Sotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta 1939 45"

Transkriptio

1 Sotiemme muistoja ja Joroisten veteraanien matrikkeli vuosilta Toimittaja: Antti Kangaskesti Joroisten miehet talvi-ja jatkosodassa: Filosofian maisteri Eero Lappi Matrikkelitiedot: Joroisten Sotaveteraanit ry Kustantaja: Joroisten Sotaveteraanit ry

2 2 Etukannen kuva: Veteraanien Tammenlehvätunnus. Om. Joroisten Sotaveteraanit ry. Takakannen kuva: Sotilaiden kotiinpaluu, yksityisarkisto Esilehtien kartat: Talvisodan taisteluja ja Jatkosodan hyökkäystaisteluja -teoksista. Julkaisulupa: Affecto Finland Oy, Lupa L7232/07 Matrikkelin henkilötiedot ja kuvat: Sota-arkisto, Joroisten seurakunnan arkisto ja yksityiset henkilöt

3 Sisällysluettelo 3 Lukijalle Antti Kangaskesti 5-6 Kunnianosoitus veteraaneille kansanedustaja Katri Komi 7-8 Joroisten kunnan tervehdys kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reima Härkönen 9-10 S oon suuremmas käres. vs. kirkkoherra Soile Palmu JOROISTEN MIEHET TALVI- JA JATKOSODASSA Fil.maisteri Eero Lappi Talvisodan poliittinen tausta Eero Lappi Ylimääräiset harjoitukset (YH) Eero Lappi Suomen puolustusvoimat talvisodan alkaessa Eero Lappi Joroisten miesten joukko-osastot ja niiden perustaminen Eero Lappi Suomi talvisodassa Eero Lappi Joroislaiset talvisodassa Eero Lappi Välirauhan aika Eero Lappi Puolustusvoimien valmius ja ryhmitys välirauhan aikana Eero Lappi Jatkosota syttyy Eero Lappi Joroislaiset lähtevät jatkosotaan Eero Lappi Jatkosodan hyökkäysvaihe Eero Lappi Joroislaisten sotatie jatkosodan hyökkäysvaiheessa Eero Lappi Jatkosodan asemasotavaihe Eero Lappi Joroislaiset asemasodassa Eero Lappi Venäläisten suurhyökkäys ja torjuntataistelut Eero Lappi Joroisten miehet Neuvostoliiton suurhyökkäyksen melskeissä Eero Lappi Aselepo ja kotiuttamiset Eero Lappi Lapin sota Eero Lappi Joroisten lentokenttä talvi-ja jatkosodassa Eero Lappi Sodan uhrit Eero Lappi 41-42

4 4 Lähteet Eero Lappi 42 MUISTOJA SODASTA JA SEN VAIKUTUKSISTA Jalkaväen kenraali Kaarlo Heiskanen Sulo Kiuru muistelee Sulo Kiuru Esitys matrikkelikirjaan ja sotakokemukset. Arvo Kuusikko Maalaistytön muistelmia talvi-ja jatkosodan ajoilta Aino Hämäläinen Koulupojan sota Heikki Hintikka Sota-aika pienen pojan silmin Olavi Hyvönen Isät ja pojat Marjukka Vakkuri Veteraanin tyttären jälkipuintia Sirkka Uschakoff Divisioonan hyökkäys Ari Raunio Komentajan viimeinen päiväkäsky Wolf Halsti Sotaväki reissu Veikko Kuronen Veteraanipäivä ja Lapin sota Antti Kangaskesti Ei ukki oo kuollu, hän on vanhainkodissa! Joroisten Lehti nro MATRIKKELI Sotien sotaveteraanit Joroisten Sotaveteraanit Joroisten Sankarivainajia muistaen Antti Kaangaskesti Lyhenteet ja selitykset KUVAT KERTOVAT Kuvaliite Ylipäällikön päiväkäsky G Mannerheim Vanhan mottimestarin viimeinen opetus Olavi Rimpiläinen Rukous vanhetessa Tuntematon ajattelija 454

5 5 LUKIJALLE Oman veteraanimatrikkelin aikaansaaminen on elänyt joidenkin Joroisten veteraanien mielessä jo vuosia. Talvella 2007 Joroisten Sotaveteraaniyhdistyksen hallituksen kokouksessa yhdistyksen sihteeri Antti Kangaskesti teki aloitteen veteraanimatrikkelin tekemisestä vuosien sotiin osallistuneista joroislaisista veteraaneista, ja mahdollisuuksien mukaan myös rintamalotista. Kokous hyväksyi sihteerin esityksen, ja samalla hänet valittiin hankkeen vetäjäksi. Työhön lupautuivat myös yhdistyksen puheenjohtaja Raimo Paajanen ja varapuheenjohtaja Armas Komi. Matrikkeliin päätettiin ottaa sellaiset henkilöt, jotka palvelukseen kutsuttuina, määrättyinä tai vapaaehtoisina osallistuivat vuosina käytyihin Suomen sotiin ja jotka asuvat tai ovat asuneet Joroisissa. Matrikkeliin on lisäksi otettu Joroisten sankarihautaan siunatut vuosien sodissa kaatuneet ja muuten sodissa menehtyneet. Matrikkeliin otettiin edellä olevat kriteerit täyttävät veteraanit katsomatta siihen, ovatko he tai eivätkö ole jonkin veteraanijärjestön jäseniä. Hanke käynnistettiin Joroisten Lehdessä julkaistulla ilmoituksella, jossa pyydettiin veteraaneilta ja heidän omaisiltaan matrikkeliin tulevien veteraanien henkilötietoja ja kuvia. Matrikkeliaineiston keruuta ovat aktiivisimmin tehneet Armas Komi, Raimo Lappi, Erkki Pitkänen ja Kolman kylätoimikunta. Myös monet veteraanien omaiset osallistuivat aineiston keräämiseen luovuttamalla hallussaan olevia kuvia ja muuta aineistoa matrikkelissa käytettäväksi. Armas Komi ja Antti Kangaskesti ovat tutkineet Sota-arkistossa noin 400 veteraanin sotilastiedot. Lisäksi Antti Kangaskesti on tutkinut Joroisten seurakunnan kirkkoherranvirastossa veteraanien perhetietoja. Tässä työssä toimistosihteeri Päivi Hännikäinen avusti kiitettävästi. Raimo Lappi ja Paavo Jäppinen ovat auttaneet ansiokkaasti tekstien tarkastuksessa ja korjailussa. Heille parhaat kiitokset. Henkilökohtaisilla yhteydenotoilla sekä Sota-arkistossa ja Joroisten seurakunnassa suoritetuissa arkistotutkimuksissa saatiin noin vuoden intensiivisen työn tuloksena henkilötiedot 1163:sta ja kuvat 930:sta henkilöstä. Filosofian maisteri Eero Lapilta pyydettiin kirjan aiheeseen sopiva artikkeli, jonka hän on ansiokkaasti toteuttanut kirjoittamalla laajan artikkelin Joroisten miehet talvi-ja jatkosodassa.

6 6 Matrikkelissa ovat kansanedustaja Katri Komin, Joroisten kunnan ja Joroisten seurakunnan tervehdykset. Sulo Kiuru, Arvo Kuusikko, Aino Hämäläinen, Heikki Hintikka, Olavi Hyvönen, Marjukka Vakkuri, Sirkka Ucshakoff ja Antti Kangaskesti ovat kirjoittaneet eri näkökulmista sodasta ja sota-ajasta. Lisäksi kirjaan on liitetty Puolustusvoimain Ylipäällikö Suomen Marsalkka Mannerheimin päiväkäsky, JR11:n komentajan Wolf Halstin viimeinen päiväkäsky, kopio Joroisten Lehden olleesta artikkelista Ei ukki oo kuollut, piispa Olavi Rimpiläisen artikkeli Vanhan mottimestarin viimeinen opetus,kaarlo Heiskasesta kertova artikkeli, 2. Divisioonan hyökkäys Akkaharjuun,Veikko Kurosen sotaväkireissu. ja tuntemattoman ajattelijan Rukous vanhenemiselle. Kaikille kirjoittajille parhaat kiitokset. Taloudellisesti kirjan aikaansaaminen on ollut kokonaan Joroisten Sotaveteraanit ry:n vastuulla. Sotiemme veteraanien joukko harvenee nopeasti. Monet veteraaneista ovat sanoneet, ettei tätä kirjaa tarvita heitä itseään vaan nuorempia sukupolvia varten. On tärkeää, että he saavat tietää, mitä isänmaan vapaus on maksanut ja miten monet joroislaiset ovat taistelleet arvokkaan vapauden puolesta. Tämä kirja on kunnianosoitus niille miehille ja naisille, jotka tekivät velvollisuutensa, että isänmaa saisi elää. Joroisissa huhtikuussa 2008 Antti Kangaskesti kirjan toimittaja.

7 7 KUNNIANOSOITUS VETERAANEILLE Suomen 90-vuotinen itsenäisyys on sisältänyt hetkiä, jolloin maamme tulevaisuus on ollut vaakalaudalla. Erityisesti sotavuodet muistuttavat meitä epävarmoista ajoista. Itsenäisyydestä saamme kiittää kaikkia sotiemme veteraaneja, jotka olivat valmiita puolustamaan isänmaatamme yhtenä joukkona ylivoimaiselta vaikuttaneen uhan edessä. Uskomattoman raskaan vastuun kantoivat kotirintamalla töistä vastanneet naiset, vanhukset ja lapset, jatkuvasti mielissä pelko suruviesteistä rintamilta. Sotiemme veteraanit ovat jättäneet jälkipolville arvokkaan perinnön, vapaan ja vauraan Suomen. Siksi nuorempien polvien on huolehdittava siitä, että maatamme puolustaneet ja jälleenrakentaneet saavat tänä päivänä heille kuuluvan arvostuksen. Maamme hallitus ja eduskunta on mukana työssä, jolla veteraanien asemaa parannetaan yhteiskunnassamme niin taloudellisesti kuin sosiaalisestikin. Suomen 90-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi koottu veteraanipaketti pyrkii osaltaan toteuttamaan tätä tavoitetta. Sen avulla haluamme turvata veteraaneille edellytykset hyvään elämään ja tukeen arjessa. Elämme nykyisin rauhallisessa Suomessa, vaikka maailmalla myllertääkin. On tärkeää, että emme unohda sitä, mistä itsenäisyytemme juontuu. Sen vuoksi kertomuksia ja mukana olleiden ihmisten muistoja on hyvä siirtää sukupolvelta toiselle. Näin autamme tuleviakin sukupolvia ymmärtämään menneisyyttä, ammentamaan siitä uusia voimavaroja sekä rakentamaan sen pohjalta tulevaa. Tämä matrikkeli osaltaan jakaa jälkipolville arvokasta perimätietoa. Se auttaa muistamaan sotiemme veteraanien tekemät uhraukset maamme hyväksi. Siten se luo linkin menneisiin sukupolviin vielä vuosikymmenienkin kuluttua. Teokseen on koottu yli 800 joroislaisen veteraanin henkilö-, perhe- ja sotilastiedot sekä artikkeleita eri kirjoittajilta. Vapautemme vartijat -teos on arvokas osa historiaamme. Katri Komi kansanedustaja

8 8 Yllä: Joroisten vanhaa keskustaa ylhäältä nähtynä. Alla: Joroislaista maalaismaisemaa. Kuvat: Joroisten kunnan.

9 9 JOROISTEN KUNNAN TERVEHDYS Suomen kansan itsemääräämisoikeus oli uhattuna toisen maailmansodan melskeisinä vuosina. Ylivoimaiselta näyttäneen vihollisen karatessa päälle suomalaisista otettiin todellakin mittaa. Käydyissä sodissa Suomi sai pelastetuksi tärkeimmän, kansallisen itsenäisyyden. Tahto siitä, millainen Suomi tulee olemaan jatkossa, muodostettiin, Luojan kiitos, edelleen rajojemme sisällä. Nopeasti ajatellen nämä kahden sukupolven takaiset asiat saattavat näyttäytyä meille nuoremmille suomalaisille etäisiltä. Onneksi kaikkialla ja lähes kaiken aikaa läsnä oleva veteraaniperintö puhuttelee meitä kaikkia. Itsenäisyyttämme juhlittaessa annamme arvostuksemme sodassa olleille ja sotaponnistuksia tukeneille. Kansallinen juhliminen ja arvonanto ei kuitenkaan riitä meille isänmaallisuuteen kasvatetuille suomalaisille. Halutaan tietää enemmän. Tämä kirja kokoaa yhteen toisen maailmansodan taisteluissa tulikasteensa saaneet joroislaiset. Heitä on paljon. Heitä oli paljon maan joka kolkassa, kansallinen hätä oli suuri, kansallinen itsepuolustus mitoitettiin sen mukaan. Kaikkia tarvittiin. Näiden runsaan 800 joroislaisen henkilöhistoriaa tutkittaessa huomaamme heidän olleen aivan niitä tavallisia naapurin poikia. Heidän elämänhistoriansa meni mullin mallin suurvaltapolitiikan seurauksena. Miten erilaisia heistä olisi saattanut tulla? Miten paljon helpompaa heidän elämänsä olisi ollut? Parhaat nuoruusvuodet rintamalla, kuolema kurkkimassa kaiken aikaa olan takaa, epätietoisuutta huomisesta. Ei todellakaan kadehdittava kohtalo. Jos henki säilyi, vähintään sodan arpia niin fyysisiä kuin henkisiä on kannettava mukana hamaan loppuun saakka. Isänmaalle annettu uhri pistää ajattelemaan, olisiko meistä ollut siihen? Onneksi tuohon vastaukseen ei ole tarvinnut vastata maassamme harjoitetun järkevän turvallispolitiikan ansiosta. Mutta silti, olisiko meistä ollut siihen? Joroisten kunnan puolesta haluan lausua lämpimän kiitoksen tämän kirjan tekemiseen osallistuneille. Kirja säilyköön aina nuoremmille sukupolville muistuttamassa sotiemme aikana annetusta uhrimielestä. Kiitos.

10 10 Reima Härkönen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Joroisten kunnan nykyinen ja entinen virastotalo. Kuvat: Joroisten kunnan.

11 S OON SUUREMMAS KÄRES.. Rakkaat sotaveteraanit. Su u ri kiitollisuus täyttää mieleni, kun ajattelen teitä. Te olette taistelleet m eille jälkip olville vapaan ja itsenäisen isänmaan. Vuosikymmeniä olemme saaneet elää rauhan aikoja. Maamme on saanut vaurastua ja meitä on siunattu monin eri tavoin. Osaam m ekohan m e jälkip olvet koskaan kiittää tarp eeksi siitäkään hu olim atta, että yhä kirkkaammin olemme oppineet ymmärtämään teidän uhrauksenne merkityksen. Sodan jälkeiset rauhan vuodet olivat raskaita ja työn täyteisiä. Taistelu jatkui edelleen. Oli luotava tuleville sukupolville uudet mahdollisuudet ja edellytykset ainakin yhtä hyvään elämään kuin mitä se oli ollut ennen sodan alkamista. Tekemistä oli runsaasti. Jopa niin paljon, että oli vaikea uskoa, että niistä selvittäisiin. Mutta te teitte sen. Sodan rauniot rakennettiin uudelleen samoin tarvittavat laitokset ja kodit. Sotakorvaukset maksettiin ja siirtolaiset asutettiin. Sotainvalidien hoito ja uudelleen kou lu tu s järjestettiin. Talkootyötä tehtiin työtu nteja säästäm ättä. Yhteishenki kasvoi ja sen m yötä m yös m aam m e hyvinvointi. Rakas isänmaamme toipui vähitellen haavoistaan. Olemme pitkään saaneet nauttia rauhasta ja itsenäisen maamme monista mahdollisuuksista. Ilman teitä veteraaneja ei tähän olisi ollut mahdollisuuksia. Mittavan työrupeaman lisäksi on tarvittu myös paljon rukousta. Vaikka suomalainen sotilas ei ole tottunut missään yhteydessä ylvästelemään Jumala-suhteellaan tai kristillisyydellään, on hän hiljentynyt ja itsestään ääntä p itäm ättä lu ottanu t Korkeim m an ap u u n nähd äkseen tu levaisuuden ja toivon sekä yksilönä että kansana. Viimeistään sodassa kovapintaisinkin sotilas joutui Tuntemattoman sotilaan, Mäkilän, tavoin toteam aan, ku ten hän vau hkoontu neelle hevoselleen juuri ennen surmaavan kranaatin räjähtämistä totesi: Älä pelkää. Mennähän rauhas. Ei s oo ihmises. S oon suuremmas käres. 11

12 12 Sodat opettivat meidät suomalaiset rukoilemaan. Elämän ja kansakuntamme vaikeina aikoina olemme joutuneet pienelle paikalle ja ahtaalle. Murheissa ja elämän taisteluissa olemme saaneet rukoilla apua Jumalalta, joka on luvannut auttaa kaikkia, jotka Häneen turvautuvat. Vaikeat ajat ovat osoittaneet todeksi sen, ettemme selviä ilman Jumalan apua. Johanneksen evankeliumissa meitä muistutetaan siitä todellisuudesta, että: Maailmassa te olette ahtaalla, mutta pysykää rohkeina: minä olen voittanut maailman (Joh. 16:33). Elämä täällä maan päällä ei ole helppoa. Me tämän päivän ihmiset tarvitsemme lujan perustuksen elämällemme, jotta kestäisimme ja selviäisimme ajan haasteista. Kristus rohkaisee m eitä ahtaalla olevia m atkalaisia: p ysykää rohkeina. H änen tahtonsa on se, että luottaisimme ja turvautuisimme Häneen, uskaltaen elää Hänen rakkautensa varassa. Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen eläm ä. Sillä ei Ju m ala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttaan pelastuisi (Joh. 3:16-17). Niin maamme itsenäisyyden kuin meidän vapautemmekin puolesta on maksettu kallis hinta. Annettua uhria ei voi koskaan mitata eikä täysin korvata rahalla, niin suunnattoman arvokas se on. Me voimme kuitenkin lyhentää velkaamme välittämällä kokemuksemme isänmaan vapauden, ahkeran ja tunnollisesti tehdyn työn, oman edun ylitse menevän yhteisvastuun ja Jumalan antaman siunauksen merkityksestä perillisillemme ja heidän lapsilleen. Saakoon siksi tämän kirjan sivut välittää arvokasta perintöä jälkipolville, niin että myös tulevat polvet voivat katsoa rohkeasti ja luottavaisesti tulevaisuuteen todeten, että s oon suuremmas käres. Soile Palmu Vs.kirkkoherra

13 Joroisten kirkko ja seurakuntatalo. Kuvat: Joroisten kunnan. 13

14 14 JOROISTEN MIEHET TALVI- JA JATKOSODASSA Filosofian maisteri Eero Lappi TALVISODAN POLIITTINEN TAUSTA Toinen m aailm ansota alkoi Saksan hyökkäyksellä Pu olaan 1. syysku u ta H yökkäyksen seu rau ksena Iso-Britannia ja Ranska ju listivat sodan Saksalle. Saksa ja Neuvostoliitto olivat solmineet koko Euroopan yllätykseksi keskinäisen hyökkäämättömyyssopimuksen 23. elokuuta Sopimukseen sisältyvän salaisen lisäpöytäkirjan mukaan Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puolan itäosa sekä osia Romaniasta kuuluivat Neuvostoliiton etupiiriin. Länsi-Puola kuului puolestaan Saksan etupiiriin. Neuvostoliitto alkoi toteuttaa välittömästi omassa etupiirissään tu rvallisu u sp oliittisia toim iaan. Baltian m aita p ainostetiin solmimaan avunantosopimus, joka sisälsi muun muassa pykälän punaarmeijan tukikohtien sijoittamisesta Baltian maiden maaperälle. Suomen edustajat saivat kutsun neuvotteluihin Moskovaan 5. lokakuuta 1939 keskustelemaan konkreettisista poliittisista kysymyksistä, kuten asia suomalaisille ilmaistiin. Suomen hallitus viivytteli tarkoituksella ajan voittamiseksi toisin kuin Baltian maat, jotka olivat suostuneet Neuvostoliiton vaatimiin sopimuksiin lähes välittömästi. Suomen ensireaktio kiristyneessä tilanteessa oli jou kkojen liikekannallep ano. Täm ä toteutettiin ylimääräisten harjoitusten -nimisenä (YH) asteittaisena, mutta käytännössä täydellisenä, liikekannallepanona. Neuvottelujen aikana Suomi valmistautui siis pahimman varalle. Sotaan oli oltava valmis, mikäli se oli väistämätöntä. Hallitus lähetti Moskovaan Tukholman lähettilään J. K. Paasikiven, josta tuli neuvotteluvaltuuskunnan puheenjohtaja. Neuvottelijoille ei annettu juuri valtuuksia myönnytysten tekemiseen. Esimerkiksi alueluovutusten tekemisestä ei ollut lupa edes keskustella. Neuvostoliitto

15 15 esitti vaatimuksensa 13. lokakuuta Leningradin turvallisuuden takaamiseksi Neuvostoliiton johto halusi vuokrata Hangon tukikohdan ja saad a hallintaansa alu eita Petsam osta, Karjalan kannakselta ja Su o- menlahden saaristosta. Luovutusten vastineeksi Suomi olisi saanut Neuvostoliiton lu p au ksen m u kaan Rep ojärven ja Poralan alu eet Itä- Karjalasta. Suomen hallitus oli pidättyväinen vaatimusten suhteen ja katsoi, että mahdollisuuksia oli vain vähäisiin myönnytyksiin. Suomen hallituksen taipumattomuuden takana oli epäilemättä kokemukset venäläisistä esim erkiksi sortovu osien ajalta. Myönnytyksien u skottiin p oikivan aina uusia vaatimuksia. Asennetta on kuvattu muun muassa vanhalla sananlaskulla: Kun pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden. Suomen neuvotteluvaltuuskunta aloitti paluumatkansa 13. marraskuuta Myönnytyksiä vaatimuksiin ei ollut tehty. Neuvotteluiden katkeamisesta huolimatta Suomessa ei uskottu Neuvostoliiton hyökkäykseen lähiaikoina. Tilanteen vakavuus alkoi kuitenkin selvitä, kun Neuvostoliitto järjesti Mainilan laukaukset -nimisen provokaation 26. marraskuuta Suomea syytettiin perusteettomasti ampumisesta tykistöllä rajan yli Mainilan kylään. Neuvostoliitto katkaisi diplomaattiset suhteensa Suomeen väitettyjen tapahtumien varjolla. YLIMÄÄRÄISET HARJOITUKSET (YH) Armeijan ylimääräiset harjoitukset (YH) toimeenpantiin syksyllä 1939 ennen talvisotaa. YH:n toim eenp anem inen oli Su om en reaktio kiristyneeseen p oliittiseen tilanteeseen ja ennen kaikkea N eu vostoliiton esittämään neuvottelukutsuun 5. lokakuuta. Lokakuun puolivälissä suoritettiin käytännössä täydellinen liikekannallepano, jolloin kenttäarmeijan kaikki yhd eksän d ivisioonaa p eru stettiin. Liikekannallep ano toteu tettiin kuitenkin YH:n puitteissa, jotta toimenpiteen poliittiset vaikutukset jäisivät pienemmiksi. Tilanteen vakavuus paljastui kaikesta huolimatta siviileillekin, ku n rau tatiet täyttyivät itää kohti su u ntaavista sotilasju nista. Vuoden 1932 asevelvollisuuslaki antoi mahdollisuuden kutsua reserviläiset ylim ääräisiin harjoitu ksiin ja siten kohottaa arm eijan taisteluvalmiutta joustavasti. Suurin osa joukoista oli ryhmittäytynyt puolustukseen lokakuun 20. päivä Ylimääräisillä harjoituksilla oli huomattava positiivinen vaikutus puolustusvoimien p u olu stu skykyyn sekä jou kkojen m aanp u olu stu stah-

16 16 toon. Harjoituksissa esimiehet tulivat joukkojensa kanssa tutuksi ja palvelustoverit tu tu stu ivat toisiinsa. Sitä kau tta jou kkojen sisäinen lu ottamus ja toimintakyky lisääntyi. Myös tehtäviin ja maastoon tutustuminen, varustautuminen ja linnoittaminen toivat lisää edellytyksiä tulevista taisteluista selviytymiseen. SUOMEN PUOLUSTUSVOIMAT TALVISODAN ALKAESSA Suomi oli ja 1930-luvuilla rakentanut puolustuslaitoksensa yleisen asevelvollisuuden pohjalle. Vuosina puolustuslaitoksessa oli siirrytty alueelliseen liikekannallepanojärjestelmään. Tällöin vastuu kenttäarmeijan p eru stam isesta siirtyi rau hanajan jou kko-osastoilta sotilaslääneille ja sotilaspiireille. Sodan alkaessa rajoille oli ryhmitetty kolme armeijakuntaa (I, III, IV). Kuhunkin armeijakuntaan kuului 2 3 divisioonaa ja lisäksi esikunnan johdossa olevia armeijakuntajoukkoja. Puolustusvoimissa oli talvisodan alkaessa kaikkiaan yhdeksän toimintakykyistä divisioonaa. Niistä kuusi oli ryhm itetty Karjalan kannakselle, kaksi Laatokan Karjalaan ja Lu u- mäellä ylipäällikön reservinä oli yksi divisioona. Näiden lisäksi yksi vajaa ja heikosti varustettu divisioona oli perusteilla Oulussa. Jalkaväkeä d ivisioonassa oli kolm e jalkaväkirykm enttiä (JR), kevyt osasto sekä kenttätäyd ennysp ataljoona. Jalkaväkirykm enttien nu m erot m ääriteltiin siten, että divisioonan numero kerrottiin kolmella, jolloin saatiin kolmannen rykmentin numero. Muut kaksi rykmenttiä saivat seuraavat numerot tästä alaspäin. Niinpä esimerkiksi 12. Divisioonan JR:t olivat JR 36, JR 35, JR 34. Divisioonaorganisaation ulkopuolella oli myös jonkin verran muita itsenäisiä joukkoja. Kenttätykistö oli jaettu divisioonien kenttätykistörykmenteiksi (KTR) sekä ylijohdon alaisiksi patteristoiksi. Näiden lisäksi perustettiin jonkin verran erillisiä pattereita. KTR:iin kuului esikunta ja kolme patteristoa. Kussakin patteristossa oli kolme patteria. Kussakin patteristossa oli pääasiassa 12 tykkiä, jonka kaliiperi vaihteli joukosta riippuen. Näin ollen KTR:ssä oli yleensä 36 tykkiä. Ilmapuolustusjoukot jakaantuivat ilmavoimiin, ilmavalvontaan ja ilma-

17 17 torjuntaan. Materiaalipulan vuoksi koko maata ei ollut mahdollista suojata ilm avoim illa. Pu olu stu ksellisen p ainop isteen m u kaisesti ilm a- voimien parhaat joukot sijoitettiin Karjalan kannakselle. Ilmatorjunnan huono varustustaso korosti ilmavalvonnan merkitystä. Ilmavalvontatehtävissä toimi runsaasti lottia, jotka näin vapauttivat miehet rintamalle. Rannikkojen p u olu stu ksesta vastasivat alu eelliset yhtym ät, rannikko - lohkot. Lohkot olivat kokoonpanoltaan ja vahvuuksiltaan vaihtelevia. Sodan alkaessa merivoimilla oli käytössään 190 laivaa ja 363 moottorivenettä. Merivoimien tärkeimmät tehtävät olivat Ahvenanmaan puolustaminen ja meriliikenteen suojaaminen. Suomenlahden saarten puolustamista ei ollut pidetty realistisena edes rauhanajan suunnitelmissa. JOROISTEN MIESTEN JOUKKO-OSASTOT JA NIIDEN PERUSTAMINEN Suurin osa joroislaisista miehistä taisteli talvisodassa IV Armeijakunnan 12. Divisioonassa. Divisioonan joukko-osastoista joroislaisia miehiä oli eniten Jalkaväkirykmentti 35:ssä (JR 35) ja Kenttätykistörykmentti 12:ssa (KTR 12). 12. Divisioona oli Karjalan sotilasläänin alueelta perustettu yhtymä, johon kuului lisäksi myös JR 34 ja JR 36. Jalkaväkirykm entti 35 p eru stettiin Savonlinnassa. Rykm entissä oli henkilöstöä esimerkiksi Jäppilästä, Joroisista, Kangaslammilta, Kerimäeltä, Lep p ävirralta, Rantasalm elta, Varkau d esta, Sääm ingistä ja Virtasalm elta. Rykmentin vahvuus oli lähes miestä. Joroisissa perustettiin JR 35:n Kranaatinheitinkomppania (Krh.K), jonka päälliköksi oli määrätty luutnantti Paavo Paajanen. Komppanian sotapäiväkirjan mukaan Joroisten miesten matka talvisotaan alkoi Joroisten kirkonkylän urheilukentältä, johon kokoonnuttiin syksyisenä päivänä 10. lokakuuta Sieltä matka jatkui saman päivän puolella Savonlinnaan. Savonlinnassa kom p p ania m ajoittu i Sääm ingin ku nnantalolle. Varu stau tu m isen jälkeen komppania lähti jälleen liikkeelle tavoitteena rykmentille määrätty ryhmitysalue.

18 18 Jalkaväkirykmentti 35 siirtyi 16. lokakuuta Laatokan Karjalaan: Elisenvaaran, Sortavalan ja Lep p äsyrjän kau tta Roikokoskelle, noin 50 kilometriä Pitkärannasta pohjoiseen. Pian divisioonan komentajalta tuli käsky puolustukseen ryhmittymisestä. Rykmentti jatkoi JR 34 aloittamien p u olu stu slinjojen varu stam ista Kytsinjärven, Syskyjärven ja Lu otojärven alueella. Monet Joroisten miehet taistelivat talvisodassa Kenttätykistörykmentti 12:ssa. KTR 12 perustettiin Savonlinnassa, Loimolassa ja Jaakkimassa. Rykmentti siirtyi 14. lokakuuta 1939 junalla kohti keskitysaluettaan, joka oli määrätty Laatokan Karjalaan Loimolan lähistölle. Täältä rykmentti siirtyi seuraavina päivinä Kollaanjoen ja Näätäjoen maastoihin. Huomattava määrä joroislaisia kuului talvisodan aikana myös Kenttätäydennysprikaatin 4. Kranaatinheitinkomppaniaan. 4.Krh.K/KT-Pr oli su oraan ylip äällikön alaisu u d essa toim iva kom p p ania. Kenttätäyd ennysprikaati perustettiin kenttäarmeijan täydentämistä varten YH:n yhteydessä. Siihen kuului yhdeksän jalkaväkipataljoonaa ja kolme kranaatinheitinkomppaniaa. Yksiköt oli tarkoitettu kenttäarmeijan tappioiden peittämiseen, mutta ne jouduttiin ottamaan käyttöön jo joulukuun alussa. 4.KrhK/ KT-Pr p eru stettiin Savonlinnassa 14. lokaku u ta Yksikön matka rintamalle alkoi 6. joulukuuta Savonlinnasta, josta matka vei Joensu u hu n. Täm än jälkeen yksikkö siirrettiin Ilom antsin lähistölle, jonne se myös ryhmitettiin puolustukseen. Myöhemmin talvisodan kuluessa yksikkö liitettiin Jalkaväkirykmentti 41:een (JR 41). Pienem p iä m ääriä joroislaisia m iehiä taisteli m yös m u issa jou kkoosastoissa. Tällaisia joukko-osastoja olivat ainakin 6. Rajakomppania (6. RajaK), 7. RajaK, 4. Kenttähevossairaala (4. Khev.S), JR 39, JR 37, JR 38, JR 41, JR 69, JR 16, JR 28, JR 39, JR 64, Erillinen pataljoona 39 (Er.P 39), Er.P 24, Er.P 40, KTR 2, Eläinlääkintäkomppania 23 (ELK 23) ja Kevyt osasto 12 (Kev.Os.12). Mainittujen joukkojen lisäksi yksittäisiä Joroisten miehiä taisteli myös useissa muissa joukoissa. SUOMI TALVISODASSA Talvisota alkoi 30. marraskuuta 1939, kun Neuvostoliiton tykistö aloitti tulen kannaksella. Samoihin aikoihin Helsinki sai ensimmäisen tulikas-

19 19 teensa Neuvostoliiton pommikoneilta. Tapahtumien seurauksena Suomi julistettiin sotatilaan. Sodan alettua sotamarsalkka Mannerheimin johdossa ollut päämaja johti kaikkien puolustushaarojen, maa-, meri- ja ilmavoimien toimintaa Mikkelistä käsin. Yhd eksän kenttäarm eijan d ivisioonaa (ku kin vahvu u- deltaan noin miestä) muodostivat maavoimien rungon. Lisäksi maavoimiin kuuluivat muun muassa Karjalan kannaksen suojajoukkoina olleet neljä prikaatia, noin prikaatin vahvuinen Karjalan ryhmä Laatokan Karjalassa sekä kuusi erillistä pataljoonaa Ilomantsin pohjoispuolella. Jou kkojen sijoittam isessa Karjalan kannas oli selvästi p ainop istealue. Suomen armeija oli miehittänyt pääpuolustusasemat jo YH:n aikana. Armeijan vahvuus kaikki puolustushaarat mukaan lukien nousi mieheen. Tämä tarkoitti noin yhdeksää prosenttia koko Suomen väkiluvusta. Neuvostoliiton 7. Armeija saavutti itäisellä kannaksella Taipaleella 6. joulukuuta suomalaisten pääpuolustusaseman eli Mannerheim-linjan, jossa vihollinen tuli kuitenkin torjutuksi. Ennen joulua vihollinen hyökkäsi rajusti myös Länsi-Kannakselle Summaan, mutta puolustus piti sielläkin. Laatokan p ohjoisp u olella tilanne vaiku tti aika ajoin varsin u h- kaavalta. Vihollinen oli siellä m ateriaaliltaan ja m iesvahvu u d eltaan ylivoimainen. Taisteluissa onnistuttiin saavuttamaan kuitenkin tärkeitä voittoja, jotka kohensivat mielialaa Suomessa. Kollaanjoella vihollinen pysäytettiin joulukuussa. Vaikka vastassa oli monia vihollisdivisioonia, rintam a kyettiin p itäm ään vain m u u tam an su om alaisp ataljoonan voimin sodan loppuun saakka. Myös pohjoisempana Suomussalmen, Kuhmon ja Ilomantsin tienoilla asemat pystyttiin säilyttämään ja vihollisesta saatiin jopa tärkeitä voittoja. Näin tapahtui esimerkiksi Raatteen tien mottitaistelussa. Tammikuussa 1940 N eu vostoliitto keskitti Su om en rintam alle lisäjou k- koja. Uusi hyökkäys alkoi helmikuussa Se keskittyi erityisesti Summan rintamalle. Venäläisten tykistön tulivoima oli siellä jopa seitsemänkertainen suomalaisten tykistöön verrattuna. Vihollinen saikin Länsi-Kannaksella murron, jonka seurauksena suomalaiset joutuivat vetäytymään Viipurin Talin Vuoksen tasalle. Talissa ja Vuosalmella käytiin kiivaita taisteluja sodan loppuun saakka.

20 20 Suomalaisten sitkeä ja sinnikäs puolustautuminen herätti huomiota m yös u lkom ailla. Sieltä saatiinkin m ateriaaliap u a ja jonkin verran vap aaehtoisia taistelijoita. Oli silti selvää, että Su om en arm eijan sotilaallinen voima oli loppumassa. Tykistöllä oli puutetta ammuksista, ja reservien puuttuminen heikensi suomalaisten joukkojen taistelukykyä. Maan johto päätti suostua neuvotteluihin Neuvostoliiton kanssa. Neuvotteluid en tu loksena rau hansop im u s allekirjoitettiin Moskovassa 13. m aaliskuuta Moskovan rauhan hinta oli kova. Suomi menetti alueita Kuusamosta ja Sallasta. Myös suuri osa Karjalasta menetettiin, sillä uudeksi rajaksi saneltiin niin sanottu Pietari Suuren raja vuodelta Rauhanehdot otettiin Suomessa vastaan epäuskoisina ja järkyttyneinä. JOROISLAISET TALVISODASSA Marraskuun 30. päivänä 1939 puna-armeijan joukot ylittivät valtakunnan rajan Laatokan Karjalassa. JR 35:n sotap äiväkirjassa kerrotaan rykmentin alueelle kuuluneen kaukaista tykinjyskettä. Pian saatiin myös ilmoitus, että vihollinen oli ylittänyt rajan monin paikoin tunkeutuen esimerkiksi Käsnäselän kylään. Suomalaiset joukot aloittivat vihollisen viivytyksen suunnitelmien mukaan. IV Armeijakunnan 12. Divisioonan JR 35 oli ryhmittynyt puolustu kseen Syskyjärven ja Varp ajärven alu eelle Pitkärannan p ohjoisp u olelle Laatokan Karjalaan. Joulukuun alussa käytiin kiivaita taisteluja muun muassa Loimolan ja Kollaanjoen sekä Suojärven maastoissa. Täällä 12. Divisioona joutui ensin perääntymään ja suoritti sen jälkeen vastahyökkäyksen vihollisen kimppuun. Hyökkäys kuitenkin epäonnistui. JR 35 osallistui taisteluihin osana 12. Divisioonaa. Viivytystaistelu jen p äätyttyä 12. Divisioona vastasi arm eijaku nnan p u o- lu stu ksesta Kollaalla sekä Käsnäselän Loim olan tien su u nnassa. Jou luku u n p u olenvälin tienoilla JR 35 taisteli Kollaanjoki-linjan eteläisellä sivustalla. Osa rykmentistä oli mukana taisteluissa, joita käytiin myös Kollaanjoki-linjan p ohjoisella sivu stalla. Vihollinen yritti saartaa Kollaanjoella taistelevat su om alaisjou kot u seaan otteeseen. Yritykset ku i- tenkin torjuttiin.

21 Joulukuun loppupuolella aloite siirtyi enemmän suomalaisille. 12. Divisioona, mukaan lukien JR 35, hyökkäsi vihollista vastaan Kollaanjoella, mutta ei saanut haluttua tulosta aikaan. Joillain lohkoilla onnistuttiin p ääsem ään Kollaanjoen itäp u olelle. Myös neu vostojou kot tekivät hyökkäyksiä hyökkäysvaunujen tukemana Kollaanjoen maastoissa saamatta kuitenkaan aikaan suurta menestystä. Muuten vuodenvaihde oli Kollaalla suhteellisen rauhallista aikaa. Kaiken kaikkiaan JR 35 kävi joulukuussa monia kiivaita taisteluja Kollaanjärven, Kollaanjoen, Joutsenlammen, Petäjäjärven ja Näätäjoenmaastoissa. Tykistökeskityksiä ammuttiin puolin ja toisin. Kiivaimmillaan vihollisen tykistötuli oli erään komppanian sotapäiväkirjan mukaan 250 kranaattia minuutissa. Tilanne oli tiukka monin paikoin. Eräänkin kerran III/ JR 35:n komentaja ilmoitti joukkonsa taistelukunnon olevan kyseenalainen. Rykmentin komentajalta tuli kuitenkin karu vastaus, joka ei antanut toivoa vaihdosta. IV Armeijakunta aloitti vastahyökkäyksen 6. tammikuuta 1940 ja pyrki saartamaan vihollisen Laatokan ja Syskyjärven väliin. 12. Divisioonan hyökkäys alueen eteläosassa pääsi alkamaan vasta 17. tammikuuta. Joukot pääsivät hyökkäyksessä Uomaan Lemetin tielle. IV Armeijakunnan suuri vastahyökkäys johti neuvostojoukkojen saartamiseen lukuisiin motteihin. 21 Tammikuun loppupuolella ja helmikuussa käytiin suuria mottitaisteluja, joissa pyrittiin tuhoamaan vihollisen joukot. Toisaalta välillä jouduttiin käymään myös raskaita puolustustaisteluja alueelle keskitetty- jä uusia vihollisjoukkoja vastaan. 12. Divisioona, mukaan luettuna JR 35, kävi edelleen puolustustaisteluja Kollaalla. Pakkanen oli pahimmillaan jopa -40 astetta. Helmikuun alkuviikkoihin jatkunutta vihollisjoukkojen aktiivista toimintaa seurasi Kollaalla rauhallinen ajanjakso, joka jatkui maaliskuun alkuun asti. Maalisku u n alu ssa havaittiin neu vostojou kkojen lisäävän hyökkäysvalmisteluja erityisesti Kollaan ja Pitkärannan suunnissa. Maaliskuun alus-

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti

Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti 42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö,

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, 1 Pro Patria taulujen paljastus / Kenraalimajuri Juha Kilpiän puhe 21.5.2017 Kuusankoski Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, Pro Patria Isänmaan

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa

Lisätiedot

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui

Lisätiedot

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet 1930 1942 Kapteeni, ST Jussi Pajunen 20.4.2017 1 Ilmauhka ilmavalvonnan kehittämisen peruskivi 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015

ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA 6.12.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat itsenäisyyspäivän juhlan osanottajat. Tänä päivänä meillä on kunnia juhlia itsenäisen Suomen 98-vuotispäivää.

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE

MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE KEN EI ELINAIKANSA MUISTAISI SITÄ TALVEA RISTI RISTIIN LIITTYEN KUN KOHOS KUMMULLAAN! MONI SILMÄ SÄRKYVÄ, MONI POSKI KALVEA TUIJOTTELI HAUDAN NIELUUN AMMOTTAVAAN MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

Juhlapuhe/Itsenäisyyspäivä

Juhlapuhe/Itsenäisyyspäivä Juhlapuhe/Itsenäisyyspäivä Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät isänmaan ystävät ja juhlavieraat, tänään juhlimme Suomen itsenäisyyden 98-vuotispäivää. Marraskuussa 1917 eduskunta päätti ottaa korkeimman

Lisätiedot

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.

Lisätiedot

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO 8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana

Lisätiedot

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513

SISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513 SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23

Lisätiedot

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry.

Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. Perustajajäsenemme kenraaliluutnantti Ermei Kannisen siunaustilaisuus 8.12.2015 Rukajärven suunnan historiayhdistys ry. www.rukajarvensuunnanhistoriayhdistys.fi www.rukajarvikeskus.fi Kukkatervehdykset:

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón

Terijoen Talvisota. Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004. Veli-Pekka Sevón Julkaistu Terjokkoisessa 2/2004 Terijoen Talvisota Veli-Pekka Sevón Suomalaisten puolustussuunnitelmat Suomalaisten puolustussuunnitelmien mukaan sodan syttyessä Kannaksella toimivat suojajoukot viivyttävät

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 3./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3624 1/ 3./I/JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 4.2.1940 12.3.1940 3./JR 65 koottiin Tampereella

Lisätiedot

Talvisota ja sen taustoja

Talvisota ja sen taustoja Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3632 1/3 8./JR 65 SOTAPÄIVÄKIRJA 21.1.1940 20.3.1940 8./JR 65 koottiin Tampereella

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau. Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden

Lisätiedot

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945

Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 1 Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä

Lisätiedot

PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA

PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PRIKAATIEN KÄYTTÖ KESÄN 1944 TAISTELUISSA Pro Gradu -tutkielma Kadetti Antti Nissinen Kadettikurssi 90 Jääkäriopintosuunta Helmikuu 2007 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Kadettikurssi

Lisätiedot

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja

Lisätiedot

Talvisota ja sen taustoja

Talvisota ja sen taustoja Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto

Lisätiedot

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945

Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Veteraani- ja lottamatrikkeli, rintama- ja kotirintamakuvauksia Nettiversio, kirjoituksia. Henkilömatrikkeli netissä toisaalla. Kirjassa lisäksi muita kirjoituksia Toimitus,

Lisätiedot

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944

Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Matti Johannes Rekola Jatkosodassa 1944 Koostanut Jukka Lamminmäki 2013 Tutkimusaineisto www.propatria.fi (käytetty luvalla) Muut lähteet: Jatkosodan historia, osa 4. WSOY 1993. Sotatieteen laitos 1993

Lisätiedot

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918

Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Päätoimittaja Vesa Määttä K. L. Oesch Raudun taistelussa 1918 Kenraali K L Oesch Viipurissa 31.8.1941 (SA kuva) Karl Lennart Oeschistä (1892 1978) ei alun perin pitänyt tulla sotilasta. Hän piti itseään

Lisätiedot

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit

Kokoelmat kertovat 9/2013: Mannerheim-ristin ritari, evl. Olli Puhakan albumit Teksti ja taitto: tutk. Tapio Juutinen, Arkistokuvat: Olli Puhakan kokoelma ds Lentolaivue 26:n 3. lentueen päällikkö luutnantti Risto Puhakka Fiat G.50 -hävittäjän ohjaamossa jatkosodan alussa, mahdollisesti

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka

Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka V - 2-33 ten vaikutuksesta ulkopoliittisten vaatimusten toteuttamisessa, sillä sen ruvetessa tuntumaan ulkopoliittisen johdon merkitys vähenee, puolustusministerin vaikutus kasvaa. Mutta minä puhun eräästä

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Leppävaara sisällissodassa 1918

Leppävaara sisällissodassa 1918 Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:

Lisätiedot

JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944. Pro gradu-tutkielma. Kadettivääpeli Antti Kivimäki

JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944. Pro gradu-tutkielma. Kadettivääpeli Antti Kivimäki MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU JOUKKOJEN SIIRTÄMINEN MAASELÄN KANNAKSELTA KARJALANKANNAKSELLE 1944 Pro gradu-tutkielma Kadettivääpeli Antti Kivimäki Kadettikurssi 91 Kranaatinheitinopintosuunta Maaliskuu 2008

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä

Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys on lisääntynyt vuodentakaisesta tilanteesta koko maata vähemmän kaikissa ammattiryhmissä Työllisyyskatsaus, lokakuu 2013 26.11.2013

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 18/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen

Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen Luutnantti Heikki Kunnaala panssarivaunu- ja panssariautojoukkueen johtajana Luutnantti Heikki Kunnaala astui vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen Talvisodan aikana 23.1.1940. Koulunkäynnin ohessa hän

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA

Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA G-6 G-6/R6 G-6ZY G-6 G-6AS 1/48 KEHITYS 25 ITÄINEN SUOMENLAHTI LeLv 34 aloitti sotalentonsa Mersuilla maaliskuun 16. päivänä, kun 2.

Lisätiedot

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5 1M ------------ 5 Everstiluutnantti Heikki Hiltula POHN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN PERINTEIDEN MERKITYS Pohjan Prikaatilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Riippumatta siitä olemmeko kuuluneet Ruotsin

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa Työllisyyskatsaus, joulukuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömiä yhtä paljon viimeksi tammi-helmikuussa 2006 Työllisyyskatsaus, joulukuu 2013 21.1.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA KOL./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 P 3587 1/3 KOL./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 18.1.1940 2.4.1940 KOL./JR 27 perustettiin

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA 7./JR27 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2015 1/5 P4824 7./JR 27 SOTAPÄIVÄKIRJA 1940 1940 7./JR 27 perustettiin Kemissä YH:n

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Tunnelmia rintamalla jatkosodan päättyessä Ilkka Mäntyvaaran esitelmä Ruutiukoissa 22.9.2014 (lyhennelmä)

Tunnelmia rintamalla jatkosodan päättyessä Ilkka Mäntyvaaran esitelmä Ruutiukoissa 22.9.2014 (lyhennelmä) Tunnelmia rintamalla jatkosodan päättyessä Ilkka Mäntyvaaran esitelmä Ruutiukoissa 22.9.2014 (lyhennelmä) Näinä päivinä on kulunut 70 vuotta jatkosodan päättymisestä. Tarkoituksenani on palata sen ajan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Jalkaväenkenraali K A Tapola

Jalkaväenkenraali K A Tapola SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1)

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1 SSHS:n esitelmäsarja Sotamuseo 25.helmikuuta 2015 Eversti evp Ari Rautala Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1. Vihollisuudet talvisodan alussa (dia 2) Kuva 1. Neuvostojoukot marraskuussa 1939.

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu NÄKYMIÄ LOKAKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa Työllisyyskatsaus, syyskuu 2013 22.10.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Suomi toisessa maailmansodassa. Valkealan lukio Päivi Parkkonen

Suomi toisessa maailmansodassa. Valkealan lukio Päivi Parkkonen Suomi toisessa maailmansodassa Valkealan lukio Päivi Parkkonen Aikajana: Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 Moskovan rauha Välirauhan aika Jatkosota 25.6.1941 19.9.1944 Syksy 1941 hyökkäysvaihe Kevät 1942

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu

Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän. Työllisyyskatsaus, tammikuu NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työpaikkoja avoinna työnvälityksessä 14 % edellisvuoden tammikuuta enemmän Työllisyyskatsaus, tammikuu 2014 25.2.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet. Tervehdyssanat lipun naulaustilaisuudessa Askaisten kirkossa 28.5.2016 1 Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 16/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion korvauksesta eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki valtion korvauksesta

Lisätiedot

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA

Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Etelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän. Työllisyyskatsaus, lokakuu klo 9.

Etelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän. Työllisyyskatsaus, lokakuu klo 9. NÄKYMIÄ MARRASKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa TE-toimiston aktivointipalveluissa 350 henkilöä edellisvuoden lokakuuta vähemmän Työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 24.11.2015 klo 9.00 Työttömät

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Ässä-rykmentti talvisodassa

Ässä-rykmentti talvisodassa Ässä-rykmentti talvisodassa Helsingin Kaupunki kuului vuonna 1939 puolustusvoimien rauhan ajan aluejaon mukaan Uudenmaan Sotilaslääniin. Sen alaisina oli kaksi sotilaspiiriä, joista Helsingin Sotilaspiiriin

Lisätiedot

Etelä-Savossa työttömyys lisääntyi kesäkuussa vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Etelä-Savossa työttömyys lisääntyi kesäkuussa vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savossa työttömyys lisääntyi kesäkuussa vähemmän kuin koko maassa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2013 23.7.2013 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2016

Matkailun kehitys 2016 Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana

Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana Kun keinot loppuu, on konstit otettava käyttöön Osasto A:n johtamistoiminta Talvisodan aikana Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Historia- ja maantieteiden laitos Suomen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot