itsellesi jonkin määrän koulutusta, mutta sinun on varmaan vaikea myydä se sama koulutus eteenpäin jollekulle toiselle.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "itsellesi jonkin määrän koulutusta, mutta sinun on varmaan vaikea myydä se sama koulutus eteenpäin jollekulle toiselle."

Transkriptio

1 Koulutuksen arvo Suomen Kasvatustieteellinen seura teki haastavan päätöksen valitessaan vuoden 2014 teemaksi Koulutuksen arvon. Tuskin olisi voinut hankalampaa ja moniulotteisempaa - jos kohta myöskään tärkeämpää ja kiinnostavampaa - teemaa valita. Päätös oli uskalias myös siinä mielessä, että ei ole lainkaan itsestään selvää, onko kysymys koulutuksen arvosta kuinka pitkälle tieteellisesti lähestyttävissä. Eikö arvo olekin preskriptiivinen käsite? Pyrin tässä lyhyessä kirjoituksessa 1 tarkastelemaan joitakin mahdollisia kysymyksiä ja näkökulmia, joita tähän teemaan voisi liittyä, toivoen että perinteisesti kuluvana vuonna toteutettavat Kasvatuslehden teemanumero ja Kasvatustieteen päivien esiseminaari tästä aiheesta toisivat niihin sitten jotain selvyyttä ja ratkaisuja. Peruskysymys on, mitä on arvo ja erityisesti koulutuksen arvo. Mutta heti nousee esille toinen ja vielä perustavampi kysymys: miten tuohon ensimmäiseen kysymykseen pitäisi vastata? Millaista tai millaisia vastauksia siihen odotetaan? Onko kysymys laadullinen vai määrällinen, empiirinen vai käsitteellinen? Tarkastellaanko kysymystä jonkun henkilön, tahon tai ryhmän näkökulmasta vai jollakin yleisellä tasolla jne.? Lähdetään liikkeelle arvosta. Yksi selkeä ja helposti mieleen tuleva tapa ymmärtää arvo on tietysti taloudellinen. Perinteisestä kansan- ja liiketaloudellisesta näkökulmasta katsottuna - ja hieman yksinkertaistetusti - jonkin arvo on sen määrä kertaa hinta. Jos sinulla on kaksi koulutusta, joiden kummankin hinta on 1000, niin silloin koulutuksesi arvo on Tämä näkökulma tarjoaa kätevän mahdollisuuden vastata kysymykseen, mitä arvo on. Lisäksi saamme kaksi vastausta kerralla: sekä sen, mitä arvo tarkoittaa, että sen, miten sitä mitataan. Valitettavasti edelliseen saavutukseen näyttää liittyvän joitakin ongelmia. Ensiksikin, jotta tuo taloustieteellinen skenaario toimisi, täytyisi vallita ainakin jossain määrin ideaalinen markkinatilanne, jossa kyseistä tavaraa eli koulutusta voisi sekä ostaa että myydä. Tällöin voisimme mitata sen arvon yksinkertaisesti katsomalla hintalapuista tai kauppakirjoista transaktioissa toteutuneet hinnat ja sitten kertoa ne varastoissa tai olemassa olevalla koulutusvolyymilla ja saada selville kullakin hetkellä vallitseva koulutuksen arvo. Kuitenkaan koulutus ei tuntuisi olevan sellainen hyödyke, joka kiertää markkinoilla ja jota sekä ostetaan että myydään. Voit ehkä ostaa 1 Haluan kiittää tutkimusryhmämme jäseniä kommenteista ja pitkäjänteisestä yhteistyöstä, minkä ansiosta tätä kirjoitusta voisi pitää kollektiivisena tuotoksena. Haluan kuitenkin pidättää vastuun virheistä ja puutteista itselläni.

