Toiminta keväällä 2004 Vuonna 2001 valitun sukuneuvoston kokoonpano oli toukokuun 2004 sukukokoukseen asti seuraava:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta keväällä 2004 Vuonna 2001 valitun sukuneuvoston kokoonpano oli toukokuun 2004 sukukokoukseen asti seuraava:"

Transkriptio

1 SUKUYHDISTYS SIHVO ry TOIMINTAKERTOMUS v Vuonna 1959 perustetun Sukuyhdistys Sihvo ry:n tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteen kuuluvaisuuden tunnetta suvun jäsenten keskuudessa ja kunnioittaa menneiden sukupolvien elämäntyötä. Vuosi 2006 oli yhdistyksen 47. toimintavuosi. Toiminta keväällä 2004 Vuonna 2001 valitun sukuneuvoston kokoonpano oli toukokuun 2004 sukukokoukseen asti seuraava: Aarne Krogerus (K) (puheenjohtaja), Martti Sihvo (V) (varapuheenjohtaja), Maarit Koverola (L), Pirjo Mustonen (K), Anita Nygren-Konttinen (K), Marianna Ruonala (K), Aarne Sihvo (V), Hannes Sihvo ( ) (V), Jaakko Sihvo (L), Jouko Sihvo (V), Jukka Sihvo (K), Pekka Sihvo (L), Sami Sihvo (K), Timo Sihvo (V), Maire Walden (K) ja Eeva-Riitta Wirta (K). Sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi oli kutsuttu Johanna Krogerus. Yhdistyksen tilintarkastajat olivat Ilkka Sihvo ja Kim Sihvo, varatilintarkastaja oli Kauko Sihvo. Sukuneuvosto kokoontui keväällä 2004 yhden kerran ( ). Sukukirjatyöryhmä piti yhteisiä ja eri sukuhaarat omia kokouksiaan, joissa käsiteltiin sukukirjaan tulevaa aineistoa. Sukukokous Sukukokous pidettiin Helsingissä Karjalatalolla. Paikalla oli yli 150 suvun jäsentä. Päivä aloitettiin Käpylän kirkossa yhteisellä hartaustilaisuudella, jonka piti Jouko Sihvo. Varsinaisessa kokouksessa käsiteltiin sääntömääräisten asioiden lisäksi loppusuoralla olevaa suku kirja hanketta, josta sukututkija Jarmo Paikkala oli tullut kertomaan. Päivän aikana nautittiin karjalaisen pito pöydän antimia. Vuoden 2007 sukukokouksen pitopaikaksi päätettiin Hamina. Sukuneuvoston kokoonpano ja kokoukset Sukukokouksessa valittiin sukuneuvostoon kolmivuotiskaudeksi seuraavat 16 henkilöä: Anneli Bäckman (V), Maarit Koverola (L), Aarne Krogerus (K), Johanna Krogerus (K), Teppo Launiainen (V), Pekka Puttonen (K), Marianna Ruonala (K), Aarne Sihvo (V), Jaakko Sihvo (L), Jouko Sihvo (V), Jukka Sihvo (K), Martti Sihvo (V), Pekka Sihvo (L), Sami Sihvo (K), Maire Walden (K) ja Eeva-Riitta Wirta (K). Sukuneuvosto piti järjestäytymiskokouksen Karjalatalolla. Puheenjohtajaksi valittiin Aarne Krogerus, varapuheenjohtajaksi Martti Sihvo sekä sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Johanna Krogerus. Marraskuussa 2004 puheenjohtaja Aarne Krogerus erosi sukuyhdistyksestä. Sukuneuvosto valitsi uudeksi puheenjohtajaksi Sami Sihvon, Martti Sihvo jatkoi varapuheenjohtajana. Sihteeriksi valittiin Anneli Bäckman, jäsenrekisterin pitäjäksi Maarit Koverola ja rahastonhoitajaksi Teppo Launiainen. Aarne Krogeruksen erottua sukuneuvoston jäsenmäärä oli 15. Sukuneuvosto kokoontui vuoden 2004 lopulla yhteensä kaksi kertaa sekä piti yhden puhelinkokouksen. Vuonna 2005 sukuneuvosto kokoontui kaksi kertaa ja myös vuonna 2006 pidettiin kaksi kokousta.

2 Sukuneuvosto perusti seuraavat työryhmät valmistelemaan asioita: Matkatyöryhmä perustettiin v suunnittelemaan ja valmistelemaan yhdistyksen jäsenille tarkoitettua Karjalankannaksen matkaa. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Jouko Sihvo, jäseniksi Anneli Bäckman ja Pekka Sihvo sekä vuodesta 2005 alkaen puheenjohtaja Sami Sihvo. Matka toteutettiin toukokuussa Työvaliokunta perustettiin v käsittelemään juoksevia asioita. Jäseniksi valittiin puheenjohtaja Sami Sihvo, varapuheenjohtaja Martti Sihvo, sihteeri Anneli Bäckman ja rahastonhoitaja Teppo Launiainen. Työvaliokunta kokoontui kolme kertaa vuonna 2005 sekä kolme kertaa vuonna Maaliskuussa 2006 perustettiin työryhmä suunnittelemaan Haminassa pidettävää sukukokousta. Ryhmään valittiin kaksi henkilöä kustakin sukuhaarasta: Maarit Koverola (työryhmän puheenjohtaja) ja Mervi Sihvo Lemin sukuhaarasta, Marianna Ruonala ja Sami Sihvo Kaukolan sukuhaarasta sekä Anneli Bäckman ja Raija Sihvo Valkjärven sukuhaarasta. Työryhmä kävi syyskuussa 2006 tutustumassa sukukokouksen pitopaikkaan ja käyntikohteisiin. Tilintarkastajat ja kirjanpitäjä Sukukokous valitsi tilintarkastajiksi Kim Sihvon ja Seppo Puttosen sekä varatilintarkastajaksi Kauko Sihvon. Vuoden 2005 alussa sukuyhdistyksen kirjanpitäjäksi kutsuttiin Mirjami Sihvo. Jäsenmaksu Sukukokous päätti jäsenmaksun suuruudeksi 20 euroa seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Jäsenistö ja jäsenrekisteri Sukukirjan ilmestymisen myötä kiinnostus sukuyhdistyksen toimintaan kasvoi ja yhdistyksen jäsenmaksun maksaneiden jäsenten määrä vuoden 2005 lopussa oli noin 210 henkilöä sekä perheenjäsenet, jotka eivät maksaneet erillistä jäsenmaksua. Vuoden 2006 lopussa sukuyhdistyksen jäsenmäärä oli noin 220 sekä perheenjäsenet. Sukuyhdistyksen jäsenrekisteri ja rekisteri muista sukuun kuuluvista henkilöistä perustettiin uudelleen ja Maarit Koverola lupautui jäsenrekisterin pitäjäksi. Sukukirja sekä korjaus- ja täydennysliite Sukukirjatyöryhmän puheenjohtaja oli Aarne Krogerus ja jäseniä olivat Maarit Koverola, Jouko Sihvo, Martti Sihvo, Mervi Sihvo, Sami Sihvo ja Eeva-Riitta Wirta. Hannes Sihvon jälkeen sukukirjatyöryhmään valittiin Teppo Launiainen. Työryhmän sihteeri oli Johanna Krogerus. Sukukirjan toimittajaksi oli valittu sukututkija Jarmo Paikkala. Sukukirja Sihvo karjalainen suku ilmestyi Kirjaa hankittiin yhteensä 500 kpl sekä saatiin lahjoituksena kirjapainolta 15 kpl. Kirjoja toimitettiin v yhteensä noin 350 kappaletta kirjan tilanneille ja lahjoitettiin yhteensä noin 50 kpl kirjastoihin, sukukirjan tekoon osallistuneille sekä yhteis työtahoille. Kirjoja oli vuoden 2006 lopussa jäljellä runsaat 100 kpl. Suomen sukututkimusseuran ja Lahden seudun sukututkijat ry:n nimeämä raati valitsi sukukirjan Sihvo karjalainen suku vuoden 2004 sukukirjaksi 67:n kilpailussa mukana olleen kirjan joukosta. Vuonna 2005 ryhdyttiin kokoamaan liitettä sukukirjan täydennyksistä ja korjauksista yhdessä kirjan toi -mitta neen sukututkija Jarmo Paikkalan kanssa. Korjaus- ja täydennysliite saatiin valmiiksi syksyllä 2006.

3 Viirit ja lippukirja Sukuneuvosto valmistutti lisää isännän- ja pöytäviirejä, joita sukuyhdistyksen jäsenet voivat halutessaan ostaa. Sukuneuvosto oli hyväksynyt Sihvon suvun lippukirjan vuonna Sukututkimuksen edistyessä suvun taustoista on saatu uutta tietoa minkä vuoksi sukuneuvosto päätti tarkistaa lippukirjan tekstin. Uusi painos valmistui keväällä Tiedottaminen Keväällä 2004 lähetettiin Helsingin sukukokousta ja sukukirjan tilaamista koskeva tiedote kaikille sukuun kuuluville, joiden osoitteet olivat sukuneuvoston tiedossa. Tiedote 1/2005 lähetettiin maaliskuussa Myös se postitettiin kaikille sukuun kuuluville, joiden osoitteet olivat tiedossa. Tiedote 1/2006 lähetettiin sukuyhdistyksen jäsenille tammikuussa Matkatiedote Karjalankannaksen matkalle ilmoittautuneille lähetettiin huhtikuussa Matkakertomus Karjalankannaksen matkalle osallistuneille lähetettiin syksyllä Tiedote sukukirjan täydennys- ja korjausliitteestä lähetettiin kirjan tilanneille joulukuussa Vuoden 2005 sukuneuvoston kokouksissa keskusteltiin sukuyhdistyksen Internet-kotisivun perustamisesta. Sukuneuvosto päätti keväällä 2006, että yhdistykselle perustetaan kotisivu. Asiaa toteuttamaan valittiin Teppo Launiainen ja Anneli Bäckman. Pekka Sihvo Lidingöstä oli lupautunut huolehtimaan sivujen ulkoasun suunnittelusta ja teknisestä toteutuksesta. Sukuyhdistys rekisteröi maaliskuussa 2006 verkkotunnuksen väliaikainen kotisivu avattiin ja varsinainen kotisivu avattiin Kotisivun sisällön toteuttamiseen osallistuivat sukuyhdistyksen puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi Jouko Sihvo ja Teppo Launiainen. Valokuvia sivuille ovat toimittaneet sihteerin lisäksi Maarit Koverola, Mervi Sihvo, Vilho Sihvo ja Eeva-Riitta Wirta. Talous Vaikka sukukirjan aikaansaamiseksi tehtiin valtava määrä talkootyötä, aiheutui kirjan painamisesta ja sukututkijan palkkaamisesta kustannuksia noin euroa. Sukuneuvosto päätti marraskuussa 2004 ottaa Nordea Pankista euron suuruisen lainan sukukirjan kustannusten väliaikaista rahoitusta varten. Sukuneuvosto anoi maaliskuussa 2005 Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiöltä euron suuruista apurahaa sukukirjan kustannusten osittaiseen kattamiseen. Apuraha myönnettiin kesäkuussa Suku kirjan myynti ja sukuyhdistyksen saama apuraha mahdollistivat sen, että pankkilaina voitiin maksaa koko naisuudessaan takaisin kesäkuussa Sukuneuvoston ja työryhmien jäsenille ei maksettu kokouspalkkioita eikä matkakorvauksia. Tilintarkastajille ja kirjanpitäjälle ei maksettu palkkioita eikä matkakorvauksia. Yhdistyksen kassavaranto vuoden 2006 lopussa oli 6 047,71 euroa. Taloudesta on erilliset selvitykset. Sukuyhdistyksen säännöt Vuonna 2005 ryhdyttiin uudistamaan sukuyhdistyksen sääntöjä Marianna Ruonalan vuonna 2003 tekemän esityksen pohjalta. Päätettiin, että sukuneuvoston esitys uusiksi säännöiksi käsitellään Haminan suku kokouksessa toukokuussa 2007.

4 Jäsentapahtumat Toimintasuunnitelmaan kirjattiin pidetyssä sukuneuvoston kokouksessa sukuyhdistyksen jäsenille tarkoitetun matkan järjestäminen Karjalankannakselle keväällä Matkaa valmistelevan ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Jouko Sihvo. Matka Karjalankannakselle tehtiin Osallistujia oli yhteensä 55 (valkjärveläisiä 24, kaukolalaisia 17 ja lemiläisiä 14) ynnä kuljettaja ja opas. Sihvojen juuret Karjalankannaksella kiinnostivat suvun jäseniä niin paljon, että ilmoittautuneita oli enemmän kuin voitiin ottaa matkalle mukaan. Ensimmäinen taukopaikka Venäjän puolella oli Viipurissa. Lounastimme Pyöreässä tornissa minkä jälkeen matka jatkui Vuoksen rantaan Äyräpään Lammasniemeen ja sieltä edelleen Valkjärven Sarkolaan, Muolaan Lehtokylään ja Valkjärven keskustaan suuntasimme Valkjärven kirkolle ja sieltä edelleen kohti Metsäpirttiä ja Taipaleenjokea, pysähdyimme Laatokan rannalla ja jatkoimme sieltä Käkisalmeen jatkoimme matkaa Kaukolaan ja sieltä edelleen Räisälään, Sairalaan ja Vuoksenrantaan. Vuoksenrannan käynnin jälkeen suuntasimme kulkumme Antrean kautta Viipuriin ja sieltä edelleen kotimatkalle. Matkan aikana Jouko Sihvo ja Sami Sihvo kertoivat tapahtumista, jotka liittyivät Karjalankannaksen ja erityisesti Valkjärven ja Kaukolan historiaan. Matkakertomuksen, joka on toimintakertomuksen liitteenä, on koonnut Jouko Sihvo. Hänen lisäkseen kirjoittamiseen ovat osallistuneet Sami Sihvo, Vilho Sihvo ja Anneli Bäckman. Matkakertomus on nähtävänä myös sukuyhdistyksen kotisivulla. Karjalankannaksen matkan lisäksi eri sukuhaaroilla on ollut omia tapaamisia. Muu toiminta Karjalan liiton kesäjuhlat pidettiin Lahdessa kesäkuussa Sukuyhdistyksemme esittelytaulu oli siellä nähtävillä, lisäksi sukukirjamme oli siellä esillä.

5 LIITE: Sihvon suvun Kannaksen matka toukokuussa 2006 Sihvojen juuret Karjalan kannaksella kiinnostivat suvun jäseniä niin paljon, että ilmoittautuneita oli enemmän kuin voitiin ottaa matkalle mukaan. Mukana meitä oli 55 ilmoittautunutta ynnä kuljettaja ja opas. Ensimmäinen taukopaikka Venäjän puolella perjantaina oli Viipurissa. Lounastimme Pyöreässä tornissa. Matka jatkui Vuoksen rantaan Äyräpään Lammasniemeen, jossa ihmettelimme vuonna 1934 vihityn kauniin funkkistyylisen Äyräpään kirkon raunioita ja useita muistomerkkejä. Ne oli paljastettu kirkon sekä talvi- ja jatkosodassa käytyjen ankarien taistelujen muistoksi, joista Sami Sihvo kertoi meille. Nähtävyyksiä kuvattiin ahkerasti. Valkjärven Sarkolaan Äyräpäästä palattiin Käkisalmeen johtavalle tielle ja matka jatkui kohti Sihvojen Valkjärven sukuhaaran kotikylää Sarkolaa. Sinne ei päästy entistä lyhintä tietä Korpiojan aseman kautta, vaan jouduimme ajamaan Muolaaseen, josta ajoimme Punnusjärven pohjoispuolitse venäläisten rakentamaa tietä Sarkolaan Sihvon mäelle suvun keskeisen peltoalueen laidalle. Sillä paikalla esivanhempamme olivat asuneet ainakin ison vihan päättymisestä eli 1720-luvulta lähtien lukuun ottamatta sotien aiheuttamia pakolaiskausia. Meitä Sarkolassa syntyneitä oli mukana neljä kertomassa muistikuviaan kylästä, jossa Sihvojen taloja oli ennen talvisotaa yhteensä yhdeksän. Niin kutsuttu Mannerheim-linja rakennettiin kesällä ja syksyllä 1939 Punnusjärvestä Sihvojen peltoaukean halki itäpuolella oleviin heidän metsiinsä ja siitä edelleen Veriojan suon pohjoislaitaa rautatien poikki Metelimäelle, Pasurin kankaalle ja Vuokseen. Talvisodan puolustustaisteluja käytiin tällä linjalla joulukuun 6. päivästä seuraavan helmikuun puoliväliin. Kaikkien yhdeksän talon rakennukset oli poltettu tai muuten tuhottu maan tasalle. Neljä Sihvojen taloa sijaitsi sillä peltoaukealla, johon olimme tulleet. Niiden tarkkaa sijaintipaikkaa oli mahdoton osoittaa, sillä uudet isännät ovat puskeneet talojen perustukset jonnekin ja tasoittaneet sen yhtenäiseksi pelloksi, jota he eivät enää kuitenkaan näytä viljelevän. Jos näin jatkuu, muutaman vuoden päästä tuo vuosisatoja viljelty peltoalue metsittyy, kuten on jo käynyt rantaniityille. Sinne kasvanut metsä on peittänyt näköalan 400 metrin päässä ennen välkehtineelle Punnusjärvelle. Jatkosodan aikana seitsemän Sihvojen perhettä palasi raunioille ja ehti rakentaa väliaikaisia tiloja sekä ihmisiä että kotieläimiä varten. Nyt niistäkään ei ole jäljellä yhtään rakennusta eivätkä venäläiset ole rakentaneet Punnusrannalle eli entisiin Sarkolan ja Jutikkalan kyliin mitään. On kerrottu, että koko Punnusranta olisi suunniteltu luonnonsuojelualueeksi, mikä selittäisi alueen jättämisen tyhjäksi. Mikäli tämä tieto pitää paikkansa, vuosisatoja vanha viljelty kulttuurimaisema vähitellen häviää ja muuttuu metsäksi. Valkjärven kirkolla Valkjärven keskustaan ajoimme Punnusjärven länsipuolitse. Ensimmäisen yön vietimme keskustassa Raduga-hotellin tiloissa. Lauantaiaamuna menimme Valkjärven kirkonmäelle, jossa vietimme lyhyen muistotilaisuuden. Jouko Sihvo kertoi, miltä paikka oli näyttänyt lapsen silmissä ennen sotia ja sitten niiden aikana sekä mitä paikalla on tehty 1990-luvulta lähtien. Kirkko oli säilynyt pystyssä sekä talvi- että jatkosodan myllerryksissä. Neuvostovallan aikana ilmeisesti jo 1950-luvulla se oli palanut. Raunioiden sisällä kasvoi 1990-luvulla joka tapauksessa paksuja puita. Entiset valkjärveläiset raivasivat ne pois, täyttivät perustusten sisäpuolen soralla ja rakensivat siihen kirkon pääportaiden viereen kellonjalan löytyneelle kirkonkellolle. Siinä kirkossa, jossa nyt on

6 katto korkealla ja seinät lavealla, valkjärveläiset ovat viettäneet jo kaksi kertaa kesäjuhliensa ehtoollisjumalanpalveluksen, viimeksi kesällä Kirkkoa ympäröivä hautausmaa on muuttunut täysin. Valkjärveläisten hautojen muistomerkit on viety pois. Venäläiset ovat haudanneet omia vainajiaan niiden paikalle ja rakentaneet omat metalliset häkkinsä niiden ympärille. Niitä on hautausmaa-alueella niin tiheästi, että siellä on vaikea liikkua. Myös vapaussodassa kaatuneiden suuri graniittinen muistomerkki on hävinnyt. Siihen oli veistetty polvistunut sotilas ja teksti: Eestä vapauden, eestä isänmaan ja isäin uskon. Jatkosodan aikana kirkon länsipuolelle kasvoi suuri valkoisten ristien rivistö. Siihen oli haudattu 121 valkjärveläistä sankarivainajaa. Heidän joukkoonsa kuuluvat Joel, Hannes ja Aarne Sihvo. Joel oli kahden matkatoverimme isä ja Hannes heidän serkkunsa sekä Aarne yhden matkatoverin isän veli. Kaikkiaan valkjärveläisiä kaatui 253, eli toinen puoli heistä oli saanut viimeisen leposijansa jossakin muualla. Sankarihauta-alueelle pystytetylle kivistä muuratulle muistomerkille, jonka päällä on valkoinen risti, laskettiin sukumme kukkalaite. Jouko Sihvo luki puheensa päätteeksi Ville Sihvon runosta Kummulla kaksi säkeistöä. Näin aatokset, muistelot liitelevät tuolla valkoisten ristien yllä. Siellä vihaiset vieraat temmeltävät maan povi on rauhaisa kyllä. Jumal-kylvö kukkaset kasvattaa siellä rakkailla haudoilla yhä, taivahan sade ne virvoittaa; näin huolletaan tarhamme pyhä Nyt jätämme rakkaat paikat nuo huomahan Taivaan Herran ja luotamme siihen, mitä suo hän meille lapsilleen kerran. Hän jätä ei meitä, Hän taluttaa kuin on ohjannut vuossadat ennen, kunhan jaksamme ajat vain odottaa näiden vaikeiden vaiheiden mennen. Tilaisuuden lopuksi Jouko soitti 11 vuotta aikaisemmin käyttöön vihkimäänsä kirkonkelloa siellä lepäävien sankarivainajien, molempien isoisiensä sekä kaikkien sukulaistemme ja esivanhempiemme muistolle. Kohti Metsäpirttiä ja Taipaleenjokea Valkjärvellä käynnin jälkeen oli vuorossa retki Metsäpirttiin. Vennääks tehty keväinen tie ei sallinut kiirehtimistä, mutta matkakaan ei ollut pitkä. Tienvarren maisemien sekä talojen voi sanoa olevan uudistuotantoa. Nyt jo mahtavat männiköt olivat kaikki talvisodan jälkeen kasvaneita. Tulimme Mäkrään, jossa on huomattavan paljon jo neuvostoaikana rakennettuja hökkeleitä sekä nyt kapitalistisen Venäjän tuotantoa, upeita tiilihuviloita.

7 Mäkrän ohitettuamme saavuimme pian Rautuun. Sielläkin kiinnitti huomiota melkoisen suuri ihmisvilinä noin kannakselaisen mittapuun mukaan. Oli ilmeistä, että kulkijat olivat pietarilaisia lomanviettäjiä. Uudis rakennuksia, lähinnä mökkejä, näkyi joka puolella. Suuntasimme auton kohti Metsäpirttiä. Heti Raudussa erkanee Metsäpirtintiestä etuvasemmalle tie, joka johtaa Kilpasillan lentokentälle. Siellä Vilho Sihvon veli Lauri palveli isänmaata jatkosodan aikana. Kehnonlaista tietä noin 10 km ajettuamme pisti vasemmalta puolelta vesistö aivan lähelle tietä. Siinä oli Vaskelan koski. Oikealla puolella näkyi jotain jälkiä asutuksesta. Siinä oli ennen Vaskelan kylä, jossa asui Suomen ehkä tunnetuin runonlaulaja ja itkuvirsien esittäjä, inkeriläinen Larin Paraske. Hänen muisto patsaansa on Helsingissä lähellä Finlandia-taloa. Kohta lähestyimme tienhaaraa. Oikealla noin 500 metrin päässä oli ennen Metsäpirtin kirkko ja hautausmaa. Etuoikealle lähti tie Saaroisiin suurille peltoaukeille ja vasemmalle tie Koselaan ja Taipaleenjoelle. Heti tienhaaran jälkeen on Viisjoen silta yli kosken. Siinä sillankorvassa oli ollut Vilho Sihvon äidin isän omistama mylly ja vähän ylös virtaa voimalaitos, joka jakoi sähköä koko pitäjään. Yläjuoksulla oli ollut vielä sahalaitos, mutta nyt niistä ei ollut mitään jäljellä. Suoraan edessä oikealla oli ennen Vilhon äidin koti. Nyt siinä on neuvostoaikainen ruma kulttuuritalo. Jatkoimme matkaa Koselan suuntaan, sitten oikealla oli tienhaara Igolkaan ja vasemmalle Eeva lan ky lään, jonne suuntasimme. Parin kilometrin metsätaipaleen jälkeen tuli vastaamme portti, josta ei enää pääse. Edessämme oli kuuluisa Taipaleenjoki. Se on juhlava virta. Talvisodan kovissa taisteluissa tällä Neosaaren puolella olivat venäläiset ja vastapäätä Terenttilässä suomalaiset. Siinä Taipaleen rannalla tapasimme kahdella bussilla tulleita Viipurin poikia. Joukossa oli myös Vilho Sihvon luokkatoveri Martti Vartola. Viipurilais porukka viritti laulun Kaunis Karjala, isiemme maa, työhön, jaloon taisteluun sun poikajoukkos saa. Yhdyimme lauluun. Kylmät väreet kulkivat selkäpiissä ja silmät kostuivat. Morjestimme viipurilaisia ja lähdimme katsomaan Laatokkaa. Laatokalle ja Käkisalmeen Ajoimme entisten Koselan yhteismetsien läpi, ohitimme Leningradin kommunistipomojen upean metsästys majan. Tien oikealla puolella näkyi harjanteita, jotka ovat jälkiä jääkaudesta. Metsäpirttiläiset kutsuvat niitä vereteiksi. Saavuimme Igolkan lahden rannalle. Näin metsäpirttiläinen ennen esitteli vieraalleen Laatokkaa: Katso Elma merta, se on toista kuin Viisjoki. Avarat hiekkarannat saivat monen huokaamaan, että kyllä täällä olisi hyviä Rantasipin paikkoja. Ihailtuamme merta joimme oppaamme Lidian ja kuljettaja Oivan keittämät kahvit, sitten suuntasimme Kiviniemeen, jossa pysähdyimme, teimme ostoksia ja ihailimme alhaalla vyöryvää Vuoksea. Lauantai-iltana saavuimme Käkisalmeen. Yövyimme sen entisen varuskunnan rakennuksissa. Aikoinaan Sami Sihvon isä oli komentajana tässä varuskunnassa, jossa Samikin on syntynyt. Varuskunta-alue on luon nonkaunis, vanhan linnan kupeessa. Kaukolan Sihvojen juurilla Aamulla jatkoimme matkaa Kaukolaan. Vilho Sihvo selosti tuttuja maisemiaan. Vanhaa, mutkaista tietä hän oli ajanut polkupyörällä lukemattomat kerrat. Pärnä oli viimeinen Käkisalmen kylä ennen Kaukolan rajaa. Monella kylän Komosten miehellä oli vaimo Sihvon suvusta. Pankinjohtaja Ilmari Komonen onkin todennut, ettei hän oikein tiedä, onko hän Komonen vai Sihvo. Pian olimme Kaukolan puolella Koverilan kankaalla, jossa pysähdyimme. Tien vasemmalla puolella näkyvä pieni peltokumpare on kuuluisa muinaislöytöalue. Oikealla puolella näkyi Koverilan urheilukenttä. Sen Valoharjun puoleisella laidalla on Kallen kivi. Nuorten miesten voimailussa Vilhon isä kantoi sen kiven siihen eikä kukaan muu jaksanut kantaa sitä pois. Lähestyessämme

8 Kaukolan kirkonkylää ensimmäinen jotenkuten asuttavassa kunnossa oleva talo oli ennen kanttori Kiurun. Kaukola oli siitä harvinainen pitäjä, että siellä lauloi kiuru talvellakin. Pysäköimme kirkkomäelle. Kirkko oli surkeassa rappiokunnossa. Siirryimme hautausmaalle, jossa Sami Sihvo laski kukat sankaripatsaalle ja Jouko Sihvo piti puheen. Sihvojen sukuhaudalle laskivat kukat Eeva-Riitta Wirta ja Liisa Sihvo. Lauloimme yhdessä Eeva-Riitan aloittaman laulun Mun kanteleeni kauniimmin taivaassa kerran soi. Vilho lausui isänsä opettaman rukouksen Herra, meitä siunaa, auta..... Hautausmaalla käynnin jälkeen ajoimme Kievariin. Siellä asuva pihkovalainen leskirouva Valentina otti meidät vastaan. Hänellä on käytössään kolme huonetta. Talo on monessa suhteessa täysin rappeutunut, mutta emännän ystävällisyys peitti pahimmat vauriot. Olisimme ajaneet vielä Montoseen, mutta tie oli niin huono, ettei kannattanut yrittää. Siispä matka jatkui kohti Räisälää ja Kirvua. Ohittaessamme Kaukolan kansakoulun rauniot Vilho kertoi syntyneensä siellä. Matkan varrella hän esitteli kotitalonsa maihin kuuluneen Kalliosuon pellon ja lähellä Räisälän rajaa Lätäkorven metsän. Hänen mieleensä jäi kaikumaan Kievarin ryytimaasta satakielen kajauttama lähtöserenadi. Räisälässä, Sairalassa ja Vuoksenrannassa Pysähdyimme tuokioksi Räisälän kirkolle. Stenbäckin piirtämä graniittinen kirkkorakennus seisoo paikallaan ja palvelee paikkakunnan nykyisiä asukkaita teatterina ja kulttuuritalona. Jatkoimme matkaa ja tulimme Kirvuun Sairalan asemalle, jossa Vilhon vaimon Railin isä oli aikoinaan kirjurina. Kirvussa sijaitsevalta Sairalan asemalta suuntasimme kulkumme Vuoksenrannan kirkonkylään, jonne on 1930-luvun tiekartan mukaan matkaa 18 kilometriä. Sairala oli vuoksenrantalaistenkin lähin rautatieasema 1930-luvulla. Käyntikohteemme Vuoksenrannassa oli Emil ja Helena Sihvon kotipaikka, joka sijaitsee kilometrin päässä kirkonkylän keskustasta. Valkjärven Sarkolan Anttilassa syntynyt Emil osti Vuoksenrannasta tontin ja muutti vaimonsa ja vanhimman lapsensa kanssa sinne vuonna Pääsimme bussilla noin neljän kilometrin päähän kohteesta, loppumatka oli käveltävä. Kaikkiaan 14 matkalaista käveli helteisessä säässä perille. Talon perustukset olivat vielä osittain näkyvissä. Tien toisella puolella olleista rakennuksista, mm. sepän pajasta, ei ollut mitään jäljellä. Näkymä Vuoksen suuntaan ja Korpilahden kylään oli kasvanut umpeen eikä lähimmän naapurin taloakaan enää juuri erottanut kasvaneiden puiden välistä. Emilin vuonna 1934 tekemät Otamojoen sillan kaiteet olivat poissa. Kaikesta huolimatta käynti oli elämys etenkin mukana olleille kuudelle lapsenlapselle. Sillä aikaa kun osa matkalaisista kävi Emilin ja Helenan kotipaikalla, nauttivat muut Karjalan korven rauhasta ja bussin kenttäkeittiön tarjoamasta välipalatarjoilusta. Vuoksenrannan pitäjä on kirkonkylää lukuun ottamatta tällä hetkellä lähes autio. Koska seutu on asumatonta ja rauhallista, viihtyvät villieläimet alueella. Muutamat matkalaiset näkivät karhuemon pentunsa kanssa liikkuvan tien viereisessä metsässä. Kukaan ei kuitenkaan ehtinyt valokuvata karhuja. Kotimatkalle Vuoksenrannan käynnin jälkeen suuntasimme kulkumme Antrean kautta Viipuriin. Siellä nautitun päivällisen jälkeen matka jatkui Nuijamaan raja-asemalle, jossa oli ennennäkemätön rekka- ja bussijono. Lähes kuuden tunnin odottamisen jälkeen oli meidän vuoromme päästä tulli- ja raja-

9 viranomaisten tarkastukseen. Siinä vaiheessa olivat viisumimme jo vanhentuneet, mutta onneksi siitä ei aiheutunut ylimääräistä harmia. Bussi jatkoi Lappeenrannan, Kouvolan ja Lahden kautta Helsinkiin, jonne saavuimme noin kello viideltä aamulla. Turkulaisilla oli vielä sen jälkeen kotimatkaa jäljellä parisen tuntia. Matkamme oli todella mielenkiintoinen ja monipuolinen. Erityisesti ensimmäistä kertaa Karjalankannaksella käyneiden mielestä matka ylitti sisältönsä puolesta ennakko-odotukset. Sen lisäksi, että kolmen päivän aikana ehdimme nähdä hyvin erilaisia alueita Kannaksesta, saimme kuulla niihin liittyviä historiallisia selostuksia ja omakohtaisia muisteluita, mikä antoi aivan uudenlaisen näkökulman esi-isiemme elämään menetetyssä Karjalassa. Sotatapahtumat kotipaikkojen ja suvun historiassa Matkan aikana Sami Sihvo kertoi eräistä viime sotiemme tapahtumista, jotka liittyivät erityisesti Valkjärven ja Kaukolan historiaan. Hän selvitti Valkjärvellä lyhyesti Karjalan rintaman taisteluja vapaussodassa talvella 1918, jolloin nuori jääkärikapteeni Aarne Sihvo otti johtoonsa Karjalan rintaman joukot. Hänen johtamansa Karjalan armeijakunta torjui vähäisillä voimillaan aktiivisesti taistellen punaisten ja venäläisten hyökkäykset ja säilytti valkoisten asemat Vuoksen länsipuolella luoden näin edellytykset Viipurin valtaukselle huhtikuun lopulla Aarne Sihvon nuorempi jääkäriveli, kapteeni Jussi Sihvo, toimi lyhyen aikaa Kirjasalossa Pohjois-Inkerin erikoispataljoonan komentajana ja johti sen Tarton rauhan solmimisen jälkeen Valkjärvelle joulukuussa Sami Sihvo kuvasi edelleen talvisodan ensimmäisiä taistelupäiviä, jolloin niin kutsuttuun Lipolan ryhmään kuuluvat suojajoukot viivyttivät Kirjasalosta Lipolaan ja edelleen Valkjärvelle hyökännyttä venäläistä divisioonaa. Lipolan ryhmän komentajana oli jääkärieversti Jussi Sihvo, joka oli vuosina toiminut Valkjärvellä Jääkäripataljoona (JP) 2:n komentajana. Hän tunsi näin vastuualueensa maaston hyvin. Kertojankin ensimmäiset lapsuuden muistikuvat liittyvät juuri Valkjärven kasarmialueeseen. Hänen vanhemmat veljensä kävivät silloin oppikoulua Pölläkkälässä kuten monet muutkin valkjärveläiset oppikoululaiset. Lipolan ryhmään kuuluivat muun muassa nuorista reserviläisistä muodostettu JP 2 sekä rajajääkäripataljoonat, Erillinen Pataljoona 2 ja Erillinen Pataljoona 5. Viivytystaistelun päätyttyä Lipolan ryhmä hajotettiin. Pääpuolustusasemassa, Mannerheim-linjalla taistelut jatkuivat asemasotana. Jalkaväkirykmentti 33 ryhmitettiin Punnusjärven ja Pasurinlahden väliseen maastoon alkaen. Sen I Pataljoona toimi Sarkolan kylän maastossa majoittuneena taloihin. Helmikuun 12. päivä venäläiset joukot pääsivät murtoon Summan-Lähteen lohkolla, ja tällöin suomalaiset joukot vetäytyivät myös Sarkolan kylästä taempiin puolustusasemiin. Jussi Sihvo toimi suojajoukkotaistelujen jälkeen 4. Prikaatin komentajana keski- Kannaksella. Kaukolassa Sihvo selvitti Karjalan kannaksen valtausta kesällä 1941 keskittyen lähinnä II Armeijakunnan hyökkäykseen elokuussa 1941 Vuoksen itäpuolella ja erityisesti taisteluihin Räisälässä, Kaukolassa ja Käkisalmessa, jotka 10. Divisioonan (D) joukot valtasivat rajuissa taisteluissa elokuussa Jussi Sihvon johtaman 10. D:n joukot valtasivat Vuoksen ylitettyään Valkjärven ja jatkoivat vielä Lempaalan-Lappalaisenmäen tasalle syyskuun alussa, missä ne ryhmittyivät puolustukseen. Karjalankannaksella alkoi tämän jälkeen asemasota. 10. Divisioonan esikunta toimi Valkjärvellä toukokuulle 1944 asti, jolloin divisioona siirtyi Länsi- Kannakselle Valkeasaaren-Rajajoen lohkolle pääasemaan.

10 Äyräpää oli eräs matkan sotahistoriallisista kohteista. Siellä suomalaiset joukot torjuivat ankarissa taisteluissa kahden venäläisen armeijakunnan hyökkäyksen. Jääkärikenraalimajuri Martolan johtama 2. Divisioona sai tehtäväkseen torjua vihollisen hyökkäykset Vuoksella, samana päivänä, jolloin Viipuri menetettiin. 2. Divisioonan joukot olivat olleet taistelussa venäläisten alkaneesta suurhyökkäyksestä alkaen viivyttäessään hyökkääjää. Muun muassa Siiranmäessä divisioonan joukot olivat käyneet erittäin rajuja ja verisiä taisteluja. Leningradin rintaman komentaja, Neuvostoliiton marsalkka Govorov, antoi käskyn suomalaisten asemien murtamisesta rintaman hyökkäysalueen sivustoilla Viipurinlahdella ja Vuoksella. Taisteluja käytiin Äyräpään- Kylä-Paakkolan harjanteista Vuoksen länsipuolella 9.7. saakka, jolloin 23. Armeijan joukot valtasivat sillanpään Vuosalmen puolelle. Suomalaiset joukot onnistuivat kuitenkin rajoittamaan venäläisten hyökkäykset Vuosalmen peltoaukeille tykistön ja ilmavoimien tuella. Tappiot olivat molemmin puolin hyvin raskaat. 2. Divisioonan joukkojen lisäksi Vuosalmelle keskitettiin IV Armeijakunnan ja päämajan reservejä, taistelujen loppuvaiheessa muun muassa Panssaridivisioona. Venäläisen 23. Armeijan joukot ryhmittyivät Vuosalmella puolustukseen. Suomalaiset olivat torjuneet Karjalankannaksella Stalinin IV strategisen iskun. Marsalkka Govorov arvosteli kovin sanoin Vuosalmella taistelleiden kahden armeijakunnan komentajia todeten, että 23. Armeijan tehtävä jäi toteutumatta sietämättömän raskaista tappioista huolimatta. Suomalaisille tämä kahden venäläisen armeijakunnan hyökkäyksen torjunta oli todella tärkeä. Venäläiset eivät päässeet Ihantalan suunnassa taistelevien joukkojemme sivustaan ja selustayhteyksille eivätkä jatkamaan suunniteltua hyökkäystä Antrean kautta Imatralle. 23. Armeijan tuli suunnata osa joukoistaan Vuosalmelta myös kohti Käkisalmea. Venäläisten yhtymien tehtävä oli Karjalankannaksella toimivien joukkojemme tuhoaminen. Nopeasta etenemisestään huolimatta ne eivät onnistuneet tässä tehtävässään hyökkäykseen käytettävissä olleen ajan puitteissa. Stalinilla oli jo heinäkuussa kiire Varsovaan ja Berliiniin.

Hyvä sukuyhdistyksen jäsen jäsentiedote 1/2011

Hyvä sukuyhdistyksen jäsen jäsentiedote 1/2011 SUKUYHDISTYS SIHVO ry. Helsinki 22.5.2011 Hyvä sukuyhdistyksen jäsen jäsentiedote 1/2011 Tämä vuosi on sukuyhdistyksemme 52. toimintavuosi. Lahdessa viime vuonna pidetyssä sukukokouksessa hyväksyttiin

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

SUKUYHDISTYS SIHVO ry TOIMINTAKERTOMUS 2012

SUKUYHDISTYS SIHVO ry TOIMINTAKERTOMUS 2012 SUKUYHDISTYS SIHVO ry TOIMINTAKERTOMUS 2012 Vuonna 1959 perustetun Sukuyhdistys Sihvo ry:n tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta suvun jäsenten keskuudessa ja

Lisätiedot

SUKUYHDISTYS SIHVO ry. Helsinki 13.9.2013

SUKUYHDISTYS SIHVO ry. Helsinki 13.9.2013 SUKUYHDISTYS SIHVO ry. Helsinki 13.9.2013 Hyvä sukuyhdistyksen kirje 2/2013 Lämmin ja aurinkoinen kesä on ilahduttanut meitä kaikkia ja toivottavasti saamme nauttia myös kauniista syksystä. Sukuyhdistys

Lisätiedot

Jos haluat hankkia sukukirjan, viirin tai lippukirjan, niitä on ostettavissa myös sukukokouksessa.

Jos haluat hankkia sukukirjan, viirin tai lippukirjan, niitä on ostettavissa myös sukukokouksessa. SUKUYHDISTYS SIHVO ry. Helsinki 19.1.2007 Hyvä sukuyhdistyksen jäsen tiedote 1/2007 Haluamme kiittää sukuyhdistyksemme jäseniä yhteydenotoista ja aktiivisuudesta vuonna 2006 ja toivottaa onnea alkaneelle

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Toiminta keväällä 2007

Toiminta keväällä 2007 Sukuyhdistys Sihvo ry. TOIMINTAKERTOMUS v. 2007-2009 Vuonna 1959 perustetun Sukuyhdistys Sihvo ry:n tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta suvun jäsenten keskuudessa

Lisätiedot

Hyvä sukuyhdistyksen jäsen jäsenkirje 2/2014

Hyvä sukuyhdistyksen jäsen jäsenkirje 2/2014 SUKUYHDISTYS SIHVO ry. Helsinki 30.9.2014 Hyvä sukuyhdistyksen jäsen jäsenkirje 2/2014 Oikein hyvää syksyä 2014 kaikille Sukuyhdistys Sihvon jäsenille! Kevään ja kesän aikana monet meistä ovat tavanneet

Lisätiedot

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008

Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 Lähettänyt Markku Havu 18.06.2008 Viimeksi päivitetty 14.11.2010 Matkakuvia Suojärveltä 14. - 17.6.2008 18 hengen ryhmä, jossa oli osallistujia mm. Karstulasta, Jyväskylästä,

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009

Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Pielisjärven Ignatiusten Sukuseura r.y. Tiedote nro 1/-09 Sukuneuvosto 12.5.2009 Hyvät sukuseuran jäsenet ja muut sukuun kuuluvat! Lähestymme TEITÄ näin ensimmäisellä sukuseuratiedotteella. Tiedotteessa

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Hyvä sukuyhdistyksen jäsen jäsentiedote 2/2010

Hyvä sukuyhdistyksen jäsen jäsentiedote 2/2010 LASKU FAKTURA SUKUYHDISTYS SIHVO ry. Helsinki 15.11.2010 Päivämäärä Datum Laskun numero Fakturans nummer Viitteenne Er referens Asiakasnumero Kundnummer Viitteemme Vår referens Toimitus Leverans Maksuehdot

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa.

Sukuseura Nuikka kokoontuu ensimmäiseen sääntömääräiseen varsinaiseen sukukokoukseen. Sukuseura Nuikka ry sukukokouksen työjärjestys ohessa. SUKUSEURA NUIKKA Sukukokous KOKOUSKUTSU Sukuseura Nuikka ry:n Varsinainen sukukokous 18.8.2012 klo 14.00 Porvoon seurakuntien PELLINGIN KURSSIKESKUS Jivikintie 18 07370 Pellinki Sukuseura Nuikka kokoontuu

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

1 Hannukaisten Sukuseura 1988

1 Hannukaisten Sukuseura 1988 1 Yleistä Sukuseuran yhdestoista sukukokous/juhla järjestettiin Jämijärven Jämi Areenalla 28. - 29.8.. Kokouksen järjestelyiden osalta voidaan todeta muutama seikka. Tilannetta aluksi hankaloitti usean

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

SUKUYHDISTYS SIHVO ry. Helsinki 15.3.2010

SUKUYHDISTYS SIHVO ry. Helsinki 15.3.2010 SUKUYHDISTYS SIHVO ry. Helsinki 15.3.2010 Hyvä sukuyhdistyksen jäsen jäsentiedote 1/2010 Viime vuosi oli sukuyhdistyksemme juhlavuosi. 22.11.1959 perustetun yhdistyksemme 50-vuotistaivalta juhlittiin 10.10.2009.

Lisätiedot

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus)

Mälläistentie 137, 32440 ALASTARO (puh. 02 76 41 492 Mirja Liukas, majoitusmahdollisuus) 1/5 Vuosikokouksen 2014 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet ja suvun toiminnasta kiinnostuneet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne

Simolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Rovaniemellä 31.8.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Rovaniemellä 31.8.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Rovaniemellä 31.8.2014 PÖYTÄKIRJA 2/2014 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 18.20 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa.

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa. Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (tlz) Aihe: Sukukokous Aika 25.7.2015 klo 15.00-16.28 Paikka Finlaysonin Palatsi, Tampere Läsnä 26 sukuseuran jäsentä (liite 1) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Jarmo

Lisätiedot

Pöytäkirja Vesteristen Sukuseura ry:n sääntömääräisestä sukukokouksesta Helsingissä 20.6.2010

Pöytäkirja Vesteristen Sukuseura ry:n sääntömääräisestä sukukokouksesta Helsingissä 20.6.2010 Vesteristen sukukokous 19-20.6.2010 Helsingissä The meeting of the Family Society in 2010 was held in Helsinki the 19 th and 20 th of June. Kuvat, photos: Jorma A. Vesterinen Pöytäkirja Vesteristen Sukuseura

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet!

Hyvät Castrén-suvun jäsenet! Huhtikuu 2000 Hyvät Castrén-suvun jäsenet! Viimekertaisessa sukukokouksessamme esitettiin toivomus, että sukukokouksia alettaisiin järjestää useammin. Sukuneuvosto on nyt ottanut toivomuksesta vaarin ja

Lisätiedot

Sukuviesti 1/2012. Tässä viestissä:

Sukuviesti 1/2012. Tässä viestissä: Sukuviesti 1/2012 Tässä viestissä: Tervehdys sukuseurasta Tarinat ja kuvat talteen! Sukukokous Porin Yyterissä kesällä 2012 Sukuseuran hallituksen yhteystiedot Jäsenmaksu Matka Karjalaan kesäkuussa 2013

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Antrea sivu 1 ANTREAN PITÄJÄ www.postileimat.com: Antrea sivu 2 ANTREAN PITÄJÄN TOIMIPAIKAT www.postileimat.com: Antrea sivu 3 sy KOIVISTO Antrean laivarannassa

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen.

Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden nimiluettelo on pöytäkirjan liitteenä 1. Yhdistyksen puheenjohtaja Ville Savoranta avasi kokouksen. 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry Pöytäkirja Yhdistyksen vuosikokous Aika 12.10.2013 klo 12.00 12.30 Paikka Järvenpään lukio, Lukionkatu 1, Järvenpää Läsnä 15 yhdistyksen jäsentä, joiden

Lisätiedot

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7

TALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7 Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Sukuviesti 1/2013. Tässä viestissä:

Sukuviesti 1/2013. Tässä viestissä: Sukuviesti 1/2013 Tässä viestissä: Virvon, varvon Sukuseuran uudet kotisivut Matka Karjalaan kesäkuussa 2013 Kirvun sukujen tapaaminen Orimattilassa 20.4.2013 Jäsenmaksu Sukuseuran myyntinurkka ja yhteystiedot

Lisätiedot

Lotta-patsas Kirkkokadulla

Lotta-patsas Kirkkokadulla Kaupunginhallitus 473 29.10.2012 Kaupunginhallitus 497 12.11.2012 ITSENÄISYYSPÄIVÄN TILAISUUDET 6.12.2012 733/014/2012 KH 473 Kaupungin, seurakuntayhtymän, Maasotakoulun, rajavartiostojen ja järjestöjen

Lisätiedot

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi.

Hyväksyttiin kokoukselle jaettu työjärjestys noudatettavaksi. KOTILAISTEN SUKUSEURA R.Y. PÖYTÄKIRJA VUOSISUKUKOKOUS 2013 Aika Lauantai 15.6.2013 kello 14.00 16.15 Paikka Kokoushotelli Gustavelund Kirkkotie 36, 01430 Tuusula Osanottajat Läsnäololuettelo liitteenä,

Lisätiedot

OVASKAN SUKUSEURA RY TOIMINTAKAUSI 2010--2012 1/5

OVASKAN SUKUSEURA RY TOIMINTAKAUSI 2010--2012 1/5 OVASKAN SUKUSEURA RY TOIMINTAKAUSI 2010--2012 1/5 TOIMINTAKERTOMUS Yleistä Ovaskan sukuseuran toiminta kaudella 2010--2012 on ollut varsin vilkasta. Sitä osoittaa sekin, että voitimme Karjalan Liiton toimintakilpailun

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

Yhteinen leiri Venäjällä asuvien inkeriläisten kanssa Pietari Rautu 17.-21.06.2007

Yhteinen leiri Venäjällä asuvien inkeriläisten kanssa Pietari Rautu 17.-21.06.2007 Yhteinen leiri Venäjällä asuvien inkeriläisten kanssa Pietari Rautu 17.-21.06.2007 Helsingissä kotipaikkaa pitävä Inkerikeskus ry järjesti yhdessä Pietarissa toimivan Sampokeskuksen ja Metsäpirtti Seuran

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana )

Opet Venäjällä. (Tekstit Jari Mustonen Juha Järvisen ja Tarja Lehmuskosken avustamana ) Opet Venäjällä Viime kesänä Helsingin ortodoksisen seurakunnan ja SOOLin opettajat tekivät yhteisen matkan Venäjälle. Oppaanamme toimi rutinoitunut Venäjän matkaaja isä Stefan Holm. Matkan käytännön järjestelyistä

Lisätiedot

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA

KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA KYMENLAAKSOLAISRYKMENTTI TALVISODASSA Kenttäarmeijan YH määrätään siis liikekannallepano 14.10.1939 Aluejärjestelmä 1. Valtakunta oli jaettu 9 sotilaslääniin jotka perustivat kenttäarmeijan divisioonat

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015

PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015 PÖYTÄKIRJA Suomen Pitkäkarvakerho ry Deutsch Langhaar Klub Finnland -yhdistyksen vuosikokouksesta 2015 Paikka: Wanha Karhunmäki, Lapua Aika: 14.11.2015 1. Kokouksen avaus Hallituksen jäsen Joni Riste avasi

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Scripsit Karoliina Sourander Kuusi vuotta oli taas vierähtänyt hurjan nopeasti, kun aurinkoisena ja tänä kesänä poikkeuksellisen

Lisätiedot

OVASKAN SUKUSEURA JUHLI 10-VUOTISTA TOIMINTAANSA

OVASKAN SUKUSEURA JUHLI 10-VUOTISTA TOIMINTAANSA OVASKAN SUKUSEURA JUHLI 10-VUOTISTA TOIMINTAANSA Sukujuhlaa vietettiin 2. päivänä syyskuuta Sälinkään perinnerikkaassa kartanossa Mäntsälässä yli 80 juhlavieraan voimin. Juhlat aloitettiin nostamalla sukuviiri

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS

Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS Rovaniemellä 29.8.2013 PÖYTÄKIRJA 2/2013 HAAVIKON SUKUSEURA RY:N SUKUNEUVOSTON KOKOUS 1 Kokouksen avaus Sukuneuvoston puheenjohtaja, Pekka Haavikko, avasi kokouksen klo 18.35 ja toivotti kaikki tervetulleeksi

Lisätiedot

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus Kaupunginhallitus 425 13.10.2014 Kaupunginhallitus 437 20.10.2014 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2014 1181/07.02.02.04.00.00/2014 KH 425 Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla

Sukukokous la 2.8.2014 Kivennavalla Rönkköjen sukuseura aloittelee 36 toimintavuottaan. Vuosittainen jäsenkirje ja sukutapaaminen ovat tavaksi muotoutuneita toimintatapoja, joita jatkamme myös tänä vuonna. Alustava ohjelmarunko Kivennapa

Lisätiedot

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.

Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012. Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17. Kainuun Korhosten sukuseura ry Jäsenkirje 28.06.2012 Tervetuloa Kainuun Korhosten sukuseura ry vuosikokoukseen 29.7. 2012 klo 15.00 17.00 Paikka: Hotel Kalevala Väinämöinen 9 88900 Kuhmo Ohjelma: Kainuun

Lisätiedot

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220.

Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. 1 2 3 4 1 Järvenpään Yhteiskoulun ja Lukion Seniorit ry TOIMINTAKERTOMUS 1.7.2013 30.6.2014 YLEISTÄ Toimintavuosi oli yhdistyksen kuudes. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä yhteensä 220. Toimintaa

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8

Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Seoulin kansainvälinen kesäkoulu 2010 25.6-4.8 Väkiluku 48,5 miljoonaa Pinta-ala 99 313 km 2 Kieli Korea Valuutta Won Aikavyöhyke GMT +8 Pääkaupunki Seoul Presidentti Lee Myung-bak Etelä-Korea University

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki.

1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. Lakeuden Noutajakoirayhdistys ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Lakeuden Noutajakoirayhdistys r.y. ja sen kotipaikka on Seinäjoki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry

Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry Salon Seudun Suomi-Viro Seura ry TOIMINTAKERTOMUS 01.01-31.12.2005 JÄSENET Yhdistyksellä oli vuonna 2005 jäsenmaksun maksaneita jäseniä 121. HALLITUS Alho Maritta Lehtonen Erkki Malin Arvo Mäntylä Taimi

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 26.11.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho.

1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi on Moottoripyöräkerho 69 (MP69) ry. Jäljempänä yhdistyksestä käytetään nimitystä kerho. 2. Kerhon kotipaikka on Helsinki. 3. Kerhon tarkoituksena

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 25.3.2014. Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103)

Sääntömääräinen vuosikokous Esityslista 25.3.2014. Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103) Esityslista 25.3.2014 Blanko ry:n sääntömääräinen vuosikokous 25.3.2014 kello 17.00 Anttilansalissa (FY1103) Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden

Lisätiedot

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY

MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY MANNERHEIMIN LASTENSUOJELULIITTO, LEMIN PAIKALLISYHDISTYS RY Toimintakertomus 2010 Sisältö 1. Toiminnan ydinalueet 1 2. Toiminta 1 2.1 Säännöllinen toiminta 1 2.2 Tapahtumat 1 2.3 Tapahtumia, joihin osallistuimme

Lisätiedot

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt

Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt Pilvenmäen Ravinaiset ry:n säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Pilvenmäen Ravinaiset ry ja sen kotipaikka on Forssan kaupunki. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu SUKUKOKOUS RÖSKÖSSÄ 6. PÄIVÄNÄ HEINÄKUUTA 2013...2 Ilmoittautumiset ja maksut...2 Vuosikokouksen työjärjestys...3 Ajo-ohje Rösköön...4 Majoittuminen Röskössä...4 SYKSYN

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

6. Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille.

6. Vuosikokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle ja muille tilivelvollisille. Yhdistyksen vuosikokouksen pöytäkirja 8.2.2002 1. Hallituksen puheenjohtaja avasi kokouksen klo 17.05. 2. Vuosikokouksen puheenjohtajaksi valittiin Timo Pohjolainen, sihteeriksi Leena Niemistö, pöytäkirjantarkastajiksi

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso

JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso JÄSENTIEDOTE 1/2015 salonseudunrauhanturvaajat@gmail.com http://koti.mbnet.fi/kuso PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvät Rauhanturvaajat, Taas on vuosi vaihtunut. Yhdistys piti syyskokouksensa ilman suurempia

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3. Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Suomen hydrologian yhdistys (SHY) VUOSIKOKOUS 15.5.2014 klo. 17.30-18:43 Suomen ympäristökeskus, Mechelininkatu 34a, Helsinki Läsnäolijat: Johanna Korhonen, Hannu Marttila, Harri Koivusalo, Ari Jolma,

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Paikalla oli puheenjohtajan lisäksi 16 piirihallituksen jäsentä.

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Paikalla oli puheenjohtajan lisäksi 16 piirihallituksen jäsentä. PIIRIHALLITUKSEN KOKOUS 1/12 ( Uusi piirihallitus ) Aika: 15.12.2011 klo 19.35 19.49 Paikka: Luonetjärven varuskuntakerho 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jouko Hyppönen avasi kokouksen klo 19.35. 2. Kokouksen

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Majoitus oli järjestetty tasokkaissa huviloissa, joissa emme ehtineet tietenkään kovin paljon aikaa viettää, koska oli paljon tärkeää ohjelmaa.

Majoitus oli järjestetty tasokkaissa huviloissa, joissa emme ehtineet tietenkään kovin paljon aikaa viettää, koska oli paljon tärkeää ohjelmaa. Orbinskin sukuseuran 20-vuotisjuhlan (14. kesäkuuta 2014) kaunis pitopaikka oli Rantasalmella Lomakeskus Järvisydämessä, joka sijaitsee vain muutaman kilometrin päässä yhteisen esi-isän Repomäen kartanon

Lisätiedot

Kevätretki Tykistöprikaatiin

Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien

Lisätiedot

Messukeskuksen kongressisiipi, Rautatieläisenkatu 3, Helsinki. 1 043 edustettua osakasta Liite 1

Messukeskuksen kongressisiipi, Rautatieläisenkatu 3, Helsinki. 1 043 edustettua osakasta Liite 1 1 (7) KESKO OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA NRO 1/2008 Paikka Messukeskuksen kongressisiipi, Rautatieläisenkatu 3, Helsinki Aika 31.3.2008 klo 13.00 14.50 Läsnä Osakkaat 1 043 edustettua osakasta

Lisätiedot