Milloin aikuispotilaan hoito teho-osastolla on tarpeen?
|
|
- Albert Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TIETEESSÄ VESA LUND LT, osastonylilääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri, tehohoidon vastuuyksikkö Milloin aikuispotilaan hoito teho-osastolla on tarpeen? Tavallisimpia tehohoitoon johtavia tilanteita ovat vaikea sepsis ja hengitys- ja verenkiertovajauksen aiheuttavat tilat. Näiden tilanteiden nopea tunnistaminen, välitön ensihoito sekä viiveetön tehohoidon aloitus samanaikaisesti diagnostisten toimenpiteiden ja syynmukaisen hoidon kanssa parantavat potilaan selviämisennustetta merkittävästi. Tehohoitopäätös on aina potilaskohtainen. Päätöksen tekemiseen tulee osallistua potilasta hoitava lääkäri ja tehohoitoon perehtynyt lääkäri, joka tuntee tehohoidon keinot ja niiden rajoitukset. Tehohoitopäätökseen vaikuttavat akuutin tilan lisäksi potilaan perussairaudet, iän mukanaan tuoma vaikea toimintakyvyn alenema sekä potilaan oma tahto. VERTAISARVIOITU VV Tehohoitoa, kuten muutakin terveydenhuoltoa, säätelevät lait ja asetukset sekä eettiset periaatteet. Jokaiselle suomalaiselle on potilaslain mukaan hätätilanteessa annettava riittävä hoito. Potilaan oma tahto tulee ottaa huomioon, ja järjissään olevan potilaan kieltäytyessä hoidosta hänelle esitettyjen vaihtoehtojen valossa sitä on kunnioitettava (Laki potilaan oikeuksista /785). Lääkintäeettiset periaatteet edellyttävät myös hoidon antamista hätätilanteessa, mutta toisaalta velvoittavat olemaan antamatta hoitoa, josta potilas ei hyödy ( Do Not Harm ). Tehohoitoa tarvitsevat potilaat ovat kriittisesti sairaita tai vaikean vamman seurauksena kriittisesti loukkaantuneita. Tehohoito sinänsä altistaa potilaan erilaisille komplikaatioille, jotka pahimmillaan voivat huonontaa potilaan toipumisennustetta. Pääperiaatteena potilasta valittaessa tehohoitoon on se, että potilas riittävän todennäköisesti hyötyy tehohoidosta ja hänellä on mahdollisuus saavuttaa kriittistä sairautta edeltävä tai lähes edeltävä elämänlaatu. Tällöin voidaan hyväksyä tehohoidon riskit suhteessa siitä saatavaan hyötyyn. Tehohoidon organisaatio Suomessa Suomessa on noin aikuisten tehohoitojaksoksi luokiteltavaa hoitojaksoa vuosittain (noin 3 4/1 000 asukasta). Keskussairaaloiden teho-osastot ovat niin sanottuja sekatehoja, joissa hoidetaan kaikkien aikuiserikoisalojen potilaita ja osassa myös lapsipotilaita. Yliopistosairaaloihin on