LAPSUUDEN ARVOKAS ARKI - ARVO
|
|
- Kirsti Katajakoski
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAPSUUDEN ARVOKAS ARKI - ARVO ARVIOINTISUUNNITELMA päivitetty LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 1
2 SISÄLLYS 1 ARVO-HANKKEEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA KEHITTÄMISTOIMINNAN TAUSTAA JA TAVOITTEET Taustaa Kehittämistoiminnan organisoituminen Kehittämistoiminnan visio ja tavoitteet ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN JA TIEDON KOKOAMINEN Itsearviointi lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoiminnassa Kehittämistoiminnan jatkuvuuden varmistavien toimintaedellytysten arviointi Henkilöstön osaamisen vahvistamisen ja lisäämisen arviointi Hankkeen vaikutusten arviointi kunnan rakenteisiin sekä palveluiden kehittämiseen KOOTUN ARVIOINTITIEDON KÄYTTÖ JA SEN RAPORTOINTI LÄHTEET LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2
3 1 ARVO-HANKKEEN ARVIOINNIN LÄHTÖKOHTIA ARVO hankkeessa toteutettavan arvioinnin on tarkoitus Varmistaa kehittämistyön prosessin eteneminen asetettujen tavoitteiden suuntaisesti, tukea hankkeen asiantuntijaverkoston yhteistyötä sekä arvioida hankkeen saavuttamia tuloksia ja vaikutuksia. ARVO hankkeessa arviointi on väline, jonka keskeisenä tehtävänä on toimia muutoksen seurannan ja ohjauksen välineenä. Yhteisenä tavoitteena on kehittää lapsuuden hyvinvointiin liittyviä toimijoiden välisiä rakenteita sekä peruspalveluja. Samalla tavoitellaan hyvien käytäntöjen aikaansaamista sekä niistä saatujen tiedon ja kokemusten jakautumista yli kuntarajojen. Hankkeen arvioinnin sekä sen systemaattisen seurannan avulla tuotetaan yhteistä tietoa, joka palvelee kehittämisprosessia. Arvioinnin avulla tapahtuu kehittämisen jatkuvaa suuntautumista. Arviointi edistää hankkeeseen osallistujien yhteistä oppimista. Arviointisuunnitelman mukainen arviointi tuotetaan ensisijaisesti hankkeen osallisille; toimijoille, kuntien päättäjille sekä tarvittavin osin yhteistyötahoina toimiville tutkimus- ja oppilaitoksille. Arviointia käytetään hankkeen aikana toiminnan suuntaamiseen tavoitteiden mukaiseksi. Arviointia käytetään lisäksi hankkeen kustannusten ja hyödyn väliseen tarkasteluun sekä kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden edistämiseen liittyvien vaikutusten tarkasteluun. Arvioinnissa on erityisesti huomioitava hankkeen aikajänne: Toteutusaika on vv Hankkeen päätavoitteena on luoda toimintaedellytykset lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoiminnan jatkuvuudelle Länsi- ja Keski-Uudenmaan kunnissa. 2 KEHITTÄMISTOIMINNAN TAUSTAA JA TAVOITTEET 2.1 Taustaa Länsi- ja Keski-Uudenmaan alueella on tehty runsaasti lapsuuden hyvinvointiin liittyvää kehittämistyötä ennen ARVO-hankkeen käynnistämistä. Hyvät kokemukset aiemmista hankkeista kannustivat kuntia laajemman, ylisektorisen hankkeen käynnistämiseen. LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 3
4 Kehittämisyksikkö - hankkeen hankesuunnitelmassa ja rahoitushakemuksessa on huomioitu valtionavustuksen saamisen yleiset edellytykset: Palvelujärjestelmien : Hankkeen tavoitteena on koota yhteen lapsiperheiden palveluiden eri toimijat yli perinteisten substanssi- ja sektorirajojen sekä hyödyntää tätä moniasiantuntijuutta ja verkostoa palvelujärjestelmän kehittämisessä. Kehittämistyöhön kutsutaan mukaan myös alueen järjestöt ja muut toimijat. Vaikuttavuus ja laaja-alaisuus: Hankkeessa kehitetään lapsiperheiden palveluja sekä rakenteellisesti että sisällöllisesti laaja-alaisesti (ikä-, palvelu- ja toimijarajat häivyttäen). Kehittämistyö liitetään osaksi kuntien palvelujen järjestämis- ja johtamisjärjestelmää sekä kiinteäksi osaksi sosiaalialan henkilöstön arkityötä. Hankkeen arviointi rakennetaan kiinteäksi osaksi hanketta ja sitä kautta jo hyväksi todettuja sekä uusia toimintakäytäntöjä voidaan hyödyntää ja ottaa käyttöön ja levittää hankkeen aikana. Pysyvyys: Hankkeessa luodaan edellytykset pysyvän seudullisen lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisrakenteen käynnistämiseksi. Kehittämistyö liitetään osaksi kuntien johtamis-, päätös- ja kehittämisrakenteita. Lähipalvelut ja omatoimisuus: Hankkeella tähdätään yhdenvertaisiin ja laadukkaisiin asiakkaiden tarpeista kehitettyihin palveluihin sekä oikea-aikaisten palvelujen turvaamiseen. Tavoitteena on se, että palvelut tuotetaan joustavasti, yksilöllisesti ja osallistavasti. Seutukunnallinen laajuus: Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö-hankkeeseen osallistuu 13 kuntaa (vuoden 2009 tilanteen mukaan): Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karjalohja, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Raasepori, Siuntio, Tuusula ja Vihti. ARVO hankkeen taustalla vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) vuosille , jossa määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistavoitteet sekä keskeisimmät toimenpiteet. KASTE ohjelma käynnistää toimenpiteitä, joiden tavoitteena on uudistaa toimintatapoja niin, että ne entistä vahvemmin edistäisivät hyvinvointia ja terveyttä. Se edellyttää nykyistä tiiviimpää eri hallintoalojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä ja laajaa hyvinvointivastuuta kaikessa päätöksenteossa. (KASTE - ohjelma ) KASTE ohjelman linjaukset vaikuttavat kehittämistoiminnan rahoitukseen ja edelleen lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoiminnan valtionrahoituksen mahdollisuuksiin. ARVOhankkeen aikana tuotetun alueellisen kehittämisverkoston vuosille laaditun suunnitelman sisällössä korostetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuuden ja hyvinvoinnin sekä toimijoiden välisen yhteistyön vahvistamista. Länsi- ja Keski-Uudenmaan LAPSEN ÄÄNI kehittämisverkosto sai Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä valtionrahoituksen vuosille osana Etelä-Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelmaa. LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 4
5 2.2 Kehittämistoiminnan organisoituminen Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoimintaan sitoutuneiden kuntien ohella keskeisiä toimijoita ovat oppilaitokset, alueen sosiaalialan osaamiskeskus ja muut toimijat. Kehittämistoimintaa ohjaavat johto- ja ohjausryhmä sekä kehittämis-, teemaverstas- ja kuntatyöryhmät. Kuvio 1: Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö- hankkeen organisaatiokaavio vuonna 2008 KEHITTÄMISYKSIKÖN ORGANISAATIO JOHTORYHMÄ Kehittämisyksikön toiminnan johtaminen ja linjaaminen KUNTATYÖ- RYHMÄT Pysyvän kehittämisyksikön toimintaedellytyksiä selvittävä kehittämisryhmä OHJAUSRYHMÄ Vastaa sisältöjen määrittelystä, valinnasta ja toteutuksesta Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmä Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmä KEHITTÄMIS- YKSIKÖN HENKILÖSTÖ Marianna Kokko Heidi Gerdt Veronica Lundqvist Lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden kehittämisryhmä Ruotsinkielisen toiminnan kehittämisryhmä YHTEISTYÖTAHOT JA SIDOSRYHMÄT KEHITTÄMISKOHTEET, KEHITTÄMISKOHTEET, -SISÄLLÖT -SISÄLLÖT JA JA RAKENTEET, RAKENTEET, KOULUTUSSUUNNITTELU KOULUTUSSUUNNITTELU LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 5
6 Kuvio 2: Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö- hankkeen organisaatiokaavio vuonna 2009 Arviointisuunnitelma KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKKEEN ORGANISAATIO JOHTORYHMÄ Kehittämisyksikön toiminnan johtaminen ja linjaaminen KUNTATYÖ- RYHMÄT T OHJAUSRYHMÄ Vastaa sisältöjen määrittelystä, valinnasta ja toteutuksesta mm. koulutussuunnittelu Moniammatillisen kasvatuskumppanuusajattelun vahvistaminen TEEMAVERSTAAT Ehkäisevä lastensuojelu peruspalveluissa Avoimen / matalan kynnyksen toimintamallien KEHITTÄMIS- YKSIKÖN HENKILÖSTÖ Marianna Kokko projektikoordinaattori Heidi Gerdt erikoissuunnittelija Veronica Lundqvist ruotsinkielisen toiminnan yhdyshenkilö Ruotsinkielisen toiminnan kehittämisryhmä Oppilaitokset, seurakunnat ja 3.sektori KEHITTÄMISKOHTEET, KEHITTÄMISKOHTEET, -SISÄLLÖT -SISÄLLÖT JA JA RAKENTEET, RAKENTEET, KOULUTUSSUUNNITTELU KOULUTUSSUUNNITTELU LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 6
7 2.3 Kehittämistoiminnan visio ja tavoitteet Länsi- ja Keski-Uudenmaan lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö- hankkeen visioksi on täsmentynyt hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana seuraavat asiat: Kehittämistoiminta vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia vakiinnuttamalla peruspalveluihin moniammatillisen sekä monisektoraalisen toimintakulttuurin. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin kehittämistyölle luodaan pysyvät toimintaedellytykset Länsi- ja Keski-Uudellamaalla. Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke määrittelee kehittämistyön tavoitteet ja sisällöt, organisoi, luo valmiudet ja rakenteet, joiden perusteella luodaan toimintaedellytykset pysyville lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoiminnan jatkuvuudelle. Kehittämistoiminnan ensivaiheessa käynnistetään lisäksi tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyö siltä osin kuin olemassa oleva kehittämistyö on jo levitettävissä ja siirrettävissä sosiaali-, terveys- ja sivistysalan perustyöhön hyvinä käytäntöinä. Kehittämisyksikkö-hanke noudattaa toiminnassaan kehittämisyksiköille asetettuja valtakunnallisia kriteereitä (2/2006). Hankesuunnitelman mukaiset tavoitteet ovat täsmentyneet hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana kuvion 3 mukaisesti LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 7
8 Kuvio 3: Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö-hankkeen tavoitteiden täsmentyminen LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN 1.Kehittämisyksikön toimintaedellytysten selvittäminen ja varmistaminen 2.Sisältöjen ja toimintatapojen yhdenmukaistaminen ja 3.Koulutustarpeiden tunnistaminen, välittäminen ja henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja lisääminen. Kehittämisryhmä Tavoitteet: 1) Pysyvän kehittämistoiminnan tehtävien täsmennys 2)Toimintaedellytysten määrittely Poikkisektorisen rakenteen vahvistaminen Kehittämisryhmä Tavoitteet: 1)Moniammatillisen yhteistyön ja oppilashuollon rakenteiden peruspalveluissa 2)Lastensuojelulain edellyttämän ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen peruspalveluissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden Kehittämisryhmä Tavoitteet: 1) Peruspalveluiden lasten, nuorten ja perheiden kriisien kohtaamisessa 2) Avoimen / matalan kynnyksen toimintamallien Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden Kehittämisryhmä Tavoitteet: Lapsen (-9 kk 18v.) ja perheen osallisuuden vahvistaminen peruspalveluissa 1)Perhekeskustoiminnan 2)Moniammatillisen kumppanuusajattelun vahvistaminen 3) Lapsen, nuoren ja vanhempien osallisuuden hyvät käytännöt 1) Koulutus 2) Vertaistapaamiset 3) Kuntakumppanuus Ruotsinkielisen toiminnan kehittämisryhmä Tavoitteet: 1) Ruotsinkielisen moniammatillisen koulutuksen varmistaminen 2) Erityisosaamisen vahvistaminen yli kuntarajojen 3) Vanhemmuuden tukeminen LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 8
9 3 ARVIOINNIN TOTEUTTAMINEN JA TIEDON KOKOAMINEN ARVO hanke on luonteeltaan kehittämishanke, jossa perustuu toimijoiden yhdessä työstämään käsitykseen siitä mihin halutaan muutosta ja mihin toimenpiteisiin ryhdytään. Toimijat sekä heidän keskinäiset verkostonsa ovat hankkeen pääasiallinen kehittäjäjoukko. Arviointi toimii kehittämisen välineenä. ARVO hankkeen arviointi toteutetaan prosessiarviointina. Prosessiarvioinnissa ollaan kiinnostuneita kehittämisen toteuttamisesta ja sen tukemisesta. Prosessiarviointi ei perustu tarkkaan etukäteissuunnitelmaan tai käsikirjoitukseen vaan visioon siitä, mitä hankkeessa tavoitellaan. Siinä kiinnostus kohdistuu ennen kaikkea siihen toimintaan, joilla tuloksia on saatu aikaan eli kehittämisprosessiin. Kunnollisessa arvioinnissa prosessinäkökulma kytkeytyy tietoon vaikuttavuudesta ja lopputuloksista. Parhaimmillaan arviointi on kiinteä osa kehittämishankkeen toteuttamista ja palvelee sen päämäärien saavuttamista. (Seppänen Järvelä, 2004.) Prosessiarviointi on luonteeltaan formatiivista eli siinä keskitytään siihen, miten hanketyö on tehty, toteutettu ja kuinka työskentelyä voitaisiin parantaa. Reflektio on keskeinen elementti prosessiarvioinnissa, sillä sitä tarvitaan kokemuksista oppimiseen. Kehittämistyössä on tärkeää kehittämistyön jaksottaminen ja arvioivien pysähdysten tekeminen. (Seppälä Järvelä, 2004.) Hankeajalla ei osteta ulkopuolista arviointia, vaan korvataan se laajalla asiantuntija-arvioinnilla. Ulkopuolisen arvioinnin kustannukset suhteessa hankkeen budjettiin ovat liian suuret. 3.1 Itsearviointi lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoiminnassa ARVO hankkeessa prosessiarviointi toteutetaan pääasiallisesti jatkuvana kehittämistyötä arvioivana ja suuntaavana itsearviointina. Itsearvioinnin keskeisin tehtävä on varmistaa, että kehittämistyössä toteutetaan asetettuja tavoitteita tai tehdään tavoitteisiin perusteltuja ja yhteisesti sovittuja muutoksia sekä suhteutetaan toimenpiteet näihin. Itsearvioinnin tarkoitus on saada kaikkien osallisten tieto, kokemukset ja näkemykset yhteiseen käyttöön kehittämistyön resursseiksi. Itsearvioinnin tuleekin rakentua kehittämisprosessin sisään osaksi kehittämistyön toteutussuunnitelmaa sekä osaksi kokonaisarviointisuunnitelmaa. Itsearvioinnin käyttämisen kokemuksina hanketyöstä ovat mm. kehittämistyön systematisoituminen ja säännöllistyminen, toimijoiden vuoropuhelun dokumentoituminen sekä ennakoitavuuden lisääntyminen. Itsearviointi on hyvän johtamisen ja kannattelun tuki. Lisäksi kehittämistyössä toteutettuja rakenteita arvioidaan osana itsearviointia. LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 9
10 Itsearvioinnin funktio on vaikuttavuuden, tehokkuuden, tuloksellisuuden ja laadun todentaminen kehittämistyön eri vaiheissa ja prosesseissa eli vaikuttavuuden varmistaminen ja mahdollistaminen. (Sosiaalitaidon työpapereita, 2007.) Itsearviointitietoa kootaan hankkeen johto-, ohjaus- ja kehittämisryhmiltä. Itsearviointi ja sen tuottama aineisto on tärkeä työskentelyväline, jonka sisällöt määrittelevät kehittämistyön suuntaa ja valittavia toimenpiteitä. Itsearviointia toteutetaan mm. seuraavien kysymysten avulla: Mikä on ryhmän tärkein tavoite? Millaisin teoin ryhmä voi tukea hankkeen tavoitteiden saavuttamista? Miten ryhmän tavoitteet tukevat hankkeen kokonaistavoitteiden saavuttamista? Mihin asioihin tulisi ryhmän työskentelyssä kiinnittää erityistä huomiota? Miten ryhmän työnjako-, vastuu- ja velvollisuuskysymykset tulee määritellä tai jakaa? Miten hankkeen rakenteet ovat tukeneet lapsuuden hyvinvoinnin edistämistä? Millaisia esteitä hankkeen rakenne on tuottanut lapsuuden hyvinvoinnin edistämiseksi? Millaisia ennakoimattomia asioita on hankkeen aikana ilmennyt? Mitä haasteita tulee ottaa huomioon hankkeen jatkotyöskentelyssä? Itsearvioinnin kokoaa, analysoi sekä siitä tehdyt johtopäätökset esittelee johto- ja ohjausryhmien kokouksissa Sosiaalitaito Oy:n toimitusjohtaja Merja Salmi ja kehittämispäällikkö Petteri Heino. Kehittämisryhmien itsearvioinnin analysointi suoritetaan yhteistyössä hanketyöntekijöiden kanssa. Itsearvioinnin lisäksi hankkeen prosessiarviointia voidaan toteuttaa dokumentoinnin sekä tiedottamisen arviointia hyödyntämällä. 3.2 Kehittämistoiminnan jatkuvuuden varmistavien toimintaedellytysten arviointi Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoiminnan jatkuvuuden varmistavien toimintaedellytysten arviointi toteutetaan hankkeen toimijoiden keskuudessa toteutettavana asiantuntija-arviointina. Menetelmällisesti se toteutuu arviointitiedon keräämisenä sekä kokemus- ja tiedonvaihtona toimijoiden välillä. LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 10
11 Kehittämistoiminnan jatkuvuuden varmistavia toimintaedellytyksiä tulee ARVO-hankkeen arvioinnissa tarkastella seuraavista näkökulmista: a) kunnan sisällä tapahtuvan toimijoiden välisten rakenteiden ja toimintatapojen näkökulmasta b) kehittämistoiminnan jatkuvuutta tukevan seudullisen rakenteen näkökulmasta c) lapsuuden hyvinvoinnin sisällöllisen kehittämisen näkökulmasta Kunnan sisällä tapahtuvan toimijoiden välisten rakenteiden ja toimintatapojen arviointi sekä kehittämistoiminnan jatkuvuutta tukevan seudullisen rakenteen arviointi toteutetaan osana kuntatyöryhmille lähetettävää arviointikyselyä. Kysely toimitetaan kuntatyöryhmille toukokuussa Lapsuuden hyvinvoinnin sisällöllistä jatkuvuutta arvioidaan osana teemaverstaiden työskentelyä. Arviointi voidaan toteuttaa esim. 3 4 kunnan yhteisenä, ristikkäin tapahtuvana arviointitilanteena osana teemakohtaisten työryhmien työskentelyä. Arviointi toteutetaan huhtikuu - toukokuussa Hankkeen johto- ja ohjausryhmässä arvioidaan pysyvän kehittämistoiminnan toimintaedellytyksiä osana itsearviointia. Pysyvän kehittämistoiminnan toimintaedellytysten arviointi toteutuu konkreettisesti kuntien ja niiden lautakuntien sitoutumiselle osallistua lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoimintaan Länsi- Keski-Uudellamaalla edelleen marraskuusta 2009 alkaen (ks. sivu 4). Toimintaedellytyksiä lapsuuden hyvinvoinnin pysyvään kehittämistoimintaan arvioidaan mm. seuraavilla kysymyksillä: Millaisiin yhteistyön muotoihin hanke on antanut tukea? Miten hankkeeseen luodut rakenteet ovat tukeneet lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistoimintaa? Onko hankkeeseen liittyvät riskit tunnistettu? Millaisia tiedonvaihdon areenoita hankkeen avulla on toteutunut? Millaisia konkreettisia asioita on tapahtunut hankkeen ansiosta? Millaisia asioita on kesken? Millaisia sisällöllisiä teemoja on kehittämistoiminnalla edistetty? Millaiset teemat tulisi jatkossa olla kehittämistoiminnan sisältöinä? 3.3 Henkilöstön osaamisen vahvistamisen ja lisäämisen arviointi Hankkeessa organisoituja koulutustilaisuuksia osallistujat arvioivat välittömästi koulutuspalautteella. Koulutuspalaute kerätään yksittäisten koulutustilaisuuksien lisäksi laajemmista koulutusprosesseista kokonaisarviointina. Arviointi voidaan toteuttaa yhteistoiminnallisia menetelmiä hyödyntämällä tai kirjallisella palautekyselyllä. LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 11
