Lappi. Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus
|
|
- Heli Pääkkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2014 Lappi Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus
2 Sisältö 1 Yleistä Taustat Vesistöalue Hydrologia Käytössä olevat tulvariskien hallintakeinot Tulvavaarakartoitettavat skenaariot Lähtötiedot Vedenkorkeus- ja virtaamahavainnot Virtaamien ja vedenkorkeuksien määrittäminen kartoitettaville skenaarioille Poikkileikkaukset/uomageometria Maaston korkeusaineisto Muut rakenteet (esim. sillat, penkereet ja padot) Virtausmalli Käytetty ohjelmisto Mallin rakenne Mallin kalibrointi Laskentatulokset Tulvavaarakartat Käytetty ohjelmisto Tulokset Tulvasuojellut alueet Epävarmuuksien tarkastelu Kirjallisuus LIITTEET Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 2
3 1 Yleistä 1.1 Taustat Rovaniemellä ensimmäiset tulvavaarakartat laadittiin vuonna 2003, jolloin Maa- ja metsätalousministeriö antoi Suomen ympäristökeskukselle tulostavoitteeksi laatia pilottitulvakartoitus Rovaniemen alueelle. Silloin tulvavaarakartat laadittiin Rovaniemen Saarenkylän alueelle kolmella eri toistuvuudella, kerran 50, 100 ja 250 vuodessa toistuvalle tulvalle. Vuonna 2007 tulvakartoitus laajennettiin kattamaan koko Rovaniemen alueen. Vuonna 2009 laadittiin uudet tarkemmat tulvavaarakartat ja karttoja tehtiin viidelle eri toistuvuudelle, kerran 20, 50, 100, 250 ja 1000 vuodessa toistuvalle tulvalle. Vuonna 2013 Rovaniemen merkittävälle tulvariskialueelle laadittiin uudet tarkempaan KM2 maastomalliin perustuvat tulvavaarakartat. Uudet tulvavaarakartat tulevat olemaan yksityiskohtaisia karttoja, joita voidaan tarkastella peruskartalta. Rovaniemen uudet tulvavaarakartat ovat tulvalain (620/2010) mukaisia. 1.2 Vesistöalue Rovaniemen merkittävä tulvariskialue sijaitsee Kemijoen vesistöalueella. Kemijoen vesistöalueen kokonaispintaala on km², mistä Suomen puolella km² ja Venäjän puolella km². Vesistöalue kattaa 15 % koko Suomen pinta-alasta (kuva 1). Kuva 1. Kemijoen vesistöalueen sijoittuminen Lapissa. Kemijoen vesistöalueella on yhteensä 141 jokea, joiden valuma-alue on yli 100 km². Suurimmat joet ovat Kemijoki, Ounasjoki ja Kitinen. Rovaniemen kaupungissa Ounasjoki yhtyy Kemijokeen. Vesistöalueen järvisyys on pieni, vain 4,3 % tekoaltaat ja voimalaitosten patoaltaat mukaan lukien. Kemijoen vesistöalueella on yhteensä 390 järveä, joiden pinta-ala on yli 50 hehtaaria. Suurimmat järvet ovat Kemijärvi sekä Lokan ja Porttipahdan tekojärvet. Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 3
4 Kemijoen vesistöalue on valjastettu vesivoimatuotantoa varten lukuun ottamatta Ylä-Kemijokea ja Ounasjokea. Kemijoen pääuomassa on yhteensä 8 jokivoimalaitosta ja Kitisellä on yhteensä 6. Lisäksi Kemijoen vesistöalueella on yhteensä 16 säännösteltyä järveä. Valajaskosken voimalaitos sijaitsee lähimpänä tulvavaarakartoitettua aluetta Rovaniemen eteläpuolella. Kemijoen ylävirtaan Permantokosken voimalaitos on noin 20 km päässä. 1.3 Hydrologia Rovaniemellä on tällä hetkellä toiminnassa kaksi vedenkorkeuden mittausasemaa (taulukko 1). "Ounaskoski ylä ( ) on ollut toiminnassa vuodesta 2001 lähtien ja Kirkonjyrhämä ( ) vuodesta 1971 lähtien. Tätä vanhempia vedenkorkeustietoja on mitattu Ounaskoskella ja Valajaskoskella (taulukko 1). Vedenkorkeustietoja on saatavilla vuodesta 1935 lähtien. Rovaniemen lähin virtaaman mittausasema sijaitsee Rovaniemen eteläpuolella Valajaskosken voimalaitoksella ( ). Ennen voimalaitosta virtaamaa on mitattu Ounaskoskella, josta on saatavilla virtaamahavaintoja vuodesta 1921 lähtien. Taulukko 1. Virtaama- ja vedenkorkeushavaintoja Rovaniemeltä. Havaintotiedot vuoden 2012 loppuun. (N₆ ₀+m) (HYD-valikko ) Tunnus Vedenkorkeusasema Käytössä MW HW NW MHW MNW Ounaskoski ,16 78,93 70,93 75,68 73, Kirkonjyrhämä ,83 75,86 73,38 74,49 73, Ounaskoski ,58 77,42 71,33 75,90 72, Valajaskoski, ala ,00 67,94 62,16 65,50 62, Valajaskoski, ylä ,80 74,10 71,09 74,04 72,25 Tunnus Virtaama-asema Käytössä MQ HQ NQ MHQ MNQ Valajaskoski Ounaskoski Ounaskoski Rovaniemellä viimeisimmät suuret tulvavuodet ovat olleet vuosina 1993, 1973 ja Vuonna 1993 saavutettiin suurin havaittu virtaama, joka oli m³/s. Suurin havaittu vedenkorkeus Kemijoen voimalaitosten rakentamisen jälkeen on vuodelta 1973 N₆₀+77,42 metriä (Ounaskoski). Ennen havaintoasemien rakentamista on ollut suuria tunnettuja tulvavuosia (mm.1741, 1807, 1859 ja 1910), mutta niistä ei ole tarkkaa dokumentoitua tietoa. Suurin vesisateista aiheutuva syystulva on ollut vuonna Tuolloin vedenkorkeus oli N₆₀+76,27 metriä (Ounaskoski). 1.4 Käytössä olevat tulvariskien hallintakeinot Rovaniemellä tulvista aiheutuvien vahinkojen suuruuden kannalta kriittisintä aluetta on Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa sijaitseva Saarenkylä. Rovaniemellä on tehty yleissuunnitelmia tulvariskien hallitsemiseksi, mutta rakenteellisia tulvasuojauksia ei ole tehty. Tulvavedenkorkeuteen voidaan jonkin verran vaikuttaa Rovaniemen yläpuolella sijaitsevan Kemijärven säännöstelyllä. Kemijärven säännöstelyllä tulvahuippua voidaan yrittää hidastaa muutamia päiviä, jotta Kemijoen ja Ounasjoen tulvahuiput eivät sattuisi yhtä aikaa Rovaniemelle. Harvinaisen suurilla tulvilla säännöstelyllä ei voida enää vaikuttaa veden virtaamiin, sillä Kemijärven allastilavuus ei riitä tulvaveden varastointiin. Valajaskosken voimalaitoksella poikkeuksellisilla juoksutuksilla voidaan vaikuttaa Pahtajan kapeikkoon syntyvään jääpatotilanteeseen. Muihin tulviin Valajaskosken voimalaitoksen juoksutuksilla ei voida vaikuttaa sillä padon tulvaluukut on keväisin kokonaan auki. Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 4
5 1.5 Tulvavaarakartoitettavat skenaariot Rovaniemen merkittävälle tulvariskialueelle laaditaan lainsäädännössä vaadittavat perusskenaariot (1/20a, 1/50a, 1/00a, 1/250a ja 1/1000a). Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 5
6 2 Lähtötiedot 2.1 Vedenkorkeus- ja virtaamahavainnot Vedenkorkeus- ja virtaamatiedot on saatu Kemijoki Oy:ltä sekä ympäristöhallinnon tietojärjestelmistä. Lapin ELYkeskuksella on käytössään ympäristöhallinnon tietojärjestelmä HYD-valikko, johon tallennetaan vedenkorkeus- ja virtaamienhavaintoasemilta saadut havainnot. HYD-valikossa voidaan myös laskea Gumbel-jakauman toistuvuusanalyysi. Laskennassa käytetyt vedenkorkeushavainnot ovat Lainaan (Ounaskoski ylä ) ja Kirkonjyrhämän ( ) vedenkorkeusasemien havainnoista vuosilta Virtaamatiedot ovat Valajaskosken ( ) asemalta vuosilta Virtaamien ja vedenkorkeuksien määrittäminen kartoitettaville skenaarioille Laskennassa käytetyt ylivirtaamien toistuvuusanalyysit on tehty Lapin ELY-keskuksessa HYD-valikon Valajaskosken ( ) havaintojaksolle , Gumbel- jakaumaa käyttäen (kuva 2). Kartoituksessa käytetyt virtaamat on esitetty taulukossa 3 ja kuvassa 2. Taulukko 2. Rovaniemen tulvavaarakartassa käytetyt virtaamat eri toistuvuuksilla. Toistuvuus Virtaama HQ 1/20a 3947 HQ 1/50a 4508 HQ 1/100a 4928 HQ 1/250a 5482 HQ 1/1000a 6317 Kuva 2. Valajaskosken ylivirtaaman toistuvuuskäyrä (Gumbel). Havaintojakso (Ympäristöhallinnon tietojärjestelmä Hertta ) Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 6
7 Uudet virtaamat on sovitettu vuonna 2008 virtausmallilla tuotetun tulvalaskennan vedenkorkeuksiin paalukohtaisesti purkautumiskäyrää apuna käyttäen ja uudet vedenkorkeustiedot lisättiin poikkiviivoihin. Pienempien virtaamien myötä vedenkorkeudet muuttuivat edelliseen laskentaan nähden esimerkiksi HQ 1/100a tilanteessa keskimäärin 20 cm matalammiksi (paalukohtainen vaihteluväli cm). 2.3 Poikkileikkaukset/uomageometria Uomageometria ja poikkileikkaukset on saatu Kemijoki Oy:ltä. Kemijoki OY:ltä on saatu lisäksi pisteaineistona luotaustietoja, jotka käsittivät Kemijoen osalta uoman Ounaskosken kohdalta sekä Putaan koko uomajakson. Poikkileikkaukset on käsitelty SYKE:ssä ja muutettu N60-korkeusjärjestelmään. Lapin ELY-keskuksessa poikkileikkauksien vedenkorkeustietoja päivitettiin purkautumiskäyrän avulla ennen kartoitusta ja uudet vedenkorkeustiedot lisättiin poikkiviivoihin. Jokimalli koostuu kolmesta eri uomasta. Kemijoki alkaa mallissa Oikaraisesta jkm:ltä 137,200 ja päättyy Valajaskosken voimalaitokselle jkm:lle 102,010. Ounasjoki alkaa mallissa Sinetästä jkm:ltä 20,000 ja yhtyy Kemijokeen Rovaniemen Lainaalla. Saarenpudas on mallissa 7,00 km:n mittaisena omana uomanaan, joka yhtyy Kemijokeen Saaritupien yläpuolella ja Ounasjokeen Vitikanpään yläpuolella. 2.4 Maaston korkeusaineisto Tulvavaarakartoituksessa käytetty korkeusaineisto on saatu Maanmittauslaitokselta. Korkeusmalli on laserkeilaustekniikkaan perustuva maastomalli, jonka ruutukoko on 2 m x 2 m ja korkeustiedon tarkkuus 0,3 metriä. Korkeusmalli on saatu ETRS-TM₃₅FIN koordinaatistossa ja N2000 korkeusjärjestelmässä. Korkeusmalli muunnettiin N60-järjestelmään, jotta se olisi yhteensopiva vedenkorkeustietojen kanssa. Laserkeilaus on suoritettu keväällä Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistojen pistetiheys on minimissään puoli pistettä neliölle ja pisteiden korkeustarkkuudeksi on määritelty ±15 senttimetriä. Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 7
8 Kuva 3. Karttakuva korkeussuhteista (KM 2) 2.5 Muut rakenteet (esim. sillat, penkereet ja padot) Rovaniemen tulvavaarakartoitettavalla alueella on useita siltoja. Kartoituksessa on käytetty Suomen ympäristökeskuksen tekemää siltarasteriaineistoa, joka kuvaa sillan kannen korkeuden. Aineisto on yhteensopiva maanmittauslaitoksen KM2-korkeusmallin kanssa (sama 2 m pikselikoko). Merkittävimmät sillat sijoittuvat Rovaniemen keskustan tuntumaan, jossa Jätkänkynttilän silta ja Rautatiesilta ylittävät Kemijoen keskellä kaupunkia. Näiden lisäksi valtatien 4 (E75) silta keskustan ja Saarenkylän välillä menee Ounasjoen yli Kemi- ja Ounasjoen yhtymäkohdassa. Lisäksi Kemijoen yli menee silta Saarenkylässä Ounasvaaran laidalta. Sillan vieressä on rautatielle oma silta. Tulvavaarakartoitettava alue rajautuu Rovaniemen eteläpäässä Valajaskosken voimalaitospadon siltaan. Tulvavaarakartoitettavalla alueella ei ole penkereitä eikä patoja. Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 8
9 3 Virtausmalli 3.1 Käytetty ohjelmisto Rovaniemen tulvavaarakartan määrittämistä varten on tehty Kemijoki Oy:ssä (Kemijoki Aquatic Technology Oy) muuttuvan virtauksen 1-D virtausmalli ja laskenta suoritettiin DYX-10 v3.0. virtausohjelmistolla. Laskentaohjelma ei ota huomioon jääpatojen aiheuttamaa padotusta. Uomatiedot koostuvat poikkileikkauksista ja niiden välisistä etäisyyksistä. Virtaushäviöt määritellään Manningin karkeuskertoimien avulla. Laajentuminen ja supistuminen poikkileikkauksien välillä otetaan huomioon paikallishäviökertoimien avulla. Mallilaskentaa varten määritellään ylä- ja alapuoliset reunaehdot sekä risteykset. Virtauslaskennan tuloksena saadaan vedenkorkeus ja virtaama tietyllä ajanhetkellä jokaisessa mallin poikkileikkauksessa. Tulvakartoituksessa virtaama pidettiin vakiona, jotta saatiin tiettyä virtaamaa vastaava vedenkorkeusprofiili. 3.2 Mallin rakenne Laskennassa on käytetty hyödyksi alueelta aiemmin (vuonna 2003) tehtyä jokimallia. Jokimalli koostuu kolmesta eri uomasta. Kemijoki alkaa mallissa Oikaraisesta jkm:ltä 137,200 ja päättyy Valajaskosken voimalaitokselle jkm:lle 102,010. Ounasjoki alkaa mallissa Sinetästä jkm:ltä 20,000 ja yhtyy Kemijokeen Rovaniemen Lainaalla. Saarenpudas on mallissa 7,00 km:n mittaisena omana uomanaan, joka yhtyy Kemijokeen Saaritupien yläpuolella ja Ounasjokeen Vitikanpään yläpuolella. Virtausmallin alapuolisena reunaehtona käytettiin Valajaskosken voimalaitoksen vedenkorkeutta. Valajaskosken koneistovirtaaman on oletettu olevan kaikissa laskelmissa 500 m 3 /s ja tulvaluukkujen täysin auki, jolloin vedenkorkeus voidaan määrittää purkautumiskäyrän avulla.. Taulukossa 5 on esitetty uomien paaluvälit, pituudet sekä poikkileikkaukset ja kuvassa 4 on esitetty uomien sijoittuminen kartalla. Taulukko 3. Uomien paaluvälit, pituudet ja poikkileikkausten lukumäärä. uoma paaluväli (km) pituus (m) poikkileikkausten lukumäärä Kemijoki Ounasjoki Pudas Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 9
10 Kuva 4. Virtausmallissa käytetyt uomajaksot. (Lähde: Huokuna-Jaakonaho 2003) 3.3 Mallin kalibrointi Virtausmallin kalibroinnissa on käytetty kevään 1993 tulvatilanteen havaintoja. Tällöin maksimivirtaama Kemijoessa Valajaskosken kohdalla (Pl ) oli 4 207m³/s ( ). Tämä vastaa analyysin perusteella kerran 32 vuodessa toistuvaa ylivirtaamaa. Mallin alapuolisena reunaehtona käytettiin saman ajanjakson vedenkorkeushavaintoja Valajaskosken voimalaitoksen yläpuolelta. Lisäksi kalibroinnissa oli käytettävissä Kemijoki Oy:n tekemiä vedenkorkeushavaintoja ( ) Kemijoesta. Virtausmalli laskee vedenkorkeuden eri poikkileikkauksista käyttämällä Manningin karkeuskertoimia. Kalibroinnissa uoman karkeus määritetään siten, että mallin laskemat vedenkorkeudet vastaisivat mahdollisimman hyvin havaintoja. 3.4 Laskentatulokset Laskennan tuloksista vesipinnat on esitetty sekä graafisina, että numeerisina tulosteina Rovaniemen tulvalaskennat raportissa (Kilpiö 2008). Kuvassa 5 on esitetty vesipinnan muuttuminen välillä Raudanjokisuu ja Valajaskoski (paaluvälit ). Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 10
11 Kuva 5. Rovaniemen tulvalaskennan tulokset eri tulvan toistuvuuksilla (Kilpiö 2008) Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 11
12 4 Tulvavaarakartat 4.1 Käytetty ohjelmisto Tulvavaarakartat laadittiin Lapin ELY-keskuksessa ArcGIS-ohjelmalla (ArcMap versio 9.3.1) sekä sen laajennusosilla (3D Analyst 9.3 ja Spatial Analyst). Kartoitus laadittiin Suomen ympäristökeskuksessa tulvavaarakartoitusta varten ohjelmoitua tulvaarakartoitus-työkalua käyttäen. Työkalu tuottaa tulvavaarakartan (shape-tiedosto) vedenpinnan korkeusviivoista (poikkiviivat) muodostetun korkeusmallin perusteella sekä parametrinä annetun maanpinnan korkeusmallin erotuksena. Vedenpinnan kolmiointia ohjaamaan käytettiin 3Dapuviivoja. Mallinnuksen pikselikoko oli 2 metriä. Lopulliset tulva-alueet on viimeistelty Suomen ympäristökeskuksessa. 4.2 Tulokset Kartoituksen tuloksena saatiin tulvavaarakartat Rovaniemelle viidelle eri virtaaman toistuvuudelle (1/20a, 1/50a, 1/100a, 1/250a ja 1/1000a). Tulva-alueet tehtiin vektorikarttapohjalle (peruskartta). Karttojen suositeltu esittämismittakaava on 1/ Tulvavaara-alueiden esittäminen on havainnollistettu eri sinisen sävyillä. Lisäksi kartassa esitetään tulvavaarakartoitetun alueen rajaus, korkeusaineistojen rajaukset sekä vedenkorkeuden poikkiviivat sekä vedenkorkeudet. Tulvavaarakartat on esitetty syvyysvyöhykkeittäin. Vesisyvyysvyöhykkeitä on viisi: alle 0,5m, 0,5-1m, 1-2m, 2-3m ja yli 3m ja ne on kuvattu eri sininen sävyillä. Tummin sinisen sävy kuvaa tarkastellun tulvavaara-alueen syvintä tulva-aluetta. Vastaavasti vaalein sinisen sävy ilmaisee tarkastellun tulvatilanteen matalinta tulva-aluetta. Tulvakartoissa esiintyy myös tulvavaara-alueeksi merkittyjä alueita, joilla ei ole suoraa yhteyttä jokeen. Alueet ovat matalampana kuin vedenkorkeus jokiuomassa sillä kohdalla. Nämä alueet voivat kastua viemäröinnin kautta tai ojarumpujen kautta ja alueelle voi levitä tulvavettä myös tierakenteiden läpi suotautumisen kautta. Näiden alueiden kastuminen voidaan estää ojien ja viemäreiden sulkemisella. Valmiit tulvavaarakartat ovat katseltavissa karttapalvelussa osoitteessa Palvelusta on mahdollista myös tulostaa kartta. Tulvakartat ovat saatavilla myös Oivasta (ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille) ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertan karttapalvelun kautta sekä paikkatietoaineistona avoimena (ilmaisena) aineistona. 4.3 Tulvasuojellut alueet Alueella ei ole tulvasuojeltuja alueita. Lapin ympäristökeskus on tehnyt rakenteellisia tulvasuojelutöitä Rovaniemen taajama-alueella muun muassa Saarenkylän Vitikanpäässä korottamalla tietä, rakentamalla matalimmille alueille tulvapenkereet sekä asentamalla kiinteistöille kulkevien ojien rumpuihin tulvaluukkuja. Näillä rakenteiden suojaustaso ei kuitenkaan riitä poikkeuksellisten, toistuvuudeltaan kerran 50 vuodessa tai enemmän esiintyvien tulvien torjunnassa. Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 12
13 5 Epävarmuuksien tarkastelu Harvinaisen suurien tulvien virtaamien ja vedenkorkeuksien määrittämiseen sisältyy aina epävarmuutta, koska luotettavia hydrologiasia havaintoja on vain lyhyeltä ajalta ja havaintoverkko on harva. Esim. 0,4 % tulvan todennäköisyys saattaakin olla 0,1 1 % (95% luottamusvälillä). Kerran 100 vuodessa toistuva ylivirtaama saadaan kohtalaisilla havaintomäärillä (>20 vuotta) arvioitua todennäköisyysjakaumilla melko suurella varmuudella, mutta suuremmilla toistuvuusajoilla ylivirtaamien estimaattien luottamusvälit ja erityisesti erot eri jakaumien välillä kasvavat merkittäviksi (Sane ym. 2006). Virheitä voi syntyä lisäksi vedenkorkeuden merkintävirheenä ja lukuvirheenä sekä kunkin luetun paikan sijaintivirheenä kartalla. Korkeusmallina on käytetty tarkinta saatavilla olevaa korkeusmallia (KM2). Korkeusmallin virhe on noin 30 cm, mikä voi näkyä alavilla alueilla tulvarajan siirtymisenä muutamilla metreillä. Virtausmallina on käytetty yksiulotteista virtausmallia, jossa poikkileikkauksien sijainnit joella vaihtelevat 100 metristä jopa 1000 metrin välein toisistaan. Jos poikkileikkaukset sijaitsevat kaukana toisistaan, on poikkileikkausten välinen alue kuvattu epätarkasti, esim. maastossa voi kilometrin matkalla tapahtua muutoksia, jotka eivät nyt kuvaudu virtausmalliin. Kun poikkileikkausten väli on lyhyt, virtausmalli on tarkempi, kun uoman ja uoman ulkopuolisen maanpinnan geometriat tulevat kattavammin huomioiduksi. Ilmasto on yksi hydrologisen kierron tärkeimmistä tekijöistä ja ilmastonmuutos vaikuttaa myös tulviin. Tässä tarkastelussa ei ole huomioitu ilmastonmuutosta, vaan alue on tarkasteltu nykytilanteen mukaan. Ilmastonmuutoksen arviointiin liittyy paljon epävarmuutta, joten ei pystytä vielä arvioimaan luotettavasti kuinka paljon tulvat muuttuvat ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Pienikin muutos keskiarvoissa voi tarkoittaa suuria muutoksia ääriarvoissa. Lisäksi poikkeukselliset muuttuvat olosuhteet sulamiskaudella vaikuttavat suuresti tulvan ennustamiseen. Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 13
14 6 Kirjallisuus Huokuna, M. & Jaakonaho, O Rovaseudun tulvakartoitus. Raportti Suomen ympäristökeskus. Vesivarayksikkö. Kilpiö, T Rovaniemen lähiseudun tulvalaskennat. Kemijoki Aquatic Technology Oy. Sane M., Alho P., Huokuna M., Käyhkö J. ja Selin M Opas yleispiirteisen tulvavaarakartoituksen laatimiseen. Suomen ympäristökeskus. Luonto ja luonnonvarat, Ympäristö-opas 127. Ympäristöhallinnon tietojärjestelmä Hertta Valajaskosken ylivirtaaman toistuvuuskäyrä Havaintojakso Ympäristöhallinnon tietojärjestelmä Hertta Virtaama- ja vedenkorkeushavainnot Ounaskosken, Kirkonjyrhämän ja Valajaskosken havaintoasemilta Havaintojaksot Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 14
15 LIITTEET LIITE 1. Rovaniemen tulvalaskennan vedenkorkeudet paaluittain eri tulvan toistuvuuksilla Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 15
16 LIITE 1. Rovaniemen tulvalaskennan vedenkorkeudet paaluittain eri tulvan toistuvuuksilla PAALU ,35 71,57 72,29 73,08 74, ,47 71,68 72,40 73,20 74, ,68 71,81 72,49 73,28 74, ,85 71,94 72,60 73,38 74, ,97 72,03 72,69 73,47 74, ,14 72,11 72,72 73,48 74, ,31 72,25 72,85 73,60 74, ,56 72,41 72,97 73,72 74, ,73 72,55 73,11 73,85 75, ,85 72,66 73,21 73,96 75, ,84 72,65 73,20 73,95 75, ,92 72,73 73,28 74,02 75, ,03 72,82 73,37 74,11 75, ,01 72,80 73,35 74,09 75, ,06 72,84 73,39 74,14 75, ,22 73,00 73,54 74,28 75, ,29 73,07 73,61 74,36 75, ,31 73,07 73,61 74,36 75, ,43 73,19 73,73 74,46 75, ,45 73,21 73,75 74,48 75, ,55 73,30 73,84 74,58 75, ,71 73,47 74,01 74,75 75, ,83 73,59 74,13 74,87 76, ,87 73,63 74,17 74,92 76, ,96 73,72 74,26 75,00 76, ,07 73,83 74,37 75,10 76, ,23 74,01 74,55 75,30 76, ,25 74,03 74,57 75,31 76, ,48 74,27 74,83 75,59 76, ,52 74,31 74,87 75,62 76, ,59 74,38 74,95 75,70 76, ,79 74,57 75,13 75,88 77, ,93 74,69 75,23 75,97 77, ,96 74,72 75,26 76,00 77, ,08 74,84 75,38 76,12 77, ,12 74,88 75,42 76,15 77, ,18 74,93 75,48 76,21 77, ,23 74,98 75,54 76,26 77, ,47 75,21 75,76 76,47 77, ,52 75,26 75,82 76,53 77, ,59 75,34 75,90 76,61 77, ,59 75,34 75,90 76,61 77, ,68 75,44 76,00 76,72 77, ,68 75,43 75,99 76,71 77, ,91 75,69 76,26 76,99 78, ,00 75,78 76,34 77,06 78, ,11 75,87 76,43 77,15 78, ,20 75,95 76,51 77,24 78, ,31 76,06 76,62 77,34 78, ,31 76,06 76,62 77,34 78, ,32 76,07 76,62 77,34 78, ,43 76,15 76,70 77,41 78, ,53 76,24 76,77 77,48 78, ,10 76,73 77,22 77,87 78, ,44 77,06 77,53 78,15 79, ,63 77,23 77,69 78,30 79, ,00 77,62 78,08 78,69 79, ,15 77,78 78,26 78,88 79, ,15 77,78 78,26 78,88 79, ,16 77,79 78,27 78,89 79, ,16 77,79 78,27 78,89 79, ,17 77,80 78,28 78,90 79, ,15 77,80 78,28 78,90 79,85 PAALU ,16 77,81 78,29 78,91 79, ,16 77,81 78,29 78,91 79, ,18 77,81 78,29 78,91 79, ,18 77,81 78,29 78,91 79, ,19 77,82 78,30 78,93 79, ,18 77,81 78,29 78,92 79, ,16 77,81 78,29 78,91 79, ,24 77,87 78,35 78,98 79, ,27 77,92 78,40 79,03 79, ,31 77,96 78,44 79,07 80, ,31 77,97 78,45 79,08 80, ,31 77,97 78,45 79,08 80, ,32 77,98 78,46 79,09 80, ,34 77,99 78,47 79,11 80, ,34 77,99 78,47 79,11 80, ,34 78,00 78,48 79,11 80, ,34 78,00 78,48 79,11 80, ,35 78,00 78,48 79,12 80, ,35 78,00 78,48 79,12 80, ,35 78,01 78,49 79,12 80, ,35 78,01 78,49 79,12 80, ,35 78,01 78,49 79,12 80, ,36 78,01 78,49 79,13 80, ,36 78,01 78,49 79,13 80, ,36 78,01 78,49 79,13 80, ,36 78,01 78,49 79,13 80, ,36 78,01 78,49 79,13 80, ,36 78,01 78,50 79,13 80, ,36 78,01 78,49 79,13 80, ,38 78,04 78,52 79,16 80, ,39 78,05 78,53 79,17 80, ,39 78,05 78,53 79,17 80, ,40 78,06 78,54 79,18 80, ,40 78,06 78,54 79,18 80, ,40 78,06 78,54 79,18 80, ,40 78,06 78,54 79,18 80, ,41 78,07 78,55 79,19 80, ,42 78,07 78,55 79,19 80, ,48 78,14 78,62 79,25 80, ,49 78,14 78,62 79,25 80, ,49 78,15 78,63 79,26 80, ,51 78,16 78,64 79,27 80, ,53 78,19 78,67 79,30 80, ,55 78,21 78,69 79,32 80, ,57 78,23 78,71 79,34 80, ,60 78,26 78,74 79,37 80, ,63 78,29 78,77 79,40 80, ,67 78,33 78,81 79,45 80, ,72 78,38 78,86 79,50 80, ,74 78,39 78,87 79,51 80, ,76 78,42 78,90 79,53 80, ,89 78,52 79,00 79,62 80, ,02 78,65 79,12 79,73 80, ,07 78,70 79,16 79,77 80, ,10 78,73 79,19 79,80 80, ,19 78,82 79,28 79,90 80, ,19 78,82 79,28 79,90 80, ,19 78,82 79,28 79,90 80, ,19 78,82 79,28 79,90 80, ,29 78,94 79,42 80,04 80, ,32 78,97 79,45 80,07 81, ,37 79,02 79,50 80,12 81, ,42 79,05 79,53 80,15 81,08 Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 16
17 PAALU ,44 79,09 79,57 80,19 81, ,46 79,11 79,59 80,21 81, ,48 79,13 79,61 80,23 81, ,51 79,17 79,65 80,27 81, ,53 79,18 79,66 80,29 81, ,54 79,20 79,68 80,31 81, ,68 79,35 79,84 80,47 81, ,76 79,44 79,94 80,58 81, ,81 79,48 79,97 80,61 81, ,85 79,52 80,02 80,66 81, ,16 77,79 78,27 78,89 79, ,16 77,79 78,27 78,89 79, ,15 77,80 78,28 78,90 79, ,17 77,80 78,28 78,90 79, ,18 77,81 78,28 78,90 79, ,18 77,81 78,29 78,91 79, ,19 77,82 78,29 78,91 79, ,19 77,82 78,29 78,91 79, ,19 77,82 78,29 78,91 79, ,20 77,83 78,30 78,92 79, ,20 77,83 78,30 78,92 79, ,21 77,84 78,30 78,92 79, ,32 77,92 78,38 78,99 79, ,45 78,05 78,50 79,09 80, ,53 78,12 78,56 79,15 80, ,21 77,84 78,31 78,93 79, ,21 77,84 78,31 78,93 79, ,21 77,84 78,31 78,93 79, ,21 77,84 78,31 78,93 79, ,21 77,84 78,31 78,93 79, ,22 77,85 78,31 78,93 79, ,22 77,85 78,32 78,94 79, ,22 77,85 78,32 78,94 79, ,22 77,85 78,32 78,94 79, ,22 77,85 78,32 78,94 79, ,22 77,85 78,32 78,94 79, ,22 77,85 78,32 78,94 79, ,22 77,85 78,32 78,94 79, ,22 77,85 78,32 78,94 79, ,23 77,86 78,33 78,95 79, ,23 77,86 78,33 78,95 79, ,23 77,86 78,33 78,95 79, ,23 77,86 78,33 78,95 79, ,23 77,86 78,33 78,95 79, ,24 77,87 78,34 78,96 79, ,24 77,87 78,34 78,96 79, ,24 77,87 78,34 78,96 79, ,24 77,87 78,34 78,96 79, ,24 77,87 78,34 78,96 79,91 PAALU ,25 77,88 78,36 78,98 79, ,25 77,88 78,36 78,98 79, ,25 77,88 78,36 78,98 79, ,25 77,88 78,36 78,98 79, ,26 77,89 78,36 78,98 79, ,26 77,89 78,36 78,98 79, ,26 77,89 78,37 78,99 79, ,27 77,90 78,37 78,99 79, ,32 77,95 78,43 79,06 80, ,32 77,95 78,43 79,06 80, ,32 77,95 78,43 79,06 80, ,31 77,96 78,44 79,06 80, ,31 77,96 78,44 79,06 80, ,33 77,96 78,44 79,07 80, ,33 77,96 78,44 79,07 80, ,32 77,97 78,45 79,07 80, ,34 77,99 78,47 79,11 80, ,34 77,99 78,47 79,11 80, ,34 77,99 78,47 79,11 80, ,34 77,99 78,47 79,11 80, ,35 78,00 78,48 79,12 80, ,35 78,00 78,48 79,12 80, ,35 78,00 78,48 79,12 80, ,35 78,00 78,48 79,12 80, ,36 78,01 78,50 79,13 80, ,36 78,02 78,50 79,14 80, ,36 78,02 78,50 79,14 80, ,37 78,02 78,50 79,14 80, ,37 78,02 78,50 79,14 80, ,39 78,04 78,52 79,16 80, ,39 78,04 78,52 79,16 80, ,39 78,05 78,53 79,17 80, ,39 78,05 78,53 79,17 80, ,39 78,05 78,53 79,17 80, ,39 78,05 78,53 79,17 80, ,39 78,05 78,53 79,17 80, ,40 78,05 78,53 79,18 80, ,40 78,06 78,54 79,18 80, ,40 78,06 78,54 79,18 80, ,40 78,06 78,54 79,18 80, ,40 78,06 78,54 79,18 80, ,40 78,06 78,54 79,18 80, ,90 79,57 80,07 80,71 81, ,95 79,62 80,11 80,76 81, ,00 79,67 80,16 80,81 81,77 Rovaniemen yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 17
Lappi. Ivalon yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus
2014 Lappi Ivalon yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus Sisältö Sisältö... 2 1 Yleistä... 3 1.1 Taustat... 3 1.2 Vesistöalue... 3 1.3 Hydrologia... 4 1.3.1 Vedenkorkeudet ja virtaamat... 4 1.4 Käytössä
LisätiedotLappi. Kittilän yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus
2014 Lappi Kittilän yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus Sisältö Sisältö... 2 1 Yleistä... 3 1.1 Taustat... 3 1.2 Vesistöalue... 3 1.3 Hydrologia... 4 1.4 Käytössä olevat tulvariskien hallintakeinot...
LisätiedotKiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 9.3.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA
LisätiedotPudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Pudasjärven yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 27.2.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE-
LisätiedotKemijärven yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus
2014 Lappi Kemijärven yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus Kemijärven yksityiskohtainen tulvavaarakartoitus 1 Sisältö Sisältö... 2 1 Yleistä... 3 1.1 Taustat... 3 1.2 Vesistöalue... 3 1.3 Hydrologia...
LisätiedotPYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000
POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PYHÄJOKI, OULAISTEN ALUEEN TULVAKARTAT HW1/20 HW1/1000 17.10.2008 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3
LisätiedotPidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000
POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Pidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 30.04.2007 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3
LisätiedotTulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot
Tulvariskien hallinta ympäristöhallinnon ohjeet ja aineistot Vantaan III tulvaseminaari 16.04.2013 Mikko Huokuna, SYKE 2 Mikko Sane, SYKE 9.12.2013 Tulvariskien hallintaa ohjaava lainsäädäntö Tulvariskien
Lisätiedotasiantuntija Lapin ELY-keskus Anna Kurkela asiantuntija Suomen ympäristökeskus Mika Marttunen asiantuntija Suomen ympäristökeskus Anne-Mari Rytkönen
Kemijoen tulvaryhmän 3. kokouksen pöytäkirja Lappi 17.12.2012 LAPELY/5/07.02/2012 Paikka: Lapin liitto, Hallituskatu 20, 4 krs. Aika: 26.11.2012 klo 15:00 Kemijoen tulvaryhmän 3. kokouksen pöytäkirja 1
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Kemijoen tulvariskien hallinnan monitavoitearvioinnin sidosryhmätyöpaja Rovaniemi 3.12.2013 & Kemijärvi 4.12.2013 Lapin ELY-keskus/Ympäristö ja luonnonvarat/ Vesivarayksikkö
LisätiedotSiikajoki Ruukin alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000
SIIKAJOEN KUNTA Siikajoki Ruukin alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 6.9.2011 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi SISÄLLYSLUETTELO 2 SISÄLLYSLUETTELO...2
LisätiedotIso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma 28.9.2015 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 ASETETTU TAVOITE... 3 2 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA AINEISTO...
LisätiedotKalajoen keski- ja alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000
POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Kalajoen keski- ja alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 18.3.2008 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi Sisällysluettelo
LisätiedotVesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE
Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa
LisätiedotTulvakartat. Mikko Sane, SYKE. Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus
Tulvakartat Mikko Sane, SYKE Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu -koulutus 29.3.2011 Tulvatilannekuva Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa ratkaisee lopullisesti vahinkojen määrän SYKE
LisätiedotSalajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.
26.6.2018 Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa Lahti, Nastola Lahden kaupunki Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami
LisätiedotTulvavaaravyöhykkeet, meritulvat
Tulvavaaravyöhykkeet, meritulvat Dokumentin päivityspvm: 15.11.2016/rr, ms Sisältö 1. Ominaisuustietojen kuvaus... 1 2. UML-malli... 5 1. Ominaisuustietojen kuvaus Meritulvan määritetyt tulva-alueet on
LisätiedotTulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva
Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva Dokumentin päivityspvm: 15.11.2016/rr, ms Sisältö 1. Ominaisuustietojen kuvaus... 1 2. UML-malli... 6 1. Ominaisuustietojen kuvaus Vesistötulvan määritetyt tulva-alueet
LisätiedotMerkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit
Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit vesistö- ja meritulvat Mikko Sane Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 5.10.2017 Miten merkittävä tulvariski arvioidaan
LisätiedotHydrologia. Munakan W-asema Kyrönjoella
Hydrologia L11 Altaiden vedenkorkeudet Tilastollista hydrologiaa Munakan W-asema Kyrönjoella 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula 2 1 Matalan rannan W-mittaus 15/01/2013 WETA150 Hydrologia T.Huttula
LisätiedotTulviin varautuminen Rovaniemellä ja Kittilässä
Tulviin varautuminen Rovaniemellä ja Kittilässä Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulviin 6/2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja Tulviin varautuminen Rovaniemellä ja Kittilässä
LisätiedotPohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus
S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TAMMELAN KUNTA Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 659-P17905
LisätiedotVantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle
17.12.2015 Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen 100 200 m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle Hämeen ELY-keskus Ympäristötekniikan insinööritoimisto
LisätiedotFCG Finnish Consulting Group Oy
FCG Finnish Consulting Group Oy Rovaniemen kaupunki SINETÄN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Hulevesien hallintaa sekä tulvariskialueita koskeva selvitys 150-P14649 30.11.2011 FCG Finnish Consulting Group
LisätiedotPerhonjoen alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000
LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Perhonjoen alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 29.2.2008 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi ALKUSANAT 2 Tässä
LisätiedotPudasjärven tulvakartta
TULVAKARTOITUKSEN METATIETOLOMAKE tulvapaikan nimi: sijainti Pudasjärven tulvakartta 12.04.2013 ID: 61 ELY-keskus: Pohjois- Pohjanmaan ELY vesienhoitoalue: Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalue (VHA4) kunta:
LisätiedotTulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva
Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva Dokumentin päivityspvm: 12.11.2013/rr, ms Sisältö 1. Spatiaaliset näkymät... 1 2. Ominaisuustietojen kuvaus... 2 3. UML-malli... 5 1. Spatiaaliset näkymät Aineistosta
LisätiedotSuomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö
Suomalais-ruotsalainen tulvariskien hallinnan suunnitteluyhteistyö Tornionlaakson Vesiparlamentti 3.11.2015, Anna Kurkela Esityksen sisältö TRHS prosessi Yhteistyötahot Tulvakartoitus Rajavesiyhteistyö
LisätiedotKiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja
Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 1.6.2006 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09)
LisätiedotVattenfall Sähköntuotanto Oy
Vattenfall Sähköntuotanto Oy Venetpalon voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 28.12.2007 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI
LisätiedotJÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO
FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotSisällysluettelo. Pattijoen alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/
POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Pattijoen alaosan yleispiirteiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 13.11.2009 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo
LisätiedotKainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja
Kainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja 23.02.2007 Oy Vesirakentaja Puhelin Telefax Sähköposti Kotisivu Hiihtomäentie 39 A 1 00800 HELSINKI (09) 7552
LisätiedotKYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi
KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...
LisätiedotIsonkyrön kunta / Kaavoitus PL 29 61501 ISOKYRÖ. Lausuntopyyntönne sähköpostitse 31.03.2011 / Liisa Kasi
Päiväys Datum 29.07.2011 Seinäjoki Dnro Dnr EPOELY/75/07.02/2011 Isonkyrön kunta / Kaavoitus PL 29 61501 ISOKYRÖ Viite / Hänvisning Lausuntopyyntönne sähköpostitse 31.03.2011 / Liisa Kasi Asia / Ärende
LisätiedotKOKEMÄENJOEN HYDRAULINEN MALLINNUS
KOKEMÄENJOEN HYDRAULINEN MALLINNUS JÄÄPATOJEN AIHEUTTAMAT TULVATILANTEET TULEVAISUUDEN SKENAARIOISSA Risto Kirves Harri Koivusalo Teemu Kokkonen Aalto-yliopisto Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto
Lisätiedot44 Lapuanjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,
LisätiedotIsonkyrön ja Vähänkyrön alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000
ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Isonkyrön ja Vähänkyrön alueen yksityiskohtaiset tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000 2.12.2010 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Vauhtipyörä 4, 91800 Tyrnävä www.leiviska.fi SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotTammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi
Suomen ympäristökeskus SYKE Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi Loimijoen padotus- ja juoksutusselvitys Oksala Alina 30.8.2017 Kuhalankosken pato. Hämeen ELY-keskus. Sisällys
LisätiedotPorin JOKIKESKUS 1(6) Vesistö
Porin JOKIKESKUS 1(6) 1. VESISTÖ Kokemäenjoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on noin 27.000 km 2 ja järvisyysprosentti noin 11. on Suomen neljänneksi suurin. 2. TILASTO- JA HISTORIATIETOA Porin läpi
LisätiedotSelvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä)
Sivu 1 / 4 Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä) 1. Yleistä Kiljanrannan kyläyhdistys ry on tilannut Maveplan Oy:ltä
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen- Tohmajoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Kiteenjoen- Tohmajoen vesistöalueella 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sisällysluettelo 1. TAUSTAA... 3 2. VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1. HYDROLOGIA... 6 2.2. MAANKÄYTTÖ... 9
LisätiedotPIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN
20.12.2010 PIELISENJUOKSUTUKSENKEHITTÄMINEN Yhteenvetovuosina2007 2010tehdyistäselvityksistä OyVesirakentajaPohjois-Karjalanelinkeino-,liikenne-jaympäristökeskus SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 2. Alueenkuvaus...
LisätiedotROVANIEMI VARAUTUU TULVIIN
OPINNÄYTETYÖ MIKKO PIIPPOLAINEN 2013 ROVANIEMI VARAUTUU TULVIIN MAANMITTAUSTEKNIIKKA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA Maanmittaustekniikka Opinnäytetyö ROVANIEMI VARAUTUU TULVIIN
LisätiedotEURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.
EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU Varsinais-Suomen ELY-keskus. 14.2.2019 Perustiedot Eurajoen yläosasta Eurajoen yläosaksi kutsutaan jokiosuutta Eurakoskelta Kauttualle, osuuden pituus 14 km. Pituuskaltevuus
LisätiedotVT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS. Destia Oy
VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS Destia Oy Antti Smolander 12.4.2018 Sivu 1 VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS Sisällysluettelo 1 YLEISTÄ... 2 2 Lähtötiedot... 2 3 Mitoitus... 3 3.1 Mitoituksen määrittely...
LisätiedotVesistöjen säännöstelyn haasteet
Vesistöjen säännöstelyn haasteet Olli-Matti Verta, 30.3.2010 Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1.4.2010 1 Esityksen sisältö Ilmastonmuutoksen ennustetut vaikutukset vesistöjen vedenkorkeuksiin
LisätiedotHarjunpa njoen ka nto uoman mitoitukseen liittyva avotila- ja ja patolaskennat
Harjunpa njoen ka nto uoman mitoitukseen liittyva avotila- ja ja patolaskennat Juha Aaltonen, 2.12.2015 Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Sisältö 1. Johdanto... 1 2. Taustaa... 2 2.1. Tehtävänanto...
LisätiedotLAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN
Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN
LisätiedotTulviin varautuminen
Tulviin varautuminen Ilmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut -seminaari 11.10.2012 Mikko Huokuna, SYKE Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesistötulviin Kevättulvat pienenevät ja aikaistuvat Poikkeuksen muodostaa
LisätiedotHulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja
Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja Kake -> Kaupunkitekniikan keskus Kake Infrapalvelut Investoinnit Kaupunkimittaus ja Geotekniikka Hallinto 20.11.2017 2 Kake & Hulevedet
LisätiedotMELTAUKSEN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA ROVANIEMEN KAUPUNKI MELTAUKSEN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21947 Hulevesien hallintaa sekä tulvauhkaalueita koskeva 1 (20) Tvrdy Jan Sisällysluettelo
Lisätiedot65 Kemijoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 151(196) 65 Kemijoen vesistöalue Vesistöalueen ala 51 127 km 2 Suomen puolella 49 467 km 2 Järvisyys 4,3 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987 ja laki Ounasjoen erityissuojelusta
Lisätiedot42 Kyrönjoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8
LisätiedotVirtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste
16.4.2013 Virtaamaennustein seurattavat vesistöt, ennuste 16.4.2013 Simojoki Simon Asemakylän kohdalla Simon kohdalla virtaamat eivät ole vielä kääntyneet kasvuun vaan ovat noin 30 m 3 /s luokkaa. 16.4.2013
LisätiedotHelsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2010:1. Helsingin kaupungin tulvastrategia
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 200: Helsingin kaupungin tulvastrategia Tulviin varautuminen Helsingin kaupungissa Joulukuu 2008 Viite: 8220495 Pvm: 9.2.2008
LisätiedotVantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet
Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7
LisätiedotNISKANPERÄN OSAYLEISKAAVA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ROVANIEMEN KAUPUNKI NISKANPERÄN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21947 Hulevesien hallintaa sekä tulvauhkaalueita koskeva 1 (25) Tvrdy Jan Sisällysluettelo
LisätiedotOULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS
OULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS Marko Talvensaari 11.5.2004 1. Yleistä Merikosken voimalaitoksen vahingonvaaraselvityksen päivittämisen yhteydessä Oulun kaupunki halusi myös tutkia vedenkorkeuksia
LisätiedotTulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella
Tulvalain toimeenpano Lapissa ja Tulvariskien alustava arviointi Tornionjoen-Muonionjoen vesistöalueella Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesivara ja ympäristöpalvelut ryhmän esimies Timo
LisätiedotLAP-2007-V-2. Rovaniemen taajama-alueen tulvien aiheuttamien vahinkojen rajoittamisen yleissuunnitelma. Rovaniemi
LAP-2007-V-2 Rovaniemen taajama-alueen tulvien aiheuttamien vahinkojen rajoittamisen yleissuunnitelma Rovaniemi 1 Sisällys 1. Tausta-aineisto... 5 1.1. Johdanto... 5 1.2. Eri viranomaisten vastuut tulvatilanteessa...
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Antti Parjanne Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 6.10.2017 Porin kaupunki Hulevesitulvariskien arvioita 1. kierrokselta
Lisätiedot1 Tulvavaarakartoitus Tulvariskikartoitus... 6
Kettunen (22.2.2016) SISÄLTÖ 1 Tulvavaarakartoitus... 2 2 Tulvariskikartoitus... 6 2.1 Vahingollinen seuraus ihmisen terveydelle ja turvallisuudelle... 7 2.2 Välttämättömyyspalvelun keskeytyminen... 11
LisätiedotVesistö ja keskivedenkorkeus. Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus,
Vesistö ja keskivedenkorkeus Jari Hakala, SYKE, Vesikeskus, Haja-asutuksen jätevesineuvojien koulutus, 7.4.2017 Sisältö Vesistö Rantaviiva Keskivesi Näiden keskinäiset yhteydet 2 Vesistö Vesilain 1. luvun
LisätiedotPyhäjoen tulvariskien hallinta
Sivu 1/7 Pyhäjoen tulvariskien hallinta 1/11 Yleistiedot Tervetuloa Pyhäjoen tulvariskien hallinnan kyselyyn Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on saanut Maa- ja metsätalousministeriöltä rahoituksen Pyhäjoen
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotVAHINGONVAARASELVITYS
JNi UPM-Kymmene Oyj Hartolankosken suojapenkereet VAHINGONVAARASELVITYS Vaunujoki Liekovesi Vammala Hartolankoski Hoppu 24.5.2013 Oy Vesirakentaja Puhelin Sähköposti Y-tunnus Bertel Junhin aukio 9 etunimi.sukunimi@afconsult.com
LisätiedotLapin tulvatilannekatsaus
Lapin tulvatilannekatsaus 16.4.28 Jää, lumi ja vesitilanne Lumen vesiarvo: Lumen vesiarvo Lapissa on ajankohtaan nähden lähes normaalin suuruinen (ka 14 2 mm/kg/m 2 ) Simo, Kemi ja Tornionjoen valuma alueilla.
LisätiedotLIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Lidl Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 28.5.2018 Viite 1510038898 LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS LIDL, LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS Päivämäärä 28.5.2018 Laatija Hyväksyjä Kuvaus Anni
LisätiedotPaimionjoki voimantuotannossa
Paimionjoki voimantuotannossa Teemaryhmäpalaveri 16.3.2011 Tarvashovi 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten käyttö,
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Jänisjoen vesistöalueella 2011 Pohjois-Karjalan ELY-keskus Sisällysluettelo 1. TAUSTAA... 3 2. VESISTÖN KUVAUS... 4 2.1. Hydrologia... 6 2.2. Maankäyttö... 9 2.3. Kulttuuriperintö
LisätiedotLapuanjoen pengerrysalueiden käytön muutoksen tutkiminen virtausmallin avulla
Antti Tamminen Harjoittelija, Vesistöyksikkö Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Raportti Lapuanjoen pengerrysalueiden käytön muutoksen tutkiminen
LisätiedotSierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa
Sierilä: nykyaikaista ja vastuullista vesivoimaa ET:n kevätseminaari Rovaniemellä 13.5.2016 Tuomas Timonen ja Timo Torvinen 13.5.2016 1 Sisältö Kemijoen ajankohtaiset kuulumiset Sierilän voimalaitosprojekti
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelun seuraavat vaiheet Mikko Huokuna, SYKE
Tulvariskien hallinnan suunnittelun seuraavat vaiheet 5.10.2017 Mikko Huokuna, SYKE Tulvariskien hallinnan suunnittelun seuraavat vaiheet Tarkistamiset: Tulvariskien alustava arviointi 22.12.2018 merkittävien
LisätiedotInarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
LisätiedotTornionjoen MIKE11 mallin siirto HEC-RAS ympäristöön
Lapin ELY-keskus Tornionjoen MIKE11 mallin siirto HEC-RAS ympäristöön 1.10.2013 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä www.leiviska.fi 2 Sisällysluettelo 1 Asetetut tavoitteet... 3 2 Mallin muunto HEC-RAS muotoon...
LisätiedotLUPAPÄÄTÖS Nro 53/05/1 Dnro Psy-2005-y-72 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA
LUPAPÄÄTÖS Nro 53/05/1 Dnro Psy-2005-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 18.5.2005 1 ASIA LUVAN HAKIJA Kemijärven säännöstelyn vaarantorjuntatoimet kevään 2005 tulvan aikana, Kemijärvi ja Pelkosenniemi Lapin
LisätiedotPEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma
PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4
LisätiedotPaimionjoki voimantuotannossa
Paimionjoki voimantuotannossa Paimionjoki - seminaari 15.6. 2011 Paimio 1 Fortum tänään Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta, voimalaitosten
LisätiedotKeravanjoen alaosan yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS Keravanjoen alaosan yksityiskohtaiset tulvavaarakartat 15.8.2008 Insinööritoimisto Pekka Leiviskä Kannen kuva Tikkurilankoski kevättulvalla 2004, Kari Rantakokko 2004. 2 ALKUSANAT
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa
LIITE 1/22.3.2012. Hulevesitulvariskien alustava arviointi Utajärven kunnassa Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi Alue: Utajärven kunta Tekijä: Jouni Jurva Pvm: 20.01.2012 Tunnus ja diaarinumero:
LisätiedotLiite 2: Terminologia
Liite 2: Terminologia Alin rakentamiskorkeus Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita, kuten rakennuksen alapohjaa. Tulvakorkeuden
LisätiedotKEMIJOEN TULVA-ALTAAT
6/4/2013 KEMIJOEN TULVA-ALTAAT Lokka-Porttipahdan altaan luvanhakijana oli aikoinaan valtio hankkeella oli kaksi pääsyytä, sähkönsaannin turvaaminen ja tulvasuojelu tilanne on tänään toinen, valtiolla
LisätiedotKyrönjoen pengerrysalueiden käytön muutoksen tutkiminen virtausmallin avulla
Antti Tamminen Harjoittelija, Vesistöyksikkö Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Raportti Kyrönjoen pengerrysalueiden käytön muutoksen tutkiminen
LisätiedotKemijoen tulvariskien hallinnan suunnittelu. Sidosryhmätyöpajat Rovaniemi, Kemijärvi
Kemijoen tulvariskien hallinnan suunnittelu Sidosryhmätyöpajat Rovaniemi, Kemijärvi 3-4.12.2013 Tulvatyöpajan ohjelma 11:45 Kahvit 12:00 Osallistujat ja tilaisuuden tavoitteet 12:10 Kemijärven kaupungin
LisätiedotRAPORTTI. Riihimäen keskustan tulvariskikartoitus
RAPORTTI Riihimäen keskustan riskikartoitus Sisältö Johdanto... 3 Aineisto ja menetelmät... 4 Riihimäen keskustan riskit... 6 Johdanto Riihimäen kaupunki sijaitsee Vantaajoen vesistöalueen latvaosalla
LisätiedotTulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus
Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit
LisätiedotTulvariskien hahmottaminen
Tulvariskien hahmottaminen VHVSY:n ja Vantaan kaupungin hulevesiseminaari 25.11.2014 Ulla-Maija Rimpiläinen Mitä tarkoittaa? Todennäköisyys on 22% sille, että seuraavan 50 vuoden aikana sattuu ainakin
LisätiedotKatsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin
Hulevesifoorumi 15.4.2010 Kuntatalo Katsaus hulevesitulvariskin alustavaan arviointiin Mikko Huokuna, SYKE Direktiivi tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta Tavoitteena on vähentää tulvista ihmisten
LisätiedotEHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI
Ehdotus Lapin merkittäviksi tulvariskialueiksi LAPELY/29/07.02/2011 Lappi 07.10.2011 EHDOTUS LAPIN MERKITTÄVIKSI TULVARISKIALUEIKSI Tausta (Lapin ELY-keskus) on arvioinut vesistöjen ja merenpinnan noususta
LisätiedotTulvariskien alustava arviointi Kuivajoen vesistöalueella
Tulvariskien alustava arviointi Kuivajoen vesistöalueella Vesistö: 63 Kuivajoen vesistöalue Organisaatio: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pvm: 31.3.2011 Dnro: POPELY/1/07.02/2011
LisätiedotLyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä
Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet
LisätiedotVantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta. Antti Auvinen 20.10.2015
Vantaan hulevesi- ja vesistötulvien hallinta Antti Auvinen 20.10.2015 SISÄLTÖ KÄSITTEITÄ... 3 1. JOHDANTO... 4 2. TULVIIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ JA OHJEISTUS... 6 2.1. LAKI TULVARISKIEN HALLINNASTA... 6
LisätiedotEURENINKADUN HULEVESITARKASTELU
FCG Finnish Consulting Group Oy Hämeenlinnan kaupunki EURENINKADUN HULEVESITARKASTELU RAPORTTILUONNOS 31102 -P17030 FCG Finnish Consulting F Group Oy Eureninkadun hulevesitarkastelu I SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotLiite 3. Terminologia
Liite 3. Terminologia Alin rakentamiskorkeus Alin rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tule sijoittaa kastuessaan vaurioituvia rakenteita, kuten rakennuksen alapohjaa. Tulvakorkeuden
LisätiedotKäyttöohje: Valuma-alueen määritys työkalun käyttö karttapalvelussa
KÄYTTÖOHJE Valuma-alueen määritys 1 (10) Käyttöohje: Valuma-alueen määritys työkalun käyttö karttapalvelussa Sisällys Sisällys... 1 Alustus... 1 Käyttöönotto... 2 Toimintopainikkeet... 2 Karttatasot...
LisätiedotAlustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE
Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin Mikko Huokuna SYKE 6.10.2017 Pintavaluntamalli (1/4) Lähtötietoina valtakunnallisia aineistoja Topografia Maanmittauslaitoksen (MML) laserkeilauksella
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
LisätiedotPAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 5.2.2016, päivitetty 9.10.2017 Viite 1510016776 PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS RIIHIMÄEN
LisätiedotOulujoki, Merikosken 1/250 virtaama
Oulujoki, Merikosken 1/25 virtaama Suomen Ympäristökeskus Hydrologian yksikkö 9.1.24 Noora Veijalainen Bertel Vehviläinen Oulujoki, Merikosken 1/25 virtaama Tämän työn tarkoituksena on arvioida Oulujoen
Lisätiedot