Ojitetuille suometsäalueille soveltuvan hydrologisen mallin kehitys ja sovellus käyttäen automaattista kalibrointia

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ojitetuille suometsäalueille soveltuvan hydrologisen mallin kehitys ja sovellus käyttäen automaattista kalibrointia"

Transkriptio

1 Ojitetuille suometsäalueille soveltuvan hydrologisen mallin kehitys ja sovellus käyttäen automaattista kalibrointia Kersti Haahti, Harri Koivusalo, Lassi Warsta & Teemu Kokkonen, Luke, Vantaa Vesi- ja ympäristötekniikka Yhdyskunta- ja ympäristötekniikan laitos

2 Vesi suometsikössä Puusto ja pintakasvillisuus haihduttaa Ojat kuljettavat pois alueelta Maanpinta ja maaperä varastoivat ja kuljettavat 2 / 13

3 Puusto ja pintakasvillisuus Vaikutus sadantaan Interseptiohaihdunta ja transpiraatio Penman-Montieth menetelmä Laskenta erikseen FEMMA-mallilla Inputtina sää ja kasvillisuuden ominaisuudet Interseptiohaihdunta Sadanta latvuston yläpuolella Potentiaalinen transpiraatio Maanpintaan tuleva sadanta 3 / 13

4 Maanpinta ja maaperä (FLUSH) Pintavirtailu St. Venant yhtälöt (diffuusioaalto) Maanpintaan tuleva sadanta Toteutunut transpiraatio 2D-hila Maa- ja pohjavesivirtaus Richardin yhtälö + van Genuchten 3D-hila 4 / 13

5 Ojaverkosto (integroitu FLUSHiin) Nieluja maanpinta- ja maaperähiloissa Virtaus verkoston uomissa St. Venant yhtälöt Pintavirtailu ojaan 1D laskenta Vesisyvyyden korjaus risteyskohdissa Virtausvastus määritetty virtaaman funktiona Pohjavesi purkautuu Vesisyvyys vaikuttaa purkautumiseen 5 / 13

6 Koealue ja mittaukset 5.2 ha Ojia 1.6 km Kunnostusojitus syksyllä 211 Mittapato Pohjavesianturi Ojavesisyvyysanturi Ojaverkosto Kunnostettu verkosto Luonnonuoma Turvemaa Keinotekoinen valuma-alue Koivupuron valuma-alue Sääaineisto koottu Iso-Kauhean (Luke), Sotkamon ja Valtimon (IL) asemilta V-pato virtaaman mittaamiseen Oja- ja pohjavesisyvyys Trutrack-antureilla 6 / 13

7 Diskretointi ja alustava parametrisointi Parametreja kirjallisuudesta mm. Päivänen (1973) Alustava manuaalinen kalibrointi Ojissa vakiopoikkileikkaus 1 m Maanpinnan ja maaperän diskretointi syvyys (m) Läpäisemätön pinta 7 / 13

8 Automaattinen kalibrointi PEST Gradienttiperusteinen optimointityökalu Alustava herkkyysanalyysi Kalibroitavien parametrien valinta Kalibrointi mittauksia vastaan Virtaama Pohjavesisyvyydet (2 pistettä) Ojavesisyvyydet (4 pistettä) Kalibrointijakso (yht. 5 kk, lumeton jakso) 8 / 13

9 Skaalattu herkkyys Herkkyysanalyysi ja kalibroitavien parametrien valinta Horisontaalinen johtavuus K H 6 parametria kalibrointiin Pintamaan parametreja Potentiaalisen transpiraation skaalauskerroin Maanpinnan vedenvarastointikyky Virtausvastusojissa ditchmannb beta petcoef alph treshover por conh mannover conh1 ditchmanna beta1 ther conh2 por1 alph1 conh3 ther1 beta2 conh4 alph2 por2 Virtaama Virtaama Pohjavesisyvyys Ojavesisyvyys conv conh5 ther2 Pohjavesisyvyys conv1 conv5 conv2 conv4 conv3 Vedenpidätyskäyrän parametrit α ja β 9 / 13

