Onko monielinhäiriöpotilaan tehohoito tuloksellista? Ville Pettilä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko monielinhäiriöpotilaan tehohoito tuloksellista? Ville Pettilä"

Transkriptio

1 Katsaus Onko monielinhäiriöpotilaan tehohoito tuloksellista? Ville Pettilä Monielinhäiriö ja sekundaari-infektiot ovat tärkeimmät syyt tehohoitopotilaiden kuolemaan ja hoidon pitkittymiseen. Tehohoidon rajallisten resurssien vuoksi olisi oleellista tunnistaa mahdollisimman varhain ne tapaukset, joissa potilasta ei voida auttaa raskaallakaan tehohoidolla takaisin normaaliin elämään. Siksi monielinhäiriön arviointi ja ennusteen tunteminen ovat keskeisiä tehohoidon ongelmia. Monielinhäiriön ennuste näyttäisi hieman parantuneen, vaikka kuolleisuus on edelleenkin suuri. Vähintään kahden elimen vaikeassa toimintahäiriössä sairaalakuolleisuus vaihtelee välillä % ja kokonaiskuolleisuus vaikeusasteen ja keston mukaan välillä %. Selviytyneiden potilaiden odotettavissa oleva elinikä on kuitenkin kohtalaisen pitkä ja elämänlaatu melkein yhtä hyvä kuin ikä- ja sukupuolivakioidun normaaliväestön. Kustannus-hyötyanalyysi puoltaa täten selkeästi monielinhäiriöpotilaan tehohoitoa silloin, kun realistisena tavoitteena on potilaan kotiutus äkillisen sairauden jälkeen. Monielinhäiriö (multiple organ dysfunction, MOD) on vaikeisiin infektioihin, haimatulehdukseen, monivammaan, suoliston iskemiaan, immuunijärjestelmän aktivaatioon, hengitysvajaukseen tai verenkiertovajaukseen liittyvä oireyhtymä (Takala 1997, Balk 2000). Sen patogeneesi on edelleen osittain epäselvä, mutta yleistyneen tulehdusreaktion osuus on kiistaton ja vatsaelinten verenkierrolla on todennäköisesti keskeinen merkitys. MOD:n kehittymiseen liittyvinä tekijöinä on pidetty bakteerien translokaatiota suolenseinämän läpi verenkiertoon, tulehduksen välittäjäaineiden liiallista tuotantoa, hyytymisjärjestelmän ja neutrofiilien aktivaatiota, sydämen molempien kammioiden vajaatoimintaa, verenkierron jakauman epäedullisia muutoksia, elinten hypoperfuusiota, oksidaatiovauriota, hypermetaboliaa, kudosten lisääntynyttä hapenkulutusta ja endoteelisolujen nopeutunutta apoptoosia (Parrillo 1990, Balk 2000). Monielinhäiriöön liittyvän tehohoidon pitkittymisen ja runsaan kuolleisuuden (Knaus ym. 1985, Zimmerman ym. 1996) vuoksi yhtenäisten ja toistettavien portaittaisten arviointikriteerien käyttö on erityisen tärkeätä. MOD:n kriteereistä ei kirjallisuudessa kuitenkaan vallitse yksimielisyyttä. Monielinhäiriöoireyhtymän konsensusmääritelmän kriteereiksi on esitetty niitä fysiologisia muutoksia, jotka syntyvät silloin, kun yksi tai useampi elinjärjestelmä ei voi ylläpitää homeostaasia (ACCP/SCCM Consensus Conference 1992). Käytännön kliiniseen työhön ja tutkimukseen kyseinen määritelmä on kuitenkin aivan liian väljä. Monielinhäiriöstä käytettiin aiemmin yleisemmin nimitystä monielinvaurio (multiple organ failure, MOF). Aiemmat monielinhäiriön mittarit, kuten Organ System Failure index (OSFi), kuvasivat ilmiötä dikotomisesti (Goris ym. 1985, Knaus ym. 1985). Monielinhäiriö ei kuitenkaan ole joko-tai-ilmiö (Vincent ym. 1998). Duodecim 2002;118:

2 Aiemmat mittarit eivät täten huomioineet häiriön asteen vaihtelua eivätkä muutosta ajan funktiona. Ennustearvion kannalta useimpien mittareiden validiteetissä on lisäksi vakavia heikkouksia, jotka liittyvät riittämättömään otoskokoon, potilasaineiston rajoittumiseen tiettyyn diagnoosiryhmään: traumoihin, palovammoihin, sepsikseen, septiseen sokkiin tai kirurgisiin sepsispotilaisiin. Useimpia varhaisista elinhäiriömittareista ei ole myöskään koskaan validoitu riippumattomassa aineistossa. Tämä periaate on täysin keskeinen ennustemallia rakennettaessa (Randolph ym. 1998). Ideaalisen monielinhäiriömittarin tulisi ensimmäiseksi vastata mahdollisimman tarkoin kliinistä syndroomaa. Toiseksi mittarin arvojen tulisi kuvastaa häiriön vaikeusastetta ja sen muutoksia. Ensimmäinen periaate liittyy luokituksen validiteettiin. Monielinhäiriöiden luokituksen kriteerivaliditeettia on vaikea arvioida, koska vertailua varten ei ole kultaista stardardia. Toinen periaate tarkoittaa menetelmän toistettavuutta ja kykyä muuttua monielinhäiriön kliinisiä muutoksia vastaavasti (Marshall 1995). Tämä mahdollistaa myös luokituksen käyttämisen hoitovasteen seurannassa ja käytön kuoleman sijasta ns. surrogaattina kliinisissä tutkimuksissa (Vincent ym. 2000). Monielinhäiriön kriteerit ja vaikeusasteen arviointi Äskettäin on esitetty kolme uutta MOD:n luokitusjärjestelmää: Multiple Organ Dysfunction Score (MODS) (Marshall ym. 1995), SOFA (Vincent ym ja 1998) ja Logistic Organ Dysfunction (LOD) System (Le Gall ym. 1996), jotka on validoitu edeltäjiänsä paremmin. Kaikki kolme järjestelmää perustuvat objektiivisesti ja yksinkertaisesti mitattuihin muuttujiin, joilla elinhäiriöiden astetta arvioidaan. Mukaan otettuja elinjärjestelmiä ovat sydän ja verenkierto, keuhkot, munuaiset, maksa, hematologinen järjestelmä ja keskushermosto. SOFA-järjestelmä (Sequential Organ Failure Assessment) (kuten MODS) antaa 0 4 pistettä kunkin elimen toimintahäiriöstä (taulukko 1). Nämä järjestelmät on primaaristi luotu monielinhäiriön muutosten seurantaan eikä ennustearviota varten. MODSja LOD-järjestelmien kehittäminen perustui logististen regressiomallien käyttöön, SOFA sen sijaan perustuu asiantuntijoiden arvioon järkevistä mukaanottokriteereistä ja luokkien rajaarvoista eri elinhäiriöille. SOFA-järjestelmä ei myöskään painota eri elinhäiriöitä eri tavoin kuten LOD. Euroopassa ja Suomessa enimmäkseen käytössä olevassa SOFA-luokituksessa (kuten myös MODS-järjestelmässä) on käytetty elinhäiriölle erilaisia summapisteityksiä: tulopäivän arvoa (Vincent ym. 1998), päiväkohtaista suurinta arvoa tai yksittäisten elinhäiriöiden suurimpien arvojen summaa (Moreno ym. 1999). Tehohoitojakson aikaisen monielinhäiriön yleisyydeksi voidaan arvioida noin 8 % (SOFA 6) tai noin 6 % (SOFA 8) (Vincent ym. 1998). Yli tehohoitopotilaan aineistossa LOD-luokituksen mukaisten elinhäiriöiden yleisyydet olivat 12 % (ei yhtään elinhäiriötä), 26 % (yksi elinhäiriö), 25 % (kaksi häiriötä) ja 37 % (vähintään kolme häiriötä) (Le Gall ym. 1996). Selkeyden vuoksi jäljempänä keskitytään tarkastelemaan monielinhäiriöpotilaan ennustetta pääosin SOFA-luokituksen mukaisesti. Keuhkovaurio on monielinhäiriön keskeisin osatekijä. Keuhkovaurion (acute lung injury, ALI) konsensuskriteerinä on valtimoveren happiosapaineen ja sisäänhengitysilman happiosuuden (PaO 2 /FiO 2 ) suhde alle 300 mmhg, ja akuutissa hengitysvaikeusoireyhtymässä (acute respiratory distress syndrome, ARDS) tämän suhteen tulee määritelmän mukaan olla alle 200 mmhg. Molemmat määritelmät edellyttävät lisäksi tunnettua keuhkovaurion aiheuttajaa, röntgenkuvassa todettuja molemminpuolisia keuhkoinfiltraatteja ja keuhkovaltimon kiilapainetta alle 18 mmhg. Ventilaattorisäätöjen optimoinnille tai painetasoille ei ole kuitenkaan asetettu vaatimuksia. Keuhkovaurion osalta SOFA-luokitus 2/4 vastaa ALI-tasoista kaasujenvaihtohäiriötä ja vähintään 3/4 vastaa ARDS-tasoista (Vincent ym ja 1998). Tämä luokitus ei kuitenkaan edellytä muita ARDS:n diagnostisia kriteerejä. Diagnostisten kriteerien muunnelmien mukaan ARDS:n vuosittainen ilmaantuvuus on noin 1,5 28/ (Valta ym. 1999, Bersten 1664 V. Pettilä

3 Taulukko 1. Elinhäiriöiden SOFA-luokitus (Sequential Organ Failure Assessment) pistein 0 4 (0 = ei häiriötä, 4 = vaikein) (Vincent ym. 1998). Pistemäärä Elinjärjestelmä Hengitys PaO 2 /FiO 2 (mmhg) > Munuaiset Seerumin kreatiniini (µmol/l) tai < > 440 Virtsamäärä (ml/vrk) < 200 < 500 Maksa Seerumin bilirubiini (µmol/l) < > 204 Verenkiertoelimistö Keskivaltimopaine (mmhg) tai 70 < 70 D 5 tai D 5 15/ D > 15 vasoaktiivisen lääkehoidon tarve tai tai tai vähintään 1 tunti (µg/kg/min) DB NA/A 0,1 NA/A > 0,1 Veri Trombosyytit (x 10 9 /l) > Keskushermosto Glasgow n kooma-asteikko < 6 1 Mekaanisen ventilaation kanssa 2 Arviointi ilman sedaation vaikutusta D = dopamiini, DB = dobutamiini, NA = noradrenaliini, A = adrenaliini PaO 2 = valtimoveren happiosapaine FiO 2 = sisäänhengitysilman happiosuus ym. 2002). Valikoimattomassa tehohoitoaineistossa 7 % potilaista täyttää ARDS:n diagnostiset kriteerit (Bersten ym. 2002). Munuaisten akuutti vajaatoiminta (acute renal failure, ARF), toinen monielinhäiriön päätekijä, on todettu itsenäiseksi kuoleman riskitekijäksi tehohoitopotilailla (Brivet ym. 1996). Munuaisten korvaushoitoa vaatineen ARF:n vuosittainen ilmaantuvuus on vaihdellut välillä 1,8 8/ / (Liano ja Pascual 1996, Korkeila ym. 2000). Valikoimattomassa tehohoitoaineistossa ARF:n esiintyvyys on ollut noin 20 %. De Mendoncan ym. (2000) laajassa monikeskustutkimuksessa ARF:n esiintyvyys tehohoitopotilailla oli 25 % (348/1 411). Monielinhäiriön tehohoidon tulokset Teho-osastokuolleisuus. Kuolleisuus monielinhäiriöön vaihtelee eri tutkimusten mukaan välillä % (Knaus ym. 1985, Zimmerman ym. 1996, Moreno ym. 1999). Se riippuu paitsi hoidon tyypistä (teho-osasto, sairaala) myös häiriöiden lukumäärästä, vaikeusasteesta, tyypistä, yhdistelmästä ja käytetystä määritelmästä (Marshall ym. 1995, Le Gall ym. 1996, Vincent ym. 1998). Vertailuna todettakoon, että suomalaisessa aineistossa, joka käsitti yli potilasta ja 25 tehohoito-osastoa, kaikkien potilaiden raportoitu teho-osastokuolleisuus oli 9,9 % (Niskanen ym. 1996). Vincentin ym. (1998) kansainvälisessä monikeskustutkimuksessa tulovaiheen SOFA-luokituksen mukaiset teho-osastokuolleisuudet ja vastaavat eri elinhäiriömäärien yleisyydet olivat 9 % (ei elinhäiriöitä, 45 % tehohoitopotilaista), 22 % (yksi elinhäiriö, 35 %), 38 % (kaksi häiriötä, 13 %), 69 % (kolme häiriötä, 5 %) ja 83 % (vähintään neljä häiriötä, 1,5 %). Morenon (1999) tutkimuksessa SOFA-luokituksen mukainen tehokuolleisuus vaihteli 3 %:sta (ei yhtään elinhäiriötä) 91 %:iin (kuuden elimen häiriö). Vincentin ym. (1998) tutkimuksessa pelkkään SOFA-luokituksen keuhkovaurioon (vähintään 3/4) todettiin liittyvän 21 %:n teho-osastokuolleisuus, ja jos tilaan liittyi toinen samantasoinen elinhäiriö, vaihteli teho-osastokuolleisuus välillä %. SOFA-luokituksen mukaan vähintään 3/4-tasoiseen munuaisten toimintahäiriöön liittyi yksinään 23 %:n ja yhdessä toisen samanta- Onko monielinhäiriöpotilaan tehohoito tuloksellista? 1665

4 soisen elinhäiriön kanssa %:n teho-osastokuolleisuus. Monielinhäiriössä ennusteen kannalta merkityksellisiksi elinhäiriöiksi (elinkohtainen SOFA vähintään 3/4) osoittautuivat keuhko- ja munuaisvaurion lisäksi verenkiertovajaus ja keskushermoston toimintahäiriö. Niihin liittyvät teho-osastokuolleisuudet vaihtelivat väleillä % ja %. Hematologisen häiriön ja maksan toimintahäiriön vaikutus teho-osastokuolleisuuteen on osoittautunut vähäisemmäksi (Marshall ym. 1995, Vincent ym. 1998). De Mendoncan ym. (2000) aineistossa ARF-potilailla todettiin kolminkertainen teho-osastokuolleisuus muihin tehohoitopotilaisiin verrattuna. Sairaalakuolleisuutta pidetään teho-osastokuolleisuutta luotettavampana mittarina, mutta siihen vaikuttavat myös ennen tehohoitojaksoa ja sen jälkeen annetut hoidot. Tehohoitopotilaiden valikoimattoman sairaalakuolleisuuden on raportoitu olevan välillä 9 16 % (Knaus ym. 1991, Zimmerman ym. 1998). Laajimmassa tutkimuksessa (yli teho-osastojaksoa) sairaalakuolleisuus oli 12,3 % (Zimmerman ym. 1998). Niskasen ym. (1996) suomalaisessa aineistossa sairaalakuolleisuus oli 19,2 %. Kuoleman todennäköisyys korreloi hyvin elinhäiriöpisteisiin; sairaalakuolleisuus on noin 15 % MODS-pisteillä 5 8/24, noin 65 % pisteillä 13 16/24 ja 100 % pistemäärillä 21 24/ 24 (Marshall ym. 1995). LOD-järjestelmän elinhäiriöpistemääriä 4/22, 8/22, 12/22 ja 16/22 vastaavat sairaalakuolleisuudet olivat Le Gallin ym. (1996) aineistossa 15 %, 48 %, 83 % ja 96 %. Taulukossa 2 on esitetty SOFA-luokituksen mukaisesti vähintään kahteen eri elinhäiriöön liittyvät sairaalakuolleisuudet. Vähintään 3/4-tasoisessa keuhko- tai munuaisvauriossa, joihin jompaankumpaan liittyi vähintään yksi muu elinhäiriö, sairaalakuolleisuudet vaihtelivat väleillä % ja % (Pettilä ym. 2002). Monielinhäiriön määritelmien vaihtelevuuden vuoksi eri tutkimuksia on vaikea vertailla. Voidaan kuitenkin todeta, että tehopotilaan monielinhäiriöön liittyy karkeasti 2 8-kertainen vakioimaton kuolemanriski. Yksittäisten elinhäiriöiden kuolleisuuslukuihin vaikuttavat oleellisesti käytetyt kriteerit, potilaskirjo ja lisäelinhäiriöiden lukumäärä ja vaikeusaste (Zimmerman ym. 1996, Vincent ym. 1998). Kirjallisuuden mukaan ARDS-potilaiden sairaalakuolleisuus on vaihdellut välillä % (Milberg ym. 1995, Valta ym. 1999). Äskettäisessä monikeskustutkimuksessa 148 ARDS-potilaan 28 päivän kuolleisuus oli 34 % (Bersten ym. 2002). Osa tuoreista julkaisuista tukee ajatusta ARDS-kuolleisuuden vähenemisestä (Milberg ym. 1995, Ullrich ym. 1999, Bersten ym. 2002). Ullrichin (1999) valikoituneessa sarjassa teho-osastokuolleisuus oli vain 20 %. Munuaisten akuuttiin vajaatoimintaan liittyvän kuolleisuuden on raportoitu olevan välillä % (Brivet ym. 1996, Kellum ym. 2002). Tuoreessa konsensusehdotuksessa on määritetty ARF:lle uudet kriteerit ALI:n ja ARDS:n tapaan. Näiden kriteerien mukaisia ennustelukuja ei toistaiseksi ole käytettävissä. Elämänlaatu on kuolleisuuden ohella yleisesti hyväksytty tehohoidon tuloksellisuuden kuvaaja. Metodologisesti hyväksyttäviä tutkimuksia tehohoitopotilaista on kuitenkin käytettävissä varsin vähän, ja vain harvoissa tutkimuksissa on käytetty validoitua laaja-alaista elämänlaatumittaria (Heyland ym. 1998, Black ym. 2001). Elinhäiriöpotilaiden tehohoidon jälkeisestä elämänlaadusta on niukalti tutkimuksia. HYKS:n teho-osaston 131 monielinhäiriöpotilaan aineistossa elämänlaatu oli RAND-36- luokituksen merkitsevästi heikentynyt kaikilla kahdeksalla osa-alueella ikä- ja sukupuolivakioituun suomalaiseen väestöön verrattuna (Pettilä ym. 2000). Kun nämä muutokset suhteutettiin normaaliväestön keskihajontaan, voitiin poikkeamia fyysisten ja psyykkisten roolirajoitusten osalta pitää kliinisesti merkittävinä. Monielinvaurion aste ei korreloinut todettuihin elämänlaatuarvoihin. Kliinisesti merkittävä ero verrattuna niihin tehopotilaisiin, joilla ei todettu monielinhäiriötä, tuli esiin vain vitaliteetin ja psyykkisten roolirajoitusten osalta. Muutokset elinhäiriöpotilaiden elämänlaadussa näyttävätkin painottuvan psyykkisiin osatekijöihin. Nielsen ym. (1997) totesivat aineistonsa 47 sydänkirurgisen monielinhäiriöpotilaan elämänlaadun heikentyneen energisyyden, fyysisen suorituskyvyn ja tunnereaktioiden osalta NHP-mittarilla (Nottingham Health Profile) arvioituna. Tä V. Pettilä

