LasSe UUTISIA. LasSe. LasSe UUTISKIRJE 1/ SONet BOTNIA VER SO UUTISKIRJE 1/2015

Transkriptio

1 Lastensuojelutarpeen selvityksen kehittäminen Väli-Suomessa UUTISIA SONet BOTNIA VER SO 1

2 Projektijohtajan terveiset -hankkeen kevät on täyttynyt maakunnallisten kehittämisprosessien päätökseen saattamisesta, viimeisten yhteisten koulutusseminaarien toteuttamisesta ja hankkeen tuotosten kokoamisesta. Viimeisen -Uutiset/-Nyheter -tiedotteen ilmestyessä hankkeessa valmistaudutaan kokoavan päätösseminaarin ohjelmien viimeistelyyn ja moduulikohtaisten prosessien päättämiseen. Kuten aina, hankkeen tässä vaiheessa työskennellään intensiivisesti ja projektikoordinaattoreiden päivyrit ovat täynnä yhteenvetotapaamisia toimijoiden kanssa. Tämä uutiskirje on projektijohtajan tuotos kevään keskusteluista ja hahmottuneista tuotoksista. Hankkeen viimeisen kevään käynnistyessä jäimme odottamaan uuden Sosiaalihuoltolain voimaantuloa Sosiaali- ja terveysministeriö toteutti mittavan valtakunnallisen koulutusseminaarikierroksen, jonka tilaisuuksiin niin lastensuojelun kuin aikuissosiaalityön toimijat osallistuivat sankoin joukoin. Koulutukset herättivät paljon kysymyksiä, joihin ministeriö on luvannut vastata toimeenpano-ohjeistuksella kesäkuun alussa. Kysymyksiin löytyy jonkin verran vastauksia jo Lastensuojelunkäsikirjasta linkistä josta löytyy Kysymyksiä ja vastauksia -linkki suoraan Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sivulle. Kevään keskustelujen myötä myös -hanke on määritellyt omaa kehittämisen paikkaansa uudistusten keskellä. Keskustelujen ja määrittelyjen kautta hankkeen kehittämistehtävä tarkentui entisestään: -hankkeen tavoitteet ja lastensuojelu tarpeen selvittämisen kehittäminen ovat olleet oikealla paikallaan ja säilyvät samoina hankkeen päätökseen saakka. Lakimuutokset eivät tuo muutoksia hankkeen tavoitteisiin tai kehittämistyöhön, vaikka nyt puhummekin lastensuojeluasian selvittämisestä osana palvelutarpeenarviointia. Lastensuojelun tarpeen arviointityöskentelyä on syytä edelleen kirkastaa ja kehittää, koska sen painoarvo lastensuojelun asiakkuuden ehkäisevänä interventiona ja monialaisena yhteistyönä peruspalveluiden osaajien kanssa vain entisestään korostuu. Sosiaalihuoltolain ja Lastensuojelulain muutokset tuovat haasteita kuntien perhepalveluiden organisoitumisille, uusien yhdessätekemisten sopimisille sekä useiden, erityisesti asiakkaiden tarpeista lähtevien oikea-aikaisten ja mahdollisimman oikeissa paikoissa tuotettuihin palveluihin ohjaamiseen. Asiakkaille muutokset tuovat mahdollisuuksia saada nopeasti tarpeittensa mukaista palvelua, joka ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta. Seuraavilla sivuilla on koottuna -hankkeen tavoitteiden mukaisia tuotoksia, joissa on vahvasti mukana asiakkaiden, lastensuojelun toimijoiden sekä yhteistyökumppaneiden panosta koko Väli-Suomen viiden maakunnan, 59 kunnan alueelta. Ilman kuntatoimijoiden vahvaa sitoutumista ja osallistumista -hanketyöhön olisimme olleet varmaan usein pulassa. Olemme päässeet kuitenkin aina kehittämistyössämme oikealle väylälle asiakkaiden, toimijoiden ja yhteistyökumppaneiden antamien välittömien palautteiden avulla. Suuri KIITOS koko -Lastensuojelutarpeen selvittämisen kehittäminen Väli-Suomessa - hankkeen tiimin puolesta teille kaikille hanketyössä mukana olleille. Tytti Rantanen, -hankkeen projektijohtaja 2

3 -hankkeen tavoitteiden mukaiset tuotokset ovat syntymässä Lähes kahden vuoden hanketyöskentelyn tuloksena -hankkeessa on syntymässä useita tavoitteiden mukaisia tuotoksia. Nämä mallit, kokeilujen ja pilotointien myötä syntyneet Hyvät käytännöt lastensuojelu tarpeen selvittämiseksi, on tehty ja muokattu intensiivisessä yhteistyössä kuntien lastensuojelun työntekijöiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Iso osa sovituista käytännöistä on otettu työyhteisöissä käyttöön jo hankkeen aikana. Seuraavilla sivuilla on koottu tiiviisti yhteen kunkin tavoitteen syntymässä olevat tuotokset laajemmin niitä avataan hankkeen lopullisten raporttien sisällöissä. Hankkeen kaikki aineistot, olemassa olevat ja tulevat - löytyvät jatkossakin AINEISTOPANKISTA viewcategory/56-lasse a Asiakkaiden kohtaamisen ja kuulemisen vahvistaminen I asiakaspalautekysely on toteutettu ja II sähköinen kysely on päättynyt Kyselypohja jää käyttöön kuntien järjestelmiin. Hankkeessa luodaan malli asiakaspalautteen keräämiseen ja palautteen käsittelyyn kunnissa. Koulutukset työntekijöille ovat tuottaneet asennemuutoksia ja menetelmiä sekä välineitä asiakkaiden kohtaamiseen. Yhteiset tapaamiset ja työpajatyöskentelyt ovat muokanneet asenteita ja tuottaneet uusia ideoita. Kokemusasiantuntija(t) ovat olleet mukana työskentelyssä. BIKVA pilotointi kokoaa yhteen ja jakaa asiakkaiden, toimijoiden sekä päättäjien ajatukset. Esitteet lapsille, nuorille ja vanhemmille lastensuojelutarpeen selvityksestä on tehty. Asiakaskahvila- mallista on saatu kokemuksia, jotka kuvataan ja käytäntö jaetaan hankealueelle. Nuorten kokemusasiantuntijoiden ryhmä on käynnistynyt ja ryhmästä on tekeillä opinnäytetyö. Osallistavaa dokumentointia on pilotoitu. Kokeilusta poimitaan toimiva käytäntö ja jaetaan hankealueelle. Perehdytty vieraasta kulttuurista tulevien asiakkaiden kohtaamiseen. Nostetaan esiin tärkeimmät huomiot ja jaetaan hankealueelle. Asiakkaiden kohtaamisen ja kuulemisen haasteeksi on noussut lapsikeskeisyyden johtaminen kunnissa. Lapsi- ja asiakaslähtöisyys on työskentelyn oletuksena, mutta sen toteutumista ei edellytetä eikä seurata. 3

4 b Sosiaalityön sisäisten menettelytapojen edistäminen Lastensuojelutarpeen riittävän hyvä ja laadukas selvitysprosessi on yhtenäistymässä työpajatyöskentelyn kautta kunnissa: yhteydenotto perheeseen, ilmoittajataho mukana aloitustapaamisessa, yhteistyö / työparityöskentely eri viranomaisten kesken, dokumentointi ja arviointikäytännöt. Kootut käytännöt -mappi tuotetaan kuntatoimijoiden käyttöön. Tehdään sähköinen peruspohja, johon on koottuna hankealueella syntyneet hyvät toimintatavat. Koosteeseen on helposti täydennettävissä kunnan omat käytännöt ja sitä on helppo käyttää myös uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Palvelutarpeenarvion ja lastensuojelun tarpeen selvittämisen prosessia on selkeytetty lainsäädännön muuttuessa keväällä Työmenetelmiä on syvennetty menetelmätyöpajoissa. Kootaan toimivat menetelmät ja jaetaan hankekuntien käyttöön. Lakimiehen konsultaatiomallia on kokeiltu. Tehdään kuvaus käytännöstä ja jaetaan hankealueelle. Lasten kaltoinkohtelun epäilytilanteisiin on luotu työkokouskäytännöt ja laadittu tai päivitetty olemassa oleva toimintaohjeisto viranomaisille. Lastensuojelun sisäisten toimintatapojen ja organisoitumisen haasteeksi on noussut riittävän ajan ja lasten tapaamisten määrän järjestäminen 4

5 c Ammatillisen verkoston roolien ja toimintatapojen kehittäminen Yhteistyötahoille järjestettiin lakikoulutukset (kevät ja syksy 2014). Lakikoulutusten ja yhteistyötapaamisten seurauksena tietoisuus lastensuojelun tarpeen selvittämisestä on lisääntynyt. Yhteistyökyselyt lastensuojelun yhteistyötahoille on toteutettu ja raportoitu. Vastaukset ja esiin nousseet kysymykset on käsitelty monialaisten toimijoiden yhteistyöpajoissa. Yhteistyötapaamiset lastensuojelun, neuvolan, varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen kesken on teteutettu, ja niiden myötä on sovittu yhteisiä toimintakäytäntöjä yhteistyötahojen kesken, mm. ilmoituksen tekemiseen liittyvät käytännöt, toimintatavat, kun lapsi on avohuollon tukitoimena päivähoidossa, tiedotus, palaverikäytännöt jne. Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden säännölliset infot on sovittu toteutettaviksi ja varattu ajankohdat vuosikalentereihin. Varhaiskasvatuksen-neuvolan ja lastensuojelun yhteistyöstä on kuvattu jäsennelty toimintamalli, joka on sähköisenä versiona tarkoitus saattaa henkilöstön käyttöön Malli on pilotoitu, sen toimivuus kokeiltu ja korjausliikkeet tehty. Malli on koko hankealueen käytössä. Lastenpsykiatrian ja lastensuojelun yhteistyömalli on pilotoitu. Pilotoinnin tulokset ja hyvän käytännön kuvaus jaetaan hankealueen käyttöön. Ammatillisen verkoston roolien ja toimintatapojen kehittämisen haasteiksi ovat nousseet toisen työn tuntemattomuus ja sopimattomat käytännöt. Nämä tekijät ovat osoittautuneet osittain henkilösidonnaisiksi. Haasteeksi on muodostunut myös yhteistyötahojen asiantuntijatiedon hyödyntäminen. 5

6 -hankkeen raportointityöskentely ja yhteinen tutkimusseminaari Lastensuojelun kehittämis- ja tutkimushankkeen (LaskeTut) kanssa -hankkeelle määriteltiin alusta alkaen mittava raportointitehtävä, jonka tavoitteena on ollut tuottaa käytännön tutkimustietoa lastensuojelutarpeen selvittämisen eri osa-alueista. Tiedon tuotannossa ovat olleet suurena apuna yliopistojen (Jyväskylä, Tampere) sekä hankealueen kaikkien ammattikorkeakoulujen (HAMK, TAMK ja LAMK) opiskelijat ja opettajat. Hankkeen aikana on käynnistynyt kahdeksan pro gradu-, opinnäyte- ja projektiopintoihin liittyvää työtä, jotka kaikki valmistuvat hankeaikana. Kaikki opinnäytetyöt löytyvät valmistuttuaan n aineistosivuilta. Aktiivinen yhteistyö LaskeTut- hankkeen kanssa on tuottamassa yhteisen tutkimusseminaarin syksyllä Seminaarin tarkoituksena on koota yhteen ssa syntynyt käytännön tutkimustyö ja kokemukset sekä kansainvälinen tieteellinen tutkimus. Yhteistyöstä syntyvä tieto kootaan yhteiseen Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen julkaisusarjassa julkaistavaan selvitykseen, joka viitoittaa tietä kansallisen lastensuojelustrategian syntymiseen, sen perustaksi ja kivijalaksi. Soisiaali-ja terveysministeriön Toimiva lastensuojelu -julkaisussa -hankkeelle asetettiin tehtäväksi tuottaa aineistoa ja olla mukana tuottamassa tutkimustietoa erityisesti lastensuojelu tarpeen arvioinnin alkuvaiheesta, asiakkuuteen johtavista toimintatavoista sekä kriteereistä. Tutkimus on valmistumassa THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäen johdolla -hankkeen keräämää aineistoa hyödyntäen. Kuluneen kevään aikana on tutkijan ja projektikoordinaattoreiden toimesta hankkeen lastensuojelun yhteistyökumppaneille aiemmin tehtyjä kyselyaineistoja syvennetty kahdeksalla Ohjelma ja linkki ilmoittautumiseen löytyy täältä /aineistot/viewcategory /60-lasse-hankkeen-yleiset-dokumentit fokus-haastattelulla, joista tutkimuksen tulos muotoutuu. -hankkeen kokoava päätösseminaari järjestetään Tampereella , jonne toivotetaan tervetulleiksi kaikki hanketyöskentelyyn osallistuneet toimijat ja yhteistyötahot. Hankkeen työskentely kuitenkin jatkuu hankeajan loppuun saakka ja syksyksi on suunniteltu jo kattavia hankkeessa tuotettujen hyvien käytäntöjen kuntakohtaisia ja maakunnallisia juurruttamistapaamisia. Toivotamme kaikki hanketoimijat ja yhteistyötahot edelleen tervetulleiksi aktiivisesti osallistumaan syksyn tapaamisiin. 6

7 Seuraa Facebookista ajankohtaisia -hankkeen kuulumisia 7

8 Yhteystiedot Tytti Rantanen, Pikassos Oy projektijohtaja Sorsanpolku 2, Hämeenlinna Sirpa Tuomela-Jaskari, SONet BOTNIA projektikoordinaattori (Etelä-Pohjanmaa) Koskenalantie 16, Seinäjoki Pamela Antila, SONet BOTNIA projektikoordinaattori (Pohjanmaa) Sarjakatu 2 C, Vaasa , pamela.antila@seamk.fi Kirsi Koponen, Pikassos Oy projektikoordinaattori (Kanta-Häme ja Pirkanmaa) kirsi.koponen@pikassos.fi Åkerlundinkatu 2 A, 3 krs., Tampere Päivi Kaski, VERSO projektikoordinaattori (Päijät-Häme) paivi.kaski@phsotey.fi Saimaankatu 18 B, Lahti 8