ETELÄ-POHJANMAAN LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET -KEHITTÄMISHANKE. Toteutus- ja viestintäsuunnitelma

Transkriptio

1 ETELÄ-POHJANMAAN LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET -KEHITTÄMISHANKE Toteutus- ja viestintäsuunnitelma

2 Sisällys 1. HANKKEEN TAVOITTEET VÄLI-SUOMEN -HANKEKOKONAISUUDEN KESKEISET TAVOITTEET ETELÄ-POHJANMAAN LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET -KEHITTÄMISHANKKEEN TAVOITTEET HANKKEEN TOTEUTUS KEHITTÄMISKOKONAISUUDET TOTEUTUSAIKATAULU ALUSTAVA AIKATAULUTUS HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINNÄN VASTUU JA ORGANISOINTI TIEDOTTAMISEN MUODOT

3 1. Hankkeen tavoitteet 1.1 Väli-Suomen -hankekokonaisuuden keskeiset tavoitteet 1. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja uudistetaan laajempana kokonaisuutena perinteisiä sektorirajoja ylittäen. Vahvistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuutta palvelujärjestelmässä. 2. Erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Ehkäisevän lastensuojelun alueelle luodaan työkäytäntöjä ja palvelukonsepteja, joilla paine erityispalveluihin vähenee. 3. Tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin perhekeskustoiminnan ideologian mukaisesti. 4. Henkilöstön osaamista parannetaan ja kehitetään työtapoja uudistettavien palvelurakenteiden ja kehitettävien uusien palvelujen edellyttämällä tavalla. Kehitetään ylisektoristen palvelukokonaisuuksien johtamista. Väli-Suomen KASTE -hankkeissa pyritään kehittämään palvelujärjestelmää niin, että lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarpeet ja palvelut kohtaisivat paremmin, ja että palvelut olisivat helposti saatavilla oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Tämä edellyttää uusia rakenteita, uusien ratkaisujen kokeilemista ja niiden arvioimista sekä uutta osaamista. 1.2 Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen tavoitteet Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita kohderyhmän omissa toimintaympäristöissään lisäten osallisuutta ja mahdollistaen matalan kynnyksen toimintamuotoja. Tavoitteena on kehittää moniammatillista / ylisektoraalista yhteistyötä vahvistamalla peruspalveluita erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Näkökulmina toiminnalle ovat ehkäisevä työote ja varhainen puuttuminen. Rakennettavalla toiminnalla mahdollistetaan se, että peruspalveluissa työntekijät saavat tukea työlleen ja vahvistusta osaamiselleen, jotta uskaltavat itse toimia haastavissa tilanteissa. 2

4 2. Hankkeen toteutus 2.1 Kehittämiskokonaisuudet Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke koostuu Väli-Suomen teemakokonaisuuksien pohjalta rakentuvasta kolmesta kehittämiskokonaisuudesta, joita ovat: 1. Perhekeskusverkoston kehittäminen Hanke kehittää verkkopohjaista perhekeskus-mallia lasten, nuorten ja perheiden avun saamiseksi matalalla kynnyksellä Kersanet -verkkoportaalin ( pohjalle. Hanke kehittää ja laajentaa portaalin toimintaa sekä sisällöllisesti että alueellisesti (Etelä-Pohjanmaan maakunta). 1) Moniammatillinen verkostotyöryhmä: perhekeskusverkoston asiantuntijatyöryhmätyöskentely 2) Portaalin laajentaminen yli kouluikäisten lasten vanhemmille koko Etelä-Pohjanmaan alueelle: kuntien sitoutuminen verkkoportaalin alueelliseen laajentamiseen 3) Sisällön kehittäminen (palveluohjauksellinen näkökulma, perheiden vertaistuki keskustelufoorumilla, verkkovastaanotto -toiminnan monipuolistaminen, työntekijöiden keskinäisen asiantuntijakonsultaation mahdollistaminen, tiivis yhteistyö muiden terveyttä ja hyvinvointia edistävien portaalien kanssa elinkaarimallilla. 4) Yhteistyö oppilaitosten (opinnäytteet, toiminnalliset menetelmät, opintokokonaisuudet, työssäoppiminen), sairaanhoitopiirin ja kolmannen sektorin kanssa 2. Jalkautuvien palvelujen kehittämiskokonaisuus Hankkeen alkuvaiheessa työtä kehitetään pilotti -toiminnan (neuvola, päiväkoti, koulut) kautta moniammatillisena yhteistyönä. Maakunnassa toteutettavan kehittämistyön painopiste on lasten ja nuorten kasvuympäristöissä tehtävän työn osaamisen vahvistamisessa. Tavoitteena on kehittää lapsen ja perheen palvelutarpeisiin vastaavia palveluja niin, että varhaiskasvatusperusopetus- sekä sosiaali- ja terveystoimen palvelut nivelletään toisiinsa matalan hallinnon mallilla ja joustavilla rajapintojen työkäytänteillä. Tarkoituksena on luoda perustasolle uskallusta tarttua lapsen ja nuoren ongelmiin yhdessä työn tueksi muodostettavan moniammatillisen verkostoryhmän kanssa. Lähtökohtana on, ettei erityisosaamista voi viedä perustasolle ilman tälle tasolle rakennettuja malleja ja käytäntöjä. Tämä pyritään tekemään pilottiyksiköissä ja kokeiltu malli levitetään maakunnalliseksi käytännöksi. Yhteistyötä tehdään Etelä-Pohjanmaan keskussairaalan lasten- ja nuortenpsykiatrian yksiköiden (lastenpsykiatrinen osaaminen) kanssa. Ideana on saada perheet mukaan palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. 1) Moniammatilliset verkostotyöryhmät jalkautuva palvelut -asiantuntijatyöryhmä 2) Sektorirajat ylittävän työmenetelmän kehittäminen konsultatiivisen työmallin kehittäminen ehkäisevän työn alueellisen konsultaatio -mallin kehittäminen 3

5 3) Pilottiyksikkötyöskentely pilottiryhmät, pilottiyksikkökohtaiset ryhmät pilottikohteet (Pajuluoman neuvola, Pajuluoman päiväkoti ja Kasperin alakoulut (Lintuviita, Rastipuisto ja Toukolanpuisto) sekä Toivolanrannan koulu (1-9lk) mallin kehittäminen ja sen levittäminen koko maakuntaan 4) Henkilöstön osaamisen vahvistaminen menetelmäosaamisen vahvistaminen arviointityökalujen kehittäminen 3. Perhetyön kehittäminen ja peruspalveluiden vahvistaminen Perhetyötä kehitetään hankkeessa sekä ennaltaehkäisevän työn parissa ja peruspalveluissa sekä lastensuojelun sijaishuollon yhteydessä tehtävänä työnä. Hankkeen tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia ehkäisevän perhetyön malleille. Perhetyön mahdollisuuksia toimia perheitä vahvistavana työmuotona kokeillaan erillisissä kehittämispiloteissa. Pilotit on mahdollista toteuttaa joko palkattavalla projektihenkilöllä tai irrottamalla työntekijä omasta työstään ns. kehittäjämentoriksi Maakunnassa pitkään tehtyä perhetyön kehittämistä laajennetaan. Lähtökohtana perhetyön kehittämisessä on Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämishankkeessa tehty kehittämistyö, jossa yhtenäistettiin lastensuojelun avohuollon ja perhetyön käytäntöjä sekä luotiin uusia toimintamalleja lastensuojelun avohuoltoon. 1) Moniammatillinen verkostotyöryhmä perhetyön asiantuntijatyöryhmä 2) Selkeät, yhdenmukaiset valtakunnalliset toimintamallit perhetyön sisältöihin (hyvä käytännöt) 3) Pilottikohdekokeilut 4) Kehittäjämentor -toiminta 5) Vanhemmuuden tukeminen 2.2 Toteutusaikataulu Hankkeen toiminta on alkanut projektikoordinaattorin ja projektityöntekijöiden aloittaessa työnsä. Hanke toimintakausi kestää saakka. Hanke rakentuu kolmen kehittämisnäkökulman pohjalta. Työskentely hankkeessa lähtee liikkeelle jalkautuvien palvelujen kehittämiskokonaisuudesta ja perhekeskusverkoston kehittämisestä laajentuen hankkeen edetessä perhetyön kehittäminen ja peruspalvelujen vahvistamiseen. Hankkeesta on tehty erillinen toteutus- ja viestintäsuunnitelma, jossa on eriteltynä hankkeen toteutusaikataulu. 4

6 3. Alustava aikataulutus Hankkeen organisoituminen Elokuu-joulukuu 2009 Kevät 2010 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Hankkeen toiminnan käynnistyminen hankkeen toiminnan käynnistyminen (projektikoordinaattori ja projektityöntekijä aloittavat työt ) hankesuunnitelman tarkistus Hankkeen talous taloussuunnitelman työstäminen ja valmistuminen vuosille talouden seuranta I maksatus talouden seuranta II ja III maksatus talouden seuranta IV maksatus talouden seuranta V maksatus talouden seuranta VI maksatus Hankkeen sisäinen toiminta viikoittaiset tiimikokoukset viikoittaiset tiimikokoukset viikoittaiset tiimikokoukset viikoittaiset tiimikokoukset viikoittaiset tiimikokoukset tilannekatsauksen päivittäminen tilannekatsauksen päivittäminen tilannekatsauksen päivittäminen tilannekatsauksen päivittäminen ja loppuraportin työstämisen aloittaminen tilannekatsauksen päivittäminen ja loppuraportin valmistuminen kehittämispäivät kehittämispäivät kehittämispäivät kehittämispäivät kehittämispäivät Ohjausryhmätyöskentely nimeäminen ja I kokous ( ) 2. ja 3. kokous (helmikuu ja kesäkuu 2010) 4. kokous (lokakuu 2010) 5. ja 6. kokous (helmikuu ja kesäkuu 2011) 7. kokous (lokakuu 2011)) 5

7 Tiedottaminen toteutus- ja viestintäsuunnitelman laatiminen tiedotus toteutus- ja viestintäsuunnitelman mukaisesti tiedotus toteutus- ja viestintäsuunnitelman mukaisesti tiedotus toteutus- ja viestintäsuunnitelman mukaisesti tiedotus toteutus- ja viestintäsuunnitelman mukaisesti Hankkeen arviointi hankkeen itsearviointi ja väliraportointi raportointikaudelta kokoukseen arviointisuunnitelman työstäminen hankkeen itsearviointi ja väliraportointi raportointikaudelta kokoukseen arviointisuunnitelman vahvistaminen hankkeen itsearviointi ja väliraportointi raportointikaudelta kokoukseen hankkeen arviointisuunnitelman mukaisesti hankkeen itsearviointi ja väliraportointi raportointikaudelta kokoukseen hankkeen arviointisuunnitelman mukaisesti hankkeen loppuarviointi hankkeen arviointisuunnitelman mukaisesti (Loppuraportti) BIKVA -arviointityö valmistuu BIKVA -arvioinnin suunnittelutyön aloittaminen ja työstäminen BIKVA -arvioinnin aloittaminen BIKVA -arviointityö jatkuu BIKVA -arviointityö jatkuu Väli-Suomen hankekokonaisuus arviointityöskentely alkaa ( ) Väli-Suomen rypäsryhmien tapaamiset ja Väli-Suomen hankekokonaisuuden tapaaminen ( ) arviointityöskentely suunnitelman mukaisesti ja rypäsryhmien tapaamiset arviointityöskentely suunnitelman mukaisesti ja rypäsryhmien tapaamiset arviointityöskentely suunnitelman mukaisesti ja rypäsryhmien tapaamiset arviointiraportti valmistuu ja rypäsryhmien työskentelyn arviointia Verkostoyhteistyö (mm. ylisektoraalinen työ) yhteistyökumppaneiden tapaaminen ja verkostoituminen verkostoyhteistyön vahvistaminen verkostoyhteistyön vahvistaminen verkostoyhteistyön arvioinnin aloittaminen verkostoyhteistyön arvioinnin valmistuminen kuntakierrosten organisointi ja toteuttaminen yhteistyö erikoissairaanhoidon kanssa mm. konsultointi ja työparityöskentely rakenta- yhteistyömallien minen yhteistyömallien valmistuminen ja testaaminen levittämi- yhteistyömallien nen seutukuntiin 6

