Suot. Eliömaantiede: kasvimaantiede. Eurolan kehä. Suot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suot. Eliömaantiede: kasvimaantiede. Eurolan kehä. Suot"

Transkriptio

1 Suot Eliömaantiede: kasvimaantiede IX Jari Oksanen Oulun yliopisto KL 2012 Suomi on suomaa. Suomalaiset tyypit nähdään yleensä rinnasteisina metsätyyppeihin. kehitettiin suon ojituskelpoisuuden ja viljavuuden arviointiin. Suotyyppeihin ei kuitenkaan liity samanlaista hakkuukiertosukkession analyysia vaan ne ovat puhtaammin kasvillisuustyyppejä. Paitsi kasvillisuustyyppejä, suot ovat myös maisematyyppejä: suolla on reunat. Suot ovat alueellisesti erilaisia suotyyppien yhdistymiä, joilla on erityiset topografiset piirteet Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Suot Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Eurolan kehä Suo on turvetta muodostava kasviyhdyskunta lorca (Long term rate of carbon accumulation) vaihtelee suon kehitysvaiheissa: suo voi myös menettää hiiltä Geologisesti suo on > 30 cm turvekerros Kosteikko: muitakin kosteita paikkoja kuin turpeenmuodostajia Kuusi päätyyppiä ja 77 suotyyppiä Eroavat ravinteisuuden, kosteuden, pinnan topografian, veden lähteen jne. perusteella Myös pienialaisia ja oikeastaan turpeettomia kosteikkoja: luhdat ja lähteiköt Metsäiset (vihreä) ja avoimet (punainen) suot Lähde: Corine m, SYKE Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44

2 Suot: Yksinkertaistettu järjestelmä Ruuhijärven verkko Korvet Yleensä kuusi, joskus lehtipuita Usein ohutturpeisia, hyväpuustoisia, reheviä: eivät aina edes varsinaisia soita Ohutturpeisten rehevien korpien ero kosteisiin lehtoihin on epämääräinen Rämeet Yleensä kitukasvuinen mänty Usein kuivahkoja, karuja, paksuturpeisia Myös ohutturpeisia soistumia: kangasrämeet Nevat Avosoita, yleensä vetisiä Saraturvetta Letto: rehevä neva, tai joskus puinen (lettokorpi, lettoräme) Lähteet, luhdat: eivät oikeastaan soita Kaksiulotteinen: ravinteisuus ja kosteus määräävät tärkeimmät suotyypit Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Suokasvillisuuden vaihtelusuunnat Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Suotyyppien ordinointi Suoveden alkuperä ombrotrofinen: sadevesi minerotrofinen: sadeveden lisäksi ravinteita mineraalimaasta Ravinteisuus Oligotrofia eli niukkaravinteisuus Mesotrofia eli ruohoisuus (keskiravinteisuus) Eutrofia eli runsasravinteisuus eli lettoisuus Reunavaikutus Korpisuus, luhtaisuus, lähteisyys, sulamisvedet Keskustavaikutus Nevaisuus, lettoisuus, rämeisyys Suoveden pinta: Mättäät, välipinnat, rimmet ja kuljut Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44

3 Vaihtelusuunta: Ravinteisuuden tasot Avoimet ja sekatyypit 1 Rahkaisuus: karu, kuiva Ruskorahkasammal 2 Lyhytkortisuus: niukkaravinteinen Rahkasara, tupasvilla, tupasluikka, leväkkö 3 Saraisuus: mesotrofisuus, vetisyys Jouhi-, pullo- ja juurtosara runsaina 4 Ruohoisuus: puolivaateliaita ruohoja Kurjenjalka, suoputki, rentukka, raate (runsaana) 5 Ruskosammaleisuus eli lettoisuus Vaateliaita lehtisammalia (Amblystegiaceae), keltasara, lettorikko Ravinteikkaita (kalsium), korkea ph Perustyyppi: korpi (K), räme (R), neva (N) ja reliktinä letto (L) Ravinteisuuden tasot: lettoisuus (L), ruohoisuus (Rh), saraisuus (S), lyhytkortisuus (Lk), rahkaisuus (Ra) Vetisyys: Rimpisyys (Ri), jopa silmäkkeisyys (Si) Muuta: kalvakkarahkasammal (Ka), tupasvilla (T), koivu (Ko) varsinainen (V) Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Bog fen -vaihtelusuunta Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Happamuuden kaksihuippuisuus Tärkein vaihtelusuunta ombrotrofisista, happamista, karuista soista minerotrofisiin, alkalisiin, rikkaisiin soihin Kalsium ja ph sekoittuvat: ph tärkein? Kasvillisuuden vaihtelu jatkuva Määrittää bog fen -vaihtelun: ombrotrofinen suo minerotrofinen neva letto Orgaanisten happojen (DOC) puskuri ph 4, bikarbonaattipuskuri (Ca) ph 7 Puskurien välinen ph epävakaa: luontainen epäjatkuvuus Liuennut CO 2 happamoittaa: todellinen ph ilmastamalla ph vaihtelee vuorokauden ajan mukaan kuten liuennut CO 2 Pinta-pH vaihtelee pienpiirteisesti kasvillisuuden mukaan Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44

4 Happamuuden pienpiirteinen vaihtelu Happamuusgradientti Luontainen gradientti ombrotrofisista soista ( bog ) lettoihin ( rich fen ) Tavalliset nevat välimuotoisia Soiden suurin lajirunsaus bikarbonaattipuskurin ph:ssa (ilmastus!) Rahkasammalten opṫimi DOC-puskurin happamuudessa Lettoja luonnehtivat etenkin lehtisammalet (Amblystegiaceae) ja monet putkilokasvit Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Metsäiset suot Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Korpien asema Korvet ohutturpeisia ja reunavaikutteisia: raja veden vaivaamiin metsiin ja lehtoihin liukuva Jotkin rämeet paksuturpeisia ja liittyvät keskisiin avosoihin Ohutturpeiset kangasrämeet liukuvat soistuviin metsiin Räme heterogeeninen: ohutturpeisia soistumia ja ombrotrofisia, paksuturpeisia soita Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44

5 Turvekangastyypit Ojitus Karut turvekankaat Ojitus Ruohoturvekangas (Rhtkg) Vastaa lehtoja: etenkin suurruohoja Korpikastikka us. runsas Kuusi + lehtipuita, pensaita Mustikkaturvekankaat: Mänty Mtkg(II) tai kuusi Mtkg(I) Metsäsammalet, karhunsammal Usein rämevarpuja [Mtkg(II)] Puolukkaturvekankaat [Ptkg(*)] Lähtökohtana PK KgR: Heterogeeninen Mänty tai kuusi, myös rämevarpuja Tupasvilla: Ptkg(II) Varputurvekangas (Vatkg) Männikkö, latvuskerros jää harvaksi Rämevarvut vallitsevia Tupasvillaa nevasyntyisillä Niukasti maatunutta tupasvillaturvetta Jäkäläturvekangas (Jätkg) Kitumännikkö Kenttäkerros melkein muuttumaton Suovarvut, kanerva, variksenmarja Jäkälät ja ruskorahkasammal Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Ojitus Soitten ojituskelpoisuus Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Turvekangastyypit vastaavat kangasmetsätyyppejä Ojituskelpoisuus on arvioitava alkuperäisen suotyypin perusteella Alkuperäisen suotyypin tunnistaminen voi olla jo muuttumassa mahdotonta Puuston kasvu elpyy suon vesipinnan laskiessa eikä ole suhteessa pintakasvillisuuden muutosvaiheeseen Suo muodostaa oman kasvualustansa. Suon voidaan katsoa läpikäyvän hidasta, vuosisataista kehitystä ( sekulaarista sukkessiota ). Eri ilmasto-oloissa suot kehittyvät erilaisiksi. Niillä on ominaiset suotyypit suon eri osissa. Tällaista tyypillistä suotyyppien yhdistämää nimitetään suoyhdistymätyypiksi. Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44

6 Turpeen asteet Primaarinen: suo kehittyy kasvupaikan kosteuden varassa Sekundaarinen: suo on omavarainen kosteuden suhteen ja leviää syntypaikkansa ulkopuolelle Tertiaarinen: suo nousee vesipintansa yläpuolelle ja on sadeveden varainen Soiden kehitys Siikajoella sekulaarinen sukkessio Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 CLIMATE Fennoskandian ENVELOPES OF MIRE COMPLEX suoyhdistymätyypit: TYPES IN FENNOSCANDIA kuorimalli Suon sekundaarinen ja tertiaarinen kehitys on mahdollista vain joissain ilmasto-oloissa: alueelliset suoyhdistymätyypit Kohosuo eli keidassuo: Suomessa eteläboreaalinen, mutta maailmanlaajuinen Tertiaarinen, ombrotrofinen keskusta laidetta ylempänä Paksu turve, mätäs- ja välipinta vallitsevia Topografia vaihtelee alueittain Aapasuot: Suomessa keski- ja pohjoisboreaalisia, mutta Euraasiassa mereinen erikoisuus Syntyvät humidimmissa oloissa kuin keidassuot: kostea, viileä ilmasto Sekundaarinen: keskusta laiteita alempana, väli- ja rimpipinta vallitsevia Keskusta minerotrofinen, vetinen Fig. 4. Climate space defined by mean annual temperature and Vaarojen rinnesuot, lapin tunturisuot sekä pohjoisen palsat mean annual variantteja precipitation indicating the occurrences of main mire complex types in Fennoscandia Palsasuot: routiva sydän turpeessa Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 sponse is a domed curve in almost all cases, except Luoto M & Parviainen M, Geogr. Ann. 89, ; 2007 showed that the highest fractions in the explained Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44

7 Suokasvillisuuden vyöhykkeet Euroopassa Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Keidas ja aapa Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Pinnat, rimmet ja kuljut Mätäs-, väli- ja rimpipinnat määrittyvät turpeen sekundaarisuuden mukaan: suo voi olla melkein pelkkää välipintaa ilman mättäitä tai rimpiä Aavan rimmet ovat primaarisia, jänteet progressiivisia Keitaan mättäät ovat primaarisia, kuljut regressiivisiä Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44

8 Suon vesitase Rimpi ja jänne R = P + G E P sadanta, G valunta suohon, E haihdunta, R virtaama suosta Aavat märempiä ja etenkin kevättulva voimakas: näkyy virtaamassa suosta (R) Viileys alentaa haihduntaa (E) Aapojen ja keitaiden rajavyöhykeellä keitaat pienillä valuma-alueilla: pienempi valuma suohon (G) Kesien piteneminen ja kuivuminen ilmastonmuutoksessa: aavat voivat kehittyä keidasmaisiksi Sallantaus T. (2007) Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Ilomantsin Puohtiinsuo Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Hirvisuo ja veden liikkeet Reunavaikutus, lähteisyys ja valunta kohti keskustaa Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44

9 Palsasuot Palsan profiili Ikirouta nostaa metrien korkuisen palsan aapasuolle: palsa on muodostuma eikä suoyhdistymätyyppi Palsa talvella niukkaluminen: ylläpitää routaa Subkontinentaalinen, kylmän talven tyyppi Kaikki alueen suot eivät ole palsasoita vaan paljon tavallista jänkää Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Palsojen esiintyminen Fennoskandiassa Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Ilmastonmuutos ja palsat Ilmastolliset mallit ennustavat palsojen esiintymisen Fennoskandiassa (paras GAM) Lämpötila ja sademäärä parhaat selittäjät Fronzek, Luoto, Carter 2006: Clim. Res. 32, 1 12 Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44 Lämpötilan nousu 4 tai sademäärän kasvu 30 % voi hävittää palsat Fennoskandiasta Jari Oksanen (Oulun yliopisto) Biogeo: KAMA / 44

Torstai 27.8. teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla

Torstai 27.8. teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla Torstai 27.8. teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla 8-9 luento 9-11 maastokohteita + esityksiä 11.30 lounas 12-16 maastokohteita + esityksiä 16.30 päivällinen ilta sauna (naiset 18-20,

Lisätiedot

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turvemailla P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua? Fosforia selittää 1: suon alkuperä Alue/Suotyyppi P mg/l valumassa Fe Al Ennen

Lisätiedot

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ

ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suot syntyvät ERKKI RAIKAMO RAIMO HEIKKILÄ Suomi on suomaa: haluttiinpa sitä tai ei. Etymologisesti Suomi lienee suo-sanan johdannainen vaikka sitä ei yleisesti tunnustettaisikaan. Toisaalta englanninkielinen

Lisätiedot

Soiden metsätaloudellinen luokittelu

Soiden metsätaloudellinen luokittelu Soiden metsätaloudellinen luokittelu Esitelmä Suoseurassa 19.11.2013 Harri Vasander, HY, metsätieteiden laitos Uusi opas kesäkursseille, ammattilaisille, harrastajille ym. Ilmestyi huhtikuussa 2012. Myyty

Lisätiedot

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt

Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden

Lisätiedot

merkitys kosteikkojen toimivuudelle

merkitys kosteikkojen toimivuudelle Kenttäkerroksen kasvillisuuden ja puuston merkitys kosteikkojen toimivuudelle Minna Kuoppala, SYKE, TuKos-hankkeen loppuseminaari, 1.9.2011 Tavoitteet 1. Selvittää voiko suokasvillisuuden, etenkin sen

Lisätiedot

Heikkotuottoiset ojitusalueet

Heikkotuottoiset ojitusalueet Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta VMI:n - puuston kasvu perusteella ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen

Lisätiedot

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla

Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty

Lisätiedot

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen

Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suot ja ojitusalueiden ennallistaminen Suomi on maailman soisimpia maita. Suot peittävät kolmasosan maapinta-alasta alasta mitä moninaisimpina suo- tyyppeinä. Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua

Lisätiedot

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit

Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys

Lisätiedot

SUO. suomalaista luontoa. Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen

SUO. suomalaista luontoa. Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen SUO Kuvaliiteri / Jarmo Saarinen suomalaista luontoa Suokukka on kaunis kanervakasveihin kuuluva varpu. Mikä suo on? Suo on turvetta tuottava suokasvillisuuden peittämä kosteikkoekosysteemi. Suo voi kehittyä

Lisätiedot

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla

Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Metsämaan ravinneolot muuttuvassa ympäristössä Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, 26.3.29 Raija Laiho Helsingin yliopisto, metsäekologian

Lisätiedot

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen

Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen. Eero Kaakinen Soiden luonnontilaisuusluokittelu ja sen soveltaminen Eero Kaakinen 23.3.2011 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 23.3.2011 1 Soiden luonnontilaisuuden

Lisätiedot

T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o

T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o KEIDAS Luontonäyttely T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o 1 Luontomuseo KEIDAS Tehtävät 7-9 luokille, Laatinut Hannu Tuomisto lyhyt versio nimi: Opettaja: jos tulostat luokallesi

Lisätiedot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn

Lisätiedot

Kuva: Seppo Tuominen

Kuva: Seppo Tuominen Kuva: Seppo Tuominen ! Valtionmaiden soiden säilytyssuunnitelmat 1966 ja 1969 ja Metsähallituksen tekemät rauhoituspäätökset Kansallis- ja luonnonpuistoverkon kehittäminen (VNp:t 1978 alkaen) Valtakunnallinen

Lisätiedot

6 km 1750 m 6 km 1250 m 1750 m K K K 1250 m P K P 250 m 8 9 10 11 12 13 14 250 m 7 6 5 4 3 2 1 Metsikön valtapituus, m 12 10 8 6 4 2 0 30 50 70 90 110 130 150 Metsikön ikä, v MORFOLOGIA

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä Paavo Ojanen 6.11.2015 Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla Taustaa Suomessa on metsäojitettuja soita n. 4,7 miljoonaa ha merkittävä uusiutuvan raaka-aineen

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus. Kari Minkkinen Metla, HY

Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus. Kari Minkkinen Metla, HY Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Kari Minkkinen Metla, HY Turvemaiden hiilitaseen tulevaisuus Menneisyys Nykyisyys - Tulevaisuus Kertooko suon menneisyys nykyisyydestä tai tulevaisuudesta? Miten ilmastonmuutos

Lisätiedot

KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS

KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 18.10.2015 Viite 1510015514 KARHUKANKAAN TUULIVOIMAHANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS LUONTOTYYPPISELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).

- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). 1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20

Lisätiedot

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus

Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksen luonnontieteellinen edustavuus Kaisu Aapala, SYKE Suoluonnon suojelu Soidensuojelutyöryhmän loppuseminaari Helsinki, 17.12. 2015 Soidensuojelun täydennysehdotuksen kattavuus

Lisätiedot

Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen

Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen Suokasvillisuusselvitys Kanta-Häme 2010 Katja Juutilainen 13.12.2010 Luontoselvitys Metsänen Heinolan Vanhatie 40B 15170 Lahti www.metsanen.com Kannen kuva: teeren poikanen Timo Metsänen 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Soiden synty, kehitys ja suoala

Soiden synty, kehitys ja suoala Soiden synty, kehitys ja suoala Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari 23. 10. 2009 Säätytalo Suomen suorunsauden edellytyksenä on ollut : * Humidi ilmasto (sadanta > haihdunta ) * Maaston tasaisuus (soita

Lisätiedot

SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS

SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Vastaanottaja Suomen Hyötytuuli Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 16.12.2013 Viite 1510005264-003 SUOMEN HYÖTYTUULI OY PESOLAN TUULIPUISTON KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS SUOMEN HYÖTYTUULI

Lisätiedot

Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012. Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi 6.7. 2012 Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Suomen suoluonto on maailman monipuolisin erilaiset ilmasto-olot maan eri osissa suokasvillisuusvyöhykkeet

Lisätiedot

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut

Lisätiedot

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki

Suomen suot. Uhanalaisia hiilivarastoja. Tietopaketti soista. Suomen luonnonsuojeluliitto Koonnut Juho Kytömäki Suomen suot Uhanalaisia hiilivarastoja Tietopaketti soista Koonnut Juho Kytömäki Suomen luonnonsuojeluliitto 2010 1. Mikä on suo? Suo on kosteikko. Suo on ekosysteemi, jonka toiminta synnyttää turvetta.

Lisätiedot

Monimuotoisuus- ja erityispiirteet 2016

Monimuotoisuus- ja erityispiirteet 2016 MS-Yhdistelmätuloste Monimuotoisuus- ja erityispiirteet 2016 Kuvio Pa,ha Kasvupaikka Kehitysluokka Pääpuulaji Tilavuus, m³/ha Lohko 115 Alue 210 Ms 115 KANTOLA 23,0 0,9 Kuivahko kangas ja vastaava suo

Lisätiedot

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.

Lisätiedot

Kasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset

Kasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset Kasvioppi 1 Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 9.11.2016 Kasviyhteisöjen luokittelu

Lisätiedot

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä

P13,6/80/16. Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S. Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä P13,6/80/16 Erkki Raikamo HEINOLAN TURVEVARAT J A NIIDEN KÄYTTÖKELPOISUU S Osaraportti Päijät-Hämee n turvevarojen kokonaisselvityksest ä Espoo 1980 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5

Lisätiedot

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen

Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Suomen metsäkeskus 2014 Suometsien ravinnehäiriöt ja niiden tunnistaminen Jari Toivoniemi Julkaisija: Kuvat: Taitto: Suometsien kokonaisvaltainen käsittely

Lisätiedot

Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen

Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ. Katriina Peltonen Keski-Suomen suotutkimukset VÄLIRAPORTTI VUODEN 2007 SUOKASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ Katriina Peltonen Jyväskylä 2007 2 1. Keuruun Asemanevan suokasvillisuusselvitys 1.1. Johdanto Tässä selvityksessä esitellään

Lisätiedot

Soiden luonnontilaisuusluokitus

Soiden luonnontilaisuusluokitus Soiden luonnontilaisuusluokitus YSA 44 :n 3 kohdan tulkinta 7.2.2017 Olli Autio Etelä-Pohjanmaa ELY-keskus Yleistä Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi

Lisätiedot

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila Otsikko Arial Black 24pt sininen Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso Suoluonnon tila Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus Suoseuran kevätseminaari, 18.3.2015 1 Boreaalinen alue Luontodirektiivin suoluontotyyppien

Lisätiedot

Kasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis

Kasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis Kasvioppi 2 Metsätyyppien lajisto Lajien määritys MARC1002 Maisemaarkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 16.11.2016 Metsätyyppien määrittäminen Käytännön määritysopas: Hotanen ym. 2008:

Lisätiedot

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.3.2014 Viite 1517874 LAPUAN KESKUSTAAJAMAN TUOTANTO- JA LOGISTIIKKA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA MUUTTUNEIDEN TUULIVOIMALAPAIKKOJEN TARKISTUS

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 5023 Nimettömänneva - Pieni Mätässuo, Pyhäntä, Pohjois-Pohjanmaa Sijainti Aluekokonaisuus sijaitsee noin 20 km itäkaakkoon

Lisätiedot

Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä

Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turv la. Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä Puiden ravinnepuutokset ja niiden hoitaminen ojitetuilla turvemailla Mikko Moilanen, Metla Muhos Metsäntutkimuspäivä 26.3.2009 Esityksen sisältö 1. Puiden ravinnetalous metsäojitusalueilla - kasvupaikkojen

Lisätiedot

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola

Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

RN:o 23:36. n.58,8 ha

RN:o 23:36. n.58,8 ha ?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos

Lisätiedot

KASVILLISUUSSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan kasvillisuusselvitys, Jalasjärvi

KASVILLISUUSSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan kasvillisuusselvitys, Jalasjärvi KASVILLISUUSSELVITYS 16X170594 5.12.2013 VAPO OY Korvanevan kasvillisuusselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Luonnontilaisuus 1 2.2 Suoyhdistymä ja suotyypit

Lisätiedot

Kaisa Raatikainen ja Tuomas Haapalehto. Pirkanmaan suoluonnon tila

Kaisa Raatikainen ja Tuomas Haapalehto. Pirkanmaan suoluonnon tila Kaisa Raatikainen ja Tuomas Haapalehto suoluonnon tila Kaisa Raatikainen Tuomas Haapalehto Metsähallitus, Etelä-Suomen luontopalvelut PL 36 40101 Jyväskylä 1 Tiivistelmä Tässä selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0

Lisätiedot

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta

Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Sodankylän Sota-aavan moottorikelkkareitin Natura-arvioinnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas ERP Turve ja Lumi Oy 27.09.2015 2 1 Johdanto Sodankylän pohjoisosassa Vuotsosta Kakslauttaseen sijaitsee

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Suomatkailuopas. Pohjanmaan- Kainuun luontopalvelut

Suomatkailuopas. Pohjanmaan- Kainuun luontopalvelut Suomatkailuopas Pohjanmaan- Kainuun luontopalvelut Tämä teos on valmistunut Euroopan Unionin Life-luontorahaston turvin. Toimittaja Mari Wiiskanta Kirjoittajat Mari Wiiskanta, Olli Lipponen Julkaisija

Lisätiedot

Soita on ennallistettu Suomessa kaikkialla muualla paitsi pohjoisimmassa Lapissa, eniten ns. METSO alueella.

Soita on ennallistettu Suomessa kaikkialla muualla paitsi pohjoisimmassa Lapissa, eniten ns. METSO alueella. SuoELOn ja kymmenien muiden kirjoittajien yhteinen ponnistus. SuoELOssa ovat edustettuina Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Metsäntutkimuslaitos, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Itä Suomen yliopisto,

Lisätiedot

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi?

Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi? Mitä metsätalouden piirissä olevissa suometsissä voidaan tehdä monimuotoisuuden ja/tai ilmaston hyväksi? Raija Laiho Luonnonvarakeskus 1 17.12.2015 Miksi Suomessa on ojitettu niin paljon? Maatalouteen

Lisätiedot

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano

Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas

Lisätiedot

Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2013

Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2013 Suoseura Finnish Peatland Society ISSN 0039-5471 Helsinki 2013 Suo 64(2 3): Suo 119 134 64(2 3) 2013 Katsaukset 119 Miten käsityksemme suoyhdistymistä syntyi, kehittyi ja muovasi näkemyksemme Suomen soista

Lisätiedot

ONNELA Kunta: Sotkamo

ONNELA Kunta: Sotkamo 1 (6) 765-402-67-8 ONNELA Kunta: Sotkamo Omistajat TAKALA ANNE JOHANNA Korvaukset Karttatunnus Kuvaus Määrä Maantie omistusoikeudella 2 Tuore kangas, Tuok -0,0229 ha 2 Taimikko, kuusi, 3 m, tih. 0.5, ikä

Lisätiedot

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon

Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Kunnostusojituksen vaikutus metsäojitettujen turvemaiden maaperän hiilivarastoon Tuula Larmola, Mika Nieminen, Ari Laurén, Sakari Sarkkola, Aleksi Lehtonen 1 19.11.2015 Tavoitteena tarkentaa metsäojitettujen

Lisätiedot

Suometsien uudistaminen

Suometsien uudistaminen Suometsien uudistaminen Suomen metsäkeskus 2014 1 Etelä-Pohjanmaan suometsät 1.1 Suometsien pinta-ala Metsäkeskusalueella Suomen metsäkeskuksen Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikön toimialueella on metsätalouden

Lisätiedot

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 8022 Suurisuo-Ansasuo, Nurmes, Pohjois-Karjala Sijainti Kohde sijaitsee Nurmeksen kunnan luoteisosassa, noin 6 kilometriä

Lisätiedot

106 VMI10 Maastotyöohje 2006/Koko Suomi

106 VMI10 Maastotyöohje 2006/Koko Suomi sivu Liite 1 Metsäkeskukset 107 Liite 2 Ryhmänjohtajat 2006 108 Liite 3 Inventointialueet 110 Liite 4 Maanpinnan, syntypisteen ja rinnankorkeuden määrittäminen 112 Liite 5.1 Päätyypit ja päätyypin lisämääreet

Lisätiedot

Pyhätunturi-Pelkosenniemi välisen moottorikelkkareitin Natura-arvionnin tarveharkinta

Pyhätunturi-Pelkosenniemi välisen moottorikelkkareitin Natura-arvionnin tarveharkinta Pyhätunturi-Pelkosenniemi välisen moottorikelkkareitin Natura-arvionnin tarveharkinta Luontokartoittaja Pia Kangas Pelkosenniemen kunta 31.8.2009 2 1. Johdanto Pelkosenniemi-Pyhätunturi välillä on moottorikelkkaura,

Lisätiedot

T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o, r a t k a i s u t

T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o, r a t k a i s u t KEIDAS Luontonäyttely T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o, r a t k a i s u t 1 Luontomuseo KEIDAS Tehtävät 7-9 luokille, Laatinut Hannu Tuomisto lyhyt versio nimi: Opettaja: jos tulostat

Lisätiedot

Ojitusalueiden hoito

Ojitusalueiden hoito Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot

Lisätiedot

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Metsänhoitoa kanalintuja suosien RIISTAMETSÄNHOITO Metsänhoitoa kanalintuja suosien Riistametsänhoito on helppoa, ja sen menetelmät sopivat tavallisen talousmetsän hoitoon. Metsänhoitotöissä voidaan ottaa riista huomioon läpi metsikön

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Puunkorjuun tulevaisuus. Aluejohtaja Jori Uusitalo 21.5.2014

Puunkorjuun tulevaisuus. Aluejohtaja Jori Uusitalo 21.5.2014 Aluejohtaja 21.5.2014 Puunkorjuun kehittämisen painopisteet Puunkorjuun kausivaihtelun vähentäminen Puun jalostamisen ja katkonnan optimointi 1000 m3 Kausivaihtelun vähentäminen 6000 Puunkorjuun kausivaihtelu

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Lestijärven Paskolamminnevan luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen

Lestijärven Paskolamminnevan luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen Yksikkö Kuopio Turvetutkimusseloste 5/2015 02.02.2015 Lestijärven Paskolamminnevan luonnontilaluokitus Kimmo Virtanen GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Tekijät Kimmo Virtanen Raportin

Lisätiedot

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS

LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä 02.02.2015 WPD FINLAND OY WPD FINLAND OY LÄNSI TOHOLAMMIN TUULIVOIMAPUISTON LUONTOTYYPPI- JA KASVILLISUUSSELVITYS Päivämäärä

Lisätiedot

Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot

Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot Liite 8 (osa 3). Joukhaisen kasvillisuus- ja luontotyyppikartoituksen kuviotiedot Kuvio Pvm 1 29.8.2011 EMT 2 mä, ko, ku Rinteen alla lähes tasamaalla kuivahkoa kangasta, joka harvennettu melko avoimeksi.

Lisätiedot

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n

GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S. MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0. Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n GEOLOGINEN TUTKIMUSLAITO S MAAPERÄOSASTO, raportti P 13.6 / 80 / 2 0 Eino Lappalainen ja Hannu Pajune n LAPIN TURVEVARAT Yhteenveto vuosina 1962-1975 Lapiss a tehdyistä turvetutkimuksist a Espoo 1980 Eino

Lisätiedot

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n)

Koodi FI 130 0908. Kunta. Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi. Pinta-ala. 14 325 ha. Aluetyyppi. SPA (sisältää SCI:n) Pyhä-Luosto Koodi FI 130 0908 Kunta Sodankylä. Pelkosenniemi, Kemijärvi Pinta-ala 14 325 ha Aluetyyppi SPA (sisältää SCI:n) Pelkosenniemen Natura 2000 -kohteet 3 / Pyhätunturin kansallispuisto 9 / Pyhä-Luosto

Lisätiedot

KASVILLISUUSSELVITYS 16UEC VAPO OY Teerinevan kasvillisuusselvitys, Lestijärvi

KASVILLISUUSSELVITYS 16UEC VAPO OY Teerinevan kasvillisuusselvitys, Lestijärvi KASVILLISUUSSELVITYS 16UEC0194 28.12.2012 VAPO OY Teerinevan kasvillisuusselvitys, Lestijärvi Sisältö 1 AINEISTO JA MENETELMÄT 1 2 ALUEEN YLEISKUVAUS 1 2.1 Luonnontilaisuus 1 2.2 Suoyhdistymä ja suotyypit

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala

16WWE Vapo Oy. Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 24.9.2010 Vapo Oy Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala 1 Vapo Oy, Iso-Lehmisuon täydentävä kasvillisuusselvitys, Vaala Sisältö 1 TEHTÄVÄN KUVAUS 1 2 TULOKSET 1 3 JOHTOPÄÄTÖKSET 1 4 KIRJALLISUUS

Lisätiedot

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2. 31 1,1 Kuivahko kangas. 2 2 1800 1 1,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4 LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko 2 Kuio Kuioluettelo Kasupaikka ja kehitysluokka Puustotiedot Toimenpiteet ikä, tilauus tukkia, kuitua, läpimitta, pituus, runkoluku, ppa,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki Yhdyskuntatoimi Kaupunkisuunnitteluosasto. Jyväskylän Sintinsuon ennallistamisselvitys

Jyväskylän kaupunki Yhdyskuntatoimi Kaupunkisuunnitteluosasto. Jyväskylän Sintinsuon ennallistamisselvitys Jyväskylän kaupunki Yhdyskuntatoimi Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän Sintinsuon ennallistamisselvitys Markku Koskinen 16. lokakuuta 2008 Sisältö 1 Johdanto 3 1.1 Selvityksen tarkoitus ja selvitysalue...................

Lisätiedot

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla

Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Soiden nykytilanne Pohjanmaalla Raimo Heikkilä Suomen ympäristökeskus 2011 Suot ovat turvetta tuottavia ekosysteemejä Suot ovat kosteikkoekosysteemejä, joissa kuolleet kasvit eivät hajoa täydellisesti,

Lisätiedot

Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset

Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset Lannoituksen pitkäaikaisvaikutukset vähäravinteisten ja ravinneepätasapainoisten metsäojitusalueiden kasvihuonekaasupäästöihin Paavo Ojanen 1, Kari Minkkinen 2, Timo Penttilä 1, Anne Tolvanen 1 1 Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

34 suokasvia Helsingissä. Lajeja (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12)

34 suokasvia Helsingissä. Lajeja (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12) 34 suokasvia Helsingissä Lajeja 10-16 (40) 7-9 (76) 4-6 (128) 1-3 (317) ei tutkittu (12) 34 SUOKASVIA TIETEELLINEN NIMI SUOMALAINEN NIMI RUUDUT KARTTA LISÄTIETOJA Phegopteris connectilis Korpi-imarre

Lisätiedot

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu 2016-2018 Aulikki Alanen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö Muuttuva ilmasto ja luontotyyppien sekä lajien uhanalaisuus Suomessa -seminaari 17.1.2017 Miksi uusi

Lisätiedot

4EXSPERRIZER1EYRYRRIZER7PoXXQSWWIRMRNE..SPPEOWIRVmQIIRIRREPPMWXEQMWWIPZMX]W 1EVOOY/SWOMRIR.]VM1MOOSPE

4EXSPERRIZER1EYRYRRIZER7PoXXQSWWIRMRNE..SPPEOWIRVmQIIRIRREPPMWXEQMWWIPZMX]W 1EVOOY/SWOMRIR.]VM1MOOSPE 4EXSPERRIZER1EYRYRRIZER7PoXXQSWWIRMRNE.SPPEOWIRVmQIIRIRREPPMWXEQMWWIPZMX]W 1EVOOY/SWOMRIR.]VM1MOOSPE 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 4.1 Ennallistamisen tavoitteet ja 1.1 Suomen suot ja niiden niiden

Lisätiedot

Monimuotoinen suoluontomme ja sen tila

Monimuotoinen suoluontomme ja sen tila Monimuotoinen suoluontomme ja sen tila Kaisu Aapala, SYKE SUOLUONNON TULEVAISUUS SOIDENSUOJELUN TÄYDENNYSOHJELMAN ALOITUSSEMINAARI 29.1.2013 Suomen ympäristökeskus, Helsinki Kuva: Kaisu Aapala Esityksen

Lisätiedot

Vaalan soista ja turvekerrostumista Kimmo Virtanen Vaalan lukio

Vaalan soista ja turvekerrostumista Kimmo Virtanen Vaalan lukio Vaalan soista ja turvekerrostumista 6.9.2016 Vaalan lukio Turvekerrostumista ja turpeen taloudellisesta merkityksestä Vaalassa 6.9.2016 Vaalan kansalaisopisto SISÄLLYS: -Vaalan kallioperästä ja geologinen

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö

METSO:n jäljillä. Päättäjien Metsäakatemia Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö METSO:n jäljillä Päättäjien Metsäakatemia 29.9.2011 Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus luonnonsuojeluyksikkö 3.10.2011 1 METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi

Lisätiedot

1 Alueelliset piirteet: ilmasto määrittää kasvillisuuden vyöhykkeisyyden. 2 Paikalliset piirteet määräytyvät maaperän ominaisuuksien mukaan

1 Alueelliset piirteet: ilmasto määrittää kasvillisuuden vyöhykkeisyyden. 2 Paikalliset piirteet määräytyvät maaperän ominaisuuksien mukaan Ilmasto ja kasvillisuus Eliömaantiede: kasvimaantiede VI Gradienttimalli: Ilmasto ja kasvillisuusvyöhykkeet Jari Oksanen Oulun yliopisto SL 2015 Näiden luentojen taustalla oleva suuri kertomus on suomalainen

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi

Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Suomen luonnonsuojeluliiton MUISTUTUS Kuninkaankatu 39 25.3.2013 33200 Tampere pirkanmaa@sll.fi Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. pily@pily.fi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Viite: Dnro

Lisätiedot

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa

Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis Lapissa Pasi Rautio, Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen & Juhani Niemelä Metsäntutkimuslaitos & Metsähallitus Männyn luontainen uudistaminen

Lisätiedot

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen

PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen PEFC ja suoelinympäristöjen turvaaminen Harri Vasander Metsätieteiden laitos Esityksen sisältö Pari asiaa taustaksi Pari asiaa keskusteluun Metsälain säädännän ja sertifioinnin kahtalainen tarkoitus: a)

Lisätiedot

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä Kasvu- ja tuotostutkimus tutkittua tietoa puiden kasvusta ja metsien kehityksestä Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Jari Hynynen Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys Miten kasvuympäristö ja

Lisätiedot

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON Lapua 12.11.2013 kehittämispäällikkö Timo Makkonen Sisältö Yhteishankeen edut / haasteet Suunnittelu ja toteutus Kulkuyhteydet Hakkuut/hoitotyöt Kunnostusojitustarve Kunnostusojituskelpoisuus

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

KEIMOLAN ISOSUON, MYYRAKSEN SUON, SLÅTTMOSSENIN JA VESTRAN KORVEN ENNALLISTAMISSUUNNITELMAT

KEIMOLAN ISOSUON, MYYRAKSEN SUON, SLÅTTMOSSENIN JA VESTRAN KORVEN ENNALLISTAMISSUUNNITELMAT YMPÄRISTÖKESKUS KEIMOLAN ISOSUON, MYYRAKSEN SUON, SLÅTTMOSSENIN JA VESTRAN KORVEN ENNALLISTAMISSUUNNITELMAT Markku Koskinen ja Jyri Mikkola 2008 VANTAAN KAUPUNKI Metsälehmus (Jarmo Honkanen) Vantaan kaupunki

Lisätiedot

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala)

335. Laajanneva-Mustasuo (Vaala) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 335. Laajanneva-Mustasuo

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 7032 Leväsuo, Kuhmo, Kainuu Sijainti Leväsuo sijaitsee noin 46 kilometriä etelä-kaakkoon Kuhmon keskustasta. Lännessä

Lisätiedot