Verkko-oppimisympäristöjen ja -opetusmateriaalin hyödyntäminen opetuksessa

Transkriptio

1 Kysely peruskoulun ja lukion opettajille: Verkko-oppimisympäristöjen ja -opetusmateriaalin hyödyntäminen opetuksessa Kulttuuriympäristö verkossa -hanke 5/2010 Projektisuunnittelija Mari Immonen

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Kyselytutkimuksen taustaa Johdanto Kyselyn tavoitteet Kyselyn toteutus Vastaajien taustatiedot Paikkakunta Sukupuoli ja ikä Opetettava luokka-aste Internetin ja verkkomateriaalin käyttö opetuksessa Verkkomateriaalin opetuskäyttö Internetin ja verkko-opetusmateriaalin hyödyt opetuksessa Internetin ja verkko-opetusmateriaalin haasteet opetuksessa Tämänhetkinen käyttöaste kouluissa Kehittämistarpeet Kehittämistoimenpiteet Opettajien koulutus Yhteenveto Kyselyn tulokset Toimenpide-ehdotuksia...15 LIITTEET Liite 1 Sähköinen kyselylomake Liite 2 Yhteenveto vastauksista 2

3 1 Kyselytutkimuksen taustaa 1.1 Johdanto Keski-Savon alueella käynnistyi syyskuussa 2009 opetushallituksen rahoittama Kulttuuriympäristö verkossa -hanke, jonka tavoitteena on luoda koulujen käyttöön monipuolinen ja innostava verkko-oppimisympäristö. Oppimisympäristö muodostuu kuntien rakennusperintöä ja kulttuuriympäristöä esittelevistä verkkonäyttelyistä sekä niiden yhteyteen liitettävästä opetusmateriaalista. Lisätietoa Kulttuuriympäristö verkossa -hankkeesta osoitteessa: Varkauden museot ja kuntien kulttuuritoimet vastaavat oppimisympäristön sisällöntuotannosta (historia-asiantuntemus) ja opettajat opetusmateriaalin suunnittelusta. 1.2 Kyselyn tavoitteet Tämä kysely toteutettiin osana Kulttuuriympäristö verkossa -hanketta. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa ominaisuuksia, joita vaaditaan toimivalta verkko-oppimisympäristöltä. Opettajille suunnatun kyselyn ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, minkälainen verkkoopetusmateriaali palvelisi parhaiten opetuskäyttöä. Kyselyn avulla pyrittiin myös kartoittamaan mahdolliset haasteet liittyen verkko-opetusmateriaalin ja Internetin käyttöön alueen kouluissa sekä selvitettiin opettajien tämänhetkistä verkko-opetusmateriaalien ja - oppimisympäristöjen käyttöastetta. Kyselyn avulla kerättiin tietoa opettajien koulutustarpeista, jotta Kulttuuriympäristö verkossa -hankkeen myötä järjestettävä verkko-oppimisympäristöihin liittyvä koulutus hyödyttäisi mahdollisimman hyvin koulutukseen osallistuvia opettajia. Tavoitteena oli saada vastauksia jokaisesta hankkeessa mukana olevasta kunnasta, joita olivat Heinävesi, Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki ja Varkaus. 1.3 Kyselyn toteutus Tiedonkeruu tapahtui sähköisenä kyselytutkimuksena. Sähköisestä kyselylomakkeesta lähetettiin tieto kuntien peruskoulujen ja lukioiden rehtoreille, joita pyydettiin välittämään tietoa edelleen koulunsa opetushenkilökunnalleen. Kyselylomakkeesta tiedotettiin sähköpostitse ja kyselylomake julkaistiin Kulttuuriympäristö verkossa -hankkeen verkkosivuilla. Kyselyyn kerättiin vastauksia välisenä aikana. 3

4 Kyselyyn vastasi 58 opettajaa Heinävedeltä, Joroisista, Leppävirralta, Pieksämäeltä ja Varkaudesta. Osassa kunnissa oli opettajien osallistuminen kyselyyn (otanta) vähäistä, joten kyselyn tuloksiin tulee näissä tapauksissa suhtautua enemmän suuntaa-antavana informaationa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään Kulttuuriympäristö verkossa -hankkeen myötä toteutettavan opetusmateriaalin suunnittelussa ja toteutuksessa sekä koulutuksen järjestämisessä. Kyselyn tuloksia voidaan myös hyödyntää kuntien sivistys- ja koulutoimien toiminnan kehittämistyössä laajemminkin. 4

5 2 Vastaajien taustatiedot 2.1 Paikkakunta Kyselyyn osallistui opettajia jokaisesta Kulttuuriympäristö verkossa -hankkeeseen osallistuvasta kunnasta. Eniten vastauksia saatiin Pieksämäen kaupungin opettajilta (55 % kaikista vastauksista). Seuraavaksi eniten vastauksia saapui Varkauden opettajilta (17 %). Jonkin verran vastauksia saatiin myös Heinävedeltä (12 %), Joroisista (9 %) ja Leppävirralta (7 %). Heinävesi (7) Joroinen (5) Leppävirta (4) Pieksämäki (32) Varkaus (10) Kaavio 1. Kunta/kaupunki, jossa kyselyyn vastannut työskentelee (suluissa vastanneiden lukumäärä). 2.2 Sukupuoli ja ikä Paikkakunnan lisäksi vastaajien taustatietoja kartoittaessa tiedusteltiin myös vastanneiden sukupuolta ja ikää. Kyselyyn vastanneista enemmistö oli naisopettajia (71 %) ja eniten vastauksia saatiin vuotiailta opettajilta (49 %:a kaikista vastanneista). Kyselyyn vastanneista 74 %:a ilmoitti ikänsä. Alle 30 (3) (8) (21) Yli 50 (11) Kaavio 2. Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma (suluissa vastaajien lukumäärä). 2.3 Opetettava luokka-aste Kyselyyn osallistui opettajia kaikilta luokka-asteilta. Alakoulujen opettajien osuus vastanneista oli 39 %:a ja yläkoulun opettajien 40 %:a. Lukion opettajia vastanneista oli 19 %:a. Yksi kyselyyn vastanneista opettajista edusti esiopetusta. 5

6 Esiopetus 1-2 lk. 3-4 lk. 5-6 lk. 7-9 lk. Lukio Kaavio 3. Luokka-aste, jolla vastaaja työskentelee. 6

7 3 Internetin ja verkkomateriaalin käyttö opetuksessa 3.1 Verkkomateriaalin opetuskäyttö Kyselyn avulla selvitettiin minkälaista verkko-aineistoa ja verkkosivustoja opettajat hyödynsivät opetuksessaan. Opettajilla oli mahdollisuus valita jo valmiista vastausvaihtoehdoista sekä halutessaan lisätä oma vapaavalintainen vastausvaihtoehtonsa. Alla olevia verkkosivuja ja -palveluja oli hyödynnetty opetuksessa seuraavasti [%-osuus kaikista vastaajista]: erilaiset hakukoneet (esimerkiksi Google) [91 %] opetuskäyttöön kehitettyjä verkko-opetusmateriaaleja (esimerkiksi WSOY:n Opit-palvelu) [74 %] julkisen organisaation tai yrityksen verkkosivut (esimerkiksi yle.fi -sivustot) [71 %] verkkoaineistoa ja tietokantoja, joita ei suoranaisesti ole tarkoitettu opetusmateriaaliksi (esimerkiksi Kansalliskirjaston Historiallinen Sanomalehtikirjasto, jonka aineistoon voi tutustua netin kautta) [38 %] verkkosanakirjat [38 %] museoiden ym. kulttuurilaitosten verkkonäyttelyt [29%] muita. Mitä? (vapaa tekstikenttä) [28 %] sosiaalinen media (esimerkiksi keskustelupalstat, Facebook) [10 %] Vastausten perusteella enemmistö (91 %:a) opettajista hyödynsi erilaisia hakupalveluja opetustyössään. Enemmistö vastaajista (yli 70 %:a) käytti työssään myös erityisesti opetuskäyttöön kehitettyjä verkko-opetusmateriaaleja sekä julkisten organisaatioiden verkkosivuja. Sosiaalisen media käyttö opetuksessa oli puolestaan melko vähäistä, sillä vain 10 prosenttia vastaajista mainitsi hyödyntävänsä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Osa vastaajista mainitsi nimeltä joitakin verkkosivuja, joita käyttävät opetuksessaan. Tällaisiksi verkkosivuiksi ja -palveluiksi mainittiin mm. Nuori Suomi-, Perunakellari-, ja Iso-verstassivustot, KiVa Koulu -hankkeen verkkosivut sekä Pedanet -oppimisympäristö. Opetuksessa oli hyödynnetty myös sanomalehtien verkkoversioita, wikipediaa, piirros- ja animaatioohjelmia, Koulu-TV:n ohjelmia, yliopistojen kotisivuja, ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuja sekä erilaisia karttapalveluja (kuten Google Earth ja Kansalaisen karttapaikka). Opettajat kertoivat käyttäneensä myös itse tekemäänsä opetusmateriaalia. 3.2 Internetin ja verkko-opetusmateriaalin hyödyt opetuksessa Internetin ja verkko-opetusmateriaalin hyötyjä kartoitettiin kyselyssä avoimella kysymyksellä: Mitkä ovat Internetin ja erilaisten verkkomateriaalien hyödyt opetusvälineenä? (ks. liite 1) Kyselyyn vastanneista 88 %:a vastasi tähän kysymykseen. Useassa vastauksessa Internetin ja verkko-opetusmateriaalin hyödyiksi opetuksessa mainittiin erityisesti nopeus, helppous ja saavutettavuus. Myös Internetistä löytyvän tiedon ja materiaalin laajuutta, monipuolisuutta ja ajankohtaisuutta nousivat esille useissa vastauksissa. 7

8 Ajankohtaisuus, useimmat nuoret osaavat käyttää, materiaaliin pääsee käsiksi mistä vain, jos on tietokone käytössä. - Lukion opettaja Vastauksissa tuotiin esille myös verkkomateriaalin nykyaikaisuus sekä Internetin opetuskäytön oppilaita motivoivat ominaisuudet. Verkkomateriaalien ja Internetin käyttöä pidettiin tärkeänä, koska sen katsottiin olevan oppilaille mieluinen ja tuttu työskentelytapa. tuoreus, erilaisuus ja innostavuus luokkaopetuksen lisänä Alakoulun opettaja, 5-6 lk. [ ]motivoiva vaikutus oppilaisiin, havaintomateriaalia nykyaikaisessa muodossa. Lukion opettaja Tieto on yleensä ajanmukaista ja löytyy nopeasti. Oppilaat osaavat ja haluavat käyttää Internet-materiaalia. Yläkoulun opettaja ajankohtaisuus, monipuolisuus, löytää lisätietoa aiheesesta nopeasti, kuvan ja äänen yhdistelmä Lukion opettaja Verkosta löytyvän opetusmateriaalin hyötyinä pidettiin erityisesti sen havainnollisuutta ja visuaalisuutta. Verkko-opetusmateriaalin koettiin myös tuovan vaihtelua opiskeluun ja se koettiin useassa kommentissa innostavaksi. [ ]aktivoi jokaista, innostaa yleensä kaikkia. - Alakoulun opettaja, 1-2 lk. Osa vastaajista koki Internetin ja verkko-opetusmateriaalin käytön opetuksessa tuovan eräänlaisen lisäulottuvuuden oppimiseen. Materiaali löytyy helposti ja esim. videomateriaalia helppo esittää dataprojektorin avulla, oppilaat voivat käyttää kotonaankin, kannettavian kanssa luokassa oppilaat voivat käyttää eril. opetusohjelmia tai lähdeaineistona. Alakoulun opettaja, 5-6 lk. Havainnollistaa, innostaa. Voi näyttää sellaista, mikä luokkahuoneessa ei ole mahdollista. - Alakoulun opettaja, 5-6 lk. Ideapankki Yläkoulun opettaja Osassa vastauksissa nousivat esille myös verkko-oppimisen yhteisöllisyys ja avoimuus. Osa kyselyyn vastanneista katsoi verkkomateriaalin käytön helpottavan opetuksen eriyttämistä. Kukin voi edetä omaan tahtiin. Tehtävät ovat aina tallessa ja niihin on helppo palata uudestaan. Alakoulun opettaja, 1-2 lk. oppilas voi edetä taitojensa mukaisesti, palaute on välitöntä Alakoulun opettaja 8

9 3.3 Internetin ja verkko-opetusmateriaalin haasteet opetuksessa Internetin ja verkko-opetusmateriaalin haasteita kartoitettiin kyselyssä avoimella kysymyksellä: Mitkä ovat Internetin ja erilaisten verkkomateriaalien haasteet opetusvälineenä? (ks. liite 1) Kyselyyn vastanneista 83 %:a vastasi tähän kysymykseen. Internetin ja verkkomateriaaliin käyttöön liittyvistä haasteista opettajien vastauksissa nousivat erityisen vahvasti esille tiedon luotettavuuteen sekä tietoteknisiin ongelmiin tai tietokoneiden ja laitteiden saavutettavuuteen liittyvät seikat. Vastauksissa nousi hyvin selvästi esille lähdekritiikin merkitys verkkomateriaalia käytettäessä. Valtavan tietomäärän keskellä koettiin ongelmalliseksi opetusmateriaalin ja tiedon todenperäisyyden sekä luotettavuuden varmistaminen. [ ] Kaikki verkkomateriaalit eivät ole taattua laatua, ts. tiedon oikeellisuus ei välttämättä taata suoraan, vaan opettajan on itse perehdyttävä aineistoon etukäteen --- vie aikaa! Alakoulun opettaja, 1-2 lk. Tiedon luotettavuus, puuttuu keskitetty hallinta eli asioita löytyy eri sivustoilta ja pitää olla harrastuneisuutta, jotta materiaali löytyy. Alakoulun opettaja, 5-6 lk. Internetin ja verkkomateriaalin opetuskäytössä oleellisena pidettiin tärkeänä niin opettajien kuin myös oppilaiden medialukutaitoja ja lähdekriittisyyttä. oppilaat eivät ota tosissaan tai uskovat kaiken mitä on Wikipediassa. Yläkoulun opettaja Internetin ja verkko-opetusmateriaalin käyttöön liittyvänä haasteena mainittiin useassa vastauksessa myös tietotekniset ongelmat sekä käytettävissä olevien tietokoneiden rajallinen määrä. kaikissa luokissa ei ole vielä tietokoneita, dokumenttikameraa tms. tarvittavia välineitä. Tietokoneluokkiin ei pääse luokkien kanssa, koska tietokoneluokat ovat kovassa käytössä. Yläkoulun opettaja Osa vastaajista koki verkkomateriaalin käytön ongelmalliseksi erityisesti verkkoyhteyksien toimivuuden näkökulmasta. Yhteyksien saaminen ei aina onnistu, jolloin opetussuunnitelmaan on tehtävä pikainen muutos, joskus vaikeuksia löytää oikeat sivut, tietokoneiden toiminta epävarmaa ja hidasta. Alakoulun opettaja, 1-2 lk. Osassa vastauksia nostettiin esille verkkomateriaalin toimivuuden epävarmuus opetustilanteessa, jolloin ei ole aikaa esimerkiksi ryhtyä lataamaan tarvittavia lisäosia. Yhtenä merkittävänä haasteena on, että verkossa olevat materiaalit eivät välttämättä toimi, jos tietokoneessa ei ole oikeanlaisia sovelluksia tai lisäosia käytettävissä (esim. Flash, Java jne.) Alakoulun opettaja, 1-2 lk. Teknisten ongelmien ja tiedon luotettavuuden lisäksi tuotiin joissakin vastauksissa esille Internetin ja verkkomateriaalin erityisluonne (esim. oppilaat käytettävät paljon vapaa-ajallaan) ja sen aikaan saamat haasteet oppimisen näkökulmasta: Haasteena on myös verkon viihdekäytön ja sosiaalisen käytön ajaminen tiedon saamisen ja oppimisen ohi" Yläkoulun opettaja 9

10 Lisäksi opettajalle on haaste opettaa ja valvoa oppilaiden netin käyttöä oppituntien aikana. - Yläkoulun opettaja 3.4 Tämänhetkinen käyttöaste kouluissa Kyselyn avulla kerättiin tietoa opettajien nykyisestä verkkomateriaalin ja verkkooppimisympäristöjen käyttöasteesta sekä kartoitettiin ne oppiaineet, joissa opettajat tällä hetkellä hyödyntävät verkko-opetusmateriaalia. 5. Kuinka usein käytät Internetiä valmistellessasi oppitunteja? 35% Päivittäin 43% Viikoittain 12% Kuukausittain 7% Harvemmin 3% En koskaan Taulukko 1. Internetin käyttöaste oppituntien valmistelussa. Enemmistö vastaajista (78 %) käytti päivittäin tai viikoittain Internetiä oppitunteja suunnitellessaan. Ainoastaan 3 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei käytä koskaan Internetiä oppituntien suunnittelussa. 6. Kuinka usein käytät Internetiä oppitunnilla yhdessä oppilaiden kanssa? 21% Päivittäin 36% Viikoittain 21% Kuukausittain 19% Harvemmin 3% En koskaan Taulukko 2. Internetin käyttöaste oppituntien aikana. Oppilaiden kanssa oppitunneilla vastaajat käyttivät Internetiä hieman vähemmän kuin oppituntien suunnittelutyössä. Tästä huolimatta yli puolet vastaajista (57 %) ilmoittivat käyttävänsä Internetiä oppitunneillaan joko päivittäin tai viikoittain. Opettajia, jotka eivät käytä Internetiä lainkaan oppitunneillansa, oli vastaajista vain 3 prosenttia. Kyselyyn vastanneista 90 prosenttia vastasi kysymykseen, jossa tiedusteltiin missä kouluaineissa opettajat hyödynsivät verkkosivuja ja -palveluja. Enemmistö vastaajista (67 %) hyödynsi verkkomateriaalia useammassa kuin yhdessä oppiaineessa. Kyselyn tuloksiin luonnollisesti vaikutti luokanopettajien ja aineenopettajien opetustyön luonteen erilaisuus. Tästä syystä kyselyn tuloksia tulee tarkastella luokka-astekohtaisesti, eikä ala- ja yläkoulu sekä lukioiden kyselytulosten välille voida tehdä suoraa vertailua. Kyselyyn saatujen vastausten perusteella voidaan kuitenkin kartoittaa eri luokka-asteiden oppiaineet, joissa opettajat eniten hyödyntävät verkkomateriaalia ja verkko- 10

11 oppimisympäristöjä. Alakoulun puolella verkkomateriaalia hyödynnettiin selvästi muita oppiaineita enemmän äidinkielen, matematiikan sekä ympäristö- ja luonnontiedon opetuksessa. Oppiaineet, joissa alakoulun opettajat hyödyntävät verkkomateriaalia: Äidinkieli 16 Matematiikka 13 Ympäristö- ja luonnontieto 13 Historia 6 Kuvataide 6 Uskonto 4 Biologia 4 Fysiikka 4 Englanti 4 Maantieto 3 Kemia 3 Käsityö/ Tekninen työ 2 Liikunta 2 Musiikki 1 Tieto- ja viestintätekniikka 1 Taulukko 3. Oppiaineet, joissa kyselyyn osallistuneet alakoulun opettajat useimmiten käyttivät verkkomateriaalia. Yläkouluissa ja lukiossa työskentelevien vastauksiin luonnollisesti vaikutti vastaajan oma opetettava oppiaine, joten tältä osin ei kyselyn vastauksista voida tehdä sen suurempia yleistyksiä. Yläkoulun opettajien vastauksien perusteella verkkomateriaalia käytettiin eniten oppilaan ohjauksessa. Seuraavaksi eniten kerrottiin verkkomateriaalia hyödynnetyn äidinkielen, historian, kuvataiteen ja terveystiedon opetuksessa. Lukion opettajien vastauksien perusteella verkkomateriaalia hyödynnettiin erityisesti äidinkielen ja matematiikan opetuksessa sekä opinto-ohjauksessa. Oppiaineet, joissa yläkoulun opettajat hyödyntävät verkkomateriaalia: Oppilaan ohjaus 4 Äidinkieli 3 Historia 3 Kuvataide 3 Terveystieto 3 Biologia 2 Maantieto 2 Käsityö/ Tekninen työ 2 Musiikki 2 Ruotsi 2 Englanti 1 Matematiikka 1 Kotitalous 1 Taulukko 4. Oppiaineet, joissa kyselyyn osallistuneet yläkoulun opettajat useimmiten käyttivät verkkomateriaalia. 11

