Kala & Kauppa. Tuoreus on tärkeintä 1/2014. Päivässä perille kalatiskiin. Kalan terveellisyys. Kirjolohikin ui vihreällä

Transkriptio

1 Kala & Kauppa 1/2014 Tärkeää ja ajankohtaista tietoa kalatuotteista, kalan käsittelystä, myynnin kehityksestä ja uusista myyntivinkeistä. Tuoreus on tärkeintä Päivässä perille kalatiskiin Kalan terveellisyys Kirjolohikin ui vihreällä

2 Kuva Katriina Partanen Päivässä perille Ammattimaisessa kalakaupassa kala kulkee moniportaista reittiä kuluttajalle. Tuoreudesta ei silti tarvitse tinkiä. Kala saadaan parhaimmillaan vuorokaudessa kalasatamasta kaupan kalatiskiin, kertoo silakka- ja suomukalakauppaan erikoistuneen Kalarannan Vihanneksen toimitusjohtaja Jussi Mäenalanen. Kalastaja Erkki Sahlstenin kalastusvene on tuttu näky Naantalin vesillä. Sahlsten on yhdessä veljensä Olavin kanssa kalastanut 1970-luvulta lähtien. Keväällä jäiden lähdettyä keskitytään kuhan verkkokalastukseen. Verkoista saadaan myös ahventa ja kuhaa. Erkki Sahlsten suuntaa aamuauringon sarastaessa veneen keulan kohti Särkänsalmen vesiä, missä odottaa satakunta verkkoa. Yhden verkon pituus on 60 metriä, joten päivän urakalle siunaantuu pituutta kuutisen kilometriä. Verkot on saatu koettua kahden hengen miehistöllä iltapäivällä tai alkuillasta. Paljon päivän eteneminen riippuu säästä, ja miten paljon kalaa verkoissa on. Usein urakkaa hidastaa norssien poistaminen verkoista. Hylkeistä on oma riesansa. Ne repivät raatelevat ja syövät kaloja verkosta. Usein koko verkko on revitty riekaleiksi, Sahlsten kertoo. Kalat jäitetään ja verestetään veneessä välittömästi pyynnin jälkeen. Särkänsalmen kalasatamaan on saatu jääasema, mistä otetaan jäätä mukaan veneeseen. Kalat saadaan välittömästi jo veneessä jäitettyä. Kalan tuoreudelle nopea jäittäminen on avainasia, Sahlsten sanoo. Iltapäivällä Sahlstenin vene saapuu takaisin Särkänsalmen kalasatamaan. Saalis lajitellaan, pakataan jäitettynä 10 kilon laatikoihin ja siirretään kylmävarastoon. Seuraavana aamuna Kalarannan Vihanneksen keräilyauto saapuu Kalasatamaan ja ottaa saaliin kyytiin. Ennen puolta päivää keräilyauto on saapunut Uuteenkaupunkiin. Kalat siirtyvät saman tien perattavaksi. Suuri osa myös fileoidaan. Tuorein silakka aina kuluttajalle Samaan aikaan, kun Sahlstenin venekunta puurtaa ulapalla, silakkatroolari Olympus rantautuu laituriin Uudenkaupungin satamassa. Takana on puolentoista päivän troolausreissu Selkämerellä. Sen aikana on tehty kolme troolinvetoa. Troolaus ei ole hätähousujen hommaan, yhteen vetoon kuluu kymmenisen tuntia aikaa. Olympuksen ruumassa on kolme tankkia, joten eri vetojen saaliit eivät sekoitu keskenään. Viimeisin vedon saalis toimitetaan ruokakalaksi. Siten saadaan aina se tuorein silakka kuluttajille. Laiturissa silakat siirtyvät imupumpun avulla putkea pitkin halliin, missä silakat lajitellaan koneellisesti eri kokoluokkiin. Trukki hakee muovitankkeihin lajitellut elintarvikesilakat ja ajaa ne parinsadan metrin päähän Kalarannan Vihanneksen jalostushalliin. Kalarannan Vihanneksella on kolme fileointikonetta, joilla silakkasaalis muuttuu tehokkaasti silakkafileiksi. Jos ruuhkaa ei ole, silakat ovat tunti saapumisen jälkeen fileinä ja jäitettyinä 10 kilon pakkauslaatikoissa odottamassa kuljetusta Lahteen jakeluterminaaliimme, kertoo toimitusjohtaja Jussi Mäenalanen. Nopeus huipussaan Kello lähestyy kahta. Viimeisetkin päivän kalat Uudenkaupungin laitoksella on saatu käsiteltyä ja pakattua. Rekka starttaa kohti Lahtea, minne se saapuu neljä tuntia myöhemmin. Lahteen tuodaan kalat myös Kalarannan Vihanneksen Varkauden jalostuslaitokselta. Päivä Lahdessa vaihtuu illaksi, mutta terminaalissa riittää säpinää, kun kalalaatikoita siirretään jakeluautojen kyytiin kuljetettavaksi asiakkaille. Asiakkaamme ovat lähinnä Etelä-Suomessa noin 100 kilometrin säteellä Lahdesta. Pääosa tilauksista menee vähittäiskauppoihin, joiden kylmävarastoihin kala saadaan vielä samana iltana. Aamulla kauppias voi laittaa tiskiin takuutuoretta kalaa. Myös tukut ja jalostajat saavat kalansa meiltä yhtä nopeasti. Kalarannan Vihanneksessa on vuosia kehitetty kalan jakeluketjua. Nyt voi hyvällä omalla tunnolla sanoa, että tämän nopeampi se ei juuri voi olla. Tai tietysti voi, jos kalastaja kiikuttaa itse kalansa paatista suoraan loppuasiakkaalle. Siihen ei taida nykypäivänä kellään olla oikeasti haluja, Mäenalanen sanoo. 2 3

3 Tuoreus on tärkeintä - entä muu? Kuluttaja miettii kaupan tiskillä, ostaisiko tarveaineet kala-, lihavai kasvisruokaan. Samalla hän arvioi valitsemiaan raaka-aineita. Kalan arviointi ei ole kaikille tuttu tai yksinkertainen asia. Se, että kalan arviointi tehdään kuluttajalle helpoksi ja kiinnostavaksikin, voi auttaa kuluttajaa päätymään entistä useammin valinnassaan kalaan. Aiheeseen perehdyttiin kalan ostamisen, valmistamisen ja syömisen käytäntöjä selvittäneessä nettikyselyssä syyskuussa Kyselyssä kuluttajilta kysyttiin sitä, miten tarpeellista heidän mielestään on itse arvioida toisaalta tuoreen kalan laatua ja toisaalta sellaisenaan tai lämmitettävänä syötäviä kalavalmisteiden laatua. Lisäksi kysyttiin sitä, miten tärkeinä he pitävät tiettyjä tietoja kalaa arvioidessaan. Oma silimä, paras silimä Valtaosa kuluttajista koki, että on tarpeellista arvioida kalaa itse. Tuoreen kalan osalta 92 prosenttia vastaajista totesi, että oma arviointi on vähintään melko tarpeellista. Kalavalmisteiden osalta 84 prosenttia piti omaa arviointia vähintään melko tarpeellisena. Yksi prosentti vastaajista arvioi valmisteiden arvioinnin tekemisen itse täysin tarpeettomaksi. (Kuvio 1). Kyselyä ennen toteutettiin VTT:n Owela nettipaneeli esitutkimuksena pienellä ryhmällä kuluttajia. Nettikeskustelussa moni kertoi arvioivansa raakaa kalaa itse, mutta tavoissa oli eroa. Toisaalta useat myös totesivat luottavansa kauppiaaseen todeten vaikkapa, että kyllä minä olen aina kalamestariin voinut luottaa. Useilla yhdistyi oma arviointi ja keskustelu ammattilaisen kanssa. Valinnan helpottamisen merkityksestä antaa suuntaa se, että joka viides Owelapaneelissa valinnan vaikeutta kommentoinut piti kalan arviointia melko tai erittäin vaikeana. Tuoreus tärkeintä Kysyimme kuluttajilta, miten tärkeitä eri tekijät ovat tuoreen kalan ja kalavalmisteiden arvioinnissa. Kysymys esitettiin vain niille, jotka olivat ostaneet kyseistä tuotetta. (Kuvio 2). Kaikki tarkastellut tekijät olivat merkityksellisiä. Tärkeimmiksi rankatut tekijät liittyivät vahvasti kalan tuoreuteen. Tärkein tekijä oli viimeinen käyttöpäivä, seuraavina tuoreella kalalla pyyntipäivä ja ulkonäkö, ja kalavalmisteilla ulkonäkö. Brändi, valmistaja ja laatusertifikaatti olivat myös merkityksellisiä, mutta jäivät viimeisten joukkoon. Ajatuksia herättävää on, että vastaajista löytyi brändiin ja muihin aineettomiin tekijöihin eri tavoin suhtautuvia kuluttajia. Toisille ne olivat selvästi merkityksellisiä tekijöitä. Juuri nämä tekijät ovat suureksi osaksi aineetonta arvoa synnyttäviä tekijöitä, joilla on mahdollista rakentaa pysyviä asiakassuhteita ja vaikuttaa hintamarginaaliin. Tulos korostaa pakkauksen merkitystä ja tarvetta viestiä kuluttajaa kiinnostavalla tavalla esimerkiksi valmistajayrityksestä ja sen erityisyydestä aina silloin kun se on mahdollista. Myös koko alan kiinnostavuutta kuluttajan silmissä edistää se, että yritykset pääsevät näkyviin omine erityispiirteineen. Kuluttajien välillä eroja Tutkimuksessa tunnistettiin kolme erilaista kuluttajaryhmää sen mukaan, mitä tekijöitä he pitivät tärkeinä: käytännönläheiset, tuoreutta ja alkuperää arvostavat ja monipuolisesti kalaa tarkastelevat. (Kuviot 3-5). Kaikkia yhdisti tuoreuden painottaminen. Suurin osa vastaajista suhtautui kalan ostamiseen käytännönläheisesti kiinnittäen tuoreuden ohella huomiota käytännöllisyyttä heijastaviin tekijöihin: hintaan ja ruodottomuuteen. Nämä kokivat vähiten tärkeäksi arvioida kalaa itse. Käytännönläheisesti suhtautuvat olivat jonkin verran keskimääräistä nuorempia. Toinen ryhmä, alkuperää arvostavat kuluttajat, kiinnittivät tuoreuden lisäksi suhteellisen paljon huomiota alkuperätekijöihin, joita olivat alkuperämaa, tuotantopaikka, onko kala viljelty vai luonnonkala, laatusertifikaatti, valmistaja ja brändi. Tässä ryhmässä yli puolet asui kahden aikuisen talouksissa, ja tuoreen kalan ryhmän jäsenissä oli suhteellisen paljon korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kolmas ryhmä vaikutti kiinnostuneimmalta kalasta ja tarkasteli tuotteita muita monipuolisemmin. Kaikkia tarkastelun kohteita, tuoreus, käytännöllisyys, alkuperä ja brändi, pidettiin tässä ryhmässä tärkeämpinä kuin muissa. Ryhmässä oli naisia enemmän kuin miehiä. Jokainen kolmesta ryhmästä on eri tavoin kiinnostava ja eri tavoin lähestyttävä. Käytännönläheiset ovat hintatietoisin ryhmä. Brändin rakentajan kannalta vastaanottavaisimmat ryhmät olivat monipuolisesti kalaa tarkastelevat sekä tuoreutta ja alkuperää arvostavat kuluttajat. Alkuperää arvostavien ryhmässä erityistä on, että hinnalla on sen jäsenille jonkin verran vähäisempi merkitys kuin muille. Monipuolisesti kalaa arvioivat vaikuttivat vastaanottavaisimmilta eri informaatiolle ja samalla kalasta kiinnostuneimmilta. Kuvioista 3-5 löytyvät kuhunkin ryhmään kuuluneiden kuluttajien määrät. Koska vastaaminen lomakkeeseen oli vapaaehtoista, on todennäköistä, että kalasta kiinnostuneita osui tutkimukseen enemmän kuin koko väestössä on. Toisin sanoen, käytännöllisyyteen suuntautuneiden kuluttajien osuus on todennäköisesti koko väestössä suhteellisesti suurempi kuin tutkimuksen aineistossa. Jokaisen yrityksen markkinointityö kasvattaa kuluttajan kalaan liittämien assosiaatioiden määrää. Markkinoinnin kautta on mahdollista lisätä alkuperää ja brändiä arvostavien kuluttajien määrää ja vahvistaa koettua lisäarvoa. Tutkimuksen aineisto osoitti, että brändin rakentamiseen ja aineettoman arvon luomiseen kala tarjoaa paljon aineksia. Kalaan liittyy harvinaisen paljon tunteita ja lämpimiä muistoja. Niistä ja monesta muusta löytyy aineksia kuluttajasuhteen vahvistamiseen. Eiren Tuusjärvi, erikoistutkija, VTT, Human driven design and system dynamics eiren.tuusjarvi@ vtt.fi Terhi Säippä, myyntipäällikkö, Hätälä Oy terhi.saippa@ hatala.fi Artikkeli perustuu Nordic Innovationin rahoittaman Enrich convenience seafood products hankkeen yhteydessä tehtyyn tutkimukseen. Hankkeen suomalaisena yhteistyökumppanina toimi Hätälä Oy. Nettikyselyn sai yhteensä kuluttajaa, joista 641 (21.5 %) osallistui vastaamalla. Kuvio 1: Arvioinnin tärkeys Kuvio 2: Yksittäisten tekijöiden saamat keskiarvot 1=täysin merkityksetön, 5=erittäin tärkeä Kuvio 3: Tuoreutta, alkuperää ja brändiä arvostavien keskiarvot Kuvio 4: Tuoreutta ja käytännöllisyyttä painottavien keskiarvot Kuvio 5: Monipuolisesti perehtyvien keskiarvot 4 5

4 Ravintoainetasolla uudistetut suositukset eivät tuo paljon uutta pohjoismaisiin suosituksiin verrattuna. Suolan saantisuositus on pohjoismaista suositusta alempi eli 5 grammaa vuorokaudessa, kun se muissa pohjoismaissa on 6 grammaa. D-vitamiinin saantisuositusta on hieman nostettu yli 2-vuotiailla ja aikuisilla sekä iäkkäillä henkilöillä. Seleenin päivittäistä saantisuositusta on hieman korotettu. Kalaa suositellaan syötäväksi 2-3 kertaa viikossa eri kalalajeja vaihdellen. Kala on lihan ja kanamunan ohella myös hyvä proteiinin lähde. Kala on myös tärkeä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Rasvan osuuden vaihteluvälin ylärajaa päivittäisestä energiansaannista on nostettu ja hiilihydraattien päivittäisen saantisuosituksen vaihteluvälin alarajaa on puolestaan hieman laskettu. Rasvan ja hiilihydraattien laatuun ravitsemussuosituksissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Tyydyttymättömien rasvojen riittävää osuutta korostetaan entisestään. Hiilihydraatit tulisi ruokavaliossa saada pääosin kuitupitoisista ruokaaineista. maitovalmisteet. Nyt julkaistavien suositusten toteutumisen suurimpia haasteita ovat rasvan laadun paraneminen erityisesti tyydyttyneiden kovien rasvojen korvaaminen kasviöljyillä, kuidun saannin lisääminen ja suolan saannin vähentäminen sekä energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen, toteaa valtion ravitsemusneuvottelukunnan puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Husu-Kallio haluaa kannustaa kansalaisia lisäämään erityisesti kalan syöntiä. Kaikki tutkimukset puoltavat kalansyönnin terveellisyyttä. Kala on erinomainen valkuaisen lähde ruokavaliossa. Eikä kyse ole vain terveellisyydestä, kalasta saa myös todella herkullista ruokaa, Husu-Kallio muistuttaa. Kala on hyvä proteiinin lähde. Kala on myös tärkeä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähde. Hyvä rasvoja ruokavalioon Kalansyönti kannattaa Ruokapohjaisissa suosituksissa korostuvat terveyttä edistävän ruokavalion ainekset eli kasvikset, marjat, hedelmät, palkokasvit ja täysjyvävilja sekä lisäksi kala, kasviöljyt ja kasviöljypohjaiset levitteet, pähkinät, siemenet ja rasvattomat ja vähärasvaiset Valtion ravitsemusneuvottelukunnan uudet koko väestölle tarkoitetut ravitsemussuositukset korostavat terveyttä edistävän ruokavalion kokonaisuutta, jossa kalalla on oma tärkeä paikkansa. Mitä lautaselle pitäisi laittaa, jotta voisi syödä hyvin ja terveellisesti? Yksinkertaiseen kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta, mutta Valtion ravitsemusneuvottelukunta on tehnyt vuosia työtä löytääkseen kaikkia kansalaisia koskettavaan kysymykseen mahdollisimman simppelin vastauksen. Ei muuta kuin katse hyvää ruokavaliota kuvaavaan kuvaan ruokakolmioon tai ihanneannosta kuvaavaan lautasmallin kuvaan. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukset on tarkoitettu ohjaamaan terveydenhuollon, ruokapalveluiden, ja elintarviketeollisuuden ammattilaisten sekä eri viranomaisten ja kansanterveysjärjestöjen toimintaa kansanterveyden edistämisessä. Suosituksissa annetaan myös ruokien valintaan liittyviä ohjeita, jotka on laadittu sopimaan suomalaisiin ruokatottumuksiin ja ruokakulttuuriin. Valintojen tueksi on tuotettu hyvää ruokavaliota selkeästi kuvaava ruokakolmio ja lautasmalli. Kalaa kannattaa syödä monipuolisesti Kala voi vähentää diabeteksen riskiä Uudet tutkimukset vahvistavat kalan mainetta terveellisenä ruokana. Arvostetussa kansainvälisessä Diabetes Care -tiedelehdessä julkaistun Itä- Suomen yliopisto tutkijan Jyrki Virtasen tutkimuksen mukaan suuri pitkäketjuisten omega-3-rasvahappojen pitoisuus elimistössä voi vähentää riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen. Kyseisiä rasvahappoja saadaan kalasta ja kalaöljyistä. Tyypin 2 diabetes yleistyy ympäri maailmaa, myös Suomessa. Ylipaino on merkittävin riskitekijä, joten ruokavaliolla ja muilla elämäntapatekijöillä on merkittävä vaikutus tyypin 2 diabeteksen kehittymiseen. Aiempien tutkimusten perusteella muun muassa laihduttaminen, liikunta ja runsas seerumin linolihappopitoisuus ovat olleet yhteydessä pienempään diabeteksen riskiin. Sen sijaan tutkimustulokset kalan syönnin diabetesriskiin ovat olleet hyvin ristiriitaisia. Virtasen tutkimus tuo uutta tietoa kalan syönnin vaikutuksista tyypin 2 diabeteksen riskiin. Ruokavalion onkin hyvä sisältää vähintään kaksi kala-ateriaa viikossa, mieluiten rasvaisena kalana. Runsaasti pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja sisältäviä kalalajeja ovat muun muassa lohi, kirjolohi, muikku, lahna, silli, anjovis, sardiini ja makrilli, kun taas esimerkiksi seitissä tai turskassa näitä rasvahappoja on hyvin vähän. >> 6 7

5 Kalojen puolesta Suomalainen kalatalous toimii kokonaisuudessaan modernisti ja tehokkaasti, arvioi MMM:n elinkeinokalatalousyksikköä vetävä Risto Lampinen. Risto Lampinen ratkoo maa- ja metsätalousministeriön elinkeinokalatalousyksikössä kala-alan pullonkauloja rysän perältä kalatiskille asti. Lampinen haluaa pitää huolta siitä, että kaikki pärjäävät kalan arvoketjussa. Risto Lampisen virkamiesharteille on Suomessa kasattu aikamoinen lasti. Kalatalousneuvos Lampinen vastaa maa- ja metsätalousministeriössä elinkeinokalataloyksiköstä. Suomeksi sanottuna, Lampisen yksikkö hoitaa niin kalastajien hyljehuolia kuin kalakauppiaan ihmetystä kalojen kauppanimistä ja kaikkea siltä väliltä. Maa- ja metsätalousministeriön organisaatiota myllättiin viime vuonna perusteellisesti, kun osastojen lukumäärää vähennettiin viidestä kolmeen. Nykyään kala-asiat kuuluvat metsä-, riista- ja vesiasioiden tavoin luonnonvaraosastolle, jota johtaa Lampisen esimies osastopäällikkö Juha Ojala. Uudistus on ollut mielestäni onnistunut. Esimerkiksi kala- ja vesiasiat liittyvät toisiinsa hyvin monella tavalla. Pystymme nyt panostamaan laaja-alaiseen ongelmien ratkomiseen yhden osaston sisällä, sanoo Lampinen. Kaikkien alalla pärjättävä Lampinen palasi viime syksynä Brysselistä Suomen pysyvästä edustustosta neljän vuoden komennuksen jälkeen nykyisiin tehtäviinsä. Brysselissä asioita oli katsottava eurooppalaisesta näkökulmasta. Samalla huomasi, kuinka erityislaatuista suomalainen kalatalous on. Meillä on vahvaa sisävesikalastusta ja talvikalastusta erityisolosuhteissa. Kalakantamme ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa ja rannikkokalastuksemme on pienimuotoista. Erityispiirteiden selvittäminen muille EU-maille on haastavaa ja vaatii hyviä neuvottelutaitoja, sillä EU:n kalastuspolitiikkaa tehdään usein suurten valtamerikalastusta harjoittavien maiden tarpeisiin, Lampinen sanoo. Suomalaisen kaupan kalatiski näyttäytyi Lampiselle Brysselien vuosien jälkeen uusin silmin. Meiltä puuttuu valtamerikalojen valtava valikoima, mutta meillä omat erinomaiset ja erityiset kalamme ja kalatuotteemme. Suomalainen kalatalous toimii kokonaisuudessaan modernisti ja tehokkaasti. Kalakauppa ja -jalostus on käyttänyt hyvin tuonnin tarjoamat mahdollisuudet. Alalle on tullut paljon uutta toimintaa, yrittäjiä ja työpaikkoja. Vaikka kotimaista kalaa tarvitaan kipeästi lisää markkinoille, en näe tuontia uhkana vaan enemmänkin mahdollisuutena. Ministeriön tehtävänä on pitää huolta, että kaikki pärjäävät kalan arvoketjussa kalastajasta kauppiaaseen, arvioi Lampinen. Kannattavuus kohentunut Lampisen arvion mukaan elinkeinokalatalous on kokonaisuudessaan menossa hyvään suuntaan. Moneen ongelmaan on löydetty toimivia ratkaisuja, kun niitä on haettu yhdessä alan toimijoiden kanssa. Jalostus ja kauppa ovat Suomessa pärjänneet kohtuullisesti vaikeinakin aikoina. Suurimmat ongelmat ovat löytyneet alkutuotannosta. Viime aikoina kalastuksen kannattavuus on parantunut. Kalankasvattajatkin ovat saaneet kalasta tyydyttävää hintaa ja tuotantomahdollisuuksien odotetaan paranevan tulevan sijainninohjaussuunnitelman myötä. Tuntuu, että tulevaisuuden uskoa on nyt enemmän kuin takavuosina, pohtii Lampinen. Maa- ja metsätalousministeriössä pyritään etsimään ja ratkomaan kalatalouden pullonkauloja. Lähestymistapa on kokonaisvaltainen. Näemme, että vesiluonto ja kalavarat muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Niistä molemmista on pidettävä hyvää huolta, jotta elinkeinokalatalous voi menestyä. Meidän suuri haasteemme on saada myös muut vesienkäyttäjät ymmärtämään elinkeinokalatalouden tarpeet, sanoo Lampinen. Kekseliäisyys kunniaan Ministeriössä odotetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR) koskevan asetuksen lopullista hyväksymistä. Kansallista EMKR-ohjelmaa valmistellaan jo yhdessä alan kanssa täydellä höyryllä. Aiemman seitsemän vuotta kestäneen tukikauden aikana suomalaista elinkeinokalataloutta kehitettiin kokonaisuudessaan onnistuneesti. Oikeastaan ainoa tavoite missä ei onnistuttu, oli kalankasvatuksen tuotannon lisääminen, ja hylje on yhä ammattikalastuksen riesa merellä, arvioi Lampinen. Yrityksille on luvassa viime kauden tapaan tukea investointeihin. Kalanjalostuksen ja kaupan tilanne on mielestäni hyvällä mallilla. Yritystoiminnan rakenne on kehittynyt kilpailukykyiseksi. Investointitukia tarvitaan eniten innovatiivisiin hankkeisiin. Myös jalostuksen ja kaupan näkökulmasta olisi tärkeää, että kotimaista kalaa saataisiin markkinoille entistä enemmän, sanoo Lampinen. Elinkeinokalatalous Elinkeinokalatalouden yksikön toiminta-ajatuksena on ammattimaisesti harjoitetun kalastuksen ja vesiviljelyn edistäminen sekä niiden edellytysten turvaaminen samoin kuin kalan jalostuksen ja markkinoinnin edistäminen. Elinkeinokalatalouden ala muodostuu Suomessa merikalastuksen, sisävesikalastuksen, vesiviljelyn, kalanjalostuksen ja kalakaupan sektoreista. Elinkeinokalatalouden piirissä toimivia järjestöjä ovat - Suomen Ammattikalastajaliitto ry - Suomen Kalankasvattajaliitto ry - Suomen Kalakauppiasliitto ry - Kalatalouden Keskusliitto ry - Pro kala ry - Elintarviketeollisuusliitto ry / Kalateollisuusyhdistys - Suomen sisävesiammattikalastajat ry 8 9

6 uden tuotto on noin 770 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan Suomen kalatalousalan taloudellinen kehitys vuonna 2013 voidaan arvioida kohtalaiseksi, kertoi RKTL:n tutkija Heidi Pokki. suomalaista kalanviljelyä suuremmin hyödyttää. Ympäristömerkit eivät kuitenkaan tule minnekään katoamaan, sanoi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Unto Eskelinen. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Kari Ranta-aho palkittiin Kalaviikko-viirillä. Joka toinen vuosi järjestettävä Kalaviikko-tapahtuma on osoittautunut menestyskonseptiksi. Maaliskuussa Helsinki-Tukholma risteilynä pidetty Kalaviikko oli järjestyksessään jo 14. Kalaviikon avauspuheen pitänyt maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen muistutti, että suomalaisen kalatalouden menestys lähtee hyvästä yhteistyöstä. Kalatalouden yhteiskunnalle tuoma hyöty syntyy yritysten ja kansalaisten toimista. Silloin korostuu rakentavan keskustelun tarve. Meidän on päästävä vastakkainasettelusta rakentavaan vuoropuheluun ja kehitettävä kalataloutta kokonaisuutena kaikkien osapuolten hyödyksi, ministeri Koskinen muistutti. Koskinen korosti kotimaisen alkutuotannon tärkeyttä kalataloudelle Tuontikalalla alalle on luotu merkittävää kasvua ja uusia työpaikkoja. Uskon silti, että kalakaupassa ja -jalostuksessa nähdään, miten tärkeitä elinvoimainen kotimainen alkutuotanto ja toimiva arvoketju niille ovat. Ilman kotimaisia kalastajia ja kalankasvattajia kaupan ja jalostuksen rakenne olisi liian riippuvainen tuodusta kalasta ja sitä kautta haavoittuva markkinoiden muutoksille, sanoi Koskinen. Kalan arvo selviää lautasella Ministeri Jari Koskinen avasi Kalaviikon. Kala-ala seilasi myötätuulessa Kalaviikko-tapahtuma keräsi maaliskuussa Viking Mariellalle yli 150 osallistujaa kalastajista kauppiaisiin pohtimaan teemalla Kala liiketoimintana, miten kala-alalla tänä päivänä pärjätään. Suomalaisen elinkeinokalatalous toimii tuottaakseen hyvää ja terveellistä kalaa ruokapöytään. Toimialapäällikkö Anna Vainikainen Elintarviketeollisuusliitosta arvioi elinkeinokalatalouden arvoketjun toimintaa tässä roolissaan. Kalatalouden arvoketju muodostuu yrityksistä ja yrittäjistä, jotka toimittavat kalaa vedestä ruokapöytään. Kuluttaja ei aina huomaa, miten ammattimainen kalatalous eroaa kotitarvikekalastuksessa. Ammattimaisessa kalataloudessa kala kulkee eri portaiden kautta matkalla alkutuotannosta kauppaan sekä tuottaa työtä ja toimeentuloa ketjun jokaisessa vaiheessa. Kalan lopullinen arvo selviää vasta kuluttajan ruokalautasella, sanoi Vainikainen. Suomalaisista 94 prosenttia syö kalaa ja kolme neljäsosaa haluaisi syödä sitä nykyistä enemmän. Koko kalatoimialalla on siten erinomaiset mahdollisuudet kasvaa. Se edellyttää, että raaka-ainetta on riittävästi saatavilla, sanoi Vainikainen Kannattavan liiketoiminnan lähtökohta on Vainikaisen mukaan toimitusvarmuus ja tasainen saatavuus. Tämä varmistetaan tuontikalalla ja sillä täydennetään myös melko suppeaa kotimaista lajivalikoimaa. Kotimaisen kalan nykyistä parempi saatavuus on kuitenkin myös jalostuksen ja kaupan etu ja toive. Kalan tulevaisuus osana suomalaista ja kansainvälistä ruokakulttuuria on vaikuttaa erittäin lupaavalta, Vainikainen sanoi. Perillä Tukholmassa jäi aikaa käydä tarkastamassa ruotsalaisen kalatiskin tarjontaa. Kolme neljäsosaa tuontikalaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL seuraa Suomen kalatalouden tilaa tilastollisin menetelmin. Ne tarjoavat monipuolisesti tietoa siitä, missä kalataloudessa mennään. Suomalaiset ovat ahkeria kalansyöjiä. Kulutamme kuudenneksi eniten kalaa Euroopassa eli 36,7 kiloa henkeä kohden. Tuontikalan osuus kulutuksesta on 75 prosenttia ja kotimaisen 25 prosenttia. Kotimaisesta kalasta puolet tulee vapaa-ajan kalastuksesta, neljännes kasvatuksesta ja neljännen ammattikalastuksesta. Kun katsotaan kaupallisen kalan ja kalatuotteiden tarjontaa, tuonnin osuus on 83 prosenttia, kotimaisen kalanviljely 10 prosenttia ja ammattikalastuksen 7 prosenttia. Suomen kalamarkkinoissa on tapahtunut EU-jäsenyyden aikana kaksi suurta muutosta. Kotimaisen silakan kulutus on merkittävästi laskenut ja norjalaisen lohen tuonti kasvanut. Kalatalous työllistää Suomessa reilut 2300 henkeä. Kalatalo- Ei vain luentoja. Illallisella oli aikaa vaihtaa kala-alan kuulumisia. MSC rynnii markkinoille Kalaviikon kahden luentopäivän viimeisenä vetona kutsuttiin asiantuntijat pitkän pöydän ääreen keskustelemaan ympäristömerkkien ja sertifikaattien tarpeellisuudesta kala-alalla. Luonnonkalalle ja kalatuotteille myönnettävä MSCympäristömerkki (Marine Stewardship Council) on tullut rytinällä kalakauppaan. MSC-merkintä takaa, että kalastus on kestävällä pohjalla. Vuonna 2012 markkinoille tulivat ensimmäiset kasvatetulle kalalle tarkoitetut ASC-tuotteet (Aquaculture Stewardship Council). Suomalaista kalastusta tai kasvatusta ei ole vielä MSC- tai ASC-sertifioitu. Jäljitettävyyden osalta MSC- ja ASC-sertifikoituja yrityksiä on Suomessa useita. Nämä voivat toimittaa markkinoille sertifikoitua tuontikalaa ja kalajalosteita. Sertifikaatin saaminen on pitkä ja työläs prosessi, josta koituu myös merkittäviä kustannuksia hakijalle. Kysymys panelisteille kuuluukin, ovatko MSC- ja ASC-sertifikaatit Suomessa tarpeellisia, kysyi juontajana toiminut Pekka Seppänen. Ympäristömerkit ovat ihmisille, jotka haluavat kuluttajina toimia vastuullisesti. MSC-merkityt tuotteet ovat jo Suomen markkinoilla. ASCsertifikaatti tulee sekin näkymään Suomessa seuraavan kymmenen vuoden kuluessa, vaikka se tuskin Missä lisäarvo? Kalankasvattajia edustanut Jukka Ruokolainen Kuhmon Eko-Kalasta muistutti, että suomalainen kalankasvatus on jo nyt erittäin tarkkaan valvottua ja ohjattua. Meillä on omavalvonta, ympäristöluvat, viranomaisten säännölliset laitostarkastukset. Sertifiointi ei tuo mitään uutta elinkeinolle, Ruokolainen arvioi. Kala- ja ympäristöopisto Livian hankekoordinaattori Maria Saarinen muistutti, että jos suomalaiselle kalalle halutaan ympäristösertifiointi, sille pitää löytyä useampi maksaja. Kuluttajahan ei ole halukas maksamaan paljoa ylimääräistä merkitystä tuotteessa, sanoi Saarinen. Chipster Foodin myyntipäällikkö Sami Ikäläinen arvioi, että ympäristömerkkien trendi on kasvava. Sen vastaanottoa kuluttajien keskuudessa kannattaa seurata. Suomalaisille yrityksille sertifioinnista on varmasti hyötyä viennissä, Ikäläinen sanoi. SOK:n valikoimapäällikkö Ville Vahla sanoi, ettei SOK:ssa olla merkkisitoutuneita, mutta tuotteen on oltava todistettavasti vastuullisesti tuotettu. Emme näe tarvetta vaatia kotimaiselta kalalta ympäristösertifikaattia, koska suomalainen kalatalous toimii kaikilta osin vastuullisesti. Tuontikala on eri asia, siellä ympäristömerkit ovat tärkeitä, pohti Vahla. Asiantuntijapaneli pohti ympäristösertifikoinnin tarpeellisuutta kala-alalla

7 Pro Kala ry:n tarina täyttää tänä vuonna tasan kaksi vuosikymmentä. Se alkoi kuitenkin aivan toisella nimellä. Maaliskuussa 1994 neljä kalan-alan vaikuttajaa, Raimo Hautala, Kim Jordas, Risto Isohätälä ja Sirkka Viren, kokoontuivat Helsinkiin perustamaan yhdistystä jatkamaan 1980-luvun lopulla aloitettua Merisilakka-projektin menekinedistämistyötä. Syntyi Kotimainen Kala ry, jonka tarkoituksena oli kirkastaa kotimaisen kalan imagoa, edistää kalankulutusta, saatavuutta ja käyttöä sekä lisätä kala-alan yhteistyötä. Yhdistyksen rinnalle perustettiin myös kannatusyhdistys Kotimaisen Kalan Ystävät ry. Vielä samana vuonna yhdistys sai nykyisinkin käytössä olevan Pasi Rämän suunnittelevan vinkeän kalamegafoni -logonsa. Tuttu tv:stä Seuraavana vuonna pidetyssä ensimmäisessä vuosikokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi saatiin silloinen puolustusministeri Jan-Erik Enestam ja toiminnanjohtajaksi Merisilakkaprojektia ansioituneesti vetänyt Sirkka Viren. Kala-alalla uusi yhdistys otettiin innolla vastaan. Jäseniä Pro Kalalla oli vuoden lopussa lähes sata jäsentä ja toimintaa rahoitettiin jäsenmaksuilla. Projekteihin se sai rahoitusta EU:n sekä maa- ja metsätalousministeriön myöntämistä kalatalousrahoista. Pian Pro Kalan projektit alkoivat tulla kaikella kansalle tutuksi. TV:ssä ja lehdissä pyörivät Kalabaloot ja sittemmin Ooo-la-laa kalaa kampanjoiden mainokset. Kotimainen Kala teki yhteistyötä Bon Apetit, Kesämielellä vesi kielellä ja Pinnan alla tv-ohjelmien kanssa sekä kampanjoi ruokamessuilla ympäri Suomea. Suomalaista kalaa tehtiin tutuksi maailmallakin, kun yhdistys osallistui muun muassa kansainväliseen ruokaohjelmakisaan Normandiassa ja Bremenin kansainvälisille kalamessuille. Vuonna 1997 yhdistys muutti kotipaikkansa Raisiosta Vantaalle ja sai Raija Karasta uuden toiminnanjohtajan. Kalaa kahdesti viikossa Pro Kala ry on kaksi vuosikymmentä puhunut kalan puolesta ja kannustanut suomalaisia syömään monipuolisesti kalaa. Tavoite on pysynyt samana läpi vuosien mutta keinot ovat vaihdelleet. Vetreä äänitorvi Uuden vuosituhannen alkaessa yhdistyksen nimi muutettiin paremmin yhdistyksen yleisluonnetta kuvaavaksi Pro Kala ry:ksi. Puheenjohtajana aloitti Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Kim Jordas. Yhdistys jatkoi monipuolista kampanjointia. Kantavana teemana oli kannustaa kansalaisia syömään kalaa kaksi kertaa viikossa. Erityisprojekteissa keskityttiin silakan menekinedistämiseen ja kalan terveellisyyteen. Kala-alan ammattilaisille Katriina Partanen esittelemässä kuluttajakyselyn tuloksia kalankasvattajien Yrittäjäpäivässä Tampereella syksyllä suunnattiin muun muassa monivuotinen laatustrategian suunnittelu ja toteuttaminen. Tiedottaminen siirtyi vauhdilla internetiin. Pro Kala sai kotisivut ja sinne suuren resepti- ja kuvapankin palvelemaan kuluttajia ja mediaa. Vuonna 2004 Pro Kalan kippari jälleen vaihtui Raija Karan siirryttyä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeriksi. Uudeksi toiminnanjohtajaksi kutsuttiin Pro Kalan projekteja jo vuosia vetänyt Katriina Partanen. Siitä on nyt kulunut vuosikymmen. Vuodet ovat vierineet vauhdikkaasti. Linjasimme aloittaessani, että Pro Kalalle ensiarvoisen tärkeää on kyky uudistua, koska ajat ja kulutustottumuksetkin muuttuvat koko ajan. Ensimmäisen vuosikymmen suuri saavutus oli saada kansa oppimaan iskulauseemme kalaa kahdesti viikossa. Kyllä sillä varmasti on ollut vaikutuksensa siihen, että kalankulutus on monipuolistunut ja kasvanut Suomessa, pohtii Partanen. Menekinedistämistyössä Pro Kala on siirtynyt medianäkyvyydestä lähemmäs kuluttajia. Pro Kala on muun muassa toiminut eri projekteissa aktiivisesti koulujen kanssa ja pyrkinyt vaikuttamaan nuorten asenteisiin, sillä he ovat tulevaisuudessa niitä, jotka tekevät ostopäätökset kaupassa, Partanen sanoo. Pro Kala näkyy myös sosiaalisessa mediassa. Pro Kalan Facebook-profiili avattiin vuonna Ryhmään liittyneet saavat kalaruokavinkkejä ja reseptejä sekä kalansyöntiin liittyviä uutislinkkejä. Tärkeä osa tämän päivän menekinedistämistä ovat edelleen kaupan kautta kuluttajille jaettavat uudet kalareseptit sekä kalakaupan ammattilaisille suunnattu Kala & Kauppa -lehti. Kuluttajien asenteet kalaan selville Partanen pitää tärkeänä tuntea, miten kuluttajat tänä päivänä suhtautuvat kalaan. MInkä lapsena oppii... Koivukylän Citymarketissa järjestettiin vuonna 2012 koko kansan kalarieha. Helsingin Kalafoorumissa perehdyttiin vuonna 2011 kala-alan ajankohtaisiin kysymyksiin.. Kuluttajatutkimuksia yhdistys on tehnyt koko olemassaolonsa ajan. Tuoreimpia ovat Kala suomalaisten ruokapöydässä -kyselytutkimukset vuosilta 2012 ja 2013, joissa selvitettiin kuluttajan arvioita kalasta, kalatuotteista ja yleisemminkin suhtautumista kala-alaan. Tiedosta on hyötyä kaikille kala-alan ammattilaisille oman toiminnan kehittämisessä, sanoo Partanen. Partanen kiteyttää Pro Kalan tämän päivän ydinviestin lauseeseen kala on helppoa, herkullista ja terveellistä. Ydinviesti kulkee mukana kaikessa työssä, mitä teemme koko kalaketjun matkalta. Pro Kalan tehtäväkenttä on rajaton mutta työllä on hyvin selkeä tavoite: kaikki tähtää kalan kulutuksen lisäämiseen, sanoo Partanen. Pro Kala ry Perustettu vuonna 1994 edistämänään kalan kulutusta Suomessa. Toiminnanjohtajana on Katriina Partanen. Yhdistyksellä on lähes 100 jäsentä. Jäsenistö kattaa koko elintarviketuotannon ketjun alkutuotannosta kuluttajaan saakka. Pro Kala toteuttaa yleishyödyllisiä menekinedistämishankkeita, julkaisee kuluttajaesitteitä, sähköisiä tiedotteita medialle sekä Kala&Kauppa lehteä. Pro Kala järjestää opintomatkoja, osallistuu eri tilaisuuksiin järjestäjänä tai asiantuntijana ja järjestää alan ammattilaisille suunnattuja ajankohtaisasioiden Kalafoorumeja. Pro Kalan internetsivuilla on kuluttajille ja tiedostusvälineille monipuolisesti tietoa kalasta, kalan käytöstä ruokana, kalataloudesta sekä Pro Kalan toiminnasta ja ajankohtaisasioista

8 KOLUMNI Kotimainen ui vihreällä Ruoto kurkussa WWF:n uusin Kuluttajan kalaopas on mieluista luettavaa kotimaisen kalan ystävälle. Suurin osa kalatiskien tutuista eväkkäistämme ui kalaoppaan liikennevaloissa vihreällä eli kyseisen lajin käyttö on suositeltavaa. Maailman luonnonsäätiö WWF on vuodesta 2006 lähtien julkaissut Kuluttajan kalaopasta, jossa esitellään kaupan kalatiskissä olevia kaloja ja äyriäisiä, sekä kerrotaan liikennevaloilla onko kyseisin lajin syöminen suositeltavaa, harkittavaa vai vältettävää. Kalaopas on saanut vuosi vuodelta suuremman painoarvon kalakaupassa. Keskusliikkeet seuraavat pitkälle kalaoppaan suosituksia eivätkä ota punaisilla valoilla uivia lajeja valikoimiinsa. Myös HoReCa-sektorilla yhä useampi ostaja huomioi kalaoppaan suositukset. Pisteytys määrittää lajin liikennevalon Kuluttajan kalaoppaan suositukset perustuvat WWF:n tilaamiin taustaselvityksiin, joissa kalastuksen ja kasvatuksen ekologinen kestävyys on pisteytetty WWF:n ja muiden kansainvälisten ympäristöjärjestöjen yhdessä laatiman metodologian mukaan. Saatu pistemäärä määrittää, onko lajin saaman suosituksen liikennevalo vihreä, keltainen vai punainen. Kalastettavissa lajeissa selvitetään, mikä on kalakannan tila ja miten kalastus vaikuttaa kalakantaan. Myös kalastuksen vaikutusta meriympäristöön arvioidaan sekä millaista säätelyä kalastukseen kohdistuu. Kasvatetun kalan kohdalla arvioidaan, miten tuotantotapa vaikuttaa luonnonympäristöön ja ekosysteemeihin, levittääkö kasvatus kalatauteja ja loisia luonnonkaloihin ja onko karkulaiskaloilla riski risteytyä luonnonvaraisiin kaloihin. Kriteereihin kuuluu myös tuotantoa ohjaavan hallinnon tarkastelu. Kirjolohikin ui vihreillä Kalaoppaassa kotimainen kasvatettu kirjolohi ui ensi kertaa vihreällä valolla. WWF:n suojeluaisantuntijan Matti Ovaskan mukaan kirjolohen tuotanto on nähty alan positiivisen kehityksen takia tarpeelliseksi selvittää entistä tarkemmin yksinomaan Suomen näkökulmasta. Suomen Kalankasvattajaliitto lähti vuonna 2012 mukaan WWF:n haastekampanjaan sen puolesta, että kaupassa olisi myynnissä vuonna 2015 vain kestävästi tuotettua kalaa. Kalankasvatuksessa ja rehuteollisuudessa on jo vuosia tehty määrätietoisesti työtä kalanviljelyn ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Kuormitus on kin vuosikymmenessä puoliintunut. Kirjolohi on saanut nyt pisteytyksen, jonka perusteella sen käyttöä voidaan suositella, Ovaska selvittää. Imago paranee Suomen suurimman kirjolohentuottajan, Taimen-yhtiöiden toimitusjohtaja Auli Kuusela toivoo, että kirjolohen vihreä valo nostaa sen imagoa ja arvostusta markkinoilla. Kuluttajat haluavat syödä kotimaista ympäristöystävällisesti tuotettua kalaa. Sitä kirjolohi WWF:n luokituksen perusteellakin nyt on, Kuusela muistuttaa. SOK:n valikoimapäällikkö Ville Vahlan mielestä kirjolohen vihreä valo on yksinomaan positiivinen asia. Seuraamme, mitä WWF kalaoppaassa suosittelee, mutta teemme omat arviomme myytävistä lajeista. Voimme kertoa kuluttajalle omassa viestinnässämme ja kalatiskin takana, että kotimainen kirjolohi on hyvä vaihtoehto ja sitä voi syödä hyvällä omallatunnolla, Vahla sanoo. Vahlan mukaan kotimaisen luonnonkalan myynti on noussut useimmissa SOK:n kaupoissa. Lähdimme kaksi vuotta sitten myös oikaisemaan kalan logistiikkaketjua ja kannustamaan kauppoja hankkimaan kalaa entistä enemmän suoraan paikallisilta kalastajilta, nopeammin ja tuoreempana kauppoihimme, Vahla sanoo. Jostain syystä moni kuvittelee, että kalan käsitteleminen ja sen ruoaksi valmistaminen on hurjan vaikeaa. Utelin kalaa vieroksuvilta ystäviltäni, mistä moiset luulot kumpuavat. Pääsyynä oli, että kala on raakaaineena vieras, ja kalalajeja on aivan mahdoton tunnistaa. Lisäksi minulle selitettiin, että reseptitietous on kovin heikkoa, jolloin on mahdoton arvioida, onko lopputulos onnistunut ensinkään. Ennen Kokki Kolmonen paisteli Suomen kansalle silakoita televisiossa rennon letkein ottein. Nykyajan media ja kokkiohjelmat antavat sen sijaan kuvan, että kalapalan kypsentäminen on liki ydinfysiikkaa. Varothan tätä virhettä!, huutaa otsikko. Oletko aina paistanut kalan väärin? kirkuu toinen. Televisionkatselija todistaa, kuinka kokkiohjelmassa kilpailijan annoksesta löytyy RUOTO. Tuomarit muljauttelevat silmiään, ja seuraavassa kuvassa murtunut kilpailija pakkaa veitsensä dramaattisen musiikin säestämänä. Kilpailu on ohi. Kotikokki jää sohvalleen miettimään, miten hän muka uskaltaisi, kun televisiossa kisaavat kokitkin noin epäonnistuvat, vaikka ovat sentään ammattilaisia. On ihanaa, että televisio tuo tykö kalaa raakaaineena, mutta monet ruokaohjelmat tarjoavat kalanvalmistuksesta kuvan ihmeellisenä hifistelynä. Lämpötilaa seurataan tarkasti hienolla digimittarilla, aikaa kellotetaan sekunnilleen. Loppukuvassa ihaillaan kullankeltaista täydellistä kalapalaa, jossa on juuri sopivasti suolaa ja mausteita tietenkin niin, ettei pääraaka-aineen maku peity. Samaan aikaan kotikokki kiroilee, kun oma pala ei olekaan ihanan rapea ja sisältä lohkeavan mehukas, vaikka hän noudatti reseptiä orjallisesti. Pilalla! Liian vaikeaa! Pidetäänköhän kalaa jo liiankin gourmet na? Eivätkö ihmiset tiedä, että tiskillä asioidessaan he voivat pyytää myyjän käsittelemään kalan sellaiseksi kuin haluavat? Ajatus kokonaisen kalan käsittelemisestä on ymmärrettävästi vaikea, mutta tuntuisihan makaronilaatikkokin haasteelliselta, jos tuijottaisi silmästä silmään vitriinissä makaavaa lehmää. Moni ystävistäni sanoi myös, että raa an kalan käsittely on epämiellyttävää. He tosin myönsivät kippaavansa jauhelihapaketinkin ylösalaisin pannulle ja nostavansa veitsenkärjellä imupaperin roskakoriin. Jos kalassa olisi vähemmän ruotoja ja suolenpätkiä, olisin varmaan uskaliaampi yrittämään, totesi ystäväni. Hätkähdin. Eivätkö ihmiset tiedä, että marketeissa on runsaasti kalatuotteita, joissa ruodot ja suolenpätkät on poistettu? Tai eivätkö ihmiset tiedä, että tiskillä asioidessaan he voivat pyytää myyjän käsittelemään kalan sellaiseksi kuin haluavat? Tunnen pistoksen sydämessäni. Olenhan salaa hymähdellyt, kun minulta on tiskillä kyselty hölmöjä. Olenko jaksanut neuvoa epävarmaa asiakasta juurta jaksaen? Olenko hoksannut tarjota apuani reseptisuunnittelussa? Olenko viitsinyt esitellä valikoimaamme? Olenko muistanut rohkaista kokeilemaan uusia juttuja? Yrittäkää te muistaa, jotta kala pysyy jatkossakin koko kansan perusravintona eikä vain sekunneilla pelaavien hifistelijöiden gourmet-taidonnäytteenä. Vappu Soppela Kirjoittaja on rahoittanut yliopisto-opintonsa työskentelemällä tavaratalon ruokaosaston kalatiskillä

9 Nyt herkutellaan! Pro Kalan resepteissä riittää vaihtoehtoja jokaiseen makuun LIYRTTISILAKAT nikokoisia pippuria pulisilppua silppua ulinkynttä Varaa ruokailijaa kohden yhtä monta silakkafilettä kuin etanapannussa on koloja tai jos fileet ovat kookkaita, puolta vähemmän. Levitä fileet auki työpöydälle. Mikäli fileet ovat reilun kokoisia, leikkaa ne pitkittäin keskeltä kahtia. Halutessasi voit myös nyppäistä fileet irti nahasta ja valmistaa ruoan nahattomista silakkafileistä. Ripottele pintaan kevyesti suolaa ja pippuria sekä runsaasti ruohosipuli- ja persiljasilppua. Taita takaisin kalan muotoon, kiedo rullalle ja nosta rullat etanapannujen koloihin. Mikäli et omista etanapannua, lado silakat pieniin uuninkestäviin vuokiin. Purista valkosipulit pehmeään rasvaan ja sekoita seos tasaiseksi. Nosta lusikalla nokare valkosipulivoita jokaisen fileen päälle. Kypsennä 225 C uunissa 15 minuuttia. Anna levätä 5 min ennen tarjoilua. Tarjoa lisänä paahdettua ruisleipää ja olutta. Paljon lisää ihania kalaohjeita osoitteessa EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN pro Kalaherkkuja illanistujaisiin Lohipiiraset & muita kalareseptejä Ohje seuraavalla sivulla 1 Nautitaan kalasta! kalavihkonen.indd :18:39 Herkkuja illanistujaisiin Vaihdetaan vapaalle ja vietetään iltaa hyvän kalaruoan, juoman ja ystävien seurassa. Kukkaroa hellien Resepteissä herkutellaan kukkaroa hellien. Muikku, silakka ja hauki ovat edullisia kaloja ja niitä voi käyttää hämmästyttävän monipuolisesti ruoanlaitossa. Kalasäilyke on ruokakaapin hätävara. Kirjolohi on monikäyttöinen kala niin arkeen kuin juhlaan. Koukussa kalaan Lahnasta ja särjestä vaihtelua lautaselle Ohje seuraavalla sivulla 1 Koukuttavan hyvää kalaa Kalasta syntyy nopeasti unohtumattomia makuelämyksiä silakkasushista punajuurimuikkuihin. Helposti lahnasta ja särjestä Särki ja lahna ovat maukkaita kaloja, joita saa myös kätevinä säilykkeinä. Esite tarjoaa helppoja ja herkullisia ohjeita valmistaa lahnasta ja särjestä vaihtelua lautaselle. kuumenna öljy pannussa, ja paista kalafileet molemmilta puolilta kauniin ruskeiksi. Mausta venta, haukea) suolalla ja pippurilla, ja siirrä syrjään. kuutioi öljyä tai suikaloi paprika ja kesäkurpitsa, viipaloi herkkusienet. lisää tarvittaessa öljyä pannuun ja kypsennä vihanneksia pari minuuttia koko niä ajan käännellen. lisää soija ja osterikastike. sekoita maissijauhot sherryyn tai veteen, lisää pannuun ja anna kiehahtaa. nosta kalafileet kasvisten päälle ja kuumenna tarvittaessa ennen tarjoilua. tarjoa riisin kanssa. Siikaa arkeen ja juhlaan Siikaa moneen makuun Siika on herkullinen kala kaikkeen käyttöön: marinoi, paista, grillaa, wokkaa... Vain mielikuvitus on rajana. Merenantimia Micken tapaan Mestarikokki Micke Björklundin ohjeissa loihditaan merellisten makujen sinfonia lautaselle. Paljon lisää ihania kalaohjeita osoitteessa EU investoi kestävään kalatalouteen pro Ohje seuraavalla sivulla Kysy esitteitä tukkuriltasi tai tilaa: Kala & Kauppa -lehteä julkaisee Pro Kala ry. Otamme mielellämme vastaan palautetta: Katriina Partanen, toiminnanjohtaja, Pro Kala ry Puh katriina.partanen@prokala.fi Lehden kuvat ja sisältö: Mika Remes, Comida Communication Oy Ulkoasu: Comida Communication Oy Painopaikka: Keuruun Laatupaino KLP Paperi: Novatech Satin 115 g Tietoa kalasta: Täältä löydät kattavan tietopaketin, mm. kauden kalat kuukausittain, monipuolisesti herkullisia kalareseptejä ja paljon muuta hyödyllistä tietoa. Käy tutustumassa ja tilaa herkullisia reseptejä. ISSN-L ISSN EU investoi kestävään kalatalouteen. 16