Toiminta keväällä 2004 Vuonna 2001 valitun sukuneuvoston kokoonpano oli toukokuun 2004 sukukokoukseen asti seuraava:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta keväällä 2004 Vuonna 2001 valitun sukuneuvoston kokoonpano oli toukokuun 2004 sukukokoukseen asti seuraava:"

Transkriptio

1 SUKUYHDISTYS SIHVO ry TOIMINTAKERTOMUS v Vuonna 1959 perustetun Sukuyhdistys Sihvo ry:n tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteen kuuluvaisuuden tunnetta suvun jäsenten keskuudessa ja kunnioittaa menneiden sukupolvien elämäntyötä. Vuosi 2006 oli yhdistyksen 47. toimintavuosi. Toiminta keväällä 2004 Vuonna 2001 valitun sukuneuvoston kokoonpano oli toukokuun 2004 sukukokoukseen asti seuraava: Aarne Krogerus (K) (puheenjohtaja), Martti Sihvo (V) (varapuheenjohtaja), Maarit Koverola (L), Pirjo Mustonen (K), Anita Nygren-Konttinen (K), Marianna Ruonala (K), Aarne Sihvo (V), Hannes Sihvo ( ) (V), Jaakko Sihvo (L), Jouko Sihvo (V), Jukka Sihvo (K), Pekka Sihvo (L), Sami Sihvo (K), Timo Sihvo (V), Maire Walden (K) ja Eeva-Riitta Wirta (K). Sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi oli kutsuttu Johanna Krogerus. Yhdistyksen tilintarkastajat olivat Ilkka Sihvo ja Kim Sihvo, varatilintarkastaja oli Kauko Sihvo. Sukuneuvosto kokoontui keväällä 2004 yhden kerran ( ). Sukukirjatyöryhmä piti yhteisiä ja eri sukuhaarat omia kokouksiaan, joissa käsiteltiin sukukirjaan tulevaa aineistoa. Sukukokous Sukukokous pidettiin Helsingissä Karjalatalolla. Paikalla oli yli 150 suvun jäsentä. Päivä aloitettiin Käpylän kirkossa yhteisellä hartaustilaisuudella, jonka piti Jouko Sihvo. Varsinaisessa kokouksessa käsiteltiin sääntömääräisten asioiden lisäksi loppusuoralla olevaa suku kirja hanketta, josta sukututkija Jarmo Paikkala oli tullut kertomaan. Päivän aikana nautittiin karjalaisen pito pöydän antimia. Vuoden 2007 sukukokouksen pitopaikaksi päätettiin Hamina. Sukuneuvoston kokoonpano ja kokoukset Sukukokouksessa valittiin sukuneuvostoon kolmivuotiskaudeksi seuraavat 16 henkilöä: Anneli Bäckman (V), Maarit Koverola (L), Aarne Krogerus (K), Johanna Krogerus (K), Teppo Launiainen (V), Pekka Puttonen (K), Marianna Ruonala (K), Aarne Sihvo (V), Jaakko Sihvo (L), Jouko Sihvo (V), Jukka Sihvo (K), Martti Sihvo (V), Pekka Sihvo (L), Sami Sihvo (K), Maire Walden (K) ja Eeva-Riitta Wirta (K). Sukuneuvosto piti järjestäytymiskokouksen Karjalatalolla. Puheenjohtajaksi valittiin Aarne Krogerus, varapuheenjohtajaksi Martti Sihvo sekä sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Johanna Krogerus. Marraskuussa 2004 puheenjohtaja Aarne Krogerus erosi sukuyhdistyksestä. Sukuneuvosto valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Sami Sihvon, Martti Sihvo jatkoi varapuheenjohtajana. Sihteeriksi valittiin Anneli Bäckman, jäsenrekisterin pitäjäksi Maarit Koverola ja rahastonhoitajaksi Teppo Launiainen. Aarne Krogeruksen erottua sukuneuvoston jäsenmäärä oli 15. Sukuneuvosto kokoontui vuoden 2004 lopulla yhteensä kaksi kertaa sekä piti yhden puhelinkokouksen. Vuonna 2005 sukuneuvosto kokoontui kaksi kertaa ja myös vuonna 2006 pidettiin kaksi kokousta.

2 Sukuneuvosto perusti seuraavat työryhmät valmistelemaan asioita: Matkatyöryhmä perustettiin v suunnittelemaan ja valmistelemaan yhdistyksen jäsenille tarkoitettua Karjalankannaksen matkaa. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Jouko Sihvo, jäseniksi Anneli Bäckman ja Pekka Sihvo sekä vuodesta 2005 alkaen puheenjohtaja Sami Sihvo. Matka toteutettiin toukokuussa Työvaliokunta perustettiin v käsittelemään juoksevia asioita. Jäseniksi valittiin puheenjohtaja Sami Sihvo, varapuheenjohtaja Martti Sihvo, sihteeri Anneli Bäckman ja rahastonhoitaja Teppo Launiainen. Työvaliokunta kokoontui kolme kertaa vuonna 2005 sekä kolme kertaa vuonna Maaliskuussa 2006 perustettiin työryhmä suunnittelemaan Haminassa pidettävää sukukokousta. Ryhmään valittiin kaksi henkilöä kustakin sukuhaarasta: Maarit Koverola (työryhmän puheenjohtaja) ja Mervi Sihvo Lemin sukuhaarasta, Marianna Ruonala ja Sami Sihvo Kaukolan sukuhaarasta sekä Anneli Bäckman ja Raija Sihvo Valkjärven sukuhaarasta. Työryhmä kävi syyskuussa 2006 tutustumassa sukukokouksen pitopaikkaan ja käyntikohteisiin. Tilintarkastajat ja kirjanpitäjä Sukukokous valitsi tilintarkastajiksi Kim Sihvon ja Seppo Puttosen sekä varatilintarkastajaksi Kauko Sihvon. Vuoden 2005 alussa sukuyhdistyksen kirjanpitäjäksi kutsuttiin Mirjami Sihvo. Jäsenmaksu Sukukokous päätti jäsenmaksun suuruudeksi 20 euroa seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Jäsenistö ja jäsenrekisteri Sukukirjan ilmestymisen myötä kiinnostus sukuyhdistyksen toimintaan kasvoi ja yhdistyksen jäsenmaksun maksaneiden jäsenten määrä vuoden 2005 lopussa oli noin 210 henkilöä sekä perheenjäsenet, jotka eivät maksaneet erillistä jäsenmaksua. Vuoden 2006 lopussa sukuyhdistyksen jäsenmäärä oli noin 220 sekä perheenjäsenet. Sukuyhdistyksen jäsenrekisteri ja rekisteri muista sukuun kuuluvista henkilöistä perustettiin uudelleen ja Maarit Koverola lupautui jäsenrekisterin pitäjäksi. Sukukirja sekä korjaus- ja täydennysliite Sukukirjatyöryhmän puheenjohtaja oli Aarne Krogerus ja jäseniä olivat Maarit Koverola, Jouko Sihvo, Martti Sihvo, Mervi Sihvo, Sami Sihvo ja Eeva-Riitta Wirta. Hannes Sihvon jälkeen sukukirjatyöryhmään valittiin Teppo Launiainen. Työryhmän sihteeri oli Johanna Krogerus. Sukukirjan toimittajaksi oli valittu sukututkija Jarmo Paikkala. Sukukirja Sihvo karjalainen suku ilmestyi Kirjaa hankittiin yhteensä 500 kpl sekä saatiin lahjoituksena kirjapainolta 15 kpl. Kirjoja toimitettiin v yhteensä noin 350 kappaletta kirjan tilanneille ja lahjoitettiin yhteensä noin 50 kpl kirjastoihin, sukukirjan tekoon osallistuneille sekä yhteis työtahoille. Kirjoja oli vuoden 2006 lopussa jäljellä runsaat 100 kpl. Suomen sukututkimusseuran ja Lahden seudun sukututkijat ry:n nimeämä raati valitsi sukukirjan Sihvo karjalainen suku vuoden 2004 sukukirjaksi 67:n kilpailussa mukana olleen kirjan joukosta. Vuonna 2005 ryhdyttiin kokoamaan liitettä sukukirjan täydennyksistä ja korjauksista yhdessä kirjan toi -mitta neen sukututkija Jarmo Paikkalan kanssa. Korjaus- ja täydennysliite saatiin valmiiksi syksyllä 2006.

3 Viirit ja lippukirja Sukuneuvosto valmistutti lisää isännän- ja pöytäviirejä, joita sukuyhdistyksen jäsenet voivat halutessaan ostaa. Sukuneuvosto oli hyväksynyt Sihvon suvun lippukirjan vuonna Sukututkimuksen edistyessä suvun taustoista on saatu uutta tietoa minkä vuoksi sukuneuvosto päätti tarkistaa lippukirjan tekstin. Uusi painos valmistui keväällä Tiedottaminen Keväällä 2004 lähetettiin Helsingin sukukokousta ja sukukirjan tilaamista koskeva tiedote kaikille sukuun kuuluville, joiden osoitteet olivat sukuneuvoston tiedossa. Tiedote 1/2005 lähetettiin maaliskuussa Myös se postitettiin kaikille sukuun kuuluville, joiden osoitteet olivat tiedossa. Tiedote 1/2006 lähetettiin sukuyhdistyksen jäsenille tammikuussa Matkatiedote Karjalankannaksen matkalle ilmoittautuneille lähetettiin huhtikuussa Matkakertomus Karjalankannaksen matkalle osallistuneille lähetettiin syksyllä Tiedote sukukirjan täydennys- ja korjausliitteestä lähetettiin kirjan tilanneille joulukuussa Vuoden 2005 sukuneuvoston kokouksissa keskusteltiin sukuyhdistyksen Internet-kotisivun perustamisesta. Sukuneuvosto päätti keväällä 2006, että yhdistykselle perustetaan kotisivu. Asiaa toteuttamaan valittiin Teppo Launiainen ja Anneli Bäckman. Pekka Sihvo Lidingöstä oli lupautunut huolehtimaan sivujen ulkoasun suunnittelusta ja teknisestä toteutuksesta. Sukuyhdistys rekisteröi maaliskuussa 2006 verkkotunnuksen väliaikainen kotisivu avattiin ja varsinainen kotisivu avattiin Kotisivun sisällön toteuttamiseen osallistuivat sukuyhdistyksen puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi Jouko Sihvo ja Teppo Launiainen. Valokuvia sivuille ovat toimittaneet sihteerin lisäksi Maarit Koverola, Mervi Sihvo, Vilho Sihvo ja Eeva-Riitta Wirta. Talous Vaikka sukukirjan aikaansaamiseksi tehtiin valtava määrä talkootyötä, aiheutui kirjan painamisesta ja sukututkijan palkkaamisesta kustannuksia noin euroa. Sukuneuvosto päätti marraskuussa 2004 ottaa Nordea Pankista euron suuruisen lainan sukukirjan kustannusten väliaikaista rahoitusta varten. Sukuneuvosto anoi maaliskuussa 2005 Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä euron suuruista apurahaa sukukirjan kustannusten osittaiseen kattamiseen. Apuraha myönnettiin kesäkuussa Suku kirjan myynti ja sukuyhdistyksen saama apuraha mahdollistivat sen, että pankkilaina voitiin maksaa koko naisuudessaan takaisin kesäkuussa Sukuneuvoston ja työryhmien jäsenille ei maksettu kokouspalkkioita eikä matkakorvauksia. Tilintarkastajille ja kirjanpitäjälle ei maksettu palkkioita eikä matkakorvauksia. Yhdistyksen kassavaranto vuoden 2006 lopussa oli 6 047,71 euroa. Taloudesta on erilliset selvitykset. Sukuyhdistyksen säännöt Vuonna 2005 ryhdyttiin uudistamaan sukuyhdistyksen sääntöjä Marianna Ruonalan vuonna 2003 tekemän esityksen pohjalta. Päätettiin, että sukuneuvoston esitys uusiksi säännöiksi käsitellään Haminan suku kokouksessa toukokuussa 2007.

4 Jäsentapahtumat Toimintasuunnitelmaan kirjattiin pidetyssä sukuneuvoston kokouksessa sukuyhdistyksen jäsenille tarkoitetun matkan järjestäminen Karjalankannakselle keväällä Matkaa valmistelevan ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Jouko Sihvo. Matka Karjalankannakselle tehtiin Osallistujia oli yhteensä 55 (valkjärveläisiä 24, kaukolalaisia 17 ja lemiläisiä 14) ynnä kuljettaja ja opas. Sihvojen juuret Karjalankannaksella kiinnostivat suvun jäseniä niin paljon, että ilmoittautuneita oli enemmän kuin voitiin ottaa matkalle mukaan. Ensimmäinen taukopaikka Venäjän puolella oli Viipurissa. Lounastimme Pyöreässä tornissa minkä jälkeen matka jatkui Vuoksen rantaan Äyräpään Lammasniemeen ja sieltä edelleen Valkjärven Sarkolaan, Muolaan Lehtokylään ja Valkjärven keskustaan suuntasimme Valkjärven kirkolle ja sieltä edelleen kohti Metsäpirttiä ja Taipaleenjokea, pysähdyimme Laatokan rannalla ja jatkoimme sieltä Käkisalmeen jatkoimme matkaa Kaukolaan ja sieltä edelleen Räisälään, Sairalaan ja Vuoksenrantaan. Vuoksenrannan käynnin jälkeen suuntasimme kulkumme Antrean kautta Viipuriin ja sieltä edelleen kotimatkalle. Matkan aikana Jouko Sihvo ja Sami Sihvo kertoivat tapahtumista, jotka liittyivät Karjalankannaksen ja erityisesti Valkjärven ja Kaukolan historiaan. Matkakertomuksen, joka on toimintakertomuksen liitteenä, on koonnut Jouko Sihvo. Hänen lisäkseen kirjoittamiseen ovat osallistuneet Sami Sihvo, Vilho Sihvo ja Anneli Bäckman. Matkakertomus on nähtävänä myös sukuyhdistyksen kotisivulla. Karjalankannaksen matkan lisäksi eri sukuhaaroilla on ollut omia tapaamisia. Muu toiminta Karjalan liiton kesäjuhlat pidettiin Lahdessa kesäkuussa Sukuyhdistyksemme esittelytaulu oli siellä nähtävillä, lisäksi sukukirjamme oli siellä esillä.

5 LIITE: Sihvon suvun Kannaksen matka toukokuussa 2006 Sihvojen juuret Karjalan kannaksella kiinnostivat suvun jäseniä niin paljon, että ilmoittautuneita oli enemmän kuin voitiin ottaa matkalle mukaan. Mukana meitä oli 55 ilmoittautunutta ynnä kuljettaja ja opas. Ensimmäinen taukopaikka Venäjän puolella perjantaina oli Viipurissa. Lounastimme Pyöreässä tornissa. Matka jatkui Vuoksen rantaan Äyräpään Lammasniemeen, jossa ihmettelimme vuonna 1934 vihityn kauniin funkkistyylisen Äyräpään kirkon raunioita ja useita muistomerkkejä. Ne oli paljastettu kirkon sekä talvi- ja jatkosodassa käytyjen ankarien taistelujen muistoksi, joista Sami Sihvo kertoi meille. Nähtävyyksiä kuvattiin ahkerasti. Valkjärven Sarkolaan Äyräpäästä palattiin Käkisalmeen johtavalle tielle ja matka jatkui kohti Sihvojen Valkjärven sukuhaaran kotikylää Sarkolaa. Sinne ei päästy entistä lyhintä tietä Korpiojan aseman kautta, vaan jouduimme ajamaan Muolaaseen, josta ajoimme Punnusjärven pohjoispuolitse venäläisten rakentamaa tietä Sarkolaan Sihvon mäelle suvun keskeisen peltoalueen laidalle. Sillä paikalla esivanhempamme olivat asuneet ainakin ison vihan päättymisestä eli 1720-luvulta lähtien lukuun ottamatta sotien aiheuttamia pakolaiskausia. Meitä Sarkolassa syntyneitä oli mukana neljä kertomassa muistikuviaan kylästä, jossa Sihvojen taloja oli ennen talvisotaa yhteensä yhdeksän. Niin kutsuttu Mannerheim-linja rakennettiin kesällä ja syksyllä 1939 Punnusjärvestä Sihvojen peltoaukean halki itäpuolella oleviin heidän metsiinsä ja siitä edelleen Veriojan suon pohjoislaitaa rautatien poikki Metelimäelle, Pasurin kankaalle ja Vuokseen. Talvisodan puolustustaisteluja käytiin tällä linjalla joulukuun 6. päivästä seuraavan helmikuun puoliväliin. Kaikkien yhdeksän talon rakennukset oli poltettu tai muuten tuhottu maan tasalle. Neljä Sihvojen taloa sijaitsi sillä peltoaukealla, johon olimme tulleet. Niiden tarkkaa sijaintipaikkaa oli mahdoton osoittaa, sillä uudet isännät ovat puskeneet talojen perustukset jonnekin ja tasoittaneet sen yhtenäiseksi pelloksi, jota he eivät enää kuitenkaan näytä viljelevän. Jos näin jatkuu, muutaman vuoden päästä tuo vuosisatoja viljelty peltoalue metsittyy, kuten on jo käynyt rantaniityille. Sinne kasvanut metsä on peittänyt näköalan 400 metrin päässä ennen välkehtineelle Punnusjärvelle. Jatkosodan aikana seitsemän Sihvojen perhettä palasi raunioille ja ehti rakentaa väliaikaisia tiloja sekä ihmisiä että kotieläimiä varten. Nyt niistäkään ei ole jäljellä yhtään rakennusta eivätkä venäläiset ole rakentaneet Punnusrannalle eli entisiin Sarkolan ja Jutikkalan kyliin mitään. On kerrottu, että koko Punnusranta olisi suunniteltu luonnonsuojelualueeksi, mikä selittäisi alueen jättämisen tyhjäksi. Mikäli tämä tieto pitää paikkansa, vuosisatoja vanha viljelty kulttuurimaisema vähitellen häviää ja muuttuu metsäksi. Valkjärven kirkolla Valkjärven keskustaan ajoimme Punnusjärven länsipuolitse. Ensimmäisen yön vietimme keskustassa Raduga-hotellin tiloissa. Lauantaiaamuna menimme Valkjärven kirkonmäelle, jossa vietimme lyhyen muistotilaisuuden. Jouko Sihvo kertoi, miltä paikka oli näyttänyt lapsen silmissä ennen sotia ja sitten niiden aikana sekä mitä paikalla on tehty 1990-luvulta lähtien. Kirkko oli säilynyt pystyssä sekä talvi- että jatkosodan myllerryksissä. Neuvostovallan aikana ilmeisesti jo 1950-luvulla se oli palanut. Raunioiden sisällä kasvoi 1990-luvulla joka tapauksessa paksuja puita. Entiset valkjärveläiset raivasivat ne pois, täyttivät perustusten sisäpuolen soralla ja rakensivat siihen kirkon pääportaiden viereen kellonjalan löytyneelle kirkonkellolle. Siinä kirkossa, jossa nyt on

6 katto korkealla ja seinät lavealla, valkjärveläiset ovat viettäneet jo kaksi kertaa kesäjuhliensa ehtoollisjumalanpalveluksen, viimeksi kesällä Kirkkoa ympäröivä hautausmaa on muuttunut täysin. Valkjärveläisten hautojen muistomerkit on viety pois. Venäläiset ovat haudanneet omia vainajiaan niiden paikalle ja rakentaneet omat metalliset häkkinsä niiden ympärille. Niitä on hautausmaa-alueella niin tiheästi, että siellä on vaikea liikkua. Myös vapaussodassa kaatuneiden suuri graniittinen muistomerkki on hävinnyt. Siihen oli veistetty polvistunut sotilas ja teksti: Eestä vapauden, eestä isänmaan ja isäin uskon. Jatkosodan aikana kirkon länsipuolelle kasvoi suuri valkoisten ristien rivistö. Siihen oli haudattu 121 valkjärveläistä sankarivainajaa. Heidän joukkoonsa kuuluvat Joel, Hannes ja Aarne Sihvo. Joel oli kahden matkatoverimme isä ja Hannes heidän serkkunsa sekä Aarne yhden matkatoverin isän veli. Kaikkiaan valkjärveläisiä kaatui 253, eli toinen puoli heistä oli saanut viimeisen leposijansa jossakin muualla. Sankarihauta-alueelle pystytetylle kivistä muuratulle muistomerkille, jonka päällä on valkoinen risti, laskettiin sukumme kukkalaite. Jouko Sihvo luki puheensa päätteeksi Ville Sihvon runosta Kummulla kaksi säkeistöä. Näin aatokset, muistelot liitelevät tuolla valkoisten ristien yllä. Siellä vihaiset vieraat temmeltävät maan povi on rauhaisa kyllä. Jumal-kylvö kukkaset kasvattaa siellä rakkailla haudoilla yhä, taivahan sade ne virvoittaa; näin huolletaan tarhamme pyhä Nyt jätämme rakkaat paikat nuo huomahan Taivaan Herran ja luotamme siihen, mitä suo hän meille lapsilleen kerran. Hän jätä ei meitä, Hän taluttaa kuin on ohjannut vuossadat ennen, kunhan jaksamme ajat vain odottaa näiden vaikeiden vaiheiden mennen. Tilaisuuden lopuksi Jouko soitti 11 vuotta aikaisemmin käyttöön vihkimäänsä kirkonkelloa siellä lepäävien sankarivainajien, molempien isoisiensä sekä kaikkien sukulaistemme ja esivanhempiemme muistolle. Kohti Metsäpirttiä ja Taipaleenjokea Valkjärvellä käynnin jälkeen oli vuorossa retki Metsäpirttiin. Vennääks tehty keväinen tie ei sallinut kiirehtimistä, mutta matkakaan ei ollut pitkä. Tienvarren maisemien sekä talojen voi sanoa olevan uudistuotantoa. Nyt jo mahtavat männiköt olivat kaikki talvisodan jälkeen kasvaneita. Tulimme Mäkrään, jossa on huomattavan paljon jo neuvostoaikana rakennettuja hökkeleitä sekä nyt kapitalistisen Venäjän tuotantoa, upeita tiilihuviloita.

7 Mäkrän ohitettuamme saavuimme pian Rautuun. Sielläkin kiinnitti huomiota melkoisen suuri ihmisvilinä noin kannakselaisen mittapuun mukaan. Oli ilmeistä, että kulkijat olivat pietarilaisia lomanviettäjiä. Uudis rakennuksia, lähinnä mökkejä, näkyi joka puolella. Suuntasimme auton kohti Metsäpirttiä. Heti Raudussa erkanee Metsäpirtintiestä etuvasemmalle tie, joka johtaa Kilpasillan lentokentälle. Siellä Vilho Sihvon veli Lauri palveli isänmaata jatkosodan aikana. Kehnonlaista tietä noin 10 km ajettuamme pisti vasemmalta puolelta vesistö aivan lähelle tietä. Siinä oli Vaskelan koski. Oikealla puolella näkyi jotain jälkiä asutuksesta. Siinä oli ennen Vaskelan kylä, jossa asui Suomen ehkä tunnetuin runonlaulaja ja itkuvirsien esittäjä, inkeriläinen Larin Paraske. Hänen muisto patsaansa on Helsingissä lähellä Finlandia-taloa. Kohta lähestyimme tienhaaraa. Oikealla noin 500 metrin päässä oli ennen Metsäpirtin kirkko ja hautausmaa. Etuoikealle lähti tie Saaroisiin suurille peltoaukeille ja vasemmalle tie Koselaan ja Taipaleenjoelle. Heti tienhaaran jälkeen on Viisjoen silta yli kosken. Siinä sillankorvassa oli ollut Vilho Sihvon äidin isän omistama mylly ja vähän ylös virtaa voimalaitos, joka jakoi sähköä koko pitäjään. Yläjuoksulla oli ollut vielä sahalaitos, mutta nyt niistä ei ollut mitään jäljellä. Suoraan edessä oikealla oli ennen Vilhon äidin koti. Nyt siinä on neuvostoaikainen ruma kulttuuritalo. Jatkoimme matkaa Koselan suuntaan, sitten oikealla oli tienhaara Igolkaan ja vasemmalle Eeva lan ky lään, jonne suuntasimme. Parin kilometrin metsätaipaleen jälkeen tuli vastaamme portti, josta ei enää pääse. Edessämme oli kuuluisa Taipaleenjoki. Se on juhlava virta. Talvisodan kovissa taisteluissa tällä Neosaaren puolella olivat venäläiset ja vastapäätä Terenttilässä suomalaiset. Siinä Taipaleen rannalla tapasimme kahdella bussilla tulleita Viipurin poikia. Joukossa oli myös Vilho Sihvon luokkatoveri Martti Vartola. Viipurilais porukka viritti laulun Kaunis Karjala, isiemme maa, työhön, jaloon taisteluun sun poikajoukkos saa. Yhdyimme lauluun. Kylmät väreet kulkivat selkäpiissä ja silmät kostuivat. Morjestimme viipurilaisia ja lähdimme katsomaan Laatokkaa. Laatokalle ja Käkisalmeen Ajoimme entisten Koselan yhteismetsien läpi, ohitimme Leningradin kommunistipomojen upean metsästys majan. Tien oikealla puolella näkyi harjanteita, jotka ovat jälkiä jääkaudesta. Metsäpirttiläiset kutsuvat niitä vereteiksi. Saavuimme Igolkan lahden rannalle. Näin metsäpirttiläinen ennen esitteli vieraalleen Laatokkaa: Katso Elma merta, se on toista kuin Viisjoki. Avarat hiekkarannat saivat monen huokaamaan, että kyllä täällä olisi hyviä Rantasipin paikkoja. Ihailtuamme merta joimme oppaamme Lidian ja kuljettaja Oivan keittämät kahvit, sitten suuntasimme Kiviniemeen, jossa pysähdyimme, teimme ostoksia ja ihailimme alhaalla vyöryvää Vuoksea. Lauantai-iltana saavuimme Käkisalmeen. Yövyimme sen entisen varuskunnan rakennuksissa. Aikoinaan Sami Sihvon isä oli komentajana tässä varuskunnassa, jossa Samikin on syntynyt. Varuskunta-alue on luon nonkaunis, vanhan linnan kupeessa. Kaukolan Sihvojen juurilla Aamulla jatkoimme matkaa Kaukolaan. Vilho Sihvo selosti tuttuja maisemiaan. Vanhaa, mutkaista tietä hän oli ajanut polkupyörällä lukemattomat kerrat. Pärnä oli viimeinen Käkisalmen kylä ennen Kaukolan rajaa. Monella kylän Komosten miehellä oli vaimo Sihvon suvusta. Pankinjohtaja Ilmari Komonen onkin todennut, ettei hän oikein tiedä, onko hän Komonen vai Sihvo. Pian olimme Kaukolan puolella Koverilan kankaalla, jossa pysähdyimme. Tien vasemmalla puolella näkyvä pieni peltokumpare on kuuluisa muinaislöytöalue. Oikealla puolella näkyi Koverilan urheilukenttä. Sen Valoharjun puoleisella laidalla on Kallen kivi. Nuorten miesten voimailussa Vilhon isä kantoi sen kiven siihen eikä kukaan muu jaksanut kantaa sitä pois. Lähestyessämme

8 Kaukolan kirkonkylää ensimmäinen jotenkuten asuttavassa kunnossa oleva talo oli ennen kanttori Kiurun. Kaukola oli siitä harvinainen pitäjä, että siellä lauloi kiuru talvellakin. Pysäköimme kirkkomäelle. Kirkko oli surkeassa rappiokunnossa. Siirryimme hautausmaalle, jossa Sami Sihvo laski kukat sankaripatsaalle ja Jouko Sihvo piti puheen. Sihvojen sukuhaudalle laskivat kukat Eeva-Riitta Wirta ja Liisa Sihvo. Lauloimme yhdessä Eeva-Riitan aloittaman laulun Mun kanteleeni kauniimmin taivaassa kerran soi. Vilho lausui isänsä opettaman rukouksen Herra, meitä siunaa, auta..... Hautausmaalla käynnin jälkeen ajoimme Kievariin. Siellä asuva pihkovalainen leskirouva Valentina otti meidät vastaan. Hänellä on käytössään kolme huonetta. Talo on monessa suhteessa täysin rappeutunut, mutta emännän ystävällisyys peitti pahimmat vauriot. Olisimme ajaneet vielä Montoseen, mutta tie oli niin huono, ettei kannattanut yrittää. Siispä matka jatkui kohti Räisälää ja Kirvua. Ohittaessamme Kaukolan kansakoulun rauniot Vilho kertoi syntyneensä siellä. Matkan varrella hän esitteli kotitalonsa maihin kuuluneen Kalliosuon pellon ja lähellä Räisälän rajaa Lätäkorven metsän. Hänen mieleensä jäi kaikumaan Kievarin ryytimaasta satakielen kajauttama lähtöserenadi. Räisälässä, Sairalassa ja Vuoksenrannassa Pysähdyimme tuokioksi Räisälän kirkolle. Stenbäckin piirtämä graniittinen kirkkorakennus seisoo paikallaan ja palvelee paikkakunnan nykyisiä asukkaita teatterina ja kulttuuritalona. Jatkoimme matkaa ja tulimme Kirvuun Sairalan asemalle, jossa Vilhon vaimon Railin isä oli aikoinaan kirjurina. Kirvussa sijaitsevalta Sairalan asemalta suuntasimme kulkumme Vuoksenrannan kirkonkylään, jonne on 1930-luvun tiekartan mukaan matkaa 18 kilometriä. Sairala oli vuoksenrantalaistenkin lähin rautatieasema 1930-luvulla. Käyntikohteemme Vuoksenrannassa oli Emil ja Helena Sihvon kotipaikka, joka sijaitsee kilometrin päässä kirkonkylän keskustasta. Valkjärven Sarkolan Anttilassa syntynyt Emil osti Vuoksenrannasta tontin ja muutti vaimonsa ja vanhimman lapsensa kanssa sinne vuonna Pääsimme bussilla noin neljän kilometrin päähän kohteesta, loppumatka oli käveltävä. Kaikkiaan 14 matkalaista käveli helteisessä säässä perille. Talon perustukset olivat vielä osittain näkyvissä. Tien toisella puolella olleista rakennuksista, mm. sepän pajasta, ei ollut mitään jäljellä. Näkymä Vuoksen suuntaan ja Korpilahden kylään oli kasvanut umpeen eikä lähimmän naapurin taloakaan enää juuri erottanut kasvaneiden puiden välistä. Emilin vuonna 1934 tekemät Otamojoen sillan kaiteet olivat poissa. Kaikesta huolimatta käynti oli elämys etenkin mukana olleille kuudelle lapsenlapselle. Sillä aikaa kun osa matkalaisista kävi Emilin ja Helenan kotipaikalla, nauttivat muut Karjalan korven rauhasta ja bussin kenttäkeittiön tarjoamasta välipalatarjoilusta. Vuoksenrannan pitäjä on kirkonkylää lukuun ottamatta tällä hetkellä lähes autio. Koska seutu on asumatonta ja rauhallista, viihtyvät villieläimet alueella. Muutamat matkalaiset näkivät karhuemon pentunsa kanssa liikkuvan tien viereisessä metsässä. Kukaan ei kuitenkaan ehtinyt valokuvata karhuja. Kotimatkalle Vuoksenrannan käynnin jälkeen suuntasimme kulkumme Antrean kautta Viipuriin. Siellä nautitun päivällisen jälkeen matka jatkui Nuijamaan raja-asemalle, jossa oli ennennäkemätön rekka- ja bussijono. Lähes kuuden tunnin odottamisen jälkeen oli meidän vuoromme päästä tulli- ja raja-

9 viranomaisten tarkastukseen. Siinä vaiheessa olivat viisumimme jo vanhentuneet, mutta onneksi siitä ei aiheutunut ylimääräistä harmia. Bussi jatkoi Lappeenrannan, Kouvolan ja Lahden kautta Helsinkiin, jonne saavuimme noin kello viideltä aamulla. Turkulaisilla oli vielä sen jälkeen kotimatkaa jäljellä parisen tuntia. Matkamme oli todella mielenkiintoinen ja monipuolinen. Erityisesti ensimmäistä kertaa Karjalankannaksella käyneiden mielestä matka ylitti sisältönsä puolesta ennakko-odotukset. Sen lisäksi, että kolmen päivän aikana ehdimme nähdä hyvin erilaisia alueita Kannaksesta, saimme kuulla niihin liittyviä historiallisia selostuksia ja omakohtaisia muisteluita, mikä antoi aivan uudenlaisen näkökulman esi-isiemme elämään menetetyssä Karjalassa. Sotatapahtumat kotipaikkojen ja suvun historiassa Matkan aikana Sami Sihvo kertoi eräistä viime sotiemme tapahtumista, jotka liittyivät erityisesti Valkjärven ja Kaukolan historiaan. Hän selvitti Valkjärvellä lyhyesti Karjalan rintaman taisteluja vapaussodassa talvella 1918, jolloin nuori jääkärikapteeni Aarne Sihvo otti johtoonsa Karjalan rintaman joukot. Hänen johtamansa Karjalan armeijakunta torjui vähäisillä voimillaan aktiivisesti taistellen punaisten ja venäläisten hyökkäykset ja säilytti valkoisten asemat Vuoksen länsipuolella luoden näin edellytykset Viipurin valtaukselle huhtikuun lopulla Aarne Sihvon nuorempi jääkäriveli, kapteeni Jussi Sihvo, toimi lyhyen aikaa Kirjasalossa Pohjois-Inkerin erikoispataljoonan komentajana ja johti sen Tarton rauhan solmimisen jälkeen Valkjärvelle joulukuussa Sami Sihvo kuvasi edelleen talvisodan ensimmäisiä taistelupäiviä, jolloin niin kutsuttuun Lipolan ryhmään kuuluvat suojajoukot viivyttivät Kirjasalosta Lipolaan ja edelleen Valkjärvelle hyökännyttä venäläistä divisioonaa. Lipolan ryhmän komentajana oli jääkärieversti Jussi Sihvo, joka oli vuosina toiminut Valkjärvellä Jääkäripataljoona (JP) 2:n komentajana. Hän tunsi näin vastuualueensa maaston hyvin. Kertojankin ensimmäiset lapsuuden muistikuvat liittyvät juuri Valkjärven kasarmialueeseen. Hänen vanhemmat veljensä kävivät silloin oppikoulua Pölläkkälässä kuten monet muutkin valkjärveläiset oppikoululaiset. Lipolan ryhmään kuuluivat muun muassa nuorista reserviläisistä muodostettu JP 2 sekä rajajääkäripataljoonat, Erillinen Pataljoona 2 ja Erillinen Pataljoona 5. Viivytystaistelun päätyttyä Lipolan ryhmä hajotettiin. Pääpuolustusasemassa, Mannerheim-linjalla taistelut jatkuivat asemasotana. Jalkaväkirykmentti 33 ryhmitettiin Punnusjärven ja Pasurinlahden väliseen maastoon alkaen. Sen I Pataljoona toimi Sarkolan kylän maastossa majoittuneena taloihin. Helmikuun 12. päivä venäläiset joukot pääsivät murtoon Summan-Lähteen lohkolla, ja tällöin suomalaiset joukot vetäytyivät myös Sarkolan kylästä taempiin puolustusasemiin. Jussi Sihvo toimi suojajoukkotaistelujen jälkeen 4. Prikaatin komentajana keski- Kannaksella. Kaukolassa Sihvo selvitti Karjalan kannaksen valtausta kesällä 1941 keskittyen lähinnä II Armeijakunnan hyökkäykseen elokuussa 1941 Vuoksen itäpuolella ja erityisesti taisteluihin Räisälässä, Kaukolassa ja Käkisalmessa, jotka 10. Divisioonan (D) joukot valtasivat rajuissa taisteluissa elokuussa Jussi Sihvon johtaman 10. D:n joukot valtasivat Vuoksen ylitettyään Valkjärven ja jatkoivat vielä Lempaalan-Lappalaisenmäen tasalle syyskuun alussa, missä ne ryhmittyivät puolustukseen. Karjalankannaksella alkoi tämän jälkeen asemasota. 10. Divisioonan esikunta toimi Valkjärvellä toukokuulle 1944 asti, jolloin divisioona siirtyi Länsi- Kannakselle Valkeasaaren-Rajajoen lohkolle pääasemaan.

10 Äyräpää oli eräs matkan sotahistoriallisista kohteista. Siellä suomalaiset joukot torjuivat ankarissa taisteluissa kahden venäläisen armeijakunnan hyökkäyksen. Jääkärikenraalimajuri Martolan johtama 2. Divisioona sai tehtäväkseen torjua vihollisen hyökkäykset Vuoksella, samana päivänä, jolloin Viipuri menetettiin. 2. Divisioonan joukot olivat olleet taistelussa venäläisten alkaneesta suurhyökkäyksestä alkaen viivyttäessään hyökkääjää. Muun muassa Siiranmäessä divisioonan joukot olivat käyneet erittäin rajuja ja verisiä taisteluja. Leningradin rintaman komentaja, Neuvostoliiton marsalkka Govorov, antoi käskyn suomalaisten asemien murtamisesta rintaman hyökkäysalueen sivustoilla Viipurinlahdella ja Vuoksella. Taisteluja käytiin Äyräpään- Kylä-Paakkolan harjanteista Vuoksen länsipuolella 9.7. saakka, jolloin 23. Armeijan joukot valtasivat sillanpään Vuosalmen puolelle. Suomalaiset joukot onnistuivat kuitenkin rajoittamaan venäläisten hyökkäykset Vuosalmen peltoaukeille tykistön ja ilmavoimien tuella. Tappiot olivat molemmin puolin hyvin raskaat. 2. Divisioonan joukkojen lisäksi Vuosalmelle keskitettiin IV Armeijakunnan ja päämajan reservejä, taistelujen loppuvaiheessa muun muassa Panssaridivisioona. Venäläisen 23. Armeijan joukot ryhmittyivät Vuosalmella puolustukseen. Suomalaiset olivat torjuneet Karjalankannaksella Stalinin IV strategisen iskun. Marsalkka Govorov arvosteli kovin sanoin Vuosalmella taistelleiden kahden armeijakunnan komentajia todeten, että 23. Armeijan tehtävä jäi toteutumatta sietämättömän raskaista tappioista huolimatta. Suomalaisille tämä kahden venäläisen armeijakunnan hyökkäyksen torjunta oli todella tärkeä. Venäläiset eivät päässeet Ihantalan suunnassa taistelevien joukkojemme sivustaan ja selustayhteyksille eivätkä jatkamaan suunniteltua hyökkäystä Antrean kautta Imatralle. 23. Armeijan tuli suunnata osa joukoistaan Vuosalmelta myös kohti Käkisalmea. Venäläisten yhtymien tehtävä oli Karjalankannaksella toimivien joukkojemme tuhoaminen. Nopeasta etenemisestään huolimatta ne eivät onnistuneet tässä tehtävässään hyökkäykseen käytettävissä olleen ajan puitteissa. Stalinilla oli jo heinäkuussa kiire Varsovaan ja Berliiniin.

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla

Historiallinen päivä Käräjäkalliolla Historiallinen päivä Käräjäkalliolla 26.5.2012 Käräjäkallio Puruvedellä on historiallisesti tärkeä monien rajojen kiinnekohtana ainakin 1500luvulta, mahdollisesti jo vuodesta 1323 lähtien. Siitä on muodostunut

Lisätiedot

Toiminta keväällä 2007

Toiminta keväällä 2007 Sukuyhdistys Sihvo ry. TOIMINTAKERTOMUS v. 2007-2009 Vuonna 1959 perustetun Sukuyhdistys Sihvo ry:n tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta suvun jäsenten keskuudessa

Lisätiedot

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013

Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Iitin Reserviupseerikerhon toimintakertomus vuodelta 2013 Hallitus Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola,

Lisätiedot

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R

IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S V E R IitinReserviupseerikerho ry T O I M I N T A K E R T O M U S 2 0 1 5 V E R 1 0. 3 Hallitus 2014 Pekka Mertakorpi, pj. 040-5176044 Tapani Peltola, vpj 044-2899226 Sami Ahola, siht 040-085 9670 Jouni Laurikainen,

Lisätiedot

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa.

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa. Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (tlz) Aihe: Sukukokous Aika 25.7.2015 klo 15.00-16.28 Paikka Finlaysonin Palatsi, Tampere Läsnä 26 sukuseuran jäsentä (liite 1) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Jarmo

Lisätiedot

1 Hannukaisten Sukuseura 1988

1 Hannukaisten Sukuseura 1988 1 Yleistä Sukuseuran yhdestoista sukukokous/juhla järjestettiin Jämijärven Jämi Areenalla 28. - 29.8.. Kokouksen järjestelyiden osalta voidaan todeta muutama seikka. Tilannetta aluksi hankaloitti usean

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

Purasten sukuseura ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka

Purasten sukuseura ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka Purasten sukuseura ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Purasten sukuseura ry ja kotipaikka Rautalammin kunta. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä sukuseura tai seura.

Lisätiedot

Hyvä sukuyhdistyksen jäsen jäsentiedote 2/2010

Hyvä sukuyhdistyksen jäsen jäsentiedote 2/2010 LASKU FAKTURA SUKUYHDISTYS SIHVO ry. Helsinki 15.11.2010 Päivämäärä Datum Laskun numero Fakturans nummer Viitteenne Er referens Asiakasnumero Kundnummer Viitteemme Vår referens Toimitus Leverans Maksuehdot

Lisätiedot

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Lehtojärvellä 21.3.2015 PÖYTÄKIRJA 1/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja,, avasi kokouksen klo 16.00 ja toivotti kaikki tervetulleeksi Haavikon

Lisätiedot

Rovaniemellä 31.8.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Rovaniemellä 31.8.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Rovaniemellä 31.8.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 18.20 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Hyvä sukuyhdistyksen jäsen jäsenkirje 2/2016

Hyvä sukuyhdistyksen jäsen jäsenkirje 2/2016 SUKUYHDISTYS SIHVO ry. Helsinki 21.9.2016 Hyvä sukuyhdistyksen jäsen jäsenkirje 2/2016 Hyvää syksyä kaikille Sukuyhdistys Sihvon jäsenille! Tässä tämän vuoden toisessa jäsenkirjeessä kerrotaan mm. kesän

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015

PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015 PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015 Paikka: Wanha Karhunmäki, Lapua Aika: 14.11.2015 1. Kokouksen avaus Hallituksen jäsen Joni Riste avasi

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

Sääntömääräinen syyskokous

Sääntömääräinen syyskokous Sääntömääräinen syyskokous Aika: 28.11.2009 klo 9.00 Paikka: Läsnä: Luontokapinetti Kopan koulu Jorma Kaarto (Viikkolehti), Päivi Erävesi, Ulla Helmisaari, Jari Helmisaari, Arimo Helmisaari, Timo Hämäläinen,

Lisätiedot

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 2/2016

Lehtojärvellä PÖYTÄKIRJA 2/2016 Lehtojärvellä 27.2.2016 PÖYTÄKIRJA 2/2016 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 16.45 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Perustettu 1962 1 Kokouksen avaus VUOSIKOKOUS 12.2.2007 ESITYSLISTA 2 Kokouksen laillisuuden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta 5 Vuoden 2006

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen.

Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. lista SYYSKOKOUS 2016 Aika Torstaina 24.11.2015 klo 17.00 Paikka Tervolan nuorisoseuran talo, Seurantie, Tervola 1 KOKOUKSEN AVAUS Peräpohjolan Leader ry:n puheenjohtaja Jorma Vaara avaa kokouksen. 2 KOKOUSVIRKAILIJOIDEN

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle

Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle Lapin Martat retki Heinäveden Valamoon ja Imatralle 4.-7.7.2016 Matkalle lähdettiin bussilla maanantaiaamuna 4.7. kahdeksan aikoihin, Tervolan jälkeen jo tutuksi tullut reitti itäpuolen tielle ja Lautiosaaren

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Akaan Verkko -hanke kuvina

Akaan Verkko -hanke kuvina Akaan Verkko -hanke kuvina Kiipula Talo, jota haaveilimme yhteiseen käyttöön yhdessä saman katon alla yrittäminen, yhdistysmaailma ja hanke. Talvi 2010. Hämeenlinnalainen Pikku Pena, Pentti Nyholm oli

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjassa

Työssäoppimassa Espanjassa 1 Johanna Karjalainen M11A Työssäoppimassa Espanjassa 17.2. 3.4.2014 Mistä kaikki lähti? Opettaja kysyi eräänä päivänä koko luokalta ketkä olisi kiinnostuneet lähtemään työssäoppimaan ulkomaille. Totta

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0

Kajaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Kaanin Planeetan jäsenlehti Nro 2/201 0 Tähtitieteellinen yhdistys Kaanin Planeetta ry Julkaisi: Kaanin Planeetta ry Päätoimitta: Jari J.S. Heikkinen Ilmestyminen: Kolme numeroa vuodessa (huhtikuu, elokuu,

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt

ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt ETELÄ-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS SÖDRA FINLANDS CANCERFÖRENING R.Y. Säännöt YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi Kotipaikka Etelä-Suomen Syöpäyhdistys Södra Finlands Cancerförening r.y. Helsinki Osoite Liisankatu 21 B

Lisätiedot

Vuosikokouksen pöytäkirja

Vuosikokouksen pöytäkirja Vuosikokouksen pöytäkirja Lähettänyt Sivujen ylläpitäjä 07.08.2008 Viimeksi päivitetty 05.11.2009 PÖYTÄKIRJA 1(3) VUOSIKOKOUS Aika la 19.7.2008 klo 13.00-14.35 Paikka Iisalmi, hotelli-ravintola Seurahuone

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla Rönkköjen sukuseura aloittelee 36 toimintavuottaan. Vuosittainen jäsenkirje ja sukutapaaminen ovat tavaksi muotoutuneita toimintatapoja, joita jatkamme myös tänä vuonna. Alustava ohjelmarunko Kivennapa

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen

Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Pakolaisuus-kurssi Andrew Bowo ja Lassi Taskinen Alppilan lukio on järjestänyt yhdessä Espoonlahden ja Kauhavan lukioiden sekä Europaschule Langerwehen kanssa yhdessä Opetushallituksen osin tukeman kurssin

Lisätiedot

Messukeskuksen kongressisiipi, Rautatieläisenkatu 3, Helsinki. 1 043 edustettua osakasta Liite 1

Messukeskuksen kongressisiipi, Rautatieläisenkatu 3, Helsinki. 1 043 edustettua osakasta Liite 1 1 (7) KESKO OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA NRO 1/2008 Paikka Messukeskuksen kongressisiipi, Rautatieläisenkatu 3, Helsinki Aika 31.3.2008 klo 13.00 14.50 Läsnä Osakkaat 1 043 edustettua osakasta

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA

VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA Taulu 1 I. Simo Paakkinen. Syntynyt 26.10.1785 Raudussa (Porkku). Talollinen. Kuollut 01.04.1824 Raudussa (Porkku). Puoliso Maria Miina. Syntynyt 31.01.1783 Raudussa.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus

SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry 1(6) SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 17.11.2006 Muutokset merkitty rekisteriin 02.07.2010 Rekisterinumero 195.200 1 Nimi, kotipaikka ja tarkoitus Yhdistyksen

Lisätiedot

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011

VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 VÄHIKSEN VÄKI RY:N VUOSIKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA 2011 Aika: Maanantai 29.8.2011 klo 18.00 Paikka: Vähä-Heikkilän yksikön ruokala Läsnä: Katrine Arbol-Lilleberg (saapui klo 18.35), Mia Enlund, Sanna Ketonen-Oksi,

Lisätiedot

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014

Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Syysmatka Montenegroon 3-11.10.2014 Vaasan Retkeilijät ry:n 30 hengen iloinen joukko Tuomo Perkiön johdolla teki ikimuistoisen matkan Montenegroon (Crna Gora) jota voidaan kutsua Välimeren helmeksi. Montenegro

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015

Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistys ry Toimintakertomus vuodelta 2015 Viuruniemen kyläyhdistyksessä oli 200 jäsentä (v.2014 jäseniä oli 181). Viuruniemen kyläyhdistyksen hallitukseen kuuluivat Saila Keronen puheenjohtaja,

Lisätiedot

KUOPION TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2016 Suokatu 22, 70100 KUOPIO PÖYTÄKIRJA 2/2016 p. 040-484 8248 SEURAKUNTANEUVOSTO

KUOPION TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA ESITYSLISTA 2/2016 Suokatu 22, 70100 KUOPIO PÖYTÄKIRJA 2/2016 p. 040-484 8248 SEURAKUNTANEUVOSTO Aika Tiistai 23.2.2016 klo 17.00 18.30 Paikka Kokoonpano ja läsnäolo Keskusseurakuntatalo, kerhohuone Samuli, C-rappu 2.kerros Ilpo Rannankari puheenjohtaja läsnä Liisa Karjalainen varapuheenjohtaja läsnä

Lisätiedot

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015

VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015. VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä. Hyväksytty 26.11.2015 VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTO Myllyjärventie 1 74200 Vieremä VIEREMÄN VANHUSNEUVOSTON TOIMINTAKERTOMUS 2015 Hyväksytty 26.11.2015 LIITTEET 1. Yhteystietoluettelo 2. Vanhusneuvoston esite TARKOITUS Vanhusneuvoston

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Scripsit Karoliina Sourander Kuusi vuotta oli taas vierähtänyt hurjan nopeasti, kun aurinkoisena ja tänä kesänä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Maanantai 21.3.2016, klo 13.00. Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osakkeenomistajat.

Maanantai 21.3.2016, klo 13.00. Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osakkeenomistajat. PÖYTÄKIRJA 1/2016 1 (7) KEMIRA OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 2016 Aika: Paikka: Läsnä: Maanantai 21.3.2016, klo 13.00 Scandic Marina Congress Center, osoitteessa Katajanokanlaituri 6, Helsinki Kokouksessa

Lisätiedot

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat.

3 Osakunnan kanta-alueita ovat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. OULUN ETELÄ- JA KESKIPOHJALAINEN OSAKUNTA RY:n SÄÄNNÖT I LUKU YHDISTYKSEN KOTIPAIKKA, TARKOITUS JA ALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä osakunta, nimi on Oulun Etelä- ja Keskipohjalainen

Lisätiedot

LAHDENPERÄN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ

LAHDENPERÄN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ LAHDENPERÄN KYLÄ SUODENNIEMELLÄ EU:n Leader-tuella tehtyjä maitolaitureita on Lahdenperän kyläreitin varrella viisi kappaletta. 2013 Lahdenperän kartta 16 kilometrin Lahdenperänlenkki kulkee Lemmetynperäntien

Lisätiedot

Jäneslampi-Palovaara sukuseura ry:n säännöt on laadittu Sukuseurojen keskusliitto ry:n mallisääntöjen pohjalta.

Jäneslampi-Palovaara sukuseura ry:n säännöt on laadittu Sukuseurojen keskusliitto ry:n mallisääntöjen pohjalta. Jäneslampi-Palovaara sukuseura ry:n säännöt on laadittu Sukuseurojen keskusliitto ry:n mallisääntöjen pohjalta. KittilänPalovaara sukuseura ry:n p e r u s t a m i s k i r ja Me allekirjoittaneet olemme

Lisätiedot

Pöytäkirja on ollut nähtävänä Ylivieskan seurakunnan kirkkoherranvirastossa 20.2.2014 klo 9-12

Pöytäkirja on ollut nähtävänä Ylivieskan seurakunnan kirkkoherranvirastossa 20.2.2014 klo 9-12 YLIVIESKAN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2014 8 Aika Keskiviikko 12.2.2014 klo 17-18.20 Paikka Läsnä Kokoushuone Lagus Timo Määttä, puheenjohtaja Tuomo Haikola Marja Himanka Ismo Iso-Heiniemi Anita Kallio

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Yhdistyksen tarkoitus. 3 Yhdistyksen toiminta

Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. 2 Yhdistyksen tarkoitus. 3 Yhdistyksen toiminta Yhdistyksen säännöt I YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Seinäjoen kristillisen opiskelijatyön tuki ry. Yhdistyksen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois,

IITIN LATU RY. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa. 304. Jäsenmäärä on pysynyt vakaana. Uusia jäseniä on tullut ja vanhoja jäänyt pois, IITIN LATU RY TOIMINTAKERTOMUS 1.1.2009-31.12.2009 1. YLEISTÄ Vuosi 2009 oli yhdistyksen 22. toimintavuosi. Tänäkin vuonna liikuntaa harrastettiin monipuolisesti, ja perinteiset Muumihiihto- ja metsämörrikoulut

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus Kaupunginhallitus 425 13.10.2014 Kaupunginhallitus 437 20.10.2014 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2014 1181/07.02.02.04.00.00/2014 KH 425 Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA

PÖYTÄKIRJA Sääntömääräinen syyskokous Aika Sunnuntai klo 15.00-17.00 Paikka Vesihelmi, iso kokoustila, 2. kerros osoite: Eteläinen puistokatu 2, 30420 Forssa Ennen kokouksen alkua Forssan kaupungin tervehdys ja katsaus

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

A S I A L U E T T E L O:

A S I A L U E T T E L O: IMATRAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2015 1 (7) A S I A L U E T T E L O: 17 Kokouksen avaus 18 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 19 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 20 Ääntenlaskijoiden valinta 21 Työjärjestyksen

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri

MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri MATKAKERTOMUS KV ALKOON Kenttävartio Remu > Mäki > Alko > Viiri Sotahistoria ja matkakertomus 14.D:n alueella Tsirkka-Kemijoen varressa olleeseen kenttävartio Alkoon, joka tunnettiin ensin nimillä Remu

Lisätiedot

Ylikylässä PÖYTÄKIRJA 2/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Ylikylässä PÖYTÄKIRJA 2/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Ylikylässä 12.9.2015 PÖYTÄKIRJA 2/2015 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja,, avasi kokouksen klo 18.28 ja toivotti kaikki tervetulleeksi Haavikon

Lisätiedot

Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 18.35 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

Oikaristen sukuseura ry:n

Oikaristen sukuseura ry:n Oikaristen sukuseura ry:n toimintakertomus 2015 Kuva: Sirpa Heikkinen 2015 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 24.11.2015 Oikaristen 16-vuotias sukuseura toimi aktiivisesti. Seuran tavoitteena on

Lisätiedot

Aika klo Paikka Seuran paviljongi Läsnä 22 seuranjäsentä liitteenä olevan luettelon mukaisesti.

Aika klo Paikka Seuran paviljongi Läsnä 22 seuranjäsentä liitteenä olevan luettelon mukaisesti. LAPIN METSÄSTYSHOITO- JA AMPUMASEURA 1 LAPIN METSÄSTYSHOITO- JA AMPUMASEURA RY. VUOSIKOKOUS 2016 pöytäkirja Aika 19.2.2016 klo 18.00 19.00 Paikka Seuran paviljongi Läsnä 22 seuranjäsentä liitteenä olevan

Lisätiedot

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri sekä kaksi pöytäkirjantarkastajaa, jotka tarvittaessa toimivat ääntenlaskijoina Kasvitieteellisen puutarhan ystävät ry Botaniska trädgårdens vänner rf PÖYTÄKIRJA 15.11.2013 SYYSKOKOUS Aika Torstai 7.11.2013 kello 17.30 18.10 Paikka Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, palmuhuonerakennus,

Lisätiedot

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT

SUOMEN RÖNTGENHOITAJALIITTO RY FINLANDS RÖNTGENSKÖTARFÖRBUND RF SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimenä on Suomen Röntgenhoitajaliitto ry, Finlands Röntgenskötarförbund rf. Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallista nimeä The Society of Radiographers

Lisätiedot

Herättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet

Herättäjä-Yhdistys. Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet Herättäjä-Yhdistys Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 ja liitteet Hyväksytty päätoimikunnassa 11.12.2010 Paikallisosastojen ohjesääntö 2011 Herättäjä-Yhdistyksen ja sen paikallisosastojen toimintaa säätelevät

Lisätiedot

2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Laillisuus ja päätösvaltaisuus. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 26.1.2007 1(5) HALLITUKSEN KOKOUS 21.1.2007 Läsnä: Peter Remahl, Kalevi Ala-Karjanmaa,, Kerttu Ojajärvi, Annikki Lindfors, Heikki Niemi, Juha Saranpää, Kari Meriläinen, Sari Söderman, Jari Kaivolahti.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Päijät-Hämeen Metsänomistajat ry TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 1. HALLINTO Hallituksen jäsenet ja vastuuhenkilöt: Liisa Korpela, puheenjohtaja, tiedotusvastaava, edustukset sidosryhmiin, yhteydet. yhteistyökumppaneihin

Lisätiedot

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5)

LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LTYHY ry SÄÄNNÖT s. 1 (5) LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖKUNTAYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimenä on Lappeenrannan teknillisen yliopiston henkilökuntayhdistys ry. Yhdistyksen

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Häkkisten sukuseura ry:n säännöt

Häkkisten sukuseura ry:n säännöt Häkkisten sukuseura ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Häkkisten sukuseura ry ja kotipaikka Tervo 2 Tarkoitus ja toimintamuodot Sukuseuran tarkoitus on selvittää suvun kantaisän John Häkkisen suvun vaiheita,

Lisätiedot

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003

KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Tiedustelut Timo Partio, puh. 020 434 1382 s-posti timo.partio@kela.fi KOULUMATKATUKI TAMMIKUUSSA 2003 Kaikki Tuki maksun vastaanottajan mukaan, 1 000 euroa 2003 Tammikuu 23 555 2 008 1 156 35 374 23 419

Lisätiedot

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI

TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI TUUSULAN SENIORIT RY:N TIEDOTE SENIORIT TALVI-KEVÄT 2016 TAPAHTUMAKALENTERI vko 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 7.1. 12.1. 21.1. 26.1. 4.2. 9.2. 18.2. 23.2. 3.3. 8.3. 16.3. 14.1. 28.1. 9. -10.2. 25.2. 10.3. 17.3.

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Joukkueenjohtajien opas

Joukkueenjohtajien opas Joukkueenjohtajien opas Tervetuloa Palokan Riennon joukkueenjohtajaksi! Tässä oppaassa käsitellään lyhyesti joukkueenjohtajien vastuita ja velvollisuuksia ja heille sekä joukkueelle kuuluvia tehtäviä.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Haminanseudun Oloneuvokset ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 Haminanseudun Oloneuvokset ry:ssä alkaa toiminnassa viideskymmenesensimmäinen vuosi. Toimintamme on hyvin monipuolista niin, että kaikilla

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot