itsellesi jonkin määrän koulutusta, mutta sinun on varmaan vaikea myydä se sama koulutus eteenpäin jollekulle toiselle.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "itsellesi jonkin määrän koulutusta, mutta sinun on varmaan vaikea myydä se sama koulutus eteenpäin jollekulle toiselle."

Transkriptio

1 Koulutuksen arvo Suomen Kasvatustieteellinen seura teki haastavan päätöksen valitessaan vuoden 2014 teemaksi Koulutuksen arvon. Tuskin olisi voinut hankalampaa ja moniulotteisempaa - jos kohta myöskään tärkeämpää ja kiinnostavampaa - teemaa valita. Päätös oli uskalias myös siinä mielessä, että ei ole lainkaan itsestään selvää, onko kysymys koulutuksen arvosta kuinka pitkälle tieteellisesti lähestyttävissä. Eikö arvo olekin preskriptiivinen käsite? Pyrin tässä lyhyessä kirjoituksessa 1 tarkastelemaan joitakin mahdollisia kysymyksiä ja näkökulmia, joita tähän teemaan voisi liittyä, toivoen että perinteisesti kuluvana vuonna toteutettavat Kasvatuslehden teemanumero ja Kasvatustieteen päivien esiseminaari tästä aiheesta toisivat niihin sitten jotain selvyyttä ja ratkaisuja. Peruskysymys on, mitä on arvo ja erityisesti koulutuksen arvo. Mutta heti nousee esille toinen ja vielä perustavampi kysymys: miten tuohon ensimmäiseen kysymykseen pitäisi vastata? Millaista tai millaisia vastauksia siihen odotetaan? Onko kysymys laadullinen vai määrällinen, empiirinen vai käsitteellinen? Tarkastellaanko kysymystä jonkun henkilön, tahon tai ryhmän näkökulmasta vai jollakin yleisellä tasolla jne.? Lähdetään liikkeelle arvosta. Yksi selkeä ja helposti mieleen tuleva tapa ymmärtää arvo on tietysti taloudellinen. Perinteisestä kansan- ja liiketaloudellisesta näkökulmasta katsottuna - ja hieman yksinkertaistetusti - jonkin arvo on sen määrä kertaa hinta. Jos sinulla on kaksi koulutusta, joiden kummankin hinta on 1000, niin silloin koulutuksesi arvo on Tämä näkökulma tarjoaa kätevän mahdollisuuden vastata kysymykseen, mitä arvo on. Lisäksi saamme kaksi vastausta kerralla: sekä sen, mitä arvo tarkoittaa, että sen, miten sitä mitataan. Valitettavasti edelliseen saavutukseen näyttää liittyvän joitakin ongelmia. Ensiksikin, jotta tuo taloustieteellinen skenaario toimisi, täytyisi vallita ainakin jossain määrin ideaalinen markkinatilanne, jossa kyseistä tavaraa eli koulutusta voisi sekä ostaa että myydä. Tällöin voisimme mitata sen arvon yksinkertaisesti katsomalla hintalapuista tai kauppakirjoista transaktioissa toteutuneet hinnat ja sitten kertoa ne varastoissa tai olemassa olevalla koulutusvolyymilla ja saada selville kullakin hetkellä vallitseva koulutuksen arvo. Kuitenkaan koulutus ei tuntuisi olevan sellainen hyödyke, joka kiertää markkinoilla ja jota sekä ostetaan että myydään. Voit ehkä ostaa 1 Haluan kiittää tutkimusryhmämme jäseniä kommenteista ja pitkäjänteisestä yhteistyöstä, minkä ansiosta tätä kirjoitusta voisi pitää kollektiivisena tuotoksena. Haluan kuitenkin pidättää vastuun virheistä ja puutteista itselläni.

2 itsellesi jonkin määrän koulutusta, mutta sinun on varmaan vaikea myydä se sama koulutus eteenpäin jollekulle toiselle. Riippumatta hintaan perustuvan arvon määritelmän osuvuudesta ylipäänsä, näyttää siis siltä, ettei se ole välttämättä paras mahdollinen tai ainakaan toivottavasti ainoa tapa tarkastella koulutuksen arvoa, koska koulutukseen tavarana tai kulutushyödykkeenä näyttäisi liittyvän jotain ongelmallista markkinamekanismin näkökulmasta. Koulutus ei ole pelkästään tai ensisijaisesti vain markkinoille tuotettu hyödyke, vaan sitä voidaan ajatella myös tekijäksi, joka jotenkin osallistuu tuotantoon - eli jonkinlaiseksi pääomaksi. Tunnetusti koulutuksen taloustieteessä on vallalla kaksi jossain määrin kilpailevaa pääsuuntausta, joita on tapana kutsua toista inhimillisen pääoman teoriaksi ja toista väljästi siiviläteorioiksi. Kuten yleensäkin, todellisuus on tietysti paljon moninaisempi kuin tämä yksinkertaistus. Joka tapauksessa ensin mainitun näkemyksen mukaan koulutuksen arvo perustuu siihen, että se lisää koulutetun henkilön tuottavuutta. Koulutusta ensin hankitaan jotenkin ja sitten sen avulla tuotetaan jotain eli tehdään töitä. Tuotantovaiheessa työtekijän koulutuksella on sitten arvoa sekä koko yhteiskunnan (tai markkinamekanismin jatkuvuuden) että koulutetun itsensä kannalta, koska toisaalta enemmän koulutetun henkilön tuotolla on hinta/hyödyke -mielessä suurempi arvo, ja toisaalta hän itse saa sen takia työstään suuremman korvauksen (Schultz, Becker). Siiviläteorioiden lähtökohtana on ajatus, että tilanne ei olisikaan näin yksinkertaisen auvoisa, koska tuosta tuotannon arvon lisääntymisestä koulutuksen vaikutuksesta ei ole mitään kovin yksiselitteistä näyttöä olemassa. Sen sijaan näkemyksen mukaan koulutuksen arvo on ensisijaisesti vain siinä, että sitä hankkineet tai paremminkin saaneet valikoituvat tuotannossa sellaisiin asemiin, että he todennäköisesti saavat työstään paremman korvauksen (esim. Stiglitz). Molemmissa tapauksissa koulutuksen hankkiminen on jossain mielessä sijoitus, joka tuottaa myöhemmin voittoa. Koulutuksen arvoksi voitaisiin näin ajatella saavutettu voitto, eli sijoitushinnan ja kertyvän tuoton erotus. Jos tulee sijoittaneeksi koulutuksen hankkimiseen enemmän kuin koulutuksen avulla tienaa, on koulutuksen arvo silloin negatiivinen. Jotta tämä sinänsä rationaaliselta vaikuttava kalkylointi todella olisi rationaalista, täytyisi vallita edellä viitatun yksinkertaisen osto- ja myyntimarkkinamekanismin lisäksi myös rationaaliset työmarkkinat ja tuotantomenetelmät tai ainakin sellainen koulutuksen ja työelämän vastaavuus, että korkeammalla koulutuksella todella pääsee korkeampiin palkkoihin. Vaikka edellytykset toteutuisivatkin, voidaan varmaan silti olla sitä mieltä, että kysymykseen koulutuksen arvosta sisältyy ainakin jotain sellaista, jota on vaikea puhtaan määrällisesi mitata rahassa ja joka ei toteudu modernien markkinamekanismien kautta.

