ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA
|
|
- Johannes Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLAPUHE SUONENJOELLA Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat itsenäisyyspäivän juhlan osanottajat. Tänä päivänä meillä on kunnia juhlia itsenäisen Suomen 98-vuotispäivää. Ihmisiällä mitattuna se on todella pitkä aika ja valtiollekkin aivan kunnioitettava ikä. Suomen itsenäisyysjulistuksen allekirjoitti hallitus eli senaatin talousosasto 4 päivä joulukuuta 1917 ja se hyväksyttiin eduskunnassa 6 päivä joulukuuta äänestyspäätöksellä. Joulukuun 6.päivää on vietetty itsenäisyyspäivänä vuodesta 1919 lähtien. Itsenäisyyden alkutaivalta leimasi kansalaissota ja sen jälkiselvittelyt jättäen syvät henkiset haavat osapuolten välille. Nuoren valtion tie ei ole ollut helppo mutta Suomi on selvinnyt vaikeitten vuosien ylitse. Toisen maailmansodan alkaessa Suomi joutui kahden suurvallan, Saksan ja Neuvostoliiton, pelinappulaksi maiden keskinäisessä hyökkäämättömyyssopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa, eikä tilanteeseen löytynyt rauhanomaista ratkaisua vaan Neuvostoliiton joukot hyökkäsivät Suomeen 30. marraskuuta 1939 jolloinka alkoi talvisota. Puna-armeijan tarkoituksena oli katkaista Suomi Oulun korkeudelta kahtia ja sen lisäksi marssia Karjalan kannaksen kautta Helsinkiin. Toisin kuitenkin kävi, Suomen sotahistoriaan kirjoitettiin 105 päivää kestänyt sankaritarina. Eversti Siilasvuon joukot pysäyttivät Ouluun pyrkivän Neuvostoliiton 163.divisioonan ja tuhosivat mottitaistelussa Raatteen tiellä käytännöllisesti katsoen kokonaan apuun tulleen ukrainalaisen 44.divisioonan. Kansan mieliin painuivat myös tulikirjaimin Summan, Taipaleenjoen, Kollaanjoen ja Tolvajärven puolustustaistelut. Talvisota merkitsi suurten sotaponnistelujen lisäksi myös yhteishenkeä kotirintamalla, jossa erityisesti naiset kunnostautuivat korvaamalla sotatantereella taistelevia miehiä maataloudessa ja teollisuudessa. Syntyi talvisodan henki joka tarkoitti kaikkien osallistumista.
2 Talvisodan hengen syntyä on selitetty ensinnäkin taloudellisella kehityksellä, 1930-luvun lopun nousukaudella ja sen mukanaan tuomalla hyvinvoinnilla. Myös maan yleinen poliittinen kehitys lievitti kansalaissodan jälkeisiä poliittisia ristiriitoja. Kansallista yhtenäisyyttä oli merkittävästi lisäämässä, talvisodan taistelujen ollessa kiivaimmillaan tammikuun lopulla 1940, Suomen Työnantajain Keskusliiton ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliiton solmima sopimus joka sai nimekseen Tammikuun kihlaus. Talvisodan riehuessa annettu yhteinen julkilausuma voidaan katsoa lähtöpisteeksi työmarkkinoiden sopimuspolitiikalle ja jopa suomalaiselle sopimusyhteiskunnalle. Talvisota päättyi maaliskuun 13.päivänä 1940 raskaisiin rauhanehtoihin, jossa Suomi joutui luovuttamaan laajan alueen Karjalasta, useita Suomenlahden saaria sekä alueita muun muassa Sallassa. Hyvät kuulijat! Toisen maailmansodan edelleen kestäessä Suomi joutui vielä jatkosotaan 1941 kesäkuussa. Taistelu jatkosodassa alkoi Saksan rinnalla,mutta sodan pitkittyessä tarve irtautua taisteluista kasvoi. Menestyksekäs alku taittui kaksi ja puoli vuotta kestäneeseen asemasotavaiheeseen. Toisen maailmansodan yksi kulminaatiopisteistä oli liittoutuneiden sotajoukkojen maihinnousu Normandiassa 6.päivänä kesäkuuta Vain muutama päivä Normandian maihinnousun jälkeen 9.ja 10.6 alkoi puna-armeijan suurhyökkäys Kannaksella. Puna-armeijan hyökkäys Kannaksella 9.6 yllätti suomalaisen sodanjohdon sillä omia joukkojamme siellä ei ollut vahvistettu eikä siviiliväestöä oltu ehditty evakuoida. Varsinainen suurhyökkäys alkoi aamulla 10.6 Valkeasaaressa lähellä Kannaksen Suomenlahden puoleista rantaa. Noin 2000 tykin ja kranaatinheittimen yli kaksituntia kestänyt tulitus ja pommikoneiden sekä rynnäkkökoneiden iskut tuhosivat alueen hiekkamaastoon rakennetut puolustuslaitteet. Venäläiset panssarivaunut ajoivat häikäilemättömästi linjojen lävitse ja rynnäkköjalkaväki seurasi perässä. Raskaita tappioita
3 kärsinyt puolustajien joukko joutui vetäytymään osittain pakokauhun vallassa. Läpimurto oli tosiasia ja etulinja murtui. Jatkosodan yksi mustimpia päiviä oli Viipurin menetys Suomen lippu vedettiin alas Viipurin linnan tornista klo ja linnansilta räjäytettiin. Viipurin puolustus oli luhistunut muutamassa tunnissa. Suomen itsenäisyys oli suuren uhan alla,mutta suomalainen sotilas näytti jälleen kerran taistelutahtonsa ja pystyi pysäyttämään puna-armeijan etenemisen raskaissa taisteluissa. Tali-Ihantala, Nietjärvi, Äyräpää, Vuosalmi, viimeisimpänä Ilomantsin mottitaistelut joissa vihollisen eteneminen lopullisesti pysäytettiin. Ei sovi unohtaa naisten tärkeää panosta rintamajoukkojen tukena lääkintä- ja muonitustehtävissä sekä ilmavalvonnassa ja viestintätehtävissä, puhumattakaan heidän ponnistelujaan kotirintaman arjen asioiden parissa Moskovan välirauhan sopimus allekirjoitettiin 19. syyskuuta Talvisodan jälkeen luovutetut,välillä jo takaisin vallatut alueet jouduttiin luovuttamaan uudestaan Neuvostoliitolle sekä niiden lisäksi vielä Petsamo ja Porkkalasta Neuvostoliitto vaati vuokra-alueen. Saksalaiset joukot tuli karkoittaa pois maasta, mikä johti Lapin sotaan. Armeijan vahvuutta oli rajoitettava ja suoritettava ankarat sotakorvaukset. Menetykset olivat sekä taloudellisesti että maantieteellisesti raskaita, erityisen raskas menetys oli yli :lle menetetyiltä alueilta evakkoon joutuneelle. Mikä tärkeintä Suomi oli kuitenkin säilyttänyt itsenäisyytensä, mutta hinta oli raskas. Kokonaistappiot talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa olivat yhteensä n kaatunutta tai kadonnutta, lisäksi haavoittuneita lähes Arvoisa juhlaväki! Sotien jälkeinen aika oli kiivasta rakentamisen ja eteenpäinmenon aikaa. Suomen tuli yhtä aikaa suoriutua sotakorvauksista ja samalla kehittää teollisuutta, asuttaa siirtoväki, jälleenrakentaa maa suuren niukkuuden vallitesssa ja auttaa rintamalta palanneita takaisin siviilielämän pariin.
4 Idän ja lännen välissä tasapainoilu onnistui,vaikka suhteita rasittivatkin ajoittaiset kriisit. Suomi elää nyt taloudellisen taantuman keskellä, mutta ennemmin tai myöhemmin tulemme pääsemään siitä yli. Nousut ja laskut kuuluvat normaaliin suhdannevaihteluun, vaikka se välillä tuntuukin unohtuvan. Mikä on Suomen pitkän menestyksen salaisuus? Kiitos kuuluu sotasukupolvien lisäksi myös sotien jälkeisille sukupolville. Vahvalla työmoraalilla kansamme on vaurastunut ja kuuluu maailman menestyneimpien kansojen joukkoon. Ei silti pidä unohtaa, että maassamme on toki edelleen paljon epäkohtiakin. Meillä on työttömyyttä, syrjäytymistä, köyhyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta. Pienin askelin ja muistaen yhteistyön voiman voimme rakentaa maastamme yhä parempaa. Aikaisempien sukupolvien toiminta olkoon tässä työssä hyvänä esimerkkinä. Hyvä juhlaväki! Kuluva vuosi on mullistanut Eurooppaa monella tavoin. Aivan käsittämättömiä ja täysin tuomittavia ovat terroristien iskut jotka ovat kohdistuneet tavallisiin kansalaisiin tarkoituksena tuottaa mahdollisimman paljon tuhoa, aiheuttaa pelkoa ja horjuttaa yhteiskuntajärjestelmää, viittaan tällä esim. muutaman viikon takaisiin Pariisin tapahtumiin. Pakolaisten jatkuva virta on tuonut aivan uudenlaisia haasteita eikä turvapaikkaa hakevien määrässä ole näkyvissä pysyvää vähenemistä. Tämän vuoden aikana Suomeen on tullut yli turvapaikanhakijaa. Täällä meillä Suonenjoella turvapaikanhakijoitten määrä lähentelee kolmeasataa. Haasteita tuovat heidän perusopetuksensa järjestäminen ja ennenkaikkea kotouttaminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Kielen, kulttuurin ja tapojen oppiminen on ensiarvoisen tärkeää.
5 Arvoisa juhlaväki! Kahden vuoden päästä Suomi saavuttaa itsenäisyytensä 100-vuotis merkkipaalun, pienellä sitkeällä kansakunnalla on aihetta olla ylpeä siitä. Nöyrä kiitos sotiemme veteraaneille itsenäisyytemme puolustamisesta! Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille! Pentti Huuskonen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö,
1 Pro Patria taulujen paljastus / Kenraalimajuri Juha Kilpiän puhe 21.5.2017 Kuusankoski Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja Lotat, herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, Pro Patria Isänmaan
LisätiedotJuhlapuhe/Itsenäisyyspäivä
Juhlapuhe/Itsenäisyyspäivä Arvoisat sotiemme veteraanit, hyvät isänmaan ystävät ja juhlavieraat, tänään juhlimme Suomen itsenäisyyden 98-vuotispäivää. Marraskuussa 1917 eduskunta päätti ottaa korkeimman
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotSaksan ja Neuvostoliiton sopimus
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui
LisätiedotPUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE
KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTO Aluetoimiston päällikkö Jyväskylä 4.12.2013 1 (10) Laukaan Itsenäisyysjuhla 06.12.2013 Peurunka, PUHE 96V. ITSENÄISELLE SUOMELLE Kunnioitetut sotiemme Veteraanit, arvoisat Laukaan
Lisätiedot1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.
Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden
LisätiedotAlkupiiri (5 min) Lämmittely (10 min) Liikkuvuus/Venyttely (5-10min) Kts. Kuntotekijät, liikkuvuus
Lisätiedot
Suomi toisessa maailmansodassa. Valkealan lukio Päivi Parkkonen
Suomi toisessa maailmansodassa Valkealan lukio Päivi Parkkonen Aikajana: Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 Moskovan rauha Välirauhan aika Jatkosota 25.6.1941 19.9.1944 Syksy 1941 hyökkäysvaihe Kevät 1942
LisätiedotHeikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
LisätiedotSuomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).
MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen
LisätiedotSuomesta tulee itsenäinen valtio
Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa
LisätiedotMikkelin kaupunginjohtajan puhe Mikkelin seudun sotainvalidit ry:n 75-vuotisjuhlassa
Mikkelin kaupunginjohtajan puhe Mikkelin seudun sotainvalidit ry:n 75-vuotisjuhlassa 17.2.2016 Kunnioitetut sotainvalidit ja sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat, arvoisat juhlavieraat, Hyvät kuulijat,
LisätiedotVastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa
Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914
LisätiedotAntti Tuuri, Talvisota
1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.
LisätiedotSotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
LisätiedotKenraalimajuri Aarno Vehviläinen Kansallisen Veteraanipäivän juhla Laukaa 27.4.2012
1 Kenraalimajuri Aarno Vehviläinen Kansallisen Veteraanipäivän juhla Laukaa 27.4.2012 Kunnioitettavat sotainvalidit, -veteraanit ja lotat, Arvoisa juhlaväki Tervehdin Teitä runoilija Otto Manninen sanoin,
LisätiedotSuomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta 2019 Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet SA-kuva Hannu Liimatta Itsenäisyyden uhkana Venäjä/Neuvostoliitto Ei kuitenkaan
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotVeteraanien perintönä itsenäinen Suomi
Veteraanien perintönä itsenäinen Suomi Seija Niinistö-Samela Tammenlehvän Perinneliitto ry Veteraanien perintönä itsenäinen Suomi Veteraanien perintönä itsenäinen Suomi Teksti Seija Niinistö-Samela Kuvat
LisätiedotKarjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944.
Karjalan kannaksen taistelut Summan lohkolla ja Marjapellonmäessä 1939 1940 sekä Tali-Ihantalan ja Viipurin taistelut kesäkuun lopulla 1944. Stalin ennakoi talvisodan kestävän 12 päivää. Hän uskoi Neuvostoliiton
LisätiedotEsitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen
Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.
LisätiedotMITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME KUN LÖI TULILAINE JA RINNALLA TUNTOMME TUOMION MUU KUNNIA MEILLE ON ARVOTON, KATINKULTAA KIITOS JA MAINE
KEN EI ELINAIKANSA MUISTAISI SITÄ TALVEA RISTI RISTIIN LIITTYEN KUN KOHOS KUMMULLAAN! MONI SILMÄ SÄRKYVÄ, MONI POSKI KALVEA TUIJOTTELI HAUDAN NIELUUN AMMOTTAVAAN MITÄ VANNOTTIIN, SE PIDETTY ON, YLI PÄÄMME
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat, arvoisa Rauman kaupungin johto ja kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat.
1 Itsenäisyyspäivän juhlapuhe Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Rainer Lehti Raumasali, 6.12.2016 Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat, arvoisa Rauman kaupungin johto ja kutsuvieraat,
LisätiedotTalvisodan ensimmäinen torjuntavoitto
1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisat liittojen puheenjohtajat, hyvät kutsuvieraat ja juhlaväki, reserviläisveljet ja -sisaret
Julkaisuvapaa 15.11.2015 klo 14.00 Reserviläisliiton kunniapuheenjohtaja Mikko Pesälän juhlapuhe Porin valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa 15.11.2015, Porin Lyseo Kunnioitetut sotiemme veteraanit,
LisätiedotNainen. sodassa. KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA
Nainen sodassa KOTONA JA RINTAMAIA 193Vl?45 SUOMEN VAPAUDEN PUOLESTA SISÄLLYS Saatteeksi Kodin Vartijat 12 Naiset sodassa 14 I Kotirintaman selkäranka 18 Maan Äiti 19 "Vihreät lesket" 26 Kaksi taloa huolen
LisätiedotSotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.
PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi
LisätiedotTOINEN MAAILMANSOTA 1939-45
TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa
LisätiedotPUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS
PUNA-ARMEIJAN SOTASAALIS Hannu Takala Suomen Sotahistoriallinen Seura 12.12.2018 Sisältö: Yleistä kulttuuriperinnöstä ja kriiseistä Kulttuuriperinnön tuhoamisen historiaa Puna-armeija ja saksalaiset Keski-Euroopassa
LisätiedotKaupunginjohtajan juhlapuhe Mikkelin kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa Mitä on itsenäisyys? Mitä on suomalaisuus?
Kaupunginjohtajan juhlapuhe Mikkelin kaupungin itsenäisyyspäivän juhlassa 6.12.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisa juhlayleisö, suomalaiset, Arvoisat kuulijat, Mitä on itsenäisyys? Mitä on suomalaisuus?
LisätiedotSimolan pommitukset 19.-20 6. 1944 Heikki Kauranne
Simolan pommitukset 19.-20.6.1944 19-20 6 1944 Kannaksen alueen huolto Kaakkois-Suomen rataverkosto 1943 Simola 1939 Simolan asema 1930-luvulla Simolan asemanseutua 1930-luvulla Kaakkois-Suomen rataverkko
LisätiedotTalvisota ja sen taustoja
Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto
LisätiedotSISÄLLYS. http://d-nb.info/1031108513
SISÄLLYS Lukijalle 5 Kärkölä eteläisessä Hämeessä 7 Vallankumousvuonna 1917 8 Tammikuussa 1918 10 Vuodet 1917 ja 1918 Kärkölässä 11 Kolme punaisen vallan kuukautta 21 Saksalaiset saapuivat Kärkölään 23
LisätiedotItsenäisyyspäivä 2011-12-06 1
Itsenäisyyspäivä 2011-12-06 1 Kunnioitetut sotiemme veteraanit. Hyvä juhlayleisö. Joulukuun 6.päivä 1917 ilmoitusasia Joulukuun 6. pv. 1917 Suomen eduskunta hyväksyi senaatin (Hallituksen) ilmoituksen
LisätiedotFT Tuomas Tepora
FT Tuomas Tepora 21.4.2016 Ensin YH:n aikana syksyllä 1939 osa palasi ennen sodan alkua Sodan alettua ensin sotatoimialue ja rintamalinjan vetäydyttyä uusia alueita Sodan jälkeen koko luovutettava alue
LisätiedotMuistoissamme 50-luku
Muistoissamme 50-luku 2. Jälleenrakennus Sodat olivat tehneet valtavaa tuhoa. Luovutetulle alueelle oli jäänyt tehtaita ja maatiloja. Menetysten korjaaminen vaati suomalaisilta paljon sisukasta työtä ja
LisätiedotAbstract Vihkomuistiinpanot Historian kurssilta 4, tunneilta 8 ja 9. Aiheena Suomen historia 1900-luvun alkupuolella, Suomen sodat Venäjän kanssa
Abstract Vihkomuistiinpanot Historian kurssilta 4, tunneilta 8 ja 9. Aiheena Suomen historia 1900-luvun alkupuolella, Suomen sodat Venäjän kanssa ja... 1 Historia 4 Henri Lunnikivi April 18, 2011 Part
LisätiedotPuna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa
Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa Download: Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa PDF ebook Puna-armeijan sotatoimet Laatokan Karjalassa Talvisodassa PDF - Are
LisätiedotSuomen sota päättyy. Vaaran vuodet
Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko
LisätiedotTALVISOTA 14.10.1939 25.4.1940 JR7
Tämä dokumentti on koostettu Kansallisarkistolta vuonna 2008 tilatusta aineistosta, sukulaisten muistikuvista sekä seuraavista teoksista: Arvo Ojala ja Eino Heikkilä, 1983: Summan valtateillä ja Viipurin
LisätiedotOtto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen
Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889
LisätiedotReserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo
Julkaisuvapaa 28.6.2015 kello 13.00 Muutosvarauksin. Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan tervehdys Salpavaelluksen päätösjuhlassa 28.6.2015, Salpalinja-museo Kunnioitetut sotiemme
LisätiedotKäsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa
TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.
Tervehdyssanat lipun naulaustilaisuudessa Askaisten kirkossa 28.5.2016 1 Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja veteraanisukupolven edustajat. Arvoisat kutsuvieraat, arvoisa nuoriso, hyvät naiset ja miehet.
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet
Julkaisuvapaa 5.3.2016 kello 11.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan juhlapuhe Alajärven Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 5.3.2016, Punaisentuvan viinitila. MUUTOSVARAUKSIN.
LisätiedotMontenegro.
Montenegro rk331@columbia.edu Montenegro Ei suuria vaikutuksia muuttoliikkeistä ennen 1800-lukua Rosvoilua muinaishistoriassa Montenegron vuorikansat vastustivat Osmanien myöhäistä vuoden 1499 valtausta
LisätiedotTyövoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat
Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1
LisätiedotReserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto
Julkaisuvapaa 6.12.2008 klo 18.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Esko Raskilan juhlapuhe itsenäisyyspäivän iltajuhlassa Rovaniemellä 6.12.2008, Lapin lennosto Kunnioitetut sotaveteraanit, herra eversti,
LisätiedotKansallinen veteraanipäivä 27.4.2001. Hyvät sotiemme veteraanit, arvoisat juhlavieraat!
1 Kansallinen veteraanipäivä 27.4.2001 Hyvät sotiemme veteraanit, arvoisat juhlavieraat! Tänään kansallisena veteraanipäivänä vietämme samalla Lapin sodan päättymispäivää. On kulunut 56 vuotta siitä, kun
LisätiedotMannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen
Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä
LisätiedotSuomalaisissa elää vahva yhteistunto ja isänmaanrakkaus
06.12.2009 1(9) Kunnioitetut sotiemme veteraanit, kaatuneiden omaiset, lotat, pikkulotat! Arvoisa juhlayleisö! Minulla on suuri kunnia olla juhlistamassa kanssanne Suomen 92. itsenäisyyspäivää täällä jo
LisätiedotSSSSSSSSSSSSSSSeSSBSSSSSSSSSSSSSSSSBSBSSS&EBCSSSSSSSBBBSESSSSSSSSSS
PUHE KOTIRINTAMAN KEVÄTJUHLASSA TAMPEREEN URHEILUKENTÄLLÄ SSSSSSSSSSSSSSSeSSBSSSSSSSSSSSSSSSSBSBSSS&EBCSSSSSSSBBBSESSSSSSSSSS (Kansan Lehden selostus). 19/5-1942 SSSSSSSSSC8S Tämäntapaisia juhlia luonnon
LisätiedotNatsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013
Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia
LisätiedotMannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina
Pekka Visuri Juhlapuhe 4.6.2016 (YTE) Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina Suomen marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä on aihetta käsitellä hänen toimintaansa ylipäällikkönä ja valtiollisena johtajana.
LisätiedotHyvää syntymäpäivää, Suomi! Hyvää syntymäpäivää meille suomalaiset.
Arvoisat itsenäisyyspäiväjuhlan vieraat. Hyvää syntymäpäivää, Suomi! Hyvää syntymäpäivää meille suomalaiset. Olen Maarit Kuikka ja olen tämän vuoden maaliskuusta lähtien toiminut Suomen Lions-liitto ry:n
LisätiedotTurvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI
Turvapaikanhakijat Uhka vai mahdollisuus, vai kumpaakin? OIVA KALTIOKUMPU SUOMALAINEN KLUBI PORI 10.12.2015 Tilanne tänään Euroopan talous lamassa Suomen talous kestämättömällä tiellä Suomen työttömyys
LisätiedotRADIOPUHE AMERIKAN KANSALLE 2/l
RADIOPUHE AMERIKAN KANSALLE 2/l2-1939. Kunnioitettavat amerikkalaiset radiokuuntelijat. Me suomalaiset olemme tunnettuja siitä, ettemme juuri aiheuta yllätyksiä maailmalle, sillä me olemme realiteettien
LisätiedotSuomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä
Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004
LisätiedotTalvisota ja sen taustoja
Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä Tarton rauhassa neuvotteleva vastapuoli Neuvostoliitto
LisätiedotLeikitään! karoliina räty johanna saarinen
Leikitään! karoliina räty johanna saarinen Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja
LisätiedotLeikitään! karoliina räty johanna saarinen 1
Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja
Lisätiedot3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum
Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri
LisätiedotReserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole
Julkaisuvapaa 30.4.2016 kello 18.00 Reserviläisliiton kunniajäsenen, kansanedustaja Markku Pakkasen juhlapuhe Porvoon Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 30.4.2016, Café Cabriole Kunnioitetut sotiemme
LisätiedotSuomen Efta ratkaisu yöpakkasten. noottikriisin välissä
97T 759 Jukka Seppinen Suomen Efta ratkaisu yöpakkasten ja noottikriisin välissä Suomen Historiallinen Seura Helsinki Sisällys SAATTEEKSI 11 JOHDANTO 13 Tutkimustehtävä 13 Käsitteistä 15 Lähteet 17 Aiempi
LisätiedotHE 161/2004 vp. rintamavastuussa olleen sotatoimiyhtymän
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi
Lisätiedot9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni
9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan
LisätiedotMiksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys?
Miksi juuri Raudusta tuli taistelutanner 1918? Mikä oli Raudun tapahtumien laajempi merkitys? Veikko Vaikkinen Rautuseura 4.4.2018 Raudun taistelua tuskin olisi ollut ilman Raasulin rataa. Rata oli rakennettu
LisätiedotNuorisotakuun seuranta TEM:ssä Tammikuu 2016
Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä Tammikuu 2016 Työttömät työnhakijat alle 25 v. ja 25-29 v. vastavalmistuneet (TEM/työnvälitystilasto 1220) Alle 25 v. 2015 2016 Muutos % Tammikuun lopussa 47 880 48 314 +
LisätiedotNuorisotakuun seuranta TEM:ssä maaliskuu 2016
Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä maaliskuu 2016 Työttömät työnhakijat alle 25 v. ja 25-29 v. vastavalmistuneet (TEM/työnvälitystilasto 1220) Alle 25 v. 2015 2016 Muutos % Maaliskuun lopussa 44 037 44 722
LisätiedotNuorisotakuun seuranta TEM:ssä helmikuu 2016
Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä helmikuu 2016 Työttömät työnhakijat alle 25 v. ja 25-29 v. vastavalmistuneet (TEM/työnvälitystilasto 1220) Alle 25 v. 2015 2016 Muutos % Helmikuun lopussa 45 919 46 107 +
LisätiedotPyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945
Pyhämaalaiset ja pyhärantalaiset sodissa 1939-1945 1 Talvisota ja sen taustoja Vanhan sanonnan mukaan uuden sodan siemen kylvetään edellisen rauhanteossa. Tämä pitää paikkansa myös talvisodan osalta, sillä
LisätiedotVERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU
VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai
LisätiedotPäivi Tapola Sotaveteraanilehti 2006. Suomalaisten saksalaissuhteet keväällä 1941
Päivi Tapola Sotaveteraanilehti 2006 Suomalaisten saksalaissuhteet keväällä 1941 Kotitalon portaikossa isoäiti tapasi kenraali Paavo Talvelan, joka oli juuri lähettänyt vaimonsa ja tyttärensä turvaan Ruotsiin.
LisätiedotSisällys. http://d-nb.info/1024824845
Sisällys Lukijalle 4 Kirkkoherra Lauri Haapalan tervehdys 5 Siikajoen kunnanjohtajan tervehdys 6 Vala 7 Korjaukset ja lisäykset matrikkelin 1. osaan 8 Vapaussoturit 8 Paavolan kunnan vapaussoturit, jotka
LisätiedotTurvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta.
Päivätyökeräys 2016 2017 Turvallista matkaa? Kampanja pakolaisten ja siirtolaisten oikeuksien puolesta. Tällä hetkellä Maailmassa on yli 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet jättämään kotinsa hakeakseen
LisätiedotLokalahtelaiset sodissa 1939-1945
Lokalahtelaiset sodissa 1939-1945 Veteraani- ja lottamatrikkeli, rintama- ja kotirintamakuvauksia Nettiversio, kirjoituksia. Henkilömatrikkeli netissä toisaalla. Kirjassa lisäksi muita kirjoituksia Toimitus,
Lisätiedothttp://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related
Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä
LisätiedotSALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU
SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin
LisätiedotPAKOLAISIA ENEMMÄN KUIN KOSKAAN. Yläkoulu / lukio. Maailman pakolaiset. Tehtävien lisätiedot opettajalle. Taustaksi:
PAKOLAISIA ENEMMÄN KUIN KOSKAAN Yläkoulu / lukio Maailman pakolaiset Ottakaa selvää: Mitä tarkoittavat käsitteet pakolainen ja turvapaikanhakija? Keitä ovat kiintiöpakolaiset? Kuinka monta kiintiöpakolaista
LisätiedotVenäjän juhlapäivät Uuden vuoden loma tammikuuta Joulu 7. tammikuuta
Venäjän juhlapäivät Nykyiset Venäjän juhlapäivät Venäjällä on käytäntö, Venäjän lainsäädännön mukaan, että jos juhlapäivät sattuvat lauantaille tai sunnuntaille, niin niitä seuraavat arkipäivät ovat vapaapäiviä.
LisätiedotJalkaväenkenraali K A Tapola
SUOMEN SOTATIETEELLISEN SEURAN UUSI KUNNIAlliSEN Jalkaväenkenraali K A Tapola Suomen Sotatieteellinen Seura kutsui vuosikokouksessaan viime huhtikuun 9. päivänä jalkaväenkenraali Kustaa Anders Tapolan
LisätiedotBratislavan julkilausuma
Bratislava, 16. syyskuuta 2016 Bratislavan julkilausuma Kokoontuessamme tänään Bratislavassa eurooppalainen hankkeemme elää vaikeita aikoja. 27 jäsenvaltiota yhteen kokoavassa Bratislavan huippukokouksessa
LisätiedotSotavainajia löydetty Taipalosta
Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös
LisätiedotMuonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti
42 Muonituslotta Martta Vähävihun muistivihko aikansa arvokas dokumentti (koonnut FM Paavo Jäppinen) Hankkiessaan aineistoa Joroisten lottamatrikkeliin työryhmä sai haltuunsa lottajärjestön Joroisten paikallisosaston
LisätiedotEvl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA
Evl Ilmari Hakala: KENTTÄTYKISTÖN KAYTTÖ 14.D:N SUUNNALLA JATKOSODASSA Jr 10 Jr 31 Jr 52 KevOs 2 ErPPK 6. TykK, 22. TykK 15. RajaJK, 34. RajaJK Er.Lin.K 9, Er.Lin.K 10 Pion.P 24, VP 30 14. DIVISIOONA TYKISTÖJOUKOT
LisätiedotAhvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.
Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta 1808-09 kylmään sotaan Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.2019 Ahvenanmaan veteraani kolmannessa polvessa Historia 1808
LisätiedotUKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA. Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova
UKRAINAN KRIISI JA MEDIASOTA Marja Manninen, Yle Uutiset, Moskova MISTÄ KAIKKI ALKOI? JA MIKSI? Taustalla syvä tyytymättömyys korruptioon ja taloustilanteeseen Lähtölaukauksena EU sopimuksen kariutuminen
LisätiedotArmo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
Sotiemme veteraanien pohjoisen Suomen Kirkkopäivä, Ouluhalli, Oulu 30.5.2007 Teksti Joh. 16:12-15 Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. Kun
LisätiedotOikeusministeriölle lähetetty säädekirjan teksti alkoi näin:
Veli-Pekka Sevón 27.9.2014 Veli-Pekka Sevónin Terijoki-juhlassa pitämä esitelmä Teri-säätiön historiasta ja nykypäivästä. HYVÄT TERJOKKOISET! ARVOISA JUHLAVÄKI! Monien luovutetun Karjalan pitäjien perinteitä
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet
Julkaisuvapaa 28.3.2015 kello 13.00 Reserviläisliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, puolustusvaliokunnan jäsen Mikko Savolan juhlapuhe Ilmajoen Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 28.3.2015, Ilmajoen
LisätiedotEHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ SUURET PROKIMENIT. itse juhlapäivän iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa
29.1.2007 EHTOO- JA AAMUPALVELUS JUHLA- JA ARKIPÄIVINÄ SUURET PROKIMENIT itse juhlapäivän iltana toimitettavassa ehtoopalveluksessa Tämä ohje löytyy myös netistä osoitteesta: www.ortodoksi.net EHTOO- JA
LisätiedotGlobaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015
Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset
LisätiedotMitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu
Mitä pakolaisuus on? Annu Lehtinen Toiminnanjohtaja Suomen Pakolaisapu 1 Suomen Pakolaisapu Työtä uutta alkua varten Suomen Pakolaisapu tukee pakolaisia ja maahanmuuttajia toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa
LisätiedotJussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen?
P4. Suomalaisten maailmat 18.2.2015 (SUONPÄÄ) Jussila ym: Miten Suomen asema muuttui vuoden 1899 jälkeen? 13.6.2014 Jussila ym. Miten Suomen ja Venäjän suhteet kehittyivät Krimin sodasta ensimmäiseen maailmansotaan?
LisätiedotEUROOPAN PORTEILLA TURVAPAIKKAPOLITIIKAN VAIKEAT VAIHEET
Anna-Kaisa Hiltunen EUROOPAN PORTEILLA TURVAPAIKKAPOLITIIKAN VAIKEAT VAIHEET Teoksen kirjoittamista ovat tukeneet: Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta Aikakauslehdentoimittajain Säätiö Copyright 2019 Tekijä
LisätiedotSuomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi
Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,
LisätiedotKansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media
Kansalaisneuvonta ja järjestöt sosiaalinen media Yhteistyö7laisuus Helsinki 10.9.2014, Salla Halme Sosiaalinen media MIELETÖN MAHDOLLISTAJA vuorovaikumeinen verkkovies7ntäväline tai - kanava jokainen voi
LisätiedotPUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT. vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY
PUOLUSTUSVOI M 1 EMME PANSSARIVAUNUT vuosina 1918-1973 PANSSARIKILTA RY Meillä on käsky jyrkin uhmata kuolemaa. Voimalla panssarinyrkin ruhjoa vastustajaa. Meillä ei säi1cytä, meillä ei surraiske ja murra!
Lisätiedot