Ruotsin vammaispalvelulaki

Transkriptio

1 Ruotsin vammaispalvelulaki Kokemuksia 15 vuoden ajalta Ajankohtaisia muutostarpeita Huomisen haasteet Lakimuutokset ja muutosehdotukset Tukholman kaupungin vammaisasiamies

2 Tukholman kaupungin vammaisasiamies - pääasialliset työtehtävät 1. Tiedon välittäminen. Alaa koskevien tapahtumien ja päätöksien seuraaminen ja informaation välittäminen sekä kaupungin päätöselimiin että työntekijöille. 2. Toiminnan seuraaminen. Jokavuotinen raportti kaupunginhallitukselle sisältäen toimintakertomuksen, selonteon vammaisalan puutteista Tukholmassa sekä asiaan kuuluvat parannusehdotukset. 3. Vammaisten foorumi. Neuvonanto, informaatio ja ohjaaminen yksityisille ja vammaisyhdistyksille. 4. Yhteistyö valtiollisten viranomaisen, maakäräjien sekä kunnan eri toiminta-alojen kanssa. Hyvien yhteistyöolosuhteiden kehittäminen Tukholman kaupungin ja vammaisyhdistysten välillä.

3 Terminologia Vammainen on ruma sana Ruotsissa? Ajankohtainen terminologia: Henkilö ei ole vammainen hänellä on toimintarajoite (funktionsnedsättning) Toimintarajoite voi tukitoimien puutteen ja ympäristössä olevien esteiden vuoksi johtaa siihen että henkilölle tulee toimintaeste (funktionshinder) Käsitettä vamma/handikapp pyritään poistamaan käytöstä Poikkeus: Vammaispolitiikka - handikappolitik Vammaisjärjestöt - handikappoganisationer Ruotsin Sosiaalihallitus 2007

4 Vammaispolitiikan periaatteet Yhdenvertaiset mahdollisuuden muun väestön kanssa Ihmisoikeusnäkökulma Syrjinnän kielto Vammaispolitiikan/kysymysten valtavirtaistaminen Toimintarajoitteisten henkilöiden osallisuus itseään koskevaan päätöstentekoon

5 Kansalliset dokumentit Ruotsissa Vammaispoliittinen toimintasuunnitelma Potilaasta kansalaiseksi Kaikkien vastuu 2. Esteetön yhteiskunta 3. Parempi käsittely/suhtautuminen Kunnissa ja maakäräjillä: Paikallinen vammaispoliittinen ohjelma Vammaisneuvosto

6 Uusi syrjintää koskeva lainsäädäntö 2009 Lainsäädäntö koskee kaikkia syrjintäperusteita; sukupuoli/tasa-arvo, uskonto, etninen tausta/kansallisuus, seksuaalinen taipumus, sukupuolesta poikkeava identiteetti/käyttäytyminen, toimintarajoite ja ikä. Toimintarajoitteisia henkilöitä koskevia erityisalueita: Lapset ja koululaiset Opiskelijat korkeakoulussa Työelämässä Asunto, tavara ja palvelut Esteettömyys ei ole nykytilanteessa syrjintäperuste, mutta lakiin ehdotetaan muutosta hallituksen taholta ja asiaan kuuluvia kustannuksia tutkitaan. (Päätös vielä puuttuu lokak 2010) Syrjintää valvova viranomainen: DO Diskrimineringsombudsmannen

7 Lainsäädäntö Palvelut ja tukitoimet Hälso- och sjukvårdslagen - HSL Socialtjänstlagen SoL Lagen om stöd och service till vissa funktionshindrade LSS

8 Hälso- och sjukvårdslagen - HSL Maakäräjien (landstinget) vastuu: Sairaanhoidolliset toimenpiteet (Behandling, Rehabilitering, Habilitering) Apuvälineet ( myös tulkkaus) Yleinen liikenne (myös vammaiskuljetukset)

9 SOL Socialtjänstlagen Sosiaalilautakunnan vastuu eri ryhmistä Lapset ja nuoret - lasten ja nuorten turvalliset ja hyvät kasvuolosuhteet sekä heidän erityisen tuen ja avun tarpeensa tyydyttäminen. Vanhemmat ihmiset - mahdollisuudet asua ja elää itsenäisesti turvallisissa oloissa ja elää aktiivista ja mielekästä elämää toisten ihmisten seurassa. - hyvät asunnot, tukea ja apua kotona ja muita helposti saatavilla olevia palveluja. Toimintarajoitteiset ihmiset - fyysisesti ja psyykkisesti toimintarajoitteisten ihmisten elinolojen tuntemus sekä etsivässä toiminnassa tiedottaminen sosiaalipalvelun toiminnasta - fyysisesti, psyykkisesti tai muista syistä toimintarajoitteiset ihmiset voivat osallistua yhteiskuntaelämään ja elää muiden ihmisten tavoin, että heillä on mielekästä työtä/harrastettavaa ja että he saavat asua kunkin yksittäisen henkilön omakohtaisia tarpeita vastaavasti

10 Möjlighet att leva som andra SOU 2008:77 Valtion julkinen tutkimus ( ) LSS-komitean lopullinen mietintö (750 sivua) ja ehdotukset LSS-lakiin tarvittavista muutoksista. Laaja remissikierros Muutoksia muutamilta osin voimaan 1/ koskien; henkilökohtaista avustajaa, lapsiperspektiiviä ja valvontaa.

11 Lagen om stöd och service till vissa funktionshindrade 1994 (LSS) LSS-laki säätää oikeudet seuraaville vammaisryhmille (personkrets): 1. Henkilöt joilla on kehitysvamma, autismi, autismia vastaava vamma 2. Henkilöt joilla on aivovaurio/-vamma 3. Henkilöt joilla on suuri, pysyvä fyysinen tai psyykkinen 3. Henkilöt joilla on suuri, pysyvä fyysinen tai psyykkinen vamma joka ei johdu normaalista vanhentumisesta mutta aiheuttaa suuret/huomattavat vaikeudet jokapäiväisissä toiminnoissa ja johtaa monipuolisen tuen tarpeeseen

12 LSS oikeudet 1994 (ja muutosehdotukset joita koskeva päätös toistaiseksi puuttuu) 1. Neuvonta ja henkilökohtainen tuki (Erityinen eksperttituki) 2. Henkilökohtainen hoitaja/avustaja (Valtiollinen vastuu, sairasvakuutustuki) 1. Kommunikaatio 2. Siirtyminen 3. Henkilökohtainen hygienia 4. Ruokailu 5. Erityisen ammattitaidon tarve 3. Saattaja-apu (sisältyy uuteen oikeuteen henkilökohtainen palvelu ja asumistuki ) 4. Kontakti-/tukihenkilö 5. Vuorotuspalvelu kodissa 6. Lyhytaikainen oleskelupalvelu kodin ulkopuolella 7. Lyhytaikaispalvelu koulun jälkeen yli 12-vuotiaille 8. Erityispalveluasunto lapsille ja nuorille 9. Erityispalveluasunto aikuisille (ryhmäasunto, palveluasunto, erityisesti sovellettu asunto) 10. Työ/Päivätoiminta (-myös psyykkisesti sairaille, voimakkaampi työlinja-ajattelu)

13 Ehdotuksia muutoksiin Lapsi-näkokulma, rekisterikontrolli/ henkilökunta Henkilökohtainen avustaja vaatimukset tiukemmaksi Ikäraja, päätös tuesta ennen 65 vuoden ikää Psyykkisesti vammautuneet, oikeus päivätoimintaan Uusi tukimuoto, henkilökohtainen palvelu ja asumistuki Henkilökohtainen suunnitelma, tarjottava kaikille tukea saaville Pakkotoimenpiteet, tutkittava missä tilanteissa ja miten Yksityisillä palvelujen tuottajilla lääninhallituksen lupa Tarkastustoimet tiukentuvat ja siirtyvät sosiaalihallituksen tehtäväksi (tumma teksti = muutos lähtien 1/1-2011)

14 Tilastotietoa, LSS Lokakuu 2008 Tukholma Ruotsi*) Henkilömäärä jolla oli päätös LSS-tukimuodoista: Päivätoiminta Ryhmäasunto, aikuiset 1062 Ryhmäasunto, lapset ja nuoret 109 Perhekoti (lapset) Lyhytaikaistoimintaa koulun jälkeen (12 v) Tukihenkilö Saattaja-apu Vuorotuspalvelu kodissa 417 Lyhytaikaisoleskelu Henkilökohtainen avustaja LSS LASS- assistans/valt henkilökoht avustaja 700 Råd och stöd /neuvonta (maakäräjät) 6700 *)LSS- tukea sai henkilöä, tukipäätöstä, näistä noin 87 % pkr 1

15 Tukitoimet Tukholmassa 2008/2009 Lähes 8000 henkilöä saa vammaishuollon tukitoimia (4700 LSS o LASS, 3300 SoL, noin 2000 näistä sosiaalipsyk tukitoimintaa ). Noin 7000 työtekijää, joista vajaat 3500 pysyvässä kokoaikaistyössä. Ryhmäasuntoja LSS 963 kotia ryhmäasunnoissa joista vain 55 yksityisten toimesta, muut kunnallisia ryhmäasuntoja. Yksityisten määrä lisääntyy nopeasti (kilpailuttaminen, vapaavalinta-reformi). Tarveinventointi: tarvitaan yli 400 uutta asuntoa vuosina , joista noin 300 tarvitaan kehitysvammaryhmälle. Päivätoimintapaikkoja LSS 60 kunnallista keskusta/työnantajaa, 80 yksityistä keskusta/työnantajaa Tarveinventointi: tarvitaan enemmän yksilöllistä ja työlinjalle suuntautuvaa. toimintaa tavallisilla työpaikoilla

16 Palvelujen laatu LSS-laki ja sen kantavat periaatteet: Vaikuttamisvalta - Inflytande Itsemääräämisoikeus - Självbestämmande Osallistuminen - Delaktighet Esteettömyys - Tillgänglighet Kokonaisuusperiaate - Helhetssyn Jatkuvuus Kontinuitet Toimimmeko periatteiden mukaisesti? Systemaattinen palvelujen laadun kehittämisprosessi: Suunnittelu Toteuttaminen Palvelujen tulos/hyöty/laatu Parannustoimenpiteet/muutokset

17 Menestyvän organisaation merkit Aktiivinen, näkyvä ja kiinnostunut työnjohto Henkilökunnan kehittämiseen investoidaan Rohkeat pyrkimykset Huomaavainen asiakkaan kohtelu Tulokset mitataan Tyytyväiset asiakkaat

18 Ajankohtaista Keskitetty ja selkeämpi sosiaalitoimen valvonta Laatu, dokumentointi ja velvollisuus puutteiden raportoimiseen Raportointivelvollisuus päätöksien laiminlyönnistä LSS-kulujen tasoittaminen kunnille, muutosehdotuksia

19 Huomisen haasteet Laitosten poistaminen, onko se myös tulevaisuuden linja? Esteettömyys on investointia, miten herättää kiinnostus? Kilpailuttaminen/ulkoistaminen, parantuuko laatu? Valintamahdollisuudet, onko vaihtoehtoja? Organisaatio ja yhteistyö, miten paremmaksi? Ideologia tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista, miten tämä selväksi kaikille?