5 Taulukko 2. Sairaalakuolleisuus vähintään kahden elimen häiriön yhdistelmissä (Pettilä ym. 2002). Kriteerinä kussakin elinhäiriössä vähintään 3/4 pistettä SOFA-luokituksen mukaan. Elinhäiriöt Sairaalakuolemia / Sairaalakuolleisuus % potilaita (95 %:n luottamusväli) Hengitysvajaus + munuaiset 24/37 65 (49 81) + hematologinen 27/36 75 (60 90) + maksan 6/9 67 (28 100) + verenkiertovajaus 66/ (42 60) + neurologinen 42/63 67 (55 79) Munuaisten vajaatoiminta + hematologinen 7/13 54 (22 85) + maksan 3/6 50 (0 100) + verenkiertovajaus 18/48 38 (23 52) + neurologinen 13/24 54 (33 76) Hematologinen häiriö + maksan 0/4 0 + verenkiertovajaus 16/50 32 (19 45) + neurologinen 13/28 47 (27 66) Maksan toimintahäiriö + verenkiertovajaus 4/9 44 (4 84) + neurologinen 3/5 60 (0 100) Verenkiertovajaus + neurologinen 46/83 55 (45 66) män elämänlaatumittarin luotettavuutta aikuisten tehohoitopotilaiden arvioimisessa on tosin pidetty puutteellisena (Black ym. 2001). ARDS-potilaiden myöhemmän elämänlaadun on osoitettu olevan huonontunut laajalti ja erityisesti fyysisen suorituskyvyn osalta (SF-36-elämänlaatumittari) (Davidson ym. 1999). Toisessa tutkimuksessa 200:n aiemmin terveen ARDSpotilaan elämänlaatu oli huono (60 % normaalista, Quality of Well Being -asteikolla, QWB) (Angus ym. 2001). Shellingin ym. (2000) tutkimuksessa 50 ARDS-potilaan elämänlaatu oli merkitsevästi heikentynyt kaikilla SF-36-elämänlaatumittarin osa-alueilla (mediaaniaika teho-osastojakson jälkeen 5,5 v, vaihteluväli 2,5 12,5 v). Munuaisten akuuttia vajaatoimintaa sairastaneilla taas fyysisen suorituskyvyn ja energisyyden heikkeneminen olivat tavallisimmat muutokset NHP-kyselyn mukaan kuusi kuukautta tehohoidon jälkeen (Korkeila ym. 2000). Toisaalta Gopalin ym. (1997) aineistossa 67 % niistä monielinhäiriöpotilaista, joilla osatekijänä oli ARF, oli tyytyväisiä elämänlaatuunsa tehohoidon jälkeen. Ennustearvio Tehohoitopotilaan ennustearvioon liittyy aina epävarmuutta, mikä johtuu luonnollisesta vaihtelusta ja potilaan tilan epätäydellisestä kliinisestä arvioinnista. Riskin arvioinnissa tulisi käyttää luotettavia, objektiivisia menetelmiä. Menetelmältä edellytetään validointia riippumattomassa aineistossa, hyvää erotuskykyä ja toimimista koko arvo-alueella tasaisesti ennusteen mukaisesti (kalibrointi) (Ruttimann 1994). Julkaistut tehohoidon ennustemallit, kuten APACHE (Acute Physiology and Chronic Health Evaluation) II ja III (Knaus ym. 1991) sekä SAPS II (Simplified Acute Physiology Score) (Le Gall ym. 1993) perustuvat laajoihin prospektiivisiin tietokantoihin, monimuuttujamallien avulla määritettyihin ennusteparametreihin ja riippumattomaan validointiin. Vaikka nämä menetelmät toimivat väestötasolla varsin hyvin Onko monielinhäiriöpotilaan tehohoito tuloksellista? 1667

6 erotuskyvyn osalta ja niiden kalibrointi on dokumentoitu, on niiden käyttöarvo yksilötason päätöksenteossa vain vähäinen. Tehohoidon pitkittyessä näiden mallien käyttöarvon on lisäksi osoitettu vähenevän. Tästä syystä olisi houkuttelevaa pyrkiä parantamaan yksilötason ennustettavuutta etsimällä uusia lähtötilanteen ennustemuuttujia ja yhdistämällä niihin tehohoidon aikaista informaatiota, esimerkiksi hoitovasteesta ja monielinhäiriön kehittymisestä. Vaikka SOFA-järjestelmää, kuten muitakaan MOD-luokituksia, ei ole alun perin luotu ennustetarkoitukseen, on SOFA:lla kirjallisuuden mukaan hyvä erottelukyky tehohoitokuoleman suhteen. Oikea lopullinen ennuste (correct classification rate, CCR) oli 84 % käytettäessä luokitteluperusteena maksimaalista päivittäistä SOFA-arvoa yli 15 (Vincent ym. 1998). CCR on kuitenkin riippuvainen todetusta kuolleisuudesta eikä kuvaa erottelukykyä yhtä hyvin kuin ROC-käyrän (receiver operating characteristic curve) alle jäävä pinta-ala (the area under the curve, AUC). Kohtalaisen hyvää erottelukykyä vastaavat AUC-arvot yli 0,75 (Ruttiman 1994). Paras raportoitu SOFA-luokituksen erottelukyky on saatu suurimpien yksittäisten elinhäiriöiden antamien pisteiden summa-arvolla (kokonaismaksimaalinen SOFA). Sille on raportoitu AUC-arvot 0,85 (Moreno ym. 1999) ja 0,90 (Ferreira ym. 2001). Tulovaiheen SOFA:n AUC oli Morenon tutkimuksessa hieman huonompi (0,772) eikä vastannut kirjallisuudessa esitettyjä muiden parhaiden ennustemenetelmien (APACHE III) parhaita raportoituja AUC-arvoja (yli 0,90). Vertailtaessa MOD-luokitusten erottelukykyä APACHE III:n erottelukykyyn todettiin kuitenkin tulopäivän SOFA:n, päivittäisen maksimaalisen SOFA:n ja kokonaismaksimaalinen SOFA:n olevan verrannollisia APACHE III:n kanssa sairaalakuolleisuutta ennustettaessa (Pettilä ym. 2002). Monielinhäiriön lieveneminen tai vaikeutuminen on kliinikolle järkevä seurantaparametri. SOFA-luokituksen mukaisen MOD:n asteen on osoitettu ennustavan tarkemmin kuolemaa kuin SAPS II:n (Janssens ym. 2000). Tulovaiheen elinhäiriöt ja kehittyvät elinhäiriöt vaikuttivat Morenon ym. (1999) tutkimuksessa molemmat potilaan ennusteeseen ja SOFA:n muutos (AUC 0,742) erotteli kohtalaisesti huonon ennusteen potilaat. Ferreiran ym. (2001) tuoreessa tutkimuksessa elinhäiriön muutoksen suunnan osoitettiin olevan tilastollisesti erilainen eloon jäävillä ja kuolevilla tehopotilailla. SOFA-ero viidennen ja ensimmäisen tehohoitovuorokauden arvojen välillä ei kuitenkaan erottele luotettavasti huonon ennusteen potilaita: tutkitut AUC:t ovat olleet yhtäpitävästi pienet 0,62 (Ferreira ym. 2001) ja 0,60 (Pettilä ym. 2002). Monielinhäiriön muutoksen suunta ensimmäisten hoitovuorokausien aikana SOFA-menetelmällä arvioituna ei näin valitettavasti ole käyttökelpoinen yksilökohtainen ennustemittari. Tulevaisuus Mikään yksittäinen farmakologinen hoitomuoto ei ole osoittautunut tehokkaaksi monielinhäiriön eikä sen pääkomponenttien akuutin keuhkovaurion tai akuutin munuaisvaurion hoidossa. Päähuomio kohdistuu näin edelleen häiriön ehkäisyyn ja elinhäiriöiden tukihoitoon. Preventiossa merkitykselliseksi voi osoittautua preoperatiivisilla potilailla aloitettu varhainen nestehoito (Rivers ym. 2001), vaikka rutiinimaisesta pyrkimyksestä supranormaaleihin ja parempiin hemodynaamisiin tavoitearvoihin ei ole vakuuttavasti osoitettu olevan hyötyä. Monielinvaurion pääkomponenttien osalta supportiivinen hoito on kehittymässä: akuutin keuhkovaurion osalta ns. keuhkoja suojaava ventilaatiostrategia (Acute Respiratory Distress Syndrome Network 2000) ja munuaisten akuutin vajaatoiminnan kriteerien ja hoidon osatekijöiden systemaattinen kartoitus ovat edistysaskelia. Punasolukorvauksen rajoituksella (Hebert ym. 1999) sekä aktivoidun proteiini C:n (Bernard ym. 2001) tai suprafysiologisella hydrokortisonisubstituutiolla tai molemmilla voidaan mahdollisesti tulevaisuudessa ehkäistä aiempaa tehokkaammin sepsikseen liittyvän monielinhäiriön kehittymistä. Tulevaisuus näyttää, liitetäänkö monielinhäiriöluokituksiin mitään uusia tehohoitopotilaan kuolemanriskiin korreloivia laboratoriomarkkereita. Mahdollisia ehdokkaita ovat esimerkiksi 1668 V. Pettilä

7 interleukiini 8:n suurentunut pitoisuus (Holzheimer ym. 2000), veren suurentunut laktaattipitoisuus, CD11b-adheesiomolekyylit (Takala ym. 2002) ja lisämunuaisen vähentynyt kortikotropiinivaste. Toistaiseksi näitä tai muita laboratoriomarkkereita ei kuitenkaan ole validoitu riittävän laajassa riippumattomassa tehohoito- ja elinhäiriöpotilaiden aineistossa. Niiden itsenäistä ennustevaikutusta ei ole myöskään osoitettu mallissa, jossa muut tunnetut ennustetekijät ovat mukana. Nämä perusvaatimukset liittyvät validin ennustemallin luomiseen (Randolph ym. 1998). Monielinhäiriön kehittymiseen tehohoitopotilaalle liittyvät lisääntynyt kuolemanriski ja selviytyjien heikentynyt elämänlaatu etenkin psyykkisten komponenttien osalta. Eloon jääneillä keuhkovauriopotilailla on kuvattu laajaalaisempi elämänlaadun huononeminen, joskin osassa tutkimuksista seuranta-aika ei mahdollisesti ole ollut täysin riittävä fyysisten rajoitusten korjaantumisen kannalta. Monielinhäiriön päätekijän keuhkovaurion hoitotulokset näyttävät ventilaatiostrategian tarkentumisen myötä hieman aiempaa valoisimmilta. Vaikeisiin elin- häiriöyhdistelmiin liittyy myös nykyisiä monipuolisia tukihoitoja käytettäessä runsas kuolleisuus, jota voidaan varsin hyvin ennustaa SOFAarvoilla. Kuitenkin on hyvä muistaa, että suuri osa monielinhäiriöpotilaista toipuu ja heidän elämänlaatunsa eroaa väestön keskiarvosta kohtalaisen vähän. Monielinhäiriön hoito vaatii terveydenhoitojärjestelmältä panostusta varsin pitkäkestoiseen ja yksilötasolla kalliiseen tehohoitoon. On arvioitu, että näiden potilaiden hoitoon käytetään % tehohoidon resursseista (Takala 1997). Ilman tehohoitoa toipumisedellytyksiä ei ole. Kun nuoren tai keski-ikäisen potilaan äkilliseen sairauteen liittyy monielinhäiriö, on tehohoito kuitenkin kannattavaa. Sen avulla saavutettavia laatupainotettuja lisäelinvuosia arvioitaessa elinhäiriöiden hoidon tulokset kestävät helposti kustannusvertailun monien kroonisten kansantautien kuten lievän verenpainetaudin lääkehoidon kanssa. Väestön ikääntymiseen liittyvät muutokset lisäävät tulevaisuudessa entisestään elinhäiriöpotilaiden tehohoidon tarvetta, jolloin nykytason ylläpitäminen vaatii lisäpanostusta. Kirjallisuutta Acute Respiratory Distress Syndrome Network: Ventilation with lower tidal volumes as compared with traditional tidal volumes for acute lung injury and the acute respiratory distress syndrome. N Engl J Med 2000;342: American College of Chest Physicians / Society of Critical Care Medicine Consensus Committee: Definitions for sepsis and organ failures and guidelines for the use of innovative therapies in sepsis. Chest 1992;101: Angus DC, Musthafa AA, Clermont G, ym. Quality-adjusted survival in the first year after the acute respiratory distress syndrome. Am J Resp Crit Care Med 2001;163: Balk RA. Pathogenesis and management of multiple organ dysfunction or failure in severe sepsis and septic shock. Crit Care Clin 2000; 16: Bernard GR, Vincent JL, Laterre PF, ym. Efficacy and safety of recombinant human activated protein C for severe sepsis. N Engl J Med 2001;344: Bersten AD, Edibam C, Hunt T, Moran J and New Zealand Intensive Care Society Clinical Trials Group. Incidence and mortality of acute lung injury and acute respiratory distress syndrome in three Australian states. Am J Resp Crit Care Med 2002;165: Black NA, Jenkinson C, Hayes JA, ym. Review of outcome measures used in adult critical care. Crit Care Med 2001;29: Brivet FG, Kleinknecht DJ, Loirat P, Landais PJ. Acute renal failure in intensive care units causes, outcome, and prognostic factors of hospital mortality; a prospective, multicenter study. French Study Group on Acute Renal Failure. Crit Care Med 1996;24: Davidson TA, Caldwell ES, Curtis JR, Hudson LD, Steinberg K. Reduced quality of life in survivors of acute respiratory distress syndrome compared with critically ill control patients. JAMA 1999;27: De Mendonca A, Vincent JL, Suter PM, ym. Acute renal failure in the ICU: risk factors and outcome evaluated by the SOFA score. Intensive Care Med 2000;26: Ferreira FL, Bota DP, Bross A, Melot C, Vincent J-L. Serial evaluation of the SOFA score to predict outcome in critically ill patients. JAMA 2001;286: Gopal I, Bhonagiri S, Ronco C, Bellomo R. Out of hospital outcome and quality of life in survivors of combined acute multiple organ and renal failure treated with continuous venovenous haemofiltration / haemodiafiltration. Intensive Care Med 1997;23: Goris RJA, te Boekhorst TPA, Nuytinck JKS, Gimbrère JSF. Multipleorgan failure: Generalized autodestructive inflammation? Arch Surg 1985;120: Hebert PC, Wells G, Blajchman MA, ym. A multicentre, randomized controlled clinical trial of transfusion requirements in critical care (TRICC). N Engl J Med 1999;340: Heyland DK, Guyatt G, Cook DJ, ym. Frequency and methodologic rigor of quality-of-life assessments in the critical care literature. Crit Care Med 1998;26: Holzheimer RG, Capel P, Cavaillon JM, ym. Immunological surrogate parametres in a prognostic model for multi-organ failure and death. Eur J Med Res 2000;19: Janssens U, Graf C, Graf J, ym. Evaluation of the SOFA score: a singlecenter experience of a medical intensive care unit in 303 consecutive patients with predominantly cardiovascular disorders. Intensive Care Med 2000;26: Kellum JA, Angus DC, Johnson JP, ym. Continuous versus intermittent renal replacement therapy: a meta-analysis. Intensive Care Med 2002;28: Knaus WA, Draper EA, Wagner DP, Zimmerman JE. Prognosis in acute organ-system failure. Ann Surg 1985;202: Knaus WA, Wagner DP, Draper EA, ym. The APACHE III Prognostic System. Risk prediction of hospital mortality for critically ill hospitalized adults. Chest 1991;100: Korkeila M, Ruokonen E, Takala J. Costs of care, long-term prognosis and quality of life in patients requiring renal replacement therapy during intensive care. Intensive Care Med 2000;26: Onko monielinhäiriöpotilaan tehohoito tuloksellista? 1669

8 Le Gall JR, Lemeshow S, Saulnier F. A new Simplified Acute Physiology Score (SAPS II) based on a European/ North American multicenter study. JAMA 1993;270: Le Gall JR, Klar J, Lemeshow S, ym. The Logistic Organ Dysfunction System. A new way to assess organ dysfunction in the intensive care unit. JAMA 1996;276: Liano F, Pascual J. The Madrid Acute Renal Failure Study Group: Epidemiology of acute renal failure: a prospective, multicenter, community-based study. Kidney Int 1996;50: Marshall JC, Cook DJ, Christou NV, Bernard GR, Sprung CL, Sibbald WJ. Multiple Organ Dysfunction Score: A reliable descriptor of a complex clinical outcome. Crit Care Med 1995;23: Milberg JA, Davis DR, Steinberg KP, Hudson LD. Improved survival of patients with acute respiratory distress syndrome (ARDS): JAMA 1995;73: Moreno R, Vincent JL, Matos R, ym. The use of maximum SOFA score to quantify organ dysfunction/ failure in intensive care. Results of a prospective, multicentre study. Working group on sepsis related problems of the ESICM. Intensive Care Med 1999;25: Nielsen D, Sellgren J, Ricksten SE. Quality of life after cardiac surgery complicated by multiple organ failure. Crit Care Med 1997;25:52 7. Niskanen M, Kari A, Halonen P; the Finnish ICU Study group. Five-year survival after intensive care - comparison of 12,180 patients with the general population. Crit Care Med 1996;24: Parrillo JE, Parker MM, Natanson C, ym. Septic shock in humans. Advances in pathogenesis, cardiovascular dysfunction, and therapy. Ann Intern Med 1990;113: Pettilä V, Kaarlola A, Mäkeläinen A. Health-related quality of life of multiple organ dysfunction patients one year after intensive care. Intensive Care Med 2000;26: Pettilä V, Pettilä M, Sarna S, Voutilainen P, Takkunen O. Comparison of multiple organ dysfunction scores in prediction of hospital mortality in critically ill. Crit Care Med 2002 (painossa). Randolph AG, Guyatt GH, Calvin JE, Doig G, Richardson WS. Understanding articles describing clinical prediction tools. Evidence Based Medicine in Critical Care Group. Crit Care Med 1998;26: Rivers E, Nguyen B, Havstad S, ym. Early goal-directed therapy in the treatment of severe sepsis and septic shock. N Engl J Med 2001; 345: Ruttimann UE. Statistical approaches to development and validation of predictive instruments. Crit Care Clin 1994;10: Shelling G, Stoll C, Vogelmeier C, ym. Pulmonary function and healthrelated quality of life in a sample of long-term survivors of the acute respiratory distress syndrome. Intensive Care Med 2000; 26: Takala A, Kylänpää-Bäck M-L, Nupponen I, Repo H. Karkaako tulehdus käsistä. Monielinvaurion ennustamiseen uusia keinoja. Duodecim 2002;117: Takala J. Vatsaelinten verenkierrosta huolehtiminen ratkaisu monielinvaurion ehkäisyyn ja hoitoon? Duodecim 1997;113: Ullrich R, Lorber C, Röder G, ym. Controlled airway pressure therapy, nitric oxide inhalation, prone position, and extracorporeal membrane oxydenation (ECMO) as components of an integrated approach to ARDS. Anesthesiology 1999;91: Valta P, Uusaro A, Nunes S, Ruokonen E, Takala J. Acute respiratory distress syndrome: frequency, clinical course, and costs of care. Crit Care Med 1999;27: Vincent JL, Ferreira F, Moreno R. Scoring systems for assessing organ dysfunction and survival. Crit Care Clin 2000;16: Vincent JL, Moreno R, Takala J, ym. The SOFA (Sepsis-related Organ Failure Assessment) score to describe organ dysfunction / failure. Intensive Care Med 1996;22: Vincent J-L, de Mendonça A, Cantraine F, ym. Use of the SOFA score to assess the incidence of organ dysfunction/ failure in intensive care units: results of a multicenter, prospective study. Working group on»sepsis-related problems» of the European Society of Intensive Care Medicine. Crit Care Med 1998;26: Zimmerman JE, Knaus WA, Wagner DP, Sun X, Hakim RB, Nystrom PO. A comparison of risks and outcomes for patients with organ system failures Crit Care Med 1996;24: Zimmerman JE, Wagner DP, Draper EA, Wright L, Alzola C, Knaus WA. Evaluation of Acute Physiology and Chronic Health Evaluation III predictions of hospital mortality in an independent database. Crit Care Med 1998;26: VILLE PETTILÄ, LT, erikoislääkäri, osastonlääkäri Meilahden sairaala, teho-osasto HUS 1670

Sepsis ja munuaiset. Nefrologia

Sepsis ja munuaiset. Nefrologia Nefrologia Ville Pettilä ja Seija Peltonen Sepsis on infektion aiheuttama elimistön tulehduksellinen tila, jonka vaikeaan muotoon liittyy elintoimintojen häiriöitä. Munuaisten akuutin vajaatoiminnan on

Lisätiedot

Mitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut

Mitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut Mitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut Marjatta Okkonen LT, Erikoislääkäri HUS, Tehot Pandemia 2009-2010 4/2009 alkaen Meksiko, USA kesä 2009 eteläinen pallonpuolisko talvi 2009

Lisätiedot

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikea hengitysvajaus Hengityskoneessa oleva potilaan Happeutumishäiriö Tuulettumishäiriö Tulehdusvaurio alveoleissa & verisuonissa

Lisätiedot

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Hoidon rajaamisen periaatteet

Hoidon rajaamisen periaatteet Hoidon rajaamisen periaatteet Maija Kaukonen, Dos Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Kliinisen farmakologian erikoislääkäri Töölön sairaala Hoidon rajaamisen edellytykset 4 Parantavan hoidon

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:

Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää

Lisätiedot

Critical Care Medicine 2007; 35: 1509-16

Critical Care Medicine 2007; 35: 1509-16 Esko Ruokonen Professori, ylilääkäri KYS, Tehohoidon osasto esko.ruokonen[a]kuh.fi haaste Critical Care Medicine 2007; 35: 1509-16 Randomization in clinical trials of titrated therapies: unintended consequences

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

TEHOHOITOTYÖN MALLIN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI

TEHOHOITOTYÖN MALLIN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI TEHOHOITOTYÖN MALLIN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI ANITA PYYKKÖ Hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Oulun yliopisto Anestesiaklinikka, Oulun yliopistollinen sairaala OULU 2004 Abstract in English ANITA

Lisätiedot

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Tero Ala-Kokko oyl., prof. (ma.oa.) OYS/Tehohoito OY/Tehohoitolääketiede Tehohoidon erityispiirteet Valmiiksi korkean

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA PÄÄTÖKSENTEKO POTILAAN ELÄMÄN LOPPUVAIHEESSA Suokari, T., Arifulla, D., Suhonen, R. & Leino-Kilpi, H. Esittäjänä Dinah Arifulla Yhteydenotot Tanja Suokari, ttsuok@utu.fi SISÄLLYS Elämän loppuvaiheen päätöksenteko

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Vaikean sepsiksen hoito Suomessa - hoituuko? LT Sari Karlsson Teho-osasto TAYS

Vaikean sepsiksen hoito Suomessa - hoituuko? LT Sari Karlsson Teho-osasto TAYS Vaikean sepsiksen hoito Suomessa - hoituuko? LT Sari Karlsson Teho-osasto TAYS Vaikea sepsis ja septinen sokki "Severe sepsis and septic shock are clinical manifestations of a dysregulated immune response

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011

Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito. Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaali hypertensio perioperatiivinen hoito Markku Salmenperä Angiologiayhdistys 1.4.2011 Pulmonaalihypertensio perioperatiivisena haasteena PAH potilaan kirurgia Koholla oleva keuhkoverenkierron vastus

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto

Erotusdiagnostiikasta. Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Erotusdiagnostiikasta Matti Uhari Lastentautien klinikka, Oulun yliopisto Tavoitteena systemaattinen diagnostiikka Analysoi potilaan antamat tiedot ja kliiniset löydökset Tuota lista mahdollisista diagnooseista

Lisätiedot

Milloin aikuispotilaan hoito teho-osastolla on tarpeen?

Milloin aikuispotilaan hoito teho-osastolla on tarpeen? TIETEESSÄ VESA LUND LT, osastonylilääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri, tehohoidon vastuuyksikkö Milloin aikuispotilaan hoito teho-osastolla on tarpeen? Tavallisimpia tehohoitoon johtavia tilanteita ovat

Lisätiedot

Tehohoidon rajaamisen käytännöt: Hoidonrajauksen vaikutukset ennusteeseen ja elämänlaatu rajauksen jälkeen

Tehohoidon rajaamisen käytännöt: Hoidonrajauksen vaikutukset ennusteeseen ja elämänlaatu rajauksen jälkeen Tehohoidon rajaamisen käytännöt: Hoidonrajauksen vaikutukset ennusteeseen ja elämänlaatu rajauksen jälkeen Tuomas Niemi Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Huhtikuu

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

kirsi-maija kaukonen Tom krusius

kirsi-maija kaukonen Tom krusius Kirsi-Maija Kaukonen LT, erikoislääkäri, EDIC Monash University, Department of Epidemiology and Preventive Medicine, Australian and New Zealand Intensive Care Research Centre (ANZIC RC) Hyks, ATEK, Teho-osasto

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Palveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä. Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa

Palveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä. Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa Palveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa 1 Toiminnan kehittämisen lähtökohta OYS ERVA alueella: Kansalliseen terveyshankkeeseen

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

O 2 , CO 2. ja hengityslaitehoito. Matti Reinikainen ja Ari Uusaro

O 2 , CO 2. ja hengityslaitehoito. Matti Reinikainen ja Ari Uusaro O 2, CO 2 ja hengityslaitehoito Matti Reinikainen ja Ari Uusaro Hengityslaitehoito ei ole sairauksia parantava hoitomuoto vaan tukihoito, jota käytetään spontaanihengityksen ollessa syystä tai toisesta

Lisätiedot

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito

Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Hengitysvajaus (äkillinen)

Käypä hoito -suositus. Hengitysvajaus (äkillinen) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 23.5.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija

HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus. Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, tilannekatsaus ja SKKY:n suositus Ilkka Penttilä Emeritusprofessori HbA1c-kierrosasiantuntija HbA1c, % vaiko mooli? Eli olemmeko vielä vanhassa 1960-luvun ajatusmaailmassa mg% vaiko uudessa mmol/l

Lisätiedot

Vitamiineista haittaa vai hyötyä? Tarkoitus. Tausta ja tutkimusasetelma

Vitamiineista haittaa vai hyötyä? Tarkoitus. Tausta ja tutkimusasetelma Vitamiineista haittaa vai hyötyä? Tanskalainen tutkija Bjelakovic työtovereineen on äskettäin The Journal of the American Medical Association lehdessä (JAMA) julkaissut katsauksen jossa tutkittiin antioksidanttien

Lisätiedot

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen

Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen. Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc. Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali) Helsinkicc Lisää laatua toimintakyvyn mittaamiseen Torstai 31.1.2013 klo 8.45-16.00 Kuntatalo (iso luentosali)

Lisätiedot

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat LUKU 3 Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat KARL LEMSTRÖM JANNE J. JOKINEN JYRI LOMMI JORMA SIPPONEN Johdanto Sydämensiirtojen määrää olisi Suomessa mahdollista lisätä, ja näin tulisikin mitä pikimmin

Lisätiedot

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA

MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA MASENNUKSEN HOITOTULOKSIEN PARANTAMINEN: KANSANTERVEYDEN NÄKÖKULMA Kathryn Rost, PhD Elizabeth Freed Professor of Mental Health Florida State University College of Medicine kathryn.rost@med.fsu.edu MIKSI

Lisätiedot

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon

Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa BMF, Osaamisen ytimessä -kevätseminaari 13.4.2011 Maarit Putous, informaatikko Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa CINAHL Cumulative index to nursing and allied health literature 1981- viitteitä yli 3000

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

Tärkeiden selittävien tekijöiden ja ryhmien etsintä potilasrekistereistä

Tärkeiden selittävien tekijöiden ja ryhmien etsintä potilasrekistereistä Tärkeiden selittävien tekijöiden ja ryhmien etsintä potilasrekistereistä Loppuseminaari: Terveydenhuollon uudet analyysimenetelmät (TERANA) Elina Parviainen AB HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

tieteellisen tutkimuksen tikapuut

tieteellisen tutkimuksen tikapuut tieteellisen tutkimuksen tikapuut Ari Uusaro Dosentti, MHSc (Epid), apulaisylilääkäri KYS, Ensihoito, päivystysalue ja tehohoito ari.uusaro[a]kuh.fi Tero Martikainen LT, erikoistuva lääkäri KYS, Ensihoito,

Lisätiedot

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?

MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy

Lisätiedot

Invasiivisen mekaanisen ventilaation perusteita ja uusia moodeja. Anni Pulkkinen El anestesia ja tehohoito Keski-Suomen Keskussairaala

Invasiivisen mekaanisen ventilaation perusteita ja uusia moodeja. Anni Pulkkinen El anestesia ja tehohoito Keski-Suomen Keskussairaala Invasiivisen mekaanisen ventilaation perusteita ja uusia moodeja Anni Pulkkinen El anestesia ja tehohoito Keski-Suomen Keskussairaala Monien firmojen laitteita Monenlaista terminologiaa SIMV(VC)+PS SPN-PPS

Lisätiedot

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Timo Jama Anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen, päivystyslääketieteen sekä sukellus- ja ylipainelääketieteen

Lisätiedot

Suomalaisen tehohoidon vertaisarvioinnin alkuvaiheet Mitatkaa, mikä voidaan mitata ja tehkää mitattavaksi, mitä ei voi mitata.

Suomalaisen tehohoidon vertaisarvioinnin alkuvaiheet Mitatkaa, mikä voidaan mitata ja tehkää mitattavaksi, mitä ei voi mitata. Aarno Kari LKT, Dosentti, erikoislääkäri Lääketieteellinen johtaja, eläkkeellä, Intensium Oy aarno.kari[a]fimnet.fi Petteri Mussalo FM, Esh Kehityspäällikkö, Tieto Healthcare & Welfare, Raportointi ja

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Sepsis (aikuiset)

Käypä hoito -suositus. Sepsis (aikuiset) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 2.1.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.

Pienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen

Lisätiedot

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala

Vanhusten uniapnea. LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Vanhusten uniapnea LT Jukka Lojander HYKS, Jorvin sairaala Kuka on vanhus? Vanhuus on tila, jossa ruumiilliset ja henkiset voimat alkavat heikentyä. Se johtaa lopulta kuolemaan. Vanhenemiseen liittyy solujen

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille.

Kohderyhmä: Lääketaloustieteen syventäviä opintoja suorittavat proviisoriopiskelijat. Koulutus soveltuu erityisesti eri alojen jatko-opiskelijoille. 26 11 2014/MB, SH TUTKIMUSTIEDON KRIITTINEN ARVIOINTI 2014 (590300) HELSINGIN YLIOPISTO Vastuuhenkilö: Professori Marja Blom, Farmasian tiedekunta, HY Vastuukoordinaattori: Yliopisto-opettaja, proviisori

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit

Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino. Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Ongelmana labiili ja vaikeasti saavutettava sokeritasapaino Jorma Lahtela TAYS, sisätaudit Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 38-vuotias nainen Diabetes todettu 12 vuotiaana Monipistoshoito 16-vuotiaasta

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Käypä hoito ja lääketieteellinen tutkimus. TUKIJA-seminaari, 29.10.2013 Jorma Komulainen LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erl

Käypä hoito ja lääketieteellinen tutkimus. TUKIJA-seminaari, 29.10.2013 Jorma Komulainen LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erl Käypä hoito ja lääketieteellinen tutkimus TUKIJA-seminaari, 29.10.2013 Jorma Komulainen LT, dosentti, lastentautien ja lastenendokrinologian erl Sidonnaisuudet Päätyö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim,

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine

Lisätiedot

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri

Lapsen astma ja tupakka. 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Lapsen astma ja tupakka 22.1.2015 Astma- ja allergiapäivät Satu Kalliola, LL (väit.), lastentautien erikoislääkäri Tupakointi Suomessa THL:n tilastot 2012 Tupakointi raskauden 1. kolmanneksen aikana THL:n

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

2. Koulutettava voi aloittaa lisäkoulutusohjelman erikoislääkärin oikeudet saatuaan

2. Koulutettava voi aloittaa lisäkoulutusohjelman erikoislääkärin oikeudet saatuaan TEHOHOITOLÄÄKETIETEEN LISÄKOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dos. Minna Tallgren TAVOITTEET 1. Kattava teoreettinen tieto tehohoitolääketieteestä 2. Riittävä kliininen kokemus

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry Anestesiakurssi 2015

Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry Anestesiakurssi 2015 Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry Anestesiakurssi 2015 Teema V: Endovaskulaariset toimenpiteet Hoitohenkilökunnan näkökulma poalastapausten valossa Anneke Rajahalme Valmistui anestesiahoitajaksi Hollannissa.

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa?

Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Johda ja arvioi osaamista: Miten yleislääkärin osaaminen pysyy muutoksen vauhdissa? Arja Helin-Salmivaara LT, yleislääk.erik.lääk., koulutusylilääkäri HUS:n yleislääketieteen yksikkö Sidonnaisuudet Ei

Lisätiedot

Leikkauspo*laan nestehoidon yleisperiaa3eet aikuisella

Leikkauspo*laan nestehoidon yleisperiaa3eet aikuisella Leikkauspo*laan nestehoidon yleisperiaa3eet aikuisella Anestesiakurssi 2013, Naantali Eija Jun6la, LT Anestesiologian ja tehohoidon el, OYS Elimistön neste*lat ja elektrolyy*t Doherty M, Buggy DJ. BJA

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen

Propyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti

Lisätiedot

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 135/85 Ambulatory awake or Home BP Antti Jula 2 Valkotakkihypertensio ja piilevä

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta

Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Lasten lääketutkimukset teollisuuden näkökulmasta Pia Eloranta, Head of Clinical Research, Pfizer Oy 4.2.2009 Esityksen sisältö Yleistä lasten lääketutkimuksista Lasten lääketutkimuksen viranomaisvaatimukset

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku

Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS

VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS VIRTSANKARKAILU, FYSIOTERAPIAN VAIKUTTAVUUS - FYSIOTERAPEUTIN KÄYTÄNNÖN NÄKEMYS Fysioterapeutti, TtM Minna Törnävä, TAYS ft, erityistason seksuaaliterapeutti (NACS),TtM, TtT-opisk SIDONNAISUUDET KAHDEN

Lisätiedot

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy Taustaa Tuotannon kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot