1 (6) Arvoisa ministeri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 (6) 8.2.2012. Arvoisa ministeri"

Transkriptio

1 1 (6) Arvoisa ministeri Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Keskuskauppakamari ja Suomen Yrittäjät ovat muodostaneet näkemyksen liikenteen ja logistiikan kehittämisen tärkeimmistä asioista. Järjestöt esittävät, että kevään liikennepoliittisessa selonteossa ja kehyspäätöksessä otettaisiin nämä näkemykset lähtökohdaksi elinkeinoelämän liikenteellisten ja logististen toimintaedellytysten parantamisessa. Näkemykset ovat liitteinä. Kunnioittavasti Elinkeinoelämän keskusliitto Mikko Pukkinen Keskuskauppakamari Risto E. J. Penttilä Suomen Yrittäjät Jussi Järventaus Jakelu: Liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä: liikenneministeri Merja Kyllönen, asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru, elinkeinoministeri Jyri Häkämies, maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen, opetusministeri Jukka Gustafsson, ympäristöministeri Ville Niinistö, puolustusministeri Stefan Wallin, sisäasiainministeri Päivi Räsänen; valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

2 2 (6) LIITE 1: Elinkeinoelämän järjestöjen näkemyksiä liikennepoliittiseen selontekoon Vetävät väylät vauhdittamaan yritysten kasvua ja kilpailukykyä Liikenne ja kuljetusmahdollisuudet ovat yrityksille tärkeä kasvu- ja kilpailukykytekijä sekä perusta investointi- ja sijoittumispäätöksille. Liikenne kytkee tuottajat ja asiakkaat toisiinsa. Kehittyvien liikenneväylien suorat vaikutukset liikennepalveluiden käyttäjille syntyvät laajempien markkinoiden hyödyntämisestä sekä sujuvuuden ja toimintavarmuuden tuomista hyödyistä. Suomessa liikenteen osuus BKT:sta on yli seitsemän prosenttia. Kuljetuskustannusten osuus eri toimialojen ja yritysten tuotantokustannuksista vaihtelee voimakkaasti toimialasta ja tuotteesta riippuen. Logistiikkakustannukset vaikuttavat kaikkien toimialojen niin teollisuuden, rakentamisen, kaupan kuin palvelujenkin kehitys- ja toimintaedellytyksiin. Pitkien etäisyyksien vuoksi logistiikan kustannukset ovat Suomessa monia kilpailijamaita korkeammat. Logistiikkakustannukset ovat Suomessa yli 34 miljardia euroa vuodessa, keskimäärin noin 14 prosenttia yritysten liikevaihdosta. Suomi on pienenä avotaloutena voimakkaasti riippuvainen ulkomaankaupasta. Vientiteollisuus tuottaa noin puolet valtion ja kuntien tuloista, esimerkiksi vuonna 2010 noin 40 miljardia euroa. Vientiteollisuudella on merkittävä rooli työllistäjänä: se työllistää suoraan henkilöä, alihankintaketjut ja muut välilliset työllistämisvaikutukset mukaan lukien yli miljoona henkilöä. Kasvu- ja kilpailukykynäkökulman tärkeydestä huolimatta liikennejärjestelmän ylläpitoon käytetyt julkisen sektorin panostukset eivät ole pysyneet liikenteen ja liiketoiminnan kasvun tahdissa. Yritysjohtajat eri puolilla Suomea ovat esittäneet huolensa liikenneväylien tilasta. Keskuskauppakamarin Alueiden kilpailukyky selvityksen mukaan yli 70 prosenttia yritysjohtajista on sitä mieltä, että nykyiset liikenneväylät kaipaavat paljon tai erittäin paljon kunnostusta. Huolestuneiden yritysjohtajien määrä on lähes kaksinkertaistunut kuudessa vuodessa. Yritysjohtajat näkevät kehittämistarpeita kaikissa liikennemuodoissa. Vienti- ja tuontikuljetusten reitit etusijalle Suomi on vienti- ja tuontikuljetuksissa lähes täysin riippuvainen meriliikenteestä. Suomen logistisen kilpailukyvyn ylläpitäminen ja parantaminen edellyttää sujuvia ja kohtuuhintaisia kuljetusketjuja maaliikenteessä, satamissa ja merellä. Hyvät lentoliikenneyhteydet ovat erittäin tärkeitä suomalaisille yrityksille ja koko Suomen kilpailukyvylle. Helsinki-Vantaa on kauttakulkuliikenteen merkittävä solmukohta ja sitä tulee kehittää myös tulevaisuudessa Suomen ykköskenttänä. Maakunnissa tarvitaan lentoliikenneyhteyksiä elinkeinoelämän ja erityisesti kasvavan matkailun toimintaedellytysten kehittämiseen. Korkeatasoinen runkotie- ja raideliikenteen verkko parantaa yritysten kilpailukykyä lisäämällä kuljetusten täsmällisyyttä sekä alentamalla kuljetuskustannuksia.

3 3 (6) Se myös yhdistää yritysten kannalta tärkeimmät alueet toisiinsa ja turvaa niiden saavutettavuutta ja elinvoimaisuutta. Runkoverkkojen korkeatasoisuus edellyttää niiden priorisoimista väylien kehittämisessä ja ylläpidossa. Ensisijaisia ovat vienti- ja tuontikuljetusten tarvitsemat yhteydet sekä valtakunnallisesti merkittävät tiet ja radat. Runkoverkot palvelevat yritysten tarpeiden mukaisesti yhteyksiä satamiin. Ne toimivat markkinaehtoisesti ja ovat keskenään kilpailuasemassa, joten niiden kautta kulkevat tavaravirrat voivat muuttua. Virtojen muuttuessa tulee maaliikenneyhteyksiä kehittää tarvetta vastaavasti ja näin tukea markkinaehtoista kehitystä. Suomen mittakaavassa satamakapasiteettia ja tarjontaa on enemmän kuin kysyntää. On todennäköistä, että rakenteessa tapahtuu tehostumista markkinaehtoisesti. Elinkeinorakenteessa ja logistiikassa tapahtuvia muutoksia on ennakoitava ja tunnettava nykyistä paremmin, jotta liikenneväylien palvelutaso vastaa myös yritysten muuttuvia tarpeita. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat uudet kasvualat, mm. kaivannaisteollisuus, matkailu ja bioenergian tuotanto. Yritykset tarvitsevat tietoa liikenneväylistä, kun ne tekevät ratkaisuja investointeihin, sijoittumiseen, liiketoimintaan ja logistiikkajärjestelmiin liittyen. Ajantasaiset tiedot runkoväylien kehittämisestä ja ylläpidosta kokonaisilla yhteysväleillä täytyy olla helposti saatavilla esimerkiksi internetistä. Yritysten kannalta sellaisia tieliikenteen yhteysvälejä, joiden palvelutasosta ja parantamis- ja ylläpitosuunnitelmista täytyy olla tiedot saatavilla, ovat mm.: - Turku-Helsinki-Vaalimaa - Turku-Rauma-Pori - Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio/Joensuu - Helsinki-Tampere-Vaasa/Kokkola - Helsinki-Jyväskylä-Oulu-Rovaniemi - Helsinki-Kuopio-Kajaani - Helsinki-Joensuu - Tampere-Lahti-Kouvola Raideliikenteessä tulee vastaavasti laatia pitkäjänteiset suunnitelmat yritysten, rautatieliikenteen operaattoreiden ja radanpitäjän yhteistyönä. Priorisointia tulee lisätä liikenneväylien investoinneissa ja ylläpidossa; etusijalle vilkkaimmat vienti- ja tuontikuljetusten reitit sekä valtakunnallisesti tärkeimmät tiet ja radat. Liikennepolitiikassa tulee siirtyä kokonaisten yhteysvälien kehittämiseen ja tuoda suunnitelmat internetiin. Alueellisessa ja valtakunnallisessa liikennesuunnittelussa on tunnettava nykyistä paremmin liikenteen määrässä ja rakenteessa tapahtuvat markkinaehtoiset muutokset.

4 4 (6) Pitkäjänteisyydellä ja uusilla rahoitustavoilla ennustettavuutta ja tehokkuutta Pitkäjänteinen liikennepolitiikka lisää liiketoimintaympäristön ennustettavuutta, vakautta ja tehokkuutta sekä yritysten kasvumahdollisuuksia. Epävarmuus puolestaan aiheuttaa taloudellisia menetyksiä ja voi siirtää investointien toteutumista. Pitkäjänteisyyttä saadaan lisää tekemällä liikenneväylien kehittämis- ja rahoitusohjelmia nykyistä pidemmällä, noin kymmenen vuoden aikajänteellä. Liikenneväylien rahoituksen pitkäjänteisyyttä tulee kehittää uusilla malleilla. Investointien aikaistamiseen ja rahoituksen jaksottamiseen on käytetty elinkaari- tai jälkirahoitusmallia. Sen lisäksi tulee ottaa käyttöön malleja, joissa valtion ja yksityisen sektorin erilliset ja yhteiset rahoitusjärjestelyt tulevat mahdollisiksi ja kiinnostaviksi (Infrastruktuurin rahoitusyhtiö). Yksityinen sektori voi tuoda panostustaan väylähankkeisiin uusien rahoitusmallien kautta. Vaikka yksityinen rahoitus ei voi korvata julkista rahoitusta, se lisää toiminnallista tehokkuutta hankkeiden koko elinkaareen. Liikenneväylien kehittämistä ja rahoituspäätöksiä tulee tehdä vähintään kymmenen vuoden aikajänteellä. Valtion budjettirahoituksen rinnalle ja tilalle tarvitaan uudenlaista julkisten ja yksityisten rahoituslähteiden yhteiskäyttöä. Rahoitusmallien kehittämistä olisi luonteva tehdä yhtiömuodossa (infrastruktuurin rahoitusyhtiö). Logistiikan kustannukset kilpailukykyiselle tasolle Suomen sijainti kaukana päämarkkinoistaan heijastuu logistiikkakustannuksiin. Vientiteollisuuden suurimmilla aloilla teknologia-, metsä- ja kemianteollisuudessa logistiikkakustannusten osuus liikevaihdosta nousee lähes 20 prosenttiin, kun Keski-Euroopan teollisuudessa osuus on lähellä 10 prosenttia. Kilpailijamaita korkeampia logistiikkakustannuksia ei voi siirtää vientihintoihin, joiden keskeinen määrittäjä on maailmanmarkkinahinta. Suomalaisiin yrityksiin ja yritysten käyttämiin palveluihin kohdistuu erilaisia logistiikkaan liittyviä julkisen sektorin asettamia maksuja ja veroja, kuten väylämaksut ja polttoaineverot. Näiden kokonaisvaikutuksia yritystoimintaan ja logistiikkakustannuksiin ei kuitenkaan yleensä arvioida niitä määrättäessä tai muutettaessa. Kun liikenteen hinnoittelua (verot ja maksut) kehitetään, tulee eri liikennemuotoja tarkastella rinnakkain, jotta liikennejärjestelmän kokonaistehokkuus ei heikkene eikä eri liikennemuotojen välinen kilpailu vääristy. Ilmasto- ja ympäristömääräykset tulevat lähitulevaisuudessa rasittamaan logistiikkaketjujen kulurakenteita huomattavasti. Kustannusten nousu koskee varsinkin meriliikennettä, jonka osuus on 80 prosenttia Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista. Esimerkiksi EU:n rikkidirektiivi saattaa nostaa merirahtien kustannuksia prosenttia. Useimmat määräykset ovat ympäristön kannalta tärkeitä, mutta väärin toteutettuna niillä on suuri kilpailukykyä heikentävä vaikutus.

5 5 (6) Logistiikkakustannukset on Suomessa pidettävä kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla. Liikenteen hinnoittelun muutoksia tule tarkastella rinnakkain eri liikennemuotojen kannalta. Muutokset edellyttävät yritysvaikutusten huolellista ja kokonaisvaltaista arviointia. Kuljetusten toimitusvarmuus ja häiriöttömyys turvattava Logistiikan toimitusvarmuus ja kuljetusten häiriöttömyys ovat merkittäviä elinkeinoelämän kilpailutekijöitä. Globaali toimitusketju on aikataulutettu kokonaisuus, jonka yhden osan häiriöt heijastuvat nopeasti koko ketjun toimitusvarmuuteen ja täsmällisyyteen. Pahimmassa tapauksessa häiriöiden kerrannaisvaikutuksena voi olla asiakastilausten pysyvä siirtyminen Suomen ulkopuolelle. Logistiikan toimitusvarmuuden tärkeä osatekijä on liikenneinfrastruktuurin (väylät, terminaalit) palvelutaso kaikkina vuodenaikoina ja kaikilla keleillä. Tuotekuljetuksille tärkeitä ovat pääteiden ja -ratojen kunto ja kapasiteetti. Toimialoista muun muassa metsäsektori, alkutuotanto ja elintarviketeollisuus ovat riippuvaisia alempiasteisen tie- ja rataverkon päivittäisestä ja ympärivuotisesta liikennöitävyydestä. Erityisen haavoittuva osa vientikuljetusketjua ovat satamat ja niiden häiriötön toiminta. Merikuljetusten toimitusvarmuuden kannalta tärkeää on varmistaa jäänmurtajakapasiteetin vastaaminen kysyntään. Uuden korvaavan jäänmurtajan hankinta tulee käynnistää tänä vuonna. Uusien murtajien hankinnassa tulee päästä mahdollisimman kustannustehokkaaseen toimintaan sekä pääoma- että operointikustannusten osalta. Hankinta tulee tehdä niin, että alan kilpailua ja tarjontaa lisätään. Uusien murtajien on ensisijaisesti oltava jäänmurtokyvyiltään tehokkaampia kuin nykyiset murtajat. Hyvin toimiva logistiikka vaatii luotettavia, täsmällisiä ja laadukkaita kuljetuksia. Ulkomaankauppaa palvelevien liikenneväylien on oltava käytettävissä vuodenajasta, viikonpäivästä ja vuorokaudenajasta riippumatta. Riittävän palvelutason varmistaminen edellyttää perusväylänpidon rahoituksen pitkäjänteistä korotusta. Liikennepoliittiseen selontekoon on sisällytettävä konkreettiset toimenpiteet sille, miten liikennejärjestelmästä aiheutuvat toimitusketjujen häiriöt ehkäistään ennalta ja haitat minimoidaan. Valmistelutyöryhmä on koostunut seuraavien järjestöjen asiantuntijoista: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Metsäteollisuus ry, Rakennusteollisuus ry, INFRA ry, Keskuskauppakamari, Helsingin seudun kauppakamari, Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

6 6 (6) LIITE 2: Elinkeinoelämän järjestöjen näkemyksiä kehyspäätökseen liikenneasioista Investointihankkeiden rahoitus Liikenneväylien kehittämistarpeet ovat pääväylillä edelleen mittavat ja edellyttävät pitkäjänteisiä päätöksiä. Liikenneväylien kehittämisen rahoitus tulee pitää tasaisesti nykytasolla pitkäjänteisellä investointiohjelmalla. Ulkomaankaupan tärkeimmillä kuljetusreiteillä ja kotimaan vilkkaimmilla liikenneväylillä kiireellisimmät investointikohteet ovat E18 -tiellä Kehä III:n kehittämisen toinen vaihe ja Hamina-Vaalimaa -väli, rataosuudet Luumäki- Imatra/Vainikkala sekä valtatie 8 välillä Turku-Rauma-Pori. Perusväylänpidon rahoitus Muu rahoitus Perusväylänpidon rahoitusta on lisättävä. On tärkeä huolehtia siitä, että väylien kunto ei pääse rapautumaan. Perusväylänpidon määrärahan ostovoima on jatkuvasti laskenut rahoituksen pysyessä samalla tasolla. Perusväylänpidon rahoitus ei ole vuosiin riittänyt pienempiin investointeihin, jotka ovat hyvin kustannustehokkaita liikenteen palvelutason parantamisessa. Ensisijaisia ovat elinkeinoelämän tarpeita palvelevat kohteet. Dieselpolttoaineen vero nousi vuoden 2012 alussa 10,55 snt/l ilman arvonlisäveroa. Kohonnut polttoaineen hinta nostaa kustannuksia sekä kotimaan toiminnoissa että viennissä. Suomen teollisuuden kilpailukyky heikkenee, koska kustannustasomme on kilpailijamaita korkeampi. Tällä hetkellä Suomi on dieselpolttoaineverotuksessa yksi EU:n kalleimmista. Siksi tulee rakentaa dieselveron palautusjärjestelmä ammattiliikenteelle. Kuljetustukea leikattiin vuoden 2012 alusta 60 prosentilla. Kuljetustuen pienentäminen heikentää useiden Pohjois- ja Itä-Suomen tuotannollisten ja vientiyritysten kilpailukykyä. Kuljetustuen ehdot tulee palauttaa ennalleen. Meriliikenteen rahtihintoihin kohdistuu voimakkaita paineita rikkipäästöjen vähentämisvelvoitteista vuodesta 2015 alkaen. Kehyspäätöksessä tulee varautua vuodesta 2015 alkaen tarvittaviin valtion tukitoimiin, ellei asiaan saada muutosta kansainvälisissä ja EU-tason neuvotteluissa. Valmistelutyöryhmä on koostunut seuraavien järjestöjen asiantuntijoista: Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Metsäteollisuus ry, Rakennusteollisuus ry, INFRA ry, Keskuskauppakamari, Helsingin seudun kauppakamari, Suomen Yrittäjät ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala Elinkeinoelämän keskusliitto EK Infrapoliittinen iltapäivä 6.3.2012 Elinkeinoelämän näkökulmia infrastruktuuriin

Lisätiedot

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013 Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle Logistics 2013 Suomen ulkomaankauppa alueittain 2012, %-osuudet Tavaravienti, 56,8 mrd euroa Tavaratuonti, 59,2 mrd euroa Yhdysvallat 6.3 % Muu

Lisätiedot

Suomen logistiikan näköalat

Suomen logistiikan näköalat BESTUFS II Tavaraliikenne kaupungeissa 22.8.2007 Suomen logistiikan näköalat Jari Gröhn, yli-insinööri Liikennepolitiikan osasto 1 Logistiikka hallitusohjelmassa! Osallistutaan EU:n logistiikkapolitiikan

Lisätiedot

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikan merkitys liiketoiminnassa Jari Voutilainen, Metsä Group Logistiikka ja liiketoiminta Logistiikalla on kaksi keskeistä roolia liiketoiminnassa Asiakastyytyväisyys Kustannuskilpailukyky Äänekosken

Lisätiedot

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma Logistics 13, Wanha Satama, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus Suomessa Ala työllistää noin 56 000 henkilöä kotimaassa Sekä noin 60 000 työntekijää muissa

Lisätiedot

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle

Teiden merkitys Suomen kilpailukyvylle Suomen kilpailukyvylle Jaakko Rahja; dipl.ins. ja toimitusjohtaja Suomen Tieyhdistys pyrkii siihen, että; päätöksentekijät tulevat vakuuttuneiksi teiden ja katujen tärkeästä merkityksestä tieliikenteen

Lisätiedot

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä

Hallitusohjelma 22.6.2011. Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Liikenneratkaisut talouden, yritystoiminnan ja ilmaston yhteinen nimittäjä Kuntien 6. ilmastokonferenssi, Tampere 3.5.2012 Yksikön päällikkö Silja Ruokola Hallitusohjelma 22.6.2011 Liikennepolitiikalla

Lisätiedot

kilpailuetua vai kilpailuhaittaa?

kilpailuetua vai kilpailuhaittaa? kilpailuetua vai kilpailuhaittaa? 2 Kilpailuetua vai kilpailuhaittaa? Suomi elää ulkomaankaupasta. Asiakkaat ovat yhä useammin maailmalla, samoin alihankkijat ja muut kumppanit. Teollisuuden, kaupan ja

Lisätiedot

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group Lapin Liikennepäivät 12.11.2015 Tehoa teollisuuden logistiikkaan Metsä Group ja logistiikka Metsä Groupissa Suomen

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA. YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari KAUPPAKAMARIEN YHTEINEN LIIKENNEOHJELMA YRITYSTEN KANNALTA, KILPAILUKYVYN LÄHTÖKOHDISTA Oulu 8.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEEN JA LIIKKUMISEN SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T,

Lisätiedot

Suomi tarvitsee vetävät väylät!

Suomi tarvitsee vetävät väylät! Kauppakamariryhmä 2.3.2011 Suomi tarvitsee vetävät väylät! Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja toimintaedellytysten turvaaminen valtakunnallisesti edellyttää tehokkaita liikenneyhteyksiä. Toimivat

Lisätiedot

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE

HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE 1 HYÖTYLOGISTIIKAN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE Professori Lauri Ojala LIIKENTEEN KUMPPANUUSFOORUMI HYÖTYLIIKENTEEN JAKELULOGISTIIKAN KEHITTÄMINEN Turku, 5.11.2015 ARVIOITA LOGISTIIKASTA OSANA YRITYSTEN

Lisätiedot

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala

Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna. Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Satamat ja liikenneverkko tänään - huomenna Kymenlaakson kauppakamarin logistiikkapäivä 30.5.2011 pääjohtaja Juhani Tervala Laajasti vaikuttavaa yhteistyötä Liikennevirastossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus

Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Liikennepoliittinen selonteko - tilannekatsaus Mikael Nyberg Mitä rautatiet odottavat liikennepoliittiselta selonteolta 15.3.2012 Liikennepoliittisen selonteon keskeiset teemat Palveleva liikennejärjestelmä

Lisätiedot

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.2014 Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä 3.6.214 Ruotsin suunnitelma 214 225 perusteet hallituksen päätökselle Tavoitteena: kansantalouden kannalta tehokas, kansainvälisesti

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta

Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Toimiva logistiikka ja infra - nostoja Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta Asiakkuuspäällikkö Outi Nietola, Liikennevirasto 26.3.2015 Toiminta-ajatus: Liikennevirasto mahdollistaa toimivat, tehokkaat ja

Lisätiedot

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana

Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Liikennejärjestelmä elinkeinoelämän mahdollistajana Ylijohtaja Anne Herneoja 13.10.2011 Vastuu teistä, radoista ja vesiväylistä Liikennevirasto kehittää ja ylläpitää rautatie-, meri- ja tieliikennettä

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen

Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen. Professori Jorma Mäntynen Yritysnäkökulmaa infran kehittämiseen Professori Jorma Mäntynen Suomi osana maailmaa Kuva: NASA Globalisaatio ja elinkeinorakenteen muutos Suomen riippuvuus kansainvälisestä kaupasta ja kommunikoinnista

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä

OULUN SEUDUN LIIKENNE. 11.2.2015 Pasi Heikkilä 11.2.2015 Pasi Heikkilä SISÄLTÖ Seudulliset kärkihankkeet Vt4, Vt8, satama ja ratapihat Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Oulun seudun liikenteen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN LIIKENTEEN KÄRKIHANKKEET

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita?

Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Liikennejärjestelmän palvelevuus nyt ja tulevaisuudessa missä mennään ja mitä haasteita? Mervi Karhula 28.10.2014 Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Visio Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

The forest means the future for us

The forest means the future for us The forest means the future for us JUNNIKKALA OY 20.11.2013 www.junnikkala.com 2 JUNNIKKALA OY KALAJOELLA JA OULAISISSA TOIMIVA, VUONNA 1960 PERUSTETTU MEKAANISEN PUUNJALOSTUKSEN 100% PERHEYRITYS KASVANUT

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero

Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero Yhdessä yritysten puolesta! Kuljetustuki ja dieselvero Suomi on saari (pois lukien Venäjän vienti) -> 90 % Suomen viennistä kulkee satamien kautta Yritysten sijaintipaikkaan ja toimintaedellytyksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput

Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Logistiikan kilpailukyky - uudet asiat ja niiden hintalaput Vienti- ja tuontilogistiikan haasteet seminaari, Tampereen Messu- ja urheilukeskus, 13.10.2011, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuusko auringonlaskun

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012

Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan. Vesa Männistö 13.11.2012 Perustienpidon haasteet - miten päivittäinen liikennöinti turvataan Vesa Männistö 13.11.2012 Esityksen sisältö Taustaa väyläverkosta ja liikenteestä Liikenneviraston strategia Liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Valtion kasvurahoitus 2013-2015

Valtion kasvurahoitus 2013-2015 Valtion kasvurahoitus 2013-2015 ICT2015-välitulosseminaari 18.5.2015 Petri Peltonen TEM / EIO 1 Polku 14: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita Käynnistetään rahoitusohjelma

Lisätiedot

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010

LIIKENNEVIRASTO 2010. Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 LIIKENNEVIRASTO 2010 Pääjohtaja Juhani Tervala 03/2010 Liikennevirasto lyhyesti Liikennevirasto vastaa liikenteen palvelutason ylläpidosta ja kehittämisestä valtion hallinnoimilla liikenneväylillä. Liikenneviraston

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö?

Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Valtion infraomaisuuden hallinta: kestävään infraan ja talouteen - mahdoton yhtälö? Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti 24.9.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n näkökulmat valtion infraomaisuuteen 2

Lisätiedot

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus

Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Toimiva logistiikka ja alueen suurteollisuus Martti Sassi Terästuotannon johtaja Outokumpu Stainless Oy 19.02.2014 Outokumpu Tornion tehtaat Outokummun Kemin kromiittikaivos ja Tornion ferrokromi- ja terästuotanto

Lisätiedot

LOGISTIIKAN EDELLYTYKSET YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄNÄ. VIITOSTIESEMINAARI, IISALMI 21.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari

LOGISTIIKAN EDELLYTYKSET YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄNÄ. VIITOSTIESEMINAARI, IISALMI 21.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LOGISTIIKAN EDELLYTYKSET YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄNÄ VIITOSTIESEMINAARI, IISALMI 21.5.2014 Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari LIIKENTEELLÄ, LIIKKUMISELLA SUURI MERKITYS IHMISET, INNOVAATI0T, TAVARAT, PALVELUT

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Hallitusohjelman liikennetavoitteet

Hallitusohjelman liikennetavoitteet Hallitusohjelman liikennetavoitteet Logistiikkayritysten liitto ry, 60-v juhlaseminaari 20.5.2011 Liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto Tilanne, pe 20.5. klo 14:15 Hallitusneuvottelut käynnistyneet

Lisätiedot

Rahoituksen painopistettä siirretään liikenneverkkojen kehittämisestä perusväylänpitoon vuodesta 2016 alkaen

Rahoituksen painopistettä siirretään liikenneverkkojen kehittämisestä perusväylänpitoon vuodesta 2016 alkaen Arto Satonen Perusväylänpitoon on kehyskauden aikana suunnattava lisärahoitusta valtiontalouden tilan niin salliessa. Erityisesti tulee tällöin keskittyä pieniin liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta

Lisätiedot

LIIKENNEVALIOKUNNAN VAIKUTTAMISSUUNNITELMA 2015 2016

LIIKENNEVALIOKUNNAN VAIKUTTAMISSUUNNITELMA 2015 2016 LIIKENNEVALIOKUNNAN VAIKUTTAMISSUUNNITELMA 2015 2016 1. LIIKENNE ON INVESTOINTI - LIIKENTEEN MERKITYS ELINKEINOELÄMÄLLE KESKUSKAUPPAKAMARIN LIIKENNEVALIOKUNNAN VAIKUTTAMISEN PAINOPISTEET 1. Liikenne on

Lisätiedot

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit

Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit Liikennepoliittisen selonteon keskeiset elementit 9.10.2007 MAL seminaari, Siuntio Liikenneneuvos Petri Jalasto 1 Liikenne 2030 Liikennepolitiikan valinnat ovat osa Suomen hyvinvoinnin perustaa Ihmisten

Lisätiedot

SUOMEN INFRASTRUKTUURIIN ON PANOSTETTAVA NYKYISTÄ SELVÄSTI ENEMMÄN

SUOMEN INFRASTRUKTUURIIN ON PANOSTETTAVA NYKYISTÄ SELVÄSTI ENEMMÄN Kesäkuu 2009 SUOMEN INFRASTRUKTUURIIN ON PANOSTETTAVA NYKYISTÄ SELVÄSTI ENEMMÄN Kauppakamareiden liikennepoliittinen kannanotto Kansikuva: Futureimagebank ISBN 978-952-5620-38-2 Kesäkuu 2009 Sisällys JOHDANTO...

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M

Helsingin Satama. Vuosaari. Eteläsatama. Länsisatama. Helsingin kaupungin liikelaitos. Henkilömäärä 185. Liikevaihto 87 M Helsingin kaupungin liikelaitos Henkilömäärä 185 Liikevaihto 87 M Helsingin Satama Kokonaisliikennemäärä (2011) 11,2 M tonnia Vuosaari Yksikköliikenne (2011) 10,2 M tonnia Markkinaosuus 25 % Suomen liikenteestä

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä

Liikenneministeri Anu Vehviläinen. Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Liikenneministeri Helsingin asemakapasiteetin nopea kehittäminen on välttämätöntä Helsingin ratapihan liikenteellinen toimivuus on nousemassa junaliikenteen kasvun esteeksi. Eri selvityksissä tilanne on

Lisätiedot

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus

Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet. Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus Maanteiden kunnossapidon haasteet ja mahdollisuudet Jukka Lehtinen Keski-Suomen ELY-keskus 31.10.2014 2 3 Liikennejärjestelmän rahoitus vuonna 2015 noin 1,5 mrd., ostovoima heikkenee joka vuosi 3%, vuonna

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille EK:n vaalitavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Vauhtia vientiin Viennin arvo on yhä 20 % pienempi kuin vuonna 2008 Kilpailukyky

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT

Älykkyyttä, mutta millä hinnalla. Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Älykkyyttä, mutta millä hinnalla Logistics 14 -tapahtuma Dr. Karri Rantasila, Asiakaspäällikkö Liikenne ja logistiikka VTT Click Logistiikan to edit merkitys Master title yrityksille style Logistiikkakustannukset

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen

Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö. Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Elinkeinoelämä ja Itämeriyhteistyö Rahoitus ja julkisuus Kansallinen Itämeri-tutkijoiden foorumi 24.10.2013, Forum Marinum, Turku Timo Laukkanen Itämeriyhteistyö elinkeinoelämän agendalla Itämeriyhteistyö

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä LuostoClassic Business Forum 7.8.2015 Organisaatio Konsernipalelut Matkustajaliikenne Logistiikka Junaliikennöinti Corenet Oy 60 % 2 Monipuolinen palveluyritys

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE METSÄ KASVUN MOOTTORINA Luomme suomalaista hyvinvointia puuhun perustuvilla ratkaisuilla, investoimalla, työllistämällä ja maksamalla

Lisätiedot

Alan rahoitus, trendit ja volyymit

Alan rahoitus, trendit ja volyymit Alan rahoitus, trendit ja volyymit Heikki Jämsä 17.3.2015 Heikki Jämsä, PANK menetelmäpäivä 7000000 ASFALTTITUOTANTO (TONNIA) YHTEENSÄ 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 1000000 0 2014 ARVIO 2013

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

MITÄ ON PERUSVÄYLÄNPITO?

MITÄ ON PERUSVÄYLÄNPITO? PERUSVÄYLÄNPITO 2013 2017 MITÄ ON PERUSVÄYLÄNPITO? Perusväylänpidon tarkoituksena on turvata kansalaisten ja elinkeinoelämän sujuva ja turvallinen liikkuminen ympäri vuoden. Maanteiden, rautateiden ja

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle

VT 5 LOGISTIIKKA. Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle VT 5 LOGISTIIKKA Logistiikan toimivuus ja sen merkitys kilpailukyvylle, yritysten toimintaedellytykselle ja aluekehitykselle Sanni Rönkkö 17.5.2013 Ympäristösi parhaat tekijät Infran, liikenteen, ympäristön

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Uusi liikennepolitiikka

Uusi liikennepolitiikka Uusi liikennepolitiikka Ylijohtaja Anne Herneoja 28.11.2012 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko eduskunnalle n

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn

Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät. Jari Gröhn Älykäs liikenne ja EU:n vihreät kuljetuskäytävät Jari Gröhn Liikenne 2010-luvulla Ilmastotyö on iso urakka Suomen talouden rakenne muuttuu Tuottavuusvaatimukset puristavat Julkinen talous on tiukkaa Innovaatiot

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

PALUU TULEVAISUUTEEN Logistiikkapäivä 2014. LIIKENNEPOLITIIKKA TUKEMAAN ELINKEINOELÄMÄÄ Samuli Haapasalo KESKUSKAUPPAKAMARI

PALUU TULEVAISUUTEEN Logistiikkapäivä 2014. LIIKENNEPOLITIIKKA TUKEMAAN ELINKEINOELÄMÄÄ Samuli Haapasalo KESKUSKAUPPAKAMARI PALUU TULEVAISUUTEEN Logistiikkapäivä 2014 LIIKENNEPOLITIIKKA TUKEMAAN ELINKEINOELÄMÄÄ Samuli Haapasalo KESKUSKAUPPAKAMARI PALUU TULEVAISUUTEEN ON AINOA OIKEA NÄKÖKULMA! I Tasavallan hallituksen tulee

Lisätiedot

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Liikenneväyläpäätösten pitkäjänteistäminen. pankinjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki (LVM:n rahoitustyöryhmän jäsen)

Liikenneväyläpäätösten pitkäjänteistäminen. pankinjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki (LVM:n rahoitustyöryhmän jäsen) Liikenneväyläpäätösten pitkäjänteistäminen pankinjohtaja Pentti Hakkarainen Suomen Pankki (LVM:n rahoitustyöryhmän jäsen) Työryhmän kokoonpano Toimikausi 12.4.2005-31.3.2006 Puheenjohtaja toimitusjohtaja

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki

move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki move!2040 Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä? Jorma Haapamäki Miksi pääomasijoittaja kiinnostuisi liikenteestä Maailmalla on useita infraan sijoittavia rahastoja ja projektiyhtiöitä Infraan

Lisätiedot

VUOSAAREN LUKIO. Logistiikka. Vuosaaren lukio Juha Venäläinen 1

VUOSAAREN LUKIO. Logistiikka. Vuosaaren lukio Juha Venäläinen 1 VUOSAAREN LUKIO Logistiikka Vuosaaren lukio Juha Venäläinen 1 Ilman logistiikkaa kaikki on hukassa eikä mikään toimi! Vuosaaren lukio Juha Venäläinen 2 Logistiikan avulla pyritään saamaan...oikeat tuotteet

Lisätiedot

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala

Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Uusi arjen tietoyhteiskunta Liikennepolitiikan suunnan tarkistaminen Antti Rainio ja Risto Kulmala Kriittisiä kehitystekijöitä Kuinka teknologian mahdollisuudet hyödynnetään? Miten kuljetusten tehokkuutta

Lisätiedot

KOMMENTTIPUHEENVUORO MITTA- JA PAINOUUDISTUKSESTA

KOMMENTTIPUHEENVUORO MITTA- JA PAINOUUDISTUKSESTA KOMMENTTIPUHEENVUORO MITTA- JA PAINOUUDISTUKSESTA Pohjoisen logistiikkafoorumi 16.1.2013 Oulu SKAL Heikki Huhanantti SKAL:n mitat ja massat työryhmän tavoitteet Tavoite: selkeä käsitys muutoksista Euroopassa

Lisätiedot