suunnittelun ja seurannan kokonaisuuden, Metropolian tasapainotetun tuloskortin. Tulosalueiden ja -yksiköiden toiminta- ja taloussuunnitelmat laaditaan Metropolian sähköiseen tuloskorttiin, STTS-järjestelmään (Strateginen toiminta- ja taloussuunnitelma). Esitykset käsitellään sekä tulosalueiden johtajien ja päälliköiden sekä rehtorin ja tulosalueiden johtajien välisissä STTSneuvotteluissa. Tehdyt esitykset ja päätökset ovat kaikkien Metropolian henkilöstöön kuuluvien nähtävissä ja kommentoitavissa sekä STTS-järjestelmän kautta että tulosalueiden ja -yksiköiden kokouksissa. STTS-järjestelmään laadittujen esitysten perusteella osakeyhtiön hallitus, ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori tekevät päätökset tulevien vuosien toiminnasta ja sen resursoinnista. Rehtorin ja tulosalueiden johtajien hyväksymien toimenpiteiden toteutumisesta raportoidaan myös STTS-järjestelmän kautta. Lisäksi toimenpiteiden etenemisestä ja tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan johtoryhmän kokouksissa ja osakeyhtiön ja ammattikorkeakoulun hallitukselle tehtävissä osavuosi- ja vuosiraportoinneissa. Tuubissa olevasta Metropolian vuosikellosta löytyvät tiedot toiminnan suunnittelun, päätöksenteon ja raportoinnin aikatauluista ja yhteisistä tilaisuuksista. Oppimisen, opetuksen ja TKI-toiminnan suunnittelu ja toteutus Metropolian klusterit ja koulutusohjelmat vastaavat koulutustarjonnan, opetuksen ja TKI-toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta, laadun arvioinnista ja kehittämisestä Metropolian strategisten tavoitteiden mukaisesti. Koulutustarjonnan kehittämistä, opetussuunnitelmatyötä ja

9 hanketoimintaa ohjaavat työelämässä tapahtuvat muutokset ja kehittämistarpeet sekä kansainvälisen yhteistyön edellyttämät vaatimukset. Opetussuunnitelmatyössä huomioidaan myös valtakunnallinen koulutuksen ja TKItoiminnan kehittämistyö, esimerkiksi koulutusohjelmarakenteen uudistaminen ja opintojen etenemisen ja läpäisyn parantaminen sekä oppimisympäristöjen kehittäminen. Toiminnan kehittämisessä on tärkeä rooli ennakointityöllä, alumnitoiminnalla ja koulutusohjelmien neuvottelukunnilla, joissa henkilöstön ja opiskelijoiden edustajien lisäksi on edustajia työelämästä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta on integroitu opetukseen, joka Metropoliassa toteutuu kaikissa opetus suunnitelmissa olevien innovaatioprojektiopintojen (laajuus op), muiden toimeksiantoprojektien, opin näytetöiden ja TKI-hankkeiden kautta. Kaikille näille tyypillistä on, että ne toteutetaan opiskelijoiden, opettajien ja metropolialueen elinkeino- ja työelämän edustajien yhteistyönä. Innovaatioprojektien erityisyys on se, että ne on tarkoitus toteuttaa monialaisesti ja näin hyödyntää Metropolian laajaa osaamista ja potentiaalia. Klusterit ja koulutusohjelmat vastaavat projektien suunnittelusta, toteutuksesta, seurannasta ja raportoinnista sekä projektien laadunvarmistuksesta ja riskien hallinnasta. Ammattikorkeakoulun hallitus on päättänyt, että Metropolian opetussuunnitelmat ovat osaamisperustaisia kevääseen 2012 mennessä. Osaamisperustaisissa opetussuunnitelmissa on keskeistä osaamistavoitteiden ja oppimistulosten määrittely. Osaamistavoitteet kertovat, minkälaista osaamista opiskelijalta edellytetään. Oppimistulokset kuvaavat, mitä opiskelija tietää, ymmärtää ja pystyy tekemään oppimisprosessin tuloksena. Koulutuksen ja opetuksen suunnittelun ajoitukset ja toteutustavat päätetään Metropolian hallituksen hyväksymässä opetussuunnitelmaohjeessa, koulutuksen suunnittelun ajoitusohjeessa ja klustereiden omissa vuosikalentereissa, jotka julkaistaan Tuubissa. TKI-hankkeiden valmistelua, rahoitusta ja sopimuksia koskien Metropoliassa on luotu myös yhteinen ohjeistus. Koulutusta, opetusta ja TKI-toimintaa suunnitellaan koulutuksen ja opetuksen suunnittelun järjestelmissä: OPSeditorissa (opetussuunnitelmat), TOISUssa (Toiminnan suunnittelu) ja TOTSUssa (Toteutusten suunnittelu) ja opettajien työaikasuunnitelmissa. TKI-toimintaa suunnitellaan ja seurataan sekä STTS-järjestelmässä että osana koulutuksen ja opetuksen suunnittelua. Henkilöstön tehtävät ja vastuut Metropolian henkilöstön tehtävät edellyttävät monipuolista asiantuntijuutta. Henkilöstöllä on oman alan tietämystä ja kykyä kehittää omaa osaamistaan siten, että se tukee Metropolian strategiaa. Työyhteisössä toimimiseen kuuluvat omaan työtehtävään kuuluvan asiantuntijuuden lisäksi myös kyky jakaa asiantuntijuuttaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä yleiset työelämävalmiudet, kuten tieto- ja viestintätekniset taidot, sosiaaliset taidot, ongelmanratkaisukyky ja kansainvälisyysosaaminen. Metropolian opetushenkilöstön tehtäviin kuuluvat opetus-, ohjaus- ja TKI-työn tehtävien ohella oman ammattitaidon kehittäminen ja ammattikorkeakoulun toimintaa tukevat tehtävät, kuten osallistuminen koulutuksen sekä muun toiminnan arviointiin ja kehittämiseen (esimerkiksi Metropolia-tason tiimeihin ja työryhmiin sekä kehittämisprojekteihin). Opetushenkilöstön työtehtävistä sovitaan tarkemmin työaikasuunnitelmissa. 9

10 10 Tuki- ja kehittämispalvelujen henkilöstön tehtäviin kuuluvat oppimisen, opetuksen ja TKItoiminnan tuki- ja kehittämistehtävät. Osa tehtävistä perustuu ammattikorkeakoulun toimintaa määrittelevissä säädöksissä määrättyihin tehtäviin ja osa Metropolian omissa säädöksissä määriteltyihin vastuun- ja tehtävänjakoihin, esimerkiksi Metropoliatasoiset koordinaatiotehtävät. Kunkin tuki- ja kehittämispalveluyksikön vastuualueet ja tehtävät on kuvattu tarkemmin Tuubissa. Tuki- ja kehittämispalvelujen henkilöstön tehtäviin kuuluu myös oman ammattitaidon kehittäminen ja Metropolian kehittämiseen osallistuminen. TYÖTÄ HELPOTTAVA ORGANISAATIORAKENNE Metropolian organisaation (kuvio 2) tavoitteena on edistää Metropolian kokonaisohjausta. Organisaation tulee tukea toiminnan asiakaslähtöisyyttä, prosessien sujuvuutta, oman toiminnan jatkuvaa arviointia ja osaamisen kehittämistä. Klusterit ja tukipalvelut ovat keskenään tasavertaisia toimijoita. Klusterin perusrakenne on samanlainen kaikissa Metropolian klustereissa, mutta klusterilla on mahdollisuus organisoida joitain toimintoja parhaaksi katsomallaan tavalla. Tukipalvelut organisoituvat ja järjestävät vastuullaan olevat palvelut klusterien ja tukipalvelujen vastuu- ja tehtäväjaon perusteella. Tukipalveluja voidaan järjestää ammattikorkeakoulun yhteisinä, ns. keskitettyinä palveluina sekä klusterikohtaisina palveluina. Niissä voi olla yhteisesti sovitun toimintamallin mukaisesti yhteen ja/tai useampaan toimipisteeseen järjestettyjä palveluja. Organisaatio Klusterit Rakennus- ja kiinteistöala Johtaja Jukka Nivala Teollinen tuotanto Johtaja Risto Salminen Tieto- ja viestintäteknologia Johtaja Seija Ristimäki Terveys- ja hoitoala Johtaja Elina Eriksson Hyvinvointi ja toimintakyky Johtaja Johanna Holvikivi Kulttuuri- ja luova ala Johtaja Tuire Ranta-Meyer Liiketoimintaosaaminen Johtaja Helena Kuusisto-Ek Kuvio 2. Metropolian organisaatio. Hallitus Rehtori Riitta Konkola Tukipalvelut Kansainvälisten asioiden palvelut, työelämäyhteyksien kehittämispalvelut, kirjastoja tietopalvelut, opintoasiain palvelut, TKI-kehityspalvelut Vararehtori Lea Ryynänen-Karjalainen Talous- ja hallintopalvelut Talous- ja hallintojohtaja Jorma Uusitalo Henkilöstöpalvelut Henkilöstöjohtaja Pekka Laaksonen Tietohallintopalvelut Tietohallintojohtaja Tuomo Rintamäki Strategia ja viestintä Strategia- ja viestintäjohtaja Sinimaaria Ranki Organisaatio ja sen vastuun- ja tehtävänjaot on kuvattu tarkemmin kohdassa Tukeva ja kannustava johtaminen/ Johtamisjärjestelmä. Osakeyhtiön ja ammattikorkeakoulun hallitusten sekä muiden toimijoiden tehtävistä on tarkempi kuvaus ammattikorkeakoulun johtosäännössä.

11 METROPOLIAN TOIMINNAN LAADUN KEHITTÄMINEN JA LAADUNVARMISTUS LAADUNVARMISTUKSEN KOKONAISUUS Metropolian toiminnan laadun kehittäminen on osa strategiatyötä. Metropolian strategisten päätavoitteiden mittareiden ja muiden toiminnan laatua mittavien mittareiden avulla seurataan tavoitteiden toteutumista ja päätetään tarvittavista korjaavista ja kehittävistä toimenpiteistä. Metropolian yhteisiä laadunvarmistuksen ja kehittämisen tapoja ja työkaluja ovat muun muassa sähköinen opintojaksopalautejärjestelmä, opiskelijoille suunnattu toisen vuoden palautekysely, Hyvät käytänteet -toimintamalli, koulutuksen ja opetuksen suunnitteluprosessit ja niihin liittyvät tietojärjestelmät, opiskelijahyvinvoinnin, opintojen ohjauksen ja opiskelijapalautteen käsittelyn toimintamallit sekä opetus- ja kulttuuriministeriön seurantamittarit. Toiminnan hyviksi tunnistettuja käytänteitä kerätään, dokumentoidaan ja jaetaan eri tavoin yhteisesti hyödynnettäviksi. Tulosalueet vastaavat niille määriteltyjen tehtävien laadun varmistuksesta ja kehittämisestä; klusterit ja koulutusohjelmat vastaavat esimerkiksi opetuksen ja oppimisen laadun arvioinnista ja kehittämisestä, tuki- ja kehittämispalvelut vastaavat opetuksen ja oppimisen laadun arvioinnista ja kehittämisessä tarvittavien yhteisten työkalujen kehittämisestä ja ylläpidosta sekä Metropolia-tasoisten tehtävien koordinoinnista. Metropolian johtoryhmä määrittelee laadunvarmistukselle ja laadun kehittämiselle periaatteet ja vähimmäistason, joita tulosalueet noudattavat, esimerkiksi opiskelijapalautteen käsittelyssä. Tämän lisäksi klustereilla ja koulutusohjelmilla voi olla myös omia laadunvarmistuksen käytänteitä, esimerkiksi itse- ja ristiinarvioinnit, strategisista tavoitteista vastaavia tiimejä tai muunlaisia toimintamalleja, joilla toiminnan laatua seurataan ja kehitetään. 11

