Yhteenvetoja Neuvostoliiton ja Suomen asevoimista talvisodassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yhteenvetoja Neuvostoliiton ja Suomen asevoimista talvisodassa"

Transkriptio

1 1 J. L. Djakov (Venäjä) Yhteenvetoja Neuvostoliiton ja Suomen asevoimista talvisodassa Pravda-lehti julisti lukijoilleen 3. marraskuuta 1939: "Me heitämme helvettiin poliittisten korttihaiden pelit ja kuljemme omaa tietämme, maksoi mitä maksoi. Varmistamme Neuvostoliiton turvallisuuden kaikesta huolimatta ja tuhoamme kaikki esteet tämän päämäärän saavuttamisen tieltä". Izvestija-lehden erityiskirjeenvaihtaja puolestaan ilmoitti Petroskoista päivää ennen sotaa 29. marraskuuta: "Kolhoosilaiset, työläiset, puna-armeijalaiset ja älymystö pyytävät hallitusta iskemään pois Leningradin yllä riippuvan miekan ja samalla katkaisemaan sen nostaneen käden". Venäjän ja Suomen historiankirjoitus ei ole vielä analysoinut riittävän tarkasti talvisodassa toisiaan vastaan toimineiden asevoimien määrää ja laatua. 1 Niitä koskevat tiedot eri lähteissä ja kirjallisuudessa ovat erittäin ristiriitaisia. Myös Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja muualta tulleita "vapaaehtoisia" koskevat tiedot poikkeavat toisistaan. Kokoelmassamme julkaistavien NKVD:n asiakirjojen Neuvostoliiton joukoista esittämien tietojen analysointi on tärkeää Neuvostoliiton ja Suomen sotilaallisen vastakkainasettelun luonteen, päämäärien ja tehtävien ymmärtämisen kannalta. Nämä tiedot poikkeavat merkittävästi Neuvostoliiton sodanjohdon sodan jälkeen esittämistä tiedoista. Erityisosastojen asiakirjat antavat ensimmäistä kertaa mahdollisuuden Neuvostoliiton joukkojen riittävän täydelliseen kartoittamiseen. Joukkoja oli jättimäinen määrä, kun ottaa huomioon sotatoimialueen koon ja sodan 105-päiväisen keston, ja ne edustivat kaikkia Neuvostoliiton käytössä tuolloin olleita aselajeja. "Aloitimme sodan 21:lla divisioonalla ja päätimme sen 58:llä" Työläisten ja talonpoikien punaisen armeijan yleisesikunnan päällikkö Boris Šapošnikov kuvasi Neuvostoliiton Suomen-sodan sotajoukkoja 16. huhtikuuta 1940 näin: "Aloitimme sodan kahdellakymmenellä yhdellä divisioonalla. Näin ollen meillä ei ollut ylivoimista merkittävintä, nimittäin määrällistä ylivoimaa. Aloitettuamme sodan 21:lla divisioonalla toimme niiden lisäksi vielä 45 divisioonaa, ja sodan päättyessä rintamalla oli jo 58 divisioonaa. Näihin voi lisätä vielä neljä divisioonaa, jotka oli sodan lopussa jo siirretty paikalle mutta ei vielä rintamalle". Neuvostoliiton sisäasiain kansankomissariaatti NKVD:n asiakirjojen analyysi osoittaa, että Neuvostoliitto käytti sotatoimiin Suomea vastaan seuraavia voimia: Sotilaspiirit. Sodan kuluessa sotatoimiin tuotiin erilaisia muodostelmia kolmestatoista Neuvostoliiton sotilaspiiristä. Nämä olivat Leningradin 2, Valko-Venäjän erityis-, 3 1 Artikkelissaan "Neusvojennyi urok sovetsko-finskoi voiny prolog tragedii sorok pervogo goda" (Neuvostoliiton ja Suomen sodan oppimatta jätetty läksy vuoden '41 tragedian alkusoitto) J. L. Djakov ja L. P. Kolodnikova pyrkivät analysoimaan lähinnä sodan maavoimia. Artikkeli on julkaistu teoksessa Rossija i Finljandija: problemy vzaimovosprijatija. XVII XX vv. Materialy rossiiskofinljandski simpoziumov istorikov. Moskva, 2006 s Tämä artikkeli tarkentaa tietoja ja antaa lisätietoja kysymyksestä. 2 Komentaja 2. luokan armeijankomentaja Kirill Meretskov, sotaneuvoston jäsen armeijakunnankomissaari N. N. Vašugin, esikuntapäällikkö divisioonankomentaja Nikandr Tšibisov.

2 2 Kiovan erityis-, Kalininin, Karjalan rajavartio-, Moskovan, Murmanskin, Orjolin, Volganvarren, Uralin, Harkovan, Siperian ja Taka-Baikalin sotilaspiirit. Rintamat. Sotatoimia kävivät kahden rintaman joukot Valko-Venäjän- ja Luoteisrintaman. 4 Armeijat. Suomea vastaan toimivat 3. eli 7. armeija, siitä erotettu 13. armeija, 8. armeija, 9. armeija, 14. armeija ja 15. armeija. 3. eli 7. armeijaa komensi 2. luokan armeijankomentaja V. F. Jakovlev ja 9. joulukuuta alkaen 2. luokan armeijankomentaja Kirill Meretskov, esikuntapäällikkönä oli prikaatinkomentaja Gordov ja komissaarina Ivanov. Armeija koottiin Neuvostoliiton puolustusasiain kansankomissariaatin antamalla määräyksellä Kalininin alueella, siirrettiin Leningradin sotilaspiirin sotaneuvoston operatiiviseen alaisuuteen ja 30. marraskuuta mennessä keskitettiin Karjalan kannakselle. 7. armeijan joukot yrittivät murtaa Mannerheim-linjan pääaseman suoraan liikkeestä, mutta kärsivät suuret tappiot eivätkä saavuttaneet tulosta. Joulukuun 1939 lopulla puna-armeijan johto määräsi hyödyttömät hyökkäysyritykset lopetettavaksi ja aloitettavaksi läpimurron huolellisen suunnittelun, jolloin 7. armeijan joukoista muodostettiin kaksi armeijaa, 7. ja 13., jotka kuuluivat perustettuun Luoteisrintamaan. 8. armeijan komentaja oli divisioonankomentaja I. N. Habarov ja alkaen 2. luokan armeijankomentaja Grigori Štern. Se kehitettiin Novgorodin armeijaryhmästä Laatokan itäpuolella, siirrettiin lokakuun lopulla Petroskoin alueelle ja keskitettiin 29. marraskuuta mennessä valtakunnanrajalle. 9. armeijaa komensi armeijakunnankomentaja M. P. Duhanov, joka vapautettiin tehtävistään ja tilalle nimitettiin armeijakunnankomentaja Vasili Tšuikov. Armeija muodostettiin Itä-Karjalassa. 13. armeija muodostettiin 2. luokan armeijankomentaja Valdemar Gröndahlin ryhmästä suoraan päämajan alaisuuteen armeijaa komensi Valerian Frolov. Se koottiin napapiirin pohjoispuolella Murmanskin armeijaryhmästä, johon kuuluivat 104. vuoristodivisioona, 14. divisioona, reserviarmeijaryhmän tykistörykmentti, 35. panssariprikaatin pataljoona, ilmatorjuntapatteristo, valonheitinkomppania, 68. hävittäjälentorykmentti, 5. sekalentorykmentti, 6. reservin lentovarikko, autopataljoona ja kaksi tierakennuspataljoonaa. 15. armeija perustettiin , sen komentajana oli 2. luokan armeijankomentaja Mihail Kovaljov, sotaneuvoston jäsen Vašugin ja esikuntapäällikkö eversti P. A. Ivanov. 3 Kliment Vorošilovin antaman määräyksen mukaan piirin rintamalle lähettämien joukkojen huollosta vastasi piirin päällystö, johon kuuluivat Mihail Kovaljov, Ivan Susaikov ja Vladimir Klimovskih. 4 Luoteisrintama muodostettiin ja 13. armeijoiden toiminnan yhtenäistämiseksi. Rintamaa komensi 1. luokan armeijankomentaja Semjon Timošenko, sotaneuvoston jäsenenä oli Andrei Ždanov ja esikuntapäällikkönä 2. luokan armeijankomentaja Ivan Smorodinov.

3 3 Pääsotaneuvoston päämajan käskyllä perustettiin Reserviarmeijaryhmä, jota komensi puna-armeijan auto- ja panssarijoukkojen päällikkö, armeijakunnankomentaja Dmitri Pavlov. 5 Reserviryhmä toimi aluksi päämajan alaisuudessa, mutta siirrettiin Luoteisrintaman komentajan alaisuuteen. 6 Reserviryhmä muuttui tavalliseksi armeijakunnaksi ja alistettiin 7. armeijan komentajalle. Pavlov palasi paikalleen panssarijoukkojen hallinnon johtoon. Armeijakunnat: Neuvostoliiton joukoista koottiin kaksikymmentä armeijakuntaa, jotka olivat I, III, X, XV, XIX, XXVII, XXVIII, XXXIV, ILVII, L, LVI ja LX armeijakunnat, 9. armeijan erillinen (komentaja divisioonankomentaja M. S. Šmyrjov), Erillinen, Leningradin sotilaspiirin X mekanisoitu, X panssari-, yksi vuoristo-, kaksi ratsuväki- ja yksi ilmatorjunta-armeijakunta. Divisioonat: 58 divisioonaa olivat numeroiltaan 4., 7., 8., 10., 11., 14., 15., 18., 24., 25., 28., 30., 36., 37., 43., 44., 49., 50., 51., 52., 54., 56., 60., 64., 70., 72., 75., 76., 80., 84., 86., 87., 88., 90., 95., 100., 104., 113., 122., 123., 129., 131., 134., 136., 138., 139., 142., 150., 155., 160., 163., 164., 165., 166., 168., 173., 183., Moskovan, kaksi moottoroitua (17. ja 84.) ja yksi (104.) vuoristodivisioona. Prikaatit: Sotaan osallistui seitsemän panssariprikaatia (1, 12., 13., 20., 20. erillinen, 35. erillinen ja 49. erillinen), neljä kevyttä panssariprikaatia (1., 5., 13. ja 36.), yksi (15.) moottoroitu, yksi konekivääriprikaati ja yksi (48.) autokuljetusprikaati. Rykmentit: Suomen sotaan osallistui 117 jalkaväkirykmenttiä, numeroiltaan 4, 7, 15 19, 23, 25 26, 28, 31, 34 35, 37 39, 41, 49, 51, 55 56, 58, 61, 64 65, 67 68, 78, 81, 85, 90 91, 95 97, 112, 115, 118, 133, 135, 146, 149, 153, 161, 163, , 173, 184, 201, 203, 205, 208, , 219, 222, , 245, 247, 252, 255, , , 284, , 305, 316, 315, , 337, 344, 348, 355, , 367, 378, 387, 402, 404, 426, 436, , 469, 509, 513, 529, 541, 554, 588, 609, 620, 644, 650, 659, 662, 674, 679, 715, 718, 725, 733, 756, 758, 786 sekä 38. reservirykmentti. Lisäksi osallistuivat 22. reservin panssarirykmentti, 455. ratsuväkirykmentti ja 112. reservirykmentti. Sotaan osallistuneet 32 kenttätykistörykmenttiä olivat numeroiltaan 3, 13, 16, 31, 57, 60, 68, 81, 96, 74, 113, 116, 122, 149, 153, 160, 162, 241, 295, 306, 314, 323, 328, 354, 402, 451, 453, 467 ja 718, 44. divisioonan, Moskovan divisioonan ja 139. divisioonan tykistörykmentit. Sodan 11 haupitsirykmenttiä olivat numerot 46, 149, 166, 220, 227, 235, 247, 266, 301, 320 ja 16. erillinen. Lisäksi osallistui neljä armeijakuntien tykistörykmenttiä (21., 24., 28. ja 51.), 189. ilmatorjuntarykmentti ja 104. vuoristotykistörykmentti. Näiden lisäksi Suomen rintamalla toimivat Karjalan linnoitusalueen 5 Muistutettakoon, että Neuvostoliiton Liettuan-sotilasasiamies majuri I. M. Korotkih ilmoitti 1. marraskuuta 1939: "Sotilasvaltuuskuntamme käytöksestä Liettuassa. Viina nousee hyvin sen päihin. Armeijankomentaja Kovaljov humaltui nopeasti, karjahteli, ei käyttäytynyt komentajamaisesti tuota lurjussakkia kohtaan vaan oli hyvin yksioikoinen tekemisissään... Armeijakunnankomentaja Pavlov juo paljon ja juovuttuaan alkaa puhua liikoja asioista, jotka mielestäni vaikuttavat tosilta. Ensiksi hän julisti liettualaisille saksalaisten pelkäävän meitä. Seuraavaksi hän alkoi puhua siitä, mitä täällä tapahtui kun hyökkäsimme Puolaan 17. syyskuuta, ja ilmoitti, että voisimme tasoittaa liettualaiset tankeillamme, mikäli nämä yrittäisivät jotakin. Lisäksi hän totesi hallitsevansa 158 tehdasta, joissa hän voi tuottaa kuukaudessa 413 tankkia kaikkia laatuja" (RGVA. F.3. Op.3. D.1236 (3). s ). 6 Boris Šapošnikovin määräyksen mukaan armeijakunnankomentaja Pavlovin oli annettava rintamankomentajalle päämajan reserviryhmälle määräämät tehtävät.

4 4 konekiväärirykmentti, Tulan ja Aunuksen rykmentit sekä 14. rautatierykmentti. Sotaan osallistuneet NKVD-rykmentit olivat 1. Murmanskin, 2. Kantalahden, 3. Uhtuan, 4. 7., 8. reservi-, 122. divisioonan erityisosaston, 9. armeijan erityisosaston 3. NKVD-rykmentti sekä 54. divisioonan erityisosaston 5. NKVD-rykmentti. Vielä sotaan osallistui rajavartio-osastoja, rajavartiopataljoonia ja rajavartiorykmentti. Muut muodostelmat: Maavoimien suurempien muodostelmien rinnalla sotatoimiin osallistui 44 pataljoonaa, joiden joukossa oli panssari-, jalkaväki-, autokuljetus-, viesti-, pioneeri- ja rakennus-, korjaus-, ponttooni-, lääkintä- ja muita pataljoonia. Lisäksi toimi komentajan nimen mukaan nimettyjä osastoja, joiden päällikköinä toimivat Iovlev, Jevtejev, Tšaikovski ja muita. Oli kolmetoista erillistä hiihtopataljoonaa, nimittäin 1., 3., 6.., 10., 13., 17., 34. (erillinen), 60., 61., 65., 100., 75. divisioonan ja 29. reserviprikaatin, sekä lisäksi Lavajärven hiihtopataljoona ja muita. Joukkojen järjestämis- ja palvelushallinto ilmoitti yleisesikunnan päällikölle , että toimivalle armeijalle oli muodostettu ja lähetetty 24 hiihtopataljoonaa Moskovan, Uralin, Leningradin ja Kalininin sotilaspiireistä sekä 24 hiihtoeskadroonaa Kiovan ja Valko-Venäjän erityissotilaspiireistä. Venäjän valtion sota-arkiston tietojen perusteella tiedetään, että keskityspaikoista Vologdaan oli tullut Siperian sotilaspiiristä seitsemän hiihtopataljoonaa, Kalininiin Volganvarren, Siperian ja Taka- Baikalin sotilaspiireistä 15 pataljoonaa ja Tšerepovetsiin Uralin sotilaspiiristä neljä pataljoonaa. Lisäksi Moskovan sotilaspiiristä oli tulossa kymmenen hiihtopataljoonaa, Leningradin piiristä kuusi sekä Kiovan ja Valko-Venäjän erityisistä, Harkovan, Kalininin ja Siperian sotilaspiireistä kaksi kustakin 7. Lisäksi 9. armeijaan kuului hiihtoratsuväkieskadroonia ja hiihtäjäryhmiä. Rintamajoukoissa palveli erillisinä yhdeksän erillistä kenttätykistö-, haupitsi- ja ilmatorjuntapatteristoa, neljä patteria ja 21 komppaniaa, kuten panssari-, panssariauto-, moottoripyörä-, moottoroituja, tiedustelu-, ilmatorjunta-, korjaus- ja kaasukomppanioita. Taisteluihin osallistui lisäksi muita erillisiä muodostelmia, kuten pioneeri-, panssarija tiedustelupataljoonia, ratsuväkieskadroonia jne. Puolustusasiain ja sisäasiain kansankomissaarien 24. tammikuuta 1940 päivätyllä käskyllä 0093 NKVD:n rykmenteistä erotettiin erillisiä selustavartio-osastoja, jotka toimivat erityisosastojen alaisuudessa valvomassa rintamajoukkoja. Ilmavoimat: Maavoimien lisäksi talvisotaan osallistuivat ilmavoimat. Sodassa käytetyt lentorykmentit olivat 1. ilma-armeijan 6., 29. lentoprikaatin 9., 29., 33., 53., 54., 58. "Estonija", 68., 9. armeijan 80. ja 147. lentorykmentit, 13. ja 16. pikapommitusrykmentit, 49. ja 72. hävittäjärykmentit, 14. armeijan 5. sekalentorykmentti, 15. pikapommitusprikaati ja kolme lento-osastoa. Laivasto: Talvisotaan osallistui kaksi laivastoa ja Laatokan laivue. Punalippuista Itämeren laivastoa komensi 2. luokan laivueenjohtaja Vladimir Tributs. Sotaan osallistuivat laivaston seuraavat yhtymät, alukset ja yksiköt 8 : 7 RGVA. F Op.3. D s Ks. Liite no. 1.

5 5 Itämeren laivaston eskaaderi (komentaja 2. luokan laivueenjohtaja N. N. Nesvitski): taistelulaivat "Marat" ja "Oktjabrskaja Revoljutsija", risteilijä "Kirov", laivueenjohtajat "Leningrad" ja "Minsk", 11 hävittäjää "Gnevnyi", "Gordyi", "Grozjaštši", "Smetlivyi", "Stereguštši", "Stremitelnyi", "Artjom", "Engels", "Karl Marks", "Lenin" ja "Volodarski", kolmen sukellusveneprikaatin yhdeksän laivueen 32 venettä "S-1" "S-6", "Štš-310", "Štš-311", "Štš-317" "Štš-320", "Štš-322" "Štš-324", "M-71" "M-81", "M-90" ja "M-94" "M-97", tykkivenelaivueen neljä venettä "Krasnaja Gorka", "Kronštadt", "Sestroretsk" ja "Krasnoje Znamja", miinalaiva "Marti", kevyiden voimien osasto, vartiolaivueen seitsemän alusta "Tsiklon", "Sneg", "Tutša", "Vihr", "Purga", "Burja" ja "Moroz", torpedoveneprikaati, kolme torpedovenelaivuetta, neljän raivaajalaivueen 28 alusta "Zarjad", "Fugas", "Patron", "Verp", "Gafel", "Bui", "Štil", "Škiv", "Krambol", "Gak", "Udarnik", "Ozernoi", "Kljuz", "Menžinski", "Zmei", "Bujek" sekä numerot 21, 23, 24, 39, 63, 65 ja , seitsemän hinaajaa, kaksi koululaivaa, neljä merenmittausalusta, kolme höyrylaivaa "Pjatiletka", "Kazahstan" ja "Lunatšarski", kuljetuslaivat "Balhaš", "Volgoles", "Železnodorožnik", "Luga", "Pioner", "Tobol" ja "Elton", neljä jäänmurtajaa "Jermak", "Truvor", "Oktjabr" ja "Silatš", neljä tukialusta "Poljarnaja zvezda", "Kronštadt", "Oka" ja "Smolnyi", kaksi pelastusalusta "Kommuna" ja "Signal", yhteysalus "Ižora", koealukset "Mirkulja", "Inženjor", "Krab", "Som", "Martynov", "Svjazist", moottoriproomuja ja muuta. Itämeren laivaston ilmavoimiin kuuluivat 8. lentopommitusprikaati, 1. miina- ja torpedolentorykmentti, 1. lentorykmentin neljä laivuetta (1., 2., 4. ja 5.), 57. pikapommitusrykmentti 9, 57. lentorykmentin viisi laivuetta (1. 5.), kolme erillistä hävittäjälaivuetta ( ), I-153 -hävittäjäryhmä, 61. hävittäjäprikaati, 5. hävittäjälentorykmentti, 5. lentorykmentin laivueet (1 4.), 10. lentoprikaati, kolme lähitiedustelulaivuetta (12., 43. ja 44.), yölentoryhmä, 1. ja 2. pikapommituslaivueet, DB-3 -pommittajalaivue, 15. tiedustelulentorykmentti, 18. ja 58. erilliset lähitiedustelulaivueet, 15. lentorykmentin harjoitusryhmä ja 71. erillinen lento-osasto. Rannikkopuolustukseen kuuluivat Eteläinen, Läntinen ja Saariston linnoitusalueet sekä Koiviston linnoituskaista. Talvipuolustukseen kuuluivat XI ja CXII pataljoonat, rannikon saatto-osasto, erityinen hiihto-osasto, Koiviston linnoituskaistan patteristo, 9., 11 ja 17. erilliset rautatiepatterit, ilmatorjuntarykmentit ja Erityinen prikaati, kolme erityispataljoonaa (I, II, IV), erityistarkoituspataljoona, laivaston Kronštadtin päätukikohta sekä Liep jan ja Paldiskin laivastotukikohdat. Sodan alussa Itämeren laivasto suoritti menestyksekkäitä hyökkäystoimia Suomenlahden itäosissa sekä tiedusteli laajasti vastustajan aikeita ja toimintaa, pitäen samalla silmällä Ruotsin laivastoa Itämeren keskiosissa ja Suomenlahdella. Vastustaja vetäytyi taistelutta saaristoon rannikkotykistönsä suojiin keskittäen laivastonsa päävoimat Helsinkiin ja Turkuun. Itämeren laivasto täytti Suomenlahden itäosissa kaikki tehtävänsä miehittämällä Suursaaren, Seiskarin, Lavansaaren, Penisaaren, Narvin, Somerin ja Suur-Tytärsaaren sekä laajentaen näin operaatioaluettaan Suomenlahden itäosissa. Laivaston tulituki auttoi 7. armeijan joukkojen etenemistä rannikkoa pitkin rajalta Inoniemen seudulle asti. Leningradin merenpuoleinen ilmatorjuntakin suoritettiin menestyksellä. Laivaston toiminta merisotanäyttämön länsiosissa kehittyi hitaammin ja vaatimattomammin menestyksin. Vastustajan 9 Komentaja alkaen Jevgeni Preobraženski, joka pommitti elokuussa 1941 Berliiniä.

6 6 rannikkopanssarilaivoja ei saatu tuhottua. Merta hallitseva Itämeren laivasto sitoi silti niiden toimintaa ja pakotti ne pysymään saaristossa. Pohjoista laivastoa komensi Neuvostoliiton ja Suomen sodassa 2. luokan laivueenjohtaja V. N. Drozd. Sotaan osallistuivat seuraavat Pohjoisen laivaston yhtymät, alukset ja yksiköt: hävittäjäprikaatin kahden laivueen kuusi hävittäjää "Gromki", "Gremjaštši", "Sokrušitelnyi", "Groznyi", "Valerian Kuibyšev" ja "Karl Libkneht", sukellusveneprikaatin neljän laivueen veneet "D-1", "Štš-402", "Štš-404", "Štš-421" "Štš-423" 10, "M-171" "M-176" 11, kaksi emoalusta, miinalaivat "Murman" ja "Puškin", vartiolaivat "Štil" (entinen RT-51), "Briz" (RT-49) 12, "Zarja" (RT-30), "Priliv" (RT-5), "Mgla" (DK-38/RT-38), "Tuman" (RT-10), "Toros" (RT-60), "Passat" (RT-52), "Musson" (RT-54), "Grad" (RT-55), "Buran" (RT-56), "Groza", "Smertš", "Veter" (entinen "Kooperatsija") sekä jäänmurtajat "Dežnjov", "F. Litke", "Taimyr" ja "Josif Stalin" 13, raivaajalaivueen raivaajat , kaksi MOvartioveneparvea, merenmittausalukset "Gidrolog", "Marka", "Meridian" ja "Metel" sekä kuljetuslaivat "Alma-Ata", "Andre Marti", "Arhangelsk", "Bug", "Bureja", "Višera", "Vologda", "Vytegra", "Vjatka", "Gertsen", "Dvinoles", "Dikson", "Kama", "Kanin", "Kara", "Klara Tsetkin", "Komsomolets Arktiki", "Krestjanin", "Kuznets Lesov", "Kuibyšev", "Lahta", "Lena", "Marija Uljanova", "Mironytš", "Mossovet", "Msta", "Ob", "Oka", "Ohta", "Pravda", "Revoljutsioner", "Rodina", "Sakko", "Svijaga", "Severoles", "Sevzaples", "Sosnovets", "Sofja Perovskaja", "Spartak", "Staryi bolševik", "Stepan Halturin", "Suhona", "Turksib", "Uzbekistan", "Tsiolkovski", "Šeksna", "Šelon", "Štšors" ja "Jukagir". Pohjoisen laivaston ilmavoimiin (komentaja prikaatinkomentaja A. A. Kuznetsov) kuuluivat 118. lähitiedustelulentorykmentti (1. ja 3. laivueet) ja 72. lentorykmentti (1. 3. laivueet 14 ). Rannikkopuolustukseen kuuluivat Murmanskin ja Belomorskin linnoitusalueet, Murmanskin pääsotasatama ja Petsamon tukikohta. 15 Laatokan sotalaivuetta komensi joulukuuhun 1939 asti kommodori S. M. Kobylskih ja joulukuusta 1939 alkaen hänen esikuntapäällikkönsä kommodori P. A. Trainin. Sodassa Suomea vastaan 16 laivueeseen kuuluivat tykkivene "Oranienbaum", 10 Štš-tyypin veneet joutuivat jättämään asemansa ja pelastaumaan lahteen tuulen noustessa yli kahdeksan boforin. 11 M-tyypin veneet eivät kestäneet yli kuuden boforin tuulen merenkäyntiä ja viettivät talvisodan yleensä Tsyp-niemen lahdessa. 12 "Briz" ajautui Verkkoniemen majakalla kiville , hajosi ja upposi koko miehistö mukanaan. 13 Mainittakoon seuraava sotatapahtuma. Neuvostoliiton hallitus päätti lähettää jäänmurtajalaivaston lippulaivan "Josif Stalinin" Murmanskista Arkangeliin. Alus saapui jäänmurtaja "F. Litken" kanssa saattamaan Vienan Kemiin neljää rahtilaivaa, joilla matkusti 131. divisioonan miehistöä, hevosia ja varustusta. Vaikea jäätilanne hidasti matkantekoa. "Josif Stalin" kulki ainoastaan päivällä. Laivojen miehistölle ja matkustajille siitä seurasi elintarvikepula leivän, mahorkan ja heinän loppuessa. "Josif Stalin" toi vasta ensimmäiset kaksi laivaa Kemin Rombakin saarelle, palasi Žižginskin majakalle hakemaan kahta muuta laivaa ja johti ne Kemiin vasta 3.3. Kuljetus kesti 21 päivää. 14 Kliment Vorošilovin määräyksestä Valko-Venäjän sotilaspiiristä siirrettiin Murmanskiin Pohjoiselle laivastolle kaksi laivuetta, joista I-15 -hävittäjälaivue siirrettiin rautateitse ja SB-pommittajalaivue lentäen. Viisi SB-konetta ei päässyt perille, sillä yhden suomalaiset ampuivat alas ja loput tuhoutuivat eksyttyään vaikeassa lentosäässä. 15 Kirjasta Sovetsko-finljandskaja voina na more. Tšast II (Neuvostoliiton ja Suomen sota merellä. Osa II). Moskva, Pohjoinen laivasto tuki tykistötulella 14. armeijan etenemistä sen hyökätessä Kalastajasaarennon länsiosaan ja Petsamoon. 16 Laatokan laivueen esikunnan (Pähkinälinna) päivätyssä päiväkäskyssä 004 sanotaan: "Suomen hallituksen joukot ovat keskittyneet rajoillemme. Suomen Laatokan-laivue saattaa yrittää

7 7 vartioalukset "Razvedtšik" ja "Dozornyi", raivaajat "Vidlitsa", "Moskva" ja numerot sekä 37, vartiolaivue sekä 60. erillinen haupitsipatteri. Laivueen ilmavoimina toimi 41. erillinen lentolaivue. 17 Puoli kuukautta ennen sodan syttymistä Neuvostoliitossa keksittiin ryhtyä perustamaan Suomen kansanarmeijaa. Sodan alusta alkaen Stalin uhkaili suomalaisia valitsemaan joko suostumisen Neuvostoliiton vaatimuksiin, tai sitten "...murskaamme teidät tomuksi ja saatte Kuusisen hallituksen, joka tekee teidän hallituksestanne selvää". 18 Terijoen hallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa Kuusisen piti 2. joulukuuta 1939 allekirjoittaa sopimus molemminpuolisesta avusta ja ystävyydestä Neuvostoliiton ja Suomen demokraattisen tasavallan välillä. Neuvostoliiton puolesta sen allekirjoitti Molotov. Pravdassa päivää ennen, 1. joulukuuta, julkaistussa Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitean julistuksessa korostettiin asiaa: "Laajan työtätekevien kansanrintaman muodostaminen on välttämätöntä. Koko työväenluokan, talonpojiston, käsityöläisten, pienyrittäjien ja työläisälymystön eli kansamme suuren enemmistön on yhdistyttyvä tiiviiksi kansanrintamaksi puolustamaan etujaan, ja valtaan on nostettava tämän rintaman tukea nauttiva työtätekevän kansan hallitus, Kansanhallitus". Julistuksessaan Kuusisen hallitus julisti itsensä "Suomen demokraattisen tasavallan kansanhallitukseksi" ja lupasi "toimia laajan työtätekevän kansanrintaman kärjessä". Helmikuun 1940 lopulla Otto Kuusinen esitti varmuutensa siitä, että "...suuri Neuvostoliitto turvaa isänmaamme itsenäisyyden kaikilta imperialistisilta hailta ja samalla varmistaa kansamme vapaan ja rauhallisen elämän. Neuvostoliiton maineikkaan puna-armeijan ja -laivaston avulla kansamme saavuttaa pian täyden itsenäisyyden Mannerheimin, Rytin ja Tannerin, noiden ulkomaiden imperialistien ostamien rikollisten sodanlietsojien plutokraattisakin barbaarisesta ikeestä". Jo 11. marraskuuta 1939 alettiin muodostaa Suomen kansanarmeijan ensimmäistä armeijakuntaa, joka koottiin Leningradin sotilaspiirin joukoissa palvelevista suomalaisista ja karjalaisista 19. Armeijakuntaan koottiin kaikki Leningradin laskea sabotaasiryhmiä sekä hyökätä pintalaivoin ja sukellusvenein yhteyksiämme ja aluksiamme vastaan". Laatokan laivueen tehtävät muodostuivat tämän mukaan, ja niihin kuului 7. ja 8. armeijoiden tukeminen tykkiveneiden tulella, rannikon ja joensuiden suojaaminen maahanlaskuilta, yhteyksien suojaaminen vartiopalveluksella sekä toiminnan varmistaminen tuhoamalla vastustajan alukset. 17 Sodan alusta alkaen 41. laivueen piti tiedustella vihollisen laivoja Salmin ja Sortavalan satamissa sekä niiden liikkeitä järvellä. Lotinanpellon kentältä toimiva 18. pikapommitusrykmentti puolestaan pyrki Salmin rannikkopattereiden ja vastustajan alusten tuhoamiseen (RGVA. F Op.14. D.1. s ). 18 Sama, s Tätä tarkoitusta varten Petroskoihin lähetettiin seuraavat henkilöt: "1. prikaatinkomentaja Anttila Aksel (Moisejevitš), Harkovan sotilaspiirin 147. divisioonan komentaja, suomalainen; 2. prikaatinkomissaari Jegorov, Sähköteknillisen akatemian etäisopetustiedekunnan johtaja, karjalainen, osaa suomea; 3. prikaatinkomentaja Romanov, LXI armeijakunnan esikuntapäällikkö, tuntee Karjalan olosuhteet, osallistunut taisteluihin valkosuomalaisia vastaan; 4. prikaatinkomentaja Sokolov, Frunzesota-akatemian opettaja, osallistunut taisteluihin valkosuomalaisia vastaan; 5. Eversti Jermolajev, Harkovan sotilaspiirin esikunnan 1. osaston päällikkö, merkittävä esikuntatyöläinen, tuntee hyvin Karjalan olosuhteet, ei osaa kieltä; 6. Pataljoonankomissaari Terjoškin V. P. puna-armeijan Leningradin sotatalousakatemian opettaja, osaa suomea, vaikka itse venäläinen, tuntee hyvin Karjalan

8 8 sotilaspiirin alle 40-vuotiaat suomalaiset ja karjalaiset miehistön ja päällystön jäsenet. Petroskoihin oli 26. marraskuuta mennessä koottu henkeä 20, joista miehistöä, 767 alipäällystöä, 551 päällystöä ja heistä 202 esiupseereita. Kansallisuudeltaan heistä 8367 oli suomalaisia, 4533 karjalaisia ja 505 muita. Asevelvollisuuden suorittaneita oli 8324 ja suorittamattomia 5081 henkeä. Armeijakunnan kahden divisioonan esikuntia ei oltu muodostettu, koska tarvittavaa henkilöstöä ei ollut. Armeijakunnan poliittinen hallinto puolestaan oli jo koottu. Leningradista oli tarkoitus lähettää 155 venäläistä toimikomentajaa, mutta 27. marraskuuta heistä oli saapunut vasta 22. Helmikuussa 1940 Suomen kansanarmeijaan kuului jo miestä. Anttila raportoi puna-armeijan yleisesikunnan päällikölle Boris Šapošnikoville 21. tammikuuta 1940 perustaneensa Suomen kansanarmeijan ensimmäisen armeijakunnan ja siihen kaksi divisioonaa, joista kumpaankin kuului kaksi rykmenttiä. Näistä rykmenteistä kaksi oli vuoristorykmenttejä. 8. armeijan toiminta-alueella koottiin kansanarmeijan 3. divisioonaa ja 9. armeijan alueella kansanarmeijan 7. erillistä rykmenttiä, joka koottiin samoin normein kuin divisioonien kuutta rykmenttiä. Petsamon alueella koottiin kolmirykmenttistä rajavartiodivisioonaa 21. Pääsotaneuvoston päämaja käski suomalaisen armeijakunnan komentaja Anttilaa 2. helmikuuta 1940 määräyksellään No : "14. armeijaan kuuluvia suomalaisen armeijakunnan joukkoja käytetään Petsamossa ainoastaan varuskuntapalvelukseen. 8. ja 9. armeijoiden suomalaiset yksiköt suojaavat joissain paikoin toimivien joukkojen selustaa. Mikäli pidätte välttämättömänä, päämaja voi määrätä 8. ja 9. armeijoita olemaan käyttämättä suomalaisjoukkoja tällaiseen taistelutoimintaan. Sähköttäkää mielipiteenne, haluatteko nämä yksiköt takaisin armeijakunnan yhteyteen" 22. Joukkoihin kuului vielä yhdestä tykistö- ja kahdesta haupitsipatteristosta koottu tykistörykmentti, panssarirykmentti, ilmatorjuntakonekiväärikomppania, panssarintorjuntapatteri, kranaatinheitinpatteri sekä ilmatorjunta- ja kaasusuojeluosastoja, ja niiden oli tarkoitus vaihtaa puna-armeijan joukot näiden kukistettua Suomen vastarinnan. Huolimatta osallistumisestaan sotatoimiin armeijakunnan komentaja kenraalimajuri Aksel Anttila kirjoitti sodan jälkeen 6. heinäkuuta 1940 Vorošiloville seuraavan hämmentyneen ilmoituksen: "Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston varapuheenjohtajalle ja Puolustuskomitean puheenjohtajalle, Neuvostoliiton marsalkka K. J. Vorošiloville. Teidän määräyksestänne ja toveri Stalinin ohjeista sain marraskuussa 1939 tehtäväkseni muodostaa Suomen kansanarmeijan armeijakunnan, johon kuuluisi neljä divisioonaa ja yksi erillinen rykmentti. Armeijakunnan oli tarkoitus koostua kansallisuudeltaan suomalaisista ja karjalaisista. Saamani tehtävä täytettiin aikataulun mukaan. Armeijakunta koottiin suorittamaan mikä tahansa taistelutehtävä missä olosuhteissa hyvänsä. Armeijakunnan yksiköt, jotka osallistuivat puna-armeijan olot; 7. Lehen Ture Ivanovitš, entinen patterinkomentaja, nykyään töissä ulkomaisen kirjallisuuden kustantamossa, valmistunut Frunze-sota-akatemiasta. Vaimonsa on Kuusisen tytär; 8. Hiiri Paul (Äikiä) Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsen; 9. Maija Štram (Lehtinen), Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitean jäsen (RGVA. F Op.3. D s. 125). 20 Armeijakuntaan kuului ohjesäännön mukaan henkeä, joista 8296 miehistöä, 1496 alipäällystöä ja 868 päällystöä, joista 394 esikomentajia. 21 Joukkojen muodostaminen tapahtui Andrei Ždanovin, Otto Kuusisen, Kirill Meretskovin ja Grigori Šternin luvalla. 22 Kirjoitettu koodikielellä. Yleisesikunnan puolesta majuri Borovik. (RGVA. F Op.3. D s. 100).

9 9 yksiköiden rinnalla taisteluihin valkosuomalaisia vastaan Karjalan kannaksella sekä Petroskoin ja Kemin suunnilla, tekivät työnsä hyvin ja taistelivat miehekkäästi vihollista vastaan. Tämän todistavat paitsi taisteluihin osallistuneiden yksiköiden komentajat ja komissaarit, myös niiden puna-armeijan yksiköiden komentajat, joiden kanssa Suomen kansanarmeijan armeijakunnan yksiköt toimivat. Suomen kanssa solmitun rauhan jälkeen ehdotin 162 henkilölle kunniamerkkejä, mutta Korkeimman neuvoston puhemiehistö ei ole tähän mennessä myöntänyt niitä" 23. Suomen asevoimat Talvisodan historiantutkimuksen mukaan suomalaisilla oli kahdeksan divisioonaa, numeroiltaan 4, 5, 6 (myöhemmin muutettiin kolmanneksi), 8, 10 (myöhemmin seitsemäs), 11. (myöhemmin toinen), 12 ja 13, sekä neljä jalkaväkiprikaatia, yksi erillinen jalkaväkirykmentti, 31 pataljoonaa ja ratsuväkiprikaati. Selustassa koottiin divisioonia. Kokoelmassamme julkaistujen asiakirjojen sivuilla mainitaan seuraavat suomalaiset yksiköt: 7. jalkaväkidivisioona, 8. tarkka-ampujadivisioona, 9. Lapin divisioona, ratsuväkiprikaati, jalkaväkirykmentit 11 ja 37, naispataljoona, polkupyöräpataljoona ja Pataljoona Hämäläinen, kevyitä tykistöpatteristoja, hiihtoosastoja, rajavartio-osastoja, tiedusteluyksiköitä, tarkka-ampujaosastoja ja suojeluskuntamuodostelmia 24. Asiakirjat kertovat suomalaisten puolella toimineista vapaaehtoisista seuraavaa. Punaarmeijan esikunnan viidennen (tiedustelu-) hallinnon 3. tammikuuta 1940 päivätyssä yhteenvedossa tapahtumista lännessä No. 2/251007, jonka hallinnon päällikkö eversti Pugatšov on lähettänyt Kulikille, sanotaan: "Huomionarvoisesta lähteestä peräisin olevien lähteiden mukaan Ryti 25 on pyytänyt brittejä ryhtymään toimiin laivastollaan Petsamon vesillä. Pohjois-Suomeen odotetaan saapuviksi puolalaisia sotalaivoja. Erkon 26 ilmoituksen mukaan Suomeen on tullut lentäjiä Espanjasta, Italiasta, Unkarista, Englannista ja Ranskasta. Amerikkalaisten Pariisin-diplomaattien mukaan Sotaneuvosto on päättänyt auttaa Suomea niin paljon kun se on Ruotsin ja Norjan kautta mahdollista. Englanti ja Ranska pyrkivät laajentamaan sotatoimia Suomessa ja hätyyttelevät Ruotsia ja Norjaa aktiivisiin toimiin luvaten kaikinpuolista apua maa-, ilma- ja merivoimin... Ryti on pyytänyt Yhdysvaltojen hallitusta lopettamaan polttoaineen myynnin Neuvostoliitolle, joka muka kärsii sen puutteesta... Yhdysvaltain Norjan-lähettiläs on ilmoittanut, että Göringiä lähellä olevista piireistä saatujen tietojen mukaan Saksa katkaisee välit Neuvostoliiton kanssa ja ryhtyy auttamaan Suomea, mikäli länsivallat suostuvat rauhaan Saksan kanssa" 27. Alempana asiakirjassa tehdään yhteenveto: "Englannin, Ranskan, Yhdysvaltojen ja muiden kapitalististen maiden sotaretki Neuvostoliittoa vastaan jatkuu vähentymättömällä voimalla. Englanti ja Ranska pyrkivät saamaan Skandinavian maat sotaan Neuvostoliittoa vastaan" RGVA. F Op.3. D.1312 (1). s Ks. asiasanahakemiston kohta "Suomen asevoimat". Koskee venäläistä laitosta. 25 Risto Ryti, Suomen pääministeri. 26 Eljas Erkko, Suomen ulkoministeri. 27 RGVA. F Op.4. D.35. s Sama.

10 10 NKVD:n Pariisin-asiamiehen 13. tammikuuta 1940 päivätyssä ilmoituksessa kerrotaan, että ranskalaiset lähettävät Suomeen juoksuhautatykkejä 29, 25- ja 37- millisiä konekivääreitä, hävittäjälentokoneita, kiskoja panssariesteitä varten sekä piikkilankaa. Saman ilmoituksen mukaan "Korkeimman sotaneuvoston viimeisessä istunnossa on selvennetty periaatepäätöstä sotatoimien aloittamisesta Neuvostoliittoa vastaan... Sotaa Neuvostoliittoa vastaan puoltavat erityisesti kenraalit Weygand, Gamelin, Gort ja Ironside" 30. Suomen asevoimista puhuttaessa ei saa unohtaa muiden maiden apua Suomelle. Niinpä Berija raportoi Vorošiloville tammikuussa 1940 erittäin salaisena tietona seuraavansisältöistä "agentuuriaineistoa": "V. Tannerin hallitus saa apua vapaaehtoisten lisäksi rahana ja vaatteina kaikilta Skandinavian mailta, Englannilta, Ranskalta ja Yhdysvalloilta. Ruotsista on saatu jo kaksi miljardia markkaa... Amerikka on antanut suomalaisille dollaria ja luvannut maksaa takaisin kaikki heidän ennen sotaa lainaamansa varat. Ruotsi on varustanut Suomea ilma- ja panssarintorjuntatykeillä jopa oman armeijansa varustuksen kustannuksella. Ruotsalaiset vapaaehtoiset saavat kuussa 1300 markkaa, joista 300 maksetaan heille Suomessa ja tuhat heidän perheilleen Ruotsissa. Valkosuomalaisten armeija on kokonaan puettu lähinnä Ruotsista saatuun lämpimään vaatteeseen. Karjalan kaikkien satamakaupunkien väestö on evakuoitu sisämaahan..." 31. Neuvostoliiton tiedustelun tammikuun 1940 aineistossa lisätään, että "Ruotsi on valmis auttamaan Suomea päästämällä vieraat joukot maansa läpi... Ruotsalaiset lehdet ilmoittivat ensimmäistä kertaa 4. tammikuuta, että meikäläisten pommittaessa rautatietä Kemin lähellä ruotsalaiset koneet nousivat ilmaan puolustamaan rajaansa... Ruotsin armeijan väki värvää vapaaehtoiset Suomeen" 32. Viron Suomen-sotilasasiamiehen majuri Kristjanin selonteossa esitetään seuraavia tietoja: "Skandinavian sotilaallinen apu Suomelle osoittautui vitsiksi. Kolmessa kuukaudessa maahan tuli 8000 ruotsalaista, tuhat norjalaista ja 600 tanskalaista vapaaehtoista, jotka olivat sotilaallisessa mielessä enimmäkseen huonosti koulutettuja. Vasta maaliskuun ensimmäisenä heistä kootut kaksi pataljoonaa ja kaksi patteria saatiin rintamalle, nekin toisarvoisia. Maaliskuun alussa Suomelle oli jo selvää, ettei se kykene yksin sotimaan Neuvostoliitoa vastaan, vaan tuhoutuisi hitaasti ja täysin... Saksa oli onnistunut vakuuttelemaan ja pelottelemaan Ruotsin ja Norjan uskomaan, että mikäli nämä maat eivät onnistu suostuttelemaan Suomea eroamaan liitostaan Englannin ja Ranskan kanssa eivätkä saa Suomea hyväksymään Neuvostoliiton ehtoja, Ruotsista ja Norjasta itsestään tuleisi sotatoimialuetta. Oman rauhansa puolesta pelkäävä Ruotsin hallitus teki kaiken minkä sai uhkailemalla ja maanittelemalla tehtyä, että Suomi tekisi sovun Neuvostoliiton kanssa" 33. Berija esitti puolustusasiain kansankomissaari Vorošiloville 13. tammikuuta 1940 valikoiman vakoiltuja katkelmia Saksan Suomen-lähettiläs von Blücherin poliittisesta selonteosta Saksan ulkoministeriölle Asiakirjassa kerrottiin: "Suomella on puolellaan koko maailman myötätunto, paitsi Saksan... Avustajamaista tärkein on Ruotsi, joka toimittaa merkittäviä määriä kaikenlaista sotamateriaalia. Seuraavana on Englanti lentokoneineen, kaasunaamareineen ja miinoineen, sekä Italia 29 Asiakirjassa käytetty nimitys. 30 RGVA. F Op.3. D s RGVA. F Op.3. D s RGVA. F Op.3. D.1306/1/. s RGVA. F Op.3. D.40. s. 1 4.

11 11 lentokoneineen. Avun toimittajiin liittynevät piakkoin myös Yhdysvallat, jossa velkojaan säännöllisesti takaisin maksavaa Suomea arvostetaan laajalti. Pahin puute, josta Suomi kärsii, on kuitenkin miesten vähyys... Eniten avustava maa Ruotsi on miinoittanut merialueen rantojensa ja Ahvenanmaan välillä, minkä voi selittää ainoastaan yrityksenä vaikeuttaa venäläisten laivaston pääsyä Pohjanlahdelle Myös kokonaisten ruotsalaisten vapaaehtoisyksiköiden tuonti rintamalle voi johtaa konfliktiin Venäjän kanssa, varsinkin, koska ruotsalaiset toimivat poliittisessa mielessä erityisen kiistanalaisessa Pohjois-Suomessa ja väitetään, että he käyvät myös Neuvostoliiton puolella. Ruotsin jälkeen Englanti ottaa eniten osaa Suomen ja Neuvostoliiton sotaan... Jos venäläiset onnistuvat murtamaan suomalaisten rintaman, koko Suomen älymystö on varma kuolemastaan tai kyydityksestään..." 35. Nousee kieltämättä kysymys, mitä varten tällaisia voimia käytettiin? Vastauksen voi löytää tässä kokoelmassa julkaistavista asiakirjoista, joiden perusteella voi väittää Neuvostoliiton johdon pitäneen Suomea ensimmäisenä Euroopan pohjoissivun toimintavaiheenaan. Sotatoimien kulku Suomessa osoitti kuitenkin, ettei pohjoiseen eteneminen olisi helppoa. Viron Suomen-sotilasasiamies Kristjan esitti tapahtumia arvioidessaan tällaisen mielipiteen: "Norjasta voi sanoa, että jos muuan suuri valtio pyrkisi sen rannoille, Norjan armeija avaisi tulen pelotta ja tekisi vastarintaa" 36. Leningradin sotilaspiirin sotaneuvosto varoittikin antamassaan määräyksessä kaikille komentajille ja komissaareille, sotaneuvostoille ja armeijan poliittisten hallintojen päälliköille: "Ruotsin ja Norjan rajoille edettyään joukkomme eivät saa missään tapauksessa rikkoa rajoja tai sallia provokaatioita. Ruotsin ja Norjan armeijoiden henkilökuntaan kuuluvia kohdattaessa rajalla heitä on tervehdittävä kunnianteolla, mutta heidän kanssaan ei saa ryhtyä keskusteluihin" 37. Jopa lukuisiin asiakirjoihin tutustumisen jälkeen on vaikeaa vastata yhteen kysymykseen. Jos puna-armeijalla oli näin kauaskantoiset suunnitelmat, miksi sitä ei aseistettu, varustettu saati ruokittu kunnolla? Miksi ylistetyn puna-armeijan sotilaat lähtivät talvisotaan puolialastomina, "piikkilangalla harsituissa resuisissa töppösissä", "piippalakit ja suikat päässä pipojen ja karvahattujen sijaan". Asiakirjojen mukaan Neuvostoliiton NKVD:n sotilasvarustelun päähallintoa johti majurista prikaatinkomentajaksi ylennetty A. A. Burgaft. Hän teki itsemurhan vuonna Monet talvisodan salaisuudet jäävät näköjään edelleenkin ratkaisemattomiksi. Eräässä erityisosastolaisten selonteossa kerrotaan: "Marssin aikana lepoa ei ollut... rajalle lähestyessä asutus kävi harvemmaksi ja taloihin mahtuivat ainoastaan esikunnat ja lääkintäyksiköt, jolloin muiden oli majoituttava metsään äkkiä koottaviin laavuihin, nuotioiden äärelle ja joskus sateeseen ja märkään lumeen, sillä telttoja ei 34 Ruotsin laivasto ei näyttäytynyt avomerellä 5. ja 20. joulukuuta 1939 välisenä aikana. Ruotsin laivaston kevyet yksiköt suorittivat vartiopalvelusta ja suojasivat Ruotsin aluevesien miinoitusta Ahvenanmerellä. Ruotsi ilmoitti 6. joulukuuta Södra Kvarkenin salmeen Märketin majakan länsipuolelle laskemastaan miinoituksesta. Samana päivänä Suomi ilmoitti miinoittaneensa Turun ja Ahvenanmaan saariston vedet. Ruotsalaiset järjestivät Ahvenanmeren rannikolle merenpinnan valaistusvalvonnan pystyttämällä sinne voimakkaita valonheittimiä. 35 RGVA. F Op.3. D s RGVA. F Op.3. D s Radiotiedustelu ilmoitti helmikuun 20. päivästä 1940 alkaen päivittäin Neuvostoliiton aluevesien läheisyydessä Barentsinmerellä havaituista norjalaisista sotalaivoista. Vartiolaiva "Frithjof Nansen", hävittäjä "Giller" ja miinalaiva "Freya" havaittiin Nordkinnin niemellä, Tanavuonossa ja Varanginvuonossa. 37 RGVA. F Op.3. D s. 23.

12 12 ollut, eivätkä joukot osanneet rakentaa kunnon majoja" 38. Omien hylkäämät ja vihollisten kiroamat puna-armeijan sotilaat oli tuomittu kuolemaan pakkasiin ja nälkään. Neuvostoliiton puolustusasiain kansankomissariaatissa tehtiin johtopäätökset talvisodasta. Leningradin sotilaspiirin johdon talvisodasta tekemässä analyysissa kerrotaan seuraavaa: "Puna-armeijan toimivat yksiköt täyttivät sankarillisesti pyhän velvollisuutensa isänmaalle taistellen Suomen valkokaartia vastaan äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa, mursivat Karjalan kannakselle rakennetun vahvan nykyaikaisen puolustuslinjan, takasivat Leninin kaupungin ja luoteisrajojen turvallisuuden sekä tuhosivat yhden Neuvostoliittoa vastaan suunniteltujen hyökkäysten merkittävimmistä tukikohdista. Käyttäen taitavasti yhdessä raskasta tekniikkaa, tykistöä, ilmavoimia ja tankkeja prikaatinkomentaja F. F. Aljabuševin 123. divisioona mursi yhtenä ensimmäisistä niin sanotun Mannerheim-linjan, jonka lukuisat vieraat valtiot olivat rakentaneet yhteisin voimin ja varoin, ja jota pidettiin siihen asti läpäisemättömänä linnoituksena. Kunniakkaista sota-ansioista divisioona on palkittu hallituksen korkeimmalla kunnianosoituksella, Leninin kunniamerkillä. Koiviston ja Hottisenkaan kaltaiset linnoitukset eivät kestäneet ilmavoimien ja tykistön kaiken tuhoavaa tulta, panssarien ärhäkkää iskua ja jalkaväen painostusta. Pelottomien rakennusjoukkojen tukema 19. punalippurykmentti ylitti taitavasti Taipaleenjoen vihollisen voimakkaassa tulessa ja varmisti joukkojemme etenemisen... Ylivoimaisen tekniikan käytön täysin hallitsevat tuhannet taistelijat, komentajat ja poliittiset työntekijät, Neuvostoliiton patriootit, saavuttivat taisteluissa valkosuomalaisia vastaan ikuisen maineen ja puolustivat isänmaataan henkeään säälimättä. Tämä kaikki on kirkas esimerkki joukkojen korkeasta poliittisesta ja moraalisesta tilasta, miehistön tiiviistä asettumisesta Leninin ja Stalinin puolueen taakse sekä punaisen armeijan murtumattomasta voimasta". Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton ja Suomen tasavallan 12. maaliskuuta 1940 solmimassa rauhassa Neuvostoliittoon liitettiin koko Karjalan kannas ja Viipurin kaupunki, Viipurinlahti ja siinä olevat saaret, joukko Suomenlahden itäosan saaria, Laatokka, Märkäjärven itäpuolinen alue ja Kuolajärvi sekä Kalastajasaarento. Suomi vuokrasi Neuvostoliitolle Hangon niemimaan ja sen läheisiä saaria Suomenlahden suuta valvovan laivastotukikohdan perustamiseksi. Itämeren strateginen tilanne muuttui Neuvostoliiton hyväksi. Neuvostoliiton Itämeren laivaston toimintaa idästä rajoittavasta ja Suomen laivastolle suojaa antavasta Viipurin linnoitusalueesta tuli osa Neuvostoliiton operaatiovyöhykettä. Neuvostoliiton sotilaallisia ja kauppayhteyksiä valvovista Suomenlahden itä- ja keskiosan saarista tuli osa Leningradin puolustusjärjestelmää. Laatokasta tuli Neuvostoliiton sisäjärvi. Pääsotaneuvoston päämaja ohjeisti määräyksessään 11. maaliskuuta 1940: "15. armeijan komentajalle toveri Kulikille. Karjalan kannaksella menestyneen suurhyökkäyksemme ansiosta suomalaiset ovat kärsineet suuria tappiota ja pyytävät rauhaa. Me olemme aina rauhanpolitiikan kannalla ja saatamme suostua rauhanneuvotteluihin, ja on selvää, että mitä enemmän saamme lähipäivinä otettua vastustajan maata, sitä enemmän voimme vaatia siltä. Siksi on välttämätöntä vallata 38 RGVA. F Op.4. D.190. s. 21.

13 13 vastustajalta lähipäivinä mahdollisimman paljon aluetta. Armeija on tarpeeksi voimakas ottaakseen vastustajalta lisää maata. Armeija joko menestyy seuraavana neljänä viitenä päivänä, tai, mikäli myöhästelee, kuten on tähän asti myöhästellyt, operaationne saattavat osoittautua turhiksi... Päämaja käskee: Ensimmäiseksi muodostaa välittömästi iskuryhmä 37. ja 144. divisioonista, keskittää se 15. armeijan vasemmalle sivulle äskettäin vallatuille saarille ja antaa sille tehtäväksi Impilahden alueen valtauksen 168. divisioonan vasemman sivustan takaa toimien. Toiseksi 72. ja 11. divisioonien sekä 25. ratsuväkidivisioonan iskeä vastustajaa Koivuselän suuntaan ja edetä edelleen pohjoiseen Lavajärven, Lemetin ja Ruskasoiden tasalle. Kolmanneksi 119. divisioona pysyy reservissä Pitkärannan alueella, ja sitä käytetään menestyksen kehittämiseksi jommassa kummassa suunnassa tilanteen mukaan" 39. Sotatoimet päättyivät aselepoon 13. maaliskuuta Allekirjoitettujen sopimusten mukaan "...Neuvostoliittoon liitetään koko Karjalan kannas ja Viipurin kaupunki, Viipurinlahti ja sen saaret, Laatokan länsi- ja pohjoisrannikot sekä Käkisalmen, Sortavalan ja Suojärven kaupungit, joukko Suomenlahden saaria, Märkäjärven itäpuolinen alue ja Kuolajärvi, Kalastajasaarento ja Keskisaaristo liitteenä olevan kartan mukaan. Suomen tasavalta antaa Neuvostoliitolle 30 vuodeksi kahdeksan miljoonan markan vuosivuokraa vastaan Hangon niemimaan ja merialueen sen ympärillä viiden meripeninkulman säteellä etelä-pohjoissuunnassa sekä kolmen merimailin säteellä itä-länsisuunnassa, sekä joukon saaria laivastotukikohdan perustamiseksi. Neuvostoliitto lupautuu vetämään joukkonsa Petsamon alueelta, jonka Neuvosto-Venäjän hallitus on luovuttanut Suomelle vapaaehtoisesti vuoden 1920 rauhansopimuksella." Sota kävi kummallekin maalle kalliiksi. NKVD ryhtyi siirtämään Neuvostoliittoon liitetyiltä alueilta väestöä Murmanskin oblastiin, Karjalan neuvostotasavaltaan ja muualle 40. Sodan jälkeen puolustusasiain kansankomissariaatissa ja yleisesikunnassa tehtiin yhteenvetoja puna-armeijan toiminnasta. Jo 16. maaliskuuta 1940 puna-armeijan yleisesikunnan päällikkö, 1. luokan armeijankomentaja Boris Šapošnikov ja yleisesikunnan virkaatekevä sotakomissaari prikaatinkomentaja Gusjev esittelivät Neuvostoliiton puolustusasiain kansankomissaarille marsalkka Vorošiloville listan henkilöistä, jotka osallistuisivat Suomea vastaan suoritettujen sotatoimien kokemusten keruuneuvonpitoon. Neuvostoliiton sisäasiain kansankomissariaatin NKVD:n valtionturvallisuuden päähallinnon erityisosaston päällikkö, 3. luokan valtionturvallisuuskomissaari V. M. Botškov vahvisti 14. huhtikuuta 1940 listan valtionturvallisuuden päähallinnon johtavista jäsenistä, joiden tuli osallistua tämän neuvonpidon toimintaan. Siihen kuuluivat Botškovin varamies, majuri Aleksandr Beljanov, valtionturvallisuuden majuri Nikolai Osetrov, kapteeni Andrei Petrov, NKVD:n valtionturvallisuuden päähallinnon erityisosaston apulaispäälliköt, kapteenit Ivan Moskalenko ja Leonid Štšerbakov, osastopäälliköt kapteeni Aleksei Ulanov, yliluutnantti Nikolai Karpenko, kapteeni Aleksandr Avsejevitš, majuri Isai Babitš, kapteeni Nikolai Selivanovski, kapteeni Nikolai Borodulin ja kapteeni Josif Lorkiš, 39 RGVA. F Op.3. D s RGVA. F Op.3. D s. 44.

14 14 virkaatekevät osastopäälliköt yliluutnantti Pavel Utkin, kapteeni Grigori Baljasnyi- Bolotin, kapteeni Semjon Juhimovitš sekä 13. ja 7. armeijoiden erityisosastojen entiset päälliköt kapteeni Nikolai Jendakov ja majuri Akim Bazilevitš. Ennen kaikkea puolustusasiain kansankomissaari ja yleisesikunnan johto vaihdettiin. Neuvostoliiton (bolševikkien) kommunistisen puolueen keskuskomitean ja Suomensodankäyntikokemusten kerääjien johdon neuvonpidossa analysoitiin virhelaskelmia, joita asevoimien johto ja maan poliittinen johto olivat tehneet sodan valmistelussa ja suorituksessa. Neuvonpidossa korostettiin sitä, ettei Neuvostoliiton puolella ollut täyttä käsitystä vastustajan puolustus- ja hyökkäystoiminnan luonteesta, eikä se ottanut laskelmissaan huomioon kaikkia Suomen puolustusjärjestelmän voimavaroja. Viipurin suuntaa käsitellessään 7. armeijan komentaja Kirill Meretskov huomautti, ettei Neuvostoliiton sodanjohto tiennyt siellä olevan niin vahvoja varustuksia, eikä sitä, että puolustusvyöhykkeeseen kuului kaikilla uusimman puolustustekniikan saavutuksilla varustettuja nykyaikaisia teräsbetonisia linnoitteita. Meretskov korosti puolustusjärjestelmän kiinteyttä ja syvyyttä sekä esitti neuvonpidossa kysymyksen: "Kuinka oli mahdollista, että se tuli meille yllätyksenä, eikä meillä ollut käytännössä eikä teoriassa minkäänlaista käsitystä sellaisen puolustuslinjan rakentamisen mahdollisuudesta?". Neuvonpidossa puhuttiin siitä, että Neuvostoliiton sodanjohdolla oli väärä käsitys vastustajan puolustuksen voimavaroista ja järjestelmästä, mikä johti väärään hyökkäystoimien järjestelyyn. Kritisoitiin tankkien käyttöä sotatoimissa, mekanisoitujen yhtymien itsenäisen toiminnan luonnetta, jalkaväen käyttökeinoja ja sen aseistuksen tasoa, joukkojen kuria ja järjestystä, tiedustelun järjestämistä, armeijan varustelua tavaralla ja elintarvikkeilla, kaikkien tasojen esikuntien työskentelyä, aseistuksen lajeja ja niiden käyttöä, joukkojen koulutusta erityisesti jne. Boris Šapošnikov totesi: "Taktiikka kulkee tiivisti yhdessä strategian kanssa. Ilman hyvää taktiikkaa ei ole mitään hyvää strategiaakaan... Operaatiotaidossa voi tehdä virheitä, mutta hyvin koulutetuilla joukoilla voi voittaa silloinkin". Sodan lopussa laaditussa Leningradin sotilaspiirin johdon selonteossa joukkojen ja yhtymien toiminnasta Suomen-sodassa luetellaan ne puutteet ja virhelaskelmat, jotka hidastivat asetettujen taistelutehtävien suorittamista sekä aiheuttivat ylimääräisiä tappioita miehinä ja materiaalina. Liitämme tähän muutamia katkelmia selonteosta: "Sotanäyttämöä valkosuomalaisia vastaan ei valmisteltu tarpeellisella tavalla"; "Vastustajan arvionti tapahtui poikkeuksellisen ylimalkaisesti, vastustajan voimia ja olosuhteita vähäteltiin"; "Muodostettavista joukoista ei pidetty yksityiskohtaisesti kirjaa"; "Luoteisrintaman esikuntaa tiedotettiin heikosti vastustajan toiminnasta"; "Tapahtui, että yksiköt kuormautuivat useita kertoja, matkustivat kohti määränpäätään, kääntyivät takaisin ja purkivat kuormansa"; "Sotatoimien alkuun mennessä erillisten yksiköiden ja yhtymien esikuntia ei oltu täysin koottu... Uusia yhtymiä muodostettaessa vastuunalaisiin tehtäviin nimitettiin esikuntapalvelusta tuntemattomia henkilöitä";

15 15 "Toimivien armeijoiden eri yksiköiden päällystön ja esikuntien puolesta ei kiinnitetty merkitystä sotasalaisuuksien ja salaisten asiakirjojen suojaamiskysymyksiin... Operaatiokäskyjä välitettiin puhelimella yksiköihin ilman koodia... Sodan aikana paljon salaisia ja erittäin salaisia asiakirjoja päätyi suomalaisten käsiin"; "Yksikoiden esikuntapäälliköt eivät kiinnittäneet miehistökirjanpitoon riittävää huomiota. Kaatuneita, haavoittuneita ja kadonneita ei laskettu"; "Taistelukokemus osoitti, etteivät jalkaväkiyksikkömme sopineet järjestyksensä ja rakenteensa puolesta operointiin sotatoiminäyttämöllä vallinneissa oloissa"; "Jalkaväen päällystön koulutus osoittautui riittämättömäksi taistelunjohtoon, jalkaväen raskaan aseistuksen käyttöön, suunnistamiseen maastossa ja tiedustelemiseen"; "Heikon tiedustelun vuoksi yksiköt kärsivät raskaita tappioita sekä miehistönä että kalustona"; "Operaatiotilanteissa eri yksiköiden ja aliyksiköiden komentajat menettivät vastustajan aiheuttamassa paineessa otteensa taistelunjohdosta kriittisimmällä hetkellä, jolloin johtajatta jääneet joukot vetäytyivät saavuttamistaan asemista kärsien tappioita"; "Rintamayksiköissä oli puna-armeijalaisia, jotka eivät olleet koskaan ennen sotaa palvelleet armeijassa eivätkä osanneet ampua"; "Tankit toimivat yleensä pienissä ryhmissä jalkaväen kanssa yhdessä suunnassa ja pääasiassa teitä pitkin"; "Tykistön ja tankkien väliset yhteykset loistivat lähes aina poissaolollaan"; "Sodan kokemukset vaativat välitöntä nykyaikaisten tankkien suunnittelua"; "Toimivan lentokenttäpalvelun ja lentoonlähtöohjauksen järjestelyn puuttuminen sekä yksiköiden johdon tekemät lentosuunnitelmien säännösten rikkomukset johtivat suureen määrään lento-onnettomuuksia"; "Toimivan armeijan yksiköissä esiintyi taistelutoiminnan aikana pelkuruutta, pakokauhua, karkuruutta ja itsensä haavoittamisia"; "Leningradin sotilaspiirin liikekannallepanosuunnitelmien epärealistisuus näkyi sotatoimien ensimmäisistä päivistä alkaen"; "Kovien pakkasten aikana osalla puna-armeijalaisista ei ollut päidensä peittona kuin suikkia". Pelkästään 8. armeijan toiminnasta sanottiin seuraavaa: 8. armeijan sotanäyttämö ei rauhan aikana ollut valmisteltu operaatioiden toteuttamiseen, teitä ei ollut eikä levittäytymisen rajoja oltu määritelty; tiedot vastustajasta olivat selvästi riittämättömät; armeijan yhteyteen tulevia talousyksiköitä ja -yhtymiä ei oltu varustettu; joukkoja muodostavissa järjestely- ja liikekannallepanoelimissä esiintyi rikollista leväperäisyyttä; panssariyksiköiden esikunnat eivät olleet valmistautuneet tällaisiin taisteluihin; joukkoja ei oltu valmisteltu toimintaan ankarissa sääolosuhteissa; kranaattien heittäminen tankista oli opetettu heikosti; nykyisten tankkien panssarointi ei takaa miehistön turvallisuutta vaikutustulietäisyydeltä tulevassa vastatulessa kun liikkumismahdollisuudet ovat heikot; panssarijoukkoja käytettiin heikosti ja usein täysin kyvyttömästi. Myös Itämeren ja Pohjoisen laivastojen taistelukoulutuksen puutteet kirjattiin ylös 41. Niitä olivat lähinnä seuraavat: Itämeren laivaston valmistautumattomuus toimintaan 41 Huippusalaiseksi merkityn asiakirjan allekirjoitti Neuvostoliiton merivoimien kansankomissaari Kuznetsov.

16 16 talviolosuhteissa; taistelukoulutuksen ja laivastojen operaatiotehtävien yhteensopimattomuus; sotanäyttämön ja todennäköisten vastustajien heikko selvitys etukäteen; yhtymien ja yksiköiden komentajien esikuntien perustamisessa osoittama taidottomuus jne. Tähän liittyen merivoimien pääsotaneuvosto päätti merivoimien kansankomissaari Nikolai Kuznetsovin allekirjoittamalla asiakirjalla laatia uusiksi tykistöammunnan, torpedohyökkäysten ja miinanlaskun säännöt sekä tykistöammunnan ja torpedohyökkäyksen arviointimetodit ottaen huomioon taktisen liikehdinnän ja sääolosuhteet tykkejä käytettäessä ja torpedoja lähetettäessä, perustaa taistelukoulutusjärjestelmään tulenjohto- ja katapulttilentäjien erityiskoulutuksen, käsitellä uusiksi merijalkaväen aseistuskysymyksen, jouduttaa Štš-tyyppisten sukellusveneiden varustamista 76-millisillä tykeillä, varustaa sukellusveneet raskailla konekivääreillä, jouduttaa lentokoneisiin asennettavan tykistötulenjohtolaitteiston suunnittelua, varustaa sukellusveneet torpedoammunnan yötähtäimillä vuoden 1940 kuluessa jne. Neuvostoliiton hallitus palkitsi yli henkeä kunniamerkeillä ja mitaleilla. Neljäsataa heistä sai Neuvostoliiton sankarin arvonimen. Kunniamerkeillä palkittiin 70 yksikköä ja yhtymää. Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistön asetuksilla palkittiin seuraavat yksiköt: Leninin kunniamerkin saivat 70., 100., 123. ja 136. divisioonat, 29. erillinen panssariprikaati ja XXVIII armeijakunnan tykistörykmentti. Punalipun kunniamerkin saivat 7., 24., 43., 49., 90., 138. ja 142. divisioonat, 17. moottoroitu divisioona, 20. S. M. Kirov -panssariprikaati, 35. kevyt panssariprikaati, 40. erillinen panssariprikaati, 15. pikapommituslentoprikaati, 86. moottoroitu divisioona, 19., 27., 28., 37., 69., 184., 205., 245., 306., 359., 402. ja 420. rykmentit, 81. vuoristorykmentti, 169. ja 271. moottoroidut rykmentit, 202., 311., 320., 323. ja 334. tykistörykmentit, 291. kevyt tykistörykmentti, 101., 116., 136., 137., 227., 302. ja 402. haupitsirykmentit, armeijakuntien 21., 43., 49. ja 455. raskaat tykistörykmentit, 7., 19., 25. ja 49. hävittäjälentorykmentit, 5., 10., 18., 44., 50. ja 58. pikapommituslentorykmentit, 80. sekalentorykmentti, 32. erillinen tiedustelulaivue, 1. kaukotiedustelulaivue, 57. ja 227. erilliset rakennuspataljoonat, 6. erillinen ponttoonija siltapataljoona, 4. erillinen viestipataljoona, 1. erillinen rautatiekorjauspataljoona ja "Na straže Rodiny" (Isänmaan vartiossa) -lehti. Punatähden kunniamerkin sai 6. mekanisoitu tiepataljoona. Laivaston henkilökunnasta Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistö nimitti 22 merisotilasta, komentajaa ja poliittista työntekijää Neuvostoliiton sankareiksi ja palkitsi 2316 henkeä kunniamerkeillä ja mitaleilla. Punalipun kunniamerkin saivat Itämeren laivaston sukellusveneet "S-1", "Štš-311" ja "Štš-324" sekä Itämeren laivaston 12. ja 13. erilliset hävittäjälentorykmentit ja 1. lentorykmentin 3. laivue. Jo palkittujen yksiköiden määrä kertoo Neuvostoliiton ja Suomen rintaman taisteluiden laajuudesta ja ankaruudesta. Puna-armeijan johdon huhtikuuta 1940 pitämän neuvonpidon johtopäätösten kehittelyyn perustettiin alavaliokuntia, joista sotilasasioista yleensä neuvottelevaa johti Kulik, ilmavoimavaliokuntaa Šmuškevitš, panssariautovaliokuntaa Pavlov, teknisten joukkojen valiokuntaa Smorodinov, viestijoukkojen valiokuntaa Naidenov, pioneerijoukkojen Hrenov, autokuljetus- ja tiepalveluvaliokuntaa Slavin, polttoainehuoltovaliokuntaa Kotov, rautatiejoukkojen valiokuntaa Trubetski, kaasujoukkojen Melnikov, sotilastalousvaliokuntaa Hruljov sekä puolue- ja politiikkavaliokuntaa Mehlis.

17 17 Perustetut valiokunnat tutkivat vakavasti Neuvostoliiton ja Suomen sodassa havaittuja puutteita. Neuvostoliiton korkein puolue- ja valtiojohto sekä armeijan päällystö jättivät talvisodan opetukset silti vähälle huomiolle. Talvisodan kulun virheiden käsittely oli kesken vielä seuraavan sodan Neuvostoliitolle traagisessa alussa vuonna 1941, jolloin lähes viisimiljoonainen puna-armeija osoittautui kyvyttömäksi niin hyökkäykseen kuin puolustukseenkin saksalaisia vastaan. Talvisodasta jatkosotaan oli aikaa enää reilu vuosi Suomen kanssa solmitusta rauhasta huolimatta alue ei ollut päässyt ristiriidoista, jotka uhkasivat sen suuria ja pieniä valtioita uusilla yhteenotoilla. Toinen maailmansota keräsi voimiaan. Niin kuin siinä ei olisi ollut jo tarpeeksi, lukuisat tutkijat ovat sitä mieltä, että talvisodan suurin voittaja oli Saksa, joka pääsi sodasta selville punaarmeijan heikkouksista ja sai Suomesta todellisen liittolaisen Pohjois-Euroopassa. Jo maaliskuussa 1940 Ruotsin lähettiläs Assarson lähetti Vjatšeslav Molotoville neljä muistiota Neuvostoliiton ja Suomen neuvotteluista, joissa käsiteltiin rauhansopimuksen rikkomuksia Neuvostoliiton taholta 42. Maaliskuun kuudentenatoista illalla kello Assarson soitti Molotovin sihteeristöön B. F. Podtserobille kertoen, että "Neuvostoliiton joukot ovat tulleet jäätä pitkin Sortavalan luo ja vaativat suomalaisten joukkojen komentajalta pääsyä kaupunkiin tänään, mikä rikkoo 12. maaliskuuta solmitun rauhansopimuksen ehtoja. Neuvostoliiton ja Suomen joukot ovat vaarassa ottaa yhteen, sillä suomalaiset eivät ole vielä valmiita kaupungin evakuoimiseen..." 43. Berija kiinnitti 25. maaliskuuta 1940 Vorošilovin huomion Englannin suhtautumiseen Neuvostoliiton ja Suomen väleihin, johon liittyen hän viittasi lordi Halifaxin kiertokirjeeseen kaikille Ison-Britannian lähettiläille. Siinä luki: "Saksan heikko kohta on Venäjä. Liittoutuneiden on heikennettävä Venäjää entisestään. Saatamme olla jo lähellä hetkeä, jolloin Turkki on valmis yhteistyöhön kanssamme iskeäkseen Venäjän mahdollisesti heikoimpaan kohtaan, Kaukasiaan. Bakun öljylähteiden menetys haittaisi Venäjän sotaponnistuksia ja sen kykyä auttaa Saksaa enemmän kuin mikään muu isku, jonka sille voi antaa ulkoa päin". Ja edelleen: "Halifax on antanut Ranskan hallitukselle tiedoksi, että viime aikojen tapahtumien vuoksi Skandinaviaan lähetettäviksi tarkoitetut yhtymät hajotetaan heti. Ranskan Suomelle lähettämän sotamateriaalin suhteen Ranskan hallitus on päättänyt jättää suomalaisille sen, mikä on jo Suomessa tai matkalla sinne, lukuun ottamatta muutamia uusinta tyyppiä edustavia lentokoneita" 44. Saksan Neuvostoliiton-lähettiläs kreivi F. von Schulenburg lähetti Molotoville 9. huhtikuuta 1940 kopion Saksan hallituksen muistiosta Tanskalle ja Norjalle. Saksalaisosapuoli halusi ilmeisesti kiinnittää neuvostoliittolaisten huomion saksalaisten arvioon Englannin ja Ranskan asemasta: "Englanti ja Ranska ovat yrittäneet kaikin keinoin kehittää sotatoimiaan puolueettomalla maaperällä niin Euroopassa kuin sen ulkopuolellakin... Niiden ensimmäinen erä oli Venäjän ja Suomen sota. Englannin ja Ranskan hallitukset ilmoittivat täysin avoimesti pyrkimyksensä sekaantua Neuvostoliiton ja Suomen väliseen konfliktiin asevoimin ja 42 RGVA. F Op.3. D s RGVA. F Op.3. D s RGVA. F Op.3. D s

18 18 käyttää pohjoismaiden aluetta operaatioidensa tukialueena. Ainoastaan pohjoisessa heidän toiveidensa ja odotustensa vastaisesti solmittu rauha häiritsi heitä aikomuksensa toteuttamisessa". Alempana muistiossa saksalainen osapuoli korostaa sitä, ettei "Saksan korkeimmalla sodanjohdolla ole aikeita käyttää saksalaisten joukkojen miehittämiä paikkoja tukialueena operaatioihin Englantia vastaan niin kauan kun Englanti ja Ranska eivät toimenpiteillään pakota saksalaisia siihen" 45. Huhtikuun yhdeksäntenä 1940 Molotov kutsui Suomen hallituksen valtuutetun J. K. Paasikiven luokseen ja ilmoitti hänelle vastauksen suomalaisten pyyntöön saada käyttää Viipurinlahtea merenkulkuun vuonna Molotovin vastauksen mukaan "...pyyntöön ei voida suostua, sillä armeijamme aikoo suorittaa lahdella puolustukseen liittyviä toimenpiteitä ja vastustaa kategorisesti pyyntöön suostumista. Paasikivi sanoi ilmoittavansa neuvostoliittolaisosapuolen vastauksen hallitukselleen. Paasikivi valitteli sitä, etteivät suomalaiset saa käyttää Saimaan kanavaa, ja pyysi Molotovia lupaamaan, että tämä oikeus palautettaisiin vuoden kuluessa". Molotov vastasi, ettei "tänä vuonna pysty tekemään mitään asian hyväksi, mutta katsotaan myöhemmin" 46. Saksan lähettiläs von Schulenburg totesi suullisessa ilmoituksessaan 17. huhtikuuta 1940: "Saksan hallitus jakaa täysin Neuvostoliiton hallituksen mielipiteen, jonka mukaan Ruotsin puolueettomuus palvelee niin Saksan kuin Neuvostoliitonkin etuja. Kuten ilmoitin muistiossani 9. huhtikuuta ja uudelleen keskustelussa 13. huhtikuuta, Saksan hallitus ei aio laajentaa operaatiotaan pohjoisessa Ruotsin alueelle. Saksa on päättänyt kunnioittaa Ruotsin puolueettomuutta ehdottomasti niin kauan kun Ruotsi puolestaan säilyttää täyden puolueettomuutensa eikä auta länsivaltoja. Moskova, 16. huhtikuuta 1940." 47. Heinäkuun viidentenä 1940 Berija puolestaan sai seuraavan raportin Neuvostoliiton Helsingin-asiamieheltä: "Suomen hallituspiirien suuntautuminen Saksaa kohtaan voimistuu ja Saksan propagandaa esiintyy Suomessa joka päivä enemmän... Hiljattain Saksan Helsingin-lähettiläs von Blücher mainitsi Neuvostoliiton valtuutetulle edustajalle toveri Zotoville ja Romanian lähettiläs Lecalle, että Saksassa mieliala Suomea kohtaan lämpenee, eikä Suomen kohta tarvitse enää pelätä Neuvostoliittoa, koska Saksa ryhtyy suojelemaan sitä. Lisäksi Blücher ilmoitti, että jos Neuvostoliitto kuvittelee tulevaisuudessa valvovansa Ahvenanmaata, se erehtyy ja tulee maksamaan erehdyksestään" 48. Samaan aikaan Berijan Tukholman-asiamies ilmoitti: "Ruotsin sisäministeri Möller on sanonut ystävilleen, että Ahvenanmaata linnoitetaan ja Ruotsi auttaa linnoittamista kaikin käytettävissään olevin keinoin. Saksalaiset ovat erittäin kiinnostuneita Ahvenanmaasta ja haluaisivat tehdä sinne tukikohtansa Neuvostoliiton Hangontukikohtaa vastaan... (huomioonotettavan lähteen mukaan) Berliinissä näinä päivinä oleva Suomen kauppavaltuuskunta on ehdottanut saksalaisille, että nämä hakisivat toimilupaa Suomen nikkelikaivoksiin Lapissa. Saksalaiset ovat kiinnostuneet ja 45 RGVA. F Op.3. D.1305(2). s S. Kozyrev kirjoitti keskustelun ylös ja sen teksti jaettiin Stalinille, Vorošiloville, Anastas Mikojanille, Lazar Kaganovitšille, V. Dekanozoville ja S. Lozovskille (RGVA. F Op.3. D s. 29). 47 RGVA. F Op.3. D.1305(2). s RGVA. F Op. 3. D s Berija välitti tämän asiakirjan puolustusasiain kansankomissaari Semjon Timošenkolle.

19 19 ehdottaneet suomalaisille, että nämä peruisivat englantilaisten toimiluvat näihin kaivoksiin..." 49. Lopulta 1. heinäkuuta 1940 Neuvostoliiton valtuutettu edustaja Suomessa Zotov ja edustuston ensimmäinen sihteeri Šumilov ilmoittivat puna-armeijan esikunnan 5. (tiedustelu-) hallinnon päällikölle F. Golikoville ja puolustusasiain kansankomissaari Timošenkolle: "Suomen sisäministeriön 14. kesäkuuta 1940 päiväämällä päätöksellä eri raja-alueilla on perustettu kiellettyjä sotilasalueita, joille ei pääse ilman asianmukaisten poliisiviranomaisten kulkulupia... Suurin osa näistä alueista sijaitsee Neuvostoliiton-vastaisella rajalla ja erityisesti niillä paikoin, missä suomalaiset tuntevat olevansa erityisen uhattuja, eli Viipurin suunnassa ja vuokratun Hangon niemimaan lähellä. Hanko on ympäröity kiellettyjen alueiden renkaalla, joka kulkee kaakkoon Poriin asti ja lounaaseen Suomenlahden rantaa rajalle sekä sitä pitkin Lieksaan saakka. Paitsi että suomalaiset ovat linnoittaneet koko Ahvenanmaan, vahvistaneet sen aseistusta ja uusineet joukkojen sijoitusta, he järjestelevät tehostetusti puolustustaan maan lounaisrannikolla... Koko Pohjanlahden rannikkoa Porista Hankoon kaikkine saarineen ja niemineen linnoitetaan... Suomalaiset ovat tehneet kaiken mahdollisen kyetäkseen tarpeen vaatiessa ampumaan Hankoniemeä sekä Ahvenanmaalle ja Pohjanlahden rannikolle johtavia väyliä. Hangon ja Turun ympäristön linnoitteilla ja joukoilla on tarkoitus sekä torjua mereltä tulevat iskut että evätä Pohjanlahden rannikolle tehtävän maahanlaskun mahdollisuus. Hankoniemi on nyt suomalaisten rakentamien linnoitteiden saartama, ja rannalta sekä Suomenlahden saarilta tarkkaillaan jatkuvasti laivojamme, veneitämme ja muita kulkuneuvojamme. Baltian maiden tapahtumien jälkeen suomalaiset ovat suorittaneet joukon pikaisia sotilaallisia toimenpiteitä... Suljetut sotilasalueet idässä ja kaakossa sijaitsevat koko rajaamme pitkin kilometrin päässä rajasta eli nykyisten kauaskantavien tykkien ampumasäteen ulkopuolella... Suomalaiset suorittavat tehostetusti sotavalmisteluja, jotka on suunnattu Neuvostoliittoa ja erityisesti Hankoniemen varuskuntaa vastaan. Kaikki tämä todistaa sen, ettei Suomen hallitus ole vieläkään luopunut kostosodan ajatuksesta, vaan arvioi kansainvälistä tilannetta ja ulkoa tulevaa apua sekä unelmoi mahdollisuudesta ottaa menettämänsä alueet Neuvostoliitolta sodalla takaisin" 50. Vähän yli vuotta myöhemmin alkoi jatkosota, mutta se on jo eri sivu Venäjän (Neuvostoliiton) ja Suomen suhteissa menneellä vuosisadalla. 49 RGVA. F Op.3. D.1306(2). s Asiakirja välitettiin Stalinille, Molotoville, Vorošiloville ja Timošenkolle. 50 RGVA. F Op.3. D s

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Sotaa Pohjois-Vienassa

Sotaa Pohjois-Vienassa Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Motinteosta mottimetsään

Motinteosta mottimetsään SSHS:n luentosarja 17.10.2012 Motinteosta mottimetsään yritys palata rauhanajan organisaatioon talvella 1942 Vesa Tynkkynen Kartat Ari Raunio Voimavarojen tasapainottaminen 1941/1942 SODAN tarpeet YHTEISKUNNAN

Lisätiedot

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki.

Sotahistoriallisen seuran luentosarja: 20.4.2011, klo 18. Sibelius-lukio, Helsinki. PYSÄYTETÄÄNKÖ HYÖKKÄYS SYVÄRILLE? Syväri, tuo elämänvirta. Verisuoni, joka yhdistää Laatokan meren ja Äänisjärven. Syväri, tavoite, joka siinsi kirkkaana suomen sodanjohdon mielissä, kun hyökkäys alkoi

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau. Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden

Lisätiedot

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Suomesta tulee itsenäinen valtio Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa

Lisätiedot

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI

SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Taktiikan laitos SANKARIT KURIIN - JATKOSODAN SOTAPOLIISI Kuvalähteet: Raunio, Ari, Sotatoimet Suomen sotien 1939 45 kulku kartoin, s. 81 ja http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/karkku/lohjamo/lohjamox.htm

Lisätiedot

Eisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel

Eisernes Kreutz. Rautaristin suunittelija Karl Friedrich Schinkel Eisernes Kreutz Rautaristin synty ulottuu vuoteen 1813, jolloin Preussi keisari Friedrich Wilhelm III:n johdolla julisti sodan Ranskalle 13.maaliskuuta. Ristin suunnitteli arkkitehti Karl Schinkel ja se

Lisätiedot

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan).

Suomen Hallitus sitoutuu myös internoimaan sen alueella olevat Saksan ja Unkarin kansalaiset (katso liitettä 2 artiklaan). MOSKOVAN VÄLIRAUHANSOPIMUS 19.09.1944 Välirauhasopimus toiselta puolen Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton ja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä toiselta puolen Suomen

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui

Lisätiedot

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO 8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana

Lisätiedot

Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty

Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty Ohto Manninen, Meriaseveljeyden synty Jatkosodan alkaessa 25.6.1941 Suomen puolustusvoimat taistelivat puna-armeijaa ja punalaivastoa vastaan Saksan rinnalla. Suhde oli omalaatuinen. Sotaan oli valmistauduttu

Lisätiedot

Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011

Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011 1 Antero Uitto SSHS:n esitelmä 30.11.2011 Hangon Rintama Antero Uitto Taustahistoriaa Hankoniemi ja sitä ympäröivä saaristo oli jo kauan ollut tärkeä sotilaalliselta kannalta, koska se sijaitsee Suomenlahden

Lisätiedot

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina

Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Jatkosodan taistelut neuvostoliittolaisen historiateoksen kuvaamina Eversti evp A E Lyytinen Stalinin ajan neuvostoliittolaiselle sotahistorian kirjoittamiselle on ollut luonteenomaista subjektiivisuus

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Miinasotaa Suomenlahdella 1941. Antti Valkonen

Miinasotaa Suomenlahdella 1941. Antti Valkonen Miinasotaa Suomenlahdella 1941 Antti Valkonen 3.3.2011 11:56 1 Miinasotaa Suomenlahdella 1941 1. Suomi valmistautuu sotaan 2. Miinasota Suomenlahdella alkaa 3. Suomalaiset sukellusveneet laskevat miinoja

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

V. S. Hristoforov. Talvisodan historialliset opetukset

V. S. Hristoforov. Talvisodan historialliset opetukset 1 V. S. Hristoforov Talvisodan historialliset opetukset Kirjan ovat laatineet Venäjän tiedeakatemian Venäjän historian instituutti, Venäjän federaation Liittovaltion turvallisuuspalvelun FSB keskusarkisto

Lisätiedot

Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA

Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA Bf 109 G-2 1/72 18 MERSU MESSERSCHMITT BF 109 G SUOMEN ILMAVOIMISSA G-6 G-6/R6 G-6ZY G-6 G-6AS 1/48 KEHITYS 25 ITÄINEN SUOMENLAHTI LeLv 34 aloitti sotalentonsa Mersuilla maaliskuun 16. päivänä, kun 2.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2016

Matkailun kehitys 2016 Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Vaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen

Vaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen

Lisätiedot

MERIVOIMIEN VARAUTUMINEN NEUVOSTOLIITON HANGON TUKIKOHTAA VASTAAN VÄLIRAUHAN AIKANA

MERIVOIMIEN VARAUTUMINEN NEUVOSTOLIITON HANGON TUKIKOHTAA VASTAAN VÄLIRAUHAN AIKANA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU MERIVOIMIEN VARAUTUMINEN NEUVOSTOLIITON HANGON TUKIKOHTAA VASTAAN VÄLIRAUHAN AIKANA Sotatieteiden Pro gradu Yliluutnantti Markus Tarkka SM 2 Merisotalinja Huhtikuu 2013 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.

Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3. Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta 1808-09 kylmään sotaan Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.2019 Ahvenanmaan veteraani kolmannessa polvessa Historia 1808

Lisätiedot

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmätilaisuus Sotamuseolla 28. lokakuuta 2015 Yrjö Lehtonen Neuvostoliiton suurhyökkäys arktisella alueella: Petsamon-Kirkkoniemen operaatio lokakuussa 1944 Arvoisat

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Neuvostoliiton sisäasiain kansankomissariaatin valtionturvallisuuden päähallinnon erityisosastojen asiakirjat talvisodan historian lähteinä

Neuvostoliiton sisäasiain kansankomissariaatin valtionturvallisuuden päähallinnon erityisosastojen asiakirjat talvisodan historian lähteinä 1 T. S. Bušujeva Neuvostoliiton sisäasiain kansankomissariaatin valtionturvallisuuden päähallinnon erityisosastojen asiakirjat talvisodan historian lähteinä Menneisyyden tieteellinen uudelleenkartoittaminen

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA

Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 404 der Beilagen XXII. GP - Beschluss NR - Anhänge Finnisch (Normativer Teil) 1 von 89 LIITE A Sopimuksen 3 kohdassa tarkoitettu luettelo I OSA 16 PÄIVÄNÄ HUHTIKUUTA 2003 HYVÄKSYTYLLÄ LIITTYMISASIAKIRJALLA

Lisätiedot

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy SATAKUNNAN MATKAILUN TUOREIMMAT KEHITYSTRENDIT 22.9.21 21 Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy lähdeaineistona Tilastokeskuksen majoitustilastot

Lisätiedot

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1)

Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1 SSHS:n esitelmäsarja Sotamuseo 25.helmikuuta 2015 Eversti evp Ari Rautala Taistelut Laatokan pohjoispuolella (dia 1) 1. Vihollisuudet talvisodan alussa (dia 2) Kuva 1. Neuvostojoukot marraskuussa 1939.

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.

Lisätiedot

Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa / Turun Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 / Pirkko Kanervo

Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa / Turun Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 / Pirkko Kanervo 1 Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa / Turun Siirtolaisuusinstituutti 21.4.2016 / Pirkko Kanervo Selitystä sille, miksi menetimme Karjalan ja miksi karjalaiset kaksi kertaa joutuivat henkensä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2011 (Suomen säädöskokoelman n:o 1198/2011) Tasavallan presidentin asetus Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135

1 Matkailutilasto huhtikuu 2016 Kaakko 135 1 Yöpymiset vähenivät 24,4 prosenttia Kotka-Haminan seudulla Huhtikuussa 2016 Kotka-Haminan seudulla yövyttiin 8 600 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 200 yötä ja ulkomaalaiset 1 400 yötä (venäläiset

Lisätiedot

KENRAALI. Hanki 18 vahvistusjoukkoa tällä vuorolla Pelaa, kun VAHVISTUSJOUKOT ON HANKITTU Hasbro

KENRAALI. Hanki 18 vahvistusjoukkoa tällä vuorolla Pelaa, kun VAHVISTUSJOUKOT ON HANKITTU Hasbro KENRAALI Hanki 18 vahvistusjoukkoa tällä vuorolla, kun VAHVISTUSJOUKOT ON HANKITTU 110414538109 14538c09_Mission.inds 2-3 16/9/04, 9:04:10 Valloita yksi alue jokaisesta viidestä maanosasta KENRAALI 14538c09_Mission.inds

Lisätiedot

VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T

VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T 58 VENÄJÄN MAAVOIMIEN OPERAATIOTAIDON KEmTYSNÄKYMÄ T Y1eisesikuntamajuri Harri Ohra-aho 1. JOHDANTO 1.1 Lähtöasetelma Venäjän sotilaallinen johto on viime aikoina joutunut tekemään asevoimia ja sotataitoa

Lisätiedot

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1

14098/15 team/rir/akv 1 DG C 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 17. marraskuuta 2015 (OR. fr) 14098/15 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 17. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Valtuuskunnat

Lisätiedot

Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina

Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina Pekka Visuri Juhlapuhe 4.6.2016 (YTE) Mannerheim ja Paasikivi linjanrakentajina Suomen marsalkka Mannerheimin syntymäpäivänä on aihetta käsitellä hänen toimintaansa ylipäällikkönä ja valtiollisena johtajana.

Lisätiedot

MUISTIO RANSKALAIS-BRITTILÄISTEN JOUKKOJEN OSALLISTUMISESTA OPERAATIOIHIN SUOMESSA

MUISTIO RANSKALAIS-BRITTILÄISTEN JOUKKOJEN OSALLISTUMISESTA OPERAATIOIHIN SUOMESSA 10.3.1940 MUISTIO RANSKALAIS-BRITTILÄISTEN JOUKKOJEN OSALLISTUMISESTA OPERAATIOIHIN SUOMESSA SUOMEN ja SNTL:n välisten sotatoimien alusta lähtien (30. marraskuuta 1939) Ranskan ja Britannian hallitukset

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA

ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Alkuperäisestä sotapäiväkirjasta luettavaan muotoon muokannut Matti Halonen 2013 1/5 ERILLINEN PATALJOONA 12 SOTAPÄIVÄKIRJA KUHMON RINTAMALTA Tammikuussa

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 85 93 SISÄLLYS N:o Sivu 85 Laki Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta

Lisätiedot

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Ilmavoimat iskee Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Joroisten lentokenttä 3./LeLv 26:n Fiat-ohjaajia: kers I. Pöysti, ylik O. Paronen, vääp V.

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n

Lisätiedot

Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit

Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit Ilmavoimien Mannerheim-ristin ritarit Vuonna 1940 perustettu Mannerheim-risti on arvostetuin suomalainen sotilasansioista myönnetty kunniamerkki. Mannerheim-ristin ritareiksi nimitettiin jatkosodan aikana

Lisätiedot

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Näytös 1: Eurooppa, 1945 1. Luen näytelmän ensimmäinen sivu. Korostetut sanat kuvaavat Euroopan tilaa toisen maailmansodan

Lisätiedot

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet

Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet Valtakunnan rajojen valvojat Suomen ilmavalvonnan ensivuodet 1930 1942 Kapteeni, ST Jussi Pajunen 20.4.2017 1 Ilmauhka ilmavalvonnan kehittämisen peruskivi 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi.

LEHDISTÖTIEDOTE Kesäkuu 2018 EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa menettävät vuosittain 60 miljardia euroa väärennösten vuoksi. Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) uusi tutkimus osoittaa, että EU:n 13 keskeistä elinkeinoalaa

Lisätiedot

15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE)

15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) COLAC 144 WTO 329 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Kolmas lisäpöytäkirja Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016

Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Suomalaisten sodan ajan kartoituksista Esitelmä SKS:n vuosikokouksessa 30.3.2016 Erkki-Sakari Harju Kartastotilanne ennen talvisotaa Kelvollista kartta-aineistoa oli vain Kaakkois Suomesta, topografiset

Lisätiedot

VENÄJÄN POHJOINEN SOTILASPIIRI; PUOLUSTUSVYÖHYKE JA HYÖKKÄYKSEN LÄHTÖALUE

VENÄJÄN POHJOINEN SOTILASPIIRI; PUOLUSTUSVYÖHYKE JA HYÖKKÄYKSEN LÄHTÖALUE 9 VENÄJÄN POHJOINEN SOTILASPIIRI; PUOLUSTUSVYÖHYKE JA HYÖKKÄYKSEN LÄHTÖALUE Eversti Erkki Nordbergin juhlaesitelmä 'Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosikokouksessa 10.3.1997. Kunnioitetut kuulijat. Venäjä

Lisätiedot

Merimiinoitteet Suomen vesillä talvisodassa ja Suomenlahdella vuonna 1941.

Merimiinoitteet Suomen vesillä talvisodassa ja Suomenlahdella vuonna 1941. 120 Merimiinoitteet Suomen vesillä talvisodassa ja Suomenlahdella vuonna 1941. Yleisesikuntakommodori Erik Wihtol 1. AIKA TALVISODAN PÄÄTTYMISEEN. 1.1. Geostrateginen kehitys Itämerellä vuosina 1914-1939.

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia

Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman. Kasvua vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 22 miljoonaa euroa. Tax free myynti kasvoi 12 prosenttia HELSINGIN MATKAILUTILASTOT LOKAKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät hieman Lokakuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 298 000 yöpymistä, joista suomalaisille 159 000 ja ulkomaalaisille 138 000 yötä.

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta 2019 Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet SA-kuva Hannu Liimatta Itsenäisyyden uhkana Venäjä/Neuvostoliitto Ei kuitenkaan

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat

Työvoima Palvelussuhdelajeittain %-jakautumat Hallinto 2510 Hyvinvointitoimiala tammikuu 134,9 121,3-13,6 82,8 84,4 3,2 5,4 11,8 7,3 2,3 2,9 3,9 5,8 55,6 38,6 123,1 107,6 91,3 % 88,7 % helmikuu 133,9 118,8-15,1 82,3 83,4 3,9 5,5 11,1 7,6 2,6 3,6 8,1

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit

Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Ilmavoimien 1950-luvun lentokonetyypit Valmet Tuuli II Valmet Tuuli II oli kotimainen kaksipaikkainen koulukone. Sen suunnittelu alkoi jo 1941 ja eri vaiheiden jälkeen esitettiin vaatimus rinnakkaisista

Lisätiedot

Helsinki ADD:n strategisena kohteena helmikuussa 1944

Helsinki ADD:n strategisena kohteena helmikuussa 1944 Helsinki ADD:n strategisena kohteena helmikuussa 1944 Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen Ilmailumuseoyhdistyksen kunniajäsen Venäjän kaukotoimintailmavoimat

Lisätiedot

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013

Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa. Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Natsi-Saksa ja 2. maailmansota lukujen valossa Thomas Widmaier Historiakerhon kokous 10.6.2013 Ennen 2. maailmansotaa 1939 Saksan valtion menot olivat 30 miljardia Reichsmarkia mutta tulot 15 miljardia

Lisätiedot

Matkailun kehitys

Matkailun kehitys Matkailun kehitys 2015 3.3.2015 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Venäjä romahti Kiinasta kasvua yli 40 prosenttia Suomessa kirjattiin 5 504 000 ulkomaista yöpymistä vuonna 2015.

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta 17.8.2007 17.08.09 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic Frontier Finland

Lisätiedot

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Indikaattoritietoja halutaan paljon mutta käytetään vähemmän

Lisätiedot

SOTAANSYYLLISEMME SÄÄTYTALOSSA

SOTAANSYYLLISEMME SÄÄTYTALOSSA TOIVO T. KAILA SOTAANSYYLLISEMME SÄÄTYTALOSSA PORVOO * HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖN KIRJAPAINOSSA PORVOOSSA 1946 SYYTEKOHDAT 4 7: RAUHAN ESTÄMINEN. Syytekohdissa

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0041 (NLE) 6962/16 ADD 1 COEST 62 ELARG 18 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 18. helmikuuta 2016 Vastaanottaja:

Lisätiedot

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789 Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset

Lisätiedot

Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus

Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen

Lisätiedot

Militarisoituminen ja megatrendit. Olli-Petteri Pitkänen

Militarisoituminen ja megatrendit. Olli-Petteri Pitkänen Militarisoituminen ja megatrendit Olli-Petteri Pitkänen Johdantoa Fysiikan militarisoituminen Fysiikan tutkimuksen rahoituksen muuttumista sotilaspainotteiseksi Yhdysvalloissa. Lisäksi käsitellään myös

Lisätiedot