Jätekartoitus Lohjan kouluissa tilanne keväällä 2004 (versio )

Transkriptio

1 1 Jätekartoitus Lohjan kouluissa tilanne keväällä 2004 (versio ) Laatinut - Harri Mulari, Turun Ammattikorkeakoulu / Kestävän kehityksen ko.

2 2 Sisällys: 1 Kartoitukset tarkoitus...s.3 2 Kartoituksen suoritus...s.3 3 Tulokset 3.1. Tulosten tarkastelu ja luotettavuus...s Eri jätelajikkeiden keräys...s Jäteohjeet, koulutus sekä jätteiden...s.10 vähentäminen sekä hyödyntäminen 3.4. Osalliset / vastuulliset henkilöt...s Toiveet, suunnitelmat ja puutteet...s Jatkoselvitystarve...(s.12) 4 Yhteenveto...s Taulukoita / lisätietoja Taulukko 1. Koontitaulukko kerättävistä jätelajikkeista Taulukko 2. Koulujen suunnitelmat, toiveet ja puutteet sekä muut huomiot Taulukko 3. Ympäristövastaavien / yhteyshenkilöiden yhteystiedot Taulukko 4. Lohjan kaupungin keräilykynnykset s.14 s.15 (-) s.16 Liitteet: Liite 1. Kartoituslomake s.17

3 3 1. Kartoituksen tarkoitus Kartoituksen tarkoituksena oli ottaa selvää Lohjan koulujen jätehuolto- ja kierrätysasioiden nykytilasta tulevia lajitteluohjeita silmälläpitäen. Koulujen erilaisten käytäntöjen uskottiin antavan neuvoa miten asiat voisi hoitaa muissakin kouluissa. Lisäksi kartoitus toimii pohjamateriaalina kun arvioidaan miten jäteohjeet vaikuttavat syntyviin jätelajikkeisiin. Myös koulujen toiveita ja huomioita kirjattiin ylös, jotta tulevat ohjeet osaisivat ottaa ne huomioon. 2. Kartoituksen suoritus Viikoilla suoritettiin vierailu Lohjan kaupungin kouluissa (30 kpl, joista kolmessa kiinteistössä toimi 2 koulua). Kysymyksiin vastasi yleensä rehtori ja/tai koulun ympäristövastaava. Useassa tapauksessa myös koulun vahtimestari oli mukana. Lisäksi haastateltiin useampia keittäjiä ja siistijöitä heidän osuudestaan kierrätysasioissa. Oppilaita ei haastateltu. Riippuen koulun koosta vierailut kestivät 20 minuuttia 2 tuntia keskiarvon ollessa n. 45 minuuttia. Kartoitusta varten suunniteltiin lomake (liitteet 1 ja 2). Haastattelu useimmiten aloitettiin käymällä läpi syksyn 2003 koulujen ympäristönkyselyn tulokset jätehuollon osalta, mikä toimikin hyvänä keskustelunavauksena. Sitten keskusteltiin kyselylomaketta hyödyntäen tehdyistä ja suunnitelluista teoista kierrätyksen saralla sekä koulun omista käytännöistä. Lopuksi kierrettiin mahdolliset jätteensyntypaikat ja jätepisteet. 3. Tulokset 3.1. Tulosten tarkastelu ja luotettavuus Mahdolliset pienet epätarkkuudet johtuvat joko siitä, ettei haastateltava ollut asiasta aivan varma tai sitten haastattelijan ylöskirjaamat tiedot olivat heikosti jälkeenpäin tulkittavissa. Epäselvissä tapauksissa tieto on kirjattu ei saatavilla olevaksi. Tulkinnanvaraisuutta voi ilmetä myös siitä syystä, että mikä on organisoitua kierrätystä ja mikä ei vaihteli haastateltavien vastauksissa. Etenkin jos jätelajiketta syntyi erittäin vähän ja satunnaisesti,

4 4 niin käytäntönä usein oli, että joku opettaja itse nappaa mukaansa jätteet ja toimittaa eteenpäin ilman että muut edes tietäisivät kyseistä jätettä syntyneen. Myös sillä mikä vastaajan rooli koulussa oli saattoi vaikuttaa vastauksiin. Kärjistäen ympäristövastaavat olivat kriittisempiä kuin rehtorit ja siivous- / keittiöhenkilökunnalla oli ehkä kaikkein käytännönläheisin kosketus asioihin. Yksityiskohtaiset tiedot jokaisesta koulusta löytyvät liitteeksi laitetuista puhtaaksi kirjoitetuista kartoituslomakkeista. Epäselvissä tapauksissa tieto on merkitty kysymysmerkillä (?) Eri jätelajikkeiden keräys a) sekajäte Sekajätettä kerätään luonnollisesti kaikkialla. Tietoja astioiden koosta, määrästä, harvennetusta tyhjennyksestä jne. löytyy kartoituslomakkeista. Selvittämättä jäi nykyisten sekajäteastioiden käyttökapasiteetti. Jätemäärän kehityksen tarkkailemiseksi olisikin hyvä velvoittaa koulut seuraamaan tilannetta. b) biojäte Biojätettä kerättiin 20 koulussa. 10 koulua ei kerännyt. Suurimmaksi osaksi biojätettä kerättiin ruskein 60 kg:aa vetävin astioin. Kompostointia harrastettiin parissa kohteessa, mutta kompostorien toiminnassa oli yleensä puutteita. Lisäksi koulujen kiinni olemisen kesällä kerrotiin aiheuttavan omat haasteensa kompostoinnille. Tästä syystä esim. Asemanpellon koulussa on luovuttu biojätteen keräyksestä. Matokompostoreita käytettiin joissain kohteissa opetustarkoituksiin. Lisäksi jonkin verran tähteitä päätyy kotieläimien ruoaksi joskus terveysvalvonnan luvalla, toisinaan ei. Valtaosassa Lohjan kouluja toimii jakelukeittiö, jolloin ruoan valmistuksessa syntyviä biojätteitä ei juuri kerry. Pienemmissä yksiköissä syntyy tämän lisäksi hyvin vähän ruoan tähteitä, joten mielekkään biojätteiden keräyksen järjestäminen on hankalaa. On muistettava, ettei tähteitä saisi hygieniasyistä kuljettaa samassa autossa, jossa tuodaan ruoka kouluun.

5 5 Valmistuskeittiöissä biojäteasiat olivat pääsääntöisesti kunnossa. Yksityiskohtana voisi mainita, että opettajainhuoneen käytetyt suodatinpussit päätyivät yleensä sekajätteeseen vaikka biojätteet muuten lajiteltaisiin. Ainakin Muijalan ja Rauhalan koulut olivat toimineet biojäteastiaa mutta sitä ei oltu heille toimitettu. Alustavien kartoitustuloksien jälkeen päätettiin vielä kysyä biöjätteitä lajittelemattomilta ruokaloilta mitä tarkkaan ottaen tarkoittaa pieni määrä biojätettä. Biojäte on painavaa ja kaupungin jäte- ja ymparistönsuojelumääräyksiin perustuva keräilykynnys 20 kg/vk ylittyy yllättävän helposti. Esimerkiksi Asemanpellon, Muijalan ja Nummentaustan kouluissa keräilykynnys keittiöhenkilökunnan arvioiden mukaan ylittyy ja tilanne on todennäköisesti sama muissakin laitoksissa paria pienintä koulua lukuun ottamatta. Lisäksi on huomioitava v voimaan tuleva EU:n kaatopaikkadirektiivi joka kieltää biohajoavan jätteen kuljetuksen kaatopaikoille sekajätteenä. Rosk'n'rollin antamien tietojen mukaan oikeastaan kaikilla biojätettä keräävillä kouluilla on ollut enemmän tai vähemmän ongelmia biojäteastioiden ylitäytöstä, joka siis tarkoittaa enemmän kuin 60 kg painavia astioita (kts taulukko alla). Tämä on kustannuskysymys, sillä urakoitsija veloittaa näistä ylimääräisen tyhjennyshinnan. Taulukosta puuttuu itse kompostoivat tai muuten biojäteasiansa hoitavat koulut. Lohjan koulujen yli 60 kg painavat astiat ajalla (lähde Rosk n Roll: astioiden määrään syytä suhtautua varauksella, esim. kartoituksessa Perttilässä oli 3 astiaa, taulukossa vain 1. Koulun nimi Osoite astioita kohteessa tyhj. rytmi yli 60 kg painavia astioita Anttila Kirkkokatu 6 12x/vko 18 Harju Toivonkatu 2 21x/vko 21 Jalava / Routio Havumetsäntie 4 11x/vko 2 Järnefelt Helsingiuksentie 56 21x/vko 31 Källhagen / Virkby Gymnasium Lukkarinkuja 2 21x/vko 29 Mäntynummi / Linder Mäntynummenkuja 5 21x/vko 26 Lohjan lukio Pohjolanmäki 11x/vko 19 Metsola Eloniemenkatu 1 21x/vko 8 Ojamo Kartanokuja 4 21x/vko 18

6 6 Perttilä Hakulintie 30 11x/vko 13 Ristin koulu Tynninharjuntie 1 21x/vko 12 Tytyri Kirkkokatu 8 11x/vko 11 c) paperi Paperinkeräystä harjoitettiin kaikissa kouluissa. 26 koulua keräsi kaiken paperin samaan astiaan ja 4 koulua (Anttila, Tytyri, Virkkalan ruotinkielinen yläaste ja lukio) keräsi erikseen vaalean ja kirjavan paperin. Muutama koulu harkitsi erilliskeräyksen aloittamista. Esimerkiksi Rauhalan koulussa oppilaat harjoittelivat valkoisen ja kirjavan paperin erikseen lajittelua, mutta kiinteistön jätepisteessä paperit päätyivät samaan astiaan. Yleisenä käsityksenä oli, että vaikka paperilajikkeet lajiteltaisiin, niin ne päätyvät samaan astiaan keräysautossa. Motivaation kannalta tilanne ei ole siis paras mahdollinen. Oikea tilanne on se, että paperia keräävä Ohvo erottaa keräyksessään paperin, pahvin ja kartongin. Ohjeistuksessa ja kontrollissa oli koulukohtaisia eroja. Tosin selkokielisetkään ohjeet keräysastioiden kyljessä / välittömässä läheisyydessä ei estänyt lajikkeiden joutumista vääriin astioihin. Esimerkiksi pahveja ja värillisiä askartelukartonkeja löytyi paperinkeräysastioista. Paperi oli yleisin vastaus kun kysyttiin miten koulut pyrkivät vähentämään jätteitä. Kaksipuoliset tulosteet ja muisti-/pistarilappujen tekeminen käytetystä paperista oli ainakin vastausten perusteella koulujen arkipäivää. Tietoturvamateriaali herätti jonkun verran kysymyksiä. Jos silppu on liian hienoa, niin se epäiltiin tukkivan paperinkeräyksessä laitteistot. Peltomaan kerätessä se toimittaa tämän materiaalin edelleen Saferec Oy nimiseen yritykseen, jossa Noudettu materiaali, oli se sitten paperia tai tietokoneita, päätyy uusioraaka-aineeksi tai energiantuotantoon. d) pahvi Pahvia kerättiin 19 kohteessa, 10 koulua ei kerännyt ja yhdestä kohteesta varma tieto jäi saamatta. Pahvijäte koostui käytännössä keittiön ja kirjojen pakkauslaatikoista. Pahvia kerättiin

7 7 pääsääntöisesti rullakoihin eli ns. Pahvi-Paavoihin. Yleisesti oli tiedossa ettei pahvit kuulu paperinkeräykseen, mutta silti pahveja löytyi paperinkeräysastioista. Jätehuoltomääräyksissä löytyvä pahvin keräilykynnyksen ylittyminen (> 40 kg / vk) niiltä kouluilta jotka eivät sitä kerää jäi selvittämättä. Samoin jäi tiedottomatta EU:n kaatopaikkadirektiivistä (2006), jossa kielletään biohajoavan materiaalin (kuten pahvin) vieminen kaatopaikalle. Ohjeistuksessa on syytä ottaa asia huomioon. e) nestekartonki Nestekartonkia kerättiin seitsemässä koulussa ja niistäkin neljässä vain kotitalouden opetuksessa. Lopuista kouluista (23 kpl) muutama hyödynsi satunnaisesti maito- ja mehupurkkeja askartelussa mutta yleensä maitopurkin sijoituspaikka oli roskis. Toisaalta tavallista maitoa harvemmin anniskeltiin tölkeistä ja päivittäin syntyvä tölkkimäärä koostui parista erikoismaidosta ja piimästä. Kahdesta kohteesta varma tieto jäi saamatta. Useimmiten tölkkien pesu on oppilaiden vastuulla. Esimerkiksi Asemanpellon koulussa on joka vuonna 2.luokkalaisten vastuulla tölkkien pesu, kuivaus, litistys ja pakkaus. f) lasi Lasia keräsi puolet kouluista, joista muutamassa vain kotitalouden opetuksessa. Lasipurkkeja ja purnukoita syntyy yleisesti hyvin vähän. Keittiöiden ja kotitalouden lisäksi lasijätettä syntyy jonkin verran yläasteiden kemiassa ja teknisessä työssä. Lasinkeruu oli tavallisempaa jos hyötyjätepiste sijaitsi lähettyvillä. Keräilykynnys lasille on 40 kg / kk. g) metalli Jonkinasteista metallinkeräystä harjoitti 14 koulua. Muualla näin ei toimittu. Metallinkeräykseen pätee samat sanat kuin lasiinkin eli yleisesti sitä syntyy vähän ja syntypaikat ovat samoja.

8 8 h) muovi Muovia ei kerätty systemaattisesti missään mitä nyt yksittäisiä margariinipaketteja saatettiin kerätä pakastusrasioiksi, askarteluun jne. i) ongelmajätteet Kaikissa kouluissa kerättiin ongelmajätteitä. Ongelmajätteistä suurin osa oli kiinteistönhuollossa syntyvää kuten loisteputkia. Nämä toimitettiin kaupungin varikolle kiinteistönhoitajan tai vahtimestarin toimesta. On niitä kuitenkin joskus roskiinkin päätynyt. Varsinaisessa opetustoiminnassa ongelmajätteitä syntyi pääsääntöisesti hyvin vähän eli lähinnä yksittäisiä paristoja, maalipurkkeja jne. Teknisen työn hankinnoissa on nykyisin etusijalla vesiliukoiset maalit / ohenteet, joten sitäkin kautta ongelmajätteitä syntyy vähemmän. Hankinnat on myös tapana puristaa viimeiseen tippaan. Fysiikan ja kemian opetuksessa syntyy myös pieniä määriä ongelmajätteitä. RR2-asemia hyödynnettiin ongelmajätteiden keräyksessä, eli käytännössä opettajat veivät silloin tällöin mukanaan nurkkiin kertyneet jätteet. Muutamassa koulussa oppilaat toivat / saivat tuoda kotoaankin paristoja yms. Tämän tarkoituksena oli lähinnä kasvatuksellinen puoli j) puru Noin kolmannes kouluista keräsi purua talteen. Yleensä tämä tapahtui puruimurin avulla. Toinen kolmannes puolestaan ei kerännyt purua. Lukioissa ja parissa alakoulussa purua ei synny ollenkaan. Lopuista kohteesta ei tietoa oltu kirjattu ylös. Lisäksi on syytä huomioida että pari koulua kävi suorittamassa teknisen työn opintonsa toisessa koulukiinteistössä. Purua hyödynnetään ainakin energiajätteenä (esim. Ojamo), kompostoinnissa sekä eläinten pidossa kuten hevostallit ja kaninhäkit. Toisaalla epäiltiin että puru on turhan hienojakoista hyödynnettäväksi.

9 9 Niistä kouluista joista Peltomaa kerää purua toimitaan heidän mukaansa seuraavasti: Muutamissa kaupungin kouluissa lajitellaan puru energiajäteastiaan.tyhjennämme astiat ja toimitamme jätteen Ekopark Oy:lle Espooseen. Ekoparkilla poistetaan epäpuhtaudet minkä jälkeen jäte murskataan ja siitä tehdään uusiopolttoainetta lämpövoimaloille. Purua myöskin koske EU:n kaatopaikkadirektiivi biohajoavasta materiaalista (2006) joka ei tullut esille kartoituksen yhteydessä. k) SER SER-jätteitä ei tilastoitu erikseen, mutta käytännössä kaikissa kouluissa näitä jonkun verran syntyy kun laitekantaa uusitaan. Toisissa kouluissa oli enemmänkin varastoituna vanhoja ATK-laitteita jne. Kun taas toiset puolestaan toimittivat ne eteenpäin vikkelämmin. Romulavallekin tavaraa oli päätynyt. Rosk'n'rollin kiertäviä autoja kerrottiin hyödynnetyn. Joskus tavaran toimitti eteenpäin vahtimestari, toisinaan opettajat itse. l keräyskartonki Keräyskartonki ei ollut mukana kartoituksessa. m) Muut järjestelyt ja huomiot Pihasiivouksen yhteydessä syntyneitä puutarhajätteitä hyödynnettiin (kompostointi) jonkin verran tietyissä kouluissa. Järnefeltin koulun teknisissä töissä lajittelu tapahtui periaatteella palava / ei palava. Lisäksi usemmassakin koulussa harmiteltiin jätepisteisiin kohdistuvaa ilkivaltaa etenkin viikonloppuisin.

10 Jäteohjeet, koulutus sekä jätteiden vähentäminen sekä hyödyntäminen a) Ohjeistus Muutamalla koululla oli joko enemmän (Anttila) tai vähemmän (Muijala, Perttilä, Tytyri, Virkkalan ruotsinkielinen yläaste ja lukio) kattavat itse laaditut kirjalliset ohjeet. Viimeksi mainittujen ohjeet koskivat lähinnä paperinkeräystä. Muiden laatimia ohjeita hyödynsivät Ojamo (Sirkka Sutinen), Ristin koulu, Nummenkylä (R'n'R), Routio (Ohvo), Harjun koulu, lukio (Paperinkeräys Oy). Pääsääntöisesti tiedotus kuitenkin hoidetaan suusanallisesti. Myös astioiden merkintä vaihteli koulujen keskuudessa. Parissa (kotitalous-)luokassa oli esimerkilliset merkinnät mutta yleisesti astian kyljessä tai läheisyydessä luki vain kerättävän lajikkeen nimi. Koodaustakin käytettiin. Käytetyissä ulkoisissa jätepisteissä kuten RR2 pisteet on luonnollisesti hyvät ohjeet. Yleistyksenä voisi todeta, että ohjeistuksessa ja etenkin merkinnöissä on runsaasti kehittämisen varaa. b) Koulutus Koulukohtaiset erot olivat tässäkin suuria. Haasteteltujen mukaan jonkin verran jäteasiaa jo ihan opetussuunnitelmakin (ympäristökasvatus) puitteissa mutta vapaaehtoisissa toimissa oli suuria eroja. Yläasteen kotitalouden opetus osoittautui erinomaiseksi foorumiksi kierrätysasioissa. Muutama koulussa haluttiin selkeästi profiloitua ympäristöasioissa, mistä kertoi esimerkiksi Vihreä lippu ohjelman toteuttaminen (Routio/Jalava) tai sen käyttöönottamisen suunnittelu (Perttilä). Lisäksi oli järjestetty erilaisia tempauksia kuten lajitteluleikkejä ja kisoja (mm. Moision ja Rauhalan koulu) ja Rosk n rollista ja ympäristönsuojelutoimistosta oli käynyt henkilö kertomassa jäteasioista. Myös vierailuja Munkkaan jätekeskukseen oli suoritettu. Matokompostoreita hyödynnettiin opetustarkoituksessa. Aamunavauksissa asiaa oli käsitelty. Tavallisempaa oli, että lukukauden alussa käytiin oppilaiden ja mahdollisen uuden henkilökunnan kanssa yhteiset pelisäännöt ja siinäpä se. Petraamista ilmeisesti olisi, koska edes kaikki rehtorit eivät olleet aivan varmoja miten lajitteluasioita koulussa hoidetaan. Siistijöiden ja keittiöhenkilökunnankin tietämys vaihteli suuresti.

11 11 c) Suunnitelmat ja teot jätteiden vähentämiseksi /hyödyntämiseksi/lajitteluksi. Konkreettisemmasta päästä on monenlainen säästäminen, mitä kouluissa jo resurssien takia harrastetaan. Varsinkin pienille koululaisille lisäksi painotetaan, että otetaan käsipapereita, ruokaa jne. vain sen verran kuin tarvitsee. Esimerkiksi käsipapereiden käyttöä oikein kontrolloitiinkin ja leikattiinpa niitä jossain jopa puoliksi kulutuksen karsimiseksi. Kuten jo todettua, niin paperin säästö on se kaikkein yleisin tapa välttää jätettä. Teknisissä töissä materiaalit käytetään viimeiseen kalikkaan ja pisaraan asti. Jätteitä hyödynnettiin askartelussa moninaisin tavoin. Joissain kouluissa on järjestetty myös kierrätyspäiviä periaatteella tuo tavara vie tavara. Vihreä lippu-ohjelman omaksuminen kanssa vaikuttaa lajittelun tehokkuuteen ja syntyvän jätteen määrään. Samoin on silloin kun on nähty vaivaa ja laadittu omat jäteohjeet ja joita vielä noudatetaan. Ympäristövastaavan nimeäminen on myös yksi askel kohti parempaa kierrätystoimintaa, joskin tähän liittyy omat karikkonsa (kts kpl 3.4.). Lisäksi useammalla koululla oli suunnitelmia aloittaa joidenkin jätelajikkeiden lajittelu (kts taulukko 2). Etenkin vaalean ja kirjavan paperin erilliskeräystä harkittiin, mutta myös muiden jätelajikkeiden kierrätys haluttiin aloittaa. Usein ongelmana vain on käytännön toteutus ja mielekkyys liittyen esim. syntyvän jätteen määrään. Joissain tapauksessa ei pyydettäessä ole annettu sopivaa keräysastiaa Osalliset / Vastuulliset henkilöt a) tiedottaminen Kouluissa on yleisesti nimetty ympäristövastaava (n. 50% kouluista, kts taulu 3) tai ainakin jäteasiat on delegoitu osalle opettajakuntaa kuten biologian tai kotitalouden opettajille. Osassa pienempiä yksiköitä on kuitenkin periaatteena, että kaikki puuhaavat vähän kaikkea.

12 12 Haastattelujen perusteella tavanomainen käytäntö on se, että ympäristövastaava pitää yhteyttä ulkomaailmaan ja tiedottaa asioista opettajainkokouksissa, josta tieto siirtyy oppilaille. Muuta henkilökuntaa informoidaan vaihtelevasti kun verrataan kouluja. Ainakin yksi ympäristövastaava oli luopunut tehtävästään sitten viime kevään (2004) syynään yleinen turhautuminen: Ympäristöasiat eivät ole kovin korkealla prioriteettilistalla ja esimerkiksi aiheeseen saadut sinänsä mainiot oppikirjat lojuvat käyttämättöminä laatikoiden pohjilla. b) Keruuastioiden merkintä, hankinta ja tyhjennys. Käytäntöjä oli useita. Merkinnöistä vastasi kuitenkin yleensä ympäristövastaava, jos merkintöjä nyt ylipäätään oli. Joskus asialla ovat olleet oppilaat opettajan johdolla. Astiat jätteen syntypaikoilla olivat yleensä nurkissa pyörineitä pahvilaatikoita, jotka oli napattu parempaan käyttöön. Ulkokeräysastioita on yleensä tarvittaessa pyytänyt nimetty vastuuhenkilö. Sekajäteastiat kävivät tyhjentämässä koulun jätepisteeseen yleensä siistijät, mutta tämän jälkeen työnjako oli epäselvempi. Joissain kohteissa kierrätysastioiden tyhjentäminen koettiin siistijöitä kuormittavaksi, jolloin he eivät osallistuneet toimintaan ollenkaan. Toisissa paikoissa tyhjentäminen oli oppilaiden vastuulla. Esimerkiksi Harjun yläasteen oppilaat veivät kotitaloustunneilla kertyneet hyötyjätteet itse Sokoksen pihalla sijaitsevaan hyötyjätepisteeseen. Toisinaan tyhjennyksen hoitaa vahtimestari. Opettajat veivät usein mennessään pieniä eriä ongelma - / hyötyjätteitä. Kuten todettua kiinteistönhuollossa syntyvästä ongelmajätteestä on vastannut kiinteistönhoitaja tai vahtimestari. Silloin kun nestekartonkia kerättiin, niin oppilaat olivat yleensä ne jotka huolehtivat pesusta, litistyksestä ja pakkauksesta. Lohjansaaren koulussa oppilailla oli kesällä vuoronsa, jotta kompostori toimisi kunnolla Koulujen toiveet, suunnitelmat ja puutteet Katso taulukko Jatkoselvitystarve

13 13 4 Yhteenveto Keväällä 2004 (viikot 20-22) suoritettiin vierailu kaikissa Lohjan kouluissa tulevia lajitteluohjeita silmälläpitäen. Kartoitus hoidettiin valmiiksi suunniteltua lomaketta hyödyntäen. Erityisesti huomioitavia asioita oli nykyisen jätehuollon tila suhteessa kaupungin jätehuoltomääräyksiin ja vuonna 2006 voimaan astuvaan EU:n kaatopaikkadirektiiviin. Tässä ei kaikessa suhteessa täysin onnistuttu vaikka kartoitus muuten sujui jouhevasti yhteistyöhaluisissa merkeissä. Yleisimmät jätelajikkeet kerättiin pääsääntöisesti asiallisesti. Eniten parannettavaa on biojätepuolella. Pienempiä määriä kerättävissä lajikkeissa katsottiin kyseessä olevan lähinna opetusasia. Koulukohtaisia eroja löytyi niin tavoitteissa kuin käytännöissä. Yleisesti merkinnät olisivat saaneet olla parempia. Lisäksi voi olla hankalaa löytää tarvittavaa motivaatiota tiukkojen aikataulujen ja misinformaation puristuksessa.

14 14 Taulukko 2. Koulujen suunnitelmat, toiveet ja puutteet sekä muut huomiot Taulukossa on pyritty ottamaan esille joitain selvimmin kartoituksesta esiin nousseita asioita. Asemanpelto: Toivomuslistalla jätekatos, Biojätettä ei kerätä sitä syntyy arviolta yli 20 kg / vk. Anttila: Biojätekuormissa 18 kertaa ylipainoa keväällä Harjun koulu: Biojätekuormissa 21 kertaa ylipainoa keväällä 2004 (?) 2 astiaa ja jakelukeittiö, voiko olla oikein kun vielä sanottiin että biojätettä syntyy vähän? Hiiden koulu: - Järnefeltin koulu: Erityispiirteenä tekstiileihin kerääntyvä metallipöly tukoksia pesukoneisiin. Biojätekuormissa 31 kertaa ylipainoa keväällä 2004 Karstun koulu: Läheinen RR2-piste riittänee tulevaisuudessakin pienelle kiinteistölle. Källhagen / Virkby Gymnasium: Biojätekuormissa 29 kertaa ylipainoa keväällä 2004 Lehmijärven koulu: Koulu evakossa homeongelmien takia.

15 15 Lohjansaaren koulu: vaatteiden yms. kierrätystä syksylle 2004, myös kasvatuspuoli eli miksi tehdään. Lohjan Yhteislyseon lukio (ent. Lohjan lukio): Biojätekuormissa 19 kertaa ylipainoa keväällä 2004 Maksjoen koulu: - Biojätettä ei ainakaan vielä kerätä - työnjakokysymys Metsolan ala-aste: Biojätekuormissa 8 kertaa ylipainoa keväällä 2004 Moision koulu: - Muijalan koulu: Ympäristökasvatuksen rooli kasvamassa syksyllä 2004, Biojäteastiaa ei ole toimitettu pyynnöistä huolimatta olisi syytä kerätä sillä keräilykynnys yli 20 kg / vk ylittynee. Mäntynummi / Linder: Biojätekuormissa 26 kertaa ylipainoa keväällä 2004 kolme astiaa ilmeisesti nykyisin eli toisin kuin Rosk n Rollin tiedot Neitsytlinnan koulu: Aikaisemmin kompostoitu kompostori ei toiminut ja aikaa niukasti. Nummenkylän koulu: Biojätteet hakee yksityishenkilö, jätevesiongelmat Nummentaustan koulu: Harkittava biojätteen keräyksen aloittamista sillä keräilykynnys yli 20 kg / vk ylittynee. Ojamon koulu: Biojätekuormissa 18 kertaa ylipainoa keväällä 2004 Perttilän koulu: Vihreä lippu- ohjelma tulossa / tullut, Biojätekuormissa 13 kertaa ylipainoa keväällä Pullin koulu: Kompostorin kanssa ongelmia. Rauhalan koulu: Kompostorit ei käytössä, biojätteen keräyksen aloittaminen vaatisi ilmeisesti aitauksen ilkivallan vuoksi. Ristin koulu: Biojätekuormissa 12 kertaa ylipainoa keväällä 2004 Routio + Jalava: toteuttanut Vihreä lippu ohjelmaa, lukollinen jätepiste toiveena, Jalavan koulun erityisoppilaiden tuomat erityispiirteet myös jätehuollossa. Biojätekuormissa ( vain) 2 kertaa ylipainoa keväällä Solbrinkens skola: - Tytyrin koulu: Biojätekuormissa 11 kertaa ylipainoa keväällä 2004 Virkby Skola: -

16 16 Taulukko 4. Kaupungin keräilykynnykset Biojäte: Yli 20 kg / vk keräilykynnys ylittyy (kiinteistön haltijan tulee järjestää biojätteiden erilliskeräily, mikäli jätettä ei kompostoida 5-6 :ien mukaisella tavalla eikä käytetä asianmukaisesti käsiteltynä eläinrehuna. Yli 60 kg / vk keräysastioita vähintään 2 jos tyhjennys kerran viikossa Yli 120 kg / vk keräysastioita vähintään 3 jos tyhjennys kerran viikossa Muut: Muilla kuin asuinkiinteistöillä, joissa syntyy paperi-, pahvi-, lasi- tai metallijätettä jaekohtaisesti yli 40 kg kuukaudessa, on jätteen haltijan järjestettävä näille oma keräysväline. Myös valkopohjaisen paperin keräys on järjestettävä erikseen, mikäli sitä syntyy yli 40 kg kuukaudessa. Mikäli hyötyjätteiden määrä ei edellytä omaa keräysastiaa tulee kiinteistön lasi- ja paperijätteet toimittaa hyötyjäteasemalle tai muuhun hyötyjätteen keräyspisteeseen. Lähde: Lohjan kaupungin jätehuoltomääräykset

17 17