SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TEKNIIKKAHARJOITTELU 3. VOIMAHARJOITTELU 4. NOPEUS- JA KOORDINAATIOHARJOITTELU 5. KESTOHARJOITTELU 6. LIIKKUVUUS 7.

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TEKNIIKKAHARJOITTELU 3. VOIMAHARJOITTELU 4. NOPEUS- JA KOORDINAATIOHARJOITTELU 5. KESTOHARJOITTELU 6. LIIKKUVUUS 7."

Transkriptio

1 1 LAJINA MOUKARINHEITTO SEKÄ VALMENTAUTUMINEN HEITTOLAJEIHIN Toni Mäenpää

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2. TEKNIIKKAHARJOITTELU 3. VOIMAHARJOITTELU 4. NOPEUS- JA KOORDINAATIOHARJOITTELU 5. KESTOHARJOITTELU 6. LIIKKUVUUS 7. OHJELMOINTI 8. MOUKARIN HEITTOTEKNIIKKA 2

3 JOHDANTO Heittolajit vaativat voimaa ja taitoa. Molemmat osa-alueet yhdessä ratkaisevat hyvän suorituksen. Moukarin- ja kiekonheitossa sekä kuulantyönnössä urheilijan pituudella, painolla ja ulottuvuudella on ratkaisevampi merkitys. Keihäänheittäjä voi olla kooltaan pienempi, koska välineen paino on huomattavasti kevyempi. Keihäs on luonteeltaan enemmän nopeusvoimalaji. 3

4 TEKNIIKKAHARJOITTELU Lajisuorituksena heitot ovat nopeita räjähtävän voiman lajeja. Väline pyritään saamaan mahdollisimman suureen lähtönopeuteen oikeassa lähtökulmassa. Jatkuvasti paranevien tulosten saavuttamiseksi on kyettävä yhdistämään oikea-aikaisesti erilaisia ja erisuuntaisia liikkeitä nopeaksi suorituskokonaisuudeksi heittotyöntösuorituksessa. 4

5 TEKNIIKKAHARJOITTELU Tekniikan harjoittelussa on syytä opetella asia kerrallaan. Alussa on asetettava pääpaino perusasioiden oppimiseen. Vauhdittomat heitot/työnnöt ovat tällöin tärkeimmät. Näihin harjoituksiin kannattaa käyttää runsaasti aikaa. Täydellisen tekniikan oppiminen vaatii vuosikausien järkiperäisen ja säännöllisen harjoittelun. Tekniikan oppii parhaiten käyttämällä eripainoisia välineitä. Samalla oikeat lihasryhmät joutuvat rasituksen kohteeksi. Hyvä heitto/työntö on refleksisuoritus, johon päästään runsaalla ja oikeaoppisella harjoittelulla. 5

6 TEKNIIKKAHARJOITTELU Tekniikkaharjoittelun periaatteet: 1. Suurin lähtönopeus saadaan aikaan kiihdyttämällä suoritusta tasaisesti loppua kohden. 2. Välineen on pysyttävä radallaan vetovaiheen aikana, oikeat liikkeet oikeaan aikaan. 3. Heittäjän vartalon on kuljettava tukipisteen (tukijalan) päältä. 4. Voiman tulee kohdistua välineeseen mahdollisimman pitkän ajan vetovaiheen aikana. 6

7 TEKNIIKKAHARJOITTELU 5. Vetovaihe alkaa vasta silloin, kun tukijalka on tullut maahan ja jalkojen ja vartalon lihasten työskentelyn päätteeksi käsityö päättää heiton / työnnön. Tukijalka pysyy maassa välineen irtoamishetkeen saakka, jolla voidaan auttaa pitkän käsivedon syntymistä. 6. Tukijalan ojennus säilyy välineen irtoamishetkeen saakka. 7. Yhdenkäden heittojen jalka-asentojen yhtäläisyys: vasen jalka sijoittuu heittosuunnasta sivuun (vasemmalle), jotta lantio ja koko vartalo pääsevät toimimaan tehokkaasti eteenpäin. 7

8 VOIMAHARJOITTELU Yleistä: Heittolajeissa voimalla on varsin ratkaiseva merkitys. Voimaharjoituksen tulee monipuolisen lihaksiston kehittämisen muodossa tähdätä äkillisen, lyhytaikaisen voimapurkauksen osaamiseen heittohetkellä. Voimaharjoittelu voidaan sen tavoitteiden mukaan jakaa neljään ryhmää: kestovoima (lihaskestävyys ja voimakestävyys), maksimivoima (perusvoima ja maksimivoima), nopeusvoima (räjähtävävoima ja pikavoima) sekä lajivoima. 8

9 VOIMAHARJOITTELU 1. Kestovoima: Kestovoimaharjoittelun tarkoituksena on luoda edellytyksen seuraavaan kauden intensiivisen harjoituksen kestämiseksi. 2. Maksimivoima: Maksimivoimaharjoittelun tarkoituksena on kasvattaa lihasmassaa, maksimivoimaa ja nopean voimatuoton edellytyksiä. 3. Nopeusvoima: Nopeusvoimaharjoittelun tarkoituksena on kehittää lihaksen elastisia ominaisuuksia ja muuntaa maksimivoima varsinaiseksi lajissa tarvittavaksi käyttövoimaksi. 9

10 10

11 VOIMAHARJOITTELU 4. Lajivoima: Lajivoimaharjoitusten tarkoitus on lajivoiman lisääminen, hermo-lihasyhteistyön kehittäminen, jalostaa yleis- ja erikoisvoima heitoissa/työnnöissä tarvittavaksi lajivoimaksi sekä luoda edellytykset tehokkaalle tekniikkaharjoittelulle. 11

12 NOPEUS- JA KOORDINAATIOHARJOITTELU Heittolajeissa nopeus on räjähtävää nopeutta, jolla tarkoitetaan lyhytaikaista mahdollisimman nopeaa liikesuoritusta. Tällöin vaikuttavina tekijöinä ovat lihasvoima ja lihas-hermoyhteistyö eli koordinaatio. Lihasvoiman hyväksikäyttö on suuresti riippuvainen koordinaatiosta eli hermotuksen ratautumisesta ja estämisestä. Liikkeen nopeuden ja koordinaation kannalta onkin tärkeää, että supistuksen tapahtuessa työskentelevissä lihaksissa vastavaikuttajat ovat mahdollisimman rentoina. 12

13 KESTÄVYYSHARJOITTELU Aerobisen kestävyysharjoittelun tavoitteena on hankkia sellainen harjoittelukestävyys, että heittäjä jaksaa harjoitella 1-2 tuntia harjoituskerralla, sekä sellainen hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto, että lihasten voiman kehittyminen on mahdollista voimaharjoituksen vaikutuksesta. 13

14 LIIKKUVUUS Notkeus ja liikkuvuus vaikuttavat suuresti tekniikan oppimiseen. Näihin asioihin onkin kiinnitettävä huomiota. Liikkuvuutta on harjoiteltava säännöllisesti. Varsinkin selkärangan, lantion ja olkanivelten liikkuvuus on heittäjälle ensiarvoisen tärkeää. 14

15 LIIKKUVUUS Toistomäärä liikettä kohti on oltava Liikkuvuusharjoitukset sijoitetaan verryttelyvaiheen loppuun sekä kevyehköjen harjoitusten jäähdyttelyvaiheeseen. Pääosa harjoitteista on oltava aktiivisia liikkuvuusharjoitteita. Rasittavien kestävyys- ja voimaharjoitteiden jälkeen on liikkuvuusharjoitteet syytä tehdä varoen. 15

16 OHJELMOINTI Yleistä: Koska tie huipulle on pitkä, on selvää, että harjoittelun suunnitteluun on paneuduttava huolellisesti. Harjoittelulla on pystyttävä kehittämään urheilijan edellytyksiä valmiutta saavuttaa paras mahdollinen tuloskunto. Harjoittelulla on myös kehitettävä paras harjoitteluvalmius ja huippukunto tiettyyn ajankohtaan. Huippukunnon ajoittaminen on vaikeaa, ja toisaalta siihen pyrkiminen vaikuttaa, ettei urheilija voi aina olla huippukunnossa. 16

17 OHJELMOINTI Harjoittelusuunnitelman on määräydyttävä lähtötason ja asetetun tavoitteen mukaan. On aina muistettava, että paraskaan suunnitelma ei ole mitään ilman ehdotonta toteuttamista. On myös turha laatia suunnitelmia, mitkä eivät nojaa reaalisiin tosiasioihin. 17

18 OHJELMOINTI Kausijako: 1. Peruskuntokausi 1 (loka-joulukuu): Tähtää perustan luomiseen seuraavaa kautta varten. Pääpaino harjoittelussa on kehittää lihaskestävyyttä / kestovoimaa sekä verenkiertoelimistöä. Harjoittelu on määräpainotteista ja siten intensiteettitaso on vähäisempi. 18

19 OHJELMOINTI 2. Peruskuntokausi 2 / voimakausi (tammimaaliskuu): Harjoittelun painopiste on voiman kehittämisessä. Tavoitteena on kohottaa perusja maksimivoimaa. Tällä kaudella on tärkeää säilyttää myös nopeusvoimataso. 19

20 OHJELMOINTI 3. Kilpailuun valmistavakausi (huhti-toukokuu): Tämä kausi on intensiteetiltään kovin. Pääpaino on tekniikan sisäänajossa sekä pika- ja räjähtävän voiman kehittämisessä lajivoimapainotteisesti. 20

21 OHJELMOINTI 4. Kilpailukausi: Keskeinen tavoite tällä kaudella on kilpailu / tuloskunnon maksimointi. Siihen liittyy sekä fyysisen että psyykkisen valmiuden ylläpito. 21

22 OHJELMOINTI 5. Siirtymäkausi: Tällä kaudella palautetaan elimistö ottamaan vastaan uusi harjoitusvuosi. Aktiivinen lepo ilman tarkempaa harjoitussuunnitelmaa on tälle kaudelle ominaista. 22

23 23

24 MOUKARIN HEITTOTEKNIIKKA Heiton pituuteen vaikuttavat tekijät: 1. Lähtönopeus 2. Lähtökulma (optimi 42-44) Lähtönopeuteen vaikuttavat tekijät: Pyörimisnopeus Ulottuvuus, eli kuulan mahdollisimman suuri etäisyys akselista Kiihtyvyys, eli oikea voiman ja nopeuden nostaminen, joka huipentuu loppuvetoon 24

25 MOUKARIN HEITTOTEKNIIKKA Pyörimisnopeuden kasvulla on merkitystä vain silloin, kun kuulan tekemä matka vauhdituksessa ei lyhene. 25

26 MOUKARIN HEITTOTEKNIIKKA Heittosuorituksen jako: 1. Alkuasento 2. Alkupyöritykset (2) 3. Vauhtipyöritykset (3-4) - yhden tukipisteen vaihe - kahden tukipisteen vaihe 4. Loppunosto - kierto - nosto 26

27 MOUKARIN HEITTOTEKNIIKKA 27

28 28

29 MOUKARIN HEITTOTEKNIIKKA 29

30 TAITO NOPEUS 30 VOIMA

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Liikuntaa vai harjoittelua Riittävä määrä liikuntaa Vähintään 20 tuntia liikuntaa viikossa Nouseva määrä harjoittelua Perusliikunta on hyvä asia urheilemisen kannalta,

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan?

Voima ja voimaharjoittelu. Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voima ja voimaharjoittelu Mistä voimantuotto riippuu? Mitä voimaa tarvitsen lajissani? Miten voimaa harjoitetaan? Voimantuottoon vaikuttavia tekijöitä lihaksen pituus (nivelkulma) voimantuottoaika voimantuottonopeus

Lisätiedot

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen

Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu. Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Nuoren moukarinheittäjän harjoittelu Moukarikarnevaalit 29.6-2.7.2006 Kaustinen Mitä ominaisuuksia vaaditaan? Antropometria miehet 180-200cm naiset 170-190cm Moukarinheitossa pärjää myös hieman pienemmät

Lisätiedot

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008

Road Racing. Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008. Tomi Konttinen 2008 Road Racing Harjoittelu ja ajamisen kuormittavuus 8.11.2008 Tomi Konttinen 2008 Menestymisen edellytykset LAJITEKNINEN VALMIUS mahdollistaa oikean suoritustavan FYYSINEN VALMIUS mahdollistaa taidon, kestävyyden

Lisätiedot

Voimaharjoittelun rytmitys nuorella kiekonheittäjällä

Voimaharjoittelun rytmitys nuorella kiekonheittäjällä Voimaharjoittelun rytmitys nuorella kiekonheittäjällä Nuorten voimaharjoittelu seminaari 20.10.2009 Tanja Komulainen kiekonheittäjä liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Nuoren kiekonheittäjän voimaharjoittelun

Lisätiedot

MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET

MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET MODERNIN HUIPPUPÖYTÄTENNIKSEN FYYSISET VAATIMUKSET Mitä tarkoi*aa oikeanlainen voima ja nopeus pöytätenniksessä Fysiikkaharjoi*elun ydinkohdat Pelaajan fyysiset ominaisuudet Voiman eri osa- alueet Voimaharjoi*elu

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Voima V-M Melleri Mihin voimaa tarvitaan? liikkuminen ja suunnanmuutokset lyönnit keskivartalon tuki (tärkeää kaikessa!) Jalat (=liikkuminen) Jalkoihin kohdistuvat pelin suurimmat

Lisätiedot

HYPPYSYÖTÖN ANALYYSI. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU

HYPPYSYÖTÖN ANALYYSI. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus tkim s KIHU Jyväskylä LENTOPALLON HYPPYSYÖTÖN BIOMEKAANINEN ANALYYSI Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu KIHU Antti Paananen Valmennuspäällikkö, Suomen

Lisätiedot

Suomen nyrkkeilyliitto ry Eteläisen alueen avoin valmentajakoulutus

Suomen nyrkkeilyliitto ry Eteläisen alueen avoin valmentajakoulutus Suomen nyrkkeilyliitto ry Eteläisen alueen avoin valmentajakoulutus Valmentajien Vuosisuunnitelma Koulutus- ja keskustelutilaisuus 13. 2 2008 Järvenpää Juha Saurama Toiminnanjohtaja Järvenpään Kehäkarhut

Lisätiedot

Hakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä

Hakeminen Varkauden lukion sporttikursseille. Yleistä Hakeminen n sporttikursseille Yleistä n perustehtävänä on toimia yleislukiona. Syksyllä 2003 aloitettiin "liikuntapainotteinen" opinpolku ja se tarkoittaa, että kevään yhteisvalinnan yhteydessä valitaan

Lisätiedot

Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv.

Lepo Kestovoima 1,5-2h Lepo Lihaskunto 1h30min Tekniikka 1,5-2h 1. ver, aitakävelyt koordinaatiot 2. PK intervalleilla: 3x4x200m 65% käv. VALMENNUSOHJE 2015-2016 PERUSKUNTOKAUSI 1 ESIMERKKIVIIKOT 40-43 Ikä: 11-15v kestovoima, Kestävyys (nopeuskestävyyspohja / peruskestävyys), yleistaitavuus, passiivinen liikkuvuus Nopeus, aktiivinen liikkuvuus

Lisätiedot

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 197 Valmennuksen osa-alueet Asia Avainasiat tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet Avainasiat omassa toiminnassasi Vahvuutesi avainasioissa Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen

VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO. Markus Suontakanen VALMENTAJA 2 AMPUMAHIIHDON LIHASHUOLTO Markus Suontakanen LIHASHUOLTO Markus Suontakanen Sisältö Määritelmä Tavoitteet Lihastasapaino venyttely Hieronta Fysikaaliset hoidot Lihashuollon määritelmä Urhelijan

Lisätiedot

KEVÄÄN HARJOITUSAJAT

KEVÄÄN HARJOITUSAJAT KEVÄÄN HARJOITUSAJAT 1.1-31.5.2017 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 18:00-19:00

Lisätiedot

Muiden urheilulajien tavoin voidaan moukarinheitossakin erotella jo melko aikaisessa vaiheessa (n.12-15 v) lajiin lahjakkaat heittäjät.

Muiden urheilulajien tavoin voidaan moukarinheitossakin erotella jo melko aikaisessa vaiheessa (n.12-15 v) lajiin lahjakkaat heittäjät. Moukarinheittäjätyyppi Muiden urheilulajien tavoin voidaan moukarinheitossakin erotella jo melko aikaisessa vaiheessa (n.12-15 v) lajiin lahjakkaat heittäjät. Lahjakkaalla moukarinheittäjällä tulee olla:

Lisätiedot

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen

GrIFK Fyysinen harjoittelu. Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen GrIFK Fyysinen harjoittelu Arto Tuohisto-Kokko 08.05.2012, Kauniainen Harjoitusmalli jossa Fyysinen harjoittelu mukana 20 pelaajaa + 2 mv 17.30-19.00 (harjoitusvuoro 18-19) - Kenttä ½- kenttää ja 2 pikkumaalia

Lisätiedot

MARTIN ROONEY - PARISI SPEED SCHOOL HARJOITTELUN PERIAATTEET

MARTIN ROONEY - PARISI SPEED SCHOOL HARJOITTELUN PERIAATTEET MARTIN ROONEY - PARISI SPEED SCHOOL HARJOITTELUN PERIAATTEET 1 2 JOHDONMUKAISUUS Kurinalainen ajatus ja toteus harjoittelussa B-I-G = get your Butt In to the Gym 3 YMMÄRTÄMINEN JOHDONMUKAISUUS Jos ei ymmärrä

Lisätiedot

Koripalloilijan voimaharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

Koripalloilijan voimaharjoittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet Koripalloilijan voimaharjoittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Parikeskustelu Minkälaista voimaa koripalloilija tarvitsee? Miten sitä harjoitellaan 368 - Työkalu voimaharjoitteluun Voiman osa-alueet

Lisätiedot

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV

FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin

Lisätiedot

Harjoittelu

Harjoittelu Harjoittelu 11.4.2016 1 Harjoittelu Lajiharjoittelu vs muu harjoittelu Määrä Laatu Tarkoituksenmukaisuus Muu harjoittelu tukee lajiharjoittelua ja siinä tarvittavia ominaisuuksia sekä luo edellytyksiä

Lisätiedot

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu

KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT. LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu 40 A KESKEISIMMÄT OPPIMISTAVOITTEET KOROSTETTAVAT YDINKOHDAT LAJITAIDOT juokseminen - perusjuoksu liike ja voima suuntautuvat eteenpäin -> sivuttaisliike pois käsien korostunut käyttö vartalo hieman etunojassa,

Lisätiedot

Ominaisuuksien kehittäminen

Ominaisuuksien kehittäminen Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien

Lisätiedot

Danske Bank. Juoksukoulu

Danske Bank. Juoksukoulu Danske Bank Juoksukoulu Ohjelma Keskiviikko 21.1.2015, klo 17-18:30 Luento 30 min @Olympiastadion -Kestävyysharjoittelun osa-alueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele

Lisätiedot

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA

25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voiman testaaminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voima on harjoittelulla helposti kehittyvä ominaisuus. Voima on

Lisätiedot

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu

2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu 1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun

Lisätiedot

KESTOVOIMAHARJOITUS (KV)

KESTOVOIMAHARJOITUS (KV) KESTOVOIMAHARJOITUS (KV) VERRYTTELY JA VENYTTELY 1. SYVÄKYYKKY VARPAILLE NOUSTEN 15 X 40-60 kg 2. NISKAN TAKAA TYÖNTÖ 15 X 15-35 kg 3. ISTUMAAN NOUSU KIERTÄEN 15 X 5-10 kg 4. SIVUKYYKKY 15 X 20-30 kg 5.

Lisätiedot

SYKSYN HARJOITUSAJAT

SYKSYN HARJOITUSAJAT SYKSYN HARJOITUSAJAT 28.8. - 17.12.2017 Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 Sali 1 Sali 2 17:30-18:30 JUNIORIT

Lisätiedot

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014

Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta

Lisätiedot

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay

Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 HARJOITTELU ERI IKÄKAUSILLA... 4 3 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 5 3.1 PERUSKESTÄVYYS... 5 3.2 VAUHTIKESTÄVYYS...

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö Motorinen yksikkö = yksi liikehermosolu ja sen kaikki hermottomat lihassolut Yksi liikehermosolu (nopea/hidas) hermottaa aina samankaltaisia lihassoluja

Lisätiedot

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Yleisesti: Juoksukouluharjoitukset pidetään kerran viikossa ja harjoitus on tarkoitettu tukemaan lapsen muuta harjoittelua. Ryhmässä liikkuvat lapset kuuluvat JKU:n

Lisätiedot

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy

Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy PS&V-MM 2011 Kyynärvarren ja ranteen vahvistaminen sekä vammojen ennaltaehkäisy Tärkein yksittäinen tekijä sulkapalloilijan kyynärvarren sekä ranteen vammojen ennaltaehkäisyssä on oikea mailaote. Muista

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajat: Antti Örn Yhteystiedot: 044-5155505 antti.orn@suunnistusliitto.fi Tehtävät: Valmennuksen koordinointi ja ohjelmointi Valmennus Valmennusryhmän

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016

Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 Keravan Kori-80 Pojat 04-05, Kontiot ja Vintiöt Kesäharjoittelu 2016 FYYSINEN HARJOITTELU & TUKITOIMET Seuraavassa on kuvattu (henkilökohtaisella tasolla) missä järjestyksessä fyysisiä harjoitteita voi

Lisätiedot

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA

NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0

Lisätiedot

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu

1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu 1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua

Lisätiedot

URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ!

URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ! URHEILIJAN 24H VALINTOJA TÄYNNÄ! Mika Salminen 30.1.2011 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN OPPIMINEN, OPETTAMINEN LIIKUNTAKÄRPÄNEN ISKEE!! Herkkyyskausivalmennuksen lisäksi juniorivalmennuksen yksi tärkeimmistä

Lisätiedot

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus

Mitä on lihashuolto. MM-coach urheiluvalmennus Pesäpalloilijan lihashuolto Mitä on lihashuolto Lihashuollon määritelmä - aktiiviset ja passiiviset toimenpiteet - pyritään nopeuttamaan fyysistä ja psyykkistä palautumista - rasitusvammojen ennaltaehkäisy

Lisätiedot

Voimaharjoittelu. Muista harjoittelussa:

Voimaharjoittelu. Muista harjoittelussa: Voimaharjoittelu Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen voimaharjoittelu luo perustan myöhemmälle lisäpainojen kanssa tehtävälle voimaharjoittelulle. Voimaharjoitteita voidaan myös sulavasti sekoittaa lajiharjoittelun

Lisätiedot

Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset

Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset Littoisten Työväen Urheilijat ry. Valmennuksen linjaukset Ikä Lajiharjoittelun ja fyysisen harjoittelun suhteen kehittyminen 5-6 7-8 9-10 11-12 13-14 15-16 17-18 19-> Laji% 10 10 20 30 40 50 60 70 Fysiikka%

Lisätiedot

VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto

VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA. Juha Isolehto VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Juha Isolehto Jyväskylä, 22.03.2014 VALMENNUS PONNISTAA TUTKIMUKSESTA Esityksen sisältö: 1. HARJOITTELU PERUSTUU LAJIANALYYSIIN LIIKEANALYYSI, KILPAILU ANALYYSI, SUORITUSKYKYANALYYSI,

Lisätiedot

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi

Lisätiedot

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu

Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Tavoitteena terve ja menestyvä nuori urheilija Nuoren urheilijan voimaharjoittelu Varalan urheiluopisto 20.10.2009 Nuoren urheilijan valmiudet voimaharjoitteluun Biologinen ikä: Milloin vastuksena omakehon

Lisätiedot

Harjoittelun suunnittelu ja arviointi

Harjoittelun suunnittelu ja arviointi Harjoittelun suunnittelu ja arviointi KOULUTUKSET 1. Kannustava valmentaja ja ohjaaja 3t 2. Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu 3t 3. Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa 3t 4. Herkkyyskausien

Lisätiedot

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.

Kuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen. Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Keihäänheiton tekniikkaseuranta kohti Lontoota + katsaus Riku Valleala KIHU

Esityksen sisältö. Keihäänheiton tekniikkaseuranta kohti Lontoota + katsaus Riku Valleala KIHU Kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2012 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Keihäänheiton tekniikkaseuranta kohti Lontoota + katsaus 2004-2011 Riku Valleala KIHU www.kihu.fi

Lisätiedot

Harjoittelun painopistealueet

Harjoittelun painopistealueet Harjoittelun painopistealueet Perustaito/pallonhallinta Perustaitoharjoitteet eivät saa olla irrallinen osa harjoittelua vaan niiden sisällöt tulee liittää aina kiinteästi itse peliin ja pelin vaatimiin

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys

Lisätiedot

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski

Ergo Selkäklinikka. Petteri Koski Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team

Lisätiedot

YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ

YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ YLEISURHEILUKOULUTUKSEN PÄÄMÄÄRÄ Yleisurheilukoulutuksen päämääränä - opettaa koulutettaville liikkumisen perusmuodot - kehittää nopeusvoimaa, nopeutta, reaktio- ja koordinaatiokykyä. Yleisurheiluun sopivana

Lisätiedot

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä

Nousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste

Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste Miten tulla nopeaksi pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Urheilijan ikävaiheeseen sopivaa harjoittelua nopeuden

Lisätiedot

URHEILU JA TERVEYS. HC Westin seminaari 5.5.2009

URHEILU JA TERVEYS. HC Westin seminaari 5.5.2009 URHEILU JA TERVEYS HC Westin seminaari 5.5.2009 Vaatimukset/Odotukset Pelaajasta Den som har kyky behöv int jobba så myky Yksi kausi = 13 kuukautta Viimeistää ään n A-juniorina A valittava ykköslaji Joukkueurheilu

Lisätiedot

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN

BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN BIOMEKANIIKKAA VALMENNUKSEEN Kuortane 5.10.2013 Suomen Urheiluliiton 3. tason valmentajakoulutus Tapani Keränen KIHU www.kihu.fi Biomekaniikka? Biomekaniikka tarkastelee eliöiden liikkumista. Biomekaniikan

Lisätiedot

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet

Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet ja harjoittelun suunnittelu 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Herkkyyskaudet Herkkyyskaudet Harjoittelun suunnittelun pohjana herkkyyskausiajattelu Mitä kannattaa harjoitella minkäkin

Lisätiedot

KAUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 1

KAUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 1 KAUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU 14.4.2011 Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 1 SUUNNITELMALLISUUS TEHTÄVÄ: Mitä asioita tulee huomioida joukkueen kausisuunnitelmaa tehtäessä? VALMENTAMALLA VAI VAHINGOSSA?

Lisätiedot

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-

Lisätiedot

Frisbeegolf on tekniikkalaji (Lähde: OFS:n Antti Luurin tekniikkaopas. http://www.oulunfrisbeeseura.net/tietopankki.php)

Frisbeegolf on tekniikkalaji (Lähde: OFS:n Antti Luurin tekniikkaopas. http://www.oulunfrisbeeseura.net/tietopankki.php) Frisbeegolf on tekniikkalaji (Lähde: OFS:n Antti Luurin tekniikkaopas. http://www.oulunfrisbeeseura.net/tietopankki.php) Frisbeen heittäminen onnistuu kaikilta. Se ei ole voimalaji, vaan pikemminkin tekniikkalaji.

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005

JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005 JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajat: Antti Harju Yhteystiedot: Antti Harju 0405838749 antti.harju@suunnistusliitto.fi Tehtävät: Mikko Eskola Valmennuksen koordinointi ja ohjelmointi

Lisätiedot

Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat

Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat ValmennuksenLinjaus Luistelu/kiekkokoulu 3-7vuotiaat Hauska tapa tutustua luisteluun/lajiin kevät-syyskaudella. Erillaisten ratojen, leikkien, pelien muodossa. Mahdollisuus siirtyä jo olemassa olevaan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Herkkyyskausi, eli ajanjakso jolloin tietyn ominaisuuden kehittyminen tapahtuu osittain luonnollisen kasvun kautta ja jolloin

Lisätiedot

Urheilutoimintalinjaus. Valmennuspäällikkö Niklas Lundman

Urheilutoimintalinjaus. Valmennuspäällikkö Niklas Lundman Urheilutoimintalinjaus Valmennuspäällikkö Niklas Lundman Urheilutoimintalinjaus 2009-2010 Kaarinan Kiekko-Pojat Kaarinan Kiekko-Pojat on Kaarinalainen jääkiekon kasvattajaseura, joka tarjoaa alueen lapsille

Lisätiedot

MIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I

MIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I MIEKKAILUN KUNTOTESTAUS, OSA I Sisällysluettelo: 1 Lihaskuntotestit 1.1 Etunojapunnerrus 1.2 Staattinen kylkilihasliike 1.3 Staattinen vatsa/selkälihasliike 1.4 Dynaaminen vatsalihasliike 2 Nopeusvoimatestit

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

TESTITULOSTEN YHTEENVETO

TESTITULOSTEN YHTEENVETO TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU E1 - D2

PELAAJAPOLKU E1 - D2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU E1 - D2 D2 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN E1 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 2 3 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

LUENTORUNKO, KUOPIO SISÄLTÖ : - MIKSI AMPUMAHIIHTO? - AMPUMAHIIHDON AMMUNNAN ERITYISPIIRTEET. - AMMUNNAN TEKNIIKKAA ( ampumahiihto-)

LUENTORUNKO, KUOPIO SISÄLTÖ : - MIKSI AMPUMAHIIHTO? - AMPUMAHIIHDON AMMUNNAN ERITYISPIIRTEET. - AMMUNNAN TEKNIIKKAA ( ampumahiihto-) LUENTORUNKO, KUOPIO LIITE SISÄLTÖ : - MIKSI AMPUMAHIIHTO? - AMPUMAHIIHDON AMMUNNAN ERITYISPIIRTEET - AMMUNNAN TEKNIIKKAA ( ampumahiihto-) - HARJOITTELUN RAKENTEESTA - TOTEUTTAMISESTA - OHEISHARJOITTELU

Lisätiedot

1 / 12 26.9.2011 9:40 Kahdenjalankyykyn opettaminen keppi pitkittäin [ref# 1592] Pidä katse ylhäällä Kepin tulee koskettaa selkää kolmesta kohtaa (takaraivo, hartiat ja ristiselkä) koko kyykyn ajan Hyvä

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle

Fysioterapeutin ohjeita olkapääpotilaalle Fysioterapia Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415 4111 Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri puh. 06 415 7111 Fysioterapia 2

Lisätiedot

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO

SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO 2. LAPSEN JA NUOREN ELIMISTÖN KASVU JA KEHITYS; Antti Mero Kasvun yleispiirteet - kehonosien kasvu - pituus ja painokasvu Hermoston kehittyminen Lihaksiston kehittyminen

Lisätiedot

Future Olympic Lions

Future Olympic Lions Future Olympic Lions Luistelun tehostaminen Tuomo Kärki Laji- ja pelitaidot Lajitaidot = Lajikohtainen taitavuus sisältää lajin tekniikan tarkoituksenmukaisen hyödyntämisen eri tilanteiden mukaan, tekniikassa

Lisätiedot

PELAAJAPOLKU D1 - C2

PELAAJAPOLKU D1 - C2 HARJOITUSRYHMÄT PELAAJAPOLKU D1 - C2 D1 KAKSI RYHMÄÄ, PUNAINEN/VALKOINEN C2 KAKSI RYHMÄÄ TASORYHMÄHARJOITTELU 3 4 x VKO, OHEISHARJOITUS JOKA KERRALLA JOUKKUEMÄÄRÄ JA JOUKKUEJAKO MAHDOLLISIMMAN MONTA JOUKKUETTA

Lisätiedot

Nostamisen perusteet

Nostamisen perusteet - painopiste ja tasapainoalue Jokaisella kappaleella on painopiste. Niin kauan kuin painopiste sijaitsee tukipisteen päällä tai tukipisteiden välisellä alueella sanotaan kappaleen olevan tasapainossa Säännöllisillä

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

nopeus. tio, oman tekniikan Kisapäivä Judoharjoitus hiominen. Paikka/aika Lah 8:00-9:30 Lepo Lah 8:00-9:30 Lepo Lähtö Tartoon Tarto Tarto

nopeus. tio, oman tekniikan Kisapäivä Judoharjoitus hiominen. Paikka/aika Lah 8:00-9:30 Lepo Lah 8:00-9:30 Lepo Lähtö Tartoon Tarto Tarto PÄIJÄT-HÄMEEN URHEILUAKATEMIA HARJOITUSOHJELMA VIIKKO 46-53 U23 EM / Kaimu Keerak Vko 46 Ma 9.11 Ti 10.11 Ke 11.11 To 12.11 Pe 13.11 La 14.11 Su 15.11 Aamu Judo Judo Kaimu Keeraku Kaimu Keeraku Kaimu Keeraku

Lisätiedot

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto

IRONMAN-TESTI. Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto IRONMAN-TESTI Ski Sport Finland Varalan Urheiluopisto Johdanto Ironman-testipatteristo perustuu Norjan Hiihtoliiton ja Olympiatoppenin käyttämään testistöön ja sen ohjeistukseen (Ironman Testbatteriene,

Lisätiedot

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA D -IKÄISTEN HARJOITTELUA VERYTTELYT niveljumppa Erityisen tärkeitä kaikki käsien heilautukset, olkapäiden rentouden kehittämiseen paljon aikaa. Matkitaan rennosti iskulyönnin käsien vientiä ylös ja liikettä

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

KARNEVAALIEN MATERIAALIPAKETTI 2012

KARNEVAALIEN MATERIAALIPAKETTI 2012 KARNEVAALIEN MATERIAALIPAKETTI 2012 Materiaalia huoltajille, ohjaajille ja valmentajille Kilpakävelyn valmennustietoutta Tarkkailutehtäviä harjoituksiin Klinikoiden materiaalit Perusteita kilpakävelyyn

Lisätiedot

TAEKWONDO-OTTELUN LAJIANALYYSIA

TAEKWONDO-OTTELUN LAJIANALYYSIA TAEKWONDO-OTTELUN LAJIANALYYSIA Jarkko Mäkinen 1 Nopeus Taekwondossa tarvitaan kaikkia nopeuden osa-alueita reaktionopeudesta ja räjähtävästä nopeudesta liike- ja suunnanmuutosnopeuteen. Näitä myös harjoitellaan

Lisätiedot

Juoksukoulu ( 3.5.2016

Juoksukoulu ( 3.5.2016 Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät

Lisätiedot

lähtöjä eri asennoista 10x20m/2-3 3x20m lentävä/98 100%/3-5 /(mahd. testaus) aitahyppely 3x3x10A/1 /3

lähtöjä eri asennoista 10x20m/2-3 3x20m lentävä/98 100%/3-5 /(mahd. testaus) aitahyppely 3x3x10A/1 /3 PIKA- JA AITAJUOKSUN HARJOITUSVIIKOT 12 15-v MALLIVIIKKO syksy(lokakuu) peruskuntokausi TEKNIIKKAKESTÄVYYSHARJOITUS koordinaatioita 2-4x3-4 liikettä 40-80m/käv.pal. loikka-, hyppy- ja lihaskestävyys (moni-,

Lisätiedot

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart)

Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Fysioterapia Fysioterapeutin ohjeita Olkanivelen rustorenkaan korjausleikkauspotilaalle (Bankart) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Seinäjoen keskussairaala Hanneksenrinne 7 60220 Seinäjoki puh. 06 415

Lisätiedot

NUOREN SUUNNISTAJAN TALVIHARJOITTELU

NUOREN SUUNNISTAJAN TALVIHARJOITTELU NUOREN SUUNNISTAJAN TALVIHARJOITTELU Janne Salmi Turun AV-leiri 1.12.2013 SUUNNISTUS ON KESTÄVYYSLAJI jossa suunnistustaito on merkittävässä roolissa Harjoitusmäärien on oltava suuret Harjoittelun on oltava

Lisätiedot

Pesäpallon oheisharjoittelun kuormittavuus ja rytmittäminen

Pesäpallon oheisharjoittelun kuormittavuus ja rytmittäminen Pesäpallon oheisharjoittelun kuormittavuus ja rytmittäminen Lajinkehittämistyö PLVT9 Sampo Pasanen Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Fyysiset ominaisuudet... 3 3. Pesäpallossa erityisesti tarvittavia fyysisiä

Lisätiedot

OT-OHJELMA VKO 25-28

OT-OHJELMA VKO 25-28 OT-OHJELMA VKO 25-28 Alku intro 10-11 viikkoa on rakennettu pohjia yhdessä. Perustukset on nyt kunnossa, nyt on sinun aika päättää rupeatko rakentamaan taloa valmiille pohjille vai jämähdätkö perustuksiin??

Lisätiedot

Ohjelma. Huhtikuu 20.4. Juoksuharjoitus 60 min @RAPALA. -Videoklinikka -Juoksukoordinaatio. Juoksijan lihashuolto. 60 min @RAPALA

Ohjelma. Huhtikuu 20.4. Juoksuharjoitus 60 min @RAPALA. -Videoklinikka -Juoksukoordinaatio. Juoksijan lihashuolto. 60 min @RAPALA Juoksukoulu Ohjelma Maaliskuu 31.3. Luento 45 min @RAPALA -Kestävyysharjoittelun osaalueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele terveenä! Juoksuharjoitus 75 min @RAPALA

Lisätiedot

LAATUA EROTUOMARIN NOPEUSHARJOITTELUUN

LAATUA EROTUOMARIN NOPEUSHARJOITTELUUN SUOMEN PALLOLIITTO - FINLANDS BOLLFÖRBUND - FOOTBALL ASSOCIATION OF FINLAND LAATUA EROTUOMARIN NOPEUSHARJOITTELUUN PL 191, Urheilukatu 5 00251 HELSINKI PUH./TEL 09 742 151 FAX 09 7421 5201 www.palloliitto.fi

Lisätiedot