10 Vesisyvyys ojassa (m) Pohjaveden syvyys (m) Virtaama (m 3 /h) Virtaama (m 3 /h) Pohjaveden syvyys (m) Vesisyvyys ojassa (m) Ennen PEST-kalibrointia Mallinnettu Mitattu Mallinnettu (S) Mitattu (S) Mallinnettu (N) Mitattu (N) E NS =.68 RMSE = 6.7 cm RMSE = 1.33 cm Mallinnettu (1) Mallinnettu (3) Mitattu (1) Mitattu (3) Mallinnettu (2) Mallinnettu (4) Mitattu (2) Mitattu (4)

11 Vesisyvyys ojassa (m) Pohjaveden syvyys (m) Virtaama (m 3 /h) Virtaama (m 3 /h) Pohjaveden syvyys (m) Vesisyvyys ojassa (m) PEST-kalibroinnin tulos Mallinnettu Mitattu Mallinnettu (S) Mitattu (S) Mallinnettu (N) Mitattu (N) E NS =.76 (11 %) RMSE = 5.8 cm (13 %) RMSE = 1.37 cm (3 %) Mallinnettu (1) Mallinnettu (3) Mitattu (1) Mitattu (3) Mallinnettu (2) Mallinnettu (4) Mitattu (2) Mitattu (4)

12 Johtopäätöksiä Potentiaalisen transpiraation skaalauskerroin: 1.55 Vedenpidätyskäyrässä muutos Numeerisia haasteita laskennassa Mallia ei ole vielä validoitu Automaattinen kalibrointi on apukeino Herkimpien parametrien kalibroimiseen hyödyllinen Prosessi helpommin dokumentoitavissa Sopiva määrä parametreja? 12 / 13

13 Jatkossa Talven simuloiminen Laajentaminen luonnotilaiselle suolle Eroosion ja kiintoaineen kulkeutuminen Skenaarioita Ennallistaminen Kunnostusojitus (vesiensuojelu) Pienten valuma-alueiden mallinnus Virtausnopeus (m/s) Pohjavedensyvyys (m) / 13

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013 Kiintoaineen ja humuksen Nitrogen loading from forested catchments mallintaminen Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/213 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/9/212 21.11.213 VEMALA vedenlaatumalli

Lisätiedot

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla

Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla Veden virtauksen, eroosion ja lämmön sekä aineiden kulkeutumisen kuvaaminen rakenteellisissa maissa FLUSH-mallilla Lassi Warsta, Heidi Salo, Kersti Haahti ja Mika Turunen Suomen hydrologian yhdistyksen

Lisätiedot

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla

TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla TOSKA hankkeen tuloksia Täydennysojitus savipellolla Salaojituksen neuvottelupäivät 2017, Ähtäri 23.- 24.3.2017 24.3.2017 Jyrki Nurminen Salaojituksen tutkimusyhdistys ry Toimivat salaojitusmenetelmät

Lisätiedot

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen VERTI - Vesihuoltoverkostojen tila ja riskienhallinta Outi Raudaskoski, Nora Sillanpää, Harri Koivusalo Rakennetun ympäristön laitos Vesi-

Lisätiedot

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T.

29.03.2006 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. 29.3.26 RATU rankkasateet ja taajamatulvat TKK:n vesitalouden ja vesirakennuksen hankeosien tilanne ja välitulokset T. Karvonen ja T. Tiihonen RATU/TKK:n osuus Laaditaan kahdentyyppisiä malleja: * taajamavesien

Lisätiedot

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön Samuli Joensuu Lapua 12.11.2013 Sisältö Metsätalouden kuormitusvaikutuksista Muuttuva lainsäädäntö ja sen merkitys metsätalouden

Lisätiedot

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois?

Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Liika vesi pois pellolta - huuhtotuvatko ravinteet samalla pois? Helena Äijö Salaojayhdistys 16.1.212, Salo Hydrologinen kierto Hydrologiset olosuhteet Sadanta Haihdunta Valunta 65 mm/vuosi 35 mm/vuosi

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla Kunnostusojitukset taustaa Kunnostusojitusten tavoitteena

Lisätiedot

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2. Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.2007, Hyvinkää Esityksen aiheet Perattujen purojen kunnostus ja hoito Monitavoitteiset

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset Samuli Joensuu Jyväskylä 16.4.2013 Vesistöjen tila ja kuormituslähteet Massa-ja Yhdyskunnat paperiteollisuus Typpi t/a 10 % 2 % Turkistarhaus Muu teollisuus

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa TASO-hankkeen päätösseminaari 11.11.213 Pia Högmander, Keski-Suomen ELY-keskus Automaattiset veden laadun seuranta-asemat 6 maankäyttömuodoltaan erilaista kohdetta,

Lisätiedot

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu 14.5.2013 Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa Samuli Joensuu 14.5.2013 Taustaa Puhdas vesi on nousemassa kansalaiskeskustelun ytimeen Vesiensuojelun merkitys korostuu metsätaloudessa

Lisätiedot

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden vesiensuojelu Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus

Lisätiedot

Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen

Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja. Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu Antti Leinonen Vesiensuojelun tavoitteita ja suunnittelussa käytettäviä paikkatietoaineistoja Valuma-aluetason vesiensuojelun suunnittelu 14.11.2012 Antti Leinonen 1 Vesiensuojelusuositusten painopisteitä Vesiensuojelun

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto 2006-2012 Pienvesitapaaminen 2.6.2014 Päivi Haatainen Helsingin yliopisto Geotieteiden

Lisätiedot

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE

Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin. Mikko Huokuna SYKE Alustava tulvakartta hulevesitulvariskien arviointiin Mikko Huokuna SYKE 6.10.2017 Pintavaluntamalli (1/4) Lähtötietoina valtakunnallisia aineistoja Topografia Maanmittauslaitoksen (MML) laserkeilauksella

Lisätiedot

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti

Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti Kosteikkojen jatkuvatoiminen vedenlaadun seuranta, tuloksia kosteikkojen toimivuudesta Marjo Tarvainen, asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti VALUMA loppuseminaari 9.12.214 1 Kosteikkojen toimivuuden

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta 1 20.2.2013 Tuhkalannoitus on osa turvemaiden kokonaispalvelua Turvemailla on aina huomioitava kokonaisuus ja pyrittävä laittamaan asiat kerralla kuntoon mahdollisimman

Lisätiedot

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013

Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 Käyttökemuksia automaattisista vedenlaatumittareista VARELYssä 14.5.2013 VARELY Helmi Kotilainen 23.5.2013 1 VARELYn mittaukset aloitettiin yhdellä siirrettävällä laitteella 2008 23.5.2013 Hel 2 mi Kot

Lisätiedot

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja?

Metsäojitus. ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Metsäojitus ilmaston tuhoaja vai pelastaja? Paavo Ojanen (paavo.ojanen@helsinki.fi) Nuorten Akatemiaklubi 16.3.216 Ilmastonmuutoksen aiheuttajat (IPCC 215: http://ar5 syr.ipcc.ch/ ) AFOLU 24 % = agriculture,

Lisätiedot

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia

Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta. - automaattiseurannan tuloksia Havaintoja maatalousvaltaisten valuma-alueiden veden laadusta - automaattiseurannan tuloksia 2005-2011 Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta

Lisätiedot

Metsänkäsittely ja soidensuojelu

Metsänkäsittely ja soidensuojelu Metsänkäsittely ja soidensuojelu Kommenttipuheenvuoro 29.1.2013 Suoluonnon tulevaisuus Soidensuojelun täydennysohjelma aloitusseminaari Leena Finér Metsätaloustoimenpiteiden vaikutukset vesi- ja ravinnevirtoihin

Lisätiedot

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä

Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Vedenlaadun seuranta työkaluna ravinnevalumien ehkäisemisessä Tiina Tulonen, Lauri Arvola, Sari Uusheimo Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi hankkeessa pienen valuma-alueen vedenlaatua

Lisätiedot

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5

Lisätiedot

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa Limnologipäivät 11.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus TASO-hanke Metsätalouden

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla

Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Vesiensuojelu metsänuudistamisessa kivennäismailla Sirpa Piirainen, MMT, varttunut tutkija Esitykseni sisältö Taustatietoja Pohjavedet ja metsänuudistaminen Huuhtoumat vesistöihin Vesiensuojelun avainkohdat

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat

Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Ravinnehuuhtoumat peltoalueilta: salaojitetut savimaat Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård 2.6.2014 Maija Paasonen-Kivekäs Sven Hallinin tutkimussäätiö Peltoalueiden kuivatus Kuivatusmenetelmät

Lisätiedot

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista Kosteikkopäivä Saarijärvellä 25.4.2013 Pia Högmander & Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus Samuli Joensuu 12.11.2013 Lapua Sisältö Lannoituksen ja maanmuokkauksen vesiensuojelu Kunnostusojituksen vesiensuojelu Vesiensuojelurakenteet

Lisätiedot

Vesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu

Vesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu Vesiensuojelu kunnostusojituksessa Samuli Joensuu 16.4.2013 Kunnostusojituksen suunnittelu Kohdevalinta Taloudellinen kannattavuus Maastosuunnittelu Eroosioherkkien alueiden selvittäminen Kaivutyön toteutus

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin

Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Vesialan sopeutuminen ilmastonmuutokseen kustannuksia vai liiketoimintaa Tekes seminaari 23.11.2009 Ilmastonmuutoksen vaikutukset vesihuoltoon ja hulevesiin Markku Maunula Suomen Ympäristökeskus Havaitut

Lisätiedot

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä

Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä 27.5.2010 Itämeren fosforikuorma Suomen vesistöistä VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Järjestelmä kattaa koko Suomen. Parvisääennusteet/ IL,ECMWF VESISTÖMALLIJÄRJESTELMÄ Vesistölaskenta ja vesistöennusteet Säähavainnot/IL

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty

Lisätiedot

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1

Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi

Lisätiedot

Seinäjoki/ Kunnostusojitus pohjavesialueilla. Tuomo Karvonen

Seinäjoki/ Kunnostusojitus pohjavesialueilla. Tuomo Karvonen Seinäjoki/16.05.2017 Kunnostusojitus pohjavesialueilla Tuomo Karvonen Avoimet aineistot Paikallinen data Laskentamalli Arvio ojituksen vaikutuksista Suunnitelma S U U N N I T T E L I J A Kunnostusojitusten

Lisätiedot

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut) Suunnittelu- ja mitoitusohjeita ojitettujen kosteikkojen suunnitteluun Björn Klöve (Oulun yliopisto) Taustaa Ojitetuillet ill kosteikoille ill ei ole olemassa mitoitus- ja suunnitteluohjeita (mitoitus

Lisätiedot

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari

Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot. Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Kokeet happamuuden hoidossa Putkipadot Hannu Marttila Happamuus ja sen torjuntamalleja Sanginjoella SaKu-hankkeen loppuseminaari Virtaamaan vaikuttavat rakenteet Tarkoituksena vaikuttaa ylivirtaama aikaiseen

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

ph:n ja virtaaman kehitys Pyhä- ja Siikajoella ( ) Kuvassa on esitetty päivittäiset keskiarvot

ph:n ja virtaaman kehitys Pyhä- ja Siikajoella ( ) Kuvassa on esitetty päivittäiset keskiarvot Virtaama, m3/s Virtaaama, m3/s :n ja virtaaman kehitys Pyhä- ja Siikajoella (1.9.29-31.12.211) Kuvassa on esitetty päivittäiset keskiarvot, Pyhäjoki, Etelähaara Virtaama 3 2 2 1, 1,, 9 11112 1 2 3 9 11112

Lisätiedot

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys

Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys Talvivaaran kipsisakka-altaan vuodon pohjavesivaikutusten selvitys (antti.pasanen@gtk.fi) Anu Eskelinen, Anniina Kittilä, Jouni Lerssi, Heikki Forss, Taija Huotari-Halkosaari, Pekka Forsman, Marja Liisa

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen

Lisätiedot

Mikroskooppisten kohteiden

Mikroskooppisten kohteiden Mikroskooppisten kohteiden lämpötilamittaukset itt t Maksim Shpak Planckin laki I BB ( λ T ) = 2hc λ, 5 2 1 hc λ e λkt 11 I ( λ, T ) = ε ( λ, T ) I ( λ T ) m BB, 0 < ε

Lisätiedot

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta Jari Koskiaho, SYKE Tuusulanjärven tila paremmaksi -seminaari Gustavelund 23.5.2013 Kosteikoissa tapahtuvat vedenpuhdistusprosessit Kiintoaineksen laskeutuminen

Lisätiedot

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö

Hydrologia. Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Hydrologia Timo Huttula L8 Pohjavedet Pohjaveden esiintyminen ja käyttö Pohjavettä n. 60 % mannerten vesistä. 50% matalaa (syvyys < 800 m) ja loput yli 800 m syvyydessä Suomessa pohjavesivarat noin 50

Lisätiedot

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015

Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Harjoitusten aikataulu Aika Paikka Teema Ke 16.9. klo 12-14 R002/R1 1) Globaalit vesikysymykset Ke 23.9 klo 12-14 R002/R1 1. harjoitus: laskutupa Ke 30.9 klo

Lisätiedot

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Suometsätalouden vesistövaikutukset Suometsätalouden vesistövaikutukset Leena Finér Metsäntutkimuslaitos Soiden ja turvemaiden vesistövaikutukset seminaari 17.10.2012 / 18.10.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan Keskustelutilaisuus metsänomistajille 16.12.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä & Teemu Ulvi, SYKE Järvien tilassa havaittu muutoksia Asukkaat

Lisätiedot

Uudistamisketjun vesiensuojelu

Uudistamisketjun vesiensuojelu Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Seinäjoki Uudistamisketjun vesiensuojelu Juha Jämsén Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Sisältö Metsätalouden vesistökuormitus Vesiensuojelun tavoite Vesiensuojelun

Lisätiedot

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015

Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1(4) 16.12.2015 Paimion Karhunojan vedenlaatututkimukset vuonna 2015 1 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry tutki Paimion Karhunojan vedenlaatua vuonna 2015 jatkuvatoimisella MS5 Hydrolab vedenlaatumittarilla

Lisätiedot

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Alueellinen hulevesisuunnitelma 1.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy 2.4.2014 Leena Sänkiaho, Pöyry Finland Oy 1 Suunnittelun lähtökohdat Valuma-aluelähtöinen selvitys Yleiskaavataso Asemakaavatasoisissa

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Heikki Setälä ja URCA-konsortio Kaupunkien valuntavesien huomioiminen aluesuunnittelussa Kaupunkien valuntavesien Heikki Setälä huomioiminen Ja URCA-konsortio aluesuunnittelussa Heikki Setälä ja URCA-konsortio SA:n johtoryhmän kysymys:

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos

Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi. Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Eri maankäyttömuotojen aiheuttaman vesistökuormituksen arviointi Samuli Launiainen ja Leena Finér, Metsäntutkimuslaitos Tavoitteena selvittää kuormituslähteet ja kehittää menetelmiä kuormituksen arviointiin

Lisätiedot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17 Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma

Lisätiedot

Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012

Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Peltosalaojituksen suunnittelu 24.05.2012 Maankuivatuksen muodot peltoviljelyssä Peruskuivatus - valtaojat - luonnon uomien perkaus - pengerryskuivatus Paikalliskuivatus - pintakuivatus (maanpinnan muotoilu,

Lisätiedot

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE

Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa. Paikkatietomarkkinat Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Vesistömallit ja tulvakartat tulvatilannekuvan muodostamisessa Paikkatietomarkkinat 4.11.2009 Mikko Sane ja Kimmo Söderholm, SYKE Tulvatilannekuva Suomessa Toiminta tulvan uhatessa ja itse tulvatilanteessa

Lisätiedot

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON Lapua 12.11.2013 kehittämispäällikkö Timo Makkonen Sisältö Yhteishankeen edut / haasteet Suunnittelu ja toteutus Kulkuyhteydet Hakkuut/hoitotyöt Kunnostusojitustarve Kunnostusojituskelpoisuus

Lisätiedot

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola IGS-FIN allasseminaari 11.10.2016 Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola 1 Hulevedet Hulevesi on rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennuksen katolle tai muulle pinnalle kertyviä sade-

Lisätiedot

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti)

Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Talousvesien mikrobiologisten riskien tunnistaminen ja hallinta (Polaris-projekti) Ilkka Miettinen 10.1.2013 27.11.2012 / Ilkka Miettinen 1 Juomaveden laadun hallinnan nykytila Talousvesien kemialliset

Lisätiedot

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla

Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Happamat sulfaattimaat ja metsätalous, Kokkola 30.-31.10.14 Suositeltavat metsänhoitokäytännöt happamilla sulfaattimailla Hannu Hökkä ja Tiina Nieminen Taustaa Luonnontilassa hapan sulfaattimaa on alun

