Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Viite Asia Yleisten asioiden neuvosto Kokouksen puheenjohtajana toimii eurooppaministeri Tytti Tuppurainen. Suomi ei esitä kokouksessa kansallisia kantoja. Suomi antaa kokouksessa suullisen tilannekatsauksen monivuotisen rahoituskehysehdotuksen (MFFehdotus) käsittelytilanteesta. Suomi lähetti heinäkuussa kaikille jäsenmaille rahoituskehyskyselyn. Lisäksi Suomi käy eurooppaministerin johdolla kahdenväliset neuvottelut kaikkien jäsenmaiden kanssa syyskuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Kysely ja neuvottelut pohjustavat Suomen valmistelutyötä kohti lokakuussa käytävää Eurooppa-neuvoston näkemystenvaihtoa, jonka tulisi edistää MFF-neuvotteluja kohti sopuyritystä. Suomen puheenjohtajakauden tavoitteena on tuottaa lukuja/lukuhaarukoita sisältävä viimeistelty neuvottelulaatikkoasiakirjaluonnos, joka muodostaa pohjan varsinaisille rahoituskehysneuvotteluille. Neuvosto käy keskustelun lokakuun Eurooppa-neuvoston ( ) asialistasta, jonka aiheita ovat muun muassa monivuotinen rahoituskehys sekä EU:n strategisen ohjelman jatkotoimet. Eurooppa-neuvosto voi käsitellä myös ajankohtaisia ulkopolitiikan aiheita. Neuvosto ottaa Eurooppaneuvoston asialistan tiedoksi. Neuvosto käy periaatekeskustelun oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen vahvistamisesta unionissa. Osana tätä keskustelua käynnistetään neuvoston oikeusvaltioperiaatetta koskevan vuoropuhelun arviointi. Käsittelyn pohjana toimii Suomen laatima keskustelupaperi. Aiheeseen on tarkoitus palata yleisten asioiden neuvoston kokouksessa marraskuussa. Kokouksessa järjestetään myös ensimmäinen SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen Unkarin kuuleminen. Kuulemisen kohteena ovat kaikki Euroopan parlamentin antamassa perustellussa ehdotuksessa mainitut aihekokonaisuudet. Kokouksessa ei tehdä asiasisältöä koskevia päätöksiä. Neuvoston kannanmuodostus ei siten ole vielä ajankohtaista. Muut asiat -asiakohdassa Suomi informoi neuvostoa Helsingissä järjestettävän demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia käsittelevän konferenssin tuloksista. Lisäksi komissio antaa lyhyen tilannekatsauksen Puolan oikeusvaltiotilanteesta.

2 Asialista: 2(19) Esityslistan hyväksyminen (mahd.) A-kohtien hyväksyminen a) Muiden kuin lainsäädäntöasioiden luettelo b) Lainsäädäntöasioiden luettelo (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Lainsäädäntökäsittelyt (Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan 8 kohdan mukainen julkinen käsittely) Monivuotinen rahoituskehys Tilannekatsaus Muut kuin lainsäädäntöasiat 17. ja 18. lokakuuta 2019 kokoontuvan Eurooppa-neuvoston valmistelu Selityksin varustettu esityslistaehdotus Keskustelu Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen vahvistaminen unionissa Periaatekeskustelu Unionin arvot Unkarissa / SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen perusteltu ehdotus SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen Unkarin kuuleminen Muut asiat

3 3(19) Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Kaunisvaara Johanna(VNK), Tikkanen Joanna(VNK) Asia YAN ; Monivuotinen rahoituskehys ; Puheenjohtajavaltion tilannekatsaus Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Monivuotisen rahoituskehyksen (MFF) osalta kesäkuun 2019 Eurooppa-neuvosto oli tyytyväinen Romanian puheenjohtajakaudella tehtyyn työhön ja pani merkille monivuotista rahoituskehystä koskevan paketin eri osat. Se kehotti Suomea jatkamaan puheenjohtajakaudellaan tätä työtä ja kehittämään neuvottelupakettia. Päätelmissä asetetun tavoiteaikataulun mukaisesti Eurooppa-neuvosto käy asiasta näkemystenvaihdon lokakuussa 2019 tavoitteenaan päästä sopimukseen vuoden loppuun mennessä. Eurooppa-neuvoston sopuyrityksen ajankohdasta päättää viime kädessä sen pysyvä puheenjohtaja. Neuvoston puheenjohtaja antaa yleisten asioiden neuvostossa suullisen tilannekatsauksen monivuotisen rahoituskehysehdotuksen tähänastisesta käsittelytilanteesta. Asiakohta käsitellään neuvoston julkisessa käsittelyssä. Puheenjohtaja ei tavoittele laajaa keskustelua neuvoston kokouksessa. Aihe on esillä myös neuvoston epävirallisella lounaalla, jossa puheenjohtaja toteaa lyhyesti käytyjen kahdenvälisten neuvotteluiden antaman yleiskuvan. Suomen kanta Suomi esittelee puheenjohtajakautensa rahoituskehysneuvotteluja koskevaa kesän ja tulevan syksyn jatkotyötä. Rahoituskehysneuvotteluiden osalta Suomen puheenjohtajakauden päätavoite on tuottaa lukuja/lukuhaarukoita sisältävä viimeistelty neuvottelulaatikkoasiakirjaluonnos, joka muodostaa pohjan varsinaisille rahoituskehysneuvotteluille. Rahoituskehyskokonaisuuteen liittyvät myös tulevan kauden sektorikohtaiset lainsäädäntöehdotukset, joiden käsittelyä Suomi jatkaa puheenjohtajakaudellaan. Valtioneuvoston kannat komission rahoituskehysehdotukseen on tuotu esille E 29/ kirjeessä sekä U 45/2018 -kirjelmässä. Valtioneuvoston tarkennetut menopuolen neuvottelukannat on tuotu esille EJ 24/2018 jatkokirjeessä.

4 Suomi toimii kokouksessa puheenjohtajana eikä esitä kokouksessa kansallisia kantoja. 4(19) Pääasiallinen sisältö Suomi edistää MFF-käsittelyä puheenjohtajakaudellaan Eurooppa-neuvoston kesäkuun 2019 antaman ohjauksen mukaisesti. Suomi lähetti heinäkuussa kaikille jäsenmaille rahoituskehyskyselyn, jonka ohella Suomi käy eurooppaministerin johdolla kahdenväliset neuvottelut kaikkien jäsenmaiden kanssa syyskuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Tätä muistiota laadittaessa kahdenväliset neuvottelut ovat vielä kesken. Kysely ja neuvottelut pohjustavat Suomen valmistelutyötä lokakuussa käytävää Eurooppa-neuvoston näkemystenvaihtoa varten, jonka tulisi edistää MFF-neuvotteluja kohti sopuyritystä. Rahoituskehysneuvotteluiden osalta Suomen puheenjohtajakauden päätavoite on tuottaa lukuja/lukuhaarukoita sisältävä viimeistelty neuvottelulaatikkoasiakirjaluonnos. Suomi jatkaa puheenjohtajakaudellaan rahoituskehyskokonaisuuteen liittyvien sektorikohtaisten lainsäädäntöehdotusten käsittelyä neuvoston ao. kokoonpanoissa. Euroopan parlamentin järjestäydyttyä jatketaan myös trilogineuvotteluja sektoriehdotusten osalta. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Neuvosto antaa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen asetuksen, jossa vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän. Rahoituskehysasetus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 312 artiklaan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen (Euratom-sopimus) 106a artiklaan. Käsittely Euroopan parlamentissa EP:n toisena yleisesittelijänä toimii Jan Olbrycht (EPP, PL). Toista yleisesittelijää ei ole vielä valittu tätä muistiota laadittaessa. EP:n on hyväksynyt mietinnön monivuotisesta rahoituskehysehdotuksesta (Interim Report, A8-0358/2018) Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ehdotuksilla ei ole välitöntä vaikutusta Ahvenanmaan asemaan. Taloudelliset vaikutukset

5 5(19) Komission ehdotuksen taloudelliset vaikutukset kuvataan tarkemmin valtioneuvoston U 45/2018 -kirjelmässä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat - Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Joanna Tikkanen, EU-erityisasiantuntija, valtioneuvoston kanslia, , joanna.tikkanen@vnk.fi Johanna Kaunisvaara, EU-avustaja, valtioneuvoston kanslia, , johanna.kaunisvaara@vnk.fi EUTORI-tunnus EU/2018/0986, EU/2018/0993 Liitteet Viite

6 6(19) Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Koikkalainen Anna(VNK) Asia YAN; Lokakuun Eurooppa-neuvoston ( ) selityksin varustettu asialistaehdotus Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Yleisten asioiden neuvosto ottaa lokakuun Eurooppa-neuvoston selityksin varustetun asialistaehdotuksen tiedoksi. Suomi toimii kokouksen puheenjohtajana eikä esitä kokouksessa kansallisia kantoja. Eurooppa-neuvosto käsittelee seuraavia aiheita: 1. Monivuotinen rahoituskehys Kesäkuun päätelmiensä mukaisesti Eurooppa-neuvosto keskustelee monivuotisesta rahoituskehyksestä Suomen puheenjohtajana tekemän työn pohjalta. 2. Seuraava institutionaalinen sykli Eurooppa-neuvosto keskustelee unionin strategisen ohjelman jatkotoimista. Eurooppa-neuvosto voi nimittää Euroopan komission ja Euroopan keskuspankin pääjohtajan. 3. Muut asiat Eurooppa-neuvosto voi käsitellä ulkopolitiikan aiheita. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Käsittely Euroopan parlamentissa

7 7(19) Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 11928/19 CO EUR-PREP 25 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot VNEUS/Koikkalainen EUTORI-tunnus Liitteet Viite

8 8(19) Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Leppo Henriikka(VNK) Asia Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen vahvistaminen unionissa Periaatekeskustelu Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen EU-puheenjohtajakaudella toteutetaan vuonna 2016 sovitun mukaisesti neuvoston oikeusvaltioperiaatetta koskevan vuoropuhelun arviointi. Tämä arviointi käynnistetään yleisten asioiden neuvoston kokouksessa osana yleistä oikeusvaltioperiaatteen tehostamista unionissa koskevaa keskustelua. Käsittelyn pohjana toimii Suomen laatima keskustelupaperi. Yleisten asioiden neuvoston kokouksessa käytävän keskustelun pohjalta laaditaan vuoropuhelun arviointia koskeva kysymyslomake, johon jäsenvaltioilta pyydetään kirjallisia vastauksia. Tarkoituksena on, että yleisten asioiden neuvoston kokouksessa arvioidaan vuoropuhelu käydyn keskustelun ja saatujen kirjallisten vastausten pohjalta sekä päätetään sen uudistamisesta tavalla, joka tekee vuoropuhelusta yleisen oikeusvaltion tilaa unionissa koskevan vuosikeskustelun. Suomen kannat ja tavoitteet Suomi toimii kokouksessa puheenjohtajana eikä esitä kansallisia kantoja. Oikeusvaltioperiaate on pääministeri Rinteen hallituksen ohjelman ja Suomen EUpuheenjohtajakauden ohjelman mukaan yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeisistä teemoista. On tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita unionin yhteisiin arvoihin, joita ovat SEU 2 artiklan mukaan mm. vapaus, kansanvalta, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Suomi suhtautuu vakavasti EU:n perustana olevien arvojen loukkaamiseen tai sen vaaraan. Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa on kyse paitsi EU:n yhtenäisen ja uskottavan toiminnan turvaamisesta, myös symbolisesti merkittävästä asiasta. Unionissa käytössä olevat oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät välineet on nähtävä toisiaan täydentävinä ja etsittävä aktiivisesti niiden välisiä synergiaetuja. Suomi edistää puheenjohtajakaudellaan tällaista lähestymistapaa korostaen erityisesti sellaisten toimien merkitystä, joilla voidaan ennaltaehkäistä oikeusvaltioperiaatteeseen liittyviä ongelmia.

9 9(19) Suomen puheenjohtajakaudella toteutetaan yleisten asioiden neuvostossa neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelun arviointi, jonka yhteydessä vuoropuhelua kehitetään ja vahvistetaan. Suomen tavoitteena on, että sovitaan nykyistä tarkemmin vuoropuhelun valmistelusta, käymisestä ja seurannasta sekä tarkennetaan sen kohdetta ja tavoitetta. Vuoropuhelussa voitaisiin hyödyntää komission uutta oikeusvaltioperiaatteen tarkastelukierrosta ja oikeusvaltioperiaatetta koskevaa vuosiraporttia, joista komissio ilmoitti antamassaan tiedonannossa. Tämä antaisi vuoropuhelulle vankan tietopohjan ja auttaisi tiivistämään neuvoston ja komission välistä yhteistyötä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi unionissa. Vuoropuhelun arvioinnin yhteydessä keskustellaan myös Belgian ja Saksan aloitteesta oikeusvaltioperiaatetta koskevan jäsenvaltioiden välisen vertaisarviointimekanismin luomiseksi. Neuvoston oikeusvaltioperiaatetta koskevan vuoropuhelun ja vertaisarvioinnin tulisi toistaiseksi olla toisistaan erillisiä mekanismeja. Kokemuksen kertyessä voidaan tulevaisuudessa harkita, onko ne tarkoituksenmukaista yhdistää. Pääasiallinen sisältö Oikeusvaltioperiaate on kaikkien nykyaikaisten perustuslaillisten demokratioiden kulmakivi. Se on myös yksi niistä keskeisistä arvoista, joihin unioni perustuu ja joita kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan liittyessään unionin jäseneksi. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on herättänyt viime aikoina huolta EU:ssa. Periaatteen noudattamiseen liittyvillä puutteilla on laajoja ja kauaskantoisia seurauksia sekä kyseisen jäsenvaltion että koko EU:n toimintaan. Kansalaiset ja yritykset eivät enää voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen, mikä muiden ongelmien lisäksi on myös omiaan heikentämään talouskasvua ja investointeja. Jäsenvaltioiden väliseen vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuva oikeudellinen yhteistyö kärsii, koska sen edellytyksenä on jäsenvaltioiden keskinäinen luottamus toistensa oikeusjärjestelmiin. Myös EU:n ulkoinen uskottavuus on vaarassa, jos oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen EU:n sisällä ei toteudu täysimääräisesti. Oikeusvaltioperiaatteella on siten suora yhteys unionin hyväksyttävyyteen, uskottavuuteen ja yhtenäisyyteen. Tämän vuoksi sen toteutumista on syytä tarkastella kokonaisvaltaisesti. Näin voidaan edistää tietoisuutta oikeusvaltioperiaatetta koskevista kysymyksistä, havaita ja ennaltaehkäistä ongelmat ajoissa ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin tehokkaasti. Neuvoston oikeusvaltioperiaatetta koskeva vuoropuhelu ja vertaisarviointimekanismi Neuvostossa on käyty vuodesta 2014 lähtien vuoropuhelua oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi ja turvaamiseksi EU:n perussopimusten puitteissa. Käytännössä vuoropuhelua on käyty kerran tai kaksi vuodessa puheenjohtajamaista riippuen ja niissä on yleensä keskitytty tiettyyn teemaan. Vuoropuhelun edellisen arvioinnin tuloksena vuonna 2016 todettiin, että vuoropuhelu tulisi arvioida uudelleen vuoden 2019 loppuun mennessä ja että tässä yhteydessä tulisi keskustella myös vuoropuhelun kehittämisestä kohti vuosittaista vertaisarviointia. Suomi toteuttaa vuoropuhelun arvioinnin puheenjohtajakaudellaan. Suomen näkemyksen mukaan vuoropuhelua tulisi uudistaa siten, että siitä tehtäisiin yleinen vuosikeskustelu oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisessa ilmenevistä yleisistä

10 10(19) kehityssuunnista EU:ssa, yhteisistä haasteista ja haasteisiin vastaamiseen liittyvistä hyvistä käytännöistä. Näin vuoropuheluun saataisiin jäsenvaltioiden toivomaa struktuuria ja systemaattisuutta. Sopivan tietopohjan vuoropuhelulle muodostaisi Suomen näkemyksen mukaan oikeusvaltioperiaatetta koskeva vuosikertomus, jota komissio on ilmoittanut alkavansa laatia osana vuosittaista oikeusvaltioperiaatetta koskevaa tarkastelukierrosta [ks. komission tiedonanto COM(2019) 343 final]. Komission tiedonannosta ilmenee, että vuosikertomuksessa esitettäisiin erilaisiin sekä EU:n sisäisiin (kuten perusoikeusviraston EFRIS-tietojärjestelmä) että ulkoisiin (kuten Euroopan neuvoston, ETYJ.n ja OECD:n tuottama materiaali) lähteisiin sekä komission toteuttamaan jäsenvaltioiden oikeusvaltiotilannetta koskevaan seurantaan perustuva yhteenveto jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla tapahtuvasta merkittävästä kehityksestä. Kertomus sisältäisi myös aiheeseen liittyviä osia EU:n oikeusalan tulostaulusta ja talouspolitiikan EU-ohjausjakson maaraporteista. Kertomuksessa keskityttäisiin asioihin, joilla on välitöntä merkitystä oikeusvaltioperiaatteen kannalta EU:ssa. Tiedonannossa todetaan nimenomaisesti, että kertomus voisi myös toimia tiedonlähteenä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa ja niiden sisällä käytävää vuoropuhelua silmällä pitäen. Vuoropuhelun arviointi käynnistetään yleisten asioiden neuvoston kokouksessa siten, että käydään yleinen oikeusvaltioperiaatteen vahvistamista unionissa koskeva keskustelu. Käsittelyn pohjana toimii Suomen laatima keskustelupaperi. Keskustelupaperissa todetaan, että Eurooppa-neuvoston hyväksymässä EU:n strategisessa ohjelmassa on tunnustettu oikeusvaltioperiaatteen keskeinen merkitys, ja että viimeisimmän eurobarometri-tutkimuksen mukaan myös kansalaiset pitävät tätä periaatetta hyvin tärkeänä. Paperissa todetaan useiden EU:n toimielinten, elinten ja laitosten käynnistäneen oikeusvaltioperiaatteen turvaamiseen tähtääviä toimia ja nostetaan erityisesti esiin edellä mainittu komission heinäkuussa antama tiedonanto. Paperissa viitataan velvollisuuteen arvioida neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelu tämän vuoden kuluessa ja ilmoitetaan, että tämä työ käynnistetään yleisten asioiden neuvoston syyskuun kokouksessa. Valtuuskunnat kutsutaan neuvoston kokouksessa keskustelemaan siitä, miten ja millä konkreettisilla toimilla neuvosto voisi edistää oikeusvaltioperiaatteen tehostamista unionissa. Paperissa esitetään keskustelua ohjaamaan kolme kysymystä, jotka koskevat (1) sitä, miten neuvosto voisi hyödyntää komission oikeusvaltioasioiden tarkastelukierrosta, (2) tulisiko vuoropuhelusta tehdä temaattisten keskustelujen sijaan tai lisäksi yleinen vuosikeskustelu oikeusvaltion tilasta unionissa ja (3) mikä voisi olla vertaisarviointimekanismin rooli oikeusvaltioasioiden tarkastelukierroksessa. Yleisten asioiden neuvoston kokouksessa käytävän keskustelun pohjalta laaditaan vuoropuhelun arviointia koskeva kysymyslomake, johon jäsenvaltioilta pyydetään kirjallisia vastauksia. Tarkoituksena on, että yleisten asioiden neuvoston kokouksessa arvioidaan vuoropuhelu käydyn keskustelun ja saatujen kirjallisten vastausten pohjalta sekä päätetään sen uudistamisesta tavalla, joka tekee vuoropuhelusta yleisen oikeusvaltion tilaa unionissa koskevan vuosikeskustelun. Myös Helsingissä järjestettävä Suomen puheenjohtajakauden ohjelmaan kuuluva demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia koskeva konferenssi How to ensure the resilience of our societies in a changing european landscape the interaction between democracy, the rule of law and fundamental rights on osa sitä keskustelua, joka pohjustaa oikeusvaltiodialogin arviointia. Oikeusvaltioperiaatetta koskevassa osiossa on tarkoitus keskustella EU:n oikeusvaltiovälineiden kehittämisestä.

11 11(19) Belgia esitti alkuvuodesta 2018 aloitteen jäsenvaltioiden välisestä vertaisarviointimekanismista, jossa tarkasteltaisiin oikeusvaltioperiaatteen täytäntöönpanoa, turvaamista ja vahvistamista jäsenvaltioissa. Mekanismi olisi luonteeltaan positiivinen ja osallistava, ja sen avulla pyrittäisiin edistämään keskinäistä ymmärrystä ja yhtenäisyyttä jäsenvaltioiden välillä oikeusvaltiokysymyksissä. Mekanismin luomista käsitellään toukokuussa 2019 työnsä aloittaneessa Belgian ja Saksan johdolla toimivassa epävirallisessa työryhmässä. Tällä hetkellä näyttää hyvin todennäköiseltä, ettei vertaisarviointimekanismin valmistelu ole vielä marraskuussa niin pitkällä, että siitä voitaisiin tehdä päätöksiä. Suomi on katsonut, että neuvoston oikeusvaltioperiaatetta koskevan vuoropuhelun ja vertaisarvioinnin tulisi toistaiseksi olla toisistaan erillisiä mekanismeja. Kokemuksen kertyessä voidaan tulevaisuudessa harkita, onko ne tarkoituksenmukaista yhdistää. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artikla, jossa määrätään unionin arvoista. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentin kannoista oikeusvaltioperiaatteeseen liittyen ks. mm. päätöslauselma 14. marraskuuta 2018 kattavan EU-mekanismin tarpeesta demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien suojelemiseksi (2018/2886(RSP)). Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta E 16/2019 vp (Valtioneuvoston selvitys: Oikeusvaltiokysymykset Suomen EUpuheenjohtajakaudella). E 66/2013 vp ja EJ 18/2018 vp (Valtioneuvoston selvitys oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen vahvistamisesta EU:ssa). U 40/2018 vp ja UJ 44/2018 vp (Komission ehdotus asetukseksi EU:n talousarvion suojaamisesta oikeusvaltiopuutteilta). E 17/2019 vp (Euroopan komission tiedonanto: Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen lujittaminen unionissa tilannekatsaus ja mahdolliset jatkotoimet). Suomen kantoja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseksi EU:ssa sisältyy myös mm. valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategiaan 2018 (SuVL 1/2018 vp, E 106/2017 vp) ja valtioneuvoston selvitykseen Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeisiä asiakysymyksiä; tilannekatsaus (E 107/2018 vp).

12 12(19) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Oikeusvaltioperiaate ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat perustuslaissa vahvistettuja Suomen valtiosäännön keskeisiä periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut myös EU:n jäsenenä sekä osana kansainvälisiä sopimusvelvoitteitaan (perustuslain 1 :n 3 momentti). Perusoikeuksista säätäminen kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 27 :n 1 ja 2 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Ei taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Suomi on toiminut oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen parantamiseen liittyvässä keskustelussa aktiivisesti, osana noin kymmenen jäsenvaltion muodostamaa samanmielisten jäsenvaltioiden ryhmää. Asiakirjat Enhancing respect for the rule of law in the union: presidency discussion paper (12044/19). Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Henriikka Leppo, VNEUS, henriikka.leppo@vnk.fi, puhelin Heidi Kaila, VNEUS, heidi.kaila@vnk.fi, puhelin Heli Siivola, VNEUS, heli.siivola@vnk.fi, puhelin Tia Möller, OM, tia.moller@om.fi, puhelin Timo Ranta, UM, timo.ranta@formin.fi, puhelin Tapio Puurunen, SM, tapio.puurunen@intermin.fi, puhelin Elisa Aaltonen, VM, elisa.aaltonen@vm.fi, puhelin EUTORI-tunnus Liitteet Viite