12 Metropolian perustehtävän toteuttaminen, toiminnan, sen laadun ja kilpailukyvyn kehittäminen perustuu jatkuvan kehittämisen kehän PDCA eli Plan Do Check Act-periaatteisiin (kuvio 3): ACT Toimi ja kehitä palautteen perusteella Korjaava toiminta ja tarkistukset Arvioinnista seuraavat toimenpiteet Uusien toimintojen ja toimintatapojen käynnistäminen Hyvästä tuloksesta palkitseminen Uusien kehittämistoimenpiteiden käynnistäminen Vastapalautteen antaminen ja sen mukainen toiminta Kehittämistoimenpiteistä sopiminen ja kehittäminen yhteistyössä henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa Ydin- ja tukiprosessien kehittäminen Hyvien käytänteiden tunnistaminen ja levittäminen Oppimisympäristöä koskevien kehittämisehdotusten tekeminen PLAN Suunnittele toiminta Toimintaympäristön analysointi ja ennakointi Strategian laatiminen Toimintatapojen määrittely Tavoitesopimusesityksen laatiminen Toiminta- ja taloussuunnittelu STTS sisältäen seuranta- ja arviointisuunnitelman Rahanjaon periaatteiden ja mallin määrittely Koulutustarjonta-, OPS- ja hanketoiminnan suunnittelu Vuosi- ja toteutussuunnittelu Henkilöstösuunnitelma ja tavoite- ja kehityskeskustelut Oppimisympäristön suunnittelu CHECK Arvioi ja seuraa miten on toimittu ja mitä saatu aikaan Palautejärjestelmän mukainen palautteen kerääminen ja analysointi Erillisselvitykset STTS:n kuukausi- ja osavuosiseuranta Henkilöstöraportit Talousraportit Toimintaraportit Talouden ja hallinnon tarkastus (tilintarkastus) Erilaisissa vuorovaikutustilanteissa saadun palautteen analysointi Oppimisympäristön arviointi Ennakointitoiminta DO Toimi suunnitelman mukaan Päätöksenteko Strategian, tavoitesopimuksen ja STTS:n mukaisen toiminnan toteuttaminen Opetuksen ja TKI:n integroitu toteutus Metropolia-tason kehittämishankkeiden toteutus Ennakoimattomien tarpeiden tunnistaminen ja niitä koskevat päätökset Riskienhallinta Oppimisympäristön ylläpito 12 Kuvio 3. Jatkuvan kehittämisen kehän periaatteet Metropoliassa.

13 Laatua varmistetaan jatkuvan kehittämisen kehän periaatteilla, joita toteutetaan selkeään vastuunjakoon perustuvalla ja kaikki organisaatiotasot yhdistävällä laadunvarmistuksen ja kehittämisen kokonaisuudella, toiminnanohjaus- ja laadunvarmistusjärjestelmällä. Laadunvarmistuksen kokonaisuus tuottaa tietoa Metropolian strategian ja sen tavoitteiden toteutumisesta, toimintaympäristössä tapahtuneista ja ennakoiduista muutoksista ja työelämän tarpeista. Se mahdollistaa yhtenäiset prosessit ja toimintatavat strategian kannalta keskeisissä toiminnoissa ja niiden kehittämisessä. Laadunvarmistuksen ja kehittämisen kokonaisuus koostuu Metropolian toiminnan ja sen kehittämisen periaatteiden ja toimintatapojen määrittelystä jatkuvan kehittämisen kehän mukaisesti Metropolian organisaation, vastuun- ja tehtävänjakojen määrittelystä yhteisistä dokumentoiduista toimintatavoista ja ydin- ja tukiprosesseista sekä niitä tukevista tietojärjestelmistä ja palautekanavista kaikkien saatavilla olevista ohjeista ja kuvauksista. Tuubi-portaali toimii edellä kuvatun laadun varmistuksen ja kehittämisen kokonaisuuden käyttöliittymänä ja tietopankkina: Metropolian toiminta, siihen liittyvät periaatteet ja käytännöt on kuvattu Tuubissa yhtenäisellä tavalla. Samoin kaikki tarvittavat tietojärjestelmät, työtilat ja työkalut löytyvät Tuubista. Ydinprosessien ja niiden alaprosessien kuvaukset ovat Tuubissa, samoin niihin liittyvät Metropolia-tason säädökset ja ohjeet sekä mahdolliset koulutusohjelmakohtaiset erityisohjeet. Säädösten ja ohjeiden noudattaminen on erittäin tärkeää opiskelijoiden oppimisen, TKI-toiminnan toteuttamisen ja henkilökunnan työn laadun ja tasavertaisen kohtelun varmistamiseksi. Laadunvarmistuksen kokonaisuuden kehittäminen on Uudistumiskykyä tukevat joustavat toimintamallit -strategisen tiimin tehtävänä. Kuvio 4. Metropolian laadunvarmistuksen kokonaisuus. METROPOLIAN YDIN- JA TUKIPROSESSIT Prosessien sujuvuus on yksi laadukkaan toiminnan keskeisiä elementtejä. Kun prosessit ja niihin liittyvät vastuun- ja tehtävänjaot ovat selkeät, Metropolia voi keskittyä ydintehtäviensä hoitamiseen, toiminnan ja sen laadun arviointiin ja kehittämiseen. Prosesseja määriteltäessä ja kuvattaessa tunnistetaan prosessiin kuuluvat toimijat, heidän tehtävänsä ja tarpeensa. Metropolian toiminta on avointa ja läpinäkyvää, tiedonkulku paranee ja toiminta tehostuu, kun jokainen prosessiin kuuluva toimija tietää omat vastuunsa ja tehtävänsä. Oleellista on myös ymmärtää, että jokaisella toimijalla on vaikutus toisten onnistumiseen omissa tehtävissään. Prosessien määrittelyllä voidaan selventää organisaation sisäisiä rajapintoja ja vahvistaa kokonaisuuden hallintaa. Resursseja voidaan käyttää järkevästi, kun organisaatiossa ei ole tarpeettomasti päällekkäisiä toimintoja. 13

14 14 Prosessien kuvaamisen ja arvioinnin avulla voidaan tunnistaa toiminnan puutteita ja ongelmakohtia ja siten myös kehittämistarpeita. Metropolian prosessikartassa (kuvio 5) on kuvattu pääprosessien tasolla Metropolian ydin- ja tukiprosessit. Oppimistoiminnan ja TKI-toiminnan prosessit ovat osittain itsenäisiä, mutta ne integroituvat toisiinsa käytännön toiminnassa ja niillä on yhteisiä tavoitteita. Lisäksi kartassa on kuvattu toimintaympäristön ja strategian, strategisen johtamisen ja ohjauksen, toiminnan tulosten sekä laadunvarmistuksen kytkeytyminen prosesseihin. Toimintaympäristö, korkeakoulupolitiikka ja toimialan ohjaus Asiakkaiden tarpeet, Metropolian tavoitteet Strateginen johtaminen ja ohjaus Oppimistoiminta ja TKI Seuranta ja jatkuva kehittäminen Toiminnan tukiprosessit Kuvio 5. Metropolian prosessikartta. Prosesseja kuvataan Tuubissa yhtenäisellä tavalla; kuvaukset ovat sekä sanallisia että graafisia. Ydin- ja tukiprosessien ja niille määriteltyjen alaprosessien omistajilla on vastuu seurata prosessin toimivuutta, koota palautetta ja tehdä kehittämis- ja muutosehdotukset niistä päättävälle taholle. Myös strategiset tiimit osallistuvat prosessien ja niihin liittyvien ohjeiden ja toimintamallien kehittämiseen. Palautetta prosessien toimivuudesta kootaan eri palautekanavien, esimerkiksi asiakaskyselyjen kautta. Oppimis- ja TKI-tulokset Osaamista ja osaavaa työvoimaa alueelle METROPOLIAN TOIMINNAN ARVIOINTI JA PALAUTEJÄRJESTELMÄT Metropolian palautejärjestelmällä tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu kaikista yhteisistä sisäisistä palautekyselyistä. Palautteiden keräämisen tarkoituksena on seurata, arvioida ja kehittää opetuksen, TKI-toiminnan ja tuki- ja kehittämispalveluiden tasoa ja laatua sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvointia. Palautejärjestelmän tavoitteena on tuottaa toiminnan laadun kehittämisessä tarvittavaa tietoa ja edelleen luoda palautteen antamisesta, saamisesta ja hyödyntämisestä osa normaalia toimintaa. Jokaiselle palautekyselylle on nimetty myös vastuuhenkilö tai omistaja, joka vastaa Metropolian johtoryhmän ja strategisen tiimin ohjeistuksen pohjalta kyselyn sisällöllisestä kehittämisestä, käynnistämisestä, tulosten raportoinnista ja tiedottamisesta. Metropolian palautejärjestelmän kokonaiskoordinoinnista vastaa strategiayksikkö. Oppimisen, opetuksen ja tuki- ja kehittämispalvelujen laatua arvioidaan ja kehitetään keräämällä opiskelijapalautteen kautta tietoa opiskelijan kokemasta laadusta. Metropoliassa on käytössä yhteinen sähköinen opintojaksopalautejärjestelmä ja toisen vuoden opiskelijoiden tyytyväisyyskysely. Palautetta kerätään myös opiskelija- ja henkilökunnan palautekyselyjen ja kaikille valmistuville tarkoitetun OPALA-palautteen kautta, jossa on Metropolian oma kysymysosio mukana. Osa tuki- ja kehittämispalveluyksiköistä osallistuu lisäksi kansalliseen benchmarking- ja kehittämistoimintaan. Alumneille kohdistettava kysely toteutetaan vuosittain, lisäksi tulosaluekohtaisesti tehdään kyselyjä työelämän yhteistyökumppaneille. Metropolian sopimustuottajat tekevät säännöllisesti asiakaskyselyjä. Klusterit ja tuki- ja kehittämispalvelut määrittelevät, miten ne säännöllisesti käsittelevät saamaansa palautetta, miten palaute vaikuttaa toiminnan kehittämiseen ja miten yksiköt tekevät palautteiden vaikutuksen näkyväksi. Klus-

15 tereissa voidaan esimerkiksi järjestää tilaisuuksia, joissa kerrotaan opiskelijoille ja henkilöstölle, mitä kehittämistoimenpiteitä kootun palautteen pohjalta on tehty. Metropolian sisällä julkiseksi nimetyt palautteet ovat kaikkien metropolialaisten luettavissa ja hyödynnettävissä Tuubissa. Näitä ovat kaikki ammattikorkeakoulu-, klusteri- ja koulutusohjelmatasoiset tai tukipalveluja koskevat numeeriset palautetiedot sekä STTS-järjestelmän kautta kaikki palautteesta seuraavat toimenpiteet. Opettajakohtaiset palautteet eivät ole julkisia. Korkeakoulujen ulkoista arviointia suorittaa Korkeakoulujen arviointineuvosto KKA. Metropolian laadunvarmistusjärjestelmän auditointi toteutetaan keväällä Auditoinnin kohteena ovat laadunvarmistusjärjestelmän kattavuus, avoimuus, tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus, tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio. Lisäksi arvioidaan, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Sisäinen ja ulkoinen viestintä osana laadunvarmistusjärjestelmää Sisäisen ja ulkoisen viestinnän tehtävänä on huolehtia siitä, että Metropolia välittää aktiivisesti laadunvarmistusta koskevaa tarkoituksenmukaista tietoa korkeakouluyhteisössä sekä kansallisille ja kansainvälisille yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille. Viestinnän tehtävänä on laadunvarmistuksen tuottaman tiedon avulla myös osoittaa korkeakoulun toiminnan laadukkuutta ja jatkuvaa kehittämistä yhteistyökumppaneille. Keskeiset sisäisen viestinnän työkalut ovat Metropolian sisäinen Tuubi-portaali ja Metropolian Wiki. Tuubista löytyvät kuvaukset Metropolian organisaation, vastuun- ja tehtävänjakojen määrittelystä, toimintojen prosessikuvaukset, ohjeistukset ja toimintaa tukevat sähköiset työkalut sekä toiminnan tuloksia kuvaavat tiedot, esimerkiksi tilastot. Portaalissa ovat henkilökunnan ja opiskelijoiden saatavilla myös kaikki hallituksen, johtoryhmien sekä muiden työryhmien asiakirjat ja dokumentit. Tuubia kehitetään vuorovaikutteisesti Tuubin sivustoilla olevien kommentointi- ja keskustelutilojen avulla. Opiskelijalle Tuubi-portaali tarjoaa opiskeluun ja oppimiseen tarvittavat verkkotyötilat. Portaalin välilehti Opiskelijoille on tarkoitettu Metropolian opiskelijan avuksi ja ohjeeksi hänen opiskelupolulleen. Välilehdeltä löytyy kaikille opiskelijoille yhteistä tietoa, joka on säännösten mukaisesti päätetty tai yhteisesti sovittu noudatettavaksi sekä opiskelun suunnittelua auttavat aikataulut, lukujärjestykset ja koulutusalakohtaiset opintojen kuvaukset. Lisäksi Tuubissa kerrotaan opiskelijapalveluista, esimerkiksi opiskeluhyvinvointipalveluista, opintotoimistopalveluista ja muista opintojen etenemistä tukevista palveluista. Metropolian Wiki on yhteisöllisesti tuotettu sivusto, jossa on henkilöstölle ja opiskelijoille avoimia työtiloja. Wikiä käytetään esimerkiksi projektien, tiimien ja blogien työtilana. Tietoa välitetään myös korkeakoulun yhteisissä sekä klusteri- ja yksikkökohtaisissa foorumeissa ja tilaisuuksissa. Yhteisiä asioita käsitellään säännöllisesti ilmestyvässä henkilöstön verkkolehti Metropoolissa, jossa on sisällön kommentointimahdollisuus. Laadunvarmistus muuttuu osaksi arkipäivän työtä myös ihmisten keskinäisissä kohtaamisissa ja keskusteluissa, esimiestyössä ja tiedon ja osaamisen jakamisessa työtovereiden kesken. Ulkoista viestintää hoidetaan Metropolian verkkosivujen laatutyösivujen, sähköisen uutiskirjeen ja Focus-asiakaslehden kautta. Myös Metropolian koulutusohjelmien ja hankkeiden neuvottelukunnilla on tärkeä rooli laadunvarmistuksen tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuuden ja saatavuuden varmistamisessa. 15

16 METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU Käyntiosoite Postiosoite Bulevardi 31, Helsinki PL 4000, Metropolia VAIHDE puh faksi KULTTUURI LIIKETALOUS SOSIAALI- JA TERVEYSALA TEKNIIKKA JA LIIKENNE

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Konsernistrategia Hyväksytty 21.12.2009 Metropolia Amk Oy:n hallitus Sisällysluettelo: Metropolian konsernistrategian 2010-2014 valmistelu ja tulosalueiden strategiatyö Metropolian

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / www.kyamk.fi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu opiskelijoita 4500 henkilöstöä 300 2 kampusta 4 koulutusalaa 18 tiimiä Kyamkin laatupolitiikka Laadusta viestitään ymmärrettävästi Vastuu laadusta ja kehittämisestä on kaikilla

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi

Laadunvarmistuksesta 7.1.2009. Ismo Kantola. www.turkuamk.fi Laadunvarmistuksesta 7.1.2009 Ismo Kantola Laatu Käsitykset laadusta on jäsennetty usein seuraavasti: laatu erinomaisuutena (excellence) itsestään selvää erinomaisuutta, tavanomaisesta poikkeavaa ja elitististä:

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla LARK-hankkeen workshop 3 3.9.2012 Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Esimieskeskustelut keväällä 2012

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit

Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin tavoitteet ja laadunvarmistuksen arvioinnissa käytettävät kriteerit Auditoinnin informaatio- ja keskustelutilaisuus Oulun yliopistossa 29.10.2009 emeritusprofessori Paavo Okko Auditointiryhmän

