ARVIOINTIAKVAARIO RAPORTTI

Transkriptio

1 ARVIOINTIAKVAARIO RAPORTTI Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke KASTE -ohjelma Tanja Penninkangas Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius yhteiskuntatieteiden maisteriopinnot pääaineena sosiaalityö

2 SISÄLLYS 1 KANSALLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMA KASTE 3 2 ETELÄ-POHJANMAAN LAPSET, NUORET, JA LAPSIPERHEET - KEHITTÄMISHANKE Verkkopohjaisen perhekeskuksen kehittäminen Jalkautuvien palvelujen kehittämiskokonaisuus Perhetyön kehittäminen ja peruspalvelujen vahvistaminen 9 3 HANKKEEN ARVIOINTI Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishankkeen arviointi 11 4 ARVIOINTIAKVAARIO Arviointiakvaariotilaisuuden aikataulutus ja osallistujat Arviointiakvaarion arviointikysymykset Arviointiakvaariotilaisuuden teemoittelu keskustelun pohjalta Hanketyöskentely Yhteistyö kuntien kanssa Perustason työn vahvistaminen Monialaisen osaamisen kehittäminen Osallisuuden vahvistaminen Tiedottaminen Koulutus Ohjausryhmätyöskentely Projektitiimin työskentely Hankkeessa eteenpäin Arviointiakvaarion keskeiset huomiot hanketyöskentelylle 24 2

3 1 KANSALLINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMIS- OHJELMA KASTE Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma eli KASTE -ohjelma on valtakunnallisen sosiaali- ja terveyspolitiikan lakisääteinen ohjausväline ja hallitusohjelman täsmentäjä. KASTE -ohjelmassa määritellään sosiaali- ja terveyshuollon yleiset kehittämistavoitteet ja toimenpiteet vuosille Ohjelma sisältää 39 toimenpidettä, joita toteuttavat valtio, kunnat, kuntayhtymät ja järjestöt. Tavoitteiden toteutumista seurataan 19 erilaisen indikaattorin avulla. Ohjelman päätavoitteeksi on asetettu: osallisuuden lisääntyminen ja syrjäytymisen vähentyminen, hyvinvoinnin - ja terveyden lisääntyminen ja palveluiden laadun, vaikuttavuuden ja saatavuuden parantuminen sekä alueellisten erojen kaventuminen. Keinoiksi on asetettu 39 toimenpidettä, joiden avulla ehkäistään ennalta ja puututaan varhain, varmistetaan henkilöstön riittävyys ja osaaminen sekä luodaan sosiaali- ja terveydenhuollon ehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät toimintamallit. Kehittämisen teema-alueiksi on valittu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet ja prosessit, sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet, perusterveyden- ja sosiaalihuollon vahvistaminen sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen ehkäisy. 2 ETELÄ-POHJANMAAN LAPSET, NUORET, JA LAPSIPERHEET -KEHITTÄMISHANKE Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut viisi alueellista johtoryhmää (Etelä-Suomi, Itä- ja Keski- Suomi, Länsi-Suomi, Pohjois-Suomi ja Väli-Suomi), joiden tehtävänä on huolehtia KASTEohjelman toteutuksesta alueellaan. Väli-Suomen alueella toimii KASPERI Väli-Suomen lapset, nuoret ja perheiden palveluiden kehittämishanke, jonka yhtenä osahankkeena on Etelä- 3

4 Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke. Kyseisen osahankkeen tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluita kohderyhmän omissa toimintaympäristöissään lisäten osallisuutta ja mahdollistaen matalan kynnyksen toimintamuotoja. Moniammatillista / ylisektoraalista yhteistyötä kehitetään vahvistamalla peruspalveluita erilaisilla toimintavaihtoehdoilla. Näkökulmina kehittämistoiminnalle ovat ehkäisevä työote ja varhainen puuttuminen. Seuraava kuvio 1. osoittaa, kuinka Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke on osana kansallista sosiaali- ja terveysohjelmaa vuosina KASTE -OHJELMA Kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma KASPERI Väli-Suomen lapset, nuoret ja perheiden palveluiden kehittämishanke (Ohjausryhmä ja rypäsryhmät) ETELÄ-POHJANMAAN LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET -KEHITTÄMISHANKE Alueellinen ohjausryhmä 1) VERKKOPOHJAINEN PERHEKESKUS 2) JALKAUTUVAT PALVELUT 3) PERHETYÖ Asiantuntijatyöryhmä Asiantuntijatyöryhmä Asiantuntijatyöryhmä Teemakohtaiset alatyöryhmät Varhainen puuttuminen Ennaltaehkäisy Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuus Kehittämistyö kohderyhmän omassa toimintaympäristössä Pilottikohtaiset työryhmät Jalkautuvien palvelujen pilottikohteet -Pajuluoman neuvola -Pajuluoman päiväkoti (kehittäjäryhmä) -Lintuviidan, Rastipuiston ja Toukolanpuiston alakoulut sekä Toivorannan yhtenäiskoulu - Jalkautuvien palveluiden pilotti / Kuusiokunnat Perhetyön pilottikohteet ja kehittäjämentor -toiminta -JIK -Järvi-Pohjanmaa -Kaksineuvoinen -Suupohja Alueelliset perhetyön ryhmät Alueelliset LS sos.työntekijöiden ryhmät Järjestöt Etelä-Pohjanmaan kunnat (19) sivistys-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-aikapalvelut Seurakunnat Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Oppilaitokset, SONet BOTNIA Erityisestä peruspalveluihin Kuvio 1. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishanke osana KASTEhanketta. 4

5 Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen työskentelyä ohjaa alueellinen ohjausryhmä, jonka tehtävänä on toimia hankkeen toteuttajan tukena ja hankkeen valmistelu- ja toimeenpanoelimenä kehittää ja arvioida hanketta sekä ohjata niin, että se toteuttaa hankepäätöstä huolehtia, että maakunta pääsee mukaan toimintaan ja saa rahoilleen vastineen seuraa hankkeen tavoitteiden saavuttamista sekä budjetin toteuttamista tarvittaessa muuttaa hankkeen toimenpiteitä, jotta tulokset saavutettaisiin antaa asiantuntemustaan hankkeelle ja tiedottaa siitä sekä saavutetuista tuloksista omille sidosryhmilleen käsittelee ja hyväksyy hankesuunnitelman, toteutus- ja viestintäsuunnitelman sekä arviointisuunnitelman käsittelee väliraportit ja mahdolliset hankesuunnitelmamuutokset hyväksyy hankkeen loppuraportin ennen rahoittajalle toimittamista. Alueellinen ohjausryhmä on kokoontunut on vuonna 2009 kerran ja vuonna 2010 neljä kertaa. Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke koostuu kolmen kehittämisnäkökulman pohjalta rakentuvista kokonaisuuksista: 1) verkkopohjaisen perhekeskuksen kehittäminen 2) jalkautuvien palvelujen kehittämiskokonaisuus sekä 3) perhetyön kehittäminen ja peruspalveluiden vahvistaminen. 2.1 Verkkopohjaisen perhekeskuksen kehittäminen Hanke kehittää verkkopohjaista perhekeskus-mallia lasten, nuorten ja perheiden mahdollisuutta avun saamiseen matalalla kynnyksellä Kersanet -verkkoportaalin pohjalle. Hanke kehittää ja laajentaa portaalin toimintaa sekä sisällöllisesti että alueellisesti. Sisällöllinen kehittäminen tapahtuu siten, että 5