3 Ainoa asia, mikä tuntuu rahassa mittaamisen mielessä edes kohtalaisen selkeältä ja varmalta on se, että koulutuksen järjestäminen ja toteuttaminen maksaa aina tietyn verran rahaa. Tämäkään hinta ei suurimmalta osin määräydy markkinoilla vaan pikemminkin suunnitelmataloudellisesti asetetaan ensin tietyt laadulliset ja määrälliset tuotantotavoitteet ja sitten toiminnalle budjetoidaan jokin irrotettavissa oleva summa rahaa. Hyvinvointivaltiossa, kuten Suomi, mutta myös melkein kaikkialla muuallakin, koulutus on pääsääntöisesti ilmaista tai ainakin voimakkaasti subventoitua, eli rahallinen sijoitus koulutukseen ei tule koulutettavilta itseltään ja markkinoiden kautta vaan yhteiskunnallisen jakelutalouden kautta. Silti tämä budjetoitu rahamäärä, josta suurin osa menee henkilöstön palkkoihin, ei ole suurin tai edes olennaisin resurssi, joka koulutukseen sijoitetaan. Voidaan hyvin sanoa, että opiskelijat tekevät yhdessä moninkertaisesti sen työmäärän, mitä opettajat ja muu henkilökunta tekee. Ja kun heille ei siitä mitään makseta, niin voidaan ihmetellä, miksi he sen tekevät, kun sijoituksen tuotto-odotuskin on jokseenkin vähäinen tai ainakin perin epävarma 2. Arvoa voidaan tarkastella myös laadullisemmin. Arvofilosofiselta tai aksiologiselta kannalta arvoja voi olla monenlaisia ja jopa monen tyyppisiä. Yksi keskeisimpiä jaotteluja on tietysti välinearvojen ja itseisarvojen välillä, jossa edelliset ovat välineitä jälkimmäisten saavuttamiseksi. Välinearvojen arvo on suhteellinen siinä mielessä, että se perustuu vain kyseisen itseisarvon arvokkuuteen. Tosin välinearvoltakin vaaditaan jotain erityistä, nimittäin sitä, että sen avulla todella voi saavuttaa, suojella. lähestyä tai muuten toteuttaa kyseistä itseisarvoa. Mutta riippumatta näistä sen omista ominaisuuksista, sen arvokkuus häviää saman tien, jos kyseinen itseisarvo lakkaisi olemasta arvokas. Nimensä mukaisesti taas itseisarvo on siinä mielessä absoluuttinen, että se ei ole riippuvainen minkään muun asian arvokkuudesta. Niinpä luonnollinen kysymys seuraavaksi olisi, onko koulutus välinearvo jonkin toisen asian saavuttamiseksi (esim. BKT, palkka) vai olisiko se itseisarvo. Valitettavasti väline- ja itseisarvojen välinen suhde on kuitenkin problemaattisempi. Jokin asia voi olla arvokas samalla kertaa sekä välineenä jonkin toisen asian saavuttamiseksi että itseisarvona sinänsä. Esimerkiksi terveys voisi olla tällainen. Lisäksi kaksi tällaista arvoa voivat olla kehämäisessä suhteessa keskenään. Esimerkiksi terveys on sekä itseisarvo että väline työntekoon ja työnteko voi olla arvokasta sinänsä ja samalla väline terveyden ylläpitoon ja lisäksi väline moneen muuhun asiaan. Joka tapauksessa jonkin asian arvoa pohdittaessa täytynee aina tarkastella sekä 2 Sidorkin, A. M. (2004) Relations Are Rational: Toward an Economic Anthropology of Schooling, teoksessa: C. W. Bingham & A. M. Sidorkin (toim.) No Education Without Relation. New York, P. Lang.

4 asian mahdollista itseisarvoisuutta että sen välinearvoa suhteessa mahdollisesti moniinkin muihin asioihin. En tässä mene enempää siihen kysymykseen, mitä mahdollisesti ovat ne asiat ja itseisarvot, joiden suhteen koulutuksella voisi olla välinearvoa, vaan siirryn kysymään yleisellä tasolla kysymystä siitä, mitä arvokkuus ylipäänsä on aksiologisessa mielessä. Yksi mahdollisuus ajatella asiasta on, että kyse olisi ihmisten preferensseistä, arvostuksista ja valinnoista. Esimerkiksi terveys tai rikkaus on arvo, jos ja kun joku tai jotkut arvostavat niitä. Tämä arvostaminen taas näkyy siinä, että henkilö on valmis uhraamaan resurssejaan kyseisen asian saavuttamiseksi, edistämiseksi tai ylläpitämiseksi. Henkilö siis valitsee tämän asian edistämisen joidenkin tai kaikkien muiden mahdollisten asioiden sijasta. Tämän johdattelun perusteella voitaisiin tässä välissä sanoa, että koulutus näyttää olevan itseisarvo oppilaille ja opiskelijoille, koska he ovat valmiita ilman mitään merkittävää korvausta työskentelemään sen eteen, vaikka heillä olisi paljon muitakin mielenkiinnon kohteita tarjolla. Filosofit eivät perinteisesti tyydy edellä olevaan preferenssinäkemykseen arvoista, vaan sitä on pidetty sosiologisena tai psykologisena empiirisenä määritelmänä. Sen sijaan arvoon voidaan suhtautua samalla tavalla kuin tietoon, eli sen suhteen on mahdollista erehtyä. Joku voi arvostaa asiaa x enemmän kuin asiaa y, mutta jonkun toisen mielestä hän voi olla erehtynyt, koska y onkin arvokkaampi kuin x. Arvokasvatuksen kannalta on aika olennaista ajatella, että ihmisen kyky arvostaa oikein, eli tunnistaa arvoja, voi kehittyä. Vähemmän kehittynyt arvokyky voi helpommin erehtyä arvoista kuin kehittyneempi. Lisäksi tätä kyvyn kehittymistä voidaan kasvatuksella auttaa ja edistää. Ongelmallisinta tässä on kysymys siitä, ovatko arvot olemassa samalla tavalla kuin ns. tosiasiat eli tietäjästä tai arvostajasta riippumatta. Arvo-objektivismi vaikuttaa ongelmalliselta näkemykseltä, koska arvoissa ylipäänsä on kysymys jonkin asian edistämisestä ja usein jonkin sellaisen tilan tuottamisesta, joka ei vielä vallitse. Arvo tuntuisi siis pikemminkin viittaavan johonkin, joka ei ole olemassa, päinvastoin kuin tosiasia, joka viittaa johonkin vallitsevaan asiantilaan. Arvot ovat tai liittyvät toiminnan päämääriin ja tavoitteisiin, ja ovat siis ainakin siinä mielessä ehdottomasti subjektiivisia asioita, että toiminta on aina jonkin subjektin (yksilön tai yhteisön) toimintaa. Erityisesti moderniin koulutusajatteluun liittyy korostus, että tällä toiminnalla tähdätään johonkin uuteen ja ennen näkemättömään. Mutta myöskään puhdas perinteinen arvosubjektivismi, esim. emotivismi, ei tunnu täysin toimivalta edellä mainitun arvokasvatuksen ja -kasvun mahdollisuuden takia. Tästä seuraa tietysti se että kouluttamaton ihminen ei voi välttämättä tietää, mikä on koulutuksen tai jonkin muun asian arvo. Oikea suunta hakea ratkaisua voisi olla näiden ääripäiden välillä jossakin sijaitseva arvointersubjektivismi, mutta silloinkin täytyy muistaa se mahdollisuus, että jos eri yhteisöjen välillä on

5 arvostusristiriita, niin toinen tai molemmat voivat olla väärässä eli arvo-erehtyneet, ja myöskään demokraattinen enemmistöpäätös ei ole välttämättä aina arvokkain mahdollinen ratkaisu. Niinpä sekä koulutuksen arvon pohdinnan että arvokoulutuksen tulisi ehkä lähteä siitä, että meillä ei ole ainakaan luotettavaa tietoa mistään objektiivisista arvoista, vaan käytettävissä on ainoastaan subjektiivisia ja intersubjektiivisia arvostuksia. Ja koska nekin muuttuvat, niin arvostuspäätöksiä tehtäessä ainoa rationaalinen menettely lienee kantilainen aina vielä yleisemmän näkökulman etsintä. Otan vielä esille yhden erilaisen näkökulman. Arvot epäilemättä liittyvät merkityksiin. Greimasin semioottisessa teoriassa tämä asia nähdään myös toisin päin, eli kaikkiin merkityksiin liittyy kysymys arvoista. Teorian mukaan jokaista merkityksellistä ilmaisukokonaisuutta eli diskurssia, olipa se sitten sanallisesti tai muuten tuotettu tai toiminnallinen tai yksinkertaisesti koettu, voidaan tarkastella monitasoisena rakenteena, joka on syvätasoltaan abstraktin yksinkertainen ja pintatasoltaan enemmän tai vähemmän yksityiskohdista rikas konkreettinen kokonaisuus. Tuolle syvätasolle Greimas sijoittaa arvot tai arvorakenteen ja väittää tutkimustensa perusteella hypoteettisesti, että on olemassa kahdenlaisia diskursseja sen mukaan, minkälainen niiden perusarvorakenne on. Idiolektisten diskurssien perusarvot ovat Elämä vs. Kuolema ja sosiolektisten taas Kulttuuri vs. Luonto. Itse olen aikaisemmin korostanut, että on virhe nähdä kasvatus ja koulutus ensisijaisesti idiolektisena diskurssina, mistä yhtenä esimerkkinä pidän Deweyn kasvatusajattelua. Mutta vastaavasti toinen vaihtoehto vaikuttaa yksipuoliselta, joten ehkä on syytä ajatella nämä arvorakenteet jotenkin dialektisesti sisäkkäisiksi, niin että kyse on yksilön kannalta idiolektisestä rakenteesta ja taas institutionaaliselta ja yhtekunnalliselta kannalta sosiolektisesta. Ja juuri tästähän pedagogisessa paradoksissa individualisaation ja sosialisaation jännitteenä on kysymys. Lopuksi täytyykin kysyä, mitä koulutus on. Minkä arvoa tänä vuonna on tarkoitus selvittää? Koulutus on perinteisesti nähty (kasvatus)sosiologisena kohteena, jota täytyy lähestyä vertaamalla ja katsomalla sen suhteita muihin yhteiskunnallisiin instituutioihin. Itse lähtisin kuitenkin toisinpäin liikkeelle - vaikka ei se sen helpompi tapa ole - niin, että koulutus on enemmän tai vähemmän suunnitelmallinen ja systemaattinen tapa toteuttaa pedagogista toimintaa. Pedagoginen toiminta voi sinänsä olla hyvin satunnaista ja vaihtelevaa, mutta siltä osin kuin sitä pyritään tekemään hallitusti ja suunnitelmallisesti, voidaan puhua koulutuksesta. Mielelläni näkisin siis koulutuksen laajasti Comeniuksen tarkoittamassa mielessä niin, että se alkaa kun ihminen syntyy ja ehkä vähenee kuin hän aikuistuu mutta loppuu vasta kun hän kuolee. Koulutus suunnitelmallisena toimintana koostuu opetuksesta, opiskelusta ja oppimisesta (ja kaikesta muusta, mitä nämä vaativat tai tuovat

6 mukanaan). Oppiminen ei kuitenkaan ole toimintaa, vaan ihmisen toimintakompetenssin muutosta, jota tapahtuu aina hänen toimintansa oheisseurauksena. Opettaminen on toimintaa, joka tähtää jonkun ihmisen oppimiseen, ja opiskelu on sellaista opettamista, jossa sama henkilö on sekä opettajan että oppijan roolissa, eli hän tähtää omalla toiminnallaan omaan oppimiseensa. Pedagogisen toiminnan teorian (Benner ym.) näkökulmasta opetus on konkreetti (ja ainoa) tapa toteuttaa kasvatusta eli kasvattavaa vaikuttamista, ja oppiminen on konkreetti (ja ainoa) tapa toteuttaa sivistystä. Toiminnan päämääränä on siis sivistys ja välineenä kasvatus. Kun edellä arvo liitettiin yleisesti toiminnan päämäärään ja tavoitteisiin, niin tästä voitaisiin jo vetää johtopäätös, että koulutuksen tavoite ja niin muodoin arvo on sivistys, mutta se avaa taas vain uuden ongelman: Mitä on sivistys? Sivistyksen käsitteen yksi perushankaluus on se, että se on olemukseltaan avoin: se on jotain, mistä ei voida vielä tietää, mitä se on. Siinä korostuu avoin ja ennalta arvaamaton tulevaisuus, mutta kuitenkin jossakin mielessä parempi tulevaisuus. Perinteisesti on ajateltu, että tavoiteltu tulevaisuus olisi parempi kuin nykyisyys ja menneisyys, mutta nykyisinä kriisiytyvinä aikoina täytyy ehkä ajatella ennemminkin, että kyseessä olisi toivon mukaan parempi tulevaisuus kuin jokin huono tulevaisuus, mutta joka tapauksessa se on väistämättä erilainen kuin nykyisyys ja menneisyys. Sivistys on kasvua ihmisyyteen ja kasvua ihmisinä. Tiivistäen ja kärjistäen sanoisin, että koulutuksella on arvoa siinä määrin kuin se edistää kasvua ihmisyyteen ja kasvua ihmisinä. Tätä ei ehkä voi määritellä tämän tarkemmin - ei ainakaan lähtemällä vallitsevan yhteiskunnan ja markkinamekanismien oletetuista tarpeista. Tietysti koko yhteiskunta kaikkine osatoimintoineen on otettava huomioon inhimillisten toimintakompetenssien kehittämisessä, mutta voisiko myös olla, että pedagoginen toiminta itse olisikin paras malli parempaan ihmisyyteen pyrittäessä? Valitettavasti tämä näkökulma tekee koulutuksen arvon mittaamisen jokseenkin ongelmalliseksi, koska toteutuneita tulevaisuusvaihtoehtoja voidaan arvioida vasta jälkikäteen ja sittenkin on vaikea sanoa, mikä oli koulutuksen rooli asiassa, mutta tämä ongelmahan on meille tuttu kaikesta koulutukseen liittyvästä arvioinnista. Toivotan antoisaa koulutuksen arvon tutkimista armon vuonna 2014! Eetu Pikkarainen

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014

Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat

Lisätiedot

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -

Yliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita - Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?

Lisätiedot

Kansanopiston sivistystehtävä

Kansanopiston sivistystehtävä Kansanopiston sivistystehtävä Kansanopistokokous 20.10.2009 Lahti FM Seppo Niemelä Kansanopiston asema Yksityisenä vapaan sivistystyön n oppilaitoksena kansanopiston tulee koko ajan ylläpit pitää kasvatustehtäväns

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi

OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Tieteellinen opiskelu. Kasvatustieteen peruskurssi. Kasvatustiede 2. Kasvatustiede

Tieteellinen opiskelu. Kasvatustieteen peruskurssi. Kasvatustiede 2. Kasvatustiede Kasvatustieteen peruskurssi Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Tieteellinen opiskelu Opetuksen ja tutkimuksen - ja opiskelun - ykseys = sivistysyliopiston idea Tieteellinen keskustelu KYSYMINEN!

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala

Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Jos kysymyksen esittää tänään, vastaus saattaa kuulua

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...

Lisätiedot

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari

Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla. Johannes Ankelo Arvopaperi Aamuseminaari Suojaa ja tuottoa laskevilla markkinoilla Commerzbank AG Saksan toiseksi suurin pankki Euroopan johtavia strukturoitujen tuotteiden liikkeellelaskijoita Yli 50 erilaista tuotetyyppiä listattuna Saksan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden

Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Kestävän kehityksen välttämättömyys Tähän uskon uskotko sinä? hissipuhe muutoksesta ja tulevaisuudesta: Kestävän kehityksen välttämättömyys Mauri Åhlberg Professori, Helsingin yliopisto http://www.helsinki.fi/people/mauri.a hlberg Ohjelman

Lisätiedot

ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA

ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA Elinikäisen oppimisen tarpeet ja rakenteet Paula Määttä Jyväskylän yliopisto (2000-2005): Opetuksen kehittämisryhmän pj. Avoimen yliopiston johtokunnan pj. Täydennyskoulutuskeskuksen

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Vastaus: Aikuistenlippuja myytiin 61 kappaletta ja lastenlippuja 117 kappaletta.

Vastaus: Aikuistenlippuja myytiin 61 kappaletta ja lastenlippuja 117 kappaletta. Seuraava esimerkki on yhtälöparin sovellus tyypillisimmillään Lukion ekaluokat suunnittelevat luokkaretkeä Sitä varten tarvitaan tietysti rahaa ja siksi oppilaat järjestävät koko perheen hipat Hippoihin

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta

Lisätiedot

Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012

Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 1) Taustaa 2) Itse arvioinnista Kehitystarpeita Kaikilla sidosryhmillä (opetuksen

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13

Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja

Lisätiedot

Käteviä apulaisia ja loputonta ryteikköä arkipäivää digioppimisen uudisraiviolla Anne Rongas 19.5.2015 Twitter: @arongas Creative Commons

Käteviä apulaisia ja loputonta ryteikköä arkipäivää digioppimisen uudisraiviolla Anne Rongas 19.5.2015 Twitter: @arongas Creative Commons Anne Rongas (sukunimi taipuu Ronkaan) Miehikkälästä on ollut digitaalisissa oppimaisemissa itse oppijan roolissa, opettajana ja opettajien kouluttajana vuosituhannen vaihteesta alkaen. Pohjaa digioppimiseen

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta. HARJOITUS: OMAT OIREKETJUNI Tämä harjoitus koostuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa tarkastelet sinulla esiintyviä oireketjuja. Toisessa osassa yhdistät näitä oireketjuja isommiksi oirekokonaisuuksiksi.

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto

Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Näkökulmia kunnan talouden tasapainon tulkintaan 18.6.203 Kuntaliitto Lotta-Maria Sinervo HTT, yliopistonlehtori Julkinen talousjohtaminen Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto +358503186035 lotta-maria.sinervo@uta.fi

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja

Luovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Anu Valtari 18.11.2014. PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen

Anu Valtari 18.11.2014. PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen Anu Valtari 18.11.2014 PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen Projektin tavoite ja tunnusluvut Tavoitteena oli hankkia oppilaitosten ja yrityselämän edustajilta näkemyksiä,

Lisätiedot

Koulun ja koulutuksen puolesta. puolesta

Koulun ja koulutuksen puolesta. puolesta Koulun ja koulutuksen puolesta Koulun JA Koulutuksen puolesta Kaikki koulukasvatuksen parissa työtään tekevät tuntevat kouluelämän ja yhteiskunnan vääjäämättömän muutoksen ja jatkuvuuden. Yhteisölliset

Lisätiedot

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni

TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1

ESOMAR-terveiset. Maris Tuvikene. Tuvikene Maris 24.10.2015. Julkinen 1 ESOMAR-terveiset Maris Tuvikene Julkinen 1 Taustaa Markkinatutkimuksessa tunnistetaan kahdenlaista tietoa: Subjektiivinen: mielipiteet, tunteet, aikomukset, harkinta, preferenssi Objektiivinen: käyttäytyminen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

"Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi

Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu Arto Kallioniemi "Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu" Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta ja sen kasvatusjärjestelmät ovat perinteisesti olleet hyvin yksikulttuurisia ja perustuneet ajatukselle kulttuurisesta homogeenisuudesta

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen

sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Voitto Kuosmanen Miten sosiaalialan koulutus vastaa sosiaalisen asiantuntijuuden muuttuviin vaatimuksiin? Ajatusleikki 2012 Sosiaalialan koulutus Sosiaalinen Sosiaalisen asiantuntijuus 1) Koulutus tuottaa sosiaalisen asiantuntijuuden.

Lisätiedot

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko

Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Miten nykyinen kirjastolainsäädäntö vastaa kirjastojen tarpeisiin? Saavutettavuus, tasa-arvo, kirjastoverkko Aluekirjastopäällikkö Päivi Rasinkangas Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Kohti uutta

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa

Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Tutkimaan oppimassa - Tutkivaa Oppimista varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen Helsingin yliopisto opetttajankoulutuslaitos Educamessut 2012 Miksi aurinko on keltainen Miten tuuli voi heiluttaa

Lisätiedot

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen

Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mitä merkitsee luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen näkökulma erityisesti suomalaisen kaivostoiminnan kestävyyteen Mari Tuusjärvi Geologian tutkimuskeskus 22.11.2013 1 Taustaa Kaivostoiminnan kestävyys

Lisätiedot