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa

ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa ECVETin toimeenpano ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisperusteisuus ja osaamispisteet tutkinnon perusteissa Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus -yksikkö

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen

10.12.2010 Ulla Keto & Marjo Nykänen Itsearviointi, case MAMK Laatu- ja palvelujohtaja Marjo Nykänen Lehtori, laatuvastaava Ulla Keto Ohjelma Itsearviointi korkeakoulun laatutyökaluna Itsearviointi MAMKissa EFQM-itsearvioinnit (1998, 1999)

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A 2009 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN KONSERNIPALVELUJEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Kaupunginjohtajan päätös nro 15/5.2.2009 Konsernipalvelujen toimintasääntö

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Loviisan kaupungin keskusten ja vastuualueiden riskienhallinnan ja valvonnan arviointikehikko (luonnos)

Loviisan kaupungin keskusten ja vastuualueiden riskienhallinnan ja valvonnan arviointikehikko (luonnos) Loviisan kaupungin keskusten ja vastuualueiden riskienhallinnan ja valvonnan arviointikehikko (luonnos) Keskukset ja vastuualueet arvioivat riskejä oman perustehtävänsä erityispiirteiden ja taloutensa

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen

KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN. Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen KUNTALAIN UUDISTUS JA SEN VAIKUTUKSET KUNTAKONSERNIN JOHTAMISEEN Oulu 18.2.2014 Marketta Kokkonen Sisältö 1. Kunnan toiminta ja ohjaus verkostomaailmassa 2. Kunnan johtamisen kokonaisuus ja johtamisen

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

AMMATTITAITOISESTA KORKEAKOULUJOHTAMISESTA KILPAILUVALTTI KORKEAKOULUJOHTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

AMMATTITAITOISESTA KORKEAKOULUJOHTAMISESTA KILPAILUVALTTI KORKEAKOULUJOHTAMISEN VALMENNUSOHJELMA AMMATTITAITOISESTA KORKEAKOULUJOHTAMISESTA KILPAILUVALTTI KORKEAKOULUJOHTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2 Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA) auditoi Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

OIS-OPETUS- PROSESSIKANSIO

OIS-OPETUS- PROSESSIKANSIO OIS-OPETUS- PROSESSIKANSIO Sisältö 1. Prosessikartta 2. Osaprosessin yleiskuvaus Osaprosessin tavoite, kriittiset menestystekijät, odotukset, prosessin omistajan ja ryhmän tehtävät, yhteistyö muiden prosessien

Lisätiedot

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Toimitusjohtajan päätös 1.7.2015 136 1.7.2015 Tampereen Ateria Sisältö Organisaatio Liiketoiminta-alueen/tukitoiminnon päällikön tehtävät Liiketoiminta-alueiden

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIILINJÄRVEN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina

Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina Henkilöstöjohtaja johdon kumppanina HR-verkoston ideatyöpaja 2/2013 15.10.2013 henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Espoon kaupunki HR -historiaa Suomessa 1950-luvulle saakka työsuhdeasioita, rekrytointi-

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET

JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET JOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS erityisenä painopisteenä PROJEKTIJOHTAMISEN HAASTEET Johdanko projekteja vai ihmisiä? Vai molempia? Miten saan ihmiset toimimaan tiiminä ja pysymään

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut myllerryksessä Case Metropolia. Kaija Kivikoski 11.3.2013

Ammattikorkeakoulut myllerryksessä Case Metropolia. Kaija Kivikoski 11.3.2013 Ammattikorkeakoulut myllerryksessä Case Metropolia Kaija Kivikoski Sisältö Metropolia lyhyesti Matkalla neljään kampukseen Kirjasto asiantuntija kehittäjä yhdistäjä Kampuskirjastot ja matkalla neljään

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Pekka Hulkko Jari-Pekka Kanniainen Annikka Nurkka Teuvo Uusitalo Heidi Westerlund Johanna Mattila Kim Östman Metropolia Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot