Onko monielinhäiriöpotilaan tehohoito tuloksellista? Ville Pettilä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko monielinhäiriöpotilaan tehohoito tuloksellista? Ville Pettilä"

Transkriptio

1 Katsaus Onko monielinhäiriöpotilaan tehohoito tuloksellista? Ville Pettilä Monielinhäiriö ja sekundaari-infektiot ovat tärkeimmät syyt tehohoitopotilaiden kuolemaan ja hoidon pitkittymiseen. Tehohoidon rajallisten resurssien vuoksi olisi oleellista tunnistaa mahdollisimman varhain ne tapaukset, joissa potilasta ei voida auttaa raskaallakaan tehohoidolla takaisin normaaliin elämään. Siksi monielinhäiriön arviointi ja ennusteen tunteminen ovat keskeisiä tehohoidon ongelmia. Monielinhäiriön ennuste näyttäisi hieman parantuneen, vaikka kuolleisuus on edelleenkin suuri. Vähintään kahden elimen vaikeassa toimintahäiriössä sairaalakuolleisuus vaihtelee välillä % ja kokonaiskuolleisuus vaikeusasteen ja keston mukaan välillä %. Selviytyneiden potilaiden odotettavissa oleva elinikä on kuitenkin kohtalaisen pitkä ja elämänlaatu melkein yhtä hyvä kuin ikä- ja sukupuolivakioidun normaaliväestön. Kustannus-hyötyanalyysi puoltaa täten selkeästi monielinhäiriöpotilaan tehohoitoa silloin, kun realistisena tavoitteena on potilaan kotiutus äkillisen sairauden jälkeen. Monielinhäiriö (multiple organ dysfunction, MOD) on vaikeisiin infektioihin, haimatulehdukseen, monivammaan, suoliston iskemiaan, immuunijärjestelmän aktivaatioon, hengitysvajaukseen tai verenkiertovajaukseen liittyvä oireyhtymä (Takala 1997, Balk 2000). Sen patogeneesi on edelleen osittain epäselvä, mutta yleistyneen tulehdusreaktion osuus on kiistaton ja vatsaelinten verenkierrolla on todennäköisesti keskeinen merkitys. MOD:n kehittymiseen liittyvinä tekijöinä on pidetty bakteerien translokaatiota suolenseinämän läpi verenkiertoon, tulehduksen välittäjäaineiden liiallista tuotantoa, hyytymisjärjestelmän ja neutrofiilien aktivaatiota, sydämen molempien kammioiden vajaatoimintaa, verenkierron jakauman epäedullisia muutoksia, elinten hypoperfuusiota, oksidaatiovauriota, hypermetaboliaa, kudosten lisääntynyttä hapenkulutusta ja endoteelisolujen nopeutunutta apoptoosia (Parrillo 1990, Balk 2000). Monielinhäiriöön liittyvän tehohoidon pitkittymisen ja runsaan kuolleisuuden (Knaus ym. 1985, Zimmerman ym. 1996) vuoksi yhtenäisten ja toistettavien portaittaisten arviointikriteerien käyttö on erityisen tärkeätä. MOD:n kriteereistä ei kirjallisuudessa kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä. Monielinhäiriöoireyhtymän konsensusmääritelmän kriteereiksi on esitetty niitä fysiologisia muutoksia, jotka syntyvät silloin, kun yksi tai useampi elinjärjestelmä ei voi ylläpitää homeostaasia (ACCP/SCCM Consensus Conference 1992). Käytännön kliiniseen työhön ja tutkimukseen kyseinen määritelmä on kuitenkin aivan liian väljä. Monielinhäiriöstä käytettiin aiemmin yleisemmin nimitystä monielinvaurio (multiple organ failure, MOF). Aiemmat monielinhäiriön mittarit, kuten Organ System Failure index (OSFi), kuvasivat ilmiötä dikotomisesti (Goris ym. 1985, Knaus ym. 1985). Monielinhäiriö ei kuitenkaan ole joko-tai-ilmiö (Vincent ym. 1998). Duodecim 2002;118:

2 Aiemmat mittarit eivät täten huomioineet häiriön asteen vaihtelua eivätkä muutosta ajan funktiona. Ennustearvion kannalta useimpien mittareiden validiteetissä on lisäksi vakavia heikkouksia, jotka liittyvät riittämättömään otoskokoon, potilasaineiston rajoittumiseen tiettyyn diagnoosiryhmään: traumoihin, palovammoihin, sepsikseen, septiseen sokkiin tai kirurgisiin sepsispotilaisiin. Useimpia varhaisista elinhäiriömittareista ei ole myöskään koskaan validoitu riippumattomassa aineistossa. Tämä periaate on täysin keskeinen ennustemallia rakennettaessa (Randolph ym. 1998). Ideaalisen monielinhäiriömittarin tulisi ensimmäiseksi vastata mahdollisimman tarkoin kliinistä syndroomaa. Toiseksi mittarin arvojen tulisi kuvastaa häiriön vaikeusastetta ja sen muutoksia. Ensimmäinen periaate liittyy luokituksen validiteettiin. Monielinhäiriöiden luokituksen kriteerivaliditeettia on vaikea arvioida, koska vertailua varten ei ole kultaista stardardia. Toinen periaate tarkoittaa menetelmän toistettavuutta ja kykyä muuttua monielinhäiriön kliinisiä muutoksia vastaavasti (Marshall 1995). Tämä mahdollistaa myös luokituksen käyttämisen hoitovasteen seurannassa ja käytön kuoleman sijasta ns. surrogaattina kliinisissä tutkimuksissa (Vincent ym. 2000). Monielinhäiriön kriteerit ja vaikeusasteen arviointi Äskettäin on esitetty kolme uutta MOD:n luokitusjärjestelmää: Multiple Organ Dysfunction Score (MODS) (Marshall ym. 1995), SOFA (Vincent ym ja 1998) ja Logistic Organ Dysfunction (LOD) System (Le Gall ym. 1996), jotka on validoitu edeltäjiänsä paremmin. Kaikki kolme järjestelmää perustuvat objektiivisesti ja yksinkertaisesti mitattuihin muuttujiin, joilla elinhäiriöiden astetta arvioidaan. Mukaan otettuja elinjärjestelmiä ovat sydän ja verenkierto, keuhkot, munuaiset, maksa, hematologinen järjestelmä ja keskushermosto. SOFA-järjestelmä (Sequential Organ Failure Assessment) (kuten MODS) antaa 0 4 pistettä kunkin elimen toimintahäiriöstä (taulukko 1). Nämä järjestelmät on primaaristi luotu monielinhäiriön muutosten seurantaan eikä ennustearviota varten. MODSja LOD-järjestelmien kehittäminen perustui logististen regressiomallien käyttöön, SOFA sen sijaan perustuu asiantuntijoiden arvioon järkevistä mukaanottokriteereistä ja luokkien rajaarvoista eri elinhäiriöille. SOFA-järjestelmä ei myöskään painota eri elinhäiriöitä eri tavoin kuten LOD. Euroopassa ja Suomessa enimmäkseen käytössä olevassa SOFA-luokituksessa (kuten myös MODS-järjestelmässä) on käytetty elinhäiriölle erilaisia summapisteityksiä: tulopäivän arvoa (Vincent ym. 1998), päiväkohtaista suurinta arvoa tai yksittäisten elinhäiriöiden suurimpien arvojen summaa (Moreno ym. 1999). Tehohoitojakson aikaisen monielinhäiriön yleisyydeksi voidaan arvioida noin 8 % (SOFA 6) tai noin 6 % (SOFA 8) (Vincent ym. 1998). Yli tehohoitopotilaan aineistossa LOD-luokituksen mukaisten elinhäiriöiden yleisyydet olivat 12 % (ei yhtään elinhäiriötä), 26 % (yksi elinhäiriö), 25 % (kaksi häiriötä) ja 37 % (vähintään kolme häiriötä) (Le Gall ym. 1996). Selkeyden vuoksi jäljempänä keskitytään tarkastelemaan monielinhäiriöpotilaan ennustetta pääosin SOFA-luokituksen mukaisesti. Keuhkovaurio on monielinhäiriön keskeisin osatekijä. Keuhkovaurion (acute lung injury, ALI) konsensuskriteerinä on valtimoveren happiosapaineen ja sisäänhengitysilman happiosuuden (PaO 2 /FiO 2 ) suhde alle 300 mmhg, ja akuutissa hengitysvaikeusoireyhtymässä (acute respiratory distress syndrome, ARDS) tämän suhteen tulee määritelmän mukaan olla alle 200 mmhg. Molemmat määritelmät edellyttävät lisäksi tunnettua keuhkovaurion aiheuttajaa, röntgenkuvassa todettuja molemminpuolisia keuhkoinfiltraatteja ja keuhkovaltimon kiilapainetta alle 18 mmhg. Ventilaattorisäätöjen optimoinnille tai painetasoille ei ole kuitenkaan asetettu vaatimuksia. Keuhkovaurion osalta SOFA-luokitus 2/4 vastaa ALI-tasoista kaasujenvaihtohäiriötä ja vähintään 3/4 vastaa ARDS-tasoista (Vincent ym ja 1998). Tämä luokitus ei kuitenkaan edellytä muita ARDS:n diagnostisia kriteerejä. Diagnostisten kriteerien muunnelmien mukaan ARDS:n vuosittainen ilmaantuvuus on noin 1,5 28/ (Valta ym. 1999, Bersten 1664 V. Pettilä

3 Taulukko 1. Elinhäiriöiden SOFA-luokitus (Sequential Organ Failure Assessment) pistein 0 4 (0 = ei häiriötä, 4 = vaikein) (Vincent ym. 1998). Pistemäärä Elinjärjestelmä Hengitys PaO 2 /FiO 2 (mmhg) > Munuaiset Seerumin kreatiniini (µmol/l) tai < > 440 Virtsamäärä (ml/vrk) < 200 < 500 Maksa Seerumin bilirubiini (µmol/l) < > 204 Verenkiertoelimistö Keskivaltimopaine (mmhg) tai 70 < 70 D 5 tai D 5 15/ D > 15 vasoaktiivisen lääkehoidon tarve tai tai tai vähintään 1 tunti (µg/kg/min) DB NA/A 0,1 NA/A > 0,1 Veri Trombosyytit (x 10 9 /l) > Keskushermosto Glasgow n kooma-asteikko < 6 1 Mekaanisen ventilaation kanssa 2 Arviointi ilman sedaation vaikutusta D = dopamiini, DB = dobutamiini, NA = noradrenaliini, A = adrenaliini PaO 2 = valtimoveren happiosapaine FiO 2 = sisäänhengitysilman happiosuus ym. 2002). Valikoimattomassa tehohoitoaineistossa 7 % potilaista täyttää ARDS:n diagnostiset kriteerit (Bersten ym. 2002). Munuaisten akuutti vajaatoiminta (acute renal failure, ARF), toinen monielinhäiriön päätekijä, on todettu itsenäiseksi kuoleman riskitekijäksi tehohoitopotilailla (Brivet ym. 1996). Munuaisten korvaushoitoa vaatineen ARF:n vuosittainen ilmaantuvuus on vaihdellut välillä 1,8 8/ / (Liano ja Pascual 1996, Korkeila ym. 2000). Valikoimattomassa tehohoitoaineistossa ARF:n esiintyvyys on ollut noin 20 %. De Mendoncan ym. (2000) laajassa monikeskustutkimuksessa ARF:n esiintyvyys tehohoitopotilailla oli 25 % (348/1 411). Monielinhäiriön tehohoidon tulokset Teho-osastokuolleisuus. Kuolleisuus monielinhäiriöön vaihtelee eri tutkimusten mukaan välillä % (Knaus ym. 1985, Zimmerman ym. 1996, Moreno ym. 1999). Se riippuu paitsi hoidon tyypistä (teho-osasto, sairaala) myös häiriöiden lukumäärästä, vaikeusasteesta, tyypistä, yhdistelmästä ja käytetystä määritelmästä (Marshall ym. 1995, Le Gall ym. 1996, Vincent ym. 1998). Vertailuna todettakoon, että suomalaisessa aineistossa, joka käsitti yli potilasta ja 25 tehohoito-osastoa, kaikkien potilaiden raportoitu teho-osastokuolleisuus oli 9,9 % (Niskanen ym. 1996). Vincentin ym. (1998) kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa tulovaiheen SOFA-luokituksen mukaiset teho-osastokuolleisuudet ja vastaavat eri elinhäiriömäärien yleisyydet olivat 9 % (ei elinhäiriöitä, 45 % tehohoitopotilaista), 22 % (yksi elinhäiriö, 35 %), 38 % (kaksi häiriötä, 13 %), 69 % (kolme häiriötä, 5 %) ja 83 % (vähintään neljä häiriötä, 1,5 %). Morenon (1999) tutkimuksessa SOFA-luokituksen mukainen tehokuolleisuus vaihteli 3 %:sta (ei yhtään elinhäiriötä) 91 %:iin (kuuden elimen häiriö). Vincentin ym. (1998) tutkimuksessa pelkkään SOFA-luokituksen keuhkovaurioon (vähintään 3/4) todettiin liittyvän 21 %:n teho-osastokuolleisuus, ja jos tilaan liittyi toinen samantasoinen elinhäiriö, vaihteli teho-osastokuolleisuus välillä %. SOFA-luokituksen mukaan vähintään 3/4-tasoiseen munuaisten toimintahäiriöön liittyi yksinään 23 %:n ja yhdessä toisen samanta- Onko monielinhäiriöpotilaan tehohoito tuloksellista? 1665

4 soisen elinhäiriön kanssa %:n teho-osastokuolleisuus. Monielinhäiriössä ennusteen kannalta merkityksellisiksi elinhäiriöiksi (elinkohtainen SOFA vähintään 3/4) osoittautuivat keuhko- ja munuaisvaurion lisäksi verenkiertovajaus ja keskushermoston toimintahäiriö. Niihin liittyvät teho-osastokuolleisuudet vaihtelivat väleillä % ja %. Hematologisen häiriön ja maksan toimintahäiriön vaikutus teho-osastokuolleisuuteen on osoittautunut vähäisemmäksi (Marshall ym. 1995, Vincent ym. 1998). De Mendoncan ym. (2000) aineistossa ARF-potilailla todettiin kolminkertainen teho-osastokuolleisuus muihin tehohoitopotilaisiin verrattuna. Sairaalakuolleisuutta pidetään teho-osastokuolleisuutta luotettavampana mittarina, mutta siihen vaikuttavat myös ennen tehohoitojaksoa ja sen jälkeen annetut hoidot. Tehohoitopotilaiden valikoimattoman sairaalakuolleisuuden on raportoitu olevan välillä 9 16 % (Knaus ym. 1991, Zimmerman ym. 1998). Laajimmassa tutkimuksessa (yli teho-osastojaksoa) sairaalakuolleisuus oli 12,3 % (Zimmerman ym. 1998). Niskasen ym. (1996) suomalaisessa aineistossa sairaalakuolleisuus oli 19,2 %. Kuoleman todennäköisyys korreloi hyvin elinhäiriöpisteisiin; sairaalakuolleisuus on noin 15 % MODS-pisteillä 5 8/24, noin 65 % pisteillä 13 16/24 ja 100 % pistemäärillä 21 24/ 24 (Marshall ym. 1995). LOD-järjestelmän elinhäiriöpistemääriä 4/22, 8/22, 12/22 ja 16/22 vastaavat sairaalakuolleisuudet olivat Le Gallin ym. (1996) aineistossa 15 %, 48 %, 83 % ja 96 %. Taulukossa 2 on esitetty SOFA-luokituksen mukaisesti vähintään kahteen eri elinhäiriöön liittyvät sairaalakuolleisuudet. Vähintään 3/4-tasoisessa keuhko- tai munuaisvauriossa, joihin jompaankumpaan liittyi vähintään yksi muu elinhäiriö, sairaalakuolleisuudet vaihtelivat väleillä % ja % (Pettilä ym. 2002). Monielinhäiriön määritelmien vaihtelevuuden vuoksi eri tutkimuksia on vaikea vertailla. Voidaan kuitenkin todeta, että tehopotilaan monielinhäiriöön liittyy karkeasti 2 8-kertainen vakioimaton kuolemanriski. Yksittäisten elinhäiriöiden kuolleisuuslukuihin vaikuttavat oleellisesti käytetyt kriteerit, potilaskirjo ja lisäelinhäiriöiden lukumäärä ja vaikeusaste (Zimmerman ym. 1996, Vincent ym. 1998). Kirjallisuuden mukaan ARDS-potilaiden sairaalakuolleisuus on vaihdellut välillä % (Milberg ym. 1995, Valta ym. 1999). Äskettäisessä monikeskustutkimuksessa 148 ARDS-potilaan 28 päivän kuolleisuus oli 34 % (Bersten ym. 2002). Osa tuoreista julkaisuista tukee ajatusta ARDS-kuolleisuuden vähenemisestä (Milberg ym. 1995, Ullrich ym. 1999, Bersten ym. 2002). Ullrichin (1999) valikoituneessa sarjassa teho-osastokuolleisuus oli vain 20 %. Munuaisten akuuttiin vajaatoimintaan liittyvän kuolleisuuden on raportoitu olevan välillä % (Brivet ym. 1996, Kellum ym. 2002). Tuoreessa konsensusehdotuksessa on määritetty ARF:lle uudet kriteerit ALI:n ja ARDS:n tapaan. Näiden kriteerien mukaisia ennustelukuja ei toistaiseksi ole käytettävissä. Elämänlaatu on kuolleisuuden ohella yleisesti hyväksytty tehohoidon tuloksellisuuden kuvaaja. Metodologisesti hyväksyttäviä tutkimuksia tehohoitopotilaista on kuitenkin käytettävissä varsin vähän, ja vain harvoissa tutkimuksissa on käytetty validoitua laaja-alaista elämänlaatumittaria (Heyland ym. 1998, Black ym. 2001). Elinhäiriöpotilaiden tehohoidon jälkeisestä elämänlaadusta on niukalti tutkimuksia. HYKS:n teho-osaston 131 monielinhäiriöpotilaan aineistossa elämänlaatu oli RAND-36- luokituksen merkitsevästi heikentynyt kaikilla kahdeksalla osa-alueella ikä- ja sukupuolivakioituun suomalaiseen väestöön verrattuna (Pettilä ym. 2000). Kun nämä muutokset suhteutettiin normaaliväestön keskihajontaan, voitiin poikkeamia fyysisten ja psyykkisten roolirajoitusten osalta pitää kliinisesti merkittävinä. Monielinvaurion aste ei korreloinut todettuihin elämänlaatuarvoihin. Kliinisesti merkittävä ero verrattuna niihin tehopotilaisiin, joilla ei todettu monielinhäiriötä, tuli esiin vain vitaliteetin ja psyykkisten roolirajoitusten osalta. Muutokset elinhäiriöpotilaiden elämänlaadussa näyttävätkin painottuvan psyykkisiin osatekijöihin. Nielsen ym. (1997) totesivat aineistonsa 47 sydänkirurgisen monielinhäiriöpotilaan elämänlaadun heikentyneen energisyyden, fyysisen suorituskyvyn ja tunnereaktioiden osalta NHP-mittarilla (Nottingham Health Profile) arvioituna. Tä V. Pettilä

5 Taulukko 2. Sairaalakuolleisuus vähintään kahden elimen häiriön yhdistelmissä (Pettilä ym. 2002). Kriteerinä kussakin elinhäiriössä vähintään 3/4 pistettä SOFA-luokituksen mukaan. Elinhäiriöt Sairaalakuolemia / Sairaalakuolleisuus % potilaita (95 %:n luottamusväli) Hengitysvajaus + munuaiset 24/37 65 (49 81) + hematologinen 27/36 75 (60 90) + maksan 6/9 67 (28 100) + verenkiertovajaus 66/ (42 60) + neurologinen 42/63 67 (55 79) Munuaisten vajaatoiminta + hematologinen 7/13 54 (22 85) + maksan 3/6 50 (0 100) + verenkiertovajaus 18/48 38 (23 52) + neurologinen 13/24 54 (33 76) Hematologinen häiriö + maksan 0/4 0 + verenkiertovajaus 16/50 32 (19 45) + neurologinen 13/28 47 (27 66) Maksan toimintahäiriö + verenkiertovajaus 4/9 44 (4 84) + neurologinen 3/5 60 (0 100) Verenkiertovajaus + neurologinen 46/83 55 (45 66) män elämänlaatumittarin luotettavuutta aikuisten tehohoitopotilaiden arvioimisessa on tosin pidetty puutteellisena (Black ym. 2001). ARDS-potilaiden myöhemmän elämänlaadun on osoitettu olevan huonontunut laajalti ja erityisesti fyysisen suorituskyvyn osalta (SF-36-elämänlaatumittari) (Davidson ym. 1999). Toisessa tutkimuksessa 200:n aiemmin terveen ARDSpotilaan elämänlaatu oli huono (60 % normaalista, Quality of Well Being -asteikolla, QWB) (Angus ym. 2001). Shellingin ym. (2000) tutkimuksessa 50 ARDS-potilaan elämänlaatu oli merkitsevästi heikentynyt kaikilla SF-36-elämänlaatumittarin osa-alueilla (mediaaniaika teho-osastojakson jälkeen 5,5 v, vaihteluväli 2,5 12,5 v). Munuaisten akuuttia vajaatoimintaa sairastaneilla taas fyysisen suorituskyvyn ja energisyyden heikkeneminen olivat tavallisimmat muutokset NHP-kyselyn mukaan kuusi kuukautta tehohoidon jälkeen (Korkeila ym. 2000). Toisaalta Gopalin ym. (1997) aineistossa 67 % niistä monielinhäiriöpotilaista, joilla osatekijänä oli ARF, oli tyytyväisiä elämänlaatuunsa tehohoidon jälkeen. Ennustearvio Tehohoitopotilaan ennustearvioon liittyy aina epävarmuutta, mikä johtuu luonnollisesta vaihtelusta ja potilaan tilan epätäydellisestä kliinisestä arvioinnista. Riskin arvioinnissa tulisi käyttää luotettavia, objektiivisia menetelmiä. Menetelmältä edellytetään validointia riippumattomassa aineistossa, hyvää erotuskykyä ja toimimista koko arvo-alueella tasaisesti ennusteen mukaisesti (kalibrointi) (Ruttimann 1994). Julkaistut tehohoidon ennustemallit, kuten APACHE (Acute Physiology and Chronic Health Evaluation) II ja III (Knaus ym. 1991) sekä SAPS II (Simplified Acute Physiology Score) (Le Gall ym. 1993) perustuvat laajoihin prospektiivisiin tietokantoihin, monimuuttujamallien avulla määritettyihin ennusteparametreihin ja riippumattomaan validointiin. Vaikka nämä menetelmät toimivat väestötasolla varsin hyvin Onko monielinhäiriöpotilaan tehohoito tuloksellista? 1667

6 erotuskyvyn osalta ja niiden kalibrointi on dokumentoitu, on niiden käyttöarvo yksilötason päätöksenteossa vain vähäinen. Tehohoidon pitkittyessä näiden mallien käyttöarvon on lisäksi osoitettu vähenevän. Tästä syystä olisi houkuttelevaa pyrkiä parantamaan yksilötason ennustettavuutta etsimällä uusia lähtötilanteen ennustemuuttujia ja yhdistämällä niihin tehohoidon aikaista informaatiota, esimerkiksi hoitovasteesta ja monielinhäiriön kehittymisestä. Vaikka SOFA-järjestelmää, kuten muitakaan MOD-luokituksia, ei ole alun perin luotu ennustetarkoitukseen, on SOFA:lla kirjallisuuden mukaan hyvä erottelukyky tehohoitokuoleman suhteen. Oikea lopullinen ennuste (correct classification rate, CCR) oli 84 % käytettäessä luokitteluperusteena maksimaalista päivittäistä SOFA-arvoa yli 15 (Vincent ym. 1998). CCR on kuitenkin riippuvainen todetusta kuolleisuudesta eikä kuvaa erottelukykyä yhtä hyvin kuin ROC-käyrän (receiver operating characteristic curve) alle jäävä pinta-ala (the area under the curve, AUC). Kohtalaisen hyvää erottelukykyä vastaavat AUC-arvot yli 0,75 (Ruttiman 1994). Paras raportoitu SOFA-luokituksen erottelukyky on saatu suurimpien yksittäisten elinhäiriöiden antamien pisteiden summa-arvolla (kokonaismaksimaalinen SOFA). Sille on raportoitu AUC-arvot 0,85 (Moreno ym. 1999) ja 0,90 (Ferreira ym. 2001). Tulovaiheen SOFA:n AUC oli Morenon tutkimuksessa hieman huonompi (0,772) eikä vastannut kirjallisuudessa esitettyjä muiden parhaiden ennustemenetelmien (APACHE III) parhaita raportoituja AUC-arvoja (yli 0,90). Vertailtaessa MOD-luokitusten erottelukykyä APACHE III:n erottelukykyyn todettiin kuitenkin tulopäivän SOFA:n, päivittäisen maksimaalisen SOFA:n ja kokonaismaksimaalinen SOFA:n olevan verrannollisia APACHE III:n kanssa sairaalakuolleisuutta ennustettaessa (Pettilä ym. 2002). Monielinhäiriön lieveneminen tai vaikeutuminen on kliinikolle järkevä seurantaparametri. SOFA-luokituksen mukaisen MOD:n asteen on osoitettu ennustavan tarkemmin kuolemaa kuin SAPS II:n (Janssens ym. 2000). Tulovaiheen elinhäiriöt ja kehittyvät elinhäiriöt vaikuttivat Morenon ym. (1999) tutkimuksessa molemmat potilaan ennusteeseen ja SOFA:n muutos (AUC 0,742) erotteli kohtalaisesti huonon ennusteen potilaat. Ferreiran ym. (2001) tuoreessa tutkimuksessa elinhäiriön muutoksen suunnan osoitettiin olevan tilastollisesti erilainen eloon jäävillä ja kuolevilla tehopotilailla. SOFA-ero viidennen ja ensimmäisen tehohoitovuorokauden arvojen välillä ei kuitenkaan erottele luotettavasti huonon ennusteen potilaita: tutkitut AUC:t ovat olleet yhtäpitävästi pienet 0,62 (Ferreira ym. 2001) ja 0,60 (Pettilä ym. 2002). Monielinhäiriön muutoksen suunta ensimmäisten hoitovuorokausien aikana SOFA-menetelmällä arvioituna ei näin valitettavasti ole käyttökelpoinen yksilökohtainen ennustemittari. Tulevaisuus Mikään yksittäinen farmakologinen hoitomuoto ei ole osoittautunut tehokkaaksi monielinhäiriön eikä sen pääkomponenttien akuutin keuhkovaurion tai akuutin munuaisvaurion hoidossa. Päähuomio kohdistuu näin edelleen häiriön ehkäisyyn ja elinhäiriöiden tukihoitoon. Preventiossa merkitykselliseksi voi osoittautua preoperatiivisilla potilailla aloitettu varhainen nestehoito (Rivers ym. 2001), vaikka rutiinimaisesta pyrkimyksestä supranormaaleihin ja parempiin hemodynaamisiin tavoitearvoihin ei ole vakuuttavasti osoitettu olevan hyötyä. Monielinvaurion pääkomponenttien osalta supportiivinen hoito on kehittymässä: akuutin keuhkovaurion osalta ns. keuhkoja suojaava ventilaatiostrategia (Acute Respiratory Distress Syndrome Network 2000) ja munuaisten akuutin vajaatoiminnan kriteerien ja hoidon osatekijöiden systemaattinen kartoitus ovat edistysaskelia. Punasolukorvauksen rajoituksella (Hebert ym. 1999) sekä aktivoidun proteiini C:n (Bernard ym. 2001) tai suprafysiologisella hydrokortisonisubstituutiolla tai molemmilla voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa ehkäistä aiempaa tehokkaammin sepsikseen liittyvän monielinhäiriön kehittymistä. Tulevaisuus näyttää, liitetäänkö monielinhäiriöluokituksiin mitään uusia tehohoitopotilaan kuolemanriskiin korreloivia laboratoriomarkkereita. Mahdollisia ehdokkaita ovat esimerkiksi 1668 V. Pettilä

7 interleukiini 8:n suurentunut pitoisuus (Holzheimer ym. 2000), veren suurentunut laktaattipitoisuus, CD11b-adheesiomolekyylit (Takala ym. 2002) ja lisämunuaisen vähentynyt kortikotropiinivaste. Toistaiseksi näitä tai muita laboratoriomarkkereita ei kuitenkaan ole validoitu riittävän laajassa riippumattomassa tehohoito- ja elinhäiriöpotilaiden aineistossa. Niiden itsenäistä ennustevaikutusta ei ole myöskään osoitettu mallissa, jossa muut tunnetut ennustetekijät ovat mukana. Nämä perusvaatimukset liittyvät validin ennustemallin luomiseen (Randolph ym. 1998). Monielinhäiriön kehittymiseen tehohoitopotilaalle liittyvät lisääntynyt kuolemanriski ja selviytyjien heikentynyt elämänlaatu etenkin psyykkisten komponenttien osalta. Eloon jääneillä keuhkovauriopotilailla on kuvattu laajaalaisempi elämänlaadun huononeminen, joskin osassa tutkimuksista seuranta-aika ei mahdollisesti ole ollut täysin riittävä fyysisten rajoitusten korjaantumisen kannalta. Monielinhäiriön päätekijän keuhkovaurion hoitotulokset näyttävät ventilaatiostrategian tarkentumisen myötä hieman aiempaa valoisimmilta. Vaikeisiin elin- häiriöyhdistelmiin liittyy myös nykyisiä monipuolisia tukihoitoja käytettäessä runsas kuolleisuus, jota voidaan varsin hyvin ennustaa SOFAarvoilla. Kuitenkin on hyvä muistaa, että suuri osa monielinhäiriöpotilaista toipuu ja heidän elämänlaatunsa eroaa väestön keskiarvosta kohtalaisen vähän. Monielinhäiriön hoito vaatii terveydenhoitojärjestelmältä panostusta varsin pitkäkestoiseen ja yksilötasolla kalliiseen tehohoitoon. On arvioitu, että näiden potilaiden hoitoon käytetään % tehohoidon resursseista (Takala 1997). Ilman tehohoitoa toipumisedellytyksiä ei ole. Kun nuoren tai keski-ikäisen potilaan äkilliseen sairauteen liittyy monielinhäiriö, on tehohoito kuitenkin kannattavaa. Sen avulla saavutettavia laatupainotettuja lisäelinvuosia arvioitaessa elinhäiriöiden hoidon tulokset kestävät helposti kustannusvertailun monien kroonisten kansantautien kuten lievän verenpainetaudin lääkehoidon kanssa. Väestön ikääntymiseen liittyvät muutokset lisäävät tulevaisuudessa entisestään elinhäiriöpotilaiden tehohoidon tarvetta, jolloin nykytason ylläpitäminen vaatii lisäpanostusta. Kirjallisuutta Acute Respiratory Distress Syndrome Network: Ventilation with lower tidal volumes as compared with traditional tidal volumes for acute lung injury and the acute respiratory distress syndrome. N Engl J Med 2000;342: American College of Chest Physicians / Society of Critical Care Medicine Consensus Committee: Definitions for sepsis and organ failures and guidelines for the use of innovative therapies in sepsis. Chest 1992;101: Angus DC, Musthafa AA, Clermont G, ym. Quality-adjusted survival in the first year after the acute respiratory distress syndrome. Am J Resp Crit Care Med 2001;163: Balk RA. Pathogenesis and management of multiple organ dysfunction or failure in severe sepsis and septic shock. Crit Care Clin 2000; 16: Bernard GR, Vincent JL, Laterre PF, ym. Efficacy and safety of recombinant human activated protein C for severe sepsis. N Engl J Med 2001;344: Bersten AD, Edibam C, Hunt T, Moran J and New Zealand Intensive Care Society Clinical Trials Group. Incidence and mortality of acute lung injury and acute respiratory distress syndrome in three Australian states. Am J Resp Crit Care Med 2002;165: Black NA, Jenkinson C, Hayes JA, ym. Review of outcome measures used in adult critical care. Crit Care Med 2001;29: Brivet FG, Kleinknecht DJ, Loirat P, Landais PJ. Acute renal failure in intensive care units causes, outcome, and prognostic factors of hospital mortality; a prospective, multicenter study. French Study Group on Acute Renal Failure. Crit Care Med 1996;24: Davidson TA, Caldwell ES, Curtis JR, Hudson LD, Steinberg K. Reduced quality of life in survivors of acute respiratory distress syndrome compared with critically ill control patients. JAMA 1999;27: De Mendonca A, Vincent JL, Suter PM, ym. Acute renal failure in the ICU: risk factors and outcome evaluated by the SOFA score. Intensive Care Med 2000;26: Ferreira FL, Bota DP, Bross A, Melot C, Vincent J-L. Serial evaluation of the SOFA score to predict outcome in critically ill patients. JAMA 2001;286: Gopal I, Bhonagiri S, Ronco C, Bellomo R. Out of hospital outcome and quality of life in survivors of combined acute multiple organ and renal failure treated with continuous venovenous haemofiltration / haemodiafiltration. Intensive Care Med 1997;23: Goris RJA, te Boekhorst TPA, Nuytinck JKS, Gimbrère JSF. Multipleorgan failure: Generalized autodestructive inflammation? Arch Surg 1985;120: Hebert PC, Wells G, Blajchman MA, ym. A multicentre, randomized controlled clinical trial of transfusion requirements in critical care (TRICC). N Engl J Med 1999;340: Heyland DK, Guyatt G, Cook DJ, ym. Frequency and methodologic rigor of quality-of-life assessments in the critical care literature. Crit Care Med 1998;26: Holzheimer RG, Capel P, Cavaillon JM, ym. Immunological surrogate parametres in a prognostic model for multi-organ failure and death. Eur J Med Res 2000;19: Janssens U, Graf C, Graf J, ym. Evaluation of the SOFA score: a singlecenter experience of a medical intensive care unit in 303 consecutive patients with predominantly cardiovascular disorders. Intensive Care Med 2000;26: Kellum JA, Angus DC, Johnson JP, ym. Continuous versus intermittent renal replacement therapy: a meta-analysis. Intensive Care Med 2002;28: Knaus WA, Draper EA, Wagner DP, Zimmerman JE. Prognosis in acute organ-system failure. Ann Surg 1985;202: Knaus WA, Wagner DP, Draper EA, ym. The APACHE III Prognostic System. Risk prediction of hospital mortality for critically ill hospitalized adults. Chest 1991;100: Korkeila M, Ruokonen E, Takala J. Costs of care, long-term prognosis and quality of life in patients requiring renal replacement therapy during intensive care. Intensive Care Med 2000;26: Onko monielinhäiriöpotilaan tehohoito tuloksellista? 1669