2 itsellesi jonkin määrän koulutusta, mutta sinun on varmaan vaikea myydä se sama koulutus eteenpäin jollekulle toiselle. Riippumatta hintaan perustuvan arvon määritelmän osuvuudesta ylipäänsä, näyttää siis siltä, ettei se ole välttämättä paras mahdollinen tai ainakaan toivottavasti ainoa tapa tarkastella koulutuksen arvoa, koska koulutukseen tavarana tai kulutushyödykkeenä näyttäisi liittyvän jotain ongelmallista markkinamekanismin näkökulmasta. Koulutus ei ole pelkästään tai ensisijaisesti vain markkinoille tuotettu hyödyke, vaan sitä voidaan ajatella myös tekijäksi, joka jotenkin osallistuu tuotantoon - eli jonkinlaiseksi pääomaksi. Tunnetusti koulutuksen taloustieteessä on vallalla kaksi jossain määrin kilpailevaa pääsuuntausta, joita on tapana kutsua toista inhimillisen pääoman teoriaksi ja toista väljästi siiviläteorioiksi. Kuten yleensäkin, todellisuus on tietysti paljon moninaisempi kuin tämä yksinkertaistus. Joka tapauksessa ensin mainitun näkemyksen mukaan koulutuksen arvo perustuu siihen, että se lisää koulutetun henkilön tuottavuutta. Koulutusta ensin hankitaan jotenkin ja sitten sen avulla tuotetaan jotain eli tehdään töitä. Tuotantovaiheessa työtekijän koulutuksella on sitten arvoa sekä koko yhteiskunnan (tai markkinamekanismin jatkuvuuden) että koulutetun itsensä kannalta, koska toisaalta enemmän koulutetun henkilön tuotolla on hinta/hyödyke -mielessä suurempi arvo, ja toisaalta hän itse saa sen takia työstään suuremman korvauksen (Schultz, Becker). Siiviläteorioiden lähtökohtana on ajatus, että tilanne ei olisikaan näin yksinkertaisen auvoisa, koska tuosta tuotannon arvon lisääntymisestä koulutuksen vaikutuksesta ei ole mitään kovin yksiselitteistä näyttöä olemassa. Sen sijaan näkemyksen mukaan koulutuksen arvo on ensisijaisesti vain siinä, että sitä hankkineet tai paremminkin saaneet valikoituvat tuotannossa sellaisiin asemiin, että he todennäköisesti saavat työstään paremman korvauksen (esim. Stiglitz). Molemmissa tapauksissa koulutuksen hankkiminen on jossain mielessä sijoitus, joka tuottaa myöhemmin voittoa. Koulutuksen arvoksi voitaisiin näin ajatella saavutettu voitto, eli sijoitushinnan ja kertyvän tuoton erotus. Jos tulee sijoittaneeksi koulutuksen hankkimiseen enemmän kuin koulutuksen avulla tienaa, on koulutuksen arvo silloin negatiivinen. Jotta tämä sinänsä rationaaliselta vaikuttava kalkylointi todella olisi rationaalista, täytyisi vallita edellä viitatun yksinkertaisen osto- ja myyntimarkkinamekanismin lisäksi myös rationaaliset työmarkkinat ja tuotantomenetelmät tai ainakin sellainen koulutuksen ja työelämän vastaavuus, että korkeammalla koulutuksella todella pääsee korkeampiin palkkoihin. Vaikka edellytykset toteutuisivatkin, voidaan varmaan silti olla sitä mieltä, että kysymykseen koulutuksen arvosta sisältyy ainakin jotain sellaista, jota on vaikea puhtaan määrällisesi mitata rahassa ja joka ei toteudu modernien markkinamekanismien kautta.

3 Ainoa asia, mikä tuntuu rahassa mittaamisen mielessä edes kohtalaisen selkeältä ja varmalta on se, että koulutuksen järjestäminen ja toteuttaminen maksaa aina tietyn verran rahaa. Tämäkään hinta ei suurimmalta osin määräydy markkinoilla vaan pikemminkin suunnitelmataloudellisesti asetetaan ensin tietyt laadulliset ja määrälliset tuotantotavoitteet ja sitten toiminnalle budjetoidaan jokin irrotettavissa oleva summa rahaa. Hyvinvointivaltiossa, kuten Suomi, mutta myös melkein kaikkialla muuallakin, koulutus on pääsääntöisesti ilmaista tai ainakin voimakkaasti subventoitua, eli rahallinen sijoitus koulutukseen ei tule koulutettavilta itseltään ja markkinoiden kautta vaan yhteiskunnallisen jakelutalouden kautta. Silti tämä budjetoitu rahamäärä, josta suurin osa menee henkilöstön palkkoihin, ei ole suurin tai edes olennaisin resurssi, joka koulutukseen sijoitetaan. Voidaan hyvin sanoa, että opiskelijat tekevät yhdessä moninkertaisesti sen työmäärän, mitä opettajat ja muu henkilökunta tekee. Ja kun heille ei siitä mitään makseta, niin voidaan ihmetellä, miksi he sen tekevät, kun sijoituksen tuotto-odotuskin on jokseenkin vähäinen tai ainakin perin epävarma 2. Arvoa voidaan tarkastella myös laadullisemmin. Arvofilosofiselta tai aksiologiselta kannalta arvoja voi olla monenlaisia ja jopa monen tyyppisiä. Yksi keskeisimpiä jaotteluja on tietysti välinearvojen ja itseisarvojen välillä, jossa edelliset ovat välineitä jälkimmäisten saavuttamiseksi. Välinearvojen arvo on suhteellinen siinä mielessä, että se perustuu vain kyseisen itseisarvon arvokkuuteen. Tosin välinearvoltakin vaaditaan jotain erityistä, nimittäin sitä, että sen avulla todella voi saavuttaa, suojella. lähestyä tai muuten toteuttaa kyseistä itseisarvoa. Mutta riippumatta näistä sen omista ominaisuuksista, sen arvokkuus häviää saman tien, jos kyseinen itseisarvo lakkaisi olemasta arvokas. Nimensä mukaisesti taas itseisarvo on siinä mielessä absoluuttinen, että se ei ole riippuvainen minkään muun asian arvokkuudesta. Niinpä luonnollinen kysymys seuraavaksi olisi, onko koulutus välinearvo jonkin toisen asian saavuttamiseksi (esim. BKT, palkka) vai olisiko se itseisarvo. Valitettavasti väline- ja itseisarvojen välinen suhde on kuitenkin problemaattisempi. Jokin asia voi olla arvokas samalla kertaa sekä välineenä jonkin toisen asian saavuttamiseksi että itseisarvona sinänsä. Esimerkiksi terveys voisi olla tällainen. Lisäksi kaksi tällaista arvoa voivat olla kehämäisessä suhteessa keskenään. Esimerkiksi terveys on sekä itseisarvo että väline työntekoon ja työnteko voi olla arvokasta sinänsä ja samalla väline terveyden ylläpitoon ja lisäksi väline moneen muuhun asiaan. Joka tapauksessa jonkin asian arvoa pohdittaessa täytynee aina tarkastella sekä 2 Sidorkin, A. M. (2004) Relations Are Rational: Toward an Economic Anthropology of Schooling, teoksessa: C. W. Bingham & A. M. Sidorkin (toim.) No Education Without Relation. New York, P. Lang.

4 asian mahdollista itseisarvoisuutta että sen välinearvoa suhteessa mahdollisesti moniinkin muihin asioihin. En tässä mene enempää siihen kysymykseen, mitä mahdollisesti ovat ne asiat ja itseisarvot, joiden suhteen koulutuksella voisi olla välinearvoa, vaan siirryn kysymään yleisellä tasolla kysymystä siitä, mitä arvokkuus ylipäänsä on aksiologisessa mielessä. Yksi mahdollisuus ajatella asiasta on, että kyse olisi ihmisten preferensseistä, arvostuksista ja valinnoista. Esimerkiksi terveys tai rikkaus on arvo, jos ja kun joku tai jotkut arvostavat niitä. Tämä arvostaminen taas näkyy siinä, että henkilö on valmis uhraamaan resurssejaan kyseisen asian saavuttamiseksi, edistämiseksi tai ylläpitämiseksi. Henkilö siis valitsee tämän asian edistämisen joidenkin tai kaikkien muiden mahdollisten asioiden sijasta. Tämän johdattelun perusteella voitaisiin tässä välissä sanoa, että koulutus näyttää olevan itseisarvo oppilaille ja opiskelijoille, koska he ovat valmiita ilman mitään merkittävää korvausta työskentelemään sen eteen, vaikka heillä olisi paljon muitakin mielenkiinnon kohteita tarjolla. Filosofit eivät perinteisesti tyydy edellä olevaan preferenssinäkemykseen arvoista, vaan sitä on pidetty sosiologisena tai psykologisena empiirisenä määritelmänä. Sen sijaan arvoon voidaan suhtautua samalla tavalla kuin tietoon, eli sen suhteen on mahdollista erehtyä. Joku voi arvostaa asiaa x enemmän kuin asiaa y, mutta jonkun toisen mielestä hän voi olla erehtynyt, koska y onkin arvokkaampi kuin x. Arvokasvatuksen kannalta on aika olennaista ajatella, että ihmisen kyky arvostaa oikein, eli tunnistaa arvoja, voi kehittyä. Vähemmän kehittynyt arvokyky voi helpommin erehtyä arvoista kuin kehittyneempi. Lisäksi tätä kyvyn kehittymistä voidaan kasvatuksella auttaa ja edistää. Ongelmallisinta tässä on kysymys siitä, ovatko arvot olemassa samalla tavalla kuin ns. tosiasiat eli tietäjästä tai arvostajasta riippumatta. Arvo-objektivismi vaikuttaa ongelmalliselta näkemykseltä, koska arvoissa ylipäänsä on kysymys jonkin asian edistämisestä ja usein jonkin sellaisen tilan tuottamisesta, joka ei vielä vallitse. Arvo tuntuisi siis pikemminkin viittaavan johonkin, joka ei ole olemassa, päinvastoin kuin tosiasia, joka viittaa johonkin vallitsevaan asiantilaan. Arvot ovat tai liittyvät toiminnan päämääriin ja tavoitteisiin, ja ovat siis ainakin siinä mielessä ehdottomasti subjektiivisia asioita, että toiminta on aina jonkin subjektin (yksilön tai yhteisön) toimintaa. Erityisesti moderniin koulutusajatteluun liittyy korostus, että tällä toiminnalla tähdätään johonkin uuteen ja ennen näkemättömään. Mutta myöskään puhdas perinteinen arvosubjektivismi, esim. emotivismi, ei tunnu täysin toimivalta edellä mainitun arvokasvatuksen ja -kasvun mahdollisuuden takia. Tästä seuraa tietysti se että kouluttamaton ihminen ei voi välttämättä tietää, mikä on koulutuksen tai jonkin muun asian arvo. Oikea suunta hakea ratkaisua voisi olla näiden ääripäiden välillä jossakin sijaitseva arvointersubjektivismi, mutta silloinkin täytyy muistaa se mahdollisuus, että jos eri yhteisöjen välillä on

5 arvostusristiriita, niin toinen tai molemmat voivat olla väärässä eli arvo-erehtyneet, ja myöskään demokraattinen enemmistöpäätös ei ole välttämättä aina arvokkain mahdollinen ratkaisu. Niinpä sekä koulutuksen arvon pohdinnan että arvokoulutuksen tulisi ehkä lähteä siitä, että meillä ei ole ainakaan luotettavaa tietoa mistään objektiivisista arvoista, vaan käytettävissä on ainoastaan subjektiivisia ja intersubjektiivisia arvostuksia. Ja koska nekin muuttuvat, niin arvostuspäätöksiä tehtäessä ainoa rationaalinen menettely lienee kantilainen aina vielä yleisemmän näkökulman etsintä. Otan vielä esille yhden erilaisen näkökulman. Arvot epäilemättä liittyvät merkityksiin. Greimasin semioottisessa teoriassa tämä asia nähdään myös toisin päin, eli kaikkiin merkityksiin liittyy kysymys arvoista. Teorian mukaan jokaista merkityksellistä ilmaisukokonaisuutta eli diskurssia, olipa se sitten sanallisesti tai muuten tuotettu tai toiminnallinen tai yksinkertaisesti koettu, voidaan tarkastella monitasoisena rakenteena, joka on syvätasoltaan abstraktin yksinkertainen ja pintatasoltaan enemmän tai vähemmän yksityiskohdista rikas konkreettinen kokonaisuus. Tuolle syvätasolle Greimas sijoittaa arvot tai arvorakenteen ja väittää tutkimustensa perusteella hypoteettisesti, että on olemassa kahdenlaisia diskursseja sen mukaan, minkälainen niiden perusarvorakenne on. Idiolektisten diskurssien perusarvot ovat Elämä vs. Kuolema ja sosiolektisten taas Kulttuuri vs. Luonto. Itse olen aikaisemmin korostanut, että on virhe nähdä kasvatus ja koulutus ensisijaisesti idiolektisena diskurssina, mistä yhtenä esimerkkinä pidän Deweyn kasvatusajattelua. Mutta vastaavasti toinen vaihtoehto vaikuttaa yksipuoliselta, joten ehkä on syytä ajatella nämä arvorakenteet jotenkin dialektisesti sisäkkäisiksi, niin että kyse on yksilön kannalta idiolektisestä rakenteesta ja taas institutionaaliselta ja yhtekunnalliselta kannalta sosiolektisesta. Ja juuri tästähän pedagogisessa paradoksissa individualisaation ja sosialisaation jännitteenä on kysymys. Lopuksi täytyykin kysyä, mitä koulutus on. Minkä arvoa tänä vuonna on tarkoitus selvittää? Koulutus on perinteisesti nähty (kasvatus)sosiologisena kohteena, jota täytyy lähestyä vertaamalla ja katsomalla sen suhteita muihin yhteiskunnallisiin instituutioihin. Itse lähtisin kuitenkin toisinpäin liikkeelle - vaikka ei se sen helpompi tapa ole - niin, että koulutus on enemmän tai vähemmän suunnitelmallinen ja systemaattinen tapa toteuttaa pedagogista toimintaa. Pedagoginen toiminta voi sinänsä olla hyvin satunnaista ja vaihtelevaa, mutta siltä osin kuin sitä pyritään tekemään hallitusti ja suunnitelmallisesti, voidaan puhua koulutuksesta. Mielelläni näkisin siis koulutuksen laajasti Comeniuksen tarkoittamassa mielessä niin, että se alkaa kun ihminen syntyy ja ehkä vähenee kuin hän aikuistuu mutta loppuu vasta kun hän kuolee. Koulutus suunnitelmallisena toimintana koostuu opetuksesta, opiskelusta ja oppimisesta (ja kaikesta muusta, mitä nämä vaativat tai tuovat

6 mukanaan). Oppiminen ei kuitenkaan ole toimintaa, vaan ihmisen toimintakompetenssin muutosta, jota tapahtuu aina hänen toimintansa oheisseurauksena. Opettaminen on toimintaa, joka tähtää jonkun ihmisen oppimiseen, ja opiskelu on sellaista opettamista, jossa sama henkilö on sekä opettajan että oppijan roolissa, eli hän tähtää omalla toiminnallaan omaan oppimiseensa. Pedagogisen toiminnan teorian (Benner ym.) näkökulmasta opetus on konkreetti (ja ainoa) tapa toteuttaa kasvatusta eli kasvattavaa vaikuttamista, ja oppiminen on konkreetti (ja ainoa) tapa toteuttaa sivistystä. Toiminnan päämääränä on siis sivistys ja välineenä kasvatus. Kun edellä arvo liitettiin yleisesti toiminnan päämäärään ja tavoitteisiin, niin tästä voitaisiin jo vetää johtopäätös, että koulutuksen tavoite ja niin muodoin arvo on sivistys, mutta se avaa taas vain uuden ongelman: Mitä on sivistys? Sivistyksen käsitteen yksi perushankaluus on se, että se on olemukseltaan avoin: se on jotain, mistä ei voida vielä tietää, mitä se on. Siinä korostuu avoin ja ennalta arvaamaton tulevaisuus, mutta kuitenkin jossakin mielessä parempi tulevaisuus. Perinteisesti on ajateltu, että tavoiteltu tulevaisuus olisi parempi kuin nykyisyys ja menneisyys, mutta nykyisinä kriisiytyvinä aikoina täytyy ehkä ajatella ennemminkin, että kyseessä olisi toivon mukaan parempi tulevaisuus kuin jokin huono tulevaisuus, mutta joka tapauksessa se on väistämättä erilainen kuin nykyisyys ja menneisyys. Sivistys on kasvua ihmisyyteen ja kasvua ihmisinä. Tiivistäen ja kärjistäen sanoisin, että koulutuksella on arvoa siinä määrin kuin se edistää kasvua ihmisyyteen ja kasvua ihmisinä. Tätä ei ehkä voi määritellä tämän tarkemmin - ei ainakaan lähtemällä vallitsevan yhteiskunnan ja markkinamekanismien oletetuista tarpeista. Tietysti koko yhteiskunta kaikkine osatoimintoineen on otettava huomioon inhimillisten toimintakompetenssien kehittämisessä, mutta voisiko myös olla, että pedagoginen toiminta itse olisikin paras malli parempaan ihmisyyteen pyrittäessä? Valitettavasti tämä näkökulma tekee koulutuksen arvon mittaamisen jokseenkin ongelmalliseksi, koska toteutuneita tulevaisuusvaihtoehtoja voidaan arvioida vasta jälkikäteen ja sittenkin on vaikea sanoa, mikä oli koulutuksen rooli asiassa, mutta tämä ongelmahan on meille tuttu kaikesta koulutukseen liittyvästä arvioinnista. Toivotan antoisaa koulutuksen arvon tutkimista armon vuonna 2014! Eetu Pikkarainen

Kohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen

Kohdeteoria 1. Kasvatustieteen peruskurssi. Kohdeteoria 3. Kohdeteoria 2. B/2014 Eetu Pikkarainen Kasvatustieteen peruskurssi B/2014 Eetu Pikkarainen eetu.pikkarainen@oulu.fi Kohdeteoria 1 (HUOM: alustavasti vrt. Siljander ): MM: kasvatus on käytännöllistä toimintaa sukupolvi- tai sen tapainen (ei

Lisätiedot

Musiikki oppimisympäristönä

Musiikki oppimisympäristönä Musiikki oppimisympäristönä Opetussuunnitelma, musiikkitieto ja dialogi leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Mupe musiikkitiedon näkökulmasta OPSien taustalla Opetuksen dialogisuus Musiikki oppimisympäristönä

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Pasi Nieminen, Markus Hähkiöniemi, Jouni Viiri sekä toteutukseen osallistuneet opettajat Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma Tässä perinteistä työtä lähestytään rohkaisten oppilaita

Lisätiedot

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa

Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Hyvinvointi investoinnit hyvinvointitalouden visiossa Mitä sosiaalinen maksaa? 6. sosiaalialan ajankohtaisfoorumi Jussi Ahokas, pääekonomisti, Hyvinvointitalous tiimin päällikkö, SOSTE Esityksen sisällys

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

MAPOLIS toisenlainen etnografia

MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS toisenlainen etnografia MAPOLIS ELETYN MAAILMAN TUTKIMUSMENETELMÄ LÄHTÖKOHTIA Maailmassa oleminen on yksilöllistä elettynä tilana maailma on jokaiselle ihmiselle omanlaisensa Arkiset kokemukset,

Lisätiedot

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys

Minä ohjaajana - kokonaisvaltainen ihmiskäsitys Tavoite Harjoitus on tarkoitettu elämäntapamuutosohjaajalle ohjaajan oman ihmiskäsityksen tiedostamiseen. Jokaisella meistä painottuu ihmiskäsityksessä joku puoli: koulutustausta, omat mielenkiinnon kohteet

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan

Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan AINEISTO 54 Ivan Illich: Kouluttomaan yhteiskuntaan Olemme kaikki oppineet suurimman osan siitä minkä tiedämme koulun ulkopuolella. Oppilaat oppivat eniten ilman opettajiaan ja usein heistä huolimatta.

Lisätiedot

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen

5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 5. Uskonnot ja niihin liittyvät juhlapyhät vaikuttavat liikaa yritykseni arkeen 3% 17% 37% 38% 5% 0 20 40 60 80 100 120 % täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ

KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ KIRSI PIHA RYTMI- HÄIRIÖ TARTU MAHDOLLISUUKSIIN TAI KUOLE TALENTUM PRO HELSINKI 2015 3 Copyright 2015 Talentum Media ja Kirsi Piha Kansi ja ulkoasu: Pertti Immonen, Ellun Kanat Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2660-5

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Koulun ja koulutuksen puolesta. puolesta

Koulun ja koulutuksen puolesta. puolesta Koulun ja koulutuksen puolesta Koulun JA Koulutuksen puolesta Kaikki koulukasvatuksen parissa työtään tekevät tuntevat kouluelämän ja yhteiskunnan vääjäämättömän muutoksen ja jatkuvuuden. Yhteisölliset

Lisätiedot

ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA

ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA ELINIKÄINEN OPPIMINEN JA YHTEISKUNTA Elinikäisen oppimisen tarpeet ja rakenteet Paula Määttä Jyväskylän yliopisto (2000-2005): Opetuksen kehittämisryhmän pj. Avoimen yliopiston johtokunnan pj. Täydennyskoulutuskeskuksen

Lisätiedot

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Onko eettinen ilmasto muuttunut? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Etiikka on muuttunut ja ei ole! Muutos ja edistys Muutos = erilaiseksi tulemista ilman positiivista arvovarausta

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Työelämässä tarvittavien kompetenssien arviointi. INNOKOMPPI-projekti Lahden AMK-päivät Meiju Räsänen & Sami Lyytinen

Työelämässä tarvittavien kompetenssien arviointi. INNOKOMPPI-projekti Lahden AMK-päivät Meiju Räsänen & Sami Lyytinen Työelämässä tarvittavien kompetenssien arviointi INNOKOMPPI-projekti Lahden AMK-päivät 14.5.2014 Meiju Räsänen & Sami Lyytinen Innovaatiot Innovaatiopedagogiikka pähkinänkuoressa Syväoppimista helpottavat

Lisätiedot

CREATIVE PRODUCER money money money

CREATIVE PRODUCER money money money CREATIVE PRODUCER money money money 26.11.2009 Lenita Nieminen, KTM, tutkija Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Liiketoimintamalli tuottojen lähteet (tuote-, palvelu- ja informaatio- ja tulovirrat)

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Johdatus Ohjelmointiin

Johdatus Ohjelmointiin Johdatus Ohjelmointiin Syksy 2006 Viikko 2 13.9. - 14.9. Tällä viikolla käsiteltävät asiat Peruskäsitteitä Kiintoarvot Tiedon tulostus Yksinkertaiset laskutoimitukset Muuttujat Tiedon syöttäminen Hyvin

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 %

Oppilaiden Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % Vanhemmat 1061 33 3,1 % Oppilaiden lkm Vastanneita Vastaus-% Oppilaat 4. - 9.lk 570 108 18,9 % 1061 33 3,1 % Muu Oppilaan tausta ei ole taakka Vähemmistökulttuurien tuntemus Oman kulttuurin arvostaminen Yhteisen päätöksenteon

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN palautelomake

HUIPUT KEHIIN palautelomake HUIPUT KEHIIN palautelomake 1. Organisaatio Skills Finland ry SAMPO Saimaan ammattiopisto Sampo Vaasan Ammattiopisto Winnova Hyria koulutus Oy WinNova EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä Linnan Vartijat

Lisätiedot

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA

RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016

Tuntiopettajien työhyvinvointi Kysely syyskuussa 2016 Tuntiopettajien työhyvinvointi 2016 Kysely syyskuussa 2016 10. Työmotivaationi on 11. Työssäni tapahtuu muutoksia 12. Koen viikoittaisen työmääräni kokonaisuudessaan (mukaan lukien muut työtehtävät) 13.

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Arviointi oppilaiden näkökulmasta

Arviointi oppilaiden näkökulmasta Arviointi oppilaiden näkökulmasta Raija Niemi Oppilaat vastasivat jakson päätteeksi seitsemään kysymykseen koskien ravintotiedon opiskelua terveystietojaksolla. Luokista 8 A oli työskennellyt melkein koko

Lisätiedot

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN

Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Pro gradu - tutkielma KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA, OULUN YLIOPISTO KT HANNU HEIKKINEN Luennon teemat Pro gradu-tutkielman lähtökohdat Osaamistavoitteet lyhyesti Pro gradu-seminaarin opintopisteiden jakautuminen

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat

TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ. Mikko Kesä, vanhempi neuvonantaja, Sitra Työsteen Sillat TYÖN MARKKINOILLA TOIMIMISEN TAIDOT -YHTEINEN PELIKENTTÄ, vanhempi neuvonantaja, Sitra 26.9.2016 Työsteen Sillat Edistämme työelämän uudistumista talouden ja työmarkkinoiden haasteisiin ja tulevaisuuteen

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta

Kuluttajan valinta. Tulovaikutukset. Hyvinvointiteoreemat. Samahyötykäyrät. Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta Kuluttajan valinta Tulovaikutukset Hyvinvointiteoreemat Samahyötykäyrät Variaatiot (kompensoiva ja ekvivalentti) Hintatason mittaamisesta 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Luentokuvia HAKU:1. Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se

Luentokuvia HAKU:1. Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se Luentokuvia HAKU:1 Paula Liukkonen Tukholman yliopisto paula@paula-liukkonen.se www.paula-liukkonen.se Teoriasta ja menetelmistäasiaa Ohjauspaketti; ohjaaamisen mallit, rutiinit ja menetelmät Malmi, Brown

Lisätiedot

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro

Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Luonnonarvo- ja virkistysarvokaupan eroista Arto Naskali METLA/Ro Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Leg osahanke Yksityissektorin toiminta ja

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET

IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET JA KOTITALOUSALA IFHE Position Paper / Terhi Lindqvist Marttaliitto 2016 IFHE JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTTEET IFHE hyväksyi Korean maailmankongressissa IFHE Position

Lisätiedot

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma

Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Tulevaisuuden haasteet ja opetussuunnitelma Eero Ropo Tampereen yliopisto Identiteetin rakentuminen koulukasvatuksessa Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että kouluopetus ei vahvista optimaalisella

Lisätiedot

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle Anne Mähönen 15.9.2016 SISÄLTÖ OPISKELIJAPALVELUT... 1 1. Tiedätkö, kuinka saat tarvittaessa

Lisätiedot

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa

Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa Hoito, kasvatus ja pedagogiikka vuorohoidossa OHOI- Osaamista vuorohoitoon Varhaiskasvatuslaki (2015) ja pedagogiikka Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen,

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen

Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen Koulujen ja päiväkotien uskonnon opetus, perinteiset juhlat ja uskonnon harjoittaminen 23.2.2015 Tilaisuuden tavoite Uskonnon opetuksen, perinteisten juhlien ja uskonnon harjoittamisen erojen ymmärtäminen

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso b) alueellinen taso

Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso b) alueellinen taso OPS- uudistus Prosessin tasot a) valtakunnallinen taso - oph - oph: n kanssa yhteistyössä ohjausryhmä - norssien koordinaattorit - kouluttajien koulutus ( 4 moduulia) b) alueellinen taso - kouluttajat

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä,

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä, MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa PedaForum-päivät, Jyväskylä, 17.8.2016 Visa Immonen Apulaisprofessori Helsingin yliopisto Joanna Veinio Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

KASVATUSTIETEEN (KT) Luonne Tehtävät Tutkimuskohde

KASVATUSTIETEEN (KT) Luonne Tehtävät Tutkimuskohde 1 Suuntaukset KASVATUSTIETEEN (KT) Ongelmina Hermeneuttinen pedagogiikka 1800- luvun lopulta Kulttuuritiedettä, henkitiedettä Ihmistä koskeva tieto on aina historiallista Kysyy: Miten kasvatustieteen tutkimuskohde,

Lisätiedot

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi on yhteistyötä Leena-Maija Niemi vararehtori, OPS-koordinaattori Kasavuoren koulu, vl7-9 29.11.2016 Oppijasta kasvaa vuorovaikutukseen kykenevä ja osallistuva,

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

Katsaus ideahaun tuloksiin

Katsaus ideahaun tuloksiin Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen - valtionavustushankehakemusten työstö- ja kehittämisseminaari Katsaus ideahaun tuloksiin 14.6.2016 Leena Koski ja Marjatta Säisä Osaamisperusteisuuden

Lisätiedot