8 Kehittämiskokonaisuudet Perhetyön kehittäminen ja peruspalvelujen vahvistaminen perhetyön alueellinen kartoitustyö käynnistyy (MLL, alueelliset perhetyöntekijöiden ryhmät) perhetyön alueellinen kartoitustyö jatkuu perhetyöntekijöiden tapaamiset jatkuvat perhetyön alueellinen kartoitustyön valmistuminen perhetyöntekijöiden tapaamiset jatkuvat perhetyöntekijöiden tapaamiset jatkuvat perhetyöntekijöiden tapaamiset jatkuvat perhetyöhön liittyvän tiedon keräämisen suunnittelu ja ensimmäisten tiedonkeräämisten käynnistyminen perhetyön liittyvän tiedon keräämisen jatkuminen perhetyön liittyvän tiedon keräämisen valmistuminen perhetyön koulutusten suunnittelu perhetyön koulutukset alkavat perhetyön koulutukset jatkuvat perhetyön koulutukset jatkuvat perhetyön pilottikohteiden ja kehittäjämentor - toiminnan suunnittelutyön aloittaminen kehittäjämentor -toiminnan ja perhetyön pilottikohteiden käynnistäminen kehittäjämentor -toiminnan ja perhetyön luotavien mallien työstäminen kehittäjämentor -toiminnan ja perhetyön luotavien mallien valmistuminen asiantuntijaryhmän (perhetyö) nimeäminen ja I kokous asiantuntijaryhmän (perhetyö) kokous asiantuntijaryhmän (perhetyö) kokous asiantuntijaryhmän (perhetyö) kokous asiantuntijaryhmän (perhetyö) kokous EPSHP / Terveyden edistämisen lapset ja nuoret - jaoston työskentelyyn osallistuminen EPSHP / Terveyden edistämisen lapset ja nuoret - jaoston työskentelyyn osallistuminen EPSHP / Terveyden edistämisen lapset ja nuoret - jaoston työskentelyyn osallistuminen EPSHP / Terveyden edistämisen lapset ja nuoret - jaoston työskentelyyn osallistuminen EPSHP / Terveyden edistämisen lapset ja nuoret - jaoston työskentelyyn osallistuminen vanhemmuuden tukeminen: te tojen suunnittelutyö yhteistyössä (EPSHP:n) monimmatillisen työryhmän kanssa vanhemmuuden tukeminen: te tojen toteutus Seinäjoella vanhemmuuden tukeminen: te tojen toteutus maakunnissa vanhemmuuden tukeminen: te tojen toteutus maakunnissa 7

9 Jalkautuvien palvelujen kehittämiskokonaisuus pilottiyksikkötyöskentely alkaa (neuvola, päiväkoti, koulut) - pilottikohtaiset tapaamiset - pilotteihin tutustuminen, odotusten kartoittaminen, toiminnan suunnittelu ja sen käynnistäminen - lapsen hoidon aloitukseen liittyvät kotikäynnit - omahoitajuustyötapa ja siihen liittyvän työnkehittämisen suunnittelu - päivähoidon palveluohjauksen mahdollisuuksien kartoittamistyö aloitetaan - työskentely pilottikoulujen oppilashuoltoryhmissä, toimintamallit sekä mahdollisia caset pilottiyksikkötyöskentely jatkuu (caset) mallien työstäminen pilottiyksikkötyöskentely päättyy (caset) mallien valmistuminen Pilotti -mallien seutukuntiin vieminen Pilotti -mallien seutukuntiin vieminen Verkkopohjaisen perhekeskuksen kehittäminen Kersanet -verkkoportaalin tilannekatsauksen kokoaminen asiantuntijaryhmän (jalkautuvat palvelut) nimeäminen ja I kokous Kersanet -verkkoportaalin suunnittelutyö jatkuu (seutukunnallisuus, sisällöntuotanto, rakenne) asiantuntijaryhmän (jalkautuvat palvelut) kokous Kersanet -verkkoportaalin suunnittelutyö jatkuu (seutukunnallisuus, sisällöntuotanto, rakenne) asiantuntijaryhmän (jalkautuvat palvelut) kokous Kersanet -verkkoportaalin valmistuminen asiantuntijaryhmän (jalkautuvat palvelut) kokous Kersanet -verkkoportaalin käyttöönotto ja arviointi perhekeskusverkosto - asiantuntijatyöryhmän nimeäminen ja I kokous perhekeskusverkosto - asiantuntijatyöryhmän nimeäminen ja I kokous perhekeskusverkosto - asiantuntijatyöryhmän kokous perhekeskusverkosto - asiantuntijatyöryhmän kokous perhekeskusverkosto - asiantuntijatyöryhmän kokous 8

10 virtuaalisynnytyssairaalan mahdollinen julkaisu yhteistyössä EPSHP:n kanssa oppilaitosyhteistyö - AMK / Perhekeskusverkosto työryhmätyöskentely - oppimisympäristöjen työelämälähtöinen kehittäminen lastensuojelutyössä OHRY - työskentely oppilaitosyhteistyö - AMK / Perhekeskusverkosto työryhmätyöskentely - oppimisympäristöjen työelämälähtöinen kehittäminen lastensuojelutyössä OHRY - työskentely oppilaitosyhteistyö - AMK / Perhekeskusverkosto työryhmätyöskentely - oppimisympäristöjen työelämälähtöinen kehittäminen lastensuojelutyössä OHRY - työskentely oppilaitosyhteistyö - AMK / Perhekeskusverkosto työryhmätyöskentely - oppimisympäristöjen työelämälähtöinen kehittäminen lastensuojelutyössä OHRY - työskentely oppilaitosyhteistyö - AMK / Perhekeskusverkosto työryhmätyöskentely - oppimisympäristöjen työelämälähtöinen kehittäminen lastensuojelutyössä OHRY - työskentely Henkilöstön osaamisen vahvistaminen työnohjauksen suunnittelu omahoitajuuskäytännön tueksi työnohjaus jatkuu työnohjaus jatkuu henkilöstön koulutuskokonaisuuksien suunnittelutyö koulutukset alkavat koulutukset jatkuvat koulutukset jatkuvat eri menetelmiin tutustuminen (mm. BARO, KUVAS- TIN) eri menetelmien kokeilu / käyttöönotto eri menetelmien kokeilu / käyttöönotto seutukunnissa eri menetelmien kokeilu / käyttöönotto seutukunnissa menetelmäosaamisten kartoittaminen alkaa menetelmäosaamisen kartoitus valmistuu 9

11 4. Hankkeen viestintäsuunnitelma Hankkeesta tiedotettaessa keskeisimmät kohderyhmät ovat hankkeen toimintaan sitoutuneet Etelä- Pohjanmaan kuntien viranhaltijat ja toimijat (sosiaali- ja terveydenhuolto, sivistys), alueen lapset, nuoret ja lapsiperheet sekä oppilaitokset, seurakunnat ja järjestöt. Joukkotiedotusvälineiden sekä Internetsivujen avulla hankkeen tavoitteista ja toteutuksesta tiedotetaan kaikille kiinnostuneille. Hankkeen viestintä verkottuu KASTE -ohjelmaan kuuluvien osahankkeiden, erityisesti Väli-Suomen lapset nuoret ja lapsiperheet hankkeen kanssa. Viestintä tukee hankkeen työskentelyä, tiedon vaihtoa ja toiminnan toteutumista selkeyttämällä luoden yhteistä käsitystä esillä olevista asioita. Kansallisella tasolla viestintä tukee yhteistyösuhteiden rakentumista eri kumppanuustoimijoiden kanssa mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja sosiaali- ja terveysministeriö. 4.1 Viestinnän vastuu ja organisointi Hankkeen ohjausryhmänä hyväksyy hankkeen viestintäsuunnitelman ja varmistaa siten, että hankkeesta tiedotetaan johdonmukaisesti ja riittävästi. Käytännön vastuu viestinnän toteutuksesta on hankkeen projektikoordinaattorilla. Hän vastaa viestinnän onnistumisesta, resursseista ja viestinnän käytännön järjestelyjen organisoinnista. Ulkoisen ja julkisen viestinnän onnistumiseksi projektikoordinaattorin kanssa yhteistyötä tekevät Väli- Suomen lapset nuoret ja lapsiperheet KASTE -hankkeen työntekijät, ohjausryhmän jäsenet sekä hanketta hallinnoiva Seinäjoen kaupunki edustajanaan kehittämispäällikkö Lea Porola. Taulukosta 1 käy ilmi eri henkilöiden rooli ja vastuu velvollisuuksineen hankkeen viestinnässä. Taulukko 1 Hankkeen tiedotuksen organisointi Toimija Tiedotettava asia Tehtävä Projektikoordinaattori Projektitiimi Projektityöntekijät Toiminta kokonaisuutena, tapahtumat Laatii suunnitelman valmisteluun tulevista asioista omassa tiimissään ja tekee valmistelutyötä. Tiedotus omaan osaamiseen ja vastuualueeseen liittyvän osa-alueen osalta ja osallistuminen hankkeen kokonaisuuden viestintään sovitusti. Esittelee mitä tiedotetaan ja organisoi tiedotusvastuut, keinot ja määrittää resurssit. Huolehtii ajantasaisesta hankkeen esittelymateriaalista ja sen ulkoasusta Seuraa tiedottamisen onnistumista ja reagoi ajankohtaisiin tiedotettaviin asioihin valmistellen sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen ajoituksineen. Tuottaa materiaalia, jakaa tietoa ja on aktiivinen toimija tiedotuksen onnistumiseksi. Verkottaa uutta syntynyttä tietoa piloteista rakentaen uusia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä. Ohjausryhmä/ ryhmän jäsen Ohjausryhmän pj/sihteeri Vie ja tuo tietoa omaan toimintaympäristöön sekä ohjausryhmään hankkeeseen vaikuttavista ja hankkeen tuloksena syntyneistä asioista. Esityslistat, kokouskutsut, pöytäkirjat, ajankohtaisten asioiden tiedotus ohjausryhmälle Välittää syntynyttä materiaalia, ajatuksia, uutta tietoa ja yhteyslinkkejä hankkeeseen aktiivisesti ja oma-aloitteisesti eteenpäin omassa toimintaympäristössään. Jakavat/ lähettävät materiaalit ja pitävät yllä yhteystiedot ja postituslistaa. 10

12 ja tarvittaessa hankkeen työntekijöille. Pilottitoimijat (esimiehet ja työntekijät) Muu tiedottamiseen liittyvä toiminta Tiedottaminen hanketyöntekijöiden osallistumisesta toimintaan, sekä hanketyön aikana syntyneistä vaikutuksista. Julkaisut, lehdistökirjoitukset/uutiset toiminnasta julkisessa mediassa. Kotisivujen rakentaminen ja päivittäminen, palvelun sujuvuuden takaaminen ja tarvittaessa laajentaminen. Välittää täsmällistä tietoa asiakkaille hankkeesta omassa toimintaympäristössään. Riittävä tiedottaminen tekee hanketta tutuksi ja lisää avoimuutta Toimitus ja jakelu julkisten/virallisten kanavien kautta. Tiedotustilaisuuden järjestäminen Ylläpito Tiedottamisen muodot Joukkotiedotusvälineille suunnattavassa tiedottamisessa käytetään tiedotteita tai tarvittaessa tiedotustilaisuuksia. Hankkeen keskeisen tiedotuskanavan muodostavat hankkeen omat Internet-sivut hallinnoijan yhteyteen. Hankkeessa tehtävät selvitykset julkaistaan ensisijassa sähköisenä verkkojulkaisuna tai painettuna julkaisuna. Kehittämishankkeen viestintäsuunnitelma alustavine aikatauluineen näkyy taulukosta 2. Suunnitelma tarkentuu hankkeen edetessä. Taulukko 2 Viestintäsuunnitelma Mitä tiedotetaan? Kenelle tiedotetaan? Miten tiedotetaan? Elokuu-joulukuu 2009 Hanketoiminnasta ja sen alkamisesta tiedottaminen (verkostoyhteistyö) Hanketoiminnan käynnistyminen ja hankeosapuolien odotukset Hankkeen eteneminen ja käytäntöjen rakentuminen sekä yhteistyön muodot: pilottitoiminta Yhteistyötahot: viranomaistoimijat (esimiehet, työntekijät), pilottikohteet ja pilottien asiakkaat, sekä kolmannen sektorin toimijat ja muut hanketoimijat Hankeosapuolina toimivat Etelä- Pohjanmaan kunnat ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Ohjausryhmä ja keskeiset yhteistyötahot Yhteistyöpalaverit Hanke-esittelyt yhteistyötahoille Sähköposti- ja puhelinviestintä Hanketiedote Kuntakirje (sopimus liitteineen) Kuntavierailusta sopiminen sähköpostitse Henkilökohtainen vierailu kuntiin Hanketiedote Kokoukset Koulutukset, tapahtumat Kevät 2010 Hankkeen esittely Ohjausryhmän kokoukset Yhteistyötahot: viranomaistoimijat (esimiehet, työntekijät), pilottikohteet ja pilottien asiakkaat, sekä kolmannen sektorin toimijat ja muut hanketoimijat Uudet yhteistyökumppanit Ohjausryhmän kokoonpano Alueen sosiaali-, terveys- ja sivistysjohtajat Sähköpostitiedote (hankkeen kotisivut) Sähköposti Kotisivut 11

13 Syksy 2010 Hankkeen eteneminen ja käytäntöjen rakentuminen sekä yhteistyön muodot: pilottitoiminta Kevät 2011 Hankkeen eteneminen ja käytäntöjen rakentuminen sekä yhteistyön muodot: pilottitoiminta Syksy 2011 Hankkeen eteneminen, käytäntöjen rakentuminen ja yhteistyön muodot sekä hankkeen päättymiseen liittyvät asiat Hankkeen loppuraportti Ohjausryhmä ja keskeiset yhteistyötahot Ohjausryhmä ja keskeiset yhteistyötahot Ohjausryhmä ja keskeiset yhteistyötahot Yhteistyötahot: viranomaistoimijat (esimiehet, työntekijät), pilottikohteet ja pilottien asiakkaat, sekä kolmannen sektorin toimijat ja muut hanketoimijat Hanketiedote Kokoukset Hanketiedote Kokoukset Hanketiedote Kokoukset Sähköinen asiakirja (saatavilla myös hankkeen kotisivuilla) 12