Kuntauudistus ja hyvinvointialan yrittäjyys. Satu Ahlman Toimitusjohtaja Blue Saga Company Oy

Transkriptio

1 Kuntauudistus ja hyvinvointialan yrittäjyys Satu Ahlman Toimitusjohtaja Blue Saga Company Oy

2 Kommentteja kentältä HYVIS-hankkeesta: Kerrankin tapahtuu jotain konkreettista. Hankkeen henkilöstö on aidosti kiinnostunut yritykseni kehittämistarpeista. Apua saa helposti ja nopeasti. 2

3 Onnittelut tulevaisuuden toimialan valinnasta! Hyvinvointiala on yksi globaalisti kasvavimmista toimialoista asiakkailtaan, palveluiltaan ja työvoimatarpeiltaan. Hyvinvointisektori kuluttaa ja tuottaa valtavan määrän rahaa yhteiskunnassa, yrityksissä ja yksilön taloudessa. Kiinnostava toimiala myös pääomasijoittajien näkökulmasta. Jokainen ihminen käyttää hyvinvointipalveluja valtavat markkinat. 3

4 Kuntauudistus ja hyvinvointialan yrittäjyys: Väittämiä keskeisistä haasteista (ja lopuksi TO DO LIST) 4

5 VÄITE 1: Hyvinvointialasta ei ole selkeää kansallista, alueellista tai paikallista unelmaa 5

6 Filosofi Pekka Himanen Nordic Busines Forumissa: Unelmoi kynä, kalenteri ja lapio kädessä.

7 VÄITE 2: Lähtöpisteenä (historiassa menestyneet) rakenteet, toimintatavat ja asiakkaiden ongelmat 7

8 Esimerkkejä: Julkisella sektorilla järjestämisvastuu = tuottamisvastuu Julkinen sektori ainoa oikea tuottaja Menestyksellisen historian tuomat haasteet Lähdemme (holhousyhteiskunnassa) asiakkaiden ongelmista 8

9 VÄITE 3: Toimialaa kehitetään mielikuvien, ei faktojen perusteella 9

10 Mielikuvia Kilpailutus heikentää palvelujen laatua ja on uhka julkisen sektorin työllistävyydelle. Yksityinen sektori rikkaiden tuottaja- ja käyttäjäsegmentti Vanhus karkasi yksityisestä laitoksesta, yrittäjä Karibialla Palveluseteli lisää eriarvoisuutta 10

11 Mielikuvallisia haasteita Sektori pyhä =busines pahasta Riiston toimiala Palveluvaihtoehdot ja setelit lisäävät eriarvoisuutta Julkinen on aina ja kaikkialla paras Pienet hyvät ja suuret pahat 11

12 Faktoja Valvira: Yksityisissä hoivakodeissa julkista parempi laatu (Rakenne)laatusuositukset hiipivät yksityistä sektoria koskeviksi laeiksi. Sitra: Palveluseteli vähentää kunnan kustannuksia ja lisää asiakkaiden tyytyväisyyttä Etla: Yksi yksityisen sektorin työntekijä elättää nyt 1,6 julkisen sektorin työntekijää. Suhdeluku kasvaa 2,8 reilussa kymmenessä vuodessa 12

13 VÄITE 4: Toimialaa kehitetään tuottajasta ja rakenteista, ei asiakkaista käsin 13

14 Arkijärkistä ihmettelyä Kysyntä kasvaa, palveluja keskitetään Painopiste strategioissa ja hallinnollisissa rajoissa, ei operatiivisessa arjessa ja toiminnallisissa rajapinnoissa 14

15 VÄITE 5: Tilaajien ymmärrys ja kiinnostus, mistä kulut muodostuvat ja miten euro kiertää kansan- ja aluetaloudessa on heikko 15

16 Hankinnat ja aluetalous Pk-yritykset muodostavat merkittävän osan Suomen BKT:sta ja ovat Suomen kansantaloudelle merkittävämpi toimijaryhmä kuin esim. Nokia, mutta usein unohdetaan että alueen hyvinvointi = alueen elinkeinopolitiikka. Retoriikkaa pk-yritysten merkityksestä riittää, mutta motoriikasta löytyy dilemmoja Useiden alueiden elinkeinopoliittissa strategioissa hoiva- ja hyvinvointiala on viiden kärkitoimialan joukossa Samaan aikaan samojen alueiden julkisen sektorin tilaajat ostavat hoivapalveluja kilpailutuksissa pääosin kansallisilta ketjuilta* Hankintalain mukaan oman alueen tuottajia ei saa suosia Yrityksen kotipaikalla on merkitystä aluetaloudelle verotuksen kautta Kilpailutusten päätavoite välttyä markkinaoikeudelta, ei hoidon tulos tai sopimuskauden yhteistyö Oman ja markkinoiden hintatasotietämys edelleen valitettavan vähäistä 16

17 Tuottajan tulee nähdä julkiset hankintaprosessit tulee nähdä strategisina markkinointikanavina MIKSI? Pääsee mahdollisesti vaikuttamaan hankintojen suunnitteluvaiheessa Tunnettuus julkisella sektorilla kasvaa, asiakkaita voi tulla myös muihin palveluihin muilta kuin varsinaisilta kohdemarkkina-alueilta tätä kautta Riskienhallinta ostojen hajautus Oppii tarjouskilpailuista ja tilaajista hyötyä omaan liiketoimintaan 17

18 Unohtuva perusasia Liikevaihto ja kasvu syntyvät ASIAKKAISTA eivät tuotteista tai palveluista. Myös hoiva-alalla. 18

19 VÄITE 6: Moniulotteista asiakkuutta ei hallita viestinnässä ja markkinoinnissa 19

20 Haaste: Hoiva-alan moniulotteiset asiakkuudet Asiakkaat Yksityiset asiakkaat Yksityishenkilöt Yritykset Yhdistykset Julkisen sektorin asiakkaat Tilaaja Laadunvalvoja Maksaja Käyttäjä Käyttäjän omainen Moniulotteinen asiakkuus 20

21 Hoiva-alan moniulotteinen asiakasohjaus Yksityiset asiakkaat Käyttäjä Omainen Julkisen sektorin asiakkaat Perusturvajohtaja Yhteistyökumppani 21

22 22

23 23

24 24

25 Tasapainokoulu Seniorineuvola Syömishäiriöklinikka Green Care Country Home ÄIJÄLÄ-HOVI Nordic Ladies Home EtäAuttaja Liikuttaja Restaurant K70 SenioriDeitti 25

26 Välipalakysymys: Kuinka paljon kateus estää toimialalla kotimaisen pk-sektorin kehittymistä? 26

27 VÄITE 7: Kumppanuuden kaipuu on liian vähäistä vaikka TAVOITE ON YHTEINEN 27

28 Kumppanuuskello 1. FAKTA Purku Kumppanuuskello kellottaa tilaajien ja tuottajien vuosittaisen yhteistyön hallintokuntien muuhun vuosirytmiin sopivaksi kevyesti ja konkreettisesti Purku Suunnittelu vuosi RATKAISU Suunnittelu Purku Suunnittelu 2. VISIO Purku Suunnittelu 3. RETORIIKKA 28

29 TO DO LIST: 1. Määritä tavoite. 2. Näe uusi tapa menestyä. 3. Perustele faktoilla. Vaikuta mielikuviin. 4. Ota asiakas kaiken kehittämisen ykköseksi 5. Hallitse hinnoittelu ja kansantalouden kassavirran logiikka 6. Ota haltuun moniulotteinen asiakkuus 7. Ota kaikkeen kehittämiseen kumppanuusnäkökulma 29

30 Filosofi Pekka Himanen Nordic Busines Forumissa: Unelmoi kynä, kalenteri ja lapio kädessä.

31 Ole yhteydessä: Toimitusjohtaja, asiantuntija Satu Ahlman GSM satu.ahlman@bluesaga.fi Blue Saga Company Oy PL TAMPERE FINLAND

32 S U M M A S U M M A R U M ASIAKAS JA ARKIJÄRKI LUOTTAMUS- HENKILÖ TILAAJA KEHITTÄJÄ TUOTTAJA KÄYTTÄJÄ KÄYTTÄJÄN OMAINEN 32