12 Kokonaisvaltainen hankkeen koulutuksen sekä muun osaamista vahvistavan ja lisäävän toiminnan arviointi toteutetaan yhteistyössä hankkeen toimijoiden kanssa mm. kuntatyöryhmille lähetettävässä arviointikyselyssä. Henkilöstön osaamisen vahvistamista ja lisäämistä arvioidaan mm. seuraavilla kysymyksillä: Miten hankkeessa järjestetty koulutus tukee hankkeen tavoitteiden mukaista etenemistä? Onko koulutus vastannut kunnan ja henkilöstön koulutustarpeisiin? Millaista osaamista koulutus on tukenut? Millaista osaamista koulutuksen olisi pitänyt enemmän tukea? Ovatko koulutukseen liittyvät järjestelyt olleet riittävät? 3.4 Hankkeen vaikutusten arviointi kunnan rakenteisiin sekä palveluiden kehittämiseen Hankkeen saavuttamia tuloksia sekä vaikutuksia arvioidaan kuntien yhteistyörakenteisiin sekä palveluiden kehittämiseen kohdistuneiden vaikutusten kautta. Kuntakohtaisia vaikutuksia selvitetään kuntatyöryhmille osoitettujen kyselyjen avulla. Kuntakohtaisten vaikutusten arvioinnin kysely suoritetaan osana kuntatyöryhmille lähetettävää arviointikyselyä toukokuussa Vaikutusten arviointikysymyksiä ovat mm. Millaisia vaikutuksia hankkeella on ollut lapsuuden hyvinvointiin liittyvien rakenteiden kehittämisessä? Mitkä seikat ovat edistäneet tavoitteiden mukaisten asioiden toteutumista? Mitkä seikat ovat estäneet tavoitteiden mukaisten asioiden toteutumisen? Millaisia lapsuuden hyvinvoinnin sisällöllisiä asioita kunnassa on voitu kehittää hankkeen vaikutuksen myötä? Millaisia haasteita hankkeen toimenpiteet asettivat kuntatyöryhmälle ja muille hankkeeseen osallistuville toimijoille? Miten kunnan rakenteissa / henkilöstön työnkuvassa ilmenee lapsuuden hyvinvoinnin? Millainen vaikutus hankkeella on ollut siihen? Saavuttiko hanke tavoitteensa kuntatyöryhmän näkökulmasta tarkasteltuna? Miten hankkeen kustannukset ja hyödyt kohdentuivat? LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 12
13 4 KOOTUN ARVIOINTITIEDON KÄYTTÖ JA SEN RAPORTOINTI ARVO-hankkeessa arviointi on jatkuvaa ja sen keskeisenä tavoitteena on toimia kehittämisen välineenä. Arvioinnin raportointi sekä reflektointi suoritetaan systemaattisesti toteuttamalla. Arviointisuunnitelma on esitetty hankkeen johtoryhmälle ensimmäisen kerran Suunnitelmaa on päivitetty lokakuussa 2008 ja johtoryhmä on hyväksynyt sen pidetyssä kokouksessa. Suunnitelmaa on edelleen päivitetty maaliskuussa Itsearvioinnin suhteen toteutetaan kyseisissä ryhmissä järjestelmällistä menetelmää arvioinnin antamisen sekä niistä suoritetun analyysin ja johtopäätösten esittelyn vuorotellessa keskenään. Muun kootun arviointitiedon käyttämisestä vastuussa on hankkeeseen nimetty johtoryhmä. Johtoryhmä tarkastelee hankkeen kokonaisarviointia kootun tiedon perusteella. Arviointitiedon perusteella tarkastellaan hankkeen alueellista toteutumista sekä kehittämistoiminnan jatkuvuuteen liittyviä toimenpiteitä. Hanke tuottaa loppuraportin, jonka oleellinen osa on arvioinnin raportoiminen. Raportti tuotetaan hankkeeseen sitoutuneille kunnille, niiden henkilöstölle ja päättäjille sekä hankkeen muille yhteistyötahoille. Hankkeesta raportoidaan Etelä-Suomen lääninhallitukselle ohjeistusten mukaisesti. LÄHTEET KASTE ohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriö. Selvityksiä 2008:6. Seppänen Järvelä, Riitta Prosessiarviointi kehittämisprosessissa. Opas käytäntöihin. Menetelmäkäsikirja. Finsoc arviointiraportteja 4 /2004. Stakes. Sosiaalitaidon työpapereita Kehittämisprosessi näkyväksi. Näkökulmia ja ohjeita itsearviointiin. LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 13
Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland
Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö - hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2007-2009 Utvecklingsenheten för välfärd i barndomen projekt i Västra och Mellersta Nyland 2007-2009 Keski-Uusimaa Hiiden
LisätiedotARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM
ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija
LisätiedotKASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ
MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen
Lisätiedotkasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ
Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen 4.11.2008 klo 13 15.30 HYVINKÄÄ LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN
Lisätiedotvahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa
Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN
LisätiedotLÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ- HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUKSESTA. Paikalla: Laiho Olli Nurmijärvi puheenjohtaja
MUISTIO LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ- HANKKEEN OHJAUSRYHMÄN KOKOUKSESTA Aika: Maanantai 15.12.2008 klo 12.00-15.30 sekä lounas klo 12 13 Paikka: Ravintola Caliente
LisätiedotKUNTATYÖRYHMÄKIRJE 4/
KUNTATYÖRYHMÄKIRJE 4/2008 13.10.2008 Sisällysluettelo 1. Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämistyön verkostoituminen Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2. ARVO-hankkeen koulutustarjonta 3. ARVO-hankkeen väliseminaari
LisätiedotKUNTATYÖRYHMÄKIRJE IX / Kuntatyöryhmien arviointikysely
KUNTATYÖRYHMÄKIRJE IX / 009..009 Kuntatyöryhmien arviointikysely Kehittämistyön arviointi tulee suorittaa kuntatyöryhmän yhteisessä keskustelussa niin, että moniammatillinen näkökulma arvioinnissa on varmistettu.
