Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK)

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kanslia MINVA VNEUS VNEUS Siivola Heli(VNK) Viite Asia Epävirallinen eurooppaministerikokous Suomea edustaa kokouksessa valtiosihteeri Samuli Virtanen. Kyseessä on epävirallinen kokous, jossa ei tehdä päätöksiä tai linjauksia. Kokouksessa on tarkoitus keskustella siitä, miten EU:n monivuotinen rahoituskehys voisi tukea yhteisiä prioriteetteja mahdollisimman tehokkaasti ja joustavasti. Valtioneuvoston kannat komission rahoituskehysehdotukseen on tuotu esille E 29/2018 -kirjeessä sekä U 45/2018 -kirjelmässä ja tarkennetut menopuolen kannat EJ 24/2018 -jatkokirjeessä. Valtioneuvosto pitää komission rahoituskehysehdotuksessa esittämiä poliittisia painopisteitä oikeansuuntaisena. Etenkin uudet painotukset, kuten puolustusyhteistyö ja muuttoliikkeeseen vastaaminen, ovat tärkeitä EU-tason prioriteetteja, joilla on selvää eurooppalaista lisäarvoa. Lisäksi valtioneuvosto pitää tärkeänä EU-tason lisäpanostuksia tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan tulevissa rahoituskehyksissä tulee kyetä joustavasti ja tehokkaasti vastaamaan ennakoimattomiin menoihin. Rahoituskehyksen sisällä otsakkeisiin tulisi sisältyä riittävä marginaali, jolla tämä turvataan. On keskeistä, että joustavuuden lisäämisellä ei tarpeettomasti löyhennetä budjettikuria. Kokouksessa on määrä vaihtaa myös alustavia näkemyksiä EU:n toiminnan painopisteistä tulevina vuosina. Puheenjohtaja Romanian keskustelua varten jakamassa taustapaperissa korostetaan, että vastuu EU:n tulevan strategisen ohjelman ( ) valmistelusta on Eurooppa-neuvostolla. Neuvostotasolla voidaan kuitenkin käydä valmistelua tukevia keskusteluja. Suomi jatkaa vaikuttamista unionin seuraavaan viisivuotiskauteen. Pääteemoja ovat kasvu erityisesti sisämarkkinat ja kauppapolitiikka ja turvallisuus, etenkin puolustus mukaan lukien hybridiuhkien torjunta. Lisäksi ilmastoasiat ovat olennaisia. Suomi jatkaa myös vaikuttamista, jotta EU-tason välineitä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen seurantaan ja varmistamiseen edelleen kehitettäisiin.

2 Asialista: 2(10) Työsessioiden aiheet: Sessio 1: Keskustelu monivuotisesta rahoituskehyksestä s. 3 Sessio 2: Keskustelu EU:n strategisesta ohjelmasta s. 7 Lisäksi ohjelmaan kuuluu epävirallinen illallinen ehdokasmaiden (Albania, Pohjois-Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki) kanssa, epävirallinen aamiainen Euroopan parlamentin edustajien kanssa sekä työlounas.

3 3(10) Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Kaunisvaara Johanna(VNK), Tikkanen Joanna(VNK) Asia Epävirallinen eurooppaministerikokous; Monivuotinen rahoituskehys Kokous Epävirallinen eurooppaministerikokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Epävirallinen eurooppaministerikokous järjestetään Bukarestissa Rahoituskehyskäsittely alkaa epävirallisella aamiaistapaamisella, jossa keskusteluun osallistuu myös Euroopan parlamentin edustajia. Rahoituskehystä koskevaa näkemystenvaihtoa syvennetään tämän jälkeen ministerien työistunnossa. Romania on toimittanut keskustelun pohjaksi taustapaperin, jossa taustoitetaan EU:n budjetin roolia prioriteettien tukemisessa sekä rahoituskehyksen eri joustoinstrumentteja. Tausta-asiakirja sisältää kolme kysymystä, jotka ohjaavat epävirallisen eurooppaministerikokouksen työistunnon keskustelua: 1) Miten voidaan varmistaa, että EU budjetti tukee yhteisiä prioriteetteja kaikkein tehokkaimmin? 2) Mikä on näkemyksenne ehdotetusta rahoituskehyksen joustoelementtikokonaisuuden laajuudesta ja sisällöstä? 3) Mikä olisi mielestänne optimaalinen tasapaino rahoituskehyksen eri joustoelementtien ja rahoituskehyksen kokonaisrakenteen välillä? Suomen kanta Valtioneuvoston kannat komission rahoituskehysehdotukseen on tuotu esille E 29/ kirjeessä sekä U 45/2018 -kirjelmässä. Valtioneuvoston tarkennetut menopuolen neuvottelukannat on tuotu esille EJ 24/2018 -jatkokirjeessä. Valtioneuvosto pitää komission rahoituskehysehdotuksessa esittämiä poliittisia painopisteitä oikeansuuntaisena. Etenkin uudet painotukset, kuten puolustusyhteistyö ja muuttoliikkeeseen vastaaminen, ovat tärkeitä EU-tason prioriteetteja, joilla on myös selvää eurooppalaista lisäarvoa. Lisäksi valtioneuvosto pitää tärkeänä EU-tason lisäpanostuksia tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Valtioneuvoston näkemyksen mukaan tulevissa rahoituskehyksissä tulee kyetä joustavasti ja tehokkaasti vastaamaan ennakoimattomiin menoihin. On tärkeää varata rahoituskehyksen sisälle riittävästi joustovaraa käytettäväksi myöhemmin yhdessä sovittaviin ennakoimattomiin menoihin.

4 Valtioneuvosto katsoo, että rahoituskehyksen sisällä otsakkeisiin tulisi sisältyä riittävä marginaali, jolla turvataan budjetin kyky vastata ennakoimattomiin menoihin. On keskeistä, että joustavuuden lisäämisellä ei tarpeettomasti löyhennetä budjettikuria. Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että rahoituskehyksen ulkopuolisia välineitä olisi vain hyvin perustelluissa tapauksissa ja tavoitteena olisi, että kaikki menot rahoitettaisiin rahoituskehyksen sitoumus- ja maksumäärärahojen enimmäismäärien puitteissa. Valtioneuvosto kuitenkin katsoo, että kooltaan rajatut ja selkeästi ennakoimattomiin tilanteisiin määritellyt joustavuusinstrumentit sekä erityisvälineet voivat olla perusteltuja joustavuuden varmistamiseksi. Valtioneuvosto pitää kuitenkin kehyksen ulkopuolisten erityisvälineiden koon kasvattamista ja muiden joustovälineiden käytön laajentamista pääosin ylimitoitettuina. Tarkoituksenmukaisempaa olisi kehittää joustavuutta vähentämällä ja yhdistämällä nykyisiä erityisvälineitä ja joustavuusinstrumentteja sekä yksinkertaistamalla nykyisiä varojen siirtosäännöksiä rahoituskehysasetuksessa määriteltyjen erityisvälineiden kesken. Kehyksen ulkopuolisten erityisvälineiden osalta välineiden kokoa ei tule kasvattaa. 4(10) Rahoituskehyksen jousto- ja erityisinstrumentteihin otetaan erikseen kantaa osana rahoituskehyskokonaisuutta. Pääasiallinen sisältö Puheenjohtajan rahoituskehyskäsittelyä koskeva taustapaperi jakautuu kahteen osaan. A) osiossa puheenjohtaja kuvaa EU:n budjetin roolia unionin yleisten prioriteettien tukemisessa ja niiden implementoinnissa. Puheenjohtaja toteaa, että myös tulevan rahoituskehyksen tulee taata vahva tuki EU:n prioriteeteille, mikä vaatii hyvin suunniteltuja ohjelmia, instrumenttien yhdenmukaistamista ja synergioiden hyödyntämistä. Budjetin vaikutuksen maksimointi vaatii, että eri ohjelmat ja politiikka-alueet ovat yhteentoimivia. Tämän lisäksi on keskeistä, että budjetin kykyä vastata yllättäviin tilanteisiin ja muutoksiin vahvistetaan. Osion lopuksi puheenjohtaja esittää kysymyksen: Miten voidaan varmistaa, että EU budjetti tukee yhteisiä prioriteetteja kaikkein tehokkaimmin? Osiossa B) puheenjohtaja kuvaa erilaisten joustoinstrumenttien merkitystä EU:n budjetille. Puheenjohtaja toteaa, että modernin budjetin eräs keskeinen elementti on sen kyky mukautua muuttuviin prioriteetteihin ja reagoida nopeasti ja tehokkaasti muuttuvaan maailmaan. Puheenjohtajan mukaan joustoinstrumentteja tulee käsitellä kokonaisvaltaisesti, suhteessa muihin rahoituskehyksen elementteihin. Yhtä aikaa tulee kuitenkin huolehtia budjetin ennustettavuudesta ja vakaudesta. Puheenjohtaja arvioi, että ehdotus uudeksi rahoituskehykseksi sisältää nykyisellä kehyskaudella sovittuja joustoelementtejä, samalla niitä täydentäen. Lopuksi puheenjohtaja esittää kaksi kysymystä: Mikä on näkemyksenne ehdotetusta rahoituskehyksen joustoelementtikokonaisuuden laajuudesta ja sisällöstä? Mikä olisi mielestänne optimaalinen tasapaino rahoituskehyksen eri joustoelementtien ja rahoituskehyksen kokonaisrakenteen välillä? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

