Antikoagulaatio jatkuvassa munuaisten korvaushoidossa: daltepariini-infuusion ja sitraatti-kalsiumtekniikan vertailu
|
|
- Timo-Pekka Lattu
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Eliisa Uljas, Markku Karjalainen, Suvi Vaara ja Matti Reinikainen ALKUPERÄISTUTKIMUS Antikoagulaatio jatkuvassa munuaisten korvaushoidossa: daltepariini-infuusion ja sitraatti-kalsiumtekniikan vertailu JOHDANTO: Teho-osastoilla käytetään vaikean akuutin munuaisvaurion hoidossa jatkuvaa munuaisten korvaushoitoa. Se edellyttää antikoagulaatiota. Halusimme selvittää, onko daltepariini-infuusion ja sitraatti-kalsiumtekniikan välillä eroja kyvyssä estää dialysaattorin hyytyminen tai hoitoon liittyvissä verenvuotokomplikaatioissa. POTILAAT JA MENETELMÄT: Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ensisijaisena CRRT-antikoagulaatiotekniikkana on aiemmin ollut daltepariiniinfuusio ja vuoden 2011 alusta lähtien sitraattikalsiumtekniikka. Takautuvassa tutkimuksessa analysoimme 152 CRRT-jaksoa, joista 77:ssä käytettiin daltepariini-infuusiota ja 75:ssä sitraattikalsiumtekniikkaa. TULOKSET: Dialysaattorin toiminta-ajan mediaani oli daltepariiniryhmässä 41,5 t (kvartiiliväli 15,4 66,2 t) ja sitraatti-kalsiumryhmässä 59,8 t (23,7 70,6 t) (p = 0,032). Vakavien verenvuoto-ongelmien esiintyvyys daltepariiniryhmässä oli 19,5 % ja sitraatti-kalsiumryhmässä 9,3 % (p = 0,075). Kuolleisuudessa ryhmien välillä ei ollut eroja. Vuoden kuluttua teho-osastolle tulosta 56 % potilaista oli menehtynyt. PÄÄTELMÄT: Sitraatti-kalsiumtekniikka oli tehokkaampi kuin daltepariini-infuusio. Teho-osastoilla vaikean akuutin munuaisvaurion ja vaikeiden metabolisten häiriöiden hoidossa käytetään tavallisesti jatkuvaa munuaisten korvaushoitoa (CRRT). Verenkiertovajauksesta kärsiville potilaille hoitomuoto on turvallisempi kuin jaksoittainen hemodialyysi (1). Lisäksi se takaa paremman kontrollin happo-emäs- ja neste- ja elektrolyyttitasapainon häiriöiden sekä uremian korjaamiseen (2). Veren ja keinomunuaislaitteiston pintojen kontakti aktivoi veren hyytymistaipumusta. Siksi munuaisten korvaushoidon yhteydessä käytetään yleensä antikoagulaatiota (3). Suomalaisilla teho-osastoilla se toteutetaan tavallisimmin pienimolekyylisen hepariinin (LMWH) tai paikallisen sitraattiantikoagulaation avulla. Monin paikoin maailmalla käytetään edelleen tavanomaista hepariini-infuusiota. Hepariini estää veren hyytymistä etenkin tehostamalla veressä olevan antitrombiinin vaikutusta, jolloin trombiinin toiminnan estyessä fibrinogeenin muuttuminen fibriiniksi estyy (4). Kriittisesti sairaat potilaat ovat erityisen alttiita hepariinin aiheuttamille komplikaatioille, joista merkittävimmät ovat verenvuotovaaran lisääntyminen ja trombosytopenia (4). LMWH estää veren hyytymistä ensisijaisesti estämällä hyytymistekijä Xa:n vaikutusta, jolloin trombiinia ei muodostu protrombiinista. LMWH:n käyttöön liittyy vähemmän haittavaikutuksia kuin hepariinin käyttöön (4, 5). Vakavasti sairaalla potilaalla on kuitenkin suurentunut verenvuotoriski, ja LMWH:n käyttökin voi lisätä verenvuototaipumusta (4, 6). Hepariinin ja LMWH:n käyttöön liitty vien ongelmien takia on pyritty etsimään vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa antikoagulaatio CRRT:n yhteydessä. Tällainen uudehko menetelmä on sitraatin infusoiminen keinomunuaislaitteistossa kulkevaan vereen. Sitraatin antikoagulaatiovaikutus perustuu sen kykyyn sitoa kalsiumia. Useammankin hyytymistekijän toiminta edellyttää riittävää kalsiumpitoisuutta, ja sitraatilla aiheutettu hypokalsemia estää veren hyytymistä dialysaattorissa ja letkustossa (3, 5). Jotta hoidolla ei aiheutettaisi verenvuototaipumusta, palautetaan kalsium Duodecim 2015;131:
2 ALKUPERÄISTUTKIMUS 1080 YDINASIAT 88 Jatkuvassa munuaisten korvaushoidossa saavutettiin sitraatti-kalsiumtekniikkaa käytettäessä pidempi dialysaattorin yhtäjaksoinen toiminta-aika kuin daltepariini-infuusiolla. 88 Vakavia verenvuoto-ongelmia esiintyi sitraattikalsiumtekniikan yhteydessä joka kymmenennessä hoitojaksossa, daltepariini-infuusion yhteydessä joka viidennessä. 88 Antikoagulaatiomenetelmä ei vaikuttanut kuolleisuuteen. pitoisuus normaaliksi infusoimalla kalsiumia letkuston loppupäähän ennen veren palauttamista potilaan verenkiertoon (3, 5, 7). Sitraatti-kalsiumtekniikkaa käytettäessä sitraattia kulkeutuu potilaan verenkiertoon. Se metaboloituu bikarbonaatiksi pääosin maksassa. Maksan vajaatoiminnan yhteydessä metabolia voi heikentyä (5). Sitraatti itsessään ei ole toksista, mutta sitoessaan kalsiumia se voi aiheuttaa hypokalsemiaa, joka voi heikentää sydämen supistumisvireyttä ja verisuonten tonusta sekä veren hyytymistä (5). Lisäksi sitraatti-kalsiumtekniikan käyttöön on liitetty muita metabolisia ongelmia: kokonaiskalsiumpitoisuuden suurentumista, hypernatremiaa, hypofosfatemiaa, hypomagnesemiaa ja metabolista alkaloosia (3, 5, 8 11). Hepariinin ja LMWH:n käytöstä CRRT:n yhteydessä on toistaiseksi enemmän kliinistä kokemusta kuin sitraatin käytöstä. Vertailevissa tutkimuksissa hepariinin käyttöön on kuitenkin liittynyt selvästi enemmän vuoto-ongelmia kuin sitraatti-kalsiumtekniikan käyttöön (9, 12 15). Antikoagulaatiotehoa voidaan kuvata keinomunuaislaitteiston dialysaattorin toiminta-ajalla dialysaattori tukkeutuu veren hyytyessä siihen. Joissakin tutkimuksissa dialysaattori pysyi sitraatti-kalsiumtekniikan turvin auki pidempään kuin hepariinia käytettäessä, toisissa tutkimuksissa ryhmien välillä ei ollut osoitettavissa eroa (9, 12, 13, 16). LMWH:ta ja sitraatti-kalsiumtekniikkaa vertailevia tutkimuksia on toistaiseksi hyvin vähän. Eräässä tutkimuksessa sitraatti-kalsiumtekniikka osoittautui turvallisemmaksi kuin LMWH nadropariini (7). Suomessa ei tietääksemme ole tehty tutkimusta, jossa olisi verrattu LMWH:n ja sitraatti-kalsiumtekniikan tehoa ja turvallisuutta CRRT:n yhteydessä. Menetelmät Pohjois-Karjalan keskussairaalan (PKKS) teho-osastolla on aikaisempina vuosina toteutettu antikoagulaatio CRRT:n yhteydessä daltepariini-infuusiota käyttäen. Vuonna 2011 siirryttiin käyttämään ensisijaisesti sitraattikalsiumtekniikkaa. Antikoagulaatiomenetelmän vaihtoa suunniteltaessa päätettiin pitää kirjaa ensin vanhan ja sitten uuden tekniikan toimivuudesta, jotta saataisiin hyvä käsitys siitä, onko uusi keino vanhaa parempi. CRRTjaksoista kirjattiin tieto hoitojakson kestosta, dialysaattorin tukkeutumisesta, verenvuodoista sekä muista ongelmista. Kirjanpidon laajentuessa päätimme tehdä sairauskertomustietoihin ja CRRT-kirjanpitoon perustuvan takautuvan tutkimuksen. PKKS:n johtajaylilääkäri myönsi tutkimukselle luvan. Tutkimuksen päätemuuttujat valittiin ennen tietojen analysointia. Ensisijainen päätemuuttuja oli dialysaattorin yhtäjaksoinen toiminta-aika. Toissijaiset päätemuuttujat olivat dialysaattorin tukkeutuminen hyytymisen seurauksena ennen 72 tunnin toiminta-ajan umpeutumista, verenvuotokomplikaatiot sekä kuolleisuus ja dialyysiriippuvuus 90 vuorokauden ja yhden vuoden kuluttua tehohoitojakson alusta. Verenvuotokomplikaatioiksi kirjattiin kaikki havaitut verenvuodot. Vakaviksi vuotokomplikaatioiksi määriteltiin verenkierron epävakautta aiheuttaneet vuodot sekä punasolusiirtoja vaatineet vuodot. Kaikkien muuttujien osalta verrattiin daltepariini-infuusiolla hoidettujen ryhmää sitraatti-kalsiumtekniikalla hoidettujen ryhmään. Vuoden 2010 loppuun asti CRRT-antikoagulaationa käytettiin ensisijaisesti daltepariini-infuusiota, vuoden 2011 alusta lähtien sit- E. Uljas ym.
3 raatti-kalsiumtekniikkaa. Kirjanpitoon kertyi ajanjaksolla yhteensä 173 CRRT-jaksoa. Tutkimuksesta suljettiin pois 21 hoitojaksoa, joissa ei vuoto-ongelmien vuoksi käytetty antikoagulaatiota lainkaan tai joissa potilasta lääkittiin samanaikaisesti aktivoidulla proteiini C:llä, jolloin muuta antikoagulaatiota ei annettu. Analysoitavan tutkimusaineiston muodostivat siten 152 hoitojaksoa, joista 77:ssä käytettiin daltepariini-infuusiota ja 75:ssä sitraatti-kalsiumtekniikkaa. CRRT-kirjanpidon 173 hoitojaksoa jakautuivat 64 potilaalle. Kuolleisuuden ja dialyysiriippuvuuden tarkastelusta suljettiin pois ne potilaat, joiden hoidossa oli käytetty useampaa antikoagulaatiotekniikkaa tai joilla verenvuototaipumuksen vuoksi ei käytetty antikoagulaatiota lainkaan. Tältä osin tutkimusaineiston muodostivat ne 28 potilasta, joiden CRRT-antikoagulaatio hoidettiin pelkästään daltepariinilla sekä ne 30 potilasta, joiden CRRT-antikoagulaatio hoidettiin sitraatti-kalsiumtekniikalla. Daltepariini-infuusiota käytettäessä CRRT:nä oli CVVHDF (continuous venovenous hemodiafiltration). Hemofiltraation korvausneste ohjattiin letkustoon dialysaattorin edelle prediluutiona. Sitraatti-kalsiumtekniikkaa käytettäessä hoitomuotona oli CVVHD (continuous venovenous hemodialysis). Kummankin hoitomuodon yhteydessä käytettiin saman pinta-alan dialysaattoria. Daltepariini-infuusion no peutta säädettiin tavoitellen plasman antifaktori Xa:n pitoisuutta 0,3 0,8 U/ml. Sitraatti- ja kalsiuminfuusioita säädeltiin tavoitellen ionisoituneen kalsiumin pitoisuutta 0,25 0,34 mmol/l dialysaattorissa kulkevassa veressä ja 1,12 1,20 mmol/l potilaan verenkierrossa olevassa veressä. Tutkimuksessa käytetyt pisteytykset on esitetty TAULUKOSSA 1 (17, 18, 19). Tulokset analysoitiin käyttämällä SPSS 19 for Windows -ohjelmistoa. Dialysaattorin toiminta-ajan jakauma oli vino, joten toiminta-aikaa eri ryhmissä kuvattiin esittämällä mediaanit ja kvartiilivälit, ja ryhmien välisen eron tilastollista merkitsevyyttä testattiin Mann Whitneyn U-testillä. Luokkamuuttujien osalta ryhmien välisiä eroja testattiin khiin neliö -testillä. TAULUKKO 1. Potilaiden perustiedot. Erot ryhmien välillä eivät olleet merkitseviä. Tulokset Daltepariini-infuusio Sitraattikalsiumtekniikka p- arvo Ikä 62,0 ± 10,7 61,0 ± 11,3 0,78 Sukupuoli, miesten osuus Tehohoitoaika (vrk) 15/28 (54 %) 20/30 (67 %) 0,31 6,3 (2,4 10,9) 6,2 (2,5 10,1) 0,83 SAPS II -pisteet 62 ± ± 15 0,35 SOFA-24-pisteet 12 ± 3 12 ± 3 0,49 TISS-pisteet/ hoitopäivä 42 ± 6 40 ± 6 0,21 Tehohoitoajasta esitetään mediaani ja kvartiiliväli. Muista jatkuvista muuttujista on ilmoitettu keskiarvo ja keskihajonta. SAPS II (Simplified Acute Physiology Score II) on sairauden vaikeusastetta kuvaava pisteytysjärjestelmä, joka antaa myös laskennallisen todennäköisyyden kuolemalle kyseisen sairaalahoitojakson aikana. Tämä ennakkotodennäköisyys on noin %, kun SAPS II -pistesumma on lähellä 60:tä. SOFA (Sequential Organ Failure Assessment) kuvastaa elintoimintahäiriöiden määrää ja vaikeusastetta, tässä tapauksessa tehohoidon ensimmäisten 24 tunnin ajalta mitattuna. Kaksitoista pistettä merkitsee useamman eri elinjärjestelmän vaikeaa häiriötä. TISS (Therapeutic Intervention Scoring System) kuvastaa annetun hoidon intensiteettiä. Suomalaisilla tehoosastoilla keskimääräinen TISS-pistekertymä hoitopäivää kohti on yleensä noin Potilaat. Kaikki potilaat tulivat teho-osastolle päivystyspotilaina. Kirurgisia potilaita oli seitsemän (12 %). Potilasaineistoa kuvaavat perustiedot esitetään TAULUKOSSA 1. Dialysaattorin yhtäjaksoinen toimintaaika. Dialysaattorin toiminta-ajan mediaani oli daltepariiniryhmässä 41,5 t (kvartiiliväli 15,4 66,2 t) ja sitraatti-kalsiumryhmässä 59,8 t (23,7 70,6 t) (KUVA). Hoitojakson keskeytymisen syy. Hoitojakso jouduttiin dialysaattorin tukkeutumisen vuoksi keskeyttämään suunniteltua aikaisemmin daltepariiniryhmässä 28 tapauksessa ja sitraatti-kalsiumryhmässä 17 tapauksessa (TAULUKKO 2). Daltepariiniryhmässä nämä 1081 Antikoagulaatio jatkuvassa munuaisten korvaushoidossa
4 ALKUPERÄISTUTKIMUS 1082 Dialyysijakson kesto (h) p = 0, Daltepariini Sitraatti-kalsium Antikoagulantti KUVA. CRRT-dialyysijakson kesto. Suorakulmion alaja yläreunat osoittavat kvartiilivälin, ja sen sisällä oleva vaakaviiva kuvaa mediaania. Suorakulmiosta lähtevien pystyviivojen päät ilmoittavat koko vaihteluvälin. dialysaattorin tukkeutumiset jakautuivat 14 eri potilaalle, sitraatti-kalsiumryhmässä yhdeksälle potilaalle. Niissä tapauksissa, joissa dialysaattori tukkeutui verihyytymän vuoksi, hyytymistä edeltäneen toiminta-ajan mediaani oli daltepariiniryhmässä 17,4 t (9,7 46,7 t) ja sitraatti-kalsiumryhmässä 24,4 t (17,4 54,1 t) (p = 0,11). Hoitojaksojen päättymisten syyt on kuvattu TAULUKOSSA 2. Vuotokomplikaatiot. Daltepariiniryhmässä verenvuotoa dokumentoitiin 26 hoitojaksolta (33,8 %), sitraatti-kalsiumryhmässä 18 hoitojaksolta (24,0 %) (p = 0,18). Daltepariiniryhmässä verenvuotoja esiintyi 14 eri potilaalla, sitraatti-kalsiumryhmässä kahdeksalla potilaalla. Vakavia verenvuotoja oli daltepariiniryhmässä 15 hoitojaksolla (19,5 %) ja sitraatti-kalsiumryhmässä seitsemällä hoitojaksolla (9,3 %) (p = 0,075). Vakavat verenvuoto-ongelmat jakautuivat daltepariiniryhmässä kuudelle eri potilaalle, sitraatti-kalsiumryhmässä kolmelle. Kuolleisuudessa ja dialyysiriippuvuudessa ei ollut eroa ryhmien välillä (TAULUKKO 3). Vuoden kuluttua teho-osastolle tulosta 56 % potilaista oli menehtynyt. Elossa olevista yksikään ei ollut dialyysihoidosta riippuvainen. Pohdinta PKKS:n teho-osastolla jatkuvaa munuaisten korvaushoitoa tarvinneiden potilaiden kohdalla saavutettiin pidempi dialysaattorin yhtäjaksoinen toiminta-aika, kun siirryttiin käyttämään antikoagulaationa sitraatti-kalsiumtekniikkaa daltepariini-infuusion sijasta. Sitraatti osoittautui siis daltepariinia tehokkaammaksi. Tehokkaaseen hyytymisenestoon pyrittäessä voi kolikon kääntöpuolella vaania verenvuotovaaran lisääntyminen. Tulostemme perusteella sitraatti-kalsiumtekniikka ei kuitenkaan näyttäisi ainakaan lisäävän vuotokomplikaatioiden vaaraa vaan mahdollisesti jopa vähentää sitä: vakava verenvuoto-ongelma esiintyi daltepariini-infuusion yhteydessä viidesosassa hoitojaksoista, sitraatti-kalsiumtekniikan yhtey dessä yhdessä hoitojaksossa kymmenestä. Tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä ei verenvuotojen osalta ollut, mahdollisesti siksi, että aineiston pienuus rajoittaa tutkimuksemme tilastollista voimaa. Tuloksemme kuitenkin tukevat ajatusta, että LMWHhoitoon verrattuna sitraatti tuottaa CRRT:n yhteydessä paremman antikoagulaatiotehon lisäämättä verenvuotovaaraa. Aikaisemmissa tutkimuksissa dialysaattorin yhtäjaksoinen toiminta-aika CRRT:n yhteydessä on ollut sitraatti-kalsiumtekniikkaa käytettäessä huomattavasti pidempi tai vähintään samanpituinen kuin hepariinia käytettäessä (9, 12, 13, 16, 20). Lisäksi hepariinin käyttöön CRRT-antikoagulanttina liittyy lisääntynyt verenvuotokomplikaatioiden vaara (9, 13). Nadropariinia ja sitraatti-kalsiumtekniikkaa vertailevassa tutkimuksessa ei ollut osoitettavissa eroa antikoagulaatiotehossa, mutta sitraatti-kalsiumtekniikan todettiin olevan turvallisempi (7). Kriittisesti sairaan tehohoitopotilaan akuuttiin munuaisvaurioon liittyy suuri kuolleisuus (21, 22, 23). Tässä tutkimuksessamme ei todettu eroa kuolleisuudessa tai dialyysiriippuvuudessa ryhmien välillä. Aineistomme oli toki kovin pieni ajatellen näiden päätemuuttujien tutkimista, eikä eron puuttuminen sulje pois mahdollisuutta, että hoitomuodon valinta voisi vaikuttaa potilaan selviämiseen. E. Uljas ym.
5 Satunnaistetussa 215 potilaan tutkimuksessa kolmen kuukauden kuolleisuus oli sitraattikalsiumtekniikalla hoidettujen potilaiden ryhmässä 48 % ja nadropariinilla hoidettujen ryhmässä 63 % (7). Vaikka emme havainneetkaan ryhmien välillä eroa kuolleisuudessa, ovat tuloksemme silti merkittäviä: dialysaattorin pidempi toiminta-aika saattaa tuottaa kustannussäästöjä. Tutkimuksemme tulokset ja aiemmin julkaistu tutkimustieto tukevat ajatusta, että CRRT:n yhteydessä sitraatti-kalsiumtekniikka on parempi antikoagulaatiomenetelmä kuin hepariini tai LMWH (7, 12, 16, 20). Tutkimuksemme tärkein heikkous on takautuva tutkimusasetelma. On periaatteessa mahdollista, että jokin meille tuntematon sekoittava tekijä on vaikuttanut tuloksiin. Sellaista harhaa, että jollakin tavalla vaikeammin sairaat potilaat olisivat systemaattisesti ohjautuneet tiettyyn ryhmään ja lievemmin sairaat toiseen, ei tutkimuksessamme kuitenkaan ole. Potilaat valikoituivat ryhmiin teho-osastollesaapumisajankohdan perusteella. Ennen vuotta 2011 antikoagulaatiotekniikkana CRRT:n yhteydessä käytettiin daltepariini-infuusiota, vuodesta 2011 lähtien sitraatti-kalsiumtekniikka on ollut ensisijainen. Mitattu sairauden vaikeusaste oli kummassakin ryhmässä samanlainen. Tutkimusjakson kesto oli myös niin lyhyt, ettei muun tehohoidon kehittyminen ajan saatossa selittäne tuloksiamme. Toinen merkittävä heikkous on, ettei meillä ole varmaa tietoa kirjanpitomme kattavuudesta. On mahdollista, että tutkimusjakson aikana on toteutettu CRRT-jaksoja, joista ei ole kirjattu seurantatietoja. Kirjanpidosta ei ole kuitenkaan tietoisesti rajattu pois mitään tiettyä potilasryhmää. Lopuksi Tutkimuksemme vahvuus on siinä, että se kuvastaa kriittisesti sairaiden, munuaisten korvaushoitoa tarvitsevien potilaiden hoidon toteutumista todellisessa elämässä, suomalaisen keskussairaalan teho-osastolla. Uskoaksemme tutkimustuloksemme ovat yleistettävissä ja relevantteja myös muilla teho-osastoilla. TAULUKKO 2. CRRT-jakson lopettamisen syy. Keskeyttämissyy Daltepariini-infuusio, Sitraattikalsiumtekniikka, Dialysaattori hyytyi 28 (36,4) 17 (22,7) Munuaisten toiminta korjautunut Huono ennuste / kuolema Leikkaussaliin / tutkimuksiin lähtö 6 (7,8) 5 (6,7) 6 (7,8) 6 (8,0) 10 (13,0) 13 (17,3) Muu syy 11 (14,3) 11 (14,7) Hoitojakso päättyi suunnitellusti dialysaattorin toiminta-ajan umpeutuessa 16 (20,8) 23 (30,7) Erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä. CRRT = jatkuva munuaisten korvaushoito TAULUKKO 3. Kuolleisuus ja dialyysiriippuvuus. Kuolleisuus tehoosastolla Kuolleisuus sairaalajakson aikana Kuolleisuus 90 vrk:n seurannassa Kuolleisuus vuoden seurannassa Dialyysiriippuvuus 90 vrk:n seurannassa Dialyysiriippuvuus vuoden seurannassa Daltepariini-infuusio, Sitraattikalsiumtekniikka, 9 (32) 7 (23) 15 (54) 15 (50) 15 (54) 15 (52) 16 (57) 16 (55) 1 (4) 1 0 (0) 0 (0) 0 (0) Ryhmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa minkään suureen osalta. Daltepariini-ryhmässä potilaita oli 28 ja sitraatti-kalsiumryhmässä 30 mutta sairaalahoidon jälkeisessä seurannassa vain Potilas menehtyi ennen vuoden seuranta-ajan umpeutumista. Jatkuvassa munuaisten korvaushoidossa teho-osastolla saavutettiin pidempi dialysaattorin yhtäjaksoinen toiminta-aika, kun antikoagulaationa käytettiin sitraatti-kalsiumtekniikkaa daltepariini-infuusion sijasta Antikoagulaatio jatkuvassa munuaisten korvaushoidossa
6 ALKUPERÄISTUTKIMUS KIRJALLISUUTTA 1. Acute kidney injury work group. KDIGO Clinical practice guideline for acute kidney injury. Kidney Int Suppl 2012;2: Deepa C, Muralidhar K. Renal replacement therapy in ICU. J Anaesthesiol Clin Pharmacol 2012;28: Joannidis M, Oudemans-van Straaten HM. Clinical review: patency of the circuit in continuous renal replacement therapy. Crit Care 2007;11: Hirsh J, Warkentin TE, Shaughnessy SG, ym. Heparin and low-molecularweight heparin: mechanisms of action, pharmacokinetics, dosing, monitoring, efficacy, and safety. Chest 2001;119(1 Suppl):64S 94S. 5. Oudemans-van Straaten HM, Kellum JA, Bellomo R. Clinical review: anticoagulation for continuous renal replacement therapy heparin or citrate? Crit Care 2011;15: Levi M, Opal SM. Coagulation abnormalities in critically ill patients. Crit Care 2006;10: Oudemans-van Straaten HM, Bosman RJ, Koopmans M, ym. Citrate anticoagulation for continuous venovenous hemofiltration. Crit Care Med 2009;37: Leung AK, Shum HP, Chan KC, Chan SC, Lai KY, Yan WW. A retrospective review of the use of regional citrate anticoagulation in continuous venovenous hemofiltration for critically ill patients. Crit Care Res Pract 2013;2013: Hetzel GR, Schmitz M, Wissing H, ym. Regional citrate versus systemic heparin for anticoagulation in critically ill patients on continuous venovenous haemofiltration: a prospective randomized multicentre trial. Nephrol Dial Transplant 2011;26: Morgera S, Haase M, Ruckert M, ym. Regional citrate anticoagulation in continuous hemodialysis acid-base and electrolyte balance at an increased dose of dialysis. Nephron Clin Pract 2005;101: c Oudemans-van Straaten HM. Citrate anticoagulation for continuous renal replacement therapy in the critically ill. Blood Purif 2010;29: Kutsogiannis DJ, Gibney RT, Stollery D, Gao J. Regional citrate versus systemic heparin anticoagulation for continuous renal replacement in critically ill patients. Kidney Int 2005;67: Betjes MG, van Oosterom D, van Agteren M, van de Wetering J. Regional citrate versus heparin anticoagulation during venovenous hemofiltration in patients at low risk for bleeding: similar hemofilter survival but significantly less bleeding. J Nephrol 2007;20: Wu MY, Hsu YH, Bai CH, Lin YF, Wu CH, Tam KW. Regional citrate versus heparin anticoagulation for continuous renal replacement therapy: a meta-analysis of randomized controlled trials. Am J Kidney Dis 2012;59: Zhang Z, Hongying N. Efficacy and safety of regional citrate anticoagulation in critically ill patients undergoing continuous renal replacement therapy. Intensive Care Med 2012;38: Monchi M, Berghmans D, Ledoux D, Canivet JL, Dubois B, Damas P. Citrate vs. heparin for anticoagulation in continuous venovenous hemofiltration: a prospective randomized study. Intensive Care Med 2004;30: Le Gall JR, Lemeshow S, Saulnier F. A new Simplified Acute Physiology Score (SAPS II) based on a European/North American multicenter study. JAMA 1993; 270: Vincent JL, Moreno R, Takala J, ym. The SOFA (Sepsis-related Organ Failure Assessment) score to describe organ dysfunction/failure. On behalf of the Working Group on Sepsis-Related Problems of the European Society of Intensive Care Medicine. Intensive Care Med 1996;22: Keene AR, Cullen DJ. Therapeutic Intervention Scoring System: update Crit Care Med 1983;11: Schilder L, Nurmohamed SA, Bosch FH, ym. Citrate anticoagulation versus systemic heparinisation in continuous venovenous hemofiltration in critically ill patients with acute kidney injury: a multicenter randomized clinical trial. Crit Care 2014;18: Uchino S, Kellum JA, Bellomo R, ym. Acute renal failure in critically ill patients: a multinational, multicenter study. JAMA 2005;294: Nisula S, Vaara ST, Kaukonen KM, ym. Six-month survival and quality of life of intensive care patients with acute kidney injury. Crit Care 2013;17:R Vaara ST, Pettilä V, Kaukonen KM, ym. The attributable mortality of acute kidney injury: a sequentially matched analysis. Crit Care Med 2014;42: ELIISA ULJAS, LK Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Karjalan keskussairaala, anestesiologian ja leikkaustoiminnan sekä tehohoidon klinikka SIDONNAISUUDET Kirjoittajilla ei ole sidonnaisuuksia MARKKU KARJALAINEN, sairaanhoitaja SUVI VAARA, LT, erikoistuva lääkäri MATTI REINIKAINEN, LT, dosentti, osastonylilääkäri Pohjois-Karjalan keskussairaala, anestesiologian ja leikkaustoiminnan sekä tehohoidon klinikka Summary 1084 Anticoagulation for continuous renal replacement therapy in the intensive care unit: a comparison of dalteparin infusion with regional citrate anticoagulation Continuous renal replacement therapy (CRRT) is used to treat severe acute kidney injury in intensive care units. The aim of this study was to compare two anticoagulation techniques in CRRT, the infusion of dalteparin and regional citrate-calcium anticoagulation, in terms of efficacy and safety. In a retrospective study, we analysed data on 77 dalteparin and 75 citrate-calcium treatment periods. The primary endpoint was the life span of the CRRT circuit. The use of regional anticoagulation with citrate and calcium resulted in a significantly longer CRRT circuit life span as compared to that achieved with dalteparin infusion. E. Uljas ym.
Milloin aloitan munuaisen korvausoidon? Vaara, Suvi.
https://helda.helsinki.fi Milloin aloitan munuaisen korvausoidon? Vaara, Suvi 2017 Vaara, S 2017, ' Milloin aloitan munuaisen korvausoidon? ' Finnanest., Vuosikerta. 50, Nro 1, Sivut 30-33. http://hdl.handle.net/10138/201279
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotHYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ. Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK
HYYTYMISVALMISTEIDEN HALLITTU KÄYTTÖ Riitta Heino Erikoislääkäri TYKS, TOTEK ISCB 2009: KORVAUSPROTOKOLLAT 2010: FIBRINOGEENI 2011: HYYTYMISEN MONITOROINTI KORVAUKSEN HISTORIAA 70-luvulla: 2 litraa kirkkaita,
LisätiedotSepsis ja munuaiset. Nefrologia
Nefrologia Ville Pettilä ja Seija Peltonen Sepsis on infektion aiheuttama elimistön tulehduksellinen tila, jonka vaikeaan muotoon liittyy elintoimintojen häiriöitä. Munuaisten akuutin vajaatoiminnan on
LisätiedotEteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy
Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin kiinnittyneen
LisätiedotTukos dabigatraanihoidon aikana
Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotSAIRAANHOITAJIEN TAIDOT JATKUVAN MUNUAISKORVAUS- HOIDON TOTEUTUKSESSA. Osaamiskartoitus Tampereen yliopistollisen sairaalan teho-osastolla
SAIRAANHOITAJIEN TAIDOT JATKUVAN MUNUAISKORVAUS- HOIDON TOTEUTUKSESSA Osaamiskartoitus Tampereen yliopistollisen sairaalan teho-osastolla Jenna Laine Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Kliinisen asiantuntijan
LisätiedotKokeellinen interventiotutkimus
Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa
LisätiedotRavitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia
Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. 140 mmol/l 86 mmol/l 18 mmol/l
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Regiocit-hemofiltraationeste 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Koostumus: Natriumkloridi Natriumsitraatti Natrium, Na + Kloridi, Cl - 3- Sitraatti, C 6 H
LisätiedotTEHOHOITOPOTILAIDEN LASKIMOTUKOSTEN ESTO PIENIMOLEKYYLISELLÄ HEPARIINILLA: ENOKSAPARIININ JA TINTSAPARIININ VAIKUTUKSET VERIHIUTALEIDEN MÄÄRÄÄN
TEHOHOITOPOTILAIDEN LASKIMOTUKOSTEN ESTO PIENIMOLEKYYLISELLÄ HEPARIINILLA: ENOKSAPARIININ JA TINTSAPARIININ VAIKUTUKSET VERIHIUTALEIDEN MÄÄRÄÄN Anna-Sofia Manninen Syventävien opintojen kirjallinen työ
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotTromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015
Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa
LisätiedotPUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI
PUNASOLUT RYHMÄN MUKAISESTI Verikeskuspäivä 2018 Susanna Sainio Ensisijaisesti potilaan ABO- ja RhD-veriryhmän mukaisia valmisteita minimoida ABO-epäsopivien punasolujen siirrosta johtuvien hemolyyttisten
LisätiedotVarjoaineet ja munuaisfunktio. Lastenradiologian kurssi , Kuopio Laura Martelius
Varjoaineet ja munuaisfunktio Lastenradiologian kurssi 6.-7.5.2015, Kuopio Laura Martelius S-Krea CIN AKI Contrast Induced Nephropathy Acute Kidney Injury Useimmiten munuaisfunktion huononeminen on lievää
LisätiedotLeikkausverenvuodon portaittainen korvaus. Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy
Leikkausverenvuodon portaittainen korvaus Kati Järvelä TAYS Sydänkeskus Oy Veritilavuus Hapenkuljetus kyky Hemostaasin ylläpito =verenvuodon tyrehdyttäminen / tyrehtyminen Veritilavuus Leikkausverenvuodon
LisätiedotUutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011
Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotMiten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta?
Miten arvioidaan hoidon vaikuttavuutta? Minna Kaila, professori Terveydenhuollon hallinto Lastentautien ja terveydenhuollon erikoislääkäri Helsingin yliopisto, lääketieteellinen tdk minna.kaila(at)helsinki.fi
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotMitä meidän tulisi tietää
Suvi Vaara LT, erikoistuva lääkäri Hyks, ATEK suvi.vaara[a]helsinki.fi Sara Nisula LL, erikoislääkäri Hyks, ATEK sara.nisula[a]hus.fi Mitä meidän tulisi tietää akuutista munuaisvauriosta? Akuutti munuaisvaurio
LisätiedotARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE
ARGATROBAANI (NOVASTAN ) INFUUSIO - OHJE Argatrobaani (Novastan ) on suora IV-annosteltava trombiinin estäjä, joka sitoutuu palautuvasti trombiiniin. Argatrobaani pystyy estämään sekä vapaan että hyytymiin
LisätiedotTerveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö
Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja
LisätiedotLEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO
LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN JA KIVUNHOITO HANNU KOKKI ANESTESIOLOGIAN PROFESSORI, UEF HOITAVA TAHO: 2 KYSYMYSTÄ 1. MIKSI MURTUI LEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN 2. TOIPUMINEN LEIKKAUKSEN JÄLKEEN KIVUN HOITO
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotKEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema
KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Munuaisvaurio (akuutti)
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Anestesiologiyhdistyksen, Tehohoitolääketieteen alajaoksen ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 21.1.2014 Käypä
LisätiedotMitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö
Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon
LisätiedotUudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus
Uudet laskimotromboosin estolääkkeet ja leikkaus Elina Armstrong, LT, el Hyytymishäiriöyksikkö HYKS 22.3.2013 SIDONNAISUUDET Tutkimusrahoitus Alexion (PNH-rekisteri) Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät
LisätiedotKIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO
KIVUNLIEVITYS: AC+H-HOITO OLI PAREMPI KUIN AC-HOITO SYNVISC + asianmukainen hoito -ryhmässä WOMAC-kipupisteet pienenivät 12 kk kohdalla 38 %, kun taas pelkän asianmukaisen hoidon ryhmässä luku oli 13 %.
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotLYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA
LYHYT TROMBIPROFYLAKSIA - PITÄISIKÖ HARKITA? ANNETTE MOISANDER VS OYL KESKI-SUOMEN KESKUSSAIRAALA EI AIHEESEEN LIITTYVIÄ SIDONNAISUUKSIA SIDONNAISUUDET Selvitettiin VTE esiintyvyyttä ja kuolleisuutta väestössä
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotLonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.
Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen
LisätiedotVERENSIIRTOJEN HAITAT JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA. Johanna Wiksten
VERENSIIRTOJEN HAITAT 2016-2017 JA KANSAINVÄLISTÄ VERTAILUA Johanna Wiksten 14.5.2018 Sisältö Veriturvatoiminta / Haemovigilance Veriturvatilastot 2016-2017 SHOT (UK), ISTARE (International database) veripalvelu.fi
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotVakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013
Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien
LisätiedotPOTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA
POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/
LisätiedotFRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE
FRAKTIOIMATON HEPARIINI (UFH) INFUUSIO - OHJE *Fraktioimaton hepariini UFH (Heparin Leo ) Antikoagulaatiovaikutus perustuu antitrombiinista riippuvaan hyytymistekijä Xa:n estoon, lisäksi se estää tehokkaasti
LisätiedotUutta lääkkeistä: Edoksabaani
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 4/2015 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Edoksabaani Taru Kuittinen / Kirjoitettu 20.10.2015 / Julkaistu 20.1.2016 Lixiana 15 mg, 30 mg, 60 mg tabletti, kalvopäällysteinen,
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotAikuisten akuutti munuaisvaurio FINNAKI-tutkimus alkaa Suomessa
Aikuisten akuutti munuaisvaurio FINNAKI-tutkimus alkaa Suomessa Anna-Maija Korhonen, Maija Kaukonen ja Mikko Haapio Akuutin munuaisvaurion (AKI) ilmaantuvuus on lisääntynyt väestön ikääntymisen myötä.
LisätiedotTrombiprofylaksia - alustus. Hannu Miettinen KYS - Kuopio
Trombiprofylaksia - alustus Hannu Miettinen KYS - Kuopio Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukokset N. 2 / 1000 / vuosi Tukosaltteilla
LisätiedotToimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014
Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. 140 mmol/l 86 mmol/l 18 mmol/l
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Regiocit-hemofiltraationeste 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Koostumus: Natriumkloridi Natriumsitraatti Natrium, Na + Kloridi, Cl - 3- Sitraatti, C 6 H
LisätiedotAkillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011
Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala
LisätiedotTerveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä
Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito
LisätiedotMitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta
Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä
LisätiedotTILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA. Pentti Nieminen 03.11.2014
TILASTOLLISTEN MENETELMIEN KIRJO JA KÄYTTÖ LÄÄKETIETEEN TUTKIMUSJULKAISUISSA LUKIJAN NÄKÖKULMA 2 TAUSTAKYSYMYKSIÄ 3 Mitä tutkimusmenetelmiä ja taitoja opiskelijoille tulisi opettaa koulutuksen eri vaiheissa?
LisätiedotGeriatripäivät 2013 Turku
Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa
LisätiedotMassiivinen verenvuoto. Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS
Massiivinen verenvuoto Jyväskylä 4.10.2012 Markku Leh9mäki K- SKS Sisältö Määritelmä Veren fysiologiaa Vuodoilla on eroja Trauma Obstetrinen Massiivivuodon hoidosta Osatekijät Laboratoriomonitoroin9 K-
LisätiedotTukos varfariinista huolimatta mikä avuksi? Riitta Lassila
Tromboosi Riitta Lassila Varfariinihoidon toteutumisessa on edelleen parantamisen varaa. INR-arvo on suunnitellulla tasolla vain noin 70 %:lla tässä hoidossa olevista potilaistamme. Vaikka varfariinihoito
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotToiminnan kehitys ja järjestelyt
Sisällys Toiminnan kehitys ja järjestelyt 1. Anestesian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon järjestely 11 2. Anestesiologian ja tehohoidon osasto sairaalassa 23 3. Suomalaiset ja eurooppalaiset anestesiatoimintaa
LisätiedotVerituotteiden komponenttiterapia
Seppo Hiippala LT, erikoislääkäri Hyks, ATEK, Meilahden sairaalan leikkausosasto seppo.hiippala[a]hus.fi Komponenttiterapia Vuodon hoidon jakaminen kolmeen osa-alueeseen selkeyttää hoidon toteutusta ja
LisätiedotPaksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri
Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian
LisätiedotHemostaasiongelmia päivystyspotilaalla. Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen
Hemostaasiongelmia päivystyspotilaalla Sisätautilääkäripäivät 27.11.2009 LT Pirjo Mustonen 1 1 Esitelmän sisältö varfariinia käyttävä potilas, jolla on aivoverenvuoto maksan vajaatoimintapotilas, joka
LisätiedotPienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.
Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen
LisätiedotOnko monielinhäiriöpotilaan tehohoito tuloksellista? Ville Pettilä
Katsaus Onko monielinhäiriöpotilaan tehohoito tuloksellista? Ville Pettilä Monielinhäiriö ja sekundaari-infektiot ovat tärkeimmät syyt tehohoitopotilaiden kuolemaan ja hoidon pitkittymiseen. Tehohoidon
LisätiedotTarvitseeko kliinikko päätöksentukea?
Tarvitseeko kliinikko päätöksentukea? Kumppanuusforum 24.8.2017 Jonna Salonen Asiantuntijalääkäri, Tieto Finland Oy Erikoislääkäri, Carea jonna.salonen@tieto.com CDSS = Clinical Decision Support System
LisätiedotVaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:
Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotKaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli
Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu
LisätiedotUusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi
Uusien antikoagulanttien laboratoriomonitorointi Lotta Joutsi-Korhonen LT, kliinisen kemian erikoislääkäri HUSLAB ChemBio 24.3.2011 Lääkevasteen monitorointi (1) tehokkaan ja turvallisen hoidon toteuttamisessa
LisätiedotTämän suosituksen yksityiskohdat esitetään jäljempänä.
Liite II Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvatoiminnan riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista 52 Tieteelliset
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotVastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus
Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta
LisätiedotKausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä
Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotLataa Sydänpysähdyksestä elvytetyn potilaan tehohoito - Tuomas Oksanen
Lataa Sydänpysähdyksestä elvytetyn potilaan tehohoito - Tuomas Oksanen Lataa Kirjailija: Tuomas Oksanen ISBN: 9789529995547 Sivumäärä: 140 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 22.10 Mb Tavoitteet Sydänpysähdyksestä
LisätiedotEpidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa
Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Tero Ala-Kokko oyl., prof. (ma.oa.) OYS/Tehohoito OY/Tehohoitolääketiede Tehohoidon erityispiirteet Valmiiksi korkean
LisätiedotLiite IV. Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
Liite IV Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle 132 Tieteelliset johtopäätökset Lääkevalmistekomitea arvioi asetuksen (EY) N:o 726/2004 20 artiklan nojalla jäljempänä
LisätiedotVeren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä
Veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys päivystyksessä Yleistä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat erittäin yleisiä Veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet ovat yleensä potilaalle tarpeen Päivystysaikana
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotArviointi- ja kuntoutusosasto
Arviointi- ja kuntoutusosasto ARVO 1 Kotihoidon asiakkuus jatkuu Arvossa Arviointi- ja kuntoutusosaston palvelut on tarkoitettu Tampereen kaupungin säännöllisen kotihoidon asiakkaille. ARVO on perusterveydenhuollon
LisätiedotTCCC LEAVE NO MAN BEHIND
TCCC LEAVE NO MAN BEHIND Tactical Combat Casualty Care SOCOM (Special Operations Command) Yhdysvalloissa perusti komitean arvioimaan lääkintäkoulutusta uudelleen Arviointityön tuloksena siirryttiin TCCC
LisätiedotNORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Keskenmenon hoito. GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS
NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Keskenmenon hoito GKS 27.9.2012 Maarit Niinimäki LT, erikoislääkäri, OYS Miten valitsen hoidon? Potilaan toiveet Logistiikka Keskenmenon tyyppi Alkuraskauden verenvuoto
LisätiedotMatemaatikot ja tilastotieteilijät
Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat
Lisätiedotlääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet
Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,
LisätiedotTAPATURMAKATSAUKSET - ALUEELLISTA TIETOA TAPATURMISTA
TAPATURMAKATSAUKSET - ALUEELLISTA TIETOA TAPATURMISTA Satu Pajala, TtT, Kehittämispäällikkö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö 2015 Tapaturmakatsaukset 1 Tapaturma on neljänneksi yleisin kuolemansyy
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotRMP section VI.2 Elements for Public Summary
RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotMiten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?
Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,
LisätiedotKansainvälisesti kilpailukykyinen kliinisen lääketutkimuksen ympäristö. Biotec 2006 13.9.2006. Esa Soppi
Kansainvälisesti kilpailukykyinen kliinisen lääketutkimuksen ympäristö Biotec 2006 13.9.2006 Esa Soppi Selvitys tehtiin 5.1. 19.5.2006 GSK:n toimeksiannosta ja sponsoroimana Esa Soppi Veijo Ikonen M.I..
Lisätiedot- Limakalvobiopsia - Harjanäyte - KNB (G19)
ANTIKOAGULANTTI- JA ANTITROMBOOTTINEN LÄÄKITYS KEUHKOTOIMENPITEIDEN YHTEYDESSÄ Jaottelemalla toimenpiteet pienen ja suuren vuotoriskin toimenpiteiksi, ja toisaalta potilaat pienen tai suuren tukosriskin
LisätiedotLaadukasta aluetyötä Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus
Kokemuksia INRpikamittareista KYS:n alueella Laadukasta aluetyötä 5..04 Sakari Eskelinen KYS-Laboratoriokeskus Pikamittarit Kys:ssä - Sydänlapset n. 0 mittaria vuodesta 996 lähtien - Laboratoriot kpl Rapidpoint
LisätiedotMUNUAISTEN KORVAUSHOITO TEHOHOITOPOTILAALLA
Timosaari Sara, Tuomela Tanja, Tuulasaho Petra MUNUAISTEN KORVAUSHOITO TEHOHOITOPOTILAALLA Opetusmateriaali MUNUAISTEN KORVAUSHOITO TEHOHOITOPOTILAALLA Opetusmateriaali Timosaari Sara Tuomela Tanja Tuulasaho
LisätiedotLeikkauspo*laan nestehoidon yleisperiaa3eet aikuisella
Leikkauspo*laan nestehoidon yleisperiaa3eet aikuisella Anestesiakurssi 2013, Naantali Eija Jun6la, LT Anestesiologian ja tehohoidon el, OYS Elimistön neste*lat ja elektrolyy*t Doherty M, Buggy DJ. BJA
LisätiedotKriittisesti sairailla potilailla on suuri riski
Syvien laskimotukosten ehkäisy tehohoitopotilailla Anne Kuitunen Tehohoitopotilailla on suuri vaara syviin laskimotukoksiin. Laskimotukosriskin tiedostaminen ja lähes universaalinen profylaktisen antikoagulaation
LisätiedotResiduan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen
Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua
Lisätiedot