Kasvollisen ja paikallisen hoivayrittäjyyden merkitys

Transkriptio

1 Kasvollisen ja paikallisen hoivayrittäjyyden merkitys Satu Ahlman Toimitusjohtaja Blue Saga Company Oy Myyntijohtaja Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy Satu Ahlman Blue Saga Company Oy toimitusjohtaja ja omistaja Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas Koulutustaustalta kauppa- ja kasvatustieteilijä Monipuolinen työkokemus pk-yrittäjyyden kehittämisestä - opettajana JAOssa - projektipäällikkönä TSE:ssa - yrittäjänä vuodesta 2005 lähtien Vuoden 2009 valtakunnallisen hoivayrittäjän Hoivapalvelu Huhtinen Oy liikkeenjohdon konsultti Yrittäjyyskasvatuksen vaikuttajapalkinto 2009 Vuosittain yli sata hoiva-alan tilaajien, tuottajien ja kehittäjien liiketoimintakonsultointia mm. liiketoiminnan laajentamisen, markkinoinnin, tarjouskilpailujen ja yrityskauppojen sektoreilla MADE IN KARSTULA 1

2 Onnittelut tulevaisuuden toimialan valinnasta! Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yksi globaalisti kasvavimmista toimialoista asiakkailtaan, palveluiltaan ja työvoimatarpeiltaan. Sosiaali- ja terveyspalvelusektori kuluttaa ja tuottaa valtavan määrän rahaa yhteiskunnassa, yrityksissä ja yksilön taloudessa. Ulkomaisia pääomasijoittajia erittäin paljon kiinnostava toimiala Suomessa. Jokainen ihminen käyttää pakosti sosiaali- ja terveyspalveluja elämänsä aikana valtavat markkinat. 3 Toimialan muutostrendit näe haasteissa mahdollisuus Toimiala Kasvaa ja keskittyy erikoistumisen, kasvun, verkostoitumisen +pakko Media nostaa esiin epäkohtia mahdollisuus profiloitua onnistumisten kautta Palveluiden järjestäjä = Kunta Palvelujen määrällinen ja laadullinen tarve kasvaa, järjestämisresurssi niukkenee aikaikkuna auki vaikuttaville, uusille palveluille Palveluiden käyttäjä = Asiakas Itse maksavien tietoisten ja vaativien käyttäjien osuus kasvaa koko ajan selkeä ja korkeatasoinen brändi ja palvelumuotoilu lisäävät myyntiä Kuluttajakäyttäytymisen muutokset lisäävät palveluostoja huomioi vastuullisuusviestintä markkinoinnissa 4 2

3 Toimialan heikkoja ja vahvoja 1. Kiinteistöbusinesta?!? 2. Vastuullinen kuluttaminen ja ennaltaehkäisy 3. Poikkitoimialaiset liiketoimintaverkot: Case Itella ja Lassila&Tikanoja 4. Painotus ennaltaehkäisevyyteen ja käyttäjän kokonainaisratkaisuihin 5. Yrityskokojen kasvu, ketjujen voimakas markkinoille tulo 6. Syömishäiriö- ja muut erityisklinikat 7. Yrityskaupat 8. Sairaskuluvakuutus kolmanneksella väestöstä 9. Yhteiskunnallinen yrittäjyys 10. Pääomasijoittajia kiinnostava toimiala! 5 Miksi paikallinen hoivayrittäjyys ei ole päässyt tunnustetuksi ja merkittäväksi toimialaksi? 6 väittämää 6 3

4 Filosofi Pekka Himanen Nordic Busines Forumissa: Unelmoi kynä, kalenteri ja lapio kädessä. VÄITE 1: Hoiva- ja hyvinvointialalla epäselvä alueellinen / paikallinen unelma ja alan imago on ankea Kenelle? Miksi? Miten ja millä hinnalla? Kuka? 8 4

5 Fakta Kilpailutus heikentänyt hoivapalvelujen laatua Yksityiset hoivatuottajat rikkaiden asiakkaiden putiikkeja Sosiaali- ja terveysbudjetit ylittyivät taas reippaasti Vanhus karkasi yksityisestä laitoksesta 9 Visio Ei yhtään valitusta markkinaoikeudessa Sote-budjetti alittui Hankinnat onnistuivat Palvelut tuotetaan arkijärjellä asiakasta, tuottajaa, tilaajaa ja taloutta tyydyttävällä tavalla 10 5

6 VÄITE 2: Toimintamalleja benchmarkataan edelleen liikaa julkiselta sektorilta 11 Näkökulma: Helpon palvelusetelijärjestelmän vaikeus Julkinen 100% Julkinen Julkisen 80% Asiakas sektorin 20% asiakkaat Julkinen 50% Asiakas 50% Julkinen 20% Asiakas 80% Asiakas 100% 12 6

7 Tehostettu palveluasuminen Hoidon portaikko; kenelle, mitä ja miten? Kuntoutus- ja viriketoiminta Ateriapalvelut Päivätoiminta Tuki- ja asiointipalvelut Palveluasuminen 24/7 Hoitokoti Green Care: Virkistyspalvelut Kuntouttavat palvelut Voimaannuttamispalvelut 13 Hoivapalvelut Esimerkki kokonaispalvelusta; lasten, työikäisten ja ikäihmisten palvelukeskus Lähiruokaravintola Ydinpalvelut Lisäpalvelut Täydentävät palvelut Mahdollistava infra Kirkko, urheiluseurat ja muut alueen järjestöt ja toimijat Reima käytännön tuotekehitysyhteistyö Työikäisten ja nuorten iltatoiminta Green Care - elementit Harrastuskerhot Kuljetuspalvelut Lääkäri, Kosmetologi, kampaaja, jalkahoitaja Lappset Group liikuntapedagogiikkayhteistyö Palveluasuminen Kotihoito- ja kotisairaanhoito Ennaltaehkäisy Saattohoidot Päivätoimintapalvelut Päivähoitopalvelut Uusimmat oppimisympäristöarkkitehtuuritulokset huomioivat tilat; muunneltavuus, käyttöjoustavuus Yhteistyö alueen senioritoiminnan kanssa Sosiaalisesti ja kulttuurillisesti kestävä sukupolvien välinen yhteistyö 7

8 VÄITE 3: Toimialalla edelleen vähän tunnettuja yhteistyöhön vetäviä brändejä

9 17 Tasapainokoulu Seniorineuvola Syömishäiriöklinikka Green Care Country Home ÄIJÄLÄ IJÄLÄ-HOVI Nordic Ladies Home EtäAuttaja Liikuttaja Restaurant K70 SenioriDeitti 18 9

10 VÄITE 4: Moniulotteista asiakkuutta ei hallita viestinnässä ja markkinoinnissa 19 Unohtuva perusasia Liikevaihto ja kasvu syntyvät ASIAKKAISTA eivät tuotteista tai palveluista. Myös hoiva-alalla

11 Markkinointistrategia Enemmän asiakkaita ja/tai parempi kate 21 Haaste: Hoiva-alan moniulotteiset asiakkuudet Asiakkaat Yksityiset asiakkaat Yksityishenkilöt Yritykset Yhdistykset Julkisen sektorin asiakkaat Tilaaja Laadunvalvoja Maksaja Käyttäjä Käyttäjän omainen Moniulotteinen asiakkuus 22 11

12 Hoiva-alan moniulotteinen asiakasohjaus Yksityiset asiakkaat Käyttäjä Omainen Julkisen sektorin asiakkaat Perusturvajohtaja Luottamushenkilö 23 VÄITE 5: Päättäjien ja tilaajien ymmärrys, miten euro kiertää kansan- ja aluetaloudessa on heikko 24 12

13 Hankinnat ja aluetalous Pk-yritykset muodostavat merkittävän osan Suomen BKT:sta ja ovat Suomen kansantaloudelle merkittävämpi toimijaryhmä kuin esim. Nokia, mutta usein unohdetaan että alueen hyvinvointi = alueen elinkeinopolitiikka Retoriikkaa pk-yritysten merkityksestä riittää, mutta motoriikasta löytyy dilemmoja 25 Hankinnat ja aluetalous Useiden alueiden elinkeinopoliittisissa strategioissa hoiva- ja hyvinvointiala on viiden kärkitoimialan joukossa Samaan aikaan samojen alueiden julkisen sektorin tilaajat ostavat hoivapalveluja kilpailutuksissa pääosin kansallisilta ketjuilta Hankintalain mukaan oman alueen tuottajia ei saa suosia Yrityksen kotipaikalla on merkitystä aluetaloudelle verotuksen kautta Luottamusmiesten ja virkamiesten sisältö- ja menetelmätiedot, miten hankintojen kautta voidaan hankintalain suomissa puitteissa vaikuttaa positiivisesti aluetalouteen ovat heikot --> TÄRKEIN KOHDE VAIKUTTAA 26 13

14 Tuottajan tulee nähdä julkiset hankintaprosessit tulee nähdä strategisina markkinointikanavina MIKSI? Pääsee mahdollisesti vaikuttamaan hankintojen suunnitteluvaiheessa Tunnettuus julkisella sektorilla kasvaa, asiakkaita voi tulla myös muihin palveluihin muilta kuin varsinaisilta kohdemarkkina-alueilta tätä kautta Riskienhallinta ostojen hajautus Oppii tarjouskilpailuista ja tilaajista hyötyä omaan liiketoimintaan 27 VÄITE 6: Kumppanuuden kaipuu on liian vähäistä vaikka TAVOITE ON YHTEINEN 28 14

15 29 Haaste Palvelujen tuottamistapoja mietittäessä tilaajat ja tuottajat eivät keskustele keskenään tarpeeksi yhdessä tai keskustelu on vain kivaa kahvittelua, josta puuttuu selkeä tavoite, sisällöt, menetelmät ja aikataulut. Tämän vuoksi monituottajamallit kehittyvät liian hitaasti, eivät kehity ollenkaan tai yhteistyö on byrokraattista ja aikaa vievää ja yhteistyökeskustelut eivät johda selkeisiin tuloksiin

16 Kumppanuuskello on tilaajien ja tuottajien mahdollisuus, konkreettinen väline, joka auttaa kumppanuuksien luomisesssa palvelutuotannon suunnittelussa hankintojen suunnitteluvaiheessa monituottajamallin ohjauksessa Kumppanuuskellon tavoitteet toimia konkreettisena työkaluna palvelutuotannon ja hankintojen suunnittelussa hallintokunnasta riippumatta rytmittää ja ryhdistää suunnitteluissa käytävä dialogi vahvistaa alueen pk-yritysten menestymismahdollisuuksia alueen tarjouskilpailuissa 16

17 Kumppanuuskellon kvartaalit on tahdistettu tilaajan hallintokuntien vuosikelloon sopivaksi Budjetointi Hankintamenettelyn valinta Hankinnan suunnittelu Kilpailutus / Palveluseteli Suunnittelu ja alkukartoitus 1. FAKTAKERTA Purku Suunnittelu 4. RATKAISUKERTA Purku Suunnittelu Luottamusmieskäsittely 2. VISIOKERTA Purku Suunnittelu 3. RETORIIKKAKERTA Kumppanuuskellon tapaamistunnit Suunnitteluplv ja alkukartoitus Suunnitteluplv FAKTAKERTA Purku- ja suunnitteluplv VISIOKERTA Purku- ja suunnitteluplv RETORIIKKAKERTA Purku- ja suunnitteluplv RATKAISUKERTA 17

18 Alkukartoitus Alkukartoituksella kartoitetaan alueen tuottajien kiinnostus Kumppanuuskelloon osallistumiseen tilaajan valitsemalla sektorilla (tuottajien tiedot saadaan esim. kaupungin tuottajalistoista, kehittämisyhtiöiden yrityslistoista, Yrittäjien ja TESOn alueyhdistysten listoista jne). Ne tuottajat, jotka ilmaisevat kartoituksessa kiinnostuksensa osallistua prosessiin, kutsutaan Kumppanuuskelloon mukaan. Suunnittelu- ja purkupalavereiden sisällöt Suunnittelupalavereissa suunnitellaan seuraava kerta tilaajien ja/tai tuottajien kanssa. Näissä kerroissa käydään mm. huolellisesti läpi se data, mikä seuraavassa kerrassa esitetään. Purkupalavereissa käydään tilaajien ja/tai tuottajien kanssa läpi yhteisen tapaamiskerran anti; mitä opittiin, mitä olisi pitänyt tehdä toisin, mitä yhteistapaamisesta viedään seuraavaan kertaan. 18

19 1. FAKTAKERTA Tilaajat käyvät läpi ko. palvelusektorin asiakkaat, oman tuotantokapasiteetin, määrälliset ja laadulliset tarpeet ostaa ulkoa lisäresurssia, tuottamistapoja ohjaavat strategia sekä tuottamisen ja ostamisen budjetit. Tuottajat varautuvat tekemään näihin faktoihin perustuvan ehdotuksen monituottajamallista. 2. VISIOKERTA Tuottajat esittelevät yhdessä edelliskerran faktoihin nojautuen esityksen, miten määrälliset ja laadulliset aukot täytetään monituottajamallilla tai miten kokonaisuuden voisi tuottaa paremmin. 19

20 3. RETORIIKKAKERTA Tilaajien ja tuottajien keskustelu faktojen, visioiden ja eurojen kohtaamisesta ja esitys kokonaisuuden monituottajamallista luottamusmieskäsittelyyn (virkamies viimeistelee). 4. RATKAISUKERTA Tilaaja tuo tuottajille tiedoksi luottamusmieskäsittelyn tulokset ja mahdollisen jatkon toimenpiteet; määrärahan varaaminen ostobudjettiin, hankintamenettelyn valinta, aikataulut ja tuottajien tueksi esim. tarjouksentekoklinikan ajankohta. 20

21 Palautetta: Tilaajapalaute: Kevyt, konkreettinen ja turvallinen tapa tehdä yhteistyötä tuottajien kanssa Tuottajapalaute: Tuo konkreettisia tuloksia ja kassavirtaa Luottamusmiespalaute: Avoimuutta ja yhteistyötä lisäävä prosessi, helpottaa poliittista päätöksentekoa. TO DO LIST 1. Hoiva- ja hyvinvointisektorin alueen unelman konkretisoiminen selkeäksi tavoitteeksi; kynä, kalenteri ja lapio 2. Tilaaja-tuottajayhteistyö nykyistä tiiviimmäksi, tavoitteellisemmaksi ja systemaattisemmaksi kaikkien palveluiden osalta 3. Asenteellisesti enemmän yhteispeliä; asiakkaan osalta maali on sama! 42 21

22 Ole yhteydessä: Toimitusjohtaja, asiantuntija Satu Ahlman GSM satu.ahlman@bluesaga.fi Blue Saga Company Oy PL TAMPERE FINLAND 22