6 palvelua laajennetaan alakouluikäisten lasten vanhemmille palveluohjauksellista näkökulmaa korostetaan perheillä on mahdollisuus saada vertaistukea keskustelufoorumilla verkkovastaanoton toimintaa monipuolistetaan ja työntekijöiden keskinäisen asiantuntijakonsultaatio mahdollistetaan. Alueellinen laajentuminen tapahtuu siten, että verkkopohjainen perhekeskus tulee koko Etelä- Pohjanmaan 0-12 vuotiaitten lasten vanhempien käyttöön. Verkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmä työskentelee siten, että asiantuntijaryhmien sisältä kootaan teemakohtaisten ryhmät. Hankkeen puitteissa tehdään yhteistyötä eri oppilaitosten, sairaanhoitopiirin ja kolmannen sektorin kanssa (opinnäytteet, toiminnalliset menetelmät, opintokokonaisuudet, työssä oppiminen). Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet perhekeskuksen kehittämisessä seuraavasti sisällöllisen kehittämisen osalta: -kehittämishanke on edennyt verkkopohjaisen teemakohtaisen ryhmien toiminta teema 1: 0-12v -vuotiaitten lasten sosiaalinen, psyykkinen ja fyysinen kehitys teema 2: Lapsiperheiden palvelut teema 3: Vanhemmuuden ja perheen erityiskysymykset teema 4: Muu kehittäminen (tekniset ratkaisut jne.) verkkovastaanotto toiminnan monipuolistaminen yhteistyössä Väestöliiton Vastaamo -palvelun kanssa Alueelliseen laajentumisen näkökulmasta katsottuna voidaan todeta, että portaalin alustan osalta (EPSHP) neuvottelut ovat käynnissä ja portaali julkaistaan alueella myöhemmin. Yhteistyö oppilaitosten, sairaanhoitopiirin ja kolmannen sektorin kanssa on toteutunut teemakohtaisessa ryhmätyöskentelyssä sekä opiskelijaharjoittelun puitteissa. Verkkopohjaisen perhekeskuksen asiantuntijatyöryhmä on kokoontunut neljä kertaa. 6

7 2.2 Jalkautuvien palvelujen kehittämiskokonaisuus Maakunnassa toteutettavan kehittämistyön painopiste on lasten ja nuorten kasvuympäristöissä tehtävän työn osaamisen vahvistamisessa. Tavoitteena on kehittää lapsen ja perheen palvelutarpeisiin vastaavia palveluja niveltäen palvelut toisiinsa matalan hallinnon mallilla ja joustavilla rajapintojen työkäytänteillä. Lähtökohtana on, ettei erityisosaamista voi viedä perustasolle ilman tälle tasolle rakennettuja malleja ja käytäntöjä. Tämä pyritään tekemään pilottiyksiköissä ja kokeiltu malli levitetään maakunnalliseksi käytännöksi. Ideana on saada myös perheet mukaan palveluiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Kehittämiskokonaisuuden tavoitteina ovat: Sektorirajat ylittävän työmenetelmän kehittäminen konsultatiivisen työmallin kehittäminen ehkäisevän työn alueellisen konsultaatio -mallin kehittäminen Moniammatilliset verkostotyöryhmät Jalkautuva palvelut -asiantuntijatyöryhmä Pilottiryhmä, yksikkökohtaiset pilottiryhmät Pilottiyksikkötyöskentely pilottikohteet (Pajuluoman neuvola, Pajuluoman päiväkoti ja Kasperin alakoulut (Lintuviita, Rastipuisto ja Toukolanpuisto) sekä Toivolanrannan yhtenäiskoulu monimmatillisen verkostoryhmä -mallin kehittäminen ja sen levittäminen koko maakuntaan Henkilöstön osaamisen vahvistaminen menetelmäosaamisen vahvistaminen arviointityökalujen kehittäminen Jalkautuvien palvelujen kehittämisen näkökulmasta hanketyöskentely on edennyt siten, että jalkautuvien palvelujen asiantuntijatyöryhmä on kokoontunut kaksi kertaa lokakuuhun 2010 mennessä. Pilottikohdetyöskentely on käynnistynyt seuraavasti: Pajuluoman pilottineuvolassa neuvolan perhetyö on jatkunut syksyn 2010 ajan, päättyen Neuvolan perhetyöntekijänä toimi Tarja Kiili välisenä aikana. Kokeilun aikana perhetyötä annettiin yhteensä 16 perheeseen. Käyntejä perheessä on ollut keskimäärin 4. Neuvolan perhetyöstä on tehty mallinnusta, jota jatketaan edelleen. Perheiden palaute kokeilusta on ollut positiivista. Neuvolan perhetyö jatkuu Seinäjoen kaupungin perhetyön uudelleen organisoitumisen myötä kanta-seinäjoen neuvoloissa 1-2 päivänä viikossa. Hanke on mukana kehittämässä neuvolan perhetyötä mm. vertaisryhmätoiminnan mahdollisessa käynnistämisessä sekä kirjaamiseen liittyvien käytäntöjen selvittämisessä. 7

8 Pajuluoman pilottipäiväkodin henkilöstölle on pidetty marraskuussa yhteisöilta, jossa käsiteltiin mm. Hyvinvoiva lapsi- työprosessin osavaiheiden mallinnusta. Lapuan pilottipäiväkodilla on toteutunut myös henkilöstön yhteisöilta. Projektityöntekijä on jatkanut käyntejä ja videointeja lapsiryhmissä. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kaksi sosionomiopiskelijaa ovat suunnitelleet keväälle 2011 toteutettavaksi opinnäytetyön liittyen lapsen osallisuuteen omahoitajuustyötapaa toteuttavassa ryhmässä. Hankkeen projektityöntekijä on osallistunut myös koulutussuunnitteluun ja luentojen pitoon eri yhteistyökumppaneiden kanssa. Aiheina ovat olleet hankkeen kehittämistoiminta, hyvinvoiva lapsi- työprosessiin liittyvä kehittämistyö sekä omahoitajuuden ja kasvatuskumppanuuden teemat. Koulupilottityöskentely on käynnistynyt siten, että hankkeen projektityöntekijä on osallistunut neljän koulun eli Toukolanpuiston, Rastipuiston ja Lintuviidan alakoulujen sekä Toivolanrannan yhtenäiskoulun oppilashuoltoryhmiin. Oppilastapaukset eli Caset ovat ohjautuneet hankkeen projektityöntekijälle oppilashuoltotyöryhmien kautta. Oppilashuoltotyöryhmätyöskentelyssä huomioidaan oppilaan psykososiaalinen hyvinvointi ja Case -työskentelyssä kehitetään sektorirajat ylittäviä työmenetelmiä, varhaista puuttumista ja koulun perhetyötä. Uusien yhteistyöpolkujen rakentamista eri toimijoiden kanssa ja vanhojen yhteistyökuvioiden vahvistamista on kehitetty mm. tekemällä yhteinen esite tuleville 7 luokkalaisille. Vanhempaintoimikuntiin on myös jalkauduttu ja pyritty vahvistamaan vanhempien osallisuutta sekä voimaannuttamaan kodin ja koulun yhteistyötä. Oppilaiden oman osallisuuden esiin tuomista ja oman tekemisen vahvistamista eri tilanteissa (syy / seuraus / oma osuus tilanteisiin ) on korostettu. Jalkautuvien palvelujen kehittämistyötä on toteutettu myös Kuusiokuntien alueella (Alavus, Kuortane, Töysä, Ähtäri), jossa on käynnistynyt jalkautuvien palvelujen pilotti Tavoitteena on kehittää toimintamalli nuorten psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseksi ja mielenterveyden hoitamisessa peruspalveluissa. Kehittäjätyöntekijänä toimii välisenä aikana psykiatrinen sairaanhoitaja Tiina Leppinen. Sektorirajat ylittävää työmenetelmää on kehitetty siten, että alakoulusta yläkoulun puolelle siirtyville oppilaille ja heidän vanhemmilleen työstetään tiukkojen tilanteiden - esitettä. Esite toteutetaan yhteistyössä kaupungin nuorisotoimen, seurakunnan, pilarin, Steissin, poliisin, A-klinikan, koulukuraattorien, kouluterveydenhoitajien, Seinäjoen yläkoulujen sekä projektityöntekijöiden kanssa. Esite perustuu nuoren maailman muutokseen yläkouluun siirtyessä. Pilotointeihin ja kehittämistavoitteisiin liittyy keskeisesti henkilöstön osaamisen vahvistaminen, jota on pyritty tukemaan mm. seuraavilla koulutuksilla: Omahoita- 8

9 juus työtapakoulutus, Kasvatuskumppanuus koulutus, HUPU koulutus, Nepsy koulutus ja Kuvastin -menetelmän käyttö. 2.3 Perhetyön kehittäminen ja peruspalvelujen vahvistaminen Perhetyötä kehitetään hankkeessa sekä ennaltaehkäisevän työn parissa ja peruspalveluissa sekä lastensuojelun sijaishuollon yhteydessä tehtävänä työnä. Hankkeen tavoitteena on lisätä mahdollisuuksia ehkäisevän perhetyön malleille sekä kehittäjämentor -toiminnalle. Perhetyön mahdollisuuksia toimia perheitä vahvistavana työmuotona kokeillaan erillisissä kehittämispiloteissa. Alla perhetyön kehittämisen eri työmuotoja ja toimintamalleja: Moniammatillinen verkostotyöryhmä (perhetyön asiantuntijatyöryhmä) Selkeät, yhdenmukaiset toimintamallit perhetyön sisältöihin Pilottikohdekokeilut Kehittäjämentor -toiminta Vanhemmuuden tukeminen Perhetyön kehittäminen on edistynyt siten, että perhetyön asiantuntijatyöryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Perhetyön sisällöllistä kehittämistä on tehty tietoa keräämällä ja perhetyötä jäsentämällä (kartoitus Etelä-Pohjanmaan alueella). Perhetyön pilotit ja kehittäjämentor -toiminta on käynnistynyt seuraavasti: JIK (kehittäjämentor, terveydenhoitaja Anu Leinonen, ajalla ) Järvi-Pohjanmaa (kehittäjämentor, sosiaaliohjaaja Leena Ojanperä, ajalla ) Kaksineuvoinen (kehittäjämentor, kehittäjätyöntekijä Marianne Takala, ajalla osa-aikainen) Suupohja (kehittäjätyöntekijä, sosionomi Leena Huhtamäki, ajalla ) Lapua (käynnistymisvaiheessa?) Aluekohtaiset perhetyön pilottipalaverit Pilottitapaamiset Kehittäjämentorien yhteinen kehittämistyönohjaus Vanhemmuutta on tuettu mm. järjestämällä pikkulapsiperheiden te lat yhteistyössä eri toimijoiden kanssa (yhteensä 6 te taa; 1.Mitä lapseni toivoo entä minä, 2. Mitä rakkaus oikein on?, 9

10 3. Selviytymiskeinoja lapsiperheen arkeen, 4. Avioero ja parisuhteen päättyminen, 5. Mitä tänään ruoaksi?, 6. Yhdessä tekeminen). Koulutuksia on järjestetty seuraavasti: BARO -koulutus (BAsis Raads Onderzoek / Basic Child Welfare Council Screening = työväline nuoren elämäntilanteen arviointiin) Arvoton Etelä-Pohjanmaa? seminaari yhteistyössä Lapuan hiippakunnan, SeAMKn ja Etelä-Pohjanmaan liiton kanssa Koulutussuunnittelu on tehty / tehdään hankesuunnitelman mukaisesti. 3 HANKKEEN ARVIOINTI KASPERI-hankkeen arviointisuunnitelman mukaan kunkin osahankkeen omien tavoitteiden toteutumisen seuraaminen ja tuloksellisuuden arviointi on jokaisen osahankkeen oman arvioinnin perustehtävä. Yhteisen hankkeen tasolla asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan osahankkeiden tekemän arvioinnin pohjalta nostamalla yksittäisten hankkeiden tuottama tieto yleisemmälle tasolle. KASPERI -hankkeessa on yhteisesti määritelty, että osahankkeiden arvioinnissa hyödynnetään Robsonin (2001) kuvaamaa mallia arviointiasetelman rakentamisessa. Tämän vuoksi myös hankkeen kokonaisarviointi kuvataan siten, että eritellään osahankkeissa ja kokonaisarvioinnissa koottava tieto. Osahankkeiden arvioinnit tuottavat hankespesifiä tietoa, joka tuotetaan osahankkeiden tavoitteista lähtien. Osahankkeiden arvioinneissa tuotetaan arviointitietoa, jota ei kerätä enää uudelleen kokonaisarvioinnissa. Kokonaisarvioinnissa kootaan tietoa laajemmasta näkökulmasta, kooten vastauksia kokonaishankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. (KASPERI -hankkeen arviointisuunnitelma) KASPERI -hankkeessa tuotettavan kokonaisarvioinnin tieto kootaan kuitenkin osahankkeista saatujen kokemusten kautta. Kuviossa 2 havainnollistetaan kokonaisarvioinnin ja osahankkeiden arvioinnin välistä suhdetta. (KASPERI -hankkeen arviointisuunnitelma.) 10

11 Osahankkeista tuotettu arviointitieto Kokonaisarviointi Hankekohtaiset arviointikysymykset Kokonaisarvioinnin arviointikysymykset Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen arvioinnin tarkoituksena on ohjata kehittämistyötä hankesuunnitelman mukaisesti. Kun arviointia toteutetaan hankeaikana eri prosessien aikana ja rajakohdissa, projektin suuntaa ja toimenpiteitä on vielä mahdollista muuttaa tulosten saavuttamiseksi. Arvioinnista saatavat tulokset voivat myös toimia tukena muutokselle, jo- Osahankkeiden arviointi Kuvio 2 Hankkeen kokonaisarvioinnin ja osahankkeiden arvioinnin välinen suhde (KASPERI -hankkeen arviointisuunnitelma). Hankkeen onnistumista suhteessa sille asetettuihin tavoitteisiin arvioidaan hankkeen osahankkeiden onnistumisen kautta. Osahankkeet toteuttavat pääsääntöisesti itse oman hankkeen tuloksellisuuden arvioinnin suhteessa hankkeensa yksilöityihin tavoitteisiin. Osahanketasolla arviointia tehdään tasaveroisesti niin kunnille ja kuntalaisille, kuin rahoittajillekin. Osahankkeiden näkökulmasta arviointi rahoittajan suuntaan tapahtuu välillisesti kokonaishankkeen kautta, kuntalaisille ja kunnille taas suoraan osahankkeesta. Osahankearvioinnit tuottavat pohjan KASPERI -hankkeen kokonaisarvioinnille. Rahoittajan näkökulmasta seurataan kokonaishankkeen arviointia, jonka on oltava myös muuta kuin kooste osahankkeiden arvioinnista Etelä- Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet kehittämishankkeen arviointi 11

12 ka vie kokonaiskehittämisprosessia eteenpäin. Arvioinnin avulla hanke osoittaa työn sisällöt ja merkitykset verkostoille, rahoittajalle sekä päätöksentekijöille. Arvioinnilla voidaan osoittaa olemassa olevista rakenteista vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä toisaalta tuottaa uusia rakenteita ja toimintamuotoja perustyöhön. Arvioinnin avulla mm. ennaltaehkäisevä työote ja sen merkityksellisyys palveluiden uudelleenrakentumisessa taloudellisena ja tuottavana työmuotona tulee näkyväksi. Myös palveluiden laatu ja tasapuolinen saatavuus paranee. Kuviossa 3 on kuvattu Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen arviointiasetelman rakentamisen viitekehys Robsonin (2001) mallia hyödyntäen. Arviointiasetelman rakentamisen viitekehys (Robson 2001, 123) TARKOITUS Ohjata kehittämistyötä hankesuunnitelman mukaisesti Suunnata hankkeen toimenpiteitä tulosten saavuttamiseksi Osoitetaan ja todennetaan hankkeesta saatujen tulosten vaikutukset MENETELMÄT Formatiivinen prosessiarviointi Osallistavat menetelmät Vertaisarviointi ARVIOINTIKYSYMYKSET ARVIOINTIKYSYMYKSET Miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden laatu ja saatavuus on muuttunut? Miten osallisuutta on pystytty vahvistamaan? Millaisilla toimintatavoilla on pystytty tehostamaan ehkäisevää työtä? AINEISTON HANKINTASTRATEGIA Kuntakierrokset Yhteistyötapaamiset Työryhmätyöskentely (materiaalit) Toiminnan dokumentointi (muistio, raportit) Palaute (palautekyselyt) Osallistavat menetelmät: BIKVA, SWOT Vertaisarviointi: Benchmarking, kuvastin PROJEKTIN OHJELMATEORIA Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen laatu ja saatavuus paranee peruspalvelujen vahvistuessa Ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen on osa palvelujärjestelmää Lasten, nuorten ja lapsiperheiden osallisuus vahvistuu palvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa Kuvio 3 Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen arviointiasetelman viitekehys (Robson 2001). 12

13 Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen arviointikysymykset pohjautuvat hankkeen tavoitteisiin, arvioinnin tarkoitukseen sekä ohjelmateoriaan ja visioon. Arviointikysymykset ovat linjassa KASPERI -hankkeen arviointikysymyksiin. Etelä-Pohjanmaan osahankeen keskeiset arviointikysymykset ovat: 1) Miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden laatu ja saatavuus on muuttunut (parantunut / vahvistunut)? 2) Miten osallisuutta on pystytty vahvistamaan? 3) Millaisilla toimintatavoilla ja uusilla malleilla perustason työtä on pystytty vahvistamaan / tehostamaan? Hankkeen arviointi toteutetaan pääasiassa formatiivisena prosessiarviointina. Kehittävän arvioinnin avulla voidaan todentaa kehittämisprosesseja, arvioida tavoitteiden suunnassa toimimista ja tarvittaessa tarkentaa kehittämisen kohdetta ja tapaa. KAPSERI -hankkeen arviointisuunnitelmassa linjataan, että jatkuva prosessiarviointi on oleellinen osa KASPERI -hanketta sekä osahankkeiden, että hankekokonaisuuden tasoilla. Prosessiarvioinnilla tarkoitetaan käytännössä hankkeen toimijoiden välitöntä ja jatkuvaa arviointia sekä saadun arviointitiedon hyödyntämistä tässä ja nyt. Saatua arviointitietoa käytetään sekä hankkeen suunnan tarkistamisen välineenä että hankkeen vaikuttavuuden mittaamiseen. KASPERI -hankkeessa prosessiarviointi osahankkeiden sisällöllisen etenemisen suhteen kytkeytyy vahvasti hankkeen verkostorakenteeseen. Kussakin osahankkeessa prosessiarviointi ja hankkeen toteutumisen seuranta on rakennettava myös paikallisesti. (KASPERI -hankkeen arviointisuunnitelma.) Hankkeen arvioinnin kohteet ovat (A) hankkeen tavoitteet ja vaikuttavuus sekä (B) hankkeen toiminnot ja prosessit. Arviointitietoa kootaan hankkeen työntekijöiden, projektihenkilöstön sekä niiden asiakkaiden näkökulmasta, joita varten hankkeessa kehitetään toimintoja ja palveluja. 4 ARVIOINTIAKVAARIO Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishankkeen alueellinen ohjausryhmä päätti hankkia hankkeen arvioinnin tueksi arviointiakvaario -menetelmällä toteutettavan arvioinnin. Asiasta on sopimus. Arviointiakvaarion tarkoituksena oli etukäteen valmisteltujen kysymysten avulla 13

14 tarkastella hankkeessa tapahtunutta kehittämistyötä ja hankkeen loppuajan kehittämistyötä. Tilaisuuden toteutus perustui arvioitavan projektin käsittelyyn, muiden osallistujien ja vetäjien vuorovaikutteiseen konsultointiin ja avoimeen keskusteluun. Arviointiakvaariossa sovelletaan Stakesin FinSocin aikoinaan käyttämää työmenetelmää. Arviointiakvaarion onnistumisen edellytyksenä on arviointikysymysten tarkka pohdinta ja asettelu sekä aikataulutus, joka mietitään huolellisesti etukäteen. Arviointiakvaarion rakenteen mukaisesti arviointiakvaariotilaisuus alkoi asian esittelyllä, jonka jälkeen oli mahdollista esittää tarkentavia kysymyksiä. Tämän jälkeen ryhmät keskustelivat vuorotellen arviointikysymysten mukaisesti vetäjän johdolla. Keskustelu kirjattiin ja arvioinnista laadittiin raportti. Keskustelun kirjaaminen ja raportointi tapahtui hankkeen opiskelija Tanja Penninkankaan toimesta. 4.1 Arviointiakvaariotilaisuuden aikataulutus ja osallistujat Arviointiakvaariotilaisuus järjestettiin Seinäjoella Teknologiakeskus Framin kokoustilassa Bell & Marconi. Arviointiakvaariotilaisuus aikataulutettiin seuraavasti: klo Tervetulotoivotus (5 min, Sirpa Tuomela-Jaskari) - Arviointiakvaarion esittely (10 min, Anu Vähäniemi) - Hankkeen esittely (15 min, Sirpa Tuomela-Jaskari) klo Arviointikysymys 1 (45 min) - Kahvitauko (20 min) - Arviointikysymys 2 (45 min) - Arviointikysymys 3 (45 min) klo Yhteenveto (Anu Vähäniemi) Arviointiakvaariotilaisuuteen oli kutsuttu Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet - kehittämishankkeen alueellisen ohjausryhmän varsinaiset jäsenet, varajäsenet sekä hanketiimi. 14

15 Akvaariotilaisuuteen osallistui kuitenkin vain 31 prosenttia kutsutuista alueellisesta ohjausryhmästä. Seuraavassa tilaisuuteen osallistuneet: Mikkola Liisa, hoitotyön johtaja, Seinäjoki Toikko Timo, yliopettaja/seamk Saukko Päivi, sosiaalityön päällikkö/seinäjoki Jaskari Jari, perusopetusjohtaja, Seinäjoki Saarijärvi Anne, kehittämissuunnittelija, SONet BOTNIA Hautamäki Eija, johtava sosiaalityöntekijä/jalasjärvi Lampinen Pirjo, lastenpsykiatrian ylilääkäri, EPSHP Pöytälaakso Sari, projektityöntekijä, Etelä-Pohjanmaan KASTE-hanke Romppainen Auli, projektityöntekijä, Etelä-Pohjanmaan KASTE-hanke Nisula Mirka, projektityöntekijä, Etelä-Pohjanmaan KASTE-hanke Tuomela-Jaskari Sirpa, projektikoordinaattori, Etelä-Pohjanmaan KASTE-hanke Penninkangas Tanja, opiskelija, Etelä-Pohjanmaan KASTE-hanke Vähäniemi Anu, arviointiakvaarion vetäjä 4.2 Arviointiakvaarion arviointikysymykset Arviontiakvaarion kysymykset valmisteltiin huolella etukäteen miettien sitä, millaista tietoa arvionnin pohjalta halutaan saada. Kysymyksiä muotoiltaessa pidettiin tärkeänä sitä, että kysymyksiin vastaamalla voidaan saada hyödyllistä tietoa hankkeen tämänhetkisen tilanteen ja kehittämisen näkökulmasta. Seuraavassa arviointikysymykset: Arviointikysymys 1 Miten uusilla / tässä hankkeessa esiin nostetuilla toimintatavoilla pystytään vahvistamaan perustason työtä? - perustason työn tukeminen - osaamisen vahvistaminen - moniammatillisuuden / monialaisuuden lisääminen - työnjaon ja päällekkäisen työn huomioiminen - ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen - osallisuus Arviointikysymys 2 Miten on onnistuttu / epäonnistuttu suhteessa hanketavoitteisiin? - OHRYn työskentely - projektitiimin työskentely 15

16 Näkökulmina: kuntien mukaanotto ja yhteydenpito, tiedonvälittäminen, yhteistyö eri sektoreiden välillä (sosiaali-, terveys ja sivistystoimi, järjestöt ja seurakunnat) Arviointikysymys 3 Visio, miten hankkeessa tästä eteenpäin (ei jatkohankepohdintaa)? - Yleinen hankkeen eteneminen - Mihin keskitytään hankkeen (toimintatavat, projektitiimi ja OHRY) loppuajalla (11/2010-9/2011) mikä on realistista? mihin panostetaan? mikä jätetään pois? Näkökulmina: vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat 4.3 Arviointiakvaariotilaisuuden teemoittelu keskustelun pohjalta Arviointiakvaariotilaisuudessa käyty keskustelu kirjattiin reaaliaikaisesti. Kirjaamisen jälkeen keskustelu teemoiteltiin arviointikysymysten ja keskustelussa esiintyneiden teemojen pohjalta. Teemoiksi muodostuivat hanketyöskentely, yhteistyö kuntien kanssa, perustason työn vahvistaminen, monialaisen osaamisen kehittäminen, osallisuuden vahvistaminen, tiedottaminen, koulutus, ohjausryhmätyöskentely, projektitiimin työskentely ja hankkeessa eteneminen. Alalukujen kursivoidut tekstit ovat suoraa lainausta arviointiakvaariotilaisuuteen osallistuneiden puheenvuoroista Hanketyöskentely Hanketyöskentelyn taustalla vaikuttavat Etelä-Pohjanmaan alueen edelliset hankkeet (esim. sosiaalialan kehittämishankkeet) mikä koetaan hyvänä, vaikka se tuokin omat haasteensa hankkeelle. Erityisesti yhteistyökumppanit haluavat jatkaa siitä, mihin aiemmat hankkeet ovat jääneet. Hanketyöskentelyn kautta kaikki kunnat saavat oman osuutensa hankkeesta, mitä pidetään hyvänä asiana. Kuntien työntekijöiden äänen tulee kuulua hanketyöskentelyssä ja hanketta voi tarkastella myös vain oman alueensa päätavoitteen kannalta. Hanke tuottaa paljon tietoa, mitä voi hyödyntää työskentelyssä ja hanketyöskentelyn etuna koetaan matala hallintomalli. 16

17 Hankkeen laajuus on vaikeuttanut etenkin hanketyöskentelyn alussa hankekokonaisuuden hahmottamista. Hankkeen laajuuden ja tavoitteiden lisäksi myös työskentelykentän suuruus on tehnyt hankkeesta haastavan (19 kuntaa). Hankkeelle on asetettu paljon toiveita, joista monet ovat jo toteutuneetkin. Koko hankkeen kannalta isojen teema-alueiden kehittämisen tarkkaa priorisointia tulisi pohtia ja miettiä, pitäisikö jotkut tavoitteet jättää tietoisesti saavuttamatta tavoitteiden priorisoinnin perusteella. Vai tarvitaanko vielä joku työskentelymalli, sisääntulo, että voitaisiin saavuttaa tavoitteet? Hanketyöskentelyn suunnitelmallisuutta ja jalkautumista tulee myös kehittää edelleen. Hankkeen tavoitteiden mukaisesti tulee rakentaa tarkka työskentelyaikataulu ja ikään kuin valuttaa ylätason tavoite käytännön alatasolle. Yleisellä tasolla kehittämistyön rakenteissa on ongelmana se, että ei tehdä tarpeeksi yhteistyötä esim. koulujen ja oppilaitosten kanssa. Myös pilottien pirstaleisuus tuntuu haastavalta, mutta on huomioitava, että pilottien taustalla vaikuttavat alueelliset lähtökohdat / kuntien tarve. Toimintaohjelma on todella laaja ja kenttä iso, eli tämä on aika haasteellinen tehtävä. On ollut pakko rakentaa tiettyä aikajärjestystä hankkeen tavoitteiden kanssa työskentelyssä. Pidin siitä, että tässä hankkeessa on huomioitu aiemmat hankkeet. Toiveita hankkeelle on paljon, ja mielestäni paljon on jo toteutunutkin Yhteistyö kuntien kanssa KASTE -hanke kokonaisuudessaan lisää yhteistyön tekemistä eri toimijoiden kanssa. Hyötynä ja tuloksena aikaisemmista hankkeista voidaan nähdä, että kunnat ovat oppineet tekemään yhteistyötä. Kuntien kanssa tehdään yhteistyötä heidän omien kehittämispainopisteiden ja tavoitteiden näkökulmista, jotka ovat valikoituneet kuntakierrosten pohjalta; kuntien ja yhteistoiminta-alueen oman priorisoinnin pohjalta. Tärkeänä pidetään sitä, että kuntien päättäjät tulee saattaa tietoiseksi hankkeesta ja vakuuttaa kehittämistyön tärkeydestä. Myös suunnitelmallisuuden lisäämistä tulee korostaa kuntien edustajille. Kehittämis- ja yhteistyö koetaan järkeväksi ja kohtuullisen helpoksi, sillä Etelä-Pohjanmaan alueella on yhteinen tahtotila alueellisen työskentelyn kehittämiseen. Kunnissa ollaan kuitenkin hyvin eri 17

18 vaiheissa työskentelyssä ja esim. päiväkotipiloteissa Seinäjoella ja Lapualla nähdään jo keväällä hankkeen hyödyt. Kunnissa perustyön pitää olla riittävällä tasolla, ennen kuin voi lähteä tekemään ylisektoraalista työskentelyä. Hankkeen puitteissa on mahdollisuus yhdenmukaistaa eri kuntien työkäytänteitä. Saavuttamattomien tavoitteiden kohdalla mietityttää kuntien halu saada rahoilleen vastinetta. Kuntien mukaanotto on onnistunut konkreettisten pilottien kautta, mutta miten työ kunnissa jatkuu hankkeen jälkeen? Tekeekö kunnat kehittämistyötä erikseen vai yhdessä muiden kuntien kanssa? Kuinka yhdessä tekeminen näkyy konkreettisesti hankkeen toiminnassa? Työskenteleekö jokainen samojen tavoitteiden äärellä itsekseen? Entä miten kuntien budjettien nollalinja vaikuttaa kehittämiseen? Miten ennakoivan työn käy, kun korjaavaan työhönkään ei ole resursseja? Kunnissa perustyön tulee olla riittävällä tasolla, ennen kuin voi lähteä tekemään ylisektoraalista työskentelyä. Oman haasteensa hankkeelle tuo myös se, että eri toimijat ovat työskentelyssään eri vaiheissa Perustason työn vahvistaminen Perustason työskentelyn tukemista pidetään tärkeänä. Kehittämisen tulee lähteä ruohonjuuritasolta ja yhteisen ymmärryksen lisääntyminen sekä yhteisen sävelen löytyminen työskentelyyn on ensiarvoisessa asemassa. Myös yhtenäisiä käytänteitä tulee kehittää siitäkin huolimatta, että joskus on vaikeaa saada työntekijöiden toimintamalleja muuttumaan. Uusien toimintamallien luominen yhdessä kuntien työntekijöiden kanssa edesauttaa ja juurruttaa toimintamallin käyttöönottoa. Myös dialogista työskentelyä tulee vahvistaa kunnissa eri organisaatioiden kesken. Perhetyön kehittäminen on onnistunut hankkeen avulla. Kehittäjämentor työskentely on hyvää. Myös asiakkaan osallisuus on lisääntynyt (esim. perhetyön suunnitelmien tekeminen yhdessä asiakkaan kanssa, perhetilannepuntarin käyttö; asiakkaan oman huolenaiheen nimeäminen). Haasteellista on, että tällä hetkellä perhetyöntekijä ei voi kirjata terveydenhuollon ohjelmaan. Ratkaisun löy- 18

19 tymistä kirjaamiskäytäntöihin pidetäänkin tärkeänä. Myös sitä pohditaan, minkä organisaation alle ennalta ehkäisevä perhetyö (neuvolan perhetyö) kuuluu. Perustason työskentelyn tukeminen on todella tärkeää. Kehittämisen tulee lähteä ruohonjuuritasolta Monialaisen osaamisen kehittäminen Monialainen osaaminen on toteutunut hyvin hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Monialaisuus on lisääntynyt myös ylisektoraalisesti. Verrannollisesti voidaan sanoa, että KASTE sataa eli ylhäältä valutetaan alhaalle hyviä toimintamalleja; myös kunnilta toisille. Hyvänä esimerkkinä tästä toimii se, että Kuusiokuntien alueella projektityöntekijä työskentelee kunnan terveydenhoitajan kanssa ja työtä kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Perhetyön pilotin kehittäminen näkyy konkreettisena neuvolan perhetyöntekijän työskentelyn kehittämisenä. Ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen ovat koulutyössä tärkeimmät tavoitteet. Ongelmien ilmaantuessa niihin tulee puuttua jo varhaiskasvatuksen puolella ja kasvatuskumppanuuden tiimoilta tulee toimia siten, että jo varhaisessa vaiheessa huomioitaisiin erityistarpeet. Tällöin olisi hyvä myös tietää, mitä toiveita ja odotuksia eri tahoilla on. Verkkopohjaisten palvelujen kehittäminen on aloitettu jo edellisissä hankkeissa, ja niiden pohjalta palvelua kehitetään edelleen. Verkkopohjaisen palvelun tavoitteena on, että yhden osoitteen kautta löytyisi tiedot koko alueemme lasten ja perheiden palveluista. Teemaryhmiin osallistuneista työntekijöistä osa on ollut varsin aktiivisia osallistumisen suhteen, mutta osittain osallistuminen on ollut vähäistä, mikä on koettu ongelmallisena. On hyvä pohtia sitä, estääkö työntekijöiden jatkuva kiire teemaryhmiin osallistumisen vai onko verkkopohjainen työskentely sidonnaista sukupolvien välisiin eroihin? Entä millä perusteilla Vastaamo -palvelun palvelusetelit jaetaan? Lisääkö niiden käyttö eriarvoisuutta? Mallinnusta tulee työstää edelleen. Asioita kehitetään ja toimitaan lasten sekä nuorten näkökulmista. Tärkeänä pidetään sitä, että ammatillisuuden merkitystä korostetaan ja objektiivisuus säilytetään työskentelyssä. 19

20 Verkkotyöskentely on tätä päivää ja sitä tulee kehittää. Mutta mietin sitä, että kuinka nämä setelit tähän työskentelyyn annetaan? Ne, jotka osaavat nettiä käyttää, löytävät myös tämän palvelun. Mutta ne, joiden asiat ovat todella solmussa, eivät ehkä tätä palvelua löydä Pidän tärkeänä yhteisen ymmärryksen lisääntymistä, että me kaikki puhuttaisiin samaa kieltä. Esimerkiksi nyt törmää siihen, että vanhempaintoimikunnissa ei tiedetä mitä kouluissa tapahtuu. Olisi tärkeää löytää yhteinen sävel työskentelyyn Osallisuuden vahvistaminen Työskentelyssä asiakkaan osallisuuden lisääminen koetaan tärkeänä. Osallisuutta on vahvistettu mm. Seinäjoella vanhempaintoimikuntien kautta ja työskentely on käynnistynyt hyvin. Vanhempien osallisuuden lisäämistä pidetään tärkeänä tavoitteena. Myös perhetyössä asiakkaan osallisuuden lisääminen on yksi päätavoitteista. Neuvolapilotissa kehitetäänkin yhdessä asiakkaan kanssa perheessä tehtävää työskentelyä (perhetyöntekijä ja asiakas työskentelevät ja asettavat tavoitteet yhdessä). Mutta toteutuuko osallisuus todella eri piloteissa? Vastauksen voimme saada pilottien kautta konkreettisena palautteena työntekijöiltä. Case -työskentelyn merkitys on myös korostunut. Sen avulla työntekijä pääsee paremmin sisään arjen työskentelyyn ja samalla saadaan tarkka kuva ihmisten tämänhetkisistä palvelutarpeista. Liputtaisin Case -työskentelyn puolesta, sillä niiden kautta pääsemme sisään arjen työskentelyyn. Ulkoapäin on helppo sanoa, kuinka työskennellä, mutta sisältäpäin tilanne on aivan eri. 20

21 4.3.6 Tiedottaminen Tiedonvälittämisessä on kehittämisen paikka, sillä tiedonkulku koetaan ongelmalliseksi. Haasteellista tiedonvälitys on pilottien sisällä sekä eri ryhmien, kuntien ja päättävien viranhaltijoiden kesken. Osa kokee, että hankkeesta tulee liian paljon tulee tietoa esim. sähköpostin pitkinä liitetiedostoina. Olisiko hyvä, jos vain esimerkiksi ydinasioista tiedotettaisiin? Tiedonvälitys on hankalaa osaksi senkin vuoksi, että hankkeen kanssa työskentelevät työntekijät ovat vaihdellen paikalla. Mm. tämän vuoksi kunnissa ei vielä tiedetä, mitä hankkeen puitteissa tapahtuu ja mitä on jo tehty. Tällä hetkellä ei ole myöskään mahdollisuutta siirtää kaikkea hanketietoa tiettyyn nettiympäristöön, jonka vuoksi tulee paljon sähköpostia. Projektitiimin jäsenet toivoisivat saavansa tietoa myös ylätasolta hankemaailmasta. Tiedonvälittämisessä on kehittämisen paikka. Tiedonvälitys on hankalaa osaksi senkin vuoksi, että väki on vaihdellen paikalla Koulutus Koulutukset on järjestetty hankesuunnitelman mukaisesti eli hankkeen kaikilla koulutuksilla on ollut niitä yhdistävä punainen lanka. Koulutuksien tarkoituksena on ollut vahvistaa perustason työntekijöiden osaamista ja heidän kauttaan uusi osaaminen tulee näkyviin käytännön työssä. Eri koulutukset on koettu hyviksi (esim. Hupu- ja Nepsy-koulutus), sillä toimijoille annetaan välineitä työskentelyyn. Tarvittavien koulutusten ja menetelmien löytäminen on haasteellista. Osa akvaariotilaisuuteen osallistuneista koki, että nykyisellään koulutusinformaatioita tulee liian paljon. Koulutuksien kautta uusi osaaminen tulee näkyviin käytännön työssä. 21

22 4.3.8 Ohjausryhmä-työskentely Ohjausryhmän eli OHRY:n tehtävänä on tarkastella kokonaisuutta ja sitä, kuinka hankkeen työntekijät tuovat asiat esille. Suhteessa hanketavoitteisiin näkökulmat ovat tulleet esiin. Ohjausryhmän suuruus on vaikeuttanut työskentelyä ja on toiminnan kannalta jopa liian suuri, sillä osittain OH- RY-työskentely on ollut lähinnä toteavaa ja konkreettista kantaa on ollut vaikea saada esille. Osa kokee, että OHRY:yn tulevat asiat ovat liian valmiiksi valmisteltuja, jonka vuoksi OHRY:n jäsenten asiantuntijuudesta ei ole hyötyä hankkeelle. Toisaalta ellei ole valmiita päätösehdotuksia, niin saadaanko päätöstä aikaiseksi keskustelussa? Ohjausryhmän jäsenet ovat osittain vieraita keskenään, mikä on osaltaan vaikeuttanut yhteistyötä hankkeen alussa. Osa OHRY:n jäsenistä on sitoutuneita työskentelyyn, osa ei. Kuitenkin suhteessa OHRY:n laajuuteen työskentelyn voidaan sanoa olevan toimivaa eli toisaalta OHRY on onnistunut hyvin. Koska asiat on valmisteltu hyvin etukäteen, OHRY on päässyt heti konkreettiseen työskentelyyn. Harmillisesti järjestöjen ja seurakunnan edustus on jäänyt vähäiseksi. Ohjausryhmältä odotetaan tavoitteiden rajaamista ja työnohjauksellista näkökulmaa sekä konkreettista pysähtymistä ja näkökulmia siihen, mitä kehittämisnäkökulmia tulisi vielä huomioida. Myös apua juurruttamiseen kaivataan. Arviointiakvaarioon osallistuneet miettivät myös sitä, onko OHRY jaksanut tukea tarpeeksi projektitiimiä ja heidän jaksamistaan, sillä OHRY:n jäsenenä voi olla liian kaukana konkreettisesta työskentelystä. On muistettava, että hanke ei voi olla toiveiden tynnyri. Entä onko riittävästi vastavuoroisuutta OHRY:n ja projektitiimin kesken? Olisiko hyvä, että OH- RY:ssä olisi mukana projektitiimin jäseniä tai jopa pilottien työntekijöitä, jotka kertoisivat hankkeen toiminnasta? Välittyykö OHRY:lle projektityöntekijöiden ajatukset ja se, missä hankkeessa mennään? Mielestäni OHRY on onnistunut hyvin. Asiat on valmisteltu hyvin, joten OHRY on päässyt heti konkreettiseen työskentelyyn. Koen olevani OHRY:n jäsenenä liian kaukana teidän konkreettisesta työskentelystä. Luotan kuitenkin teidän työskentelyyn. 22

23 4.3.9 Projektitiimin työskentely Projektitiimityöskentely on toimivaa, luotettavaa ja siihen ollaan tyytyväisiä. Työntekijöiden innokkuus nähdään eteenpäin vievänä voima. Hankkeen tavoitteet ohjaavat projektityöntekijöiden työskentelyä eli osallisuuden, tuloksellisuuden ja prosessin tarkastelua. On hyvä, että eri toimijat ovat saaneet tiedon hankkeen nykytilasta projektityöntekijöiden kautta. Projektitiimin työskentely nähdään arvokkaana työnä, sillä projektitiimi tekee siementyötä, jonka tulos saattaa näkyä vasta vuosien päästä. Projektityöntekijöiden jaksamisesta ollaan huolissaan hankkeen suuruuden ja haastavuuden vuoksi. Työntekijöiden pitkät työpäivät huolestuttavat OHRY:n jäseniä. Myös projektitiimi on huolissaan omasta jaksamisestaan. Projektitiimi kaipaa monialaisen tiimin näkökulmaa työskentelyyn ja kehittämistyön ohjausta konsultointina. Projektitiimi toimii hyvin. Paljon on tehtävää, ja paljon on jo tehty. Kaikki ovat olleet yhtä mieltä siitä, että hanke on loistavasti projektitiimin hanskassa Hankkeessa eteenpäin Arviointiakvaariotilaisuuteen osallistuneet ohjausryhmän ja projektitiimin jäsenet olivat sitä mieltä, että kentän realistisiin huutoihin on vastattu. Hankkeesta on lähtenyt vahvoja signaaleja kuntiin esimerkiksi kehittäjämentoreiden ja pilottien kautta. Näin ollen ei ole enää järkevää lähteä kehittämään uusia asioita, vaan nyt on aika olemassa olevien toimintamallien kehittämiseen ja juurruttamiseen. Eli rakennetaan syvemmin sitä, mikä on jo käynnistynyt. Apuna voisi toimia juurruttamissuunnitelma tai lista toimivista malleista, jotka viedään kaikkiin kuntiin, sillä monella kunnalla on samankaltaiset tarpeet. Huomiota kannattaa kiinnittää siihen, kuinka hankkeen työstämät toimintamallit saadaan elämään kunnissa hankkeen jälkeen. On huomioitava, että hanketyöskentelyä on jäljellä enää vuosi ja prosessia tulee hankkeen jälkeenkin jonkun johtaa. Ylimmät virkamiehet ja päättäjät tulee saattaa tie- 23

24 toiseksi hankkeen hyödyistä ja puoltamaan monitoimijuutta. Yhteistyön merkitystä tulee korostaa edelleen. Koska kehittämiseen ei saada rahaa lisää, on tehtävä rohkeita ratkaisuja esim. siten, että perhetyöntekijät siirtyvät kokonaisuudessaan neuvolan työntekijöiksi. Tutkimus- ja kehittämistyön tulee olla vielä vuorovaikutteisempaa esim. opiskelijoiden kautta. Toimintamallien muutokset sekä päällekkäisen työskentelyn poistamiseen tulee myös kiinnittää huomiota. Projektityöntekijät toivovat mahdollisuutta pysähtyä yhdessä riittävän ulkopuolisen tahon kanssa miettimään, kuinka tiettyä osiota tulisi kehittää (työnohjauksellinen ja koulutuksellinen näkökulma). Myös tiedonkulkua tulee edistää. Tiedottamista tulee tarkastella myös kehittämisen näkökulmasta: eli voisiko olla työpaja-tyyppinen juttu, jossa esiteltäisiin, mitä hankkeessa on tehty? Voisiko joskus olla myös kysely- tai tiedotustunti hankkeen tilanteesta? Myös SONet Botnia voisi olla osallisena tämänkaltaisessa työskentelyssä. Junan kulkeminen eteenpäin jo luoduissa uomissa ja niiden kanssa työskentely, jotka ovat lähteneet hyvin eteenpäin Arviointiakvaarion keskeiset huomiot hanketyöskentelylle Kysyttäessä arviointiakvaarioon osallistuneiden mielipidettä tilaisuuden onnistumisesta, vastaukset olivat poikkeuksetta positiivisia. Monet kertoivat miettineensä ennen tilaisuuden alkua, kuinka keskustelua syntyy ja kuinka se onnistuu arviointiakvaariomenetelmällä, mutta yllättyneensä positiivisesti. Arviointiakvaario koettiin hyvänä työskentelytapana. Hieman osallistujia haittasi vähäiseksi jäänyt osallistujamäärä. Arviointiakvaarioon osallistuneet olivat yhtä mieltä siitä, että hanke on loistavasti projektitiimin hallinnassa. Yhteistyötä tehdään monella eri tapaa ja kehittäminen on moninaista. Kuntien kanssa tehdään yhteistyötä heidän omien kehittämispainopisteiden ja -tavoitteiden näkökulmista, jotka ovat valikoituneet kuntakierrosten pohjalta; kuntien ja yhteistoiminta-alueen oman priorisoinnin pohjal- 24

25 ta. Työskentely kunnissa on tosin hyvin eri vaiheissa. Haasteena koetaan kokonaisuuden hyppysissä pitäminen, sillä hankkeen laajuus, tavoitteet sekä työskentelykentän suuruus tekevät hankkeesta haastavan. Puolin ja toisin kaivataan myös pysähtymistä ja miettimistä hankkeen puitteissa, joten esimerkiksi kehittämispäivän suunnittelu voisi olla paikallaan. Hanketyöskentelyn taustalla vaikuttavat Etelä-Pohjanmaan alueen edelliset hankkeet (esim. sosiaalialan kehittämishankkeet), mikä koetaan hyvänä. Hanketyöskentelyn kautta kaikki kunnat saavat oman osuutensa hankkeesta. Kuntien mukaanotto on onnistunut konkreettisesti pilottien kautta, ja monialainen osaaminen on toteutunut hyvin hankkeen puitteissa. Perustason työskentelyä on vahvistettu, tuettu ja kehitetty; perhetyötä on kehitetty hankkeen avulla. Koulutyössä ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen ovat nousseet työskentelyn tärkeimmiksi tavoitteiksi. Verkkopohjaista työskentelyä ja palvelua kehitetään edelleen. Mallinnusta jatkotyöstetään. Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen, kun hanketyöskentely päättyy? Ovatko hanketyöskentelyn juurruttamissuunnitelmat osana kuntien tulevaisuusvisioita? Hanketyöskentelyn aikana ammatillisuuden merkitystä on korostettu ja objektiivisuuden säilyttämistä työskentelyssä. Asiakkaan osallisuuden lisääminen koetaan myös tärkeänä. Näin ollen Casetyöskentelyn merkitys on korostunut. Hanke tuottaa paljon tietoa, mitä voi hyödyntää perustason työskentelyssä. Tiedonvälittämisessä on kuitenkin iso kehittämisen paikka. Tiedonvälitys on hankalaa osaksi senkin vuoksi, että hankkeen kanssa työskentelevät työntekijät ovat vaihdellen paikalla. Hankkeella ei ole myöskään yhteistä verkkopohjaa internetissä, mihin voisi koota hankkeen tuottaman tiedon kokonaisuudessaan. Projektitiimin jäsenet toivoisivat saavansa tietoa myös ylätasolta hankemaailmasta. Ohjausryhmän tehtävänä on tarkastella kokonaisuutta ja sitä, kuinka hankkeen työntekijät tuovat asiat esille. Ohjausryhmän suuruus on kuitenkin vaikeuttanut työskentelyä ja on toiminnan kannalta jopa liian suuri. Työskentely on ollut lähinnä toteavaa ja konkreettista kantaa on vaikeaa saada esille. Ohjausryhmän jäsenet ovat huomioineet, että osa OHRY:n jäsenistä ovat sitoutuneinta hanketyöskentelyyn ja osa ei. Sitoutumattomuus on näkynyt mm. poissaoloina hankkeen eri tilaisuuksista. Arviointiakvaarioon osallistuneet totesivat kuitenkin, että työskentely on ollut toimivaa suhteessa sen laajuuteen ja nimenomaan laajuus huomioiden. Arviointiakvaarion osalta todettiin, että on 25

26 ehkä ollut hyväkin, että kaikki eivät ole olleet paikalla yhtä aikaa. Ohjausryhmään tuodut asiat ovat olleet hyvin valmisteltuja, joten OHRY on päässyt heti konkreettiseen työskentelyyn. Ohjausryhmältä odotetaan tavoitteiden rajaamista ja työnohjauksellista näkökulmaa, konkreettista pysähtymistä ja näkökulmia siihen, mitä kehittämisnäkökulmia tulisi vielä huomioida sekä apua juurruttamiseen. Arviointiakvaarioon osallistuneet miettivät sitä, olisiko hyvä, että OHRY:ssä olisi mukana projektitiimin jäseniä tai jopa pilottien työtekijöitä, jotka kertoisivat hankkeen toiminnasta työntekijätason näkökulmasta? Hankkeen tavoitteet ohjaavat projektityöntekijöiden työskentelyä. Projektitiimityöskentely on toimivaa, luotettavaa ja siihen ollaan tyytyväisiä. Projektityöntekijöiden jaksamisesta ollaan huolissaan hankkeen laajuuden ja haastavuuden vuoksi. Projektitiimi kaipaakin monialaisen tiimin näkökulmaa työskentelyyn ja kehittämistyön ohjausta konsultointina. Lopuksi hankkeen tulevaisuuden suunnan voisi kiteyttää erään arviointiakvaarioon osallistuneen jäsenen kommenttiin arviointitilaisuuden päätteeksi: Ei enää uusien asioiden kehittämistä, vaan jo olemassa olevien toimintamallien kehittämistä ja juurruttamista. Rakennetaan syvemmin sitä, mikä on jo käynnistynyt! 26