13 Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Leppo Henriikka(VNK) (19) Asia Unionin yhteiset arvot ja Unkari; SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen kuuleminen Kokous Yleisten asioiden neuvosto U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Euroopan parlamentti antoi perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi sen toteamiseksi, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja. Puheenjohtajavaltio antoi yleisten asioiden neuvostossa tilannetietoja Yleisten asioiden neuvostossa sekä ja saatiin puheenjohtajan tilannekatsaus ja käytiin näkemystenvaihtoa. Yleisten asioiden neuvostossa pidetään ensimmäinen SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen Unkarin kuuleminen. Kuulemisen kohteena ovat kaikki Euroopan parlamentin perustellussa ehdotuksessa mainitut aihekokonaisuudet. Kokouksessa ei tehdä asiasisältöä koskevia päätöksiä. Neuvoston kannanmuodostus ei siten ole vielä ajankohtaista. Suomen kanta Suomi toimii kokouksessa puheenjohtajana eikä esitä kansallisia kantoja. Oikeusvaltioperiaate on pääministeri Rinteen hallituksen ohjelman ja Suomen EUpuheenjohtajakauden ohjelman mukaan yksi Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeisistä teemoista. On tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot ovat täysin sitoutuneita unionin yhteisiin arvoihin, joita ovat SEU 2 artiklan mukaan mm. vapaus, kansanvalta, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Suomi suhtautuu vakavasti EU:n perustana olevien arvojen loukkaamiseen tai sen vaaraan. Kyse on paitsi symbolisesti merkittävästä asiasta, myös EU:n yhtenäisen ja uskottavan toiminnan turvaamisesta. Perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, erityisesti tuomioistuinten riippumattomuus, tukee kansalaisten ja yritysten luottamusta oikeuksiensa toteutumiseen ja siten myös talouskasvua ja investointeja. Vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvan oikeudellisen yhteistyön edellytyksenä on jäsenvaltioiden

14 14(19) keskinäinen luottamus toistensa oikeusjärjestelmiin. Oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on tärkeää myös EU:n ulkoisen uskottavuuden kannalta. Jäsenvaltion kuuleminen on olennainen osa SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaista menettelyä ja edellytys sen asianmukaiselle etenemiselle. Kuuleminen on tärkeää toteuttaa siten, että menettely on asianmukainen kaikkien osapuolten osalta. Tämä varmistetaan soveltamalla neuvoston heinäkuussa hyväksymiä SEU 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kuulemisten yleisiä järjestelyjä. On keskeistä, että Unkaria koskeva SEU 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely antaa neuvostolle vankan pohjan arvioida tilannetta ja tarkoituksenmukaista etenemistapaa. Menettelyn pohjana tulee olla asianmukainen, objektiivinen, luotettava ja todennettavissa oleva tieto. Kuulemisen pohjalta Suomi arvioi jatkomenettelyn. Alustavasti on arvioitu, että kuulemisissa voitaisiin jatkossa edetä teemoittain. Komissiolla on runsaasti asiantuntemusta, jota voitaisiin hyödyntää tässä prosessissa. Suomi on tukenut komission keskeistä roolia oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen seurannassa ja valvonnassa EU:ssa. Myös Euroopan neuvoston ja muiden tunnustettujen EU:n ulkopuolisten asiantuntijatahojen kuulemista prosessin edetessä voitaisiin tarvittaessa harkita. Suomi täsmentää kantojaan tarvittavilta osin käsittelyn edetessä ja tietopohjan laajentuessa. Pääasiallinen sisältö Euroopan parlamentti hyväksyi perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi SEU 7 artiklan 1 kohdan nojalla sen toteamiseksi, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja (nk. Sargentinin raportti). Esitys hyväksyttiin äänin 448 puolesta, 197 vastaan ja 48 tyhjää. Tämä on ensimmäinen kerta, kun parlamentti tekee SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaisen ehdotuksen neuvostolle. Päätösehdotuksen taustalla on Euroopan parlamentin pitkään jatkunut huoli Unkarin oikeusvaltio- ja demokratiatilanteesta. Euroopan parlamentin mukaan merkittävimpiä huolenaiheita ovat mm. oikeuslaitoksen itsenäisyys, sananvapaus, korruptio sekä vähemmistöjen, maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden oikeudet. Euroopan parlamentin esittämät huolet ovat laaja-alaisia, ja niitä on kuvattu yksityiskohtaisemmin E-kirjeessä 80/2018 vp. Puheenjohtajavaltio antoi Unkarin osalta tilannetietoja yleisten asioiden neuvostossa Perusteltua päätösehdotusta koskien järjestettiin parlamentin kanssa epävirallinen, yleisten asioiden neuvostosta erillinen tapaaminen, johon olivat kutsuttuina yleisten asioiden neuvostoon osallistuvat ministerit ja parlamentti. Yleisten asioiden neuvostoissa sekä 19.2 ja pidettyjen tilannekatsausten yhteydessä useat jäsenvaltiot toivat esille huoliaan Unkarin tilanteesta ja toivoivat, että kuulemiset aloitettaisiin mahdollisimman pian. Yleisten asioiden neuvosto hyväksyi Suomen aloitteesta SEU 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kuulemisten yleiset järjestelyt (asiakirjassa 10641/2/2019). Näitä järjestelyjä, joiden tarkoituksena on lisätä prosessin oikeusvarmuutta, ennakoitavuutta ja selkeyttä, on tarkoitus noudattaa kaikissa niiden hyväksymisen jälkeen järjestettävissä SEU 7 artiklan kuulemisissa.

15 15(19) Kuulemisten yleisten järjestelyjen mukaan silloin, kun kyseessä on Euroopan parlamentin aloitteeseen perustuvaan SEU 7 artiklan menettelyyn sisältyvä ensimmäinen kuuleminen, noudatetaan seuraavaa menettelyä: puheenjohtajavaltio raportoi kuulemisen aluksi neuvostolle yhteydenpidostaan Euroopan parlamentin kanssa tämän perustellun ehdotuksen osalta. Tämän jälkeen asianomaiselle jäsenvaltiolle annetaan tilaisuus esittää näkemyksensä (enintään yksi tunti). Asianomainen jäsenvaltio voi aina tarkentaa näkemyksiään myös kirjallisesti. Komissio voi esittää huomautuksia tai kuulemisessa käsiteltävien kysymysten kannalta olennaisia tietoja (enintään 10 minuuttia). Tämän jälkeen jäsenvaltioiden valtuuskunnat voivat esittää kysymyksiä ja asianomainen jäsenvaltio vastata niihin, ja kuulemisen päätteeksi asianomaiselle jäsenvaltiolle annetaan tilaisuus esittää omat huomionsa ja huomautuksensa (ei aikarajaa). Puheenjohtajavaltio esittää käydystä menettelystä yhteenvedon, jossa ei käsitellä kysymysten asiasisältöä. Suomi on puheenjohtajamaan ominaisuudessa tavannut Euroopan parlamentin edustajat yhdessä kahden seuraavan puheenjohtajamaan Kroatian ja Saksan kanssa, ja tulee raportoimaan tästä tapaamisesta 16.9 yleisten asioiden neuvostossa kuulemisen aluksi yleisten järjestelyjen mukaisesti. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Unionin perustana olevista arvoista määrätään SEU 2 artiklassa. SEU 7 artiklan mukainen mekanismi jakaantuu kahteen vaiheeseen, SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaiseen ensimmäiseen vaiheeseen (ennaltaehkäisevä vaihe) ja SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaiseen toiseen vaiheeseen (sanktiomahdollisuus). SEU 7 artiklan 1 kohdan mukaan neuvosto voi jäsenvaltioiden yhden kolmasosan, Euroopan parlamentin tai Euroopan komission perustellusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan todeta jäsentensä neljän viidesosan enemmistöllä, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti 2 artiklassa tarkoitettuja arvoja. Ennen tämän toteamista neuvosto kuulee kyseistä jäsenvaltiota ja voi, tehden ratkaisunsa samaa menettelyä noudattaen, antaa sille suosituksia. Neuvosto tarkistaa säännöllisesti, ovatko tällaiseen toteamiseen johtaneet perusteet edelleen olemassa. SEU 7 artiklan 2 kohdan mukaan Eurooppa-neuvosto voi yksimielisesti todeta, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti näitä arvoja, kehotettuaan ensin asianomaista jäsenvaltiota esittämään huomautuksensa. Tämän jälkeen neuvosto voi määräenemmistöllä päättää SEU 7 artiklan 3 kohdan mukaan pidättää väliaikaisesti tietyt perussopimuksista johtuvat asianomaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat oikeudet, mukaan lukien äänioikeus neuvostossa. Käsittely Euroopan parlamentissa Euroopan parlamentti on käsitellyt Unkarin oikeusvaltiotilannetta mm. seuraavasti: Euroopan parlamentin päätöslauselma Unkarin tilanteesta (2015/2700(RSP)). Euroopan parlamentin päätöslauselma Unkarin tilanteesta (2017/2656(RSP)).

16 16(19) Euroopan parlamentin päätöslauselma ehdotuksesta, jolla neuvostoa pyydetään toteamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja (2017/2131(INL)). Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuri valiokunta E 80/2018 vp. VNEUS (osana neuvostopakettia EUN 83/2018 vp) VNEUS (osana neuvostopakettia EUN 100/2018 vp) VNEUS (osana neuvostopakettia EUN 118/2018 vp) VNEUS (osana neuvostopakettia EUN 136/2018 vp) Ks. myös E 66/2013 vp, E 106/2017 vp, E 107/2018 vp ja E 16/2019 vp. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Oikeusvaltioperiaate ja perusoikeuksien kunnioittaminen ovat perustuslaissa vahvistettuja Suomen valtiosäännön keskeisiä periaatteita, joihin Suomi on sitoutunut myös EU:n jäsenenä sekä osana kansainvälisiä sopimusvelvoitteitaan. Perusoikeuksista säätäminen kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain 27 :n 1 ja 2 kohdan mukaan valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset Ei taloudellisia vaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät SEU 7 artiklan menettelyä on pidetty käytännössä viimekätisenä keinona ja sen soveltamiskynnystä korkeana. Artiklaa on ensi kertaa sovellettu joulukuussa 2017, kun komissio teki perustellun ehdotuksen neuvoston päätökseksi SEU 7 artiklan 1 kohdan soveltamisesta Puolan oikeusvaltiotilanteeseen. Puolaa on kuultu yleisten asioiden neuvostossa kolme kertaa, ja lisäksi saatu tilannekatsauksia (ks. tarkemmin E 7/2018 vp jatkokirjeineen). Useat Euroopan ja kansainvälisen tason toimijat, kuten Venetsian komissio ja Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu, ovat ilmaisseet huolensa Unkarin oikeusvaltiotilanteesta. Komissio on käynnistänyt Unkaria vastaan useita rikkomusmenettelyjä, joilla on liittymä unionin arvojen kunnioittamiseen. Nämä liittyvät esim. Unkarin kansalaisjärjestölakiin, jonka osalta komissio katsoo, ettei se ole yhdenmukainen EU:n perussopimuksen

17 17(19) pääomien vapaata liikkuvuutta olevien määräysten kanssa ja että laki epäsuorasti syrjii ja suhteettomasti rajoittaa kansalaisyhteiskunnan toimijoilta tuen saamista ulkomailta. Asia on vireillä EU:n tuomioistuimessa (asia C-78/18). Toinen tapaus koskee Unkarin korkeakoulutuslakia (asia C-66/18). Komissio katsoo, että Unkarin laki ei ole yhteensopiva sen vapauden kanssa, jonka mukaan korkea-asteen oppilaitokset voivat tarjota palveluja missä tahansa ja sijoittautua minne tahansa EU:n alueella. Komission mukaan laki on vastoin oikeutta akateemiseen vapauteen ja koulutukseen sekä vastoin elinkeinovapautta. Lisäksi vireillä on rikkomusmenettelyitä liittyen maahanmuuttokysymyksiin. Unkari puolestaan nosti lokakuussa 2018 EU:n tuomioistuimessa kanteen Euroopan parlamenttia vastaan tässä perusmuistiossa käsitellyn parlamentin hyväksymän perustellun ehdotuksen kumoamiseksi menettelyllisin perustein (asia C-650/18). Huoli Unkarin oikeusvaltiokehityksestä on ollut esillä myös aiemmin, mm. vuosina Tällöin keskustelun taustalla oli pääministeri Orbánin hallituksen vuonna 2012 voimaan tullut perustuslakiuudistus, jonka pelättiin loukkaavan oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia. Komissio oli huolissaan Unkarin keskuspankin, oikeuslaitoksen ja tietosuojaviranomaisen riippumattomuudesta ja päätti käynnistää kolme rikkomusmenettelyä Unkaria vastaan. EU:n tuomioistuin antoi asiaan liittyen yhden tuomion, samoin Euroopan ihmisoikeustuomioistuin. Suomi varautuu siihen, että joitakin jäsenvaltioita koskevat oikeusvaltiomenettelyt ovat asialistalla puheenjohtajakauden aikana. Suomi on todennut toimivansa puheenjohtajakaudellaan aloitteellisesti, jotta unionin tason oikeusvaltiovälineitä kehitettäisiin edelleen. Oikeusvaltioperiaatekokonaisuuteen liittyen Suomen EUpuheenjohtajakaudella keskeinen on yksittäinen painopiste on neuvottelut asetusehdotuksesta EU:n talousarvion suojaamiseksi oikeusvaltiopuutteilta [komission ehdotus (COM(2018) 324 final]. Komissio esittää ehdotuksessaan ehdollisuuden luomista EU-varojen vastaanottamisen ja käytön sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen välille (ks. tarkemmin U 40/2018 vp jatkokirjelmineen). Asiakirjat Euroopan parlamentin päätöslauselma ehdotuksesta, jolla neuvostoa pyydetään toteamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja [2017/2131(INL)]. SEU 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kuulemisten yleiset järjestelyt (10641/2/2019). Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Henriikka Leppo, VNEUS, henriikka.leppo@vnk.fi, Heidi Kaila, VNEUS, heidi.kaila@vnk.fi, Heli Siivola, VNEUS, heli.siivola@vnk.fi, Tia Möller, OM, tia.moller@om.fi, Timo Ranta, UM, timo.ranta@formin.fi, Tomi Lounio, UM, tomi.lounio@formin.fi, Tapio Puurunen, SM, tapio.puurunen@intermin.fi, Elisa Aaltonen, VM, elisa.aaltonen@vm.fi,

18 18(19) EUTORI-tunnus Liitteet Viite

19 19(19) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Eurooppa-neuvosto, Oikeusvaltioperiaate, rahoituskehykset, Unkari, YAN Yleisten asioiden neuvosto, Puola OM, SM, UM, VM, VNK EUE, LVM, MMM, OKM, PLM, SP, STM, TEM, TPK, TULLI, VTV, YM