LisätiedotOlli Laiho Nurmijärvi puheenjohtaja. Merja Etholèn-Rönnberg Kirkkonummi johtoryhmän jäsen Kirsi Gustafsson
MUISTIO LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKÖN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Aika: Maanantai 28.1.2008 klo 12.30-15.30 Paikka: Kirkkonummen sosiaalikeskus (Asematie 3 B), K-talo, 2 kerros,
LisätiedotAika: Keskiviikko klo Järvenpään kaupungintalo, 2. kerros, kaupunginhallituksen kokoushuone. Markus Hemmilä Järvenpää puheenjohtaja
MUISTIO LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKÖN JOHTORYHMÄN KOKOUS Aika: Keskiviikko 16.1.2008 klo 13-15 Paikka: Järvenpään kaupungintalo, 2. kerros, kaupunginhallituksen kokoushuone
LisätiedotTeema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN
Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,
LisätiedotTIIVISTELMÄ HANKKEEN ETENEMISESTÄ (päivitetty ) Kehittämisryhmien työskentelyn eteneminen sekä johtoryhmän kommentit 11.9.
TIIVISTELMÄ HANKKEEN ETENEMISESTÄ (päivitetty 30.9.2008) Kehittämisryhmien työskentelyn eteneminen sekä johtoryhmän kommentit 11.9.2008 I Pysyvän kehittämisyksikön toimintaedellytyksiä selvittävä kehittämisryhmä
LisätiedotLÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKKEEN JOHTORYHMÄN KOKOUKSESTA
Kokousmuistio LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKKEEN JOHTORYHMÄN KOKOUKSESTA Aika: Tiistai 20.5.2008 klo 13-15 Paikka: Lärkkulla - opisto, Karjaa Paikalla: Markus
LisätiedotLÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKKEEN JOHTORYHMÄN KOKOUKSESTA
MUISTIO LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKKEEN JOHTORYHMÄN KOKOUKSESTA Aika: Torstaina 23.10.2008 klo 13-15 Paikka: Majvik Kokous- ja kongressihotelli Kirkkonummi
LisätiedotKUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII /
KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / 2009 13.3.2009 Sisällysluettelo Ajankohtaista hankkeessa keväällä 2009 1. ARVO - koulutus 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin liittyvien matalan kynnyksen toimintamallien
LisätiedotLÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ -HANKKEEN JOHTORYHMÄN JA OHJAUSRYHMÄN YHTEINEN KOKOUS
KOKOUSMUISTIO LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ -HANKKEEN JOHTORYHMÄN JA OHJAUSRYHMÄN YHTEINEN KOKOUS Aika: Torstaina 6.3.2008 klo 12-17 Paikka: Järvenpää-talo, Hallintokatu
LisätiedotLÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKKEEN JOHTORYHMÄN KOKOUKSESTA
MUISTIO LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKKEEN JOHTORYHMÄN KOKOUKSESTA Aika: Torstaina 11.9.2008 klo 9-11 Paikka: Järvenpää-talo, Järvenpää Paikalla: Markus Hemmilä,
LisätiedotKUNTATYÖRYHMÄKIRJE 6/
KUNTATYÖRYHMÄKIRJE 6/2008 8.12.2008 Sisällysluettelo 1) Kuntakiintiöt sisällöllisissä koulutuksissa 1. Salassapitovelvollisuus luennot - Ennakkokysymysohjeistus salassapitovelvollisuusluentoihin 2. Kriisikoulutus
LisätiedotLÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKKEEN JOHTO- JA OHJAUSRYHMÄN YHTEINEN KOKOUS
MUISTIO LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ - HANKKEEN JOHTO- JA OHJAUSRYHMÄN YHTEINEN KOKOUS Aika: Keskiviikko 29.4.2009 klo 13 15.30 Paikka: Järvenpää-talo, Venny - kabinetti
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten
LisätiedotARVO HANKKEEN TEEMAVERSTAIDEN YHTEINEN WORKSHOP
YHTEENVETO ARVO HANKKEEN TEEMAVERSTAIDEN YHTEINEN WORKSHOP Aika: Keskiviikko 25.3.2009 klo 12 15.30 Paikka: Paikalla: Järvenpää-talo Hallintokatu 4, Järvenpää Ehkäisevä lastensuojelu peruspalveluissa teemaverstas
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotLAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ- HANKE Länsi- ja Keski-Uudellamaalla
LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ- HANKE Länsi- ja Keski-Uudellamaalla 2007-2009 UTVECKLINGSENHETEN FÖR VÄLFÄRD I BARNDOMEN PROJEKT i Västra och Mellersta Nyland TOIMINTASUUNNITELMA päivitetty 5.6.2009
LisätiedotLAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA
LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2007-2009 LOPPURAPORTTI Marianna Kokko Projektikoordinaattori Heidi Gerdt Erikoissuunnittelija SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 KEHITTÄMISHANKKEEN
LisätiedotTIEDOTUS- JA VIESTINTÄSUUNNITELMA
ARVO hankkeen tiedottaminen tukee hankkeen tavoitteiden saavuttamista. Tiedottamisen lähtökohtana on läpinäkyvyys. Hankkeeseen liittyvän tiedotuksen tavoitteena on: edesauttaa hankkeen toteutumista lisätä
LisätiedotLAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2007-2009
LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ HANKE LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA 2007-2009 LOPPURAPORTTI Marianna Kokko Projektikoordinaattori Heidi Gerdt Erikoissuunnittelija SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KEHITTÄMISHANKKEEN
LisätiedotKUNTATYÖRYHMÄKIRJE 3/
KUNTATYÖRYHMÄKIRJE 3/2008 11.8.2008 1 1. KOULUTUSTARJONTA KUNNAN YLIMMÄLLE JOHDOLLE, KESKIJOHDOLLE SEKÄ LÄHIESIMIEHILLE ARVO- hankkeen koulutustarjonta on valmis koulutusrungon ensimmäisen haaran osalta.
LisätiedotItsearviointi suunnannäyttäjänä
Arvioinnin moninaisuus mm. Hankkeen johtaminen, talous ja hallinto Hankkeen tulokset vs. kirjatut tavoitteet Hankkeen vaikutukset (työntekijät: mm. osaaminen, jaksaminen, työhyvinvointi, asiakkaat, organisaatio,
LisätiedotARVO-HANKKEEN KUNTATYÖRYHMÄKIRJE 2/2008
ARVO-HANKKEEN KUNTATYÖRYHMÄKIRJE 2/2008 5.5.2008 1 1. Hankkeen järjestämää koulutusta MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN - Uudenlaisen yhteistyön mahdollisuudet ja johtajuus monisektoraalisessa kehittämisprosessissa
LisätiedotOPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ
OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ 22.11.2017 Käytetyt aineistot Vaativa erityinen tuki Kuuma-kuntien perusopetuksessa 2016/ Mika Saatsi 31.1.2017 -selvitys
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia Hanne Kalmari/STM hankepäällikkö 1 Lapsen paras - yhdessä enemmän 12.5.2017 Hanne Kalmari 2 15.5.2017
LisätiedotKehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?
Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
LisätiedotOrientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla
Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) tilaisuus 26.1.2017 Etelä-Karjala: Johtamisen rooli laajassa muutostyössä Marja Kosonen, perhe- ja sosiaalipalvelujen johtaja, Eksote Etelä-Karjalan LAPE-hanke
LisätiedotRISTO - Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn
RISTO - Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Arviointisuunnitelma 1.7.2013 31.10.2014 7.11.2013 Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) Kouvolan kaupunki Etelä-Kymenlaakson kunnat
LisätiedotULAPPA. Uudenmaan Lapsen ääni peruspalveluissa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kehittämisverkosto ARVIOINTISUUNNITELMA
ULAPPA Uudenmaan Lapsen ääni peruspalveluissa Länsi- ja Keski-Uudenmaan kehittämisverkosto ARVIOINTISUUNNITELMA Merja Rapeli & Timo Turunen 04.03.2010 SISÄLTÖ 1 ULAPPA OSANA LAPSEN ÄÄNI KEHITTÄMISOHJELMAA...
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA
Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke ARVIOINTISUUNNITELMA 8.10.2010 SISÄLLYS 1. Johdanto... 2 2. Hankkeen tausta ja tavoitteet... 2 2.1 Toimintaympäristö... 2 2.2 Hankkeen tavoite...
LisätiedotLasten, nuorten ja perheiden palveluiden muutostyö Inno-työryhmissä
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden muutostyö Inno-työryhmissä 2.9.2013 Ella-hankkeen loppuseminaari Tehtävät 1) Löytää välineitä lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen koordinaation kehittämiselle
LisätiedotLAPSUUDEN ARVOKAS ARKI ARVO KOULUTUSSUUNNITELMA 2008 2009
LAPSUUDEN ARVOKAS ARKI ARVO KOULUTUSSUUNNITELMA 2008 2009 (päivitetty 30.3.2009) Erikoissuunnittelija Heidi Gerdt heidi.gerdt@sosiaalitaito.fi p.040 549 3627 LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ- HANKE
LisätiedotKUNTATYÖRYHMÄKIRJE X /
KUNTATYÖRYHMÄKIRJE X / 2009 9.10.2009 Sisällysluettelo 1) Informaatio kriisikoulutus - kouluttajakoulutuksesta 2) ARVO- hankkeen konkreettista antia 3) Tiedoksi Marianna ja Heidi kiittävät antoisista yhteistyön
LisätiedotKUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / 2009 13.3.2009
KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / 2009 13.3.2009 Sisällysluettelo Ajankohtaista hankkeessa keväällä 2009 1. ARVO - koulutus 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin liittyvien matalan kynnyksen toimintamallien
LisätiedotLähemmäs. Marjo Lavikainen
Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
Lisätiedotsuositukset rahoittajille
EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille
LisätiedotPYSYVÄN KEHITTÄMISTOIMINNAN HANKESUUNNITELMA
LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMINEN LÄNSI- JA KESKI-UUDELLAMAALLA PYSYVÄN KEHITTÄMISTOIMINNAN HANKESUUNNITELMA VUODESTA 2010 ALKAEN/ MARRASKUUSTA 2009 ALKAEN (Päivitetty 22.9.2008) SISÄLLYSLUETTELO 1.
LisätiedotVPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE. Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus
VPK POHJOIS-SUOMEN VAMMAISPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKÖN VALMISTELUHANKE Jari Lindh Hankekoordinaattori Kolpeneen palvelukeskus VPK - käytännön, koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyön areenana Vammaispalvelujen
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke
Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi
LisätiedotAllianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle
Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi
LisätiedotToimintasuunnitelma. Socom
Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin
LisätiedotKASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi
KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa
LisätiedotTervetuloa Innokylään
Tervetuloa Innokylään Soteuttamo: Ihminen edellä asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen Merja Lyytikäinen ja Hanne Savolainen 21.3.2018 1 Innokylä lyhyesti Innokylä on kaikille avoin innovaatioyhteisö,
LisätiedotLapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotMillaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto
Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotToimintasuunnitelma 2012
Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut
LisätiedotKALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN
KALLIO-KAMPIN KEHITTÄMISHETKI KOULUT JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 25.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotOsahankekohtaiset arviointisuunnitelmat
Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat 6.9.2012 12.9.2012 KASPERI II arviointikysymykset 1. Miten intensiivistä työotetta voi viedä varhaisemman tuen vaiheeseen? miten uutta toimintamallia luodaan, asiakasohjaus,
LisätiedotKUNTATYÖRYHMÄKIRJE 5/2008 30.10.2008
KUNTATYÖRYHMÄKIRJE 5/2008 30.10.2008 Sisällysluettelo 1. ARVO -hankkeen sisällöllinen koulutustarjonta / koulutushaara II Poikkisektorisen rakenteen vahvistaminen Lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden
LisätiedotSosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.
1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,
LisätiedotMYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II RIIKKA PYYKÖNEN
MYYRMÄEN KEHITTÄMISHETKI VARHAISKASVATUS JA LASTENSUOJELU KEHRÄ II 17.9.2012 RIIKKA PYYKÖNEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (KASTE). STM TAVOITTEENA: Hyvinvointi- ja terveyserot
LisätiedotAika: Tiistai klo Loma- ja kurssikeskus Onnela, Rantatie 34, Tuusula
YHTEENVETO 22.9.2009 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMIEN TOIMEENPANO JA ARVIOINTI Aika: Tiistai 22.9.2009 klo 10 15.30 Paikka: Loma- ja kurssikeskus Onnela, Rantatie 34, Tuusula Asiantuntija: Sirkka
LisätiedotNuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella
Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Elokuu 2019 Uudenmaan ELY-keskus Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla 2018 Elokuu 2019 Heinäkuu 2019 Elokuu Alle 25-v.
LisätiedotKASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta
KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja
LisätiedotNäkökulmia vaikutusten arvioinneista. Kajaani Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko
Näkökulmia vaikutusten arvioinneista Kajaani 12.11.2010 Eila Linnanmäki ja Tuulia Rotko 1 Mikä vaikutusten arviointi? Näyttöön perustuva vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi alkoi kehittyä 1990-luvulta
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotLapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa SATULA-hanke Pomarkku 4.12.2017 Tiina Tenho ja Mirja Isoviita Mikä on lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma? Kärkihanke, jonka vastuuministeriöinä
LisätiedotVertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa. Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö
Vertaisauditointi Vantaan perusopetuksessa Merja Kuokka, perusopetuksen aluepäällikkö 9.11.2017 Mikä vertaisauditointi ja miksi? Auditointiprosessi Mitä opimme, mitä voisitte oppia meiltä? MK 9.11.2017
Lisätiedotwww.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle
www.metropolia.fi/onni ESR Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle Onni tulee puun takaa hyvinvoivat ja tuottavat työpaikat metsä- ja sote-alalle ESR -hanke 2015-2017
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotNuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall
Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto
LisätiedotKehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä
Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille
LisätiedotMuutosagentin toiminnan tulokset
Muutosagentin toiminnan tulokset Yhdessä olemme enemmän Lape Uusimaa Muutosagentin raportointi 1 Muutosagentti hankkeessa Lape Uusimaa muutosagenttina toimi 6.2.2017-09.09.2018 välillä TtT Hanna Tiirinki
LisätiedotKESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS. Silja Ässämäki
KESKI-SUOMEN SOTE 2020 KASTE-HANKESUUNNITELMA JA - HAKEMUS Silja Ässämäki 11.12.2013 Kaste-hankesuunnitelma 2014-2016 Keski-Suomen SOTE 2020 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukonsepti Hakijana
LisätiedotSenioriKasteen loppuarviointi 08/2016
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset
LisätiedotKotona kokonainen elämä: Osallisuus
Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia
LisätiedotPALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke
PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2
LisätiedotKASPERI II hankekatsaus 6/2012
KASPERI II hankekatsaus 6/2012 Yhteistä työskentelyä kevään aikana Hankekäynnit joka hankkeessa lähinnä arviointikysymyksiin liittyen Ohjausryhmätyöskentelyn kautta tukeminen / ohjaaminen Yhteiset tapaamiset
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotMiten tästä eteenpäin? Risto Kuronen LT Asiantuntijalääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö
Miten tästä eteenpäin? Risto Kuronen LT Asiantuntijalääkäri Päijät-Hämeen perusterveydenhuollon yksikkö Terveydentilaa määrittävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä Keskeistä hyvinvoinnin
LisätiedotTerveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet
Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet 04.02.2014 HUSn kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäjien yhteistapaaminen Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija
LisätiedotKaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom
Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä
LisätiedotHanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen
Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus
LisätiedotYleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä
Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Lahti 12.4.2019 Leena Aaltonen 29.4.2019 1 Ajankohtaista - kevät 2019 Lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävä
LisätiedotMielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015
Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä
LisätiedotMonitoimijainen arviointi. Kirsti Kumpulainen Lastenpsykiatrian professori, emerita
Monitoimijainen arviointi Kirsti Kumpulainen Lastenpsykiatrian professori, emerita Kirsti.kumpulainen@uef.fi Lapsi- ja perhepalvelujen -muutosohjelmassa (LAPE) sekä perustason lähipalveluja että lasten
LisätiedotPohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus
Pohjois-Pohjanmaa: Lasten ja perheiden palvelut - varhaiskasvatus Jaosjohtaja Eeva-Liisa Kronqvist, Oulun yliopisto, varhaiskasvatuksen koulutus Kehittämiskoordinaattori Anu Määttä, Kuusamon kaupunki Aloitusseminaari
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotSosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU 6.6.2018 Rovaniemi Jarno Karjalainen SOSKU-hanke www.thl.fi/sosku SOSKU-hankkeessa (2015-2018) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset
Lisätiedot