12 Oppiaineet, joissa lukion opettajat hyödyntävät verkkomateriaalia: Äidinkieli 3 Matematiikka 3 Opinto-ohjaus 2 Historia ja yhteiskuntaoppi 1 Uskonto 1 Englanti 1 Fysiikka 1 Kemia 1 Kuvataide 1 Terveystieto 1 Taulukko 5. Oppiaineet, joissa kyselyyn osallistuneet lukion opettajat useimmiten käyttivät verkkomateriaalia. 12

13 4 Kehittämistarpeet 4.1 Kehittämistoimenpiteet Kyselyssä pyrittiin kartoittamaan asioita, jotka opettajat kokivat vaikeuttavan eniten tietotekniikan ja verkko-oppimisympäristöjen käyttöä opetuksessa. Kyselyyn vastanneiden opettajien oli mahdollista valita jo valmiiksi annetuista vaihtoehdoista tai/sekä lisätä oma vastausehtonsa. 7. Mihin asioihin olisi mielestäsi kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta tietotekniikkaa ja verkkooppimisympäristöjä voitaisiin hyödyntää aiempaa kokonaisvaltaisemmin opetuksessa? Voit valita yhden tai useamman vaihtoehdon. 84% tietokoneiden ja muiden laitteiden saavutettavuus/määrä 57% opettajilla ei riittävää tietoa saatavilla olevasta verkko-opetusmateriaalista 55% verkko-opetusmateriaalin vaihteleva laatu 33% opettajilla ei riittävää tietoteknistä osaamista 19% verkko-opetusmateriaali ei palvele opetussuunnitelmaa 14% oppilailla ei riittävää tietoteknistä osaamista 9% muu vaihtoehto. Mikä? Taulukko 5. Tietotekniikan ja verkko-oppimisympäristöjen hyödyntämiseen vaikuttavat tekijät. Suurimmaksi esteeksi tietotekniikan ja verkko-oppimisympäristöjen käytölle koettiin tietokoneiden ja muiden laitteiston saavutettavuus. Myös verkkoyhteyksien hitaus ja tietokoneiden ja muun teknisen laitteiston huono kunto koettiin ongelmalliseksi. Teknisten ongelmien lisäksi vastauksissa tuotiin esille verkkomateriaalin sisällölliseen puoleen liittyvät haasteet. Useat vastaajat kokivat, ettei verkko-opetusmateriaaleista ole saatavilla tarpeeksi tietoa. Verkko-opetusmateriaalin runsauden vuoksi, osassa vastauksia koettiin, että materiaalin etsimiseen kuluu liikaa aikaa: Kun saisi kaiken yhteen kasaan. On niin monta eri formaattia ja ympäristöä missä tietoa on. Joku koottu portaali, jonne opettajat voisivat kerätä materiaalia. Mahdollisia kehittämistoimenpiteitä, joilla voitaisiin lisätä tietotekniikan ja verkkooppimisympäristöjen käyttöä kouluissa: - Laitteisto Riittävästi tietokoneluokkia, tietokoneita, dataprojektoreita ym. laitteistoa opettajien käyttöön. - Tekninen osaaminen Täydennyskoulutusta opettajille. - Verkkomateriaalin kokoaminen yhteen, helposti saatavilla olevaan muotoon Verkkopalvelu, jonka alle kootaan tietoa opetuskäyttöön soveltuvasta verkkomateriaalista. - Vertaistuki Tietoteknisesti taitavat opettajat tukiopettajina muille. - Verkkomateriaalin toteuttaminen yhteistyössä eri toimijoiden kesken Esimerkiksi museo toimii sisällöntuottajana ja opettajat opetusmateriaalin suunnittelijana. - Verkko-oppimisympäristöjen monipuolinen kehittäminen Verkkomateriaalin käyttö opetuksessa ei tarkoita vain atk-luokassa istumista, toiminnallisuuden lisääminen verkko-oppimisympäristöön. - Kannustetaan innovatiivisuuteen ja erityyppisten verkkomateriaalien käyttöön opetuksessa Verkko-oppimisympäristöjen monipuoliset käyttömahdollisuudet. 13

14 4.2 Opettajien koulutus Kyselyn avulla kartoitettiin myös opettajien koulutustoiveita, jotta Kulttuuriympäristö verkossa -hankkeen myötä toteutettava koulutus palvelisi mahdollisimman hyvin alueen opettajia. Kyselyyn vastanneiden oli mahdollista valita jo valmiiksi annetuista vastausvaihtoehdoista tai ehdottaa omaa vaihtoehtoansa koulutuksen sisällön suhteen. 8. Minkälaista koulutusta toivoisit järjestettävän liittyen verkko-opetusmateriaalien käyttöön? 62% verkko-opetusmateriaaleja ja -oppimisympäristöjä esittelevä kurssi 48% pedagoginen kurssi tietotekniikan käytöstä opetuksessa 36% tietoteknisiä taitoja edistävä kurssi 10% muu koulutus/kurssi. Mikä? Taulukko 6. Kyselyyn vastanneiden opettajien koulutustoiveet. Enemmistö vastaajista (62 %) toivoi verkko-opetusmateriaaleja ja -oppimisympäristöjä esittelevää kurssia. Myös pedagogista kurssia tietotekniikan hyödyntämisestä opetuksessa katsoi tarpeelliseksi lähes puolet vastaajista. Tietoteknisiä taitoja edistävän kurssin katsoi tarpeelliseksi noin kolmasosa vastaajista. 14

15 5 Yhteenveto 5.1 Kyselyn tulokset Suurin osa kyselyyn vastanneista opettajista hyödynsi Internetiä usein (päivittäin tai viikoittain) joko oppitunteja suunnitellessaan tai itse opetustilanteessa. Kyselyyn osallistuneista jopa 78 prosenttia käytti päivittäin tai viikoittain Internetiä oppituntiensa valmisteluun. Oppilaiden kanssa oppitunnilla Internetiä hyödynsi päivittäin tai viikoittain yli puolet vastaajista (57 %). Ainoastaan 3 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti, ettei käytä opetuksen suunnittelussa tai opettamisessa Internetiä lainkaan. Kyselyn perusteella voidaan tulla siihen lopputulokseen, että Internet toimii olennaisena tiedonhankinta ja opetusvälineenä opettajille. Tästä syystä on tärkeää kiinnittää huomiota verkko-oppimisympäristöjen kehittämiseen sekä taata opettajille tarvittavat resurssit verkko-opetusmateriaalin mahdollisimman tehokkaalle käytölle. Näihin tarvittaviin resursseihin lukeutuvat mm. toimiva tietotekninen laitteisto, opettajien täydennyskoulutusmahdollisuudet sekä laadukas verkko-opetusmateriaali. Kyselyn perusteella opetuksessa käytettiin eniten erilaisia Internetistä löytyviä hakukoneita (esimerkiksi Google). Useissa vastauksissa mainittiin opetuksessa käytetyn myös erityisesti opetuskäyttöön tarkoitettua verkko-opetusmateriaalia (esimerkiksi Opit-palvelu) sekä julkisten organisaatioiden ja yritysten verkkosivuja. Sosiaalisen median käyttö opetuksessa oli melko vähäistä, sillä vain 10 prosenttia vastaajista mainitsi hyödyntävänsä sosiaalista mediaa opetuksessaan. Internetin ja verkko-opetusmateriaalin hyödyllisinä ominaisuuksina pidettiin erityisesti sen nopeutta, helppoutta ja ajankohtaisuutta. Myös verkkomateriaalin monipuolisuus, havainnollisuus ja visuaalisuus nostettiin esille positiivisina piirteinä. Verkkomateriaalin käyttö opetuksessa koettiin myös oppilaita innostavana sekä motivoivana ja sen katsottiin tuovan lisäarvoa ja vaihtelevuutta opetukseen. Yhtenä tärkeänä ominaisuutena tuotiin esille myös verkkomateriaalin mahdollisuudet opetuksen eriyttämisessä, jokaisen oppilaan voidessa edetä omaa tahtiaan. Internetin ja verkko-opetusmateriaalin opetuskäytön suurimmiksi haasteiksi mainittiin käytettävissä olevan laitteiston riittämättömyys (tietokoneiden vähyys, huono kunto jne.). Myös Internetin tarjoama tietotulva koettiin haastavaksi. Verkko-opetusmateriaalin laatu vaihtelee useasti ja vaatii lähdekriittisyyttä niin opettajilta kuin oppilailtakin. Useassa vastauksessa tuotiin esille miten aikaa kuluu materiaalin ennalta läpikäymiseen sekä varasuunnitelman laatimiseen oppitunnille, esimerkiksi Internet-yhteyksien tai erilaisten ohjelmien aiheuttaessa ongelmia. 5.2 Toimenpide-ehdotuksia 1) Kunnat tarjoavat opettajien käyttöön riittävän määrän tietokoneita: Varmistetaan, että opettajilla on käytössään riittävä määrä tietokoneluokkia, tietokoneita, dataprojektoreita ym. laitteistoa. Jotta opettajat voivat hyödyntää verkkomateriaalia ja verkko-oppimisympäristöjä tehokkaasti opetuksessaan, on myös verkkoyhteyksien ja erilaisten tietokoneille asennettavien lisäohjelmien oltava kunnossa. 15

16 2) Luodaan Kulttuuriympäristö verkossa -hankkeen toimesta verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen mm. hyväksi koettuja opetusmalleja (tehtävä/työpaja-paketteja) ja verkkosivustoja: Verkkomateriaalin käytössä koettiin ongelmalliseksi erityisesti käytettävissä olevan opetusmateriaalin laajuus ja laadun vaihtelevuus. Opettajat kokivat materiaalin valmisteluun ja ennalta tarkastamiseen kuluvan paljon aikaa. Tästä syystä olisi tärkeää kehittää verkkopalvelu, joka kokoaa yhteen opettajien koekäyttämää verkkoaineistoa tai varsinaisesti opetuskäyttöön tarkoitettua materiaalia. Verkkopalvelun kautta olisi mahdollista jakaa tietoa opettajien hyväksi kokemista verkkosivuista ja toimintamalleista (erilaiset tehtävät, työpajat). Alueellisen verkkopalvelun myötä (hankkeessa mukana Heinävesi, Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki ja Varkaus) mahdollistaisi myös opettajien alueellisen yhteistyön Internetin välityksellä. 3) Tiivistetään yhteistyötä kuntien opetus- ja kulttuuritoimien välillä: Yhteistyön lisääminen opetus- ja kulttuuritoimien välillä. Opetusmateriaalin suunnittelu yhteistyössä koulujen ja esimerkiksi museon kanssa. Molemminpuolinen hyöty: koulut saavat monipuolista opetusmateriaalia ja museot saavat tuottamaansa tutkimustietoa esille ja hyötykäyttöön. 4) Järjestetään Kulttuuriympäristö verkossa -hankkeen toimesta verkkomateriaalin käyttöön liittyvää täydennyskoulutusta opettajille: Täydennyskoulutusta, jossa esitellään opetuskäyttöön soveltuvia erilaisia verkkooppimisympäristöjä ja verkkomateriaaleja. Koulutuksen avulla voitaisiin myös vahvistaa ja kehittää opettajien tietoteknisiä taitoja. 16

17 Liite 1 Sähköinen kyselylomake Hyvät opettajat, Keski-Savon alueella on käynnistynyt Kulttuuriympäristö verkossa -hanke, jonka tavoitteena on luoda koulujen käyttöön monipuolinen ja innostava verkko-oppimisympäristö. Oppimisympäristö muodostuu kuntien rakennusperintöä ja kulttuurimaisemia esittelevistä verkkonäyttelyistä sekä niiden yhteyteen liitettävästä opetusmateriaalista. Tämän kyselyn tavoitteena on selvittää, minkälainen verkkomateriaali soveltuisi parhaiten opetuskäyttöön sekä minkälaiset ovat koulujen tämänhetkiset resurssit hyödyntää verkko-oppimisympäristöjä opetuksessaan. Jotta hankkeen myötä toteutettava opetusmateriaali palvelisi mahdollisimman hyvin opettajien tarpeita, pyydämmekin teitä vastaamaan alla olevaan kyselyyn. Kiitämme vastauksestasi jo etukäteen, sillä jokainen vastaus on erittäin tärkeä selvityksen onnistumisen kannalta! Lisätietoja: Mari Immonen , mari.immonen@varkaus.fi KYSELY OPETTAJILLE Vastaajan taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Ikä Kunnan/kaupungin nimi, jossa opetatte: Heinävesi Joroinen Leppävirta Pieksämäki Varkaus Opetettava luokka-aste: esiopetus 1-2. lk 3-4. lk 5-6. lk 7-9.lk lukio 1. Mitä seuraavista olet hyödyntänyt opetuksessasi? Voit valita yhden tai useamman vaihtoehdon. julkisen organisaation tai yrityksen verkkosivut (esimerkiksi yle.fi -sivustot) opetuskäyttöön kehitettyjä verkko-opetusmateriaaleja (esimerkiksi WSOY:n Opit-palvelu) verkkoaineistoa ja tietokantoja, joita ei suoranaisesti ole tarkoitettu opetusmateriaaliksi (esimerkiksi Kansalliskirjaston Historiallinen Sanomalehtikirjasto, jonka aineistoon voi tutustua netin kautta) 17

18 sosiaalinen media (esimerkiksi keskustelupalstat, Facebook) museoiden ym. kulttuurilaitosten verkkonäyttelyt erilaiset hakukoneet (esimerkiksi Google) verkkosanakirjat muita, mitä? 2. Missä kouluaineissa hyödynnät verkkosivuja tai -palveluja? 3. Mitkä ovat Internetin ja erilaisten verkkomateriaalien hyödyt opetusvälineenä? 4. Mitkä ovat Internetin ja erilaisten verkkomateriaalien haasteet opetusvälineenä? 5. Kuinka useasti käytät Internetiä valmistellessasi oppitunteja? päivittäin viikoittain kuukausittain harvemmin en koskaan 6. Kuinka usein käytät Internetiä oppitunnilla yhdessä oppilaiden kanssa? päivittäin viikoittain kuukausittain harvemmin en koskaan 7. Mihin asioihin olisi mielestäsi kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta tietotekniikkaa ja verkkooppimisympäristöjä voitaisiin hyödyntää aiempaa kokonaisvaltaisemmin opetuksessa? Voit valita yhden tai useamman vaihtoehdon. tietokoneiden ja muiden laitteiden saavutettavuus/määrä verkko-opetusmateriaalin vaihteleva laatu opettajilla ei riittävää tietoa saatavilla olevasta verkko-opetusmateriaalista verkko-opetusmateriaali ei palvele opetussuunnitelmaa oppilailla ei riittävää tietoteknistä osaamista opettajilla ei riittävää tietoteknistä osaamista muuta, mitä? 8. Minkälaista koulutusta toivoisit järjestettävän liittyen verkko-opetusmateriaalien käyttöön? tietoteknisiä taitoja edistävä kurssi pedagoginen kurssi tietotekniikan käytöstä opetuksessa verkko-opetusmateriaaleja ja -oppimisympäristöjä esittelevä kurssi muu koulutus/kurssi. Mikä? KIITOKSET VASTAUKSESTANNE! 18

19 Liite 2 Yhteenveto vastauksista Vastaajien taustatiedot N=58 Sukupuoli Nainen 41 Mies 17 Vastauksia: 58 kpl 71 % 29 % Ikä Ikänsä ilmoitti kyselyyn vastanneista: 43 hlöä 74 % Alle % Kunta/kaupunki Heinävesi 7 12 % Joroinen 5 9 % Leppävirta 4 7 % Pieksämäki % Varkaus % Luokkaaste Esiopetus 1 2 % lk % 3-4 lk. 3 5 % 5-6 lk % 7-9 lk % Lukio % % % yli % 1. Mitä seuraavista olet hyödyntänyt opetuksessasi? Voit valita yhden tai useamman vaihtoehdon %-osuus 71 % 41 julkisen organisaation tai yrityksen verkkosivut (esimerkiksi yle.fi -sivustot) 74 % 43 opetuskäyttöön kehitettyjä verkko-opetusmateriaaleja (esimerkiksi WSOY:n Opit-palvelu) verkkoaineistoa ja tietokantoja, joita ei suoranaisesti ole tarkoitettu opetusmateriaaliksi (esimerkiksi Kansalliskirjaston 38 % 22 Historiallinen Sanomalehtikirjasto, jonka aineistoon voi tutustua netin kautta) 10 % 6 sosiaalinen media (esimerkiksi keskustelupalstat, Facebook) 29 % 17 museoiden ym. kulttuurilaitosten verkkonäyttelyt 91 % 53 erilaiset hakukoneet (esimerkiksi Google) 38 % 22 verkkosanakirjat 28 % 16 muu vaihtoehto. Mikä? Missä kouluaineissa hyödynnät verkkosivuja tai -palveluja? [Vapaa tekstikenttä] Vastauksia: % 3. Mitkä ovat Internetin ja erilaisten verkkomateriaalien hyödyt opetusvälineenä? [Vapaa tekstikenttä] Vastauksia: % 19

20 4. Mitkä ovat Internetin ja erilaisten verkkomateriaalien haasteet opetusvälineenä? [Vapaa tekstikenttä] Vastauksia: % 5. Kuinka useasti käytät Internetiä valmistellessasi oppitunteja? 34 % 20 päivittäin 43 % 25 viikottain 12 % 7 kuukausittain 7 % 4 harvemmin 3 % 2 en koskaan Kuinka usein käytät Internetiä oppitunnilla yhdessä oppilaiden kanssa? 21 % 12 päivittäin 36 % 21 viikottain 21 % 12 kuukausittain 19 % 11 harvemmin 3 % 2 en koskaan Mihin asioihin olisi mielestäsi kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta tietotekniikkaa ja verkko-oppimisympäristöjä voitaisiin hyödyntää aiempaa kokonaisvaltaisemmin opetuksessa? Voit valita yhden tai useamman vaihtoehdon. 84 % 49 tietokoneiden ja muiden laitteiden saavutettavuus/määrä 55 % 32 verkko-opetusmateriaalin vaihteleva laatu 57 % 33 opettajilla ei riittävää tietoa saatavilla olevasta verkko-opetusmateriaalista 19 % 11 verkko-opetusmateriaali ei palvele opetussuunnitelmaa 14 % 8 oppilailla ei riittävää tietoteknistä osaamista 33 % 19 opettajilla ei riittävää tietoteknistä osaamista 9 % 5 muu vaihtoehto. Mikä? Minkälaista koulutusta toivoisit järjestettävän liittyen verkko-opetusmateriaalien käyttöön? 36 % 21 tietoteknisiä taitoja edistävä kurssi 48 % 28 pedagoginen kurssi tietotekniikan käytöstä opetuksessa 62 % 36 verkko-opetusmateriaaleja ja -oppimisympäristöjä esittelevä kurssi 10 % 6 muu koulutus/kurssi. Mikä? 91 20