2) Taloudelliset perustelut (sivu 46-47) 1) Avohuoltopainotteiseen malliin siirtyminen

Transkriptio

1 t1 Oriveden kaupungin lausunto Psykiatrian tulevaisuushankkeeseen liittyviistii Kuntamaisema Oy:n raportista ja siinii esitetyistii suosituksista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtyma on pyytinyl mennessti lausuntoa Psykiatrian tulevaisuus -hankkeeseen liittyviistii Kuntamaisema Oy:n raportista ja siina esitetyista suosituksista. Oriveden kaupunki esittdd lausuntonaal seuraavaa: 1) Avohuoltopainotteiseen malliin siirtyminen Psykiatrian tulevaisuushankkeen keskeisenii liihtdkohtana on valtakunnallisten suositusten mukaisesti avohoitopainotteiseen toimintamalliin siirtyminen. Tiihdn kehityssuuntaan viiliraportissa annetuissa kuntien lausunnoissa on otettu mydnteinen kanta ja tiimiinsuuntainen kehiuzimistli on kunnassa jo aloitettu. Maisema-selvityksessii on tarkennettu tavoiteltavaa palvelurakennetta miiiirittelemiillii eri palveluille ns. optimointitasot. Vain laitoshoidon osalta on olemassa valtakunnalliset selvat mitattavat suositustasot. Muilta osin raportissa suositellut optimointitasot perustuvat kaytiinndssii saatuihin hyviin kokemuksiin ja muuhun saatavilla olevaan tietoon. Raportissa esitetyt optimointitasot laitoshoidon, palveluasumisen ja avopolikliinisen hoidon osalta ovat hyviri suunnittelun jd kehittcimisen apuvrilineitd. Kuntakohtaista liikkumavaraa uuden toimintamallin toteuttamisessa htitenkin tdrvitaan, koska kunnat poikkewat toisistdan esim. vdestairakenne, maantiede/etdisrydet, muu palvelurakenne. Esitetty optimointimalli on liian kaavamainen. Vaikkn painopiste on awhoitopainotteisissa palveluissa, Icriisitilanteissa vdlttdmdttdmrin sairaalahoidon palvelut tulee turvata jatkossakin. 2) Taloudelliset perustelut (sivu 46-47) Kehittiimistydn yhtenii keskeisena tavoitteena on ollut tuottaa psykiatrisille potilaille tehokkaammin parempaa psykiatrista hoitoa ilman, ettii hoidon kustannukset kasvavat. Raportin mukaan esitetty ratkaisu tulee piiiiosalle kunnista edullisemmaksi tai on kustannusvaikutuksiltaan neutraali. Kuntakahtaisissa laskelmissa on selkeid virheellisyyl<sia. Kaivantoa ldyttdf ien kuntien tuleva sairaalalu;ytta on lqskettu Kaivannon hoitopriivdhinnalla, miki antaa virheellisen kuvan sairaalahoidon kustannul<sista, mik ili Kaivannon sairaala lakkautetaan. Kaivannon sairaalan hoitopdivcin hinta on noin I00 euroa/vrk halvempi kuin Pitfuiniemen sairaalan hoitoptiivrihinta. Vaikka Oriveden sairaalapdivien mddrdd v(ihennett(iisiin esitetyn mukaisesti lahes 800 hoitopeiivcilld, ei sairaalahoidosta swny raportissa esitettyd euron sridstdci, vaan sdiraalahoidon kustannul<set stiilyveit suunnill e e n nyletas o I I a. Psykiatrisen hoidon kehitnminen avohoitokeskeisempridn suuntaan edellytdti myds panostdmista pitkdaikaispotilaiden tuetun asumisen kehitttimiseen kunnan toimesta.

2 Laskelmissa on huomioitu vain psykiatrisen kuntouttavan asumisen lisadmisestei aiheutuva kustannus. Liseikustannuluia tulee kuitenkin myds vanhushuollon asumispalveluihin, koska osa potilaista siirtyy vanhushuollon palveluihin. Myas pdihdehuollon kustannulxet kasvavat, koska Kaivannon sairaalan pciihdepsykiatrinen hoito on Ori' vedellc) osittain korvannut sosiaalitoimen i kustantamaa ptiihdekuntoutusta. Kuntakohtaisissa kustannuslaskelmissa tehostetun psykiatrisen kotihoidon kustannus ei ndy kustannuslaskemataululassa, vaan tieto l,ytyy tel<stiosasta. Oriveden osalta tcimci kustdnnus on arvioitu eurol<si. Miten kustannus on laskcttu, ei selviei raportista. Raportissa Oriveden kaupunki todetaan kunnal<si, jossa panostus avohoitoon ja lai' tospalveluihin on kuntien keskitasoa. Orivedellci mielenterveyspalvelujen kokonaiskustannulrset laitosvaltaisuudesta huolimatta ovat alle Pirkanmaan kuntien keskitason, joten talouden nakbkulmasta ei perusteluita ndin isolle muutokselle ole. Jos malli toteutetaan esitetyn mukaisena, nousevat psykiatrisen hoidon kokonaiskustannukset Oriveden kaupungin osalta ja se rajaa oman/yhteistoiminta-alueen avohoitopainot' te i s e n palv e lur ake nt e e n ke hitt dmi s I ci 3) Investoinnit (sivut 30-32) Raportissa on esitetty kuusi laitoshoidon toteuttamismallia. Ratkaisuvaihtoehtojen vahvuul<sien ja heikhtul<sien pohdinta on tarkoitushdkuista; Kaivannon stiilyttdmisen ainoana vahvuutena on nrihty " aluepoliittisesti painottuva ratkaisu". Kaikissa selvityl<sen vaihtoehdoissa tulee huomqttavia investointikustannuksia. Niitd tulee raportissa esitettyjen kustannusten lisciksi myt)s kuntiin, kun mielenterveystoimistojen tilajcirjestelyit(i joudutaan tekemritin uudelleen lisddntyvdn avohuoltohenkildstdn myatr). Vtiliraportin mukaan myds viisi tehostetun psykiatrisen kotihoidon ryhmdd tarvitsevat tilat, jotka esitetcidn sijoitettavaksi kihelle kuntien omaa avohuoltoa ia priivys' rysffi tiiviin yhteistydn mahdollistamise ks i. Oriveden kaupunki kntsoo, etteivcit investointilaskelrnat, anna riittdvid perusteluita Kaivannon sairaalan lakkeuttamis elle. Kuten vdlirdportista annetussa lausunnoss a todettiin, olemassa olevan sairaalan lakkauttaminen ja uusien tilojen rakentaminen esim. Valkeakosken aluesairaalan yhteyteen ei tcissti taloudellisessa tilanteessa ole perus t el t ua j a t ar ko itulcs e nmukni s t a. Oriveden kaupunki ntikee parhaana vaihtoehtona kahden riittdvdn suurenja elinkelpoisen sairaalayksikdn sciilyttdmisen ja kehittdmisen. Nciin turvataan hyvci psykiatrinen osaaminen (myas ptiivystylaessri) ja henkil6st0n saatavuus.

3 J 4) Avohoito (sivu 18-20) Raportin mukaan avopolikliinisen toiminnan resurssit ovat jakautuneet alueella hyvin eri tavalla ja siten saatavuus ja toimintamallitkin avohoidossa ovat erilaiset. Resurssointimielessi ei voida sanoa, ettii jokin toteutusmalli olisi onnisturut paremmin kuin toiset. Mikiili avohoitoresurssit nostetaan tasolle 55 hoitohenkildd/ asukasta, tarvitaan alueelle 35 tydntekijea lisdd ilman kunnittaista resurssien tasausta, mutta jos resurssit tasataan, niin lisiiystarve on vain 20 tytintekijdli. Raportissa esitetiiiin resurssien tasausta kuntien kesken ja 20 ty6ntekijiin siirtiimista laitoshoidosta avopalveluihin kuntien mielenterveystoimistoihin. Kunnat p(ia civcit itsenciisesti mielenterveystoimistojensa mitoitul<sen ja todenntikiistti on, etteivdt avohoitopainotteiset kunnat ole halukkaita vtihentrimritin avohoidon henkiliistt)dcin. Avohoidon vahvistaminen nopealla aikavrililld ei ole kunnan taloustilanteen kannalta mahdollista, joten oman mielenterveystoimiston henkiliimtirirtiti ei nopealla aikat aulul I a pys tyt d I i s ddmddn Oriveden kaupunki katsoo, ettti dvohuoltoon siirtymisessd tulee edetri hallitusti, hitaasti ja suunnitellusti, jotta uusi avopalvelujen rakcnne saadaan toimival*i ja muutoksen yaatimat lisciresurssit rahoitettua. Realislinen aikataulutavoite muutol<selle on 5 vuotta. Valmistelutydtti tulee jatkaa siten, ettd kuntien psykasosiaalisten palvelujen henkikistti on laajasti mukana keskustelemassa ja kehittamdssd uutta toimintamallia psykiatriaan. Tehostettu psykiatrinen kotihoito (akuuttihoito) (sivu 21) Raportin mukaan tehostettu psykiatrinen kotihoito (akuuttihoito) toteutettuna optimitasolla l2 tydntekij:iii / asukasta henkil6kuntaa vaatii lisiia 46 fydntekijflil. Tiillii hetkellii vastaavaa toimintaa ei ole. Laitoshoidon purkamisen my6tii tzihiin toimintaan on tarkoituksenmukaista panostaa 30 tydntekijii?i sairaanhoitopiirin alaisena toimintana kuten Tulevaisuus-raportissa esitettiin. Tiima jiiii siis 16 tydntekij?iii alle esitetyn optimitason. Optimitaso tarkoittaisi Kangasalan seudun yhteistoiminta-alueen osalta 6 tydntekijiia eli yhtii tehostetun kotihoidon tiimiii. Koska optimitasoon ei piiesta, tehostetun kotihoidon henkil6stdmiiiirii olisi arviolta 4 tydntekijdd, koska kustannukset ovat raportin mukaan yhteensii euroa. Tehostetun kotihoidon malli on selkiytymtitdn; esim. tiimien ty1n sisdltd, rooli, sijoituspaikat ja toiminta-ajat (onko 24/7) eivdt selvid rdportista. Epdselvcid myds on, miten tiimit voivat palvella koko Pirkanmaan aluettd, jossd etdisyydet ovat pitkiei. Oriveden kustannul<set tehostetusta kotihoidosta ovat raportin mukaan euroq; mutta mistcicin ei selvid miten tdmd kustannus on laskettu. Samaan aikaan esitetddn mielenterveystoimistojen henkildstdresurssien vahvistamista optimitasolle. Ndmd yhdessti merkitsevdt huomattavaa lisriresurssointia avohoitoon Orivedelki ja myds yhteistoiminta-alueella, miki ei ole mahdollista ellei laitoshoito stiily nylcyiselki edullisella tasolla.

4 Tehostetun psyhatrisen kotihoidon tiimien toimintnsta, roolista, ryan sisdllaski i4 kustannul<sista tarvitaan listiselvitvsfi ennen kuin tiimien toiminnan rahoittamiseen voidaan sitoutua. Sitouttava kotikuntoutus (sivu 2l) Raportin mukaan sitouttava kotikwrtoutus on tehokasta ja laitoshoitoa viihentbviiii toimintaa, jossa pitkiiaikaisten mielenterveysasiakkaiden seurantaa parannetaan ja vahennetiiin sairaalajaksojen tarvetta. Sitouttavaan kotikuntoutukseen esitetiiiin 10 tydntekij iiivl asukasta ja se esitetiiiin jiirjestettiiviiksi kuntien avopolikliinisen toiminnan ja vanhusten kotihoidon resurssien turvin. Kuitenkin niin, ettzi toiminta on eriytettya, omaa psykiatrista toiminla, Raportin mukaan tzillaista toimintaa on talla hetkella ainoastaan Tampereella. Sitouttavaa kotikuntoutusta vastaavaa toimintaa on kuitenkin useissa kunnissa, mm. Orivedellri on 5 henhinen kuntoutustydryhnri, joka toteuttcn monipuolista avokuntoutusta kuntotutumisylcsikka Vanamossa. Toiminta sisaltcid ^sumiskuntoutusta tukiasunnoissaja kuntoutuskodissa asuville selfi ostopalveluyksilu)issci asuvien asukkaiden seuranta. Tdmci toimintamalli on hyvrilai havaittu ja sen toteuttamiseen on sitouduttu. Depressiohoitajat (sivu 7) Raportissa esitetii?in, ettii laitospalveluista vapautuvasta henkildstdstii 10 sijoitetaan depressiohoitajiksi kuntien perusterveydenhuoltoon. Kangasalan kunta pystyy jdrjestdmricin depressiohoitajapalvelut omien terveydenhoit aj ar e s ur s s ien v o imin yhte i s t o imi nt a- alue e I I a. 5) Mielenterveyskuntoutujen asumispalvelut (sivut 22-23) Raportin mukaan palveluasumisen miidrd asukasta kohden vaihtelee kunnittain runsaasti, eika runsas palvelu-asuminen valttiimatta viihennii laitoshoitoa tai korvaa avopolikliinista ja kotihoitoa. Kunnittain palvelutarpeen arvio on erilainen. Lisiiksi palvelutalohoitoa mielenterveysasukkaille tuotetaan useissa yksikdissa ja niiden palvelutaso on erilainen. Osa on vain seilyttdvid. Asiakkaan kuntoutumista ei myoskii?in seurata ja palveluasumiseen ntiltet2i2in jiiiivtin pysyvdsti. Raportin mukaan palveluasumistarpeen arvio kunnissa pitii?i yhtenaiistiiii j a tehda siita moniammatillinen arvio, jossa on riittiivii psykiatrinen osaaminen mukana. Myds potilaiden seuranta palvelutaloissa tulee systematisoida. Palvelutaloilla tulee olla myds laatuj?irjestelmii, jolla he pystlviit esittiimiiiin riittaviin kuntoutus- ja tai tydtoiminnan sisdltyvdn palveluun. Palveluasumisessa tulee olla joustava ponastus tehostetusta palveluasumisesta tavalliseen palveluasumiseen ja kotihoidon ja palveluasumisen v?ilissii tulee olla tukiasumista. Sairaanhoitopiirin tulee perustaa kuntia tukemaan asiantuntijaryhmiin, joka kouluttaisi ja tukisi kuntien palvelutarpeen arviota ja potilaiden seurantaa palvelutalossa.

5 5 Raportissa esitetyt pcidtelmcit mielenterveyskuntoutujien asurnispalveluista ovat oikeansuuntaiset. Tdmci kehityssuunta on kunnassa huomattu ja asiaan tartuttu. Kangasalan seudun yhteistoiminta-alueella ja Orivedellti mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen kehittdminen on ylcsi keskeisisffi kehittcimisen painopistealueista psykososiaal i s is s a palv e lui s s a. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin esitettyd sairaanhoitopiirin hallinnoimaa asiantuntijaryhmrid, joka kouluttaisi ja tukisi kuntien palvelutarpeen arviota ja potilaiden seurantaa palvelutalossa, ei tarvita. Kuntien psykososiaalisissa palveluissa on riittrivri asiantuntemus tdhan ry'han. 6) Psykiatrinen vuodeosastohoito (sivut 24-29) Raportin mukaan laitoshoidon vdhermystarve on selvii Pirkanmaalla j a se kohdistuu eniten Kaivannon alueen kuntiin. Mitiiiin perusteluja ei ltiydy Kaivannon nykyiselle paikkamiiiiriille. Laitoshoidon purku vapauttaa noin 60 tydntekijiie. Psykiatristen sairaansijojen tarve optimoinnin jdlkeen on Pirkanmaalla yhteensii 274 paikkaa (n1.t 358). Alueen viiestdkehitys lisiia vuoteen 2020 paikkatarvetta vain 19 paikan venan. Koska on hyvin todennf,kdistii ettii laitoshoidossa piiiistii?in jopa alle 0,22 hp/asukas, ei ole tarkoituksenmukaista varata tiille kasvulle lisatiloja. Kangasalan seudun yhteistoiminta-alueen kunnat ovat psykiatrisista sairaalapaiktista valtaosan Kaivannon sairaalasta, mutta myas Pitldniemen sairaalaa lrciytetddn. Sairaalapaikkajen, erityisesti pitk)aiknishoitopaikkojen kdyttdci on viime vuosina systemaat t i s e s t i v cihe nne tty. Kaivannon sairqalaa kriyttcndt asiakkaat ja kunnat ovat Wwdisid Kaivannon palveluihin. yhteisrya sairaalan kanssa, potilaiden hoidon kokonaisuuden suunnittelu ja hoidonjatkuvuus toteutuvat erinomaisesti. Hoitoon pitrisy onnistuu tarvittdessa ydaikaan ja on mahdollista ilman tahdonvastaista hoitoon ohjaamista. Hoitotulokset ovat onnistune ita j a hyva paikallistuntemus auttaa ho idon suunnittelussa. Kaivannon tiloissa on ollut mahdollista jdrjesftia biminnallisia terapioita myas qvohuollossa oleville asiakkaille, milai puolestaan on antanut monelle mahdollisuuden kuntoutua ja selviytyci kotona. Omalla ltihialueella sijaitseva sairaala on mahdollistanut myas polihiiniset hoidot esim. kotiutusvaiheessa. Pitkiniemen sairaalan kanssa asiakkaiden hoidon toteuttaminen ei ole suiuneet vhtd joustavasti ja hytin. Kaivannon sairaala on myds yhdessd kuntien kanssa kaiken aikaa kehiuanyt toimintadnsa. Mm. paihdepsykiatrisen hoidon kehittdminen ja Kumppanuutta psykiatrissa - hanke ovat e s imerkkej d yhte ise std l@ hittdmistydstci. Kaivannon sairaala on kustannustehokas yksikka, jonka tilat ja ympciristd soveltuvat hyv i n p sy kiatr is e e n ho ito o n. Oriveden kaupunki ei ncie edellci kerrottuun viitaten asiakkaiden ja kunnan kannalta mitddn perustetta kuntalaisille hyvriti palvelua tuottaran, kustannustehokkaan ja yhtuisryalqieisen Kaivannon sairaalan lakkauttamiselle. Oriveden kaupunki esittdd, ett(i Kaivannon sairaala sdilytetddn yhtena Pirkanmaan alueen psykiatrisista sairaa-

6 6 loista ja toiminnan kehittdmistti avohoitopainotteiseen suuntaan jatketaan. Sairaalan paik:kaluku sriilytettkin vtihintticin 100-paikkaisena, vaiklra l<okonaisuudessa Pirkanmaalla a vdhennetddn suunnitellus t i. 7) Hallinnolliset ratkaisut (sivut 50-53) Raportissa esitetd?in hallinnollista mallia, jossa. Sairaanhoitopiirin toiminnaksi tulevat: I. wodeosastohoito kuten ennenkin 2. tehostettu psykiatrinen kotihoito (iimit) 3. pdihdepalvelut nykyisessii laajuudessa s?iilyy piirin tuottamana 4. palvelutarpeen arvion tukeminen palveluasumisessa Kuntien/yhteistoiminta-alueiden tehtiiviiksi tulevat: L avopolikliininen hoito siirtyy kaikilta osin kunnille ja kuntayhtymille. Avohoidon laadunvalvonta tulee sairaanhoitopiirille. 2. piiiiosa piiihdepalveluista 3. mielenterveyspotilaiden sitouttava kotihoito 4. palveluasuminen Kuten vriliraportissa esitetyssci lausunnossa on todettu, erikoislaakirijohtoinen psykiatrinen avohoito halutaan jatkossakin jrirjestriri kunnan omana toimintana, koska avohoito kes kc ise e n psykiatr isen ho idon malliin s iir tymisessr) aiempaa tdrkedmpdti on toimiva yhteisty kunnan peruspalvelujen kanssa. Myds palvelutarpeen arvion tekeminen palveluasumisessa ja avohoidon laadunvalvonta haluttaa sriilltdd kuntien teh- Mvdnd. Koslra molemmissa raporteissa tehostetun psykiatrisen kotihoidon tiimien toiminta ja rooli jdavdt epciselviksi, ei tiimien jrjrimiselle erikoissairaanhoidon alaisuuteen, Acutaan s oitettavia tiimejti lukuun ottamatta, ndhdd perustehuna, ycutn tiimit tulee myds I iittcici kiinte rilcs i osaks i kuntien toimintaa. Oriveden kaupunki katsoo, ettci malli, jossa avopalvelujen hallinto on kihelki kuntaa, on myos kustannusten hallinnan lwnnalta tehokkaampi.