Lisätiedot

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009

Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009. Rahkasuo syyskuu 2009 Salaojamenetelmien vertailu MTT Ruukki 2009 Rahkasuo syyskuu 2009 Suosituimmat ojitusmenetelmät Suomessa 2,2 milj. ha maatalousmaata, joista Salaojitus n. 1,3 milj. ha (59%) Säätösalaojitus Säätökastelu

Lisätiedot

RiverLifeGIS -paikkatietotyökalun soveltuvuus turvemetsätalouden ojaeroosioriskin arviointiin

RiverLifeGIS -paikkatietotyökalun soveltuvuus turvemetsätalouden ojaeroosioriskin arviointiin Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio Diplomityö RiverLifeGIS -paikkatietotyökalun soveltuvuus turvemetsätalouden ojaeroosioriskin arviointiin Oulussa 12.5.2010

Lisätiedot

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä Esityksen sisältö Yleistä automaattisesta veden laadun seurannasta Lepsämänjoen automaattiseuranta 2005-2011 Ravinne- ja kiintoainekuormituksen muodostuminen

Lisätiedot

Maija Taka Pienvesitapaaminen

Maija Taka Pienvesitapaaminen Maija Taka Pienvesitapaaminen 19.6.2017 Tavoitteet Tavoitteena siirtyä kuvailusta tilastolliseen mallintamiseen 1. Tärkeimmät vedenlaatua säätelevät valumaaluetekijät 2. Bioottisille vasteille tärkeimmät

Lisätiedot

Vesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu

Vesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu Vesiensuojelutoimenpiteet Samuli Joensuu 25.11.2013 Yleistä Vesiensuojelun kannattavuutta on äärimmäisen vaikea yksiselitteisesti laskea Yleisesti voidaan sanoa, että kaikki vesiensuojelu on kannattavaa,

Lisätiedot

Rakentamisen aiheuttamat valuntamuutokset asuinalueilla ja vaihtoehtoisten hulevesijärjestelmien mallinnus

Rakentamisen aiheuttamat valuntamuutokset asuinalueilla ja vaihtoehtoisten hulevesijärjestelmien mallinnus Rakentamisen aiheuttamat valuntamuutokset asuinalueilla ja vaihtoehtoisten hulevesijärjestelmien mallinnus Hydrologian päivä 5.11.214, Suomen ympäristökeskus Nora Sillanpää, Mingfu Guan, Harri Koivusalo

Lisätiedot

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla Edelläkävijä vihreillä markkinoilla 8.2.2017 Vesienhoitosuunnitelmien toteutus Lauri Karvonen Kunnostusojituksen määräarvio vuosille 2016-2021 Kemijoki 2 400 ha/v toteutus 2013-16 1 560 ha/v Tornionjoki

Lisätiedot

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos

Lisätiedot

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA

METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA METSÄMAAN HIILEN VIRRAT VEDEN MUKANA John Derome ja Antti-Jussi Lindroos Latvusto Karike Metsikkösadanta Hiilidioksidi Humuskerros Maavesi MAAVEDEN HIILI KOKONAIS-HIILI (TC)

Lisätiedot

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen

Lisätiedot

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve ja kelpoisuus sekä ojitussyvyys: Katsaus uusimpaan tutkimustietoon

Kunnostusojitustarve ja kelpoisuus sekä ojitussyvyys: Katsaus uusimpaan tutkimustietoon Kunnostusojitustarve ja kelpoisuus sekä ojitussyvyys: Katsaus uusimpaan tutkimustietoon Sakari Sarkkola METLA 16.4.2013 Taustaa Neljännes metsämaan alasta (4,9 milj ha) sekä puuvarannosta (>500 milj m

Lisätiedot

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet

Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7

Lisätiedot

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013 Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Metsämaan ravinneolot muuttuvassa ympäristössä Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, 26.3.29 Raija Laiho Helsingin yliopisto, metsäekologian

Lisätiedot

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten todentaminen jatkuvatoimisilla mittauksilla rakennekalkki, jankkurointi, kevytmuokkaus, talviaikainen kasvipeitteisyys Vantaanjoen ja Helsingin seudun

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä Saarijärvi 19.3. 2014 Markku Puustinen Syke, Vesikeskus 19.3.2014 Sisältö Ravinnekuormituksesta Maatalouden ympäristötoimenpiteistä

Lisätiedot

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko

Lisätiedot

Virtaus pohja- ja pintaveden välillä. määritysmenetelmiä ja vaikutuksia harjualueiden vesistöihin

Virtaus pohja- ja pintaveden välillä. määritysmenetelmiä ja vaikutuksia harjualueiden vesistöihin Virtaus pohja- ja pintaveden välillä määritysmenetelmiä ja vaikutuksia harjualueiden vesistöihin Hydrologian iltapäivä 5.11.2014, SYKE Suomen Hydrologinen yhdistys Pertti Ala-aho, Pekka Rossi, Elina Isokangas

Lisätiedot

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake

Liite 1 Metsäojitusilmoituslomake Nimi Osoite Postinumero ja postitoimipaikka Vastuuorganisaatio Puh. Sähköposti HANKKEEN YLEISTIEDOT JA SIJAINTI Sijaintikunta Hankkeen numero Kaupunginosan/kylän nimi Vastuuorganisaatio ja/tai Kemera-nro

Lisätiedot

Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu

Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia Samuli Joensuu 11.4.2012 Metsätalouden kuormitusta aiheuttavat: Hakkuut ravinteet Maanmuokkaus Kiintoaine, ravinteet Energiapuun korjuu (kannonnosto) Kiintoaine,

Lisätiedot

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Kunnosta lähivetesi -koulutus Kunnosta lähivetesi -koulutus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue

Lisätiedot

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/ Kunnostusojitustarve Pohjois-Suomessa VMI11 (2009-2013): kunnostustarve on 117000 ha/v, josta Pohjois-Suomessa 45%,

Lisätiedot

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen Jouni Siipilehto, Harri Lindeman, Jori Uusitalo, Xiaowei Yu, Mikko Vastaranta Luonnonvarakeskus Geodeettinen laitos Helsingin yliopisto Vertailtavat

Lisätiedot

Veden kiertokulku ja maankuivatus

Veden kiertokulku ja maankuivatus Veden kiertokulku ja maankuivatus Harri Koivusalo Tutkijat ja jatko-opiskelijat Teemu Kokkonen, Juha Järvelä, Lassi Warsta, Nora Sillanpää, Hanne Laine-Kaulio, Mika Turunen, Leena Stenberg, Kaisa Västilä,

Lisätiedot

MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment

MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment D4.5.1.2 Test report Tekijät: Antti Rostedt, Marko Marjamäki Tampereen teknillinen yliopisto Fysiikan laitos PPS-M anturin hiukkaskokovaste Johdanto

Lisätiedot

versio Laatija: Juha Jämsén, Marko Keisala Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus

versio Laatija: Juha Jämsén, Marko Keisala Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus Maa-ainesten huuhtoutumisriskikartta Aineisto ja sen käyttötarkoitus Aineistossa on esitetty uomat, joissa veden laskennallinen virtausnopeus ylittää maalajin rajanopeuden. Maalajin rajanopeudella tarkoitetaan

Lisätiedot

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI

KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI KOSTEUSMITTAUSRAPORTTI Pientalontie)1)00000)Paikkakunta Asiakas%Asko%10129B Lattioiden%kosteus Heikki%Jussila 040%900%5609 heikki.jussila@vertia.fi www.vertia.fi 1)))YHTEENVETO Kohteessa%tehtiin%betonin%suhteellisen%kosteuden%mittauksia.

Lisätiedot

Korko-optioiden volatiliteettirakenteen estimointi

Korko-optioiden volatiliteettirakenteen estimointi Aalto-yliopisto Mat-2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Kevät 2010 Korko-optioiden volatiliteettirakenteen estimointi Pohjola - konserni Väliraportti Robert Huuhilo Juhana Joensuu Teppo Luukkonen

Lisätiedot

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla

Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla Metsätietee päivä, 6.0.0 Katobiomassa määrä mallitamie leimikoissa hakkuukoemittauste avulla Heikki Ovaskaie, Itä Suome yliopisto Pirkko Pihlaja, UPM Kymmee Teijo Palader, Itä Suome yliopisto Johdato Suomessa

Lisätiedot

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta

Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta Mittariaineistojen soveltaminen ja hyödyt esimerkkinä kosteikkojen seuranta Jari Koskiaho, SYKE, Vesikeskus/VMA Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15. 16.10.2013 Pyhäjärvi-Instituutti, Kauttua

Lisätiedot