8 Le Gall JR, Lemeshow S, Saulnier F. A new Simplified Acute Physiology Score (SAPS II) based on a European/ North American multicenter study. JAMA 1993;270: Le Gall JR, Klar J, Lemeshow S, ym. The Logistic Organ Dysfunction System. A new way to assess organ dysfunction in the intensive care unit. JAMA 1996;276: Liano F, Pascual J. The Madrid Acute Renal Failure Study Group: Epidemiology of acute renal failure: a prospective, multicenter, community-based study. Kidney Int 1996;50: Marshall JC, Cook DJ, Christou NV, Bernard GR, Sprung CL, Sibbald WJ. Multiple Organ Dysfunction Score: A reliable descriptor of a complex clinical outcome. Crit Care Med 1995;23: Milberg JA, Davis DR, Steinberg KP, Hudson LD. Improved survival of patients with acute respiratory distress syndrome (ARDS): JAMA 1995;73: Moreno R, Vincent JL, Matos R, ym. The use of maximum SOFA score to quantify organ dysfunction/ failure in intensive care. Results of a prospective, multicentre study. Working group on sepsis related problems of the ESICM. Intensive Care Med 1999;25: Nielsen D, Sellgren J, Ricksten SE. Quality of life after cardiac surgery complicated by multiple organ failure. Crit Care Med 1997;25:52 7. Niskanen M, Kari A, Halonen P; the Finnish ICU Study group. Five-year survival after intensive care - comparison of 12,180 patients with the general population. Crit Care Med 1996;24: Parrillo JE, Parker MM, Natanson C, ym. Septic shock in humans. Advances in pathogenesis, cardiovascular dysfunction, and therapy. Ann Intern Med 1990;113: Pettilä V, Kaarlola A, Mäkeläinen A. Health-related quality of life of multiple organ dysfunction patients one year after intensive care. Intensive Care Med 2000;26: Pettilä V, Pettilä M, Sarna S, Voutilainen P, Takkunen O. Comparison of multiple organ dysfunction scores in prediction of hospital mortality in critically ill. Crit Care Med 2002 (painossa). Randolph AG, Guyatt GH, Calvin JE, Doig G, Richardson WS. Understanding articles describing clinical prediction tools. Evidence Based Medicine in Critical Care Group. Crit Care Med 1998;26: Rivers E, Nguyen B, Havstad S, ym. Early goal-directed therapy in the treatment of severe sepsis and septic shock. N Engl J Med 2001; 345: Ruttimann UE. Statistical approaches to development and validation of predictive instruments. Crit Care Clin 1994;10: Shelling G, Stoll C, Vogelmeier C, ym. Pulmonary function and healthrelated quality of life in a sample of long-term survivors of the acute respiratory distress syndrome. Intensive Care Med 2000; 26: Takala A, Kylänpää-Bäck M-L, Nupponen I, Repo H. Karkaako tulehdus käsistä. Monielinvaurion ennustamiseen uusia keinoja. Duodecim 2002;117: Takala J. Vatsaelinten verenkierrosta huolehtiminen ratkaisu monielinvaurion ehkäisyyn ja hoitoon? Duodecim 1997;113: Ullrich R, Lorber C, Röder G, ym. Controlled airway pressure therapy, nitric oxide inhalation, prone position, and extracorporeal membrane oxydenation (ECMO) as components of an integrated approach to ARDS. Anesthesiology 1999;91: Valta P, Uusaro A, Nunes S, Ruokonen E, Takala J. Acute respiratory distress syndrome: frequency, clinical course, and costs of care. Crit Care Med 1999;27: Vincent JL, Ferreira F, Moreno R. Scoring systems for assessing organ dysfunction and survival. Crit Care Clin 2000;16: Vincent JL, Moreno R, Takala J, ym. The SOFA (Sepsis-related Organ Failure Assessment) score to describe organ dysfunction / failure. Intensive Care Med 1996;22: Vincent J-L, de Mendonça A, Cantraine F, ym. Use of the SOFA score to assess the incidence of organ dysfunction/ failure in intensive care units: results of a multicenter, prospective study. Working group on»sepsis-related problems» of the European Society of Intensive Care Medicine. Crit Care Med 1998;26: Zimmerman JE, Knaus WA, Wagner DP, Sun X, Hakim RB, Nystrom PO. A comparison of risks and outcomes for patients with organ system failures Crit Care Med 1996;24: Zimmerman JE, Wagner DP, Draper EA, Wright L, Alzola C, Knaus WA. Evaluation of Acute Physiology and Chronic Health Evaluation III predictions of hospital mortality in an independent database. Crit Care Med 1998;26: VILLE PETTILÄ, LT, erikoislääkäri, osastonlääkäri Meilahden sairaala, teho-osasto HUS 1670

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikea hengitysvajaus Hengityskoneessa oleva potilaan Happeutumishäiriö Tuulettumishäiriö Tulehdusvaurio alveoleissa & verisuonissa

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Sepsis ja munuaiset. Nefrologia

Sepsis ja munuaiset. Nefrologia Nefrologia Ville Pettilä ja Seija Peltonen Sepsis on infektion aiheuttama elimistön tulehduksellinen tila, jonka vaikeaan muotoon liittyy elintoimintojen häiriöitä. Munuaisten akuutin vajaatoiminnan on

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius

Varjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää

Lisätiedot

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Tero Ala-Kokko oyl., prof. (ma.oa.) OYS/Tehohoito OY/Tehohoitolääketiede Tehohoidon erityispiirteet Valmiiksi korkean

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö

Seminoman hoito ja seuranta. S. Jyrkkiö Seminoman hoito ja seuranta S. Jyrkkiö 17.4.2015 Kivessyöpä yleistyy Pohjoismaissa Seminoman ja non-seminoomien yleisyys Pohjoismaissa Kuolleisuus kivessyöpään Pohjoismaissa Kivessyöpä 5 v OSS Kivestuumoreiden

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

Aikuisten akuutti munuaisvaurio FINNAKI-tutkimus alkaa Suomessa

Aikuisten akuutti munuaisvaurio FINNAKI-tutkimus alkaa Suomessa Aikuisten akuutti munuaisvaurio FINNAKI-tutkimus alkaa Suomessa Anna-Maija Korhonen, Maija Kaukonen ja Mikko Haapio Akuutin munuaisvaurion (AKI) ilmaantuvuus on lisääntynyt väestön ikääntymisen myötä.

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Milloin aikuispotilaan hoito teho-osastolla on tarpeen?

Milloin aikuispotilaan hoito teho-osastolla on tarpeen? TIETEESSÄ VESA LUND LT, osastonylilääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri, tehohoidon vastuuyksikkö Milloin aikuispotilaan hoito teho-osastolla on tarpeen? Tavallisimpia tehohoitoon johtavia tilanteita ovat

Lisätiedot

RRS - Rapid Response System

RRS - Rapid Response System RRS - Rapid Response System Päivystys 2016 Protokollat käytätkö vai sävellätkö Jarmo Hiekkataipale Osastonhoitaja Anestesia ja Leikkaustoiminta KSSHP Tavoite Sairaalaan sisäänotetut potilaat olettavat,

Lisätiedot

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0

FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas. SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 FinCC luokituskokonaisuuden käyttöopas SHTaL 3.0, SHToL 3.0, SHTuL 3.0 Pia Liljamo, Ulla-Mari Kinnunen, Anneli Ensio 28.2.2012 FinCC-seminaari Käyttäjäoppaan tarkoitus on auttaa hoitajaa kirjaamaan sähköiseen

Lisätiedot

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS

IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA. Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS IÄKÄS POTILAS SYDÄNLEIKKAUKSESSA Vesa Anttila Sydän- ja thoraxkirurgian ylilääkäri Vastuualuejohtaja Sydänkeskus TYKS Yleistä Yli 80-vuotiaiden 5-vuotiselossaoloennuste on 73 % (Tilastokeskus) Sairauksien

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

Vaikean sepsiksen alkuhoito. LT Maija Kaukonen Teho-osasto 20 Meilahden sairaala

Vaikean sepsiksen alkuhoito. LT Maija Kaukonen Teho-osasto 20 Meilahden sairaala Vaikean sepsiksen alkuhoito LT Maija Kaukonen Teho-osasto 20 Meilahden sairaala Vaikean sepsiksen määritelmä 1. Infektio 2. Yleistynyt tulehdusvaste 3. Akuutti elintoimintähäiriö Vaikea sepsis - septinen

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset

Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi

Lisätiedot

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Palveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä. Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa

Palveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä. Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa Palveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa 1 Toiminnan kehittämisen lähtökohta OYS ERVA alueella: Kansalliseen terveyshankkeeseen

Lisätiedot

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille. 26 11 2014/MB, SH TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI 2014 (590300) HELSINGIN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Marja Blom, Farmasian tiedekunta, HY Vastuukoordinaattori: Yliopisto-opettaja, proviisori

Lisätiedot

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa

Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Laatu ja terveyshyöty terveydenhuollossa Johtaja Juha Teperi Terveysfoorumi 12.3. 2015 Esityksen teemoja Mitä terveyshyöty on? Terveyshyödyn mittaamisesta Esimerkkejä jo otetuista kehitysaskelista Kuinka

Lisätiedot

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat LUKU 3 Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat KARL LEMSTRÖM JANNE J. JOKINEN JYRI LOMMI JORMA SIPPONEN Johdanto Sydämensiirtojen määrää olisi Suomessa mahdollista lisätä, ja näin tulisikin mitä pikimmin

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Jaakko Långsjö LT, erikoislääkäri Tays, teho-osasto

Jaakko Långsjö LT, erikoislääkäri Tays, teho-osasto Jari Kalliomäki LL, erikoislääkäri Tays, ensihoitokeskus ja teho-osasto jari.kalliomaki[a]pshp.fi Jaakko Långsjö LT, erikoislääkäri Tays, teho-osasto Anne Kuitunen dosentti, apulaisylilääkäri Tays, teho-osasto

Lisätiedot

O 2 , CO 2. ja hengityslaitehoito. Matti Reinikainen ja Ari Uusaro

O 2 , CO 2. ja hengityslaitehoito. Matti Reinikainen ja Ari Uusaro O 2, CO 2 ja hengityslaitehoito Matti Reinikainen ja Ari Uusaro Hengityslaitehoito ei ole sairauksia parantava hoitomuoto vaan tukihoito, jota käytetään spontaanihengityksen ollessa syystä tai toisesta

Lisätiedot

tieteellisen tutkimuksen tikapuut

tieteellisen tutkimuksen tikapuut tieteellisen tutkimuksen tikapuut Ari Uusaro Dosentti, MHSc (Epid), apulaisylilääkäri KYS, Ensihoito, päivystysalue ja tehohoito ari.uusaro[a]kuh.fi Tero Martikainen LT, erikoistuva lääkäri KYS, Ensihoito,

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.

C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3. C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto

Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta. Tapani Keränen Kuopion yliopisto Eettisen toimikunnan ja TUKIJA:n vuorovaikutuksesta Tapani Keränen Kuopion yliopisto Helsingin julistus Ennen kuin ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön ryhdytään, on huolellisesti arvioitava

Lisätiedot

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL

HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ. 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL HIV-POSITIIVISTEN POTILAIDEN KUOLINSYYT 2000-LUVUN HELSINGISSÄ 11.2.2015 XVI valtakunnallinen HIV-koulutus Jussi Sutinen Dos, Joona Lassila LL Changes in the cause of death among HIV positive subjects

Lisätiedot

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI

Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksin ajoitus ja kirjaaminen VILLE LEHTINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI PHSOTEY, LAHTI Mikrobilääkeprofylaksia Mikrobilääkeprofylaksilla eli ehkäisevällä antibioottihoidolla tarkoitetaan leikkauksen

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Turvallinen teho-osasto

Turvallinen teho-osasto Turvallinen teho-osasto Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88) - jos potilaalla ei infektiota

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO CORTIMENT (budesonidi) 26.11.2013, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Haavainen paksusuolentulehdus (UC)

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu 09.02.2017 Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki Laboratorion laadukkaan toiminnan edellytykset Henkilöstön ammatillinen koulutus Sisäinen

Lisätiedot

RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer

RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer RARELY DOES HEAVEN CREATE A MAN WHO CAN BOTH WANT AND CAN. Fransçois René de Chateaubriand, writer TRADAMIX Patentoitu kolmen tehoaineen yhdistelmä Tribulus terrestris (stimuloi testosteronituotantoa)

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Hengitysvajaus (äkillinen)

Käypä hoito -suositus. Hengitysvajaus (äkillinen) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 23.5.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka

Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ

TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ TÄRKEÄÄ MUNUAISTURVALLISUUSTIETOA VIREADIN KÄYTÖSTÄ 30. huhtikuuta 2008 Arvoisa lääkäri, Viread (tenofoviiridisoproksiilifumaraatti, tenofoviiri DF) Koska Vireadin käyttö on hyväksytty HIV:in hoidon lisäksi

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa

Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa Laatu- ja terveyshyötytiedon käyttö Pohjoismaissa 12.03.2015 Pia Maria Jonsson LT Yksikön päällikkö Reformit TERVEYDENHUOLLON LAATU Moniulotteinen käsite Tekninen laatu (prestanda) Lääketieteellinen vaikuttavuus

Lisätiedot

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät

Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät Hoitotyön päätöksenteon tuki, edellytykset ja tulevaisuuden näkymät 12.5.2015 ATK päivät Tiina Kortteisto, TtT, ylihoitaja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri 1 6.5.2015 Tietokoneavusteinen tieto -tulevaisuuden

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden

Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden

Lisätiedot

Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset

Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset Lonkan tekonivelleikkaus modernia keraami-keraami liukuparia käyttäen. Lyhyen seuranta-ajan kliinisradiologiset tulokset Pia Salo, Pirjo Honkanen, Aleksi Reito, Jorma Pajamäki, Antti Eskelinen Tekonivelsairaala

Lisätiedot

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus

Sisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,

Lisätiedot

Invasiivisen mekaanisen ventilaation perusteita ja uusia moodeja. Anni Pulkkinen El anestesia ja tehohoito Keski-Suomen Keskussairaala

Invasiivisen mekaanisen ventilaation perusteita ja uusia moodeja. Anni Pulkkinen El anestesia ja tehohoito Keski-Suomen Keskussairaala Invasiivisen mekaanisen ventilaation perusteita ja uusia moodeja Anni Pulkkinen El anestesia ja tehohoito Keski-Suomen Keskussairaala Monien firmojen laitteita Monenlaista terminologiaa SIMV(VC)+PS SPN-PPS

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU

Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Pekka Malmberg Kliinisen fysiologian dosentti Osastonylilääkäri Hyks Iho- ja allergiasairaala SPIROMETRIAN TULKINTA UUDISTUU Mitä spirometrialla mitataan? O 2 Keuhkosairaudet vaikuttavat yleisimmin keuhkojen

Lisätiedot

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Mitä hyötyä tehohoidosta? The Benefit of Intensive Care? Anne Kaarlola. Tehohoitoa sisältäneiden hoitojaksojen vaikuttavuuden arviointi

Mitä hyötyä tehohoidosta? The Benefit of Intensive Care? Anne Kaarlola. Tehohoitoa sisältäneiden hoitojaksojen vaikuttavuuden arviointi HELSINGIN YLIOPISTO Yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon osasto Anne Kaarlola Mitä hyötyä tehohoidosta? Tehohoitoa sisältäneiden hoitojaksojen vaikuttavuuden arviointi The Benefit of Intensive Care?

Lisätiedot

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä

SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä SVT, diabetes ja metabolinen oireyhtymä Veikko Salomaa, MD, PhD Research Professor 10/21/11 SVT, DM, MeTS / Salomaa 1 10/21/11 Presentation name / Author 2 35-64 - vuo*aiden ikävakioitu sepelval*motau*kuolleisuus

Lisätiedot

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK

HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Korkeila 1 Itsemurhariski: Trafi Psykiatriseen tai muuhun sairauteen liittyvä itsemurhavaara

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot

Näyttöön perustuva lääketiede (EBM) ja kliininen tutkimus

Näyttöön perustuva lääketiede (EBM) ja kliininen tutkimus Näyttöön perustuva lääketiede (EBM) ja kliininen tutkimus Ari Uusaro Dos., MHSc (Epid) Kuopion Yliopistollinen Sairaala Tehohoidon osasto 26.8.2010 Mitä evidence-based medicine (EBM) on? Arkipäivän lääketiedettä

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Leikkauspo*laan nestehoidon yleisperiaa3eet aikuisella

Leikkauspo*laan nestehoidon yleisperiaa3eet aikuisella Leikkauspo*laan nestehoidon yleisperiaa3eet aikuisella Anestesiakurssi 2013, Naantali Eija Jun6la, LT Anestesiologian ja tehohoidon el, OYS Elimistön neste*lat ja elektrolyy*t Doherty M, Buggy DJ. BJA

Lisätiedot

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen

Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Negatiivisen toimintakulttuurin tunnistaminen Riitta Aejmelaeus Ylilääkäri 26.8.2015 Riitta Aejmelaeus 1 Stafford Hospital Herätti valvovien viranomaisten huomion lukuisten yksittäisten ja julkisten yhteydenottojen

Lisätiedot

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono

1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... (ympyröikää yksi numero) 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 1. Onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 erinomainen 2 varsin hyvä 3 hyvä 4 tyydyttävä 5 huono 2. Jos vertaatte nykyistä terveydentilaanne vuoden takaiseen, onko terveytenne yleisesti ottaen... 1 tällä

Lisätiedot

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää

Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Kohti tulevaisuuden terveyspalvelujärjestelmää Sanna Salanterä ja Heikki Korvenranta 16.09.2009 Kansallisen terveydenhuollon järjestämisestä vuoteen 2015 Alueellinen organisaatio ja järjestäminen Terveyden

Lisätiedot

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali

Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen

K&V kasvattajaseminaari 16.10.2005 Marjukka Sarkanen An update on the diagnosis of proteinuria in dogs Oct 1, 2003 By: Johanna Frank, DVM, Dipl. ACVIM PLN: Vioittuneet munuaiskeräset (glomerulus) laskevat veren proteiinin (albumiini) virtsaan. Syitä: glomerulonefriitti

Lisätiedot

Diagnostisten testien arviointi

Diagnostisten testien arviointi Erkki Savilahti Diagnostisten testien arviointi Koe antaa tuloksen pos/neg Laboratoriokokeissa harvoin suoraan luokiteltavissa Testin hyvyys laskettavissa tunnuslukujen avulla Diagnostisten testien arviointi

Lisätiedot