itsellesi jonkin määrän koulutusta, mutta sinun on varmaan vaikea myydä se sama koulutus eteenpäin jollekulle toiselle.
|
|
- Anita Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Koulutuksen arvo Suomen Kasvatustieteellinen seura teki haastavan päätöksen valitessaan vuoden 2014 teemaksi Koulutuksen arvon. Tuskin olisi voinut hankalampaa ja moniulotteisempaa - jos kohta myöskään tärkeämpää ja kiinnostavampaa - teemaa valita. Päätös oli uskalias myös siinä mielessä, että ei ole lainkaan itsestään selvää, onko kysymys koulutuksen arvosta kuinka pitkälle tieteellisesti lähestyttävissä. Eikö arvo olekin preskriptiivinen käsite? Pyrin tässä lyhyessä kirjoituksessa 1 tarkastelemaan joitakin mahdollisia kysymyksiä ja näkökulmia, joita tähän teemaan voisi liittyä, toivoen että perinteisesti kuluvana vuonna toteutettavat Kasvatuslehden teemanumero ja Kasvatustieteen päivien esiseminaari tästä aiheesta toisivat niihin sitten jotain selvyyttä ja ratkaisuja. Peruskysymys on, mitä on arvo ja erityisesti koulutuksen arvo. Mutta heti nousee esille toinen ja vielä perustavampi kysymys: miten tuohon ensimmäiseen kysymykseen pitäisi vastata? Millaista tai millaisia vastauksia siihen odotetaan? Onko kysymys laadullinen vai määrällinen, empiirinen vai käsitteellinen? Tarkastellaanko kysymystä jonkun henkilön, tahon tai ryhmän näkökulmasta vai jollakin yleisellä tasolla jne.? Lähdetään liikkeelle arvosta. Yksi selkeä ja helposti mieleen tuleva tapa ymmärtää arvo on tietysti taloudellinen. Perinteisestä kansan- ja liiketaloudellisesta näkökulmasta katsottuna - ja hieman yksinkertaistetusti - jonkin arvo on sen määrä kertaa hinta. Jos sinulla on kaksi koulutusta, joiden kummankin hinta on 1000, niin silloin koulutuksesi arvo on Tämä näkökulma tarjoaa kätevän mahdollisuuden vastata kysymykseen, mitä arvo on. Lisäksi saamme kaksi vastausta kerralla: sekä sen, mitä arvo tarkoittaa, että sen, miten sitä mitataan. Valitettavasti edelliseen saavutukseen näyttää liittyvän joitakin ongelmia. Ensiksikin, jotta tuo taloustieteellinen skenaario toimisi, täytyisi vallita ainakin jossain määrin ideaalinen markkinatilanne, jossa kyseistä tavaraa eli koulutusta voisi sekä ostaa että myydä. Tällöin voisimme mitata sen arvon yksinkertaisesti katsomalla hintalapuista tai kauppakirjoista transaktioissa toteutuneet hinnat ja sitten kertoa ne varastoissa tai olemassa olevalla koulutusvolyymilla ja saada selville kullakin hetkellä vallitseva koulutuksen arvo. Kuitenkaan koulutus ei tuntuisi olevan sellainen hyödyke, joka kiertää markkinoilla ja jota sekä ostetaan että myydään. Voit ehkä ostaa 1 Haluan kiittää tutkimusryhmämme jäseniä kommenteista ja pitkäjänteisestä yhteistyöstä, minkä ansiosta tätä kirjoitusta voisi pitää kollektiivisena tuotoksena. Haluan kuitenkin pidättää vastuun virheistä ja puutteista itselläni.
2 itsellesi jonkin määrän koulutusta, mutta sinun on varmaan vaikea myydä se sama koulutus eteenpäin jollekulle toiselle. Riippumatta hintaan perustuvan arvon määritelmän osuvuudesta ylipäänsä, näyttää siis siltä, ettei se ole välttämättä paras mahdollinen tai ainakaan toivottavasti ainoa tapa tarkastella koulutuksen arvoa, koska koulutukseen tavarana tai kulutushyödykkeenä näyttäisi liittyvän jotain ongelmallista markkinamekanismin näkökulmasta. Koulutus ei ole pelkästään tai ensisijaisesti vain markkinoille tuotettu hyödyke, vaan sitä voidaan ajatella myös tekijäksi, joka jotenkin osallistuu tuotantoon - eli jonkinlaiseksi pääomaksi. Tunnetusti koulutuksen taloustieteessä on vallalla kaksi jossain määrin kilpailevaa pääsuuntausta, joita on tapana kutsua toista inhimillisen pääoman teoriaksi ja toista väljästi siiviläteorioiksi. Kuten yleensäkin, todellisuus on tietysti paljon moninaisempi kuin tämä yksinkertaistus. Joka tapauksessa ensin mainitun näkemyksen mukaan koulutuksen arvo perustuu siihen, että se lisää koulutetun henkilön tuottavuutta. Koulutusta ensin hankitaan jotenkin ja sitten sen avulla tuotetaan jotain eli tehdään töitä. Tuotantovaiheessa työtekijän koulutuksella on sitten arvoa sekä koko yhteiskunnan (tai markkinamekanismin jatkuvuuden) että koulutetun itsensä kannalta, koska toisaalta enemmän koulutetun henkilön tuotolla on hinta/hyödyke -mielessä suurempi arvo, ja toisaalta hän itse saa sen takia työstään suuremman korvauksen (Schultz, Becker). Siiviläteorioiden lähtökohtana on ajatus, että tilanne ei olisikaan näin yksinkertaisen auvoisa, koska tuosta tuotannon arvon lisääntymisestä koulutuksen vaikutuksesta ei ole mitään kovin yksiselitteistä näyttöä olemassa. Sen sijaan näkemyksen mukaan koulutuksen arvo on ensisijaisesti vain siinä, että sitä hankkineet tai paremminkin saaneet valikoituvat tuotannossa sellaisiin asemiin, että he todennäköisesti saavat työstään paremman korvauksen (esim. Stiglitz). Molemmissa tapauksissa koulutuksen hankkiminen on jossain mielessä sijoitus, joka tuottaa myöhemmin voittoa. Koulutuksen arvoksi voitaisiin näin ajatella saavutettu voitto, eli sijoitushinnan ja kertyvän tuoton erotus. Jos tulee sijoittaneeksi koulutuksen hankkimiseen enemmän kuin koulutuksen avulla tienaa, on koulutuksen arvo silloin negatiivinen. Jotta tämä sinänsä rationaaliselta vaikuttava kalkylointi todella olisi rationaalista, täytyisi vallita edellä viitatun yksinkertaisen osto- ja myyntimarkkinamekanismin lisäksi myös rationaaliset työmarkkinat ja tuotantomenetelmät tai ainakin sellainen koulutuksen ja työelämän vastaavuus, että korkeammalla koulutuksella todella pääsee korkeampiin palkkoihin. Vaikka edellytykset toteutuisivatkin, voidaan varmaan silti olla sitä mieltä, että kysymykseen koulutuksen arvosta sisältyy ainakin jotain sellaista, jota on vaikea puhtaan määrällisesi mitata rahassa ja joka ei toteudu modernien markkinamekanismien kautta.
3 Ainoa asia, mikä tuntuu rahassa mittaamisen mielessä edes kohtalaisen selkeältä ja varmalta on se, että koulutuksen järjestäminen ja toteuttaminen maksaa aina tietyn verran rahaa. Tämäkään hinta ei suurimmalta osin määräydy markkinoilla vaan pikemminkin suunnitelmataloudellisesti asetetaan ensin tietyt laadulliset ja määrälliset tuotantotavoitteet ja sitten toiminnalle budjetoidaan jokin irrotettavissa oleva summa rahaa. Hyvinvointivaltiossa, kuten Suomi, mutta myös melkein kaikkialla muuallakin, koulutus on pääsääntöisesti ilmaista tai ainakin voimakkaasti subventoitua, eli rahallinen sijoitus koulutukseen ei tule koulutettavilta itseltään ja markkinoiden kautta vaan yhteiskunnallisen jakelutalouden kautta. Silti tämä budjetoitu rahamäärä, josta suurin osa menee henkilöstön palkkoihin, ei ole suurin tai edes olennaisin resurssi, joka koulutukseen sijoitetaan. Voidaan hyvin sanoa, että opiskelijat tekevät yhdessä moninkertaisesti sen työmäärän, mitä opettajat ja muu henkilökunta tekee. Ja kun heille ei siitä mitään makseta, niin voidaan ihmetellä, miksi he sen tekevät, kun sijoituksen tuotto-odotuskin on jokseenkin vähäinen tai ainakin perin epävarma 2. Arvoa voidaan tarkastella myös laadullisemmin. Arvofilosofiselta tai aksiologiselta kannalta arvoja voi olla monenlaisia ja jopa monen tyyppisiä. Yksi keskeisimpiä jaotteluja on tietysti välinearvojen ja itseisarvojen välillä, jossa edelliset ovat välineitä jälkimmäisten saavuttamiseksi. Välinearvojen arvo on suhteellinen siinä mielessä, että se perustuu vain kyseisen itseisarvon arvokkuuteen. Tosin välinearvoltakin vaaditaan jotain erityistä, nimittäin sitä, että sen avulla todella voi saavuttaa, suojella. lähestyä tai muuten toteuttaa kyseistä itseisarvoa. Mutta riippumatta näistä sen omista ominaisuuksista, sen arvokkuus häviää saman tien, jos kyseinen itseisarvo lakkaisi olemasta arvokas. Nimensä mukaisesti taas itseisarvo on siinä mielessä absoluuttinen, että se ei ole riippuvainen minkään muun asian arvokkuudesta. Niinpä luonnollinen kysymys seuraavaksi olisi, onko koulutus välinearvo jonkin toisen asian saavuttamiseksi (esim. BKT, palkka) vai olisiko se itseisarvo. Valitettavasti väline- ja itseisarvojen välinen suhde on kuitenkin problemaattisempi. Jokin asia voi olla arvokas samalla kertaa sekä välineenä jonkin toisen asian saavuttamiseksi että itseisarvona sinänsä. Esimerkiksi terveys voisi olla tällainen. Lisäksi kaksi tällaista arvoa voivat olla kehämäisessä suhteessa keskenään. Esimerkiksi terveys on sekä itseisarvo että väline työntekoon ja työnteko voi olla arvokasta sinänsä ja samalla väline terveyden ylläpitoon ja lisäksi väline moneen muuhun asiaan. Joka tapauksessa jonkin asian arvoa pohdittaessa täytynee aina tarkastella sekä 2 Sidorkin, A. M. (2004) Relations Are Rational: Toward an Economic Anthropology of Schooling, teoksessa: C. W. Bingham & A. M. Sidorkin (toim.) No Education Without Relation. New York, P. Lang.
4 asian mahdollista itseisarvoisuutta että sen välinearvoa suhteessa mahdollisesti moniinkin muihin asioihin. En tässä mene enempää siihen kysymykseen, mitä mahdollisesti ovat ne asiat ja itseisarvot, joiden suhteen koulutuksella voisi olla välinearvoa, vaan siirryn kysymään yleisellä tasolla kysymystä siitä, mitä arvokkuus ylipäänsä on aksiologisessa mielessä. Yksi mahdollisuus ajatella asiasta on, että kyse olisi ihmisten preferensseistä, arvostuksista ja valinnoista. Esimerkiksi terveys tai rikkaus on arvo, jos ja kun joku tai jotkut arvostavat niitä. Tämä arvostaminen taas näkyy siinä, että henkilö on valmis uhraamaan resurssejaan kyseisen asian saavuttamiseksi, edistämiseksi tai ylläpitämiseksi. Henkilö siis valitsee tämän asian edistämisen joidenkin tai kaikkien muiden mahdollisten asioiden sijasta. Tämän johdattelun perusteella voitaisiin tässä välissä sanoa, että koulutus näyttää olevan itseisarvo oppilaille ja opiskelijoille, koska he ovat valmiita ilman mitään merkittävää korvausta työskentelemään sen eteen, vaikka heillä olisi paljon muitakin mielenkiinnon kohteita tarjolla. Filosofit eivät perinteisesti tyydy edellä olevaan preferenssinäkemykseen arvoista, vaan sitä on pidetty sosiologisena tai psykologisena empiirisenä määritelmänä. Sen sijaan arvoon voidaan suhtautua samalla tavalla kuin tietoon, eli sen suhteen on mahdollista erehtyä. Joku voi arvostaa asiaa x enemmän kuin asiaa y, mutta jonkun toisen mielestä hän voi olla erehtynyt, koska y onkin arvokkaampi kuin x. Arvokasvatuksen kannalta on aika olennaista ajatella, että ihmisen kyky arvostaa oikein, eli tunnistaa arvoja, voi kehittyä. Vähemmän kehittynyt arvokyky voi helpommin erehtyä arvoista kuin kehittyneempi. Lisäksi tätä kyvyn kehittymistä voidaan kasvatuksella auttaa ja edistää. Ongelmallisinta tässä on kysymys siitä, ovatko arvot olemassa samalla tavalla kuin ns. tosiasiat eli tietäjästä tai arvostajasta riippumatta. Arvo-objektivismi vaikuttaa ongelmalliselta näkemykseltä, koska arvoissa ylipäänsä on kysymys jonkin asian edistämisestä ja usein jonkin sellaisen tilan tuottamisesta, joka ei vielä vallitse. Arvo tuntuisi siis pikemminkin viittaavan johonkin, joka ei ole olemassa, päinvastoin kuin tosiasia, joka viittaa johonkin vallitsevaan asiantilaan. Arvot ovat tai liittyvät toiminnan päämääriin ja tavoitteisiin, ja ovat siis ainakin siinä mielessä ehdottomasti subjektiivisia asioita, että toiminta on aina jonkin subjektin (yksilön tai yhteisön) toimintaa. Erityisesti moderniin koulutusajatteluun liittyy korostus, että tällä toiminnalla tähdätään johonkin uuteen ja ennen näkemättömään. Mutta myöskään puhdas perinteinen arvosubjektivismi, esim. emotivismi, ei tunnu täysin toimivalta edellä mainitun arvokasvatuksen ja -kasvun mahdollisuuden takia. Tästä seuraa tietysti se että kouluttamaton ihminen ei voi välttämättä tietää, mikä on koulutuksen tai jonkin muun asian arvo. Oikea suunta hakea ratkaisua voisi olla näiden ääripäiden välillä jossakin sijaitseva arvointersubjektivismi, mutta silloinkin täytyy muistaa se mahdollisuus, että jos eri yhteisöjen välillä on
5 arvostusristiriita, niin toinen tai molemmat voivat olla väärässä eli arvo-erehtyneet, ja myöskään demokraattinen enemmistöpäätös ei ole välttämättä aina arvokkain mahdollinen ratkaisu. Niinpä sekä koulutuksen arvon pohdinnan että arvokoulutuksen tulisi ehkä lähteä siitä, että meillä ei ole ainakaan luotettavaa tietoa mistään objektiivisista arvoista, vaan käytettävissä on ainoastaan subjektiivisia ja intersubjektiivisia arvostuksia. Ja koska nekin muuttuvat, niin arvostuspäätöksiä tehtäessä ainoa rationaalinen menettely lienee kantilainen aina vielä yleisemmän näkökulman etsintä. Otan vielä esille yhden erilaisen näkökulman. Arvot epäilemättä liittyvät merkityksiin. Greimasin semioottisessa teoriassa tämä asia nähdään myös toisin päin, eli kaikkiin merkityksiin liittyy kysymys arvoista. Teorian mukaan jokaista merkityksellistä ilmaisukokonaisuutta eli diskurssia, olipa se sitten sanallisesti tai muuten tuotettu tai toiminnallinen tai yksinkertaisesti koettu, voidaan tarkastella monitasoisena rakenteena, joka on syvätasoltaan abstraktin yksinkertainen ja pintatasoltaan enemmän tai vähemmän yksityiskohdista rikas konkreettinen kokonaisuus. Tuolle syvätasolle Greimas sijoittaa arvot tai arvorakenteen ja väittää tutkimustensa perusteella hypoteettisesti, että on olemassa kahdenlaisia diskursseja sen mukaan, minkälainen niiden perusarvorakenne on. Idiolektisten diskurssien perusarvot ovat Elämä vs. Kuolema ja sosiolektisten taas Kulttuuri vs. Luonto. Itse olen aikaisemmin korostanut, että on virhe nähdä kasvatus ja koulutus ensisijaisesti idiolektisena diskurssina, mistä yhtenä esimerkkinä pidän Deweyn kasvatusajattelua. Mutta vastaavasti toinen vaihtoehto vaikuttaa yksipuoliselta, joten ehkä on syytä ajatella nämä arvorakenteet jotenkin dialektisesti sisäkkäisiksi, niin että kyse on yksilön kannalta idiolektisestä rakenteesta ja taas institutionaaliselta ja yhtekunnalliselta kannalta sosiolektisesta. Ja juuri tästähän pedagogisessa paradoksissa individualisaation ja sosialisaation jännitteenä on kysymys. Lopuksi täytyykin kysyä, mitä koulutus on. Minkä arvoa tänä vuonna on tarkoitus selvittää? Koulutus on perinteisesti nähty (kasvatus)sosiologisena kohteena, jota täytyy lähestyä vertaamalla ja katsomalla sen suhteita muihin yhteiskunnallisiin instituutioihin. Itse lähtisin kuitenkin toisinpäin liikkeelle - vaikka ei se sen helpompi tapa ole - niin, että koulutus on enemmän tai vähemmän suunnitelmallinen ja systemaattinen tapa toteuttaa pedagogista toimintaa. Pedagoginen toiminta voi sinänsä olla hyvin satunnaista ja vaihtelevaa, mutta siltä osin kuin sitä pyritään tekemään hallitusti ja suunnitelmallisesti, voidaan puhua koulutuksesta. Mielelläni näkisin siis koulutuksen laajasti Comeniuksen tarkoittamassa mielessä niin, että se alkaa kun ihminen syntyy ja ehkä vähenee kuin hän aikuistuu mutta loppuu vasta kun hän kuolee. Koulutus suunnitelmallisena toimintana koostuu opetuksesta, opiskelusta ja oppimisesta (ja kaikesta muusta, mitä nämä vaativat tai tuovat
6 mukanaan). Oppiminen ei kuitenkaan ole toimintaa, vaan ihmisen toimintakompetenssin muutosta, jota tapahtuu aina hänen toimintansa oheisseurauksena. Opettaminen on toimintaa, joka tähtää jonkun ihmisen oppimiseen, ja opiskelu on sellaista opettamista, jossa sama henkilö on sekä opettajan että oppijan roolissa, eli hän tähtää omalla toiminnallaan omaan oppimiseensa. Pedagogisen toiminnan teorian (Benner ym.) näkökulmasta opetus on konkreetti (ja ainoa) tapa toteuttaa kasvatusta eli kasvattavaa vaikuttamista, ja oppiminen on konkreetti (ja ainoa) tapa toteuttaa sivistystä. Toiminnan päämääränä on siis sivistys ja välineenä kasvatus. Kun edellä arvo liitettiin yleisesti toiminnan päämäärään ja tavoitteisiin, niin tästä voitaisiin jo vetää johtopäätös, että koulutuksen tavoite ja niin muodoin arvo on sivistys, mutta se avaa taas vain uuden ongelman: Mitä on sivistys? Sivistyksen käsitteen yksi perushankaluus on se, että se on olemukseltaan avoin: se on jotain, mistä ei voida vielä tietää, mitä se on. Siinä korostuu avoin ja ennalta arvaamaton tulevaisuus, mutta kuitenkin jossakin mielessä parempi tulevaisuus. Perinteisesti on ajateltu, että tavoiteltu tulevaisuus olisi parempi kuin nykyisyys ja menneisyys, mutta nykyisinä kriisiytyvinä aikoina täytyy ehkä ajatella ennemminkin, että kyseessä olisi toivon mukaan parempi tulevaisuus kuin jokin huono tulevaisuus, mutta joka tapauksessa se on väistämättä erilainen kuin nykyisyys ja menneisyys. Sivistys on kasvua ihmisyyteen ja kasvua ihmisinä. Tiivistäen ja kärjistäen sanoisin, että koulutuksella on arvoa siinä määrin kuin se edistää kasvua ihmisyyteen ja kasvua ihmisinä. Tätä ei ehkä voi määritellä tämän tarkemmin - ei ainakaan lähtemällä vallitsevan yhteiskunnan ja markkinamekanismien oletetuista tarpeista. Tietysti koko yhteiskunta kaikkine osatoimintoineen on otettava huomioon inhimillisten toimintakompetenssien kehittämisessä, mutta voisiko myös olla, että pedagoginen toiminta itse olisikin paras malli parempaan ihmisyyteen pyrittäessä? Valitettavasti tämä näkökulma tekee koulutuksen arvon mittaamisen jokseenkin ongelmalliseksi, koska toteutuneita tulevaisuusvaihtoehtoja voidaan arvioida vasta jälkikäteen ja sittenkin on vaikea sanoa, mikä oli koulutuksen rooli asiassa, mutta tämä ongelmahan on meille tuttu kaikesta koulutukseen liittyvästä arvioinnista. Toivotan antoisaa koulutuksen arvon tutkimista armon vuonna 2014! Eetu Pikkarainen
Kohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen
Kasvatustieteen peruskurssi B/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen (ei
LisätiedotKasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria. Eetu Pikkarainen Kohdeteoria 1
Kasvatustieteen peruskurssi: Kohdeteoria Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen
LisätiedotEK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat
EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group
LisätiedotYhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY
Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia
LisätiedotKainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)
Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus
LisätiedotGlobal Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!
TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat
LisätiedotJuhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita
Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf
LisätiedotMusiikki oppimisympäristönä
Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä
LisätiedotTasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013
Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.
Lisätiedot1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään
Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotKTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto
KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset
LisätiedotOPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA. Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi
OPETTAJAN TYÖ MUUTOKSESSA Olli Luukkainen Puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ olli.luukkainen@oaj.fi 1 TULEVAISUUDEN OSAAMINEN Koulutuksen tehtävä on luoda tulevaisuuden valmiuksia ~ Ei riitä,
Lisätiedot- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..
1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;
LisätiedotYliopistojen rahoitusjärjestelmän. - opiskelijoiden ideoita -
Yliopistojen rahoitusjärjestelmän kehittäminen - opiskelijoiden ideoita - Kysyttiin 1) Millaisia asioita yliopistoissa voisi ja pitäisi mitata? Miten nämä kriteerit voisivat vaikuttaa yliopistojen rahoitukseen?
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotAnkeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!
Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen
LisätiedotVanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:
Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen pedagogiseen tietoon 3. opetussuunnitelmalliseen
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotOSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen
OSATA Osaamispolkuja tulevaisuuteen Miksi OSATA? Tulevaisuuden työelämässä uudenlaiset osaamisyhdistelmät korostuvat eikä työ sitoudu enää välttämättä tiettyyn ammattiin Opinto- ja työpolut eivät ole enää
LisätiedotOhjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön
Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä
LisätiedotPro gradu - tutkielma. Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen
Pro gradu - tutkielma Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto KT HANNU Heikkinen Usein kysyttyjä kysymyksiä infon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Kandista graduun vai uusi tutkielma? Yksin
LisätiedotPerustulo: mitä, miksi. Ari Okkonen
Perustulo: mitä, miksi Ari Okkonen Olemmeko tyytyväisiä nykyiseen Köyhyys Työttömyys Sosiaalituen varassa elävien syrjäytyminen Sosiaalijärjestelmän kalleus Nykyään käytetään tarveharkintaa Pienet ansiot
LisätiedotPalautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa!
Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! - Elikkä tässä ohjeessa näet kuinka voit tehdä peda.net palveluun koti/etätehtäviä tai vaikka kokeitten tekoa, tapoja on rajattomasti.
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotLapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa. Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala
Lapsuus hoidossa? Aikuisten päätökset ja lasten kokemukset päivähoidossa Pohjanmaan varhaiskasvattaja 2015 messut Vaasa, 11.6.2015 Marjatta Kalliala Jos kysymyksen esittää tänään, vastaus saattaa kuulua
LisätiedotLaajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot
Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin
LisätiedotKevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe
120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7
LisätiedotHenkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa
Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,
LisätiedotLaadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman
Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014
Rakentamisen laatu ja tulevaisuuden haasteet Tampereen kaupunkiseudun infrapalvelujen seutuseminaari III 4.6.2014 Mistä tulevaisuuden osaajat rakentamiseen? Professori Ralf Lindberg 1. Taustaa 2. Opiskelijat
LisätiedotAnu Valtari 18.11.2014. PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen
Anu Valtari 18.11.2014 PKS-ENNAKOINTI & ENNAKOINTIKAMARI Tulevaisuuden palvelut ja osaaminen Projektin tavoite ja tunnusluvut Tavoitteena oli hankkia oppilaitosten ja yrityselämän edustajilta näkemyksiä,
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen
Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten
LisätiedotKuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotKANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset
KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotMitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?
ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotOppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto
Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotAloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.
Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.
LisätiedotPienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017
Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017 5.4 Opetuksen järjestämistapoja - OPS2016 -vuosiluokkiin sitomaton opiskelu - Oppilaan opinnoissa yksilöllisen
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.
LisätiedotNäkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012
Näkökulmia koulutuksen sisältöihin ja koulutuksen arviointiin Vesa Suominen Kirjastoseuran vuosikokousseminaari pe 26.10.2012 1) Taustaa 2) Itse arvioinnista Kehitystarpeita Kaikilla sidosryhmillä (opetuksen
Lisätiedot9.5. Työ Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 4/9: Mitä muuttuva työ vaatii johtamiselta ja työntekijöiden oppimiselta?
9.5. Työ 2040 - Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 4/9: Mitä muuttuva työ vaatii johtamiselta ja työntekijöiden oppimiselta? Jyri Juusti, kehityspäällikkö, Varma Johannes Nuutinen, vastaava konsultti,
LisätiedotStrategian tekeminen yhdessä 14.5.2014
Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
LisätiedotMiten me teemme arjesta antoisampaa?
Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),
LisätiedotNuorten Akatemia. Työpaja, Nuorten Suomi
Nuorten Akatemia Työpaja, Nuorten Suomi 2.11.2018 1 Nuorten Akatemia Nuorten Akatemian nuorten osallisuutta edistävä yhteistyöorganisaatio, joka törmäyttää nuoria ja nuorten näkemyksistä kiinnostuneita
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotMinä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys
Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet
LisätiedotKOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN
KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,
LisätiedotMärsky 29.10.2012. Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä
Märsky 29.10.2012 Heikki Pajunen Novetos Oy Luomme menestystarinoita yhdessä Aamun ajatus By Positiivarit: Maanantai 29.10.2012 AAMUN AJATUS Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti
LisätiedotIrmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät
Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29
LisätiedotVantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13
Vantaan Osaava Vanhempi hanke/ Osallisena Suomessa hankekokeilu 2011-13 Luetaan yhdessä verkoston seminaari 17.11.2012, hankevastaava Kotoutumiskoulutuksen kolme polkua 1. Työmarkkinoille suuntaavat ja
LisätiedotSote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II
Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta
LisätiedotPeliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2
May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky
LisätiedotJoustavia polkuja osaamisen tunnistamisella
Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Synergiaseminaari TPY 10.10.2017, Hämeenlinna Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut Visio osaamisperustaisuudesta Viestintää:
LisätiedotTyösuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj
Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito
LisätiedotHeilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma
Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotArviointi ja palaute käytännössä
Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan
LisätiedotHevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki
Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4
LisätiedotTelevisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden
Kymppitonni Televisiossa jaetaan torstaisin rahaa julkkiksille Speden ideoimassa ohjelmassa Kymppitonni. Vastaamalla oikein muutamaan tyhmään kysymykseen voi rikastua useita tuhansia markkoja. Kyllä rahantulo
LisätiedotVoit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).
Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.
LisätiedotIvan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan
AINEISTO 54 Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan Olemme kaikki oppineet suurimman osan siitä minkä tiedämme koulun ulkopuolella. Oppilaat oppivat eniten ilman opettajiaan ja usein heistä huolimatta.
LisätiedotBrändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit
Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset
Lisätiedot2.2 Neliöjuuri ja sitä koskevat laskusäännöt
. Neliöjuuri ja sitä koskevat laskusäännöt MÄÄRITELMÄ 3: Lukua b sanotaan luvun a neliöjuureksi, merkitään a b, jos b täyttää kaksi ehtoa: 1o b > 0 o b a Esim.1 Määritä a) 64 b) 0 c) 36 a) Luvun 64 neliöjuuri
Lisätiedot410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)
410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä
Lisätiedot2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15
Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...
LisätiedotRaportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen
Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen
LisätiedotTiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala
Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko
LisätiedotKoulutus on ihmisen elinkaarelle sijoittuva jakso käynnistyy koulutukseen johtavasta nivelvaiheesta sisältää sivistystä, taitoja ja hyvinvointia
Koulutus on ihmisen elinkaarelle sijoittuva jakso käynnistyy koulutukseen johtavasta nivelvaiheesta sisältää sivistystä, taitoja ja hyvinvointia lisäävän ja vahvistavan koulutussisällön päättyy kiinnittymiseen
LisätiedotSuomalaisten käsityksiä kirjastoista
Suomalaisten käsityksiä kirjastoista Kesäkuu, Public Sakari Nurmela Työnro: Kantar TNS Oy, tentie C, Espoo Johdanto Tässä yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotUUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?
UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN
LisätiedotPolitiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä
Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,
LisätiedotKirjasto ammattilaisten silmin KIRJASTOPÄIVÄT LAURA PERJO, PENTAGON INSIGHT
Kirjasto ammattilaisten silmin KIRJASTOPÄIVÄT 7.6.19 LAURA PERJO, PENTAGON INSIGHT Kirjastoalan työntekijätutkimus 2019 herätti suurta kiinnostusta Suomen kirjastoseura ja Minerva-ryhmä tekivät vuoden
Lisätiedotegovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä
egovernment - Sähköisen asioinnin tulevaisuudennäkymiä 27.9.2007 Mika Eerola ja Heli Salmi Itella Information Oy 1 Itellan sähköisen asioinnin palveluita ItellaTYVI Mukana mm. Vero, Tulli, Ympäristöhallinto
LisätiedotTutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA
Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden
LisätiedotEnsimmäinen Johanneksen kirje 4. osa
Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme
LisätiedotMonimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015
Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat
LisätiedotHyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa
Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Mitä sosiaalinen maksaa? 6. sosiaalialan ajankohtaisfoorumi Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys
LisätiedotPerusmyyjästä supermyyjäksi
Perusmyyjästä supermyyjäksi Sisällysluettelo ESIPUHE 1. Myynnin syvin olemus 1.1. Ihmisen ymmärrys ostamisen taustalla 1.2. Tunteiden ja järjen paradigma 1.3. Tunne vs. järkiostamisessa 1.4. Ihmisen ymmärrys
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotMinäpätevyyden tunnetta kohottamaan!
Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotAjatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.
Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta
LisätiedotTapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy
Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.
LisätiedotMatematiikan didaktiikka, osa II Prosentin opettaminen
Matematiikan didaktiikka, osa II Prosentin opettaminen Sarenius Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yksikkö Prosentti Prosentti on arkielämän matematiikkaa. Kuitenkin prosenttilaskut ovat oppilaiden mielestä
Lisätiedot-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?
Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä
LisätiedotTaloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus
1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi
LisätiedotMONTA TIETÄ MUUTOKSEEN
1 MONTA TIETÄ MUUTOKSEEN MUUTOSREITTI - Pohdintaa: Mikä elämässä on arvokasta? - Tahtoa - Uskoa omiin vaikutusmahdollisuuksiin - Uskoa omiin kykyihin ja taitoihin - Päätöksentekoa - Tavoitteita - Aikaa
LisätiedotVaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR )
Vaikuttavuutta työterveysyhteistyöllä vaikuttavan työterveysyhteistyön indikaattorit ja hyvät käytännöt (ESR 2015-2018) Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyivät työterveysyhteistyön indikaattorit. ovat kuvailevia
LisätiedotLefkoe Uskomus Prosessin askeleet
Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä
Lisätiedot