5 5(10) Neuvosto antaa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen asetuksen, jossa vahvistetaan monivuotinen rahoituskehys. Neuvosto tekee ratkaisunsa yksimielisesti saatuaan Euroopan parlamentin jäsentensä enemmistöllä antaman hyväksynnän. Rahoituskehysasetus perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 312 artiklaan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen (Euratom-sopimus) 106a artiklaan. Käsittely Euroopan parlamentissa EP:n yleisesittelijöinä toimivat Jan Olbrycht (EPP, PL) sekä Isabelle Thomas (S&D, FR). EP:n on määrä hyväksyä monivuotisen rahoituskehysehdotuksen osalta mietinnön (Interim Report) marraskuussa Kansallinen valmistelu EU-ministerivaliokunta Eduskuntakäsittely Suuren valiokunnan kirjallinen menettely Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Ehdotuksilla ei ole välitöntä vaikutusta Ahvenanmaan asemaan. Taloudelliset vaikutukset Komission ehdotuksen taloudelliset vaikutukset kuvataan tarkemmin valtioneuvoston U 45/2018 -kirjelmässä. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat Presidency Discussion Paper - Working Session 1: Enhancing policy coherence and flexibility in the Multiannual Financial Framework Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Joanna Tikkanen, EU-erityisasiantuntija, valtioneuvoston kanslia, , joanna.tikkanen@vnk.fi Johanna Kaunisvaara, EU-avustaja, valtioneuvoston kanslia, , johanna.kaunisvaara@vnk.fi EUTORI-tunnus EU/2018/0986, EU/2018/0993

6 6(10) Liitteet Viite

7 7(10) Valtioneuvoston kanslia PERUSMUISTIO VNEUS VNEUS Jokelainen Jaana(VNK) Asia Epävirallinen eurooppaministerikokous ; keskustelu EU:n strategisesta ohjelmasta Kokous Epävirallinen eurooppaministerikokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Epävirallisessa eurooppaministerikokouksessa on tarkoitus vaihtaa alustavia näkemyksiä painopisteistä, joiden tulisi viitoittaa unionin toimintaa tulevina vuosina. Romania aikoo järjestää myös sektorineuvostoissa EU:n seuraavan strategisen ohjelman ( ) valmistelua tukevia keskusteluja. Ohjelman valmistelu kuuluu Eurooppa-neuvostolle. EU-johtajien asialistan (lokakuu 2017) mukaan tulevaa strategista ohjelmaa valmistellaan epävirallisessa päämieskokouksessa Sibiussa Puheenjohtaja Tuskilta odotetaan päämiesten näkemystenvaihdon pohjaksi keskusteluasiakirjaa. EU:n tulevan strategisen ohjelman valmistelu jatkuu Euroopan parlamentin vaalien jälkeen, ja siitä sovitaan Eurooppa-neuvostossa Sibiun kokouksesta annettaneen jonkinlainen yleinen poliittinen julkilausuma. Suomi on ensimmäisenä puheenjohtajamaana jalkauttamassa strategisen ohjelman painopisteitä neuvoston työhön. Suomi jatkaa vaikuttamista unionin seuraavaan viisivuotiskauteen. Pääteemoja ovat kasvu erityisesti sisämarkkinat ja kauppapolitiikka ja turvallisuus, etenkin puolustus mukaan lukien hybridiuhkien torjunta. Lisäksi ilmastoasiat ovat olennaisia. Suomi vaikuttaa siihen, että unionin seuraavassa strategisessa ohjelmassa olisi vahva painotus sisämarkkinoiden kehittämiseksi keskeisimpänä kasvua ja kilpailukykyä vahvistavana tekijänä. Päämiehet käyvät maaliskuun 2019 Eurooppa-neuvostossa sisämarkkinoiden tulevaisuutta linjaavan keskustelun. Pääministeri Sipilän aloitteesta seitsemäntoista EU-maan johtajaa lähetti helmikuussa puheenjohtaja Tuskille yhteisen kirjeen, jossa painotetaan sisämarkkinoiden merkitystä kasvulle ja kilpailukyvylle. Kirjeessä kiinnitetään huomiota taloudelliseen, ympäristölliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyvien kysymysten sekä eri politiikka-alojen keskinäisten yhteyksien parempaan huomioimiseen sisämarkkinoiden kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Keskeistä on erityisesti digitaalisen talouden ja palvelutalouden kehittäminen. Kirjeessä korostetaan myös EU:n vahvistamista globaalina toimijana. On tärkeää, että EU on

8 8(10) edelläkävijä esimerkiksi tekoälyn alalla ja samalla asettaa toiminnalle eettiset standardit. EU:n tulisi myös edistää kansainvälisen kaupan sopimuksia ja sääntöjä. Suomi vaikuttaa siihen, että EU jatkaa aktiivista työtä avoimen ja sääntöihin perustuvan kauppajärjestelmän puolustajana ja vahvistajana. Keskeistä on monenvälisen kauppajärjestelmän vahvistaminen, ml. Maailman kauppajärjestön (WTO) uudistaminen, EU:n kahdenvälisen ja alueellisen kauppasopimusneuvotteluagendan edistäminen ja laajentaminen sekä olemassa olevien sopimusten nopea voimaansaattaminen ja tehokas toimeenpano. Unionin ulkoisen turvallisuuden ja puolustusyhteistyön edistämisessä Suomen tavoitteena seuraavalla viisivuotiskaudella on EU:n toiminta- ja ennakointikyvyn vahvistaminen muun muassa jatkamalla strategista keskustelua turvallisuuden ja puolustuksen alalla, kehittämällä siihen liittyviä rakenteita ja rahoitusta ja varmistamalla EU:n puolustusaloitteiden keskinäinen johdonmukaisuus. Keskeistä on myös suorituskykyjen ja puolustusteollisuuden kehittäminen sekä Euroopan suojelun edistäminen sitä tukevilla käytännön aloitteilla (sotilaallinen liikkuvuus, kriisinsietokyky ja kriittisen infrastruktuurin suojeleminen). Lisäksi Suomen tavoitteena on vahvistaa hybridiuhkien torjuntaa EU:ssa, mukaan lukien tietoisuuden, valmiuden ja resilienssin sekä EU:n ja Naton yhteistyön lisääminen. Suomen ennakkovaikuttamista EU:n ilmastopolitiikkaan on käsitelty selvityksessä E 120/2018 vp. EU:n pitkän aikavälin strategia ja siihen liittyvä 2050 nettonollatavoite ovat vuoden 2019 keskeinen ilmastopolitiikan prioriteetti. Suomi katsoo, että EU:n ilmastopolitiikan tulee olla kustannustehokasta ja että päästökauppajärjestelmän tulee jatkossa olla entistä keskeisempi ilmastopolitiikan toimeenpanon väline. Suomi jatkaa vaikuttamista, jotta EU-tason välineitä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen seurantaan ja varmistamiseen edelleen kehitettäisiin. Pääasiallinen sisältö Romania on toimittanut puheenjohtajamaan paperin eurooppaministereiden keskustelun pohjaksi. Kyseessä on epävirallinen kokous, jossa ei tehdä päätöksiä tai linjauksia. Puheenjohtajan keskustelupaperissa viitataan päämiesten Bratislavan julistukseen (syyskuu 2016) ja Rooman julistukseen (maaliskuu 2017), joissa linjattiin unionin tulevaisuuden kannalta keskeisiä asioita. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Tuskin laatiman EU-johtajien asialistan (lokakuu 2017) todetaan vahvistaneen tätä strategista lähestymistapaa. Keskustelupaperissa esitetään eurooppaministereille seuraavia kysymyksiä: - Oliko vuonna 2014 sovitussa EU:n strategisessa ohjelmassa jälkikäteen arvioituna oikeat prioriteetit? Missä laajuudessa tuolloin asetetut tavoitteet on saavutettu? - Mitkä nykyisistä painopisteistä ovat edelleen relevantteja? Tulisiko joitain painopisteitä muokata tai jättää odottamaan sopivampaa hetkeä? - Mihin asioihin EU:n tulevassa strategisessa ohjelmassa tulisi erityisesti keskittyä? EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

9 9(10) SEU 15(1) artiklan mukaan Eurooppa-neuvosto antaa unionille sen kehittämiseksi tarvittavat virikkeet ja määrittelee sen yleiset poliittiset suuntaviivat ja painopisteet. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely EU-ministerivaliokunta Suuren valiokunnan kirjallinen menettely Suomen EU-puheenjohtajakauden keskeisiä asiakysymyksiä on esitelty selvityksessä E 107/2018 vp. Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Presidency Discussion Paper - Working Session 2: Towards a new EU Strategic Agenda Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Jaana Jokelainen (VNEUS), etunimi.sukunimi@vnk.fi, Heli Siivola (VNEUS) Leila Vilhunen (VNEUS) Marko Mäntylä (VNEUS) Salla Sammalkivi (VNEUS) Jussi Soramäki (VNEUS) Liitteet Viite

10 10(10) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi EU:n tulevaisuus, Eurooppa-neuvosto, rahoituskehykset, YAN Yleisten asioiden neuvosto, Romania UM, VM, VNK ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, SM, SP, STM, TEM, TPK, TULLI, VTV, YM