VETÄVÄT VÄYLÄT Seitsemän näkökulmaa infraan. Neuvonantaja Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari Lappeenranta

Transkriptio

1 VETÄVÄT VÄYLÄT Seitsemän näkökulmaa infraan Neuvonantaja Samuli Haapasalo Keskuskauppakamari Lappeenranta

2 1. Näkökulma: Iso kuva: Mikä maailma? Infran merkitys kilpailukykytekijänä? Maailman markkina on globaali Se on sitä digitalisaation myötä, riippumatta uusien syrjivien kauppapoliittisten näkemysten esittämisestä ja toteuttamisesta Voimme myydä sekunnissa (klikkauksen kesto) kaikkialle maailmaan, kaikille mantereille, yrityksille, ihmisille; voimme viedä sekä fyysisesti että osin digitaalisesti Kaksi tekijää ratkaisee menestyksen: 1) kilpailukykymme, tuotannontekijöiden kustannustaso verr. kilpailijamaihin 2) logistinen kilpailukykymme, tavaran liikkuminen verr. kilpailijoihin

3 Mitä logistinen kilpailukyky tarkoittaa Se tarkoittaa läsnäoloa markkinassa (maailman markkinassa) Että kykenemme länsäoloon ja että meillä on jotakin markkinakysyntään Se tarkoittaa saavutettavuutta maailmalta (maailman markkinasta) Suomeen ja Suomen talousalueille Miten?: Aina. Kustannustehokkaasti - > hinta! Varmasti. Ennustettavasti. Nopeasti. Muita paremmin. Muuten ei onnistu. Haaste on iso. Mutta! Huom! Joku pärjää aina ja markkinaa on. Ainoa oikea tavoite: me pärjäämme!

4 Tämä pitää ymmärtää infrasta Infran merkitys kilpailukykytekijänä pitää ymmärtää aikaisempaa (oleellisesti) paremmin Tässä on mielestäni kyllä jo otettu iso kilpailukykyloikka Mutta ei vielä niin isoa, joka on tulevaisuuteen välttämätön Suomen ja sen alueiden kilpailukyvyn kannalta Digitalisaatio pitää ymmärtää aina kilpailukyvyn kannalta: miten varmistamme, että saavutamme maailman markkinan aina, kustannustehokkaasti (hinta!), varmasti, ennustettavasti, kilpailijoita paremmin siihen pitää väylien digitalisaation vastata Digitalisaatio ei ole hömppäasioita tai iskulauseita, sen tulee oikeasti tuoda kilpailukykyä, nopeutta ja varmuutta läsnäoloa, sen tulee tuoda yrityksille edellytyksiä

5 Viestinviejinä infran merkityksestä Yritykset Kauppakamarit Muut elinkeinoelämän järjestöt ja toimijat VN, LiVi ja Elyt/Maakunnat Tutkimus ja tieto Jne

6 2. Näkökulma: Infrakriteerit Kauppakamarien yhteiset infrakriteerit Tavara 70 km/h etenemisen keskinopeudella tuotannosta satamiin, vietäväksi asiakkaille Edellyttää vähintään 100 km/h tason väyliä, joiden kapasiteetti ja kunto on aina asiakaslähtöisesti riittävä, eikä ole kapeikkoja Vastaavasti tämä infra palvelee tuontia ja muuta liikennettä runkona Läsnäolo ja saavutettavuus myös täysin välttämätön jokaiselle tulevaisuuden investoinnille Suomeen ja sen talousalueille Infran kunto (kunto, keli, sillat) ja käyttö! (painot, mitat, nopeudet) Oikeisiin ratkaisuihin meillä on aina varaa, vääriin ei koskaan

7 Infrakriteerit välineenä Infrakriteerit osaltaan tuottavat (viimeaikaisissa infraratkaisuissa) sen hyvän tuloksen, jolla Etelä-Karjalan läsnäoloa maailman markkinassa ja saavutettavuutta maailmalta vahvistetaan Ne vahvistavat yritysten läsnäoloa ja saavutettavuutta Ne osaltaan täyttävät infrakriteerien mukaisen satamien saavutettavuuden tavoitteen Olen tyytyväinen niihin ratkaisuihin, joita on nyt tehty Niin tiet kuin rataratkaisut Ja tästä on tsempattava eteenpäin, Suomessa pitää pystyä nopeampaan päätöksentekoon ja etenemiseen

8 3. Lentoliikenteen merkitys läsnäolossa Ihmisten täytyy voida siirtyä myymään, markkinoimaan, johtamaan ja saamaan tietoa reaaliaikaisesti erityisesti Euroopan ja Aasian markkinassa sekä Pohjois-Amerikassa Vetävä väylä, joka on nykymaailmassa täysin välttämätön Tässä näkökulmassa Suomi (Helsinki) on nyt erinomaisen hyvin läsnä sekä Euroopassa että Aasiassa (Helsingin hub), tyydyttävää paremmalla tasolla Pohjois-Amerikassa Talousalueiden yhteydet tähän järjestelmään kuitenkin haasteelliset, niihin voidaan palata keskustelussa ja paneelissa,

9 Taustaslaidi Lappeenranta asukasta Pietari 5 miljoonaa + 5 miljoonaa etc, toki eri tulokategorioissa Sijainti, sijainti ja sijainti 12 v sitten eräs aloite: jonkun olemassa olevan logistiikan ja asiakkuuksien pohjalta länsi-venäjän varma, nopea arvokkaan tavaran logistiikka-jakelu Joka löytää idean sisällön ja uskoo markkinan avautuvan, voi saada ison jutun 2 km ja terminaalit, kaikki on saavutettavissa (tai sitten ei)

10 4. Väylillä pitää voida kilpailla (ja niitä käyttää!) Rautatieliikenteen tulee olla aidosti kilpailtua Mikään yksittäinen toimenpide tai investointi rautateiden osalta ei ole oleellisempi kuin kilpailun tuoma hyöty palvelun saatavuuteen, nopeuteen, hintaan ja sisältöön, varmuuteen ja variointiin = asiakkaalle (!) Kapasiteettikapeikkoja tarkasteltava kilpailun edellytysten kannalta Eli rautateille edellytykset ja siirtyminen markkinatalouteen Vaunukalustoyhtiö, Radanpidon eriyttäminen, läpinäkyvyys Rakennemuutos tulee saada oikeaksi kilpailluksi markkinaksi, ei useiksi monopoleiksi

11 5. Digitalisaatio tulee matriisissa Digitalisaation tulee läpäistä matriisissa kaikki toiminnot Digitalisaatio ei ole joku erillinen poppakonsti, vaikka täysin välttämätön; se vaatii paljon ymmärrystä ja valtavasti työtä hyödyttääkseen businesta Ekaksi pitäisi 4 G:n toimia aina 24 h/pv varmana, vahvana ja katkeamatta Näin ja vain näin logistiikka saa toiminnan ohjauksen, aikataulut, kerää informaation, varmistaa tehokkuuden, puristaa kustannukset jne. jne. Liikenteen informaatio todelliseksi ja tehokkuutta ja sujuvuutta lisääväksi, kapasiteetista irti, mikä otettavissa Turvallisuus on osa myös sujuvuutta ja kapasiteettia, ei vastakkain! Suomen saavutettavuudessa digitalisaatio myös avainroolissa Helppoa, varmaa, vaivatonta, informatiivista

12 6. Infran omistus ja hinnoittelu Olennaista on näkemys ja ymmärrys infran merkityksestä Se voidaan toteuttaa ja rahoittaa monella tavalla Mutta kohteitten ja toimenpiteitten on oltava infrakriteereitten mukaisia, oikeita Siis ratkaisujen on edistettävä Suomen (= yritysten) kilpailukykyä, läsnäoloa markkinassa ja saavutettavuutta maailmalta Oikein (ja vain oikein) tehtynä yhtiöitetty infra on yksi mahdollisuus Rahan hinta!! Kaikessa infran hinnoittelupohdinnassa on lähdettävä kilpailukykyvaikutuksesta yrityksille eli Suomen kilpailukyvystä!

13 7. Satamat ja meriväylät Merimarkkinan toimiminen Suomelle crusial issue, kaikki tiet vievät vientisatamaan ja meritietä maailmalle, asiakkaalle, yhteyksiin myös isoja mittoja ja painoja Nopeus, laatu, frekvenssi, koko, säännöllisyys, ketju, varmuus, kustannustehokkuus, kilpailukyky jälleen kerran. Ambitiota! Olemme lähdössä (pitkälläkin) jälkimatkalla, se on otettava kiinni, on noustava lopussa (ennen maalia, asiakasta) rinnalle ja vähän ohi, löysäily ei auta, pitää jaksaa hapoille! Kaupunkien satamayhtiöihin aitoa markkinamukaista tehokkuutta Se, jolla on muita isompi haaste (kuten meillä), voi pärjätä, koska se panee yrittämään enemmän! Meillä on isompi haaste! Mutta ilman tosi selkeää ymmärrystä paremmuuden tarpeesta ei ole menestystä.

14 Yhteenveto infran näkökulmista Suomelle: Kilpailukyky Kilpailukyky Kilpailukyky Suomi tarvitsee läsnäoloa ja saavutettavuutta muita paremmin! Suomi ja sen yritykset samalle viivalle pahimpien eli parhaiden kilpailijoiden kanssa; ambitiota! Vetävät väylät ja niiden palvelu ja operointi digitaalisesti tavoitettavassa maailman markkinassa fokukseen! Sillä jos osaamme, meidän pitää osata myös myydä ja se edellyttää sitä, että saamme tuotteet asiakkaille kilpailijoita tehokkaammin! Eli kilpailukyky!