VANHAT TULVASUOJELUSUUNNITELMAT

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHAT TULVASUOJELUSUUNNITELMAT"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä Viite VANHAT TULVASUOJELUSUUNNITELMAT

2 1 Päivämäärä Laatija Tarkastus Piia Sassi-Päkkilä Tarkastaja Jaana Hakola Hyväksyjä Veli-Pekka Latvala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kuvaus Selvitys vanhoista tulvasuojelusuunnitelmista Siikajoen vesistöalueella Viite

3 2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO TULVAHISTORIA SÄÄNNÖSTELYT JA JÄRJESTELYT SIIKAJOELLA TEHTYJÄ JÄRJESTELYJÄ SUUNNITELLUT HANKKEET Leuvan allas Uljuan yläosan korottaminen Mankilan tulvapenkereet Tulva-alueen (Mankilan) ohittaminen... 10

4 3 1. JOHDANTO Työ liittyy kokonaisuuteen Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvityksen laatiminen. Työssä on selvitetty aiempia suunnitelmia tulvasuojeluun ja etsitty tietoa miksi suunnitelmia ei ole toteutettu. Erityisesti on tarkasteltu Uljuan yläosan nostohanketta, Leuvan allashanketta sekä Mankilan alueen tulvapenkereitä. Työssä on käyty läpi ELY-keskuksen vanhoja asiakirjoja ja haastateltu ELY-keskuksen ja kuntien asiantuntijoita suunnitteilla olleista hankkeista. 2. TULVAHISTORIA Tulvien syitä on tutkittu Siikajoellakin jo 1700-luvulta lähtien. Mm. Kekonius (1876) on todennut lisääntyneiden tulvien olevan ihmistoimien seurausta. Alun perin metsän peittämä maa pienensi tulvia, vaikka tulvat kestivätkin kauemmin. Kun viljely levisi sisämaahan ja metsät hakattiin pelloiksi, pahenivat tulvat. Muita syitä ovat Kekoniuksen mielestä olleet myllypadot, jää, vesikasvit, huonosti hoidetut perkaukset ja liete. Samoja päätelmiä on tehnyt Hällström 1840-luvulla. Hän totesi myös Siikajoen purkavan osan vesistä Temmesjokeen kovan tulvan aikana. (Turunen 1983) Neittävän kanavaa suunniteltiin jo 1650-lvulla Oulujärvestä Siikajokeen. Hanke kuitenkin kariutui, koska sen arveltiin lisäävän Siikajoen muutenkin ankaria tulvia. Kanavaa alettiin rakentaa 1902 ja vuonna 1903 kanava oli jo puunuiton käytössä. (Turunen 1983) Siikajokilaaksossa on tehty maataloutta varten kuivatustoimenpiteitä. Myös suurin osa soista on metsäojitettu ja järviä on kuivatettu viljelymaaksi. Maankuivatukset ovat lisänneet ennestäänkin voimakkaita tulvia. Pellot sijaitsevat Siikajoen ja sen sivu-uomien varsilla. Jokien kaltevuus on pienentynyt aikain saatossa maankohoamisesta johtuen eli vesi ei virtaa mereen yhtä nopeasti kuin ennen. Maankohoaminen on osaltaan lisännyt tulvahaittoja. (Vesihallitus 1985) Ojitus nopeuttaa veden kulkua soilta vesistöön. Ojituksen jälkeen ali-, yli- ja kokonaisvalunta kasvaa ja virtaamat lisääntyvät. Metsän kasvaessa valunta vähitellen pienenee. (Vesihallitus 1985) 3. SÄÄNNÖSTELYT JA JÄRJESTELYT SIIKAJOELLA 3.1 Tehtyjä järjestelyjä Siikajoella on 1930-luvulta lähtien suoritettu vesistötöitä, joiden tärkeimpänä tavoitteena on ollut tulvahaittojen ehkäisy. Muita näkökohtia ovat olleet maa- ja metsätalouteen liittyvät kuivatukset sekä vesivoimataloudellinen käyttö. (Vesihallitus 1985) Pöyryn voimalaitos on rakennettu jo vuonna 1921 ja Ruukin voimalaitos vuonna 1941 (Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus 2011). Siikajoen keskiosan perkaus Pulkkilan, Rantsilan ja Ruukin kunnissa toteutettiin vuosina Siikajokea perattiin Hemminkosken ja Autionkosken välisellä alueella n. 27 km matkalla. Perkausmassoja nostettiin noin 1 Mm 3. (Vesihallitus 1985) Lamujoen järjestelyt käsittävät Lamujoen perkausta ( m 3 ) sekä pengerryksiä ( m 3 ), Iso ja Vähän Lamujärven säännöstelyn, Kortteisen tekojärven rakentamisen sekä kolmen säännöstelypadon rakentamisen. Järjestelyt on toteutettu vuosina (Vesihallitus 1985) Siikajoen yläjuoksun perkaus Kestilän ja Pyhännän kunnissa toteutettiin vuosina Perkauksia tehtiin 9,4 km matkalla ja ruoppausmassoja nostettiin noin m 3. Perkauksen tavoitteena oli mahdollistaa metsäojitukset Siikajoen yläjuoksulla (Alatalo 1986).

5 4 Siikajokisuuta ruopattiin kahteen otteeseen vuosina 1967 ja Tavoitteena oli parantaa veden ja jäiden kulkua tulva-aikana sekä helpottaa vesiliikennettä ja kalannousua. (Alatalo 1986) Vuosina rakennettiin Uljuan tekojärvi. Siikajoen vedet käännettiin Lämsänkosken säännöstelypadon ja 6 km pituisen uoman avulla tekojärveen. Uljuan kokonaissäännöstelytilavuus on 146 Mm 3. Tekojärveä säännöstellään Uljuan voimalaitoksen avulla ja vedet johdetaan 0,7 km pituisen kanavan kautta Lamujokeen. (Vesihallitus 1985) Lisäksi vesistössä on lisäksi säännöteltyjä järviä: Kortteisen tekojärvi sekä Iso- ja Vähä-Lamujärvi, jotka ovat luonnon järviä. Savalojan tulvahaittoja on vähennetty vuonna 1968 kaivamalla Kurunkanava Savalojasta Siikajokeen. Vuosina kanavaa on perattu. (Alatalo 1986) Luohuanjoen järjestelyjä on tehty vuonna (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011). Vuonna 1974 Pohjois-Suomen vesioikeus on kumonnut Siikajoen uittosäännön ja vahat uittopadot on määrätty purettaviksi. (Alatalo 1986) Vuolun- ja Ohtuanojan järjestelyjä on tehty vuosina (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011). Mankilanjärven vesipintaa on nostettu pohjapadolla vuonna Samalla järven vesikasvustoa niitettiin ja järven alaville rannoille rakennettiin suojapengertä noin 2,5 km. Vesipinnan nostolla pienennettiin järven luonnollista varastotilavuutta n. 2 Mm 3. (Alatalo 1986). Siikajoen vanhaan uomaan on rakennettu pohjapatoja välillä Lämsänkoski-Lamujokisuu vuosina (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2011). Pohjapatojen tarkoitus on parantaa Siikajoen ns. vähävetistä uomaa maisemallisesti, kalataloudellisesti ja virkistyskäytön kannalta. 3.2 Suunnitellut hankkeet Yleissuunnitelmia Siikajoen säännösteltävyyden parantamiseksi on tehty vuosina 1970, 1978 ja Kaikki ovat jääneet yleissuunnitelma-asteelle. (Alatalo 1986) Vuoden 1970 suunnitelmassa olivat mukana: Lamujoen säännöstelyn tehostaminen ja kanava Kortteisen altaasta Uljuan altaaseen Kurranjärven ja Järvitalonjärven säännöstely Kanava Kurranjärvestä Kärsämänojaan Paavolan tekoallas (suurempi ja pienempi vaihtoehto) Ohtuanojan kääntö Siikajokeen Revonlahden tekoallas Mulkuanjärven säännöstely ja kanava Mustamaan altaaseen Leuvan allas Pöyryn voimalaitoksen siirto Revonlahden altaan yhteyteen Hyttikosken voimalaitoksen rakentaminen Ruukin voimalaitoksen uusiminen Kurranjärven suunniteltu säännöstelytilavuus on ollut 6,1 Mm 3 ja Järvitalon järven 3 Mm 3, Paavolan tekoaltaan 33 Mm 3, Leuvanaltaan 50 Mm 3 ja Revonlahden tekoaltaan 10 Mm 3 (Vesihallitus 1978). Vuoden 1978 suunnitelmassa olivat mukana: Kurranjärven ja säännöstely ja kanava Kurranjärvestä Uljuan altaaseen Revonlahden voimalaitos ilman yläallasta Pöyryn voimalaitoksen uusiminen Länkelän voimalaitos Uljuan altaan tulokanavan vedenjohtokyvyn parantaminen Uljuan altaan yläosan korotus altaaseen tehtävällä säännöstelypadolla tai Mustaojan tekoaltaan rakentaminen Uljuan altaan kaakkoispuolelle

6 5 Vuoden 1979 suunnitelmassa olivat mukana: Leuvan altaan yhteyteen rakennettava voimalaitos Autionkosken voimalaitos Uljuan voimalaitoksen laajennus neljä säännöstelykohdetta (Leuvan ja Paavolan tekojärvet, Kurranjärven säännöstely ja Uljuan yläosan korotus) viisi voimalaitosta: Länkelä, Revonlahti, Autiokoski ja Leuva sekä Uljuan laajennus Kurrankanavan kaivu Kurranjärvestä Lämsänkoskelle Kärsämäojan kääntö Kurranjärveen 14 kpl pohjapatoja alivesipintojen nostamiseksi vähävetisiksi jäävillä jokiosuuksilla Leuvan allas Leuvan altaan suunnittelusta on ollut esillä suurempaa ja pienempää allasvaihtoehtoa. Kunta oli aikoinaan hankeen kannalla, koska rannalle olisi kaavoitettu loma-asutusta ja virkistyskäyttöä. Hanke aiheutti kuitenkin hyvin voimakasta kansalaisvastustusta. Tulvasuojelun kannalta hanke olisi ollut parempi kuin esimerkiksi myös suunnitteilla ollut Uljuan yläosan nosto. (Eero Merilän puhelinhaastattelu) Leuvan allas olisi ollut teknisesti erittäin hyvä hanke, mutta sen katsottiin aiheuttavan haittaa Liminganlahdelle. Siikajoen alaosalla oli jo Uljuasta aiheutuva kevättalvinen happiminimi, joka heikensi muutoinkin vedenlaatua. Leuvan allas olisi osaltaan vielä lisännyt happikatoa ja vedenlaadun huononemista. Suurin osa Siikajoen talviaikaisesta virtaamasta jää joen suualueelle ja vedet kerääntyvät jäänalaiseksi patjaksi, jolloin jokiveden vaikutuksen olisi arvioitu ulottuvan Hailuotoon saakka. (Alasaarela 1980) Leuvan altaan valuma-alue olisi ollut 2683 km 2, josta Uljuan valuma-alue 1453 km 2, Kortteisen 362 km 2 ja säännöstelemätöntä valuma-aluetta 868 km 2. Täyttökanava olisi rakennettu Lamujoesta, noin 1,5 km Siikajoen ja Lamujoen yhtymäkohdan yläpuolelta. Kanava olisi ollut 6 km pitkä ja sen kesäaikainen mitoitusvirtaama olisi 61,4 m 3 /s ja talviaikainen 40 m 3 /s. Leuanaltaan kohdalle jäänyt Siikajoen uoma olisi porrastettu pohjapadoilla. Ohijuoksutus Leuvan säännöstelypadolla olisi talvella ollut 0,1 m 3 /s ja kesällä 0,2 m 3 /s. Altaan säännöstelyn yläraja olisi ollut +65 ja alaraja +61. Altaan pintaala ylärajalla olisi ollut 15 km 2. Altaan keskijuoksutus marras-huhtikuussa olisi ollut m 3 /s ja kesä-lokakuussa m 3 /s. (Alasaarela 1980) Altaan vaikutuksia arvioitiin Uljuan altaasta saatujen tietojen perusteella. Allas vähentäisi veden happipitoisuutta, joka puolestaan nostaisi rautapitoisuutta ja laskisi ph:ta. Leuvanaltaan arvioitiin menevän hapettomaksi 70 vuorokaudessa jääkannen muodostumisesta, jos altaaseen ei samanaikaisesto tulisi uutta vettä. Allas olisi lisännyt veden humuspitoisuutta, mutta vähentänyt kiintoainepitoisuutta. Happiminimin aikana fosforipitoisuus olisi lisääntynyt, typen osalta olisi pitoisuuden lisäystä ollut odotettavissa koko vuoden. Typpi-fosforisuhde olisi muuttunut altaan vaikutuksesta etenkin kesäaikana (n. 6:1 7:1). Altaan rakentamisen aikana veden sameus olisi lisääntynyt. Altaalla olisi leikattu osa tulvahuipusta pois ja varastoitu vesimäärä juoksutettu talven aikana pois eli tällöin talviaikaiset ainevirtaamat olisivat kasvaneet. Lisäksi Leuvan altaan kohdan Siikajoen luonnonuoman vedenlaadun arveltiin kärsivän suhteellisen vähästä virtaamasta ja maataloudesta aiheutuvasta kuormituksesta. (Alasaarela 1980) Uljuan altaan rakentamisesta ja tästä aiheutuvasta veden samentumisesta on voinut johtua Siikajoen rapukannan silloinen tuhoutuminen. Myös happitilanteen huonontumisesta alkutalvella ja vuorokausisäännöstelystä on aiheutunut haittaa alajuoksun kalakannoille. Rakentamisen aikaisia samentumia voidaan toisaalta estää huolellisella suunnittelulla. Patoamisen jälkeiseen vedenlaatuun vaikuttaa myös turpeen nousu altaan pohjasta. Happitilannetta voidaan parantaa ilmastamalla esimerkiksi täyttökanavaan ja alapuoliseen uomaan asennettavilla hapetusportailla, mutta tällä voisi olla vaikutusta Uljuan putouskorkeuteen. (Alasaarela 1980) Muita Leuvan tekoaltaaseen liittyviä ongelmakysymyksiä olivat mm. vuorokausisäännöstely, turvelautat, rantojen käyttö ja kulkuyhteydet. (Siikajoen seurantaryhmä 1980)

7 Kuva 1. Leuvan altaan sijainti. 6

8 Uljuan yläosan korottaminen Myös Uljuan ylävesipinnan korottamista n. 1,5 metrillä on suunniteltu. Tällä olisi saavutettu noin Mm 3 lisätilavuus altaaseen (Alatalo 1986). Todennäköisesti Uljuan yläosan lisäsäännöstely olisi edellyttänyt Kurrajärven kääntämistä Uljuaan, jotta yläosan varastotila olisi saatu jo kevätvesistä täyteen. Uljuan yläosa olisi antanut noin 0,75 m 3 /s lisävirtaaman Siikajoen voimalaitoksille. (Oy Vesirakentaja 1980) Uljuan yläosan korotusalueen pinta-ala olisi ollut 1450 ha ja tulvia hanke olisi poistanut Mankilasta noin 1200 ha:n alueelta. Hankkeen muina hyötyinä arvioitiin mm. metsäojitusmahdollisuuksien paraneminen, koska altaaseen olisi saatu varastoitua metsäojituksista aiheutunut nopeutuva valunta, alivirtaaman lisäys alapuolisessa Siikajoessa sekä hyötyjä virkistyskäytölle ja kalastukselle. Myös hankeen työllistävä vaikutus olisi ollut noin 250 henkilötyövuotta. Rahallisena arvona hankeen kokonaishyödyksi oli arvioitu 26 miljoona markkaa ja investointikustannuksiksi 20 miljoonaa markkaa (Vesihallitus, Oulun vesipiirin vesitoimisto). Karkeasti nykyrahaksi muutettuna hyödyt olisivat noin 7 M ja investointikustannukset 5,5 M. Kesällä 1970, heti altaan ensimmäisen täytön jälkeen, havaittiin Uljuanojassa veden samentumista. Vuotokohta oli paalulla 5+30 ja syynä oli sisäinen eroosio tiivistysosan yläpinnalla. Kohta korjattiin sementillä injektoimalla. (Kirves 2010) Voimalaitoksen alakanavan kallio-osuuden päättymiskohdassa, noin 100 metriä voimalaitoksesta ja Tulisaaren maapadosta oli esiintynyt kirkasta vuotoa koko altaan olemassaolon ajan. Keväällä 1990 samassa kohdassa vuoto havaittiin sameaksi ja tutkimukset vuotokohdan löytämiseksi aloitettiin heti. Tutkimuksissa löydettiin läheltä maapatoa altaan pohjalta kolmen metrin läpimittaisia ja usean metrin syvyisiä kuoppia. Kuoppien pääteltiin syntyneen sen seurauksena, että maa-ainesta oli veden mukana kulkeutunut padon alapuolella sijaitsevien kalliorakojen kautta. Väriainekokeilla todettiin kuopista olevan suora yhteys samentuneen vuodon havaintopaikkaan. Altaan vesipinta alennettiin nopeasti ja kuoppien täytteeksi ajettiin maamassoja. (Kirves 2010) Kahden viikon kuluttua altaanpuoleinen luoheverhous vajosi nopeasti noin seitsemän metrin matkalla ja noin 50 metrin etäisyydellä voimalaitoksesta. Samalla vuotoveden määrä kasvoi noin 100 litraan sekunnissa. Moreenin siirto vuotokohtaan aloitettiin mahdollisimman nopeasti. Vauriokohdalta löydettiin vinosti alaspäin tiivistesydämen läpi kulkeva suodatinsoran täyttämä eroosiokanava. Vaurion kohdalla peruskallio oli rikkonaista ja rapautunutta. Lisäksi laboratoriokokeissa pohjamoreeni osoittautui erittäin herkäksi sisäiselle eroosiolle. (Kirves 2010) Varsinaista yksittäistä syytä Uljuan altaan yläosan korottamishankeen hylkäämiseen ei ELYkeskuksen arkistomateriaalienkaan perusteella löytynyt. Arkistomateriaalin perusteella Leuvanaltaan suunnitelmia oli viety kuitenkin huomattavasti pidemmälle ja tutkimuksia tehty laaja-alaisesti. Ilmeisesti Uljuan yläosan korotuksella ei olisi vaikutettu Siikajoen keskiosan tulviin riittävän tehokkaasti ja Leuvanallas olisi puolestaan ollut Mankilan tulvasuojelun kannalta paras vaihtoehto. Uljuan korotuksella olisi vaikutettu lähinnä tulvan kestoon. (Siikajoen seurantaryhmä 1980, Eero Merilän puhelinhaastattelu) Kysymyksiä Uljuan yläosan nostosta olivat herättäneet myös välipadon linjaus ja tiestö sekä mahdolliset turvelautat (Siikajoen seurantaryhmä 1980). Myös Uljuan altaasta aiheutuneet talviaikainen hapettomuus, vedenlaadun heikkeneminen, kalojen makuongelmat, rapukannan kuoleminen, rantojen käytön hankaloituminen ja mahdolliset rantavyörymät, korvaukset jne. ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet hankkeesta luopumiseen. Lisäksi patoturvallisuusasiat ja Uljuan padoilla sattuneet patovauriot ovat voineet vaikuttaa päätöksiin ja mielipiteisiin. Hanke kaatui yleiseen mielipiteeseen ja etenkin kestiläläiset pelkäsivät Kestilän tulvien lisääntymistä. (Eero Merilän puhelinhaastattelu). Täällä hetkellä, karttatarkastelun perusteella, Uljuan vesipinnan nostaminen 1,5 m (lukemasta N60 +79,2 m lukemaan +80,7) aiheuttaisi noin 10 rakennuksen jäämisen vesirajan alapuolelle. Kiinteistöjä alueella on useita kymmeniä (n eri tilaa).

