JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO

Transkriptio

1 JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT SOTE PALVELUIDEN ARVOVERKOSTOISSA (JYVÄ) JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO Martti Saarela Projektitutkija, OTM, KTM

2 MYYTIT: - Sote palveluiden ulkoistamista tulee välttää, sillä sen seurauksena julkinen raha valuu suuryritysten taskuihin ja alueelta ulos. - Kuntayhtymän ei ole syytä pohtia yksityisten palvelumarkkinoiden toimivuutta vaan keskittyä vain omaan toimintaan ja ostaa tarvittaessa palvelut riittävän suurelta yritykseltä ns. varman päälle. - Kun kuntayhtymä päättää ulkoistaa palvelujaan, ei hankintalaki mahdollista hankintayksilöltä mitään toimenpiteitä, joilla paikallisten pienyritysten osallistumismahdollisuuksia voitaisiin huomioida palveluiden ostoissa. - Palvelusetelijärjestelmä on aluetaloudelliselta merkitykseltään vain nappikauppaa.

3 TAUSTA - EU:n alueella hankintayksiköt käyttävät noin 18 % bruttokansantuotteesta julkisiin hankintoihin. - Vuonna 2012 terveydenhuollon julkisten palveluhankintojen arvo oli Suomessa n. 1,2 miljardia ja sosiaalipalveluissa n. 1,5 miljardia euroa (luvuissa ei ole mukana pääosa alle euron pienhankinnoista eikä suorahankinnat) (Lith, 2013). - Julkisten hankintojen kohdentumisella voi olla merkittävä vaikutus alueen elinvoimaisuuteen, kilpailukykyyn ja markkinoiden kehittymiseen, erityisesti harvaan asutuilla alueilla. - Sosiaali- ja terveysalalla hankintalain merkitys kasvaa sitä mukaa kuin kunnat lisäävät sosiaali- ja terveyspalvelujen ostojaan markkinoilta.

4 TAUSTA - Pienet ja keskisuuret yritykset nähdään yleisesti EU:n talouden selkärankana potentiaalisten työllisyys-, kasvu- ja innovaatiovaikutusten takia. (Euroopan komissio, 2008) - Elinkeinopolitiikan näkökulmasta julkiset hankinnat voidaan nähdä myös väylänä edistää markkinoiden toimivuutta/kilpailua ja pienyrittäjyyttä. Samalla suorien tukien tarve vähenee ja tarjottavat julkiset palvelut kehittyvät.

5 TAUSTA - Kansantalouden näkökulmasta pienyritysten huomioiminen julkisissa hankinnoissa saa oikeutuksen: 1) Kilpailun lisääntyminen/säilyminen -pitkällä tähtäimellä vaikutus hintoihin ja palveluiden saatavuuteen myös hankintayksikön näkökulmasta. 2) Ulkoisvaikutukset - pienyritysten merkitys laajemmin yhteiskuntaan mm. talouden kehityksen, työllisyyden ja innovaatioiden kautta.

6 TAUSTA - Yleisesti ottaen pienyritykset toimivat paikallisesti. Siten julkisissa ostoissa pienyritykset huomiomalla, tulee myös paikallinen näkökulma suurelta osin huomioiduksi. - Julkisten hankintojen hankintaprosessin tulee kuitenkin täyttää lainsäädännön vaatimukset läpinäkyvyydestä, tasapuolisuudesta sekä syrjimättömyydestä. - Pienyritysten huomioiminen (ei suosiminen) julkisissa hankinnoissa edistää markkinoiden toimivuutta.

7 TAUSTA - Pienyritykset kohtaavat haasteita julkisiin hankintoihin osallistumisessa. Tämä johtuu: 1) hankintayksiköiden käytännöistä (hankintasopimusten suuri koko, kohtuuttomat hallinnolliset rasitteet ja vaatimukset taloudellisista vakuuksista sekä kohtuuttomat laatu- ja sertifikaatiovaatimukset yms.) 2) pienen yritystoiminnan yleisistä haasteista (resurssipula ja kapasiteettirajoitteet, referenssien puute, kilpailutuksiin osallistumisen kustannukset yms.)

8 - Kallion suuri alueellinen merkitys myös taloudellisena toimijana - Palvelustrategian visiossa Kallio aktiivisesti vahvistaa alueen vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. - Valittu linjaus järjestää palveluja monituottajamallilla niin, että palveluja tuottavat Kallio, yritykset, järjestöt, yhdistykset ja vapaaehtoiset toimijat. - Monituottajamalli tarkoittaa mm. että Kallio rakentaa aktiivisesti kumppanuuksia -> strateginen valinta, joka luo omalta osaltaan markkinat yksityisille toimittajille

9 - Kallio pyrkii huomioimaan yritystoiminnan suunnittelua määrittelemällä selkeästi reunaehdot palveluntuotantoon, raamit, missä määrissä Kallio tiettyä palvelua ostaa. - Yritysyhteistyön kautta haetaan joustavuutta ja toiminnan kehittämisinnovatiivisuutta. Palveluiden hankintaan liittyy myös palveluiden muokkaaminen ja uusien toimintamallien kehittäminen. - Yritysyhteistyön toteutumista kuvattaessa on huomioitava ensisijaisuus lakisääteinen palveluiden tuottamisesta ja vastuu palveluiden saatavuuden varmistamisesta. - Tarkastelussa ei ole mukana erikoissairaanhoidon palvelut, jotka kattavat n. 25 % Kallion kokonaismenoista.

10 Kallion yhteistyösopimuksista 66 % koskee ydinpalveluita ja 34 % tukipalveluita. Ydinpalveluista 46 % yhteistyösopimuksista liittyy terveyspalveluihin ja 54 % sosiaalipalveluihin.

11 - Palveluhankintojen kokonaissumma vuonna 2014 n Hankinnoista 55 % koskee ydinpalveluita ja 45 % tukipalveluita. - Ydinpalveluista 83 % koskee sosiaalipalveluita ja 17 % terveyspalveluita. - Palveluhankintojen kokonaissumma yksityiseltä sektorilta n

12 Palveluhankintojen kokonaissumma vuonna 2014 n

13 Palveluhankintojen kokonaissumma yksityiseltä sektorilta v n

14 Palveluhankintojen kokonaissumma yksityiseltä sektorilta v n

15 Haasteet palveluhankintojen pienyritysyhteistyössä: - Palveluiden saatavuuden varmuus. Toimittajan tulee pystyä todentamaan ja huolehtimaan, että myös häiriötilanteissa palvelu voidaan tuottaa. - Toiminnan haavoittuvuus ja kannattavuus. - Referenssitaustan puute, tarjouspyyntöprosessien hallinta, liiketoimintasuunnitteluun ja laatujärjestelmiin liittyvät haasteet, tietosuoja-asiat ja -asiakirjavaatimukset. - Resurssien puutteet suuremmissa hankinnoissa

16 Paikallisuusnäkökulma: CASE KALLIO - Lähtökohta: hinta-laatusuhteen huomioiminen ennen paikallisuutta - Kilpailutuksissa paikallisuus nousee esiin palveluiden saavutettavuuden määrittelyssä - Pienhankinnoissa puitejärjestelyinä. - Keskeisin ulottuvuus paikallisuuden näkökulmasta on palvelusetelijärjestelmä, sen käyttöönotto ja jatkuva laajentaminen Pienyrittäjyyteen perustuva toimintamalli sopii hyvin useisiin lähipalveluina tuotettaviin sosiaalija terveyspalveluihin. Suurempien kuntien kilpailuttaessa ja hankkiessa palveluita ostopalveluina pienet yritykset eivät kykene kilpailemaan tasavertaisesti suurempien yritysten rinnalla. Sen sijaan palvelusetelillä palveluja järjestettäessä pienet yritykset voivat lähtökohtaisesti toimia palvelujen tuottajina isompien yritysten tavoin. (HE 20/2009)

17 - Palvelusetelilain tarkoituksena on palvelusetelin avulla lisätä asiakkaan ja potilaan valinnanmahdollisuuksia, parantaa palvelujen saatavuutta ja edistää kuntien sosiaali- ja terveystoimen sekä elinkeinotoimen ja yksityisten palvelujen tuottajien yhteistyötä. - Kunta/kuntayhtymä voi joko hyväksyä kaikki hyväksymiskriteerit täyttävät palveluntuottajat palvelusetelituottajiksi, jolloin kyseessä ei olisi julkinen hankinta tai sitten rajata palveluntuottajien määrää kilpailuttamalla heidät julkisen hankintana. -> Kallio hyväksyy kaikki hyväksymiskriteerit täyttävät - Tulevaisuudessa asiakaskunnan arvioidaan kehittyvän sekä vaativammaksi että tietoisemmaksi eri vaihtoehdoista. Enemmistö kuluttajista ja päättäjistä uskoo, että asiakkaan valinnan vapautta tulee tulevaisuudessa lisätä. (TEM 1/2015)

18 Palvelusetelitoimittajan kotipaikka vuonna Toteutuneet rahavirrat euroina. Paikallinen ,79 0, Naapurikunnat ,27 0, Alueellinen 8 748,89 0, Valtakunnallinen 1 644,61 0, Yhteensä ,57 1 Palvelusetelien käyttö palvelualoittain vuonna 2014 Tehostettu palveluasuminen ,62 Kotihoito ,09 Kehitysvammaisten autettu asuminen ,05 Varhaiskasvatuspalelu ,85

19 Palvelusetelien kokonaisarvo vuonna 2014 n e

20 Palvelusetelijärjestelmän kokemuksia: - Omaa tuotantoa edullisempi - Toimii toisilla palvelualoilla paremmin kuin toisilla - Antaa yrityksille väylän myös muiden palveluiden myyntiin - Toimivilla aloilla antaa aitoa valinnan mahdollisuutta asiakkaille (esim. varhaiskasvatuksessa palvelun sisältö voi painottua tiettyyn teemaan esim. liikunta, musiikki). - Alueen väestöpohjan pienuus haaste toimiville markkinoille - Potentiaalinen tulevaisuuden kasvusuunta: ikäihmisten määrän kasvaessa kotihoitoa tarvitaan yhä enemmän.

21 MYYTIT: - Sote palveluiden ulkoistamista tulee välttää, sillä sen seurauksena julkinen raha valuu suuryritysten taskuihin ja alueelta ulos. - Kuntayhtymän ei ole syytä pohtia yksityisten palvelumarkkinoiden toimivuutta vaan keskittyä vain omaan toimintaan ja ostaa tarvittaessa palvelut riittävän suurelta yritykseltä ns. varman päälle. - Kun kuntayhtymä päättää ulkoistaa palvelujaan, ei hankintalaki mahdollista hankintayksilöltä mitään toimenpiteitä, joilla paikallisten pienyritysten osallistumismahdollisuuksia voitaisiin huomioida palveluiden ostoissa. - Palvelusetelijärjestelmä on aluetaloudelliselta merkitykseltään vain nappikauppaa.

22 Kiitos!