Sotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta 1939 45"

Transkriptio

1 Sotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta Toimittaja: Antti Kangaskesti Joroisten miehet talvi-ja jatkosodassa: Filosofian maisteri Eero Lappi Matrikkelitiedot: Joroisten Sotaveteraanit ry Kustantaja: Joroisten Sotaveteraanit ry

2 2 Etukannen kuva: Veteraanien Tammenlehvätunnus. Om. Joroisten Sotaveteraanit ry. Takakannen kuva: Sotilaiden kotiinpaluu, yksityisarkisto Esilehtien kartat: Talvisodan taisteluja ja Jatkosodan hyökkäystaisteluja -teoksista. Julkaisulupa: Affecto Finland Oy, Lupa L7232/07 Matrikkelin henkilötiedot ja kuvat: Sota-arkisto, Joroisten seurakunnan arkisto ja yksityiset henkilöt

3 Sisällysluettelo 3 Lukijalle Antti Kangaskesti 5-6 Kunnianosoitus veteraaneille kansanedustaja Katri Komi 7-8 Joroisten kunnan tervehdys kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reima Härkönen 9-10 S oon suuremmas käres. vs. kirkkoherra Soile Palmu JOROISTEN MIEHET TALVI- JA JATKOSODASSA Fil.maisteri Eero Lappi Talvisodan poliittinen tausta Eero Lappi Ylimääräiset harjoitukset (YH) Eero Lappi Suomen puolustusvoimat talvisodan alkaessa Eero Lappi Joroisten miesten joukko-osastot ja niiden perustaminen Eero Lappi Suomi talvisodassa Eero Lappi Joroislaiset talvisodassa Eero Lappi Välirauhan aika Eero Lappi Puolustusvoimien valmius ja ryhmitys välirauhan aikana Eero Lappi Jatkosota syttyy Eero Lappi Joroislaiset lähtevät jatkosotaan Eero Lappi Jatkosodan hyökkäysvaihe Eero Lappi Joroislaisten sotatie jatkosodan hyökkäysvaiheessa Eero Lappi Jatkosodan asemasotavaihe Eero Lappi Joroislaiset asemasodassa Eero Lappi Venäläisten suurhyökkäys ja torjuntataistelut Eero Lappi Joroisten miehet Neuvostoliiton suurhyökkäyksen melskeissä Eero Lappi Aselepo ja kotiuttamiset Eero Lappi Lapin sota Eero Lappi Joroisten lentokenttä talvi-ja jatkosodassa Eero Lappi Sodan uhrit Eero Lappi 41-42

4 4 Lähteet Eero Lappi 42 MUISTOJA SODASTA JA SEN VAIKUTUKSISTA Jalkaväen kenraali Kaarlo Heiskanen Sulo Kiuru muistelee Sulo Kiuru Esitys matrikkelikirjaan ja sotakokemukset. Arvo Kuusikko Maalaistytön muistelmia talvi-ja jatkosodan ajoilta Aino Hämäläinen Koulupojan sota Heikki Hintikka Sota-aika pienen pojan silmin Olavi Hyvönen Isät ja pojat Marjukka Vakkuri Veteraanin tyttären jälkipuintia Sirkka Uschakoff Divisioonan hyökkäys Ari Raunio Komentajan viimeinen päiväkäsky Wolf Halsti Sotaväki reissu Veikko Kuronen Veteraanipäivä ja Lapin sota Antti Kangaskesti Ei ukki oo kuollu, hän on vanhainkodissa! Joroisten Lehti nro MATRIKKELI Sotien sotaveteraanit Joroisten Sotaveteraanit Joroisten Sankarivainajia muistaen Antti Kaangaskesti Lyhenteet ja selitykset KUVAT KERTOVAT Kuvaliite Ylipäällikön päiväkäsky G Mannerheim Vanhan mottimestarin viimeinen opetus Olavi Rimpiläinen Rukous vanhetessa Tuntematon ajattelija 454

5 5 LUKIJALLE Oman veteraanimatrikkelin aikaansaaminen on elänyt joidenkin Joroisten veteraanien mielessä jo vuosia. Talvella 2007 Joroisten Sotaveteraaniyhdistyksen hallituksen kokouksessa yhdistyksen sihteeri Antti Kangaskesti teki aloitteen veteraanimatrikkelin tekemisestä vuosien sotiin osallistuneista joroislaisista veteraaneista, ja mahdollisuuksien mukaan myös rintamalotista. Kokous hyväksyi sihteerin esityksen, ja samalla hänet valittiin hankkeen vetäjäksi. Työhön lupautuivat myös yhdistyksen puheenjohtaja Raimo Paajanen ja varapuheenjohtaja Armas Komi. Matrikkeliin päätettiin ottaa sellaiset henkilöt, jotka palvelukseen kutsuttuina, määrättyinä tai vapaaehtoisina osallistuivat vuosina käytyihin Suomen sotiin ja jotka asuvat tai ovat asuneet Joroisissa. Matrikkeliin on lisäksi otettu Joroisten sankarihautaan siunatut vuosien sodissa kaatuneet ja muuten sodissa menehtyneet. Matrikkeliin otettiin edellä olevat kriteerit täyttävät veteraanit katsomatta siihen, ovatko he tai eivätkö ole jonkin veteraanijärjestön jäseniä. Hanke käynnistettiin Joroisten Lehdessä julkaistulla ilmoituksella, jossa pyydettiin veteraaneilta ja heidän omaisiltaan matrikkeliin tulevien veteraanien henkilötietoja ja kuvia. Matrikkeliaineiston keruuta ovat aktiivisimmin tehneet Armas Komi, Raimo Lappi, Erkki Pitkänen ja Kolman kylätoimikunta. Myös monet veteraanien omaiset osallistuivat aineiston keräämiseen luovuttamalla hallussaan olevia kuvia ja muuta aineistoa matrikkelissa käytettäväksi. Armas Komi ja Antti Kangaskesti ovat tutkineet Sota-arkistossa noin 400 veteraanin sotilastiedot. Lisäksi Antti Kangaskesti on tutkinut Joroisten seurakunnan kirkkoherranvirastossa veteraanien perhetietoja. Tässä työssä toimistosihteeri Päivi Hännikäinen avusti kiitettävästi. Raimo Lappi ja Paavo Jäppinen ovat auttaneet ansiokkaasti tekstien tarkastuksessa ja korjailussa. Heille parhaat kiitokset. Henkilökohtaisilla yhteydenotoilla sekä Sota-arkistossa ja Joroisten seurakunnassa suoritetuissa arkistotutkimuksissa saatiin noin vuoden intensiivisen työn tuloksena henkilötiedot 1163:sta ja kuvat 930:sta henkilöstä. Filosofian maisteri Eero Lapilta pyydettiin kirjan aiheeseen sopiva artikkeli, jonka hän on ansiokkaasti toteuttanut kirjoittamalla laajan artikkelin Joroisten miehet talvi-ja jatkosodassa.

6 6 Matrikkelissa ovat kansanedustaja Katri Komin, Joroisten kunnan ja Joroisten seurakunnan tervehdykset. Sulo Kiuru, Arvo Kuusikko, Aino Hämäläinen, Heikki Hintikka, Olavi Hyvönen, Marjukka Vakkuri, Sirkka Ucshakoff ja Antti Kangaskesti ovat kirjoittaneet eri näkökulmista sodasta ja sota-ajasta. Lisäksi kirjaan on liitetty Puolustusvoimain Ylipäällikö Suomen Marsalkka Mannerheimin päiväkäsky, JR11:n komentajan Wolf Halstin viimeinen päiväkäsky, kopio Joroisten Lehden olleesta artikkelista Ei ukki oo kuollut, piispa Olavi Rimpiläisen artikkeli Vanhan mottimestarin viimeinen opetus,kaarlo Heiskasesta kertova artikkeli, 2. Divisioonan hyökkäys Akkaharjuun,Veikko Kurosen sotaväkireissu. ja tuntemattoman ajattelijan Rukous vanhenemiselle. Kaikille kirjoittajille parhaat kiitokset. Taloudellisesti kirjan aikaansaaminen on ollut kokonaan Joroisten Sotaveteraanit ry:n vastuulla. Sotiemme veteraanien joukko harvenee nopeasti. Monet veteraaneista ovat sanoneet, ettei tätä kirjaa tarvita heitä itseään vaan nuorempia sukupolvia varten. On tärkeää, että he saavat tietää, mitä isänmaan vapaus on maksanut ja miten monet joroislaiset ovat taistelleet arvokkaan vapauden puolesta. Tämä kirja on kunnianosoitus niille miehille ja naisille, jotka tekivät velvollisuutensa, että isänmaa saisi elää. Joroisissa huhtikuussa 2008 Antti Kangaskesti kirjan toimittaja.

7 7 KUNNIANOSOITUS VETERAANEILLE Suomen 90-vuotinen itsenäisyys on sisältänyt hetkiä, jolloin maamme tulevaisuus on ollut vaakalaudalla. Erityisesti sotavuodet muistuttavat meitä epävarmoista ajoista. Itsenäisyydestä saamme kiittää kaikkia sotiemme veteraaneja, jotka olivat valmiita puolustamaan isänmaatamme yhtenä joukkona ylivoimaiselta vaikuttaneen uhan edessä. Uskomattoman raskaan vastuun kantoivat kotirintamalla töistä vastanneet naiset, vanhukset ja lapset, jatkuvasti mielissä pelko suruviesteistä rintamilta. Sotiemme veteraanit ovat jättäneet jälkipolville arvokkaan perinnön, vapaan ja vauraan Suomen. Siksi nuorempien polvien on huolehdittava siitä, että maatamme puolustaneet ja jälleenrakentaneet saavat tänä päivänä heille kuuluvan arvostuksen. Maamme hallitus ja eduskunta on mukana työssä, jolla veteraanien asemaa parannetaan yhteiskunnassamme niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Suomen 90-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi koottu veteraanipaketti pyrkii osaltaan toteuttamaan tätä tavoitetta. Sen avulla haluamme turvata veteraaneille edellytykset hyvään elämään ja tukeen arjessa. Elämme nykyisin rauhallisessa Suomessa, vaikka maailmalla myllertääkin. On tärkeää, että emme unohda sitä, mistä itsenäisyytemme juontuu. Sen vuoksi kertomuksia ja mukana olleiden ihmisten muistoja on hyvä siirtää sukupolvelta toiselle. Näin autamme tuleviakin sukupolvia ymmärtämään menneisyyttä, ammentamaan siitä uusia voimavaroja sekä rakentamaan sen pohjalta tulevaa. Tämä matrikkeli osaltaan jakaa jälkipolville arvokasta perimätietoa. Se auttaa muistamaan sotiemme veteraanien tekemät uhraukset maamme hyväksi. Siten se luo linkin menneisiin sukupolviin vielä vuosikymmenienkin kuluttua. Teokseen on koottu yli 800 joroislaisen veteraanin henkilö-, perhe- ja sotilastiedot sekä artikkeleita eri kirjoittajilta. Vapautemme vartijat -teos on arvokas osa historiaamme. Katri Komi kansanedustaja

8 8 Yllä: Joroisten vanhaa keskustaa ylhäältä nähtynä. Alla: Joroislaista maalaismaisemaa. Kuvat: Joroisten kunnan.

9 9 JOROISTEN KUNNAN TERVEHDYS Suomen kansan itsemääräämisoikeus oli uhattuna toisen maailmansodan melskeisinä vuosina. Ylivoimaiselta näyttäneen vihollisen karatessa päälle suomalaisista otettiin todellakin mittaa. Käydyissä sodissa Suomi sai pelastetuksi tärkeimmän, kansallisen itsenäisyyden. Tahto siitä, millainen Suomi tulee olemaan jatkossa, muodostettiin, Luojan kiitos, edelleen rajojemme sisällä. Nopeasti ajatellen nämä kahden sukupolven takaiset asiat saattavat näyttäytyä meille nuoremmille suomalaisille etäisiltä. Onneksi kaikkialla ja lähes kaiken aikaa läsnä oleva veteraaniperintö puhuttelee meitä kaikkia. Itsenäisyyttämme juhlittaessa annamme arvostuksemme sodassa olleille ja sotaponnistuksia tukeneille. Kansallinen juhliminen ja arvonanto ei kuitenkaan riitä meille isänmaallisuuteen kasvatetuille suomalaisille. Halutaan tietää enemmän. Tämä kirja kokoaa yhteen toisen maailmansodan taisteluissa tulikasteensa saaneet joroislaiset. Heitä on paljon. Heitä oli paljon maan joka kolkassa, kansallinen hätä oli suuri, kansallinen itsepuolustus mitoitettiin sen mukaan. Kaikkia tarvittiin. Näiden runsaan 800 joroislaisen henkilöhistoriaa tutkittaessa huomaamme heidän olleen aivan niitä tavallisia naapurin poikia. Heidän elämänhistoriansa meni mullin mallin suurvaltapolitiikan seurauksena. Miten erilaisia heistä olisi saattanut tulla? Miten paljon helpompaa heidän elämänsä olisi ollut? Parhaat nuoruusvuodet rintamalla, kuolema kurkkimassa kaiken aikaa olan takaa, epätietoisuutta huomisesta. Ei todellakaan kadehdittava kohtalo. Jos henki säilyi, vähintään sodan arpia niin fyysisiä kuin henkisiä on kannettava mukana hamaan loppuun saakka. Isänmaalle annettu uhri pistää ajattelemaan, olisiko meistä ollut siihen? Onneksi tuohon vastaukseen ei ole tarvinnut vastata maassamme harjoitetun järkevän turvallispolitiikan ansiosta. Mutta silti, olisiko meistä ollut siihen? Joroisten kunnan puolesta haluan lausua lämpimän kiitoksen tämän kirjan tekemiseen osallistuneille. Kirja säilyköön aina nuoremmille sukupolville muistuttamassa sotiemme aikana annetusta uhrimielestä. Kiitos.

10 10 Reima Härkönen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Joroisten kunnan nykyinen ja entinen virastotalo. Kuvat: Joroisten kunnan.

11 S OON SUUREMMAS KÄRES.. Rakkaat sotaveteraanit. Su u ri kiitollisuus täyttää mieleni, kun ajattelen teitä. Te olette taistelleet m eille jälkip olville vapaan ja itsenäisen isänmaan. Vuosikymmeniä olemme saaneet elää rauhan aikoja. Maamme on saanut vaurastua ja meitä on siunattu monin eri tavoin. Osaam m ekohan m e jälkip olvet koskaan kiittää tarp eeksi siitäkään hu olim atta, että yhä kirkkaammin olemme oppineet ymmärtämään teidän uhrauksenne merkityksen. Sodan jälkeiset rauhan vuodet olivat raskaita ja työn täyteisiä. Taistelu jatkui edelleen. Oli luotava tuleville sukupolville uudet mahdollisuudet ja edellytykset ainakin yhtä hyvään elämään kuin mitä se oli ollut ennen sodan alkamista. Tekemistä oli runsaasti. Jopa niin paljon, että oli vaikea uskoa, että niistä selvittäisiin. Mutta te teitte sen. Sodan rauniot rakennettiin uudelleen samoin tarvittavat laitokset ja kodit. Sotakorvaukset maksettiin ja siirtolaiset asutettiin. Sotainvalidien hoito ja uudelleen kou lu tu s järjestettiin. Talkootyötä tehtiin työtu nteja säästäm ättä. Yhteishenki kasvoi ja sen m yötä m yös m aam m e hyvinvointi. Rakas isänmaamme toipui vähitellen haavoistaan. Olemme pitkään saaneet nauttia rauhasta ja itsenäisen maamme monista mahdollisuuksista. Ilman teitä veteraaneja ei tähän olisi ollut mahdollisuuksia. Mittavan työrupeaman lisäksi on tarvittu myös paljon rukousta. Vaikka suomalainen sotilas ei ole tottunut missään yhteydessä ylvästelemään Jumala-suhteellaan tai kristillisyydellään, on hän hiljentynyt ja itsestään ääntä p itäm ättä lu ottanu t Korkeim m an ap u u n nähd äkseen tu levaisuuden ja toivon sekä yksilönä että kansana. Viimeistään sodassa kovapintaisinkin sotilas joutui Tuntemattoman sotilaan, Mäkilän, tavoin toteam aan, ku ten hän vau hkoontu neelle hevoselleen juuri ennen surmaavan kranaatin räjähtämistä totesi: Älä pelkää. Mennähän rauhas. Ei s oo ihmises. S oon suuremmas käres. 11

12 12 Sodat opettivat meidät suomalaiset rukoilemaan. Elämän ja kansakuntamme vaikeina aikoina olemme joutuneet pienelle paikalle ja ahtaalle. Murheissa ja elämän taisteluissa olemme saaneet rukoilla apua Jumalalta, joka on luvannut auttaa kaikkia, jotka Häneen turvautuvat. Vaikeat ajat ovat osoittaneet todeksi sen, ettemme selviä ilman Jumalan apua. Johanneksen evankeliumissa meitä muistutetaan siitä todellisuudesta, että: Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman (Joh. 16:33). Elämä täällä maan päällä ei ole helppoa. Me tämän päivän ihmiset tarvitsemme lujan perustuksen elämällemme, jotta kestäisimme ja selviäisimme ajan haasteista. Kristus rohkaisee m eitä ahtaalla olevia m atkalaisia: p ysykää rohkeina. H änen tahtonsa on se, että luottaisimme ja turvautuisimme Häneen, uskaltaen elää Hänen rakkautensa varassa. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen eläm ä. Sillä ei Ju m ala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttaan pelastuisi (Joh. 3:16-17). Niin maamme itsenäisyyden kuin meidän vapautemmekin puolesta on maksettu kallis hinta. Annettua uhria ei voi koskaan mitata eikä täysin korvata rahalla, niin suunnattoman arvokas se on. Me voimme kuitenkin lyhentää velkaamme välittämällä kokemuksemme isänmaan vapauden, ahkeran ja tunnollisesti tehdyn työn, oman edun ylitse menevän yhteisvastuun ja Jumalan antaman siunauksen merkityksestä perillisillemme ja heidän lapsilleen. Saakoon siksi tämän kirjan sivut välittää arvokasta perintöä jälkipolville, niin että myös tulevat polvet voivat katsoa rohkeasti ja luottavaisesti tulevaisuuteen todeten, että s oon suuremmas käres. Soile Palmu Vs.kirkkoherra

13 Joroisten kirkko ja seurakuntatalo. Kuvat: Joroisten kunnan. 13

14 14 JOROISTEN MIEHET TALVI- JA JATKOSODASSA Filosofian maisteri Eero Lappi TALVISODAN POLIITTINEN TAUSTA Toinen m aailm ansota alkoi Saksan hyökkäyksellä Pu olaan 1. syysku u ta H yökkäyksen seu rau ksena Iso-Britannia ja Ranska ju listivat sodan Saksalle. Saksa ja Neuvostoliitto olivat solmineet koko Euroopan yllätykseksi keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen 23. elokuuta Sopimukseen sisältyvän salaisen lisäpöytäkirjan mukaan Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puolan itäosa sekä osia Romaniasta kuuluivat Neuvostoliiton etupiiriin. Länsi-Puola kuului puolestaan Saksan etupiiriin. Neuvostoliitto alkoi toteuttaa välittömästi omassa etupiirissään tu rvallisu u sp oliittisia toim iaan. Baltian m aita p ainostetiin solmimaan avunantosopimus, joka sisälsi muun muassa pykälän punaarmeijan tukikohtien sijoittamisesta Baltian maiden maaperälle. Suomen edustajat saivat kutsun neuvotteluihin Moskovaan 5. lokakuuta 1939 keskustelemaan konkreettisista poliittisista kysymyksistä, kuten asia suomalaisille ilmaistiin. Suomen hallitus viivytteli tarkoituksella ajan voittamiseksi toisin kuin Baltian maat, jotka olivat suostuneet Neuvostoliiton vaatimiin sopimuksiin lähes välittömästi. Suomen ensireaktio kiristyneessä tilanteessa oli jou kkojen liikekannallep ano. Täm ä toteutettiin ylimääräisten harjoitusten -nimisenä (YH) asteittaisena, mutta käytännössä täydellisenä, liikekannallepanona. Neuvottelujen aikana Suomi valmistautui siis pahimman varalle. Sotaan oli oltava valmis, mikäli se oli väistämätöntä. Hallitus lähetti Moskovaan Tukholman lähettilään J. K. Paasikiven, josta tuli neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja. Neuvottelijoille ei annettu juuri valtuuksia myönnytysten tekemiseen. Esimerkiksi alueluovutusten tekemisestä ei ollut lupa edes keskustella. Neuvostoliitto

15 15 esitti vaatimuksensa 13. lokakuuta Leningradin turvallisuuden takaamiseksi Neuvostoliiton johto halusi vuokrata Hangon tukikohdan ja saad a hallintaansa alu eita Petsam osta, Karjalan kannakselta ja Su o- menlahden saaristosta. Luovutusten vastineeksi Suomi olisi saanut Neuvostoliiton lu p au ksen m u kaan Rep ojärven ja Poralan alu eet Itä- Karjalasta. Suomen hallitus oli pidättyväinen vaatimusten suhteen ja katsoi, että mahdollisuuksia oli vain vähäisiin myönnytyksiin. Suomen hallituksen taipumattomuuden takana oli epäilemättä kokemukset venäläisistä esim erkiksi sortovu osien ajalta. Myönnytyksien u skottiin p oikivan aina uusia vaatimuksia. Asennetta on kuvattu muun muassa vanhalla sananlaskulla: Kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden. Suomen neuvotteluvaltuuskunta aloitti paluumatkansa 13. marraskuuta Myönnytyksiä vaatimuksiin ei ollut tehty. Neuvotteluiden katkeamisesta huolimatta Suomessa ei uskottu Neuvostoliiton hyökkäykseen lähiaikoina. Tilanteen vakavuus alkoi kuitenkin selvitä, kun Neuvostoliitto järjesti Mainilan laukaukset -nimisen provokaation 26. marraskuuta Suomea syytettiin perusteettomasti ampumisesta tykistöllä rajan yli Mainilan kylään. Neuvostoliitto katkaisi diplomaattiset suhteensa Suomeen väitettyjen tapahtumien varjolla. YLIMÄÄRÄISET HARJOITUKSET (YH) Armeijan ylimääräiset harjoitukset (YH) toimeenpantiin syksyllä 1939 ennen talvisotaa. YH:n toim eenp anem inen oli Su om en reaktio kiristyneeseen p oliittiseen tilanteeseen ja ennen kaikkea N eu vostoliiton esittämään neuvottelukutsuun 5. lokakuuta. Lokakuun puolivälissä suoritettiin käytännössä täydellinen liikekannallepano, jolloin kenttäarmeijan kaikki yhd eksän d ivisioonaa p eru stettiin. Liikekannallep ano toteu tettiin kuitenkin YH:n puitteissa, jotta toimenpiteen poliittiset vaikutukset jäisivät pienemmiksi. Tilanteen vakavuus paljastui kaikesta huolimatta siviileillekin, ku n rau tatiet täyttyivät itää kohti su u ntaavista sotilasju nista. Vuoden 1932 asevelvollisuuslaki antoi mahdollisuuden kutsua reserviläiset ylim ääräisiin harjoitu ksiin ja siten kohottaa arm eijan taisteluvalmiutta joustavasti. Suurin osa joukoista oli ryhmittäytynyt puolustukseen lokakuun 20. päivä Ylimääräisillä harjoituksilla oli huomattava positiivinen vaikutus puolustusvoimien p u olu stu skykyyn sekä jou kkojen m aanp u olu stu stah-

16 16 toon. Harjoituksissa esimiehet tulivat joukkojensa kanssa tutuksi ja palvelustoverit tu tu stu ivat toisiinsa. Sitä kau tta jou kkojen sisäinen lu ottamus ja toimintakyky lisääntyi. Myös tehtäviin ja maastoon tutustuminen, varustautuminen ja linnoittaminen toivat lisää edellytyksiä tulevista taisteluista selviytymiseen. SUOMEN PUOLUSTUSVOIMAT TALVISODAN ALKAESSA Suomi oli ja 1930-luvuilla rakentanut puolustuslaitoksensa yleisen asevelvollisuuden pohjalle. Vuosina puolustuslaitoksessa oli siirrytty alueelliseen liikekannallepanojärjestelmään. Tällöin vastuu kenttäarmeijan p eru stam isesta siirtyi rau hanajan jou kko-osastoilta sotilaslääneille ja sotilaspiireille. Sodan alkaessa rajoille oli ryhmitetty kolme armeijakuntaa (I, III, IV). Kuhunkin armeijakuntaan kuului 2 3 divisioonaa ja lisäksi esikunnan johdossa olevia armeijakuntajoukkoja. Puolustusvoimissa oli talvisodan alkaessa kaikkiaan yhdeksän toimintakykyistä divisioonaa. Niistä kuusi oli ryhm itetty Karjalan kannakselle, kaksi Laatokan Karjalaan ja Lu u- mäellä ylipäällikön reservinä oli yksi divisioona. Näiden lisäksi yksi vajaa ja heikosti varustettu divisioona oli perusteilla Oulussa. Jalkaväkeä d ivisioonassa oli kolm e jalkaväkirykm enttiä (JR), kevyt osasto sekä kenttätäyd ennysp ataljoona. Jalkaväkirykm enttien nu m erot m ääriteltiin siten, että divisioonan numero kerrottiin kolmella, jolloin saatiin kolmannen rykmentin numero. Muut kaksi rykmenttiä saivat seuraavat numerot tästä alaspäin. Niinpä esimerkiksi 12. Divisioonan JR:t olivat JR 36, JR 35, JR 34. Divisioonaorganisaation ulkopuolella oli myös jonkin verran muita itsenäisiä joukkoja. Kenttätykistö oli jaettu divisioonien kenttätykistörykmenteiksi (KTR) sekä ylijohdon alaisiksi patteristoiksi. Näiden lisäksi perustettiin jonkin verran erillisiä pattereita. KTR:iin kuului esikunta ja kolme patteristoa. Kussakin patteristossa oli kolme patteria. Kussakin patteristossa oli pääasiassa 12 tykkiä, jonka kaliiperi vaihteli joukosta riippuen. Näin ollen KTR:ssä oli yleensä 36 tykkiä. Ilmapuolustusjoukot jakaantuivat ilmavoimiin, ilmavalvontaan ja ilma-

17 17 torjuntaan. Materiaalipulan vuoksi koko maata ei ollut mahdollista suojata ilm avoim illa. Pu olu stu ksellisen p ainop isteen m u kaisesti ilm a- voimien parhaat joukot sijoitettiin Karjalan kannakselle. Ilmatorjunnan huono varustustaso korosti ilmavalvonnan merkitystä. Ilmavalvontatehtävissä toimi runsaasti lottia, jotka näin vapauttivat miehet rintamalle. Rannikkojen p u olu stu ksesta vastasivat alu eelliset yhtym ät, rannikko - lohkot. Lohkot olivat kokoonpanoltaan ja vahvuuksiltaan vaihtelevia. Sodan alkaessa merivoimilla oli käytössään 190 laivaa ja 363 moottorivenettä. Merivoimien tärkeimmät tehtävät olivat Ahvenanmaan puolustaminen ja meriliikenteen suojaaminen. Suomenlahden saarten puolustamista ei ollut pidetty realistisena edes rauhanajan suunnitelmissa. JOROISTEN MIESTEN JOUKKO-OSASTOT JA NIIDEN PERUSTAMINEN Suurin osa joroislaisista miehistä taisteli talvisodassa IV Armeijakunnan 12. Divisioonassa. Divisioonan joukko-osastoista joroislaisia miehiä oli eniten Jalkaväkirykmentti 35:ssä (JR 35) ja Kenttätykistörykmentti 12:ssa (KTR 12). 12. Divisioona oli Karjalan sotilasläänin alueelta perustettu yhtymä, johon kuului lisäksi myös JR 34 ja JR 36. Jalkaväkirykm entti 35 p eru stettiin Savonlinnassa. Rykm entissä oli henkilöstöä esimerkiksi Jäppilästä, Joroisista, Kangaslammilta, Kerimäeltä, Lep p ävirralta, Rantasalm elta, Varkau d esta, Sääm ingistä ja Virtasalm elta. Rykmentin vahvuus oli lähes miestä. Joroisissa perustettiin JR 35:n Kranaatinheitinkomppania (Krh.K), jonka päälliköksi oli määrätty luutnantti Paavo Paajanen. Komppanian sotapäiväkirjan mukaan Joroisten miesten matka talvisotaan alkoi Joroisten kirkonkylän urheilukentältä, johon kokoonnuttiin syksyisenä päivänä 10. lokakuuta Sieltä matka jatkui saman päivän puolella Savonlinnaan. Savonlinnassa kom p p ania m ajoittu i Sääm ingin ku nnantalolle. Varu stau tu m isen jälkeen komppania lähti jälleen liikkeelle tavoitteena rykmentille määrätty ryhmitysalue.

18 18 Jalkaväkirykmentti 35 siirtyi 16. lokakuuta Laatokan Karjalaan: Elisenvaaran, Sortavalan ja Lep p äsyrjän kau tta Roikokoskelle, noin 50 kilometriä Pitkärannasta pohjoiseen. Pian divisioonan komentajalta tuli käsky puolustukseen ryhmittymisestä. Rykmentti jatkoi JR 34 aloittamien p u olu stu slinjojen varu stam ista Kytsinjärven, Syskyjärven ja Lu otojärven alueella. Monet Joroisten miehet taistelivat talvisodassa Kenttätykistörykmentti 12:ssa. KTR 12 perustettiin Savonlinnassa, Loimolassa ja Jaakkimassa. Rykmentti siirtyi 14. lokakuuta 1939 junalla kohti keskitysaluettaan, joka oli määrätty Laatokan Karjalaan Loimolan lähistölle. Täältä rykmentti siirtyi seuraavina päivinä Kollaanjoen ja Näätäjoen maastoihin. Huomattava määrä joroislaisia kuului talvisodan aikana myös Kenttätäydennysprikaatin 4. Kranaatinheitinkomppaniaan. 4.Krh.K/KT-Pr oli su oraan ylip äällikön alaisu u d essa toim iva kom p p ania. Kenttätäyd ennysprikaati perustettiin kenttäarmeijan täydentämistä varten YH:n yhteydessä. Siihen kuului yhdeksän jalkaväkipataljoonaa ja kolme kranaatinheitinkomppaniaa. Yksiköt oli tarkoitettu kenttäarmeijan tappioiden peittämiseen, mutta ne jouduttiin ottamaan käyttöön jo joulukuun alussa. 4.KrhK/ KT-Pr p eru stettiin Savonlinnassa 14. lokaku u ta Yksikön matka rintamalle alkoi 6. joulukuuta Savonlinnasta, josta matka vei Joensu u hu n. Täm än jälkeen yksikkö siirrettiin Ilom antsin lähistölle, jonne se myös ryhmitettiin puolustukseen. Myöhemmin talvisodan kuluessa yksikkö liitettiin Jalkaväkirykmentti 41:een (JR 41). Pienem p iä m ääriä joroislaisia m iehiä taisteli m yös m u issa jou kkoosastoissa. Tällaisia joukko-osastoja olivat ainakin 6. Rajakomppania (6. RajaK), 7. RajaK, 4. Kenttähevossairaala (4. Khev.S), JR 39, JR 37, JR 38, JR 41, JR 69, JR 16, JR 28, JR 39, JR 64, Erillinen pataljoona 39 (Er.P 39), Er.P 24, Er.P 40, KTR 2, Eläinlääkintäkomppania 23 (ELK 23) ja Kevyt osasto 12 (Kev.Os.12). Mainittujen joukkojen lisäksi yksittäisiä Joroisten miehiä taisteli myös useissa muissa joukoissa. SUOMI TALVISODASSA Talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliiton tykistö aloitti tulen kannaksella. Samoihin aikoihin Helsinki sai ensimmäisen tulikas-

19 19 teensa Neuvostoliiton pommikoneilta. Tapahtumien seurauksena Suomi julistettiin sotatilaan. Sodan alettua sotamarsalkka Mannerheimin johdossa ollut päämaja johti kaikkien puolustushaarojen, maa-, meri- ja ilmavoimien toimintaa Mikkelistä käsin. Yhd eksän kenttäarm eijan d ivisioonaa (ku kin vahvu u- deltaan noin miestä) muodostivat maavoimien rungon. Lisäksi maavoimiin kuuluivat muun muassa Karjalan kannaksen suojajoukkoina olleet neljä prikaatia, noin prikaatin vahvuinen Karjalan ryhmä Laatokan Karjalassa sekä kuusi erillistä pataljoonaa Ilomantsin pohjoispuolella. Jou kkojen sijoittam isessa Karjalan kannas oli selvästi p ainop istealue. Suomen armeija oli miehittänyt pääpuolustusasemat jo YH:n aikana. Armeijan vahvuus kaikki puolustushaarat mukaan lukien nousi mieheen. Tämä tarkoitti noin yhdeksää prosenttia koko Suomen väkiluvusta. Neuvostoliiton 7. Armeija saavutti itäisellä kannaksella Taipaleella 6. joulukuuta suomalaisten pääpuolustusaseman eli Mannerheim-linjan, jossa vihollinen tuli kuitenkin torjutuksi. Ennen joulua vihollinen hyökkäsi rajusti myös Länsi-Kannakselle Summaan, mutta puolustus piti sielläkin. Laatokan p ohjoisp u olella tilanne vaiku tti aika ajoin varsin u h- kaavalta. Vihollinen oli siellä m ateriaaliltaan ja m iesvahvu u d eltaan ylivoimainen. Taisteluissa onnistuttiin saavuttamaan kuitenkin tärkeitä voittoja, jotka kohensivat mielialaa Suomessa. Kollaanjoella vihollinen pysäytettiin joulukuussa. Vaikka vastassa oli monia vihollisdivisioonia, rintam a kyettiin p itäm ään vain m u u tam an su om alaisp ataljoonan voimin sodan loppuun saakka. Myös pohjoisempana Suomussalmen, Kuhmon ja Ilomantsin tienoilla asemat pystyttiin säilyttämään ja vihollisesta saatiin jopa tärkeitä voittoja. Näin tapahtui esimerkiksi Raatteen tien mottitaistelussa. Tammikuussa 1940 N eu vostoliitto keskitti Su om en rintam alle lisäjou k- koja. Uusi hyökkäys alkoi helmikuussa Se keskittyi erityisesti Summan rintamalle. Venäläisten tykistön tulivoima oli siellä jopa seitsemänkertainen suomalaisten tykistöön verrattuna. Vihollinen saikin Länsi-Kannaksella murron, jonka seurauksena suomalaiset joutuivat vetäytymään Viipurin Talin Vuoksen tasalle. Talissa ja Vuosalmella käytiin kiivaita taisteluja sodan loppuun saakka.

20 20 Suomalaisten sitkeä ja sinnikäs puolustautuminen herätti huomiota m yös u lkom ailla. Sieltä saatiinkin m ateriaaliap u a ja jonkin verran vap aaehtoisia taistelijoita. Oli silti selvää, että Su om en arm eijan sotilaallinen voima oli loppumassa. Tykistöllä oli puutetta ammuksista, ja reservien puuttuminen heikensi suomalaisten joukkojen taistelukykyä. Maan johto päätti suostua neuvotteluihin Neuvostoliiton kanssa. Neuvotteluid en tu loksena rau hansop im u s allekirjoitettiin Moskovassa 13. m aaliskuuta Moskovan rauhan hinta oli kova. Suomi menetti alueita Kuusamosta ja Sallasta. Myös suuri osa Karjalasta menetettiin, sillä uudeksi rajaksi saneltiin niin sanottu Pietari Suuren raja vuodelta Rauhanehdot otettiin Suomessa vastaan epäuskoisina ja järkyttyneinä. JOROISLAISET TALVISODASSA Marraskuun 30. päivänä 1939 puna-armeijan joukot ylittivät valtakunnan rajan Laatokan Karjalassa. JR 35:n sotap äiväkirjassa kerrotaan rykmentin alueelle kuuluneen kaukaista tykinjyskettä. Pian saatiin myös ilmoitus, että vihollinen oli ylittänyt rajan monin paikoin tunkeutuen esimerkiksi Käsnäselän kylään. Suomalaiset joukot aloittivat vihollisen viivytyksen suunnitelmien mukaan. IV Armeijakunnan 12. Divisioonan JR 35 oli ryhmittynyt puolustu kseen Syskyjärven ja Varp ajärven alu eelle Pitkärannan p ohjoisp u olelle Laatokan Karjalaan. Joulukuun alussa käytiin kiivaita taisteluja muun muassa Loimolan ja Kollaanjoen sekä Suojärven maastoissa. Täällä 12. Divisioona joutui ensin perääntymään ja suoritti sen jälkeen vastahyökkäyksen vihollisen kimppuun. Hyökkäys kuitenkin epäonnistui. JR 35 osallistui taisteluihin osana 12. Divisioonaa. Viivytystaistelu jen p äätyttyä 12. Divisioona vastasi arm eijaku nnan p u o- lu stu ksesta Kollaalla sekä Käsnäselän Loim olan tien su u nnassa. Jou luku u n p u olenvälin tienoilla JR 35 taisteli Kollaanjoki-linjan eteläisellä sivustalla. Osa rykmentistä oli mukana taisteluissa, joita käytiin myös Kollaanjoki-linjan p ohjoisella sivu stalla. Vihollinen yritti saartaa Kollaanjoella taistelevat su om alaisjou kot u seaan otteeseen. Yritykset ku i- tenkin torjuttiin.

21 Joulukuun loppupuolella aloite siirtyi enemmän suomalaisille. 12. Divisioona, mukaan lukien JR 35, hyökkäsi vihollista vastaan Kollaanjoella, mutta ei saanut haluttua tulosta aikaan. Joillain lohkoilla onnistuttiin p ääsem ään Kollaanjoen itäp u olelle. Myös neu vostojou kot tekivät hyökkäyksiä hyökkäysvaunujen tukemana Kollaanjoen maastoissa saamatta kuitenkaan aikaan suurta menestystä. Muuten vuodenvaihde oli Kollaalla suhteellisen rauhallista aikaa. Kaiken kaikkiaan JR 35 kävi joulukuussa monia kiivaita taisteluja Kollaanjärven, Kollaanjoen, Joutsenlammen, Petäjäjärven ja Näätäjoenmaastoissa. Tykistökeskityksiä ammuttiin puolin ja toisin. Kiivaimmillaan vihollisen tykistötuli oli erään komppanian sotapäiväkirjan mukaan 250 kranaattia minuutissa. Tilanne oli tiukka monin paikoin. Eräänkin kerran III/ JR 35:n komentaja ilmoitti joukkonsa taistelukunnon olevan kyseenalainen. Rykmentin komentajalta tuli kuitenkin karu vastaus, joka ei antanut toivoa vaihdosta. IV Armeijakunta aloitti vastahyökkäyksen 6. tammikuuta 1940 ja pyrki saartamaan vihollisen Laatokan ja Syskyjärven väliin. 12. Divisioonan hyökkäys alueen eteläosassa pääsi alkamaan vasta 17. tammikuuta. Joukot pääsivät hyökkäyksessä Uomaan Lemetin tielle. IV Armeijakunnan suuri vastahyökkäys johti neuvostojoukkojen saartamiseen lukuisiin motteihin. 21 Tammikuun loppupuolella ja helmikuussa käytiin suuria mottitaisteluja, joissa pyrittiin tuhoamaan vihollisen joukot. Toisaalta välillä jouduttiin käymään myös raskaita puolustustaisteluja alueelle keskitetty- jä uusia vihollisjoukkoja vastaan. 12. Divisioona, mukaan luettuna JR 35, kävi edelleen puolustustaisteluja Kollaalla. Pakkanen oli pahimmillaan jopa -40 astetta. Helmikuun alkuviikkoihin jatkunutta vihollisjoukkojen aktiivista toimintaa seurasi Kollaalla rauhallinen ajanjakso, joka jatkui maaliskuun alkuun asti. Maalisku u n alu ssa havaittiin neu vostojou kkojen lisäävän hyökkäysvalmisteluja erityisesti Kollaan ja Pitkärannan suunnissa. Maaliskuun alus-

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat itsenäisyyspäivän juhlan osanottajat. Tänä päivänä meillä on kunnia juhlia itsenäisen Suomen 98-vuotispäivää.

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE KEN EI ELINAIKANSA MUISTAISI SITÄ TALVEA RISTI RISTIIN LIITTYEN KUN KOHOS KUMMULLAAN! MONI SILMÄ SÄRKYVÄ, MONI POSKI KALVEA TUIJOTTELI HAUDAN NIELUUN AMMOTTAVAAN MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004 Terijoen Talvisota Veli-Pekka Sevón Suomalaisten puolustussuunnitelmat Suomalaisten puolustussuunnitelmien mukaan sodan syttyessä Kannaksella toimivat suojajoukot viivyttävät

Lisätiedot

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 1 Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä

Lisätiedot

Talvisota ja sen taustoja

Talvisota ja sen taustoja Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto

Lisätiedot

Talvisota ja sen taustoja

Talvisota ja sen taustoja Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto

Lisätiedot

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Veteraani- ja lottamatrikkeli, rintama- ja kotirintamakuvauksia Nettiversio, kirjoituksia. Henkilömatrikkeli netissä toisaalla. Kirjassa lisäksi muita kirjoituksia Toimitus,

Lisätiedot

PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA

PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA Pro Gradu -tutkielma Kadetti Antti Nissinen Kadettikurssi 90 Jääkäriopintosuunta Helmikuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Kadettikurssi

Lisätiedot

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja

Lisätiedot

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Koostanut Jukka Lamminmäki 2013 Tutkimusaineisto www.propatria.fi (käytetty luvalla) Muut lähteet: Jatkosodan historia, osa 4. WSOY 1993. Sotatieteen laitos 1993

Lisätiedot

JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944. Pro gradu-tutkielma. Kadettivääpeli Antti Kivimäki

JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944. Pro gradu-tutkielma. Kadettivääpeli Antti Kivimäki MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944 Pro gradu-tutkielma Kadettivääpeli Antti Kivimäki Kadettikurssi 91 Kranaatinheitinopintosuunta Maaliskuu 2008

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau. Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5 1M ------------ 5 Everstiluutnantti Heikki Hiltula POHN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN PERINTEIDEN MERKITYS Pohjan Prikaatilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Riippumatta siitä olemmeko kuuluneet Ruotsin

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Tunnelmia rintamalla jatkosodan päättyessä Ilkka Mäntyvaaran esitelmä Ruutiukoissa 22.9.2014 (lyhennelmä)

Tunnelmia rintamalla jatkosodan päättyessä Ilkka Mäntyvaaran esitelmä Ruutiukoissa 22.9.2014 (lyhennelmä) Tunnelmia rintamalla jatkosodan päättyessä Ilkka Mäntyvaaran esitelmä Ruutiukoissa 22.9.2014 (lyhennelmä) Näinä päivinä on kulunut 70 vuotta jatkosodan päättymisestä. Tarkoituksenani on palata sen ajan

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Nainen. sodassa. KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA

Nainen. sodassa. KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA Nainen sodassa KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA SISÄLLYS Saatteeksi Kodin Vartijat 12 Naiset sodassa 14 I Kotirintaman selkäranka 18 Maan Äiti 19 "Vihreät lesket" 26 Kaksi taloa huolen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Ässä-rykmentti talvisodassa

Ässä-rykmentti talvisodassa Ässä-rykmentti talvisodassa Helsingin Kaupunki kuului vuonna 1939 puolustusvoimien rauhan ajan aluejaon mukaan Uudenmaan Sotilaslääniin. Sen alaisina oli kaksi sotilaspiiriä, joista Helsingin Sotilaspiiriin

Lisätiedot

Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana

Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden laitos Suomen

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Tämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa]

Tämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa] Tämä on esimerkki Sukututkimus Propatrian Sotatie-paketista sisältäen myös lisävalintoja. Propatrian kommentit ovat [hakasuluissa] Virtanen, Matti synt. 22.9.1917 [Sota-arkistossa säilytettävien valokuvien

Lisätiedot

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia

Lisätiedot

Sukututkijan sotahistorian tietopaketti

Sukututkijan sotahistorian tietopaketti Sukututkijan sotahistorian tietopaketti Kansallisarkisto 2008 1. Talvi- ja jatkosodan kunniamerkit Talvi- ja jatkosodan aikana valtiovalta myönsi useita satojatuhansia kunniamerkkejä omille sotilailleen

Lisätiedot

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1)

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1 SSHS:n esitelmäsarja Sotamuseo 25.helmikuuta 2015 Eversti evp Ari Rautala Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1. Vihollisuudet talvisodan alussa (dia 2) Kuva 1. Neuvostojoukot marraskuussa 1939.

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Eversti evp A E Lyytinen Stalinin ajan neuvostoliittolaiselle sotahistorian kirjoittamiselle on ollut luonteenomaista subjektiivisuus

Lisätiedot

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet

Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Sortokaudet loivat vastarinnan ja synnyttivät itsenäisyysliikkeet Lukuisia itsenäisyysliikkeitä, joiden päämäärät ja keinot olivat hyvin erilaisia. Yliopistopiirit ja osakunnat olivat aktiivisia vaikuttajia

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

YAMA-ARASHI RY 3/2007

YAMA-ARASHI RY 3/2007 YAMA-ARASHI RY 3/2007 JUDO Varapuheenjohtajalta Kesä mennyt on ja syksy saapuu. Vai olisiko Vielä on kesää jäljellä. -iskelmän sanat ja ajatukset paremmin kohdallaan raapustaessani alkuvuoden muisteloita

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE

PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTO Aluetoimiston päällikkö Jyväskylä 4.12.2013 1 (10) Laukaan Itsenäisyysjuhla 06.12.2013 Peurunka, PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE Kunnioitetut sotiemme Veteraanit, arvoisat Laukaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

HENKILÖTAPPIOIDEN TÄYDENTÄMINEN TALVI- JA JATKOSODASSA

HENKILÖTAPPIOIDEN TÄYDENTÄMINEN TALVI- JA JATKOSODASSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU HENKILÖTAPPIOIDEN TÄYDENTÄMINEN TALVI- JA JATKOSODASSA Pro Gradu -tutkielma Kadetti Tomi Saikkonen Kadettikurssi 90 Pioneeri- ja suojelulinja Maaliskuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 1/2010 Kirkkoneuvosto 2.2.2010 2. KOKOUSAIKA tiistaina 2. päivänä helmikuuta 2010

Vieremän seurakunta Kokouspöytäkirja n:o 1/2010 Kirkkoneuvosto 2.2.2010 2. KOKOUSAIKA tiistaina 2. päivänä helmikuuta 2010 Kirkkoneuvosto 2.2.2010 2 KOKOUSPÖYTÄKIRJAN NUMERO 1/2010 KOKOUSAIKA tiistaina 2. päivänä helmikuuta 2010 KOKOUSPAIKKA JÄSENET VARAJÄSENET POISSA Seurakuntatalo Sari Heiskanen Markku Huttunen Tuula Kauppinen,

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT

PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT PIRKANMAAN ALUEEN ILMATORJUNTAMUISTOMERKIT Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry MUISTOMERKIT JA NIIDEN SIJAINTI 4 3 10 2 11 5-9 1 1 Sulkavuori Muistolaatta 7 Vatiala 20 ItK 40 VKT tykki 2 Kalevankangas Muistolaatta

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9. NÄKYMIÄ LOKAKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700 Työllisyyskatsaus, syyskuu 2012 23.10.2012 klo 9.00 Omaehtoisen

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat

Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Ekoenergo Oy:n kustantamat kirjat Planning of Optimal Power Systems Englanninkielinen kirja sähköntuotantojärjestelmien suunnittelun oppikirjaksi teknillisiin korkeakouluihin ja ammattikorkeakouluihin.

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku

Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpalinja Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin kesällä

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan). MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen

Lisätiedot

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen.

Liitteenä on Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän pe rus ta mis suun ni tel ma liitteineen. Kunnanhallitus 146 21.09.2015 Kunnanvaltuusto 47 28.09.2015 Kunnanhallitus 7 22.01.2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustaminen 108/010/013/2015 KHALL 146 Selostus: Etelä-Savossa

Lisätiedot

Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011

Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011 1 Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011 Hangon Rintama Antero Uitto Taustahistoriaa Hankoniemi ja sitä ympäröivä saaristo oli jo kauan ollut tärkeä sotilaalliselta kannalta, koska se sijaitsee Suomenlahden

Lisätiedot