9 Mankilan tulvapenkereet Siikajoen keskiosan pengerrysmahdollisuuksia on tutkittu opinnäytetyössä (Alatalo) vuonna Mankilan tulva-alueella Siikajoen rantaäyräät ovat riittävän korkeita, mutta jokeen laskevien kuivatusojien kautta vesi pääsee pelloille ja metsiin. Joen etelän puolella Savalojan tulvavesiä purkautuu Pasonjärven pohjoispäästä pelloille. Kun vesi nousee Siikajoessa tarpeeksi, kääntyy Pasonojan virtaussuunta joesta järveen ja vettä tulvii Kaivosoja-Linnan ojan alueelle. Sieltä vesi työntyy edelleen Paskaojan ja Jylhynojan alueille (kuva 2). Pohjoispuolella Mankilanjärven alueen tulvat johtuvat Kärsämänojan tulvavesistä sekä Siikajoen vedestä, mikä virtaa Iso-ojan kautta järveen tulva-aikana (kuva 3). Harjunivassa mitattuna jo 200 m 3 /s virtaama aiheuttaa tulvimista Mankilan pelloilla. (Alatalo 1986) Pengerrysalueita oli suunniteltu viisi: pohjoispuolen alue, Jylhynojan alue, Paskaojan alue, Kaivosojan alue ja Järvenpuoleinen alue. Koska penkereillä estetään veden varastoituminen pelloille tai alaville alueille, joen virtaama kasvaa ja vesipinta vastaavasti nousee. Pengerryksestä aiheutuva virtaaman lisäys nostaisi vesipintoja alapuolisella jokiosuudella ja Paavolan alueen tulvakorkeudet nousisivat noin cm suurilla tulvilla ja noin 10 cm keskimääräisellä tulvalla. Yläjuoksulla vaikutus yltäisi korkeintaan Nivankoskelle. Pengeralueiden sisäpuolinen kuivatus olisi hoidettu ojituksella ja pumppaamoilla. Penkereillä ja Siikajokeen laskevien ojien tukkimisella olisi estetty joen tulvavesien pääsy pengerrysalueille. Varsinaisia joenvarsipenkereitä ei olisi tarvinnut rakentaa. Poikkeuksellisessa tulvatilanteessa (HQ1/20 tai jääpato) vettä olisi johdettu Pasonjärven pohjoispuolen ja Kaivosojan pengerrysalueelle, jonne saataisiin varastotilavuutta 3,2 Mm 3. (Alatalo 1986) Koko hankeen rakennuskustannusarvio on ollut 14,2 milj. markkaa ja käyttökustannukset markkaa. Nykyrahaksi muutettuna rakennuskustannukset ovat noin 3,7 milj. ja käyttökustannukset Saataviksi hyödyiksi (sadonlisäys, maatalouden kustannussäästöt, muut kustannussäästöt) on arvioitu koko hankkeelle noin 10,25 milj. markkaa. Kustannuksissa ei ole huomioitu mahdollisia tulvavahinkokorvauksia alapuolisella jokiosuudella. Paavolan alueella olisi selvitettävä uhkaako tulvavesi rakennuksia. Tulvasuojelun kustannuskerroin hankkeelle on noin 1,43 eli hanke on todettu taloudellisesti kannattamattomaksi. (Alatalo 1986)

10 9 Kuva 2. Mankilan tulvien leviäminen Siikajoen eteläpuolella (peruskarttarasteri 1: Maanmittauslaitos 9/2013). Kuva 3. Mankilan tulvien leviäminen Siikajoen pohjoispuolella (peruskarttarasteri 1: Maanmittauslaitos 9/2013).

11 Tulva-alueen (Mankilan) ohittaminen Alatalon pengerrysvaihtoehdon aikana 80-luvulla on yleisötilaisuudessa noussut esille ohitusoja Savalojasta Saarikosken alapuolelle. Ajatus on kuitenkin huomattavasti vanhempi ja ollut esillä aiemminkin. Oja nopeuttaisi vesien siirtymistä pois Mankilan tulva-alueelta. Investointi todettiin kuitenkin kannattamattomaksi, koska ojan pituus on noin 11 km ja kaivettavia massoja muodostuisi vähintään m 3. Mitoitusvirtaamaksi on suunniteltu 20 m 3 /s ja ohitusojan on suunniteltu tulvivan alueella oleville suoalueille. Suot Pikarineva ja Matkusneva ovat tällöin kuuluneet valtakunnalliseen soiden suojeluohjelmaan. Nykyisin osa Matkusneva-Ukonvaajannevasta on Natura-aluetta ja Pikarineva- Siltaneva-Matkusneva kuuluvat soidensuojeluohjelmaan. Siltoineen hanke olisi maksanut noin 6-8 milj. markka eli nykyrahassa noin 1,6 2,1 milj. (Kokonaiskustannusindeksi 1990/2012 heinäkuu 153,8). Lähteet: Alasaarela, E Ennuste Leuvan altaan vaikutuksesta Siikajoen veden laatuun. Pohjois-Suomen vesitutkimustoimisto. 53 s. Alatalo Hannu Siikajoen keskiosan pengerrysmahdollisuudet. Diplomityö. Oulun yliopisto. Rakentamistekniikan osasto. 79 s. Kirves Risto Häiriötilanteet Suomen padoilla. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 43 s. Saatavissa: Merilä Eero Puhelinhaastattelu. Haastattelijana Piia Sassi-Päkkilä, Ramboll Finland Oy. Oy Vesirakentaja Siikajoen järjestely. Voimatalous- ja säännöstelysuunnitelma. Helsinki Pohjois-Pohjamaan ELY-keskus Tulvariskien alustava arviointi Siikajoen vesistöalueella. POPELY/107.02/2011. Siikajoen seurantaryhmä Siikajoen veistöjärjestelyt, Leuvan tekojäjärvisuunnitelma. Pöytäkirja Turunen Harri. Siika-, Pyhä- ja Kalajoen vesien käytön historia. Vesihallitus. Helsinki Vesihallitus, Oulun vesipiirin vesitoimisto. Siikajoen järjestelyjen täydennys. TN:o 145 Ouv 1:2.Siikajoki, Ruukki, Rantsila, Pulkkila, Kestilä. Tiivistelmä. Vesihallitus Siikajoen vesiensuojelusuunnitelma. Työryhmän ehdotus. Nro 357. Helsinki. 191 s.

57 Siikajoen vesistöalue

57 Siikajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 133(196) 57 Siikajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 318 km 2 Järvisyys 2,2 % Vesistönro Vesistö + hanke Rakennetut MW GWh/a 57 Siikajoen vesistöalue 4,7 15,7

Lisätiedot

Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvitys. Yleisötilaisuus 26.2.2014

Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvitys. Yleisötilaisuus 26.2.2014 Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämisselvitys Yleisötilaisuus 26.2.2014 Tavoite Pyritään varautumaan äkillisiin ja voimakkaisiin tulvatilanteisiin sekä pitkäaikaisiin virtaamien muutoksiin

Lisätiedot

SIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA

SIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.6.2014 Viite 1510007427 TULVAVESIEN PIDÄTYSMAHDOLLISUUDET SIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA 1 Päivämäärä 11.6.2014 Laatija

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 10.10.2014 Viite 1510007427 RUUKINKOSKEN POHJAPADON VAIKUTUS MANKI- LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN

Lisätiedot

MUISTIO. Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen ja Mankilan tiestöselvitys, tiedotustilaisuus

MUISTIO. Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen ja Mankilan tiestöselvitys, tiedotustilaisuus MUISTIO Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittäminen ja Mankilan tiestöselvitys, tiedotustilaisuus Aika ja paikka: 16.12.2014 Klo 9.00-, Siikalatvan kunta, Rantsila Gananderin koulu Läsnäolijat:

Lisätiedot

49 Perhonjoen vesistöalue

49 Perhonjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 117(196) 49 Perhonjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 2 524 km 2 Järvisyys 3,4 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 32, Murikinkoski rautatiesilta Vesistönro

Lisätiedot

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen Liite ELY-keskuksen ja kuntien väliseen puitesopimukseen 1. Johdanto Karvianjoen vesistön säännöstelyjen kehittämistarkastelut toteutettiin pääosin

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

44 Lapuanjoen vesistöalue

44 Lapuanjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 109(196) 44 Lapuanjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 122 km 2 Järvisyys 2,9 % Yleistä Lapuanjoki alkaa Alavudenjärvestä ja virtaa Alavuden, Kuortaneen, Lapuan,

Lisätiedot

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015 Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta

Lisätiedot

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

42 Kyrönjoen vesistöalue

42 Kyrönjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 104(196) 42 Kyrönjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 923 km 2 Järvisyys 1,2 % Vesistönro Vesistö + laitos Rakennetut MW GWh/a 42 Kyrönjoen vesistöalue 17,5 50,8

Lisätiedot

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet Pohjois-Savon ELY-keksus, Tuulikki Miettinen 10.7.2012 1 Aiemmat hankkeet Järvet laskettu vuonna1909 laskun

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen.

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen. 1 Täydentävä suunnitelma aiemmin 9.4.2015 päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen. Maveplan on laatinut vuonna 2015 siivouskaivusuunnitelma aiemman 1992 Suomen salaojakeskus Oy:n

Lisätiedot

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi Yleissuunnitelma Sisällysluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... 3 1.1 Sijainti... 3 1.2 Maastotutkimukset... 4 1.3 Hankkeen tausta ja tavoitteet...

Lisätiedot

VUODEN 2012 TULVAVAHINGOT JA TOIMINTA TULVATILANTEESSA

VUODEN 2012 TULVAVAHINGOT JA TOIMINTA TULVATILANTEESSA Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 23.6.2014 Viite 1510007427 VUODEN 2012 TULVAVAHINGOT JA TOIMINTA TULVATILANTEESSA 1 Tarkastus 17.6.2014 Päivämäärä

Lisätiedot

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO Esiselvitys 30309-P11912 16.9.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Esiselvitys 1 ( 12 ) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...

Lisätiedot

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen Yleisötilaisuus 21.3.2013 Siilinjärven kunnantalo Taustaa Järvet on laskettu vuonna1909 Perustuu kuvernöörin päätökseen 30.11.1909

Lisätiedot

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue

67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 165(196) 67 Tornionjoen Muonionjoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 40 131 km 2 Suomen puolella 14 280 km 2 Järvisyys 4,6 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987)

Lisätiedot

Juha Laasonen 26.8.2013

Juha Laasonen 26.8.2013 1 (6) LOHIJÄRVEN MAAPADON MÄÄRÄAIKAISTARKASTUS V.. PTL 19.2 MUKAINEN YHTEENVETO EDELLISEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSEN JÄLKEEN TEHDYISTÄ TÖISTÄ, TARKASTUKSISTA JA MITTAUKSISTA SEKÄ ALUSTAVA ARVIO PADON KUNNOSTA

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen

1) Tulvavahinkojen väheneminen LAPUANJOEN TULVATYÖPAJA III 14.4.214, TAUSTA-AINEISTO JA KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen ja erityiskohteiden suojaus penkereillä VE 3 Lapuan taajama 1/5 1/1 1/25 Muut alueet hyvä hyvä koht

Lisätiedot

KIVI- JA LEVALAMMEN TILANNEKATSAUS. Tuuli Saari Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

KIVI- JA LEVALAMMEN TILANNEKATSAUS. Tuuli Saari Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus KIVI- JA LEVALAMMEN TILANNEKATSAUS Tuuli Saari Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Närpiönjoen vesirakenteiden historiaa, osa 1 Jurvanjärven (1 400 ha) ja Tainusjärven ( 550 ha) kuivattaminen viljelysmaaksi ja

Lisätiedot

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset 4.6.2014, Hämeenlinna Petra Korkiakoski Sivu 1 4.6.2014 Petra Korkiakoski, OPET-hanke OPET - Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus

Lisätiedot

Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä)

Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä) Sivu 1 / 4 Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä) 1. Yleistä Kiljanrannan kyläyhdistys ry on tilannut Maveplan Oy:ltä

Lisätiedot

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma PEKKA TAHTINEN 17610 AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO Padaslokl, Auttolnen Yleissuunnitelma Si sällvsluettelo 1. Suunnitelman tavoitteet ja taustatiedot... '...'..'...'...'.. '..3 1.1 Sijainti......3ja4

Lisätiedot

LOHIJÄRVEN RANTAPALSTOJEN OMISTAJAT LOHIJÄRVEN PADON TURVALLISUUSSUUNNITELMA

LOHIJÄRVEN RANTAPALSTOJEN OMISTAJAT LOHIJÄRVEN PADON TURVALLISUUSSUUNNITELMA Raportti 1 (6) LOHIJÄRVEN RANTAPALSTOJEN OMISTAJAT LOHIJÄRVEN PADON TURVALLISUUSSUUNNITELMA Raportti 2 (6) 1 JOHDANTO Lohijärven rantapalstojen omistajien yhteisesti omistama Lohijärven maapato sijaitsee

Lisätiedot

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki

Lisätiedot

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Järvikunnostushankkeen läpivienti Järvikunnostushankkeen läpivienti Vesistökunnostushankkeen vaiheet Lähtökohtana tarve kunnostukseen ja eri osapuolten intressit Hankkeen vetäjätahon löytäminen Suunnittelun lähtötietojen kokoaminen ja

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA TOIMENPIDESELITYS 29.9.2014 Heli Kanerva-Lehto, Jussi Niemi, Heidi Nurminen 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualueen kuvaus Paskajärvi sijaitsee

Lisätiedot

ISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET

ISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Alustava selvitys Päivämäärä 11.9.2014 Viite 1510007427 ISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET 1 Tarkastus 16.6.2014 Päivämäärä 11.9.2014 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? 2.4.2014 Pöyry Finland Oy 2.4.2014, Pöyry Finland Oy 1 Perinteinen Kokonaisvaltainen Tavoitteet Menetelmät Tulvasuojelu Kuivatus Esteettisyys Maankäytön tehostaminen

Lisätiedot

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Liite 17.12.2007 64. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus Kosteikot pidättävät tehokkaasti pelloilta valtaojiin

Lisätiedot

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset

Lisätiedot

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014

HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 HYDRO-POHJANMAA 1.11.2012 31.12.2014 Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy, Elintarvike ja Maatalous Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Luonnonvara-alan yksikkö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Lisätiedot

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m2 +85. ljhs +80. ljhs ljhs. i=0.001. i=0.0005 lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m2 +85. ljhs +80. ljhs ljhs. i=0.001. i=0.0005 lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan Uoma 3 Rumpukoko 600 mm F=0.30 km2 HQ=0.12 m3/s v=0.37m/s t=0.32 m A=0.4 Rumpukoko 800 mm F=0.8 km2 HQ=0.24 m3/s v=0.33 m/s t=0.48 m/s 0.75 m2 1+25 yl tien runpu ei toim enpiteitä 3+25 silta vesijuoksu

Lisätiedot

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta

Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Porin tulvasuojelusta 1 Tulvista ja tulvavaarasta 2 Mahdollinen tulva-alue 50 km 2 3 Pahimmat tulvat ja tulvavaaratilanteita *) 1899 kevät, ns. valapaton tulva 1924 kevät

Lisätiedot

HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS

HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS Vastaanottaja Hollolan kunta Asiakirjatyyppi Tilanvaraussuunnitelma Päivämäärä 7.12.2016 Viite 1510030125 HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS Päivämäärä 7.12.2016 Laatija

Lisätiedot

Eurajoki viemäristä lohijoeksi?

Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Eurajoki viemäristä lohijoeksi? Teija Kirkkala 3.2.2015 1 2 Ominaispiirteitä valuma-alueen pinta-ala 1336 km 2 joen pituus 52 km järvisyys 13 % peltojen osuus Pyhäjärven alapuolella 28 % metsiä (kangasmaita)

Lisätiedot

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella Vesistökunnostuspäivät 13.-14.6.2017, Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Valuma-alue 380 km 2 Pituus n. 40 km Laskee Suomenlahteen Haminassa

Lisätiedot

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU

SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 10642 SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU OSA I VESISTÖTARKKAILU 2012 AHMA YMPÄRISTÖ OY ii SIIKAJOEN YHTEISTARKKAILU 2012 OSA I: VESISTÖTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy 30.4.2013 Jyrki Salo, FM SISÄLLYS 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry

Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistys ry Kaveri III projekti 2008-2011 http://www.karhoismajanvesireitit.com Karhoismajan vesireittien toiminta-alue Kunnostushankkeiden aloitus Karhoismajan vesireittien

Lisätiedot

ULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO

ULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Yhteenvetoraportti Päivämäärä 09/2014 SIIKAJOEN TULVARISKIEN HALLINNAN JA SÄÄNNÖSTELYN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ULJUAN ASUKASKYSELYN YHTEENVETO

Lisätiedot

Projekti Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelman laatiminen, suunnittelupalaveri

Projekti Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelman laatiminen, suunnittelupalaveri MUISTIO Projekti Siikajoen tulvariskien hallinnan ja säännöstelyn kehittämissuunnitelman laatiminen, suunnittelupalaveri Paikka Ramboll Finland Oy, Kiviharjuntie 11 Päivämäärä 7.5.2014 (klo 9-12) Läsnäolijat

Lisätiedot

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset

Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Vesilaki 2011 ja metsäojitukset Puron ja noron luonnontilan turvaaminen Vähäinen ojitus Ilmoitusmenettelystä Pekka Kemppainen Maa- ja metsätalousministeriö Metsätalouden vesiensuojelupäivät Saarijärvi

Lisätiedot

+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77.

+77.75 +77.91 +77.97 +77.70 +77.93 +78.03 +77.95 +81.03 56.25 76.25 +77.82 +77.79 +78.27 +77.78. Op+76.60 +77.95 +77.63 +77.77 +77. +77.93 +77.94 Rummunharja+78.42 78.73 +78.49Op+76.57 +78.7 +77.82 +77.85 +77.93 6 1 Uoma 6a+77.75 +78.17 +77.91 +78.12 7 2 1 8 3 2 9 +77.57 Eristysoja +81.3 +78.3 Op+76.3 +77.95 +77.65 +77.68 +77.66 +77.82

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus Tuen vaatimukset Valuma-alueelta löydyttävä vähintään 10 % peltoa Kosteikon ja jo olemassa olevien kosteikkojen yhteispinta-ala vähintään 0,5 %

Lisätiedot

Maankohoaminen saaristossa

Maankohoaminen saaristossa Maankohoaminen saaristossa KALVOSARJA 4 1) Ylempi ilmakuva esittää rantaviivaa 1940 luvun loppupuolelta läheltä Siiponjoen suistoa. Maankohoaminen ja joen mereen kuljettama irtain maaaines siirtää rantaviivaa

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014

SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 3697 SEINÄJOEN SEURAKUNTA NURMON HAUTAUSMAAN LAAJENNUKSEN POHJATUTKIMUS POHJATUTKIMUSSELOSTUS 27.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ JA SUORITETUT TUTKIMUKSET 1 2. TUTKIMUSTULOKSET 1 2.1 Rakennuspaikka

Lisätiedot

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 LAUSUNTO 1 (2) Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen 23.02.2009 KOLLAJAN ALLAS Lausunto hankkeen vaikutuksista jääolosuhteisiin Iijoella Haapakosken voimalaitoksen yläpuolisella ns. luonnonuomalla

Lisätiedot

Patorakenteiden periaatekuvia

Patorakenteiden periaatekuvia Patorakenteiden periaatekuvia Piirrokset: Jari Kostet, MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri Hepo-Oja, Jarkko Nurmi, Reijo Orava, MKJ Patorakenteet Munkin ja tulvauoman sijoittaminen

Lisätiedot

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet Kuva: Petra Korkiakoski Sivu 1 15.11.2013 Esityksen sisältö Valuma-aluetason suunnitelmien sisältö Ojien inventointi ja kunnostustarpeen arviointi

Lisätiedot

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä 16.4.2013 Antti Leinonen Suomen metsäkeskus 1 Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1994/1996) Laki (1994/1996) voimassa

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 272/2014 Marjo Ahola, OTSO Metsäpalvelut Kymijoen vesi jaympäristö ry SISÄLLYS 1 SOMPASEN VALUMA-ALUE

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen

Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen 1 Teuvan kunta Etelä-Pohjanmaan Euroopan yhteisö Liitto Rakennerahastot Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen 2 Hankkeen tausta Teuvanjoki saa alkunsa Teuvan kunnan pohjoisosasta ja laskee Karijoen kunnan

Lisätiedot

ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT

ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Veli Pekka Latvala 2.10.2014 ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT Siikajoen vesistöalueella sijaitsee neljä säännösteltyä järveä. Vesistöalueella käytettävissä oleva

Lisätiedot

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012

Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012 Luonnonmukainen peruskuivatus Jukka Jormola, SYKE Ahlman 17.2. 2012 valtaojien kaivu Sisältö Luonnonmukaisen vesirakentamisen periaatteet Peruskuivatus ja maatalouspurojen kunnostus Kosteikot maatalouden

Lisätiedot

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO Eriika Lundström, Anni Karhunen, Ilkka Myllyoja KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO 1. Yleistä Luontaiset kosteikot ovat vähentyneet tehostuneen kuivatuksen ja ojituksen kautta. Kosteikot edistävät

Lisätiedot

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17 Hirsjärvi Kosteikkosuunnitelma Työnum. 17 Suunnittelukohteen nimi ja osoite Pvm. Hirsjärvi Kiinteistötunnus: 834-413-1-117 31.10.2013 Työn ja piirustuksen numero Piirustuksen sisältö Työnumero: 17 Kosteikkosuunnitelma

Lisätiedot

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus SISÄLTÖ VIRTAAMA Mikä se on ja miten se lasketaan? Virtaamien vaihteleminen Minimivirtaamat luonnon

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta OK Ojat kuntoon Ruoka, työllisyys, puhtaat vedet ja puhdas ympäristö Kokonaisvaltainen vesienhallinta Kokonaisvaltainen vesienhallinta koostuu toimenpiteistä

Lisätiedot

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus. Hulevesitarkastelu Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus talvi 2015 v.2 SISÄLLYS Hulevesien hallinta 2 Kaavoitettavan alueen sijainti 2 Valuma-alue 3 Hulevedet kaava-alueella 4 Hulevesimäärät 5-6 1 HULEVESIEN

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla KYRÖNJOEN TULVATYÖPAJA III 31.1.2014, KYSELYLOMAKE 1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla VE1 Pengerrysalueiden muutos 1/50 1/100 1/250 hyvä hyvä/ koht huono Muut alueet

Lisätiedot

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä 25.11.2013 Vesiasetus 11 Työkohteista sekä rakennelmista ja laitteista laadittavat piirustukset Alueesta, jolle vesitaloushankkeen

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta 8.6.2012 Lisätietoa TASO-hankkeen sivuilta: www.ymparisto.fi/ksu/taso - muokattavat omavalvontalomakkeet - tiivistetyt vesiensuojelusuositukset - diaesitykset

Lisätiedot

Pyhäjoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma

Pyhäjoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma Pekka Leiviskä ja Veli-Pekka Latvala Pyhäjoen vesistön tulvantorjunnan toimintasuunnitelma 13.11.2009 POHJOIS-POHJANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS 2 Kannen kuva: Haapaveden turvevoimala kevään 2000 tulvalla. Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke Maaseuturahasto Peruskuivatushankkeet on toteutettu valtion työnä kunnossapitovastuu on jäänyt ojitus-, yms. yhtiöille yhtiöitä on Kaakkois-Suomessa noin 4000

Lisätiedot

EKOKYMPPI VESIEN HALLINNAN KE- HITTÄMINEN 2011

EKOKYMPPI VESIEN HALLINNAN KE- HITTÄMINEN 2011 LIITE 15 Vastaanottaja Kainuun Jätehuollon Kuntayhtymä, Ekokymppi Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Lokakuu, 2011 EKOKYMPPI VESIEN HALLINNAN KE- HITTÄMINEN 2011 EKOKYMPPI VESIEN HALLINNAN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Kokonaiskuormituksesta hajakuormituksen osuus on fosforin osalta n. 60 % ja typen osalta n 80% (SYKE tilastot) Fosfori Typpi Toimenpiteiden kohdentaminen

Lisätiedot

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 Isonkyrön kunta KYRÖÖNTIE Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv 177-845 SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS 24.04.2015 muutos 26.6.2015 SISÄLLYS 1. YLEISTÄ... 3 2. LÄHTÖTIEDOT... 4 3. SUUNNITELLUT PERUSRATKAISUT...

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Sauvon Härmälän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi

Lisätiedot

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen 8.12.2011 MIKSI KOSTEIKKOJA? vesiensuojelutoimia pitää tehdä, vedet eivät ole kunnossa, kosteikko

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA

ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Asikkalan kunta Asiakirjatyyppi Vesihuollon yleissuunnitelma Päivämäärä [Month, year] Viite LUONNOS 10.1.2012 ASIKKALAN KUNTA URAJÄRVEN VESIHUOLLON YLEIS- SUUNNITELMA LUONNOS ASIKKALAN KUNTA

Lisätiedot

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja 13.6.2014

Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia. Baltic Compact työpaja 13.6.2014 Yhteistyöllä kosteikko ideasta toteutukseen - onnistumisia Baltic Compact työpaja 13.6.2014 Vedenhallinta- ja kosteikkohankkeiden onnistumisen eväät ensimmäiseen ideaan suhtautuminen - positiivinen maanomistajien

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma 30309-P11912 FCG Finnish Consulting Group Oy Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO Rakennussuunnitelma 30309-P11912 ENNAKKOKOPIO 10.6.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Rakennussuunnitelma I 10.6.2011 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Lapuanjoen vesistöalueella

Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Lapuanjoen vesistöalueella Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Lapuanjoen vesistöalueella Työpaja 1 11.9.2013 Katja Haukilehto 11.3.2014 Tulvariskien hallinnan toimenpiteet Suunnittelua sekä tulvasuojelu- ja järjestelytöitä tehty

Lisätiedot

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011 Sähkökoekalastukset suoritettiin elosyyskuun aikana Sähkökoekalastettujen alueiden (8 koealaa) yhteenlaskettu pintaala oli 1664,5 m 2 Koealojen keskikoko

Lisätiedot

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Kotiseutukosteikko Life hanke Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti Salon Järvelän kosteikon perustaminen Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi www.riista.fi

Lisätiedot

KORTTEISEN TEKOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN LOPETTAMINEN, KALATIEN, POHJAPADON JA SILLAN RAKENTAMINEN, MUUTOSSUUNNITTELUN TIEDOTUSTILAISUUS

KORTTEISEN TEKOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN LOPETTAMINEN, KALATIEN, POHJAPADON JA SILLAN RAKENTAMINEN, MUUTOSSUUNNITTELUN TIEDOTUSTILAISUUS 4.10.2013 KORTTEISEN TEKOJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN LOPETTAMINEN, KALATIEN, POHJAPADON JA SILLAN RAKENTAMINEN, MUUTOSSUUNNITTELUN TIEDOTUSTILAISUUS Hanke: Paikka: Aika: Läsnä: Kortteisen tekojärven säännöstelyn

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA

PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA LIITE 1 1/1 K alajoen k aupunki K alajoen keskustan osayleisk aava PLASSINPUISTO YLEISSUUNNITELMA TUTKIELMA YLEISKAAVAA VARTEN 17.10.01 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNK ATU 11-1 F 6 FIN-0010 HELSINKI FINLAND

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta

TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta TIIRAN UIMARANTAPROFIILI Nurmijärven kunta 2 Tiiran uimarantaprofiili SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot 1.3 Uimarantaa

Lisätiedot

Viranoja muuttaa muotoaan

Viranoja muuttaa muotoaan Sivu 1 / 5 Kolme laskeutusallasta valmistunut Viranoja muuttaa muotoaan Karhoismajan vesireittien kunnostusyhdistyksen suurimpiin yksittäisiin hankkeisiin kuuluva Viranojan/ Pikku-Hapuan laskeutusallas

Lisätiedot

OULUJOEN - IIJOEN VESIENHOITOALUEEN TOIMENPIDEOHJELMA 2010 2015. Osa 2. Vesienhoitoalueen eteläiset vesistöt

OULUJOEN - IIJOEN VESIENHOITOALUEEN TOIMENPIDEOHJELMA 2010 2015. Osa 2. Vesienhoitoalueen eteläiset vesistöt OULUJOEN - IIJOEN VESIENHOITOALUEEN TOIMENPIDEOHJELMA 2010 2015 Osa 2 Vesienhoitoalueen eteläiset vesistöt Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 OSA-ALUEEN YLEISKUVAUS... 2 3 VESIEN KUORMITUS JA MUU MUUTTAVA TOIMINTA...

Lisätiedot

Kolmen helmen joet hanke

Kolmen helmen joet hanke Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi

Lisätiedot

SIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA

SIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA Vastaanottaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 26.9.2014 Viite 1510007427 TOIMENPITEET TULVARISKIEN VÄHENTÄMISEKSI SIIKAJOEN VESISTÖALUEELLA 1 Tarkastus 23.09.2014 Päivämäärä

Lisätiedot

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET

PISPALAN KEVÄTLÄHTEET FCG Finnish Consulting Group Oy Tampereen kaupunki 1 (1) PISPALAN KEVÄTLÄHTEET MAASTOTYÖ Kuva 1 Lähteiden sijainti kartalla Pispalan kevätlähteiden kartoitus suoritettiin 20.4.2011, 3.5.2011 ja 27.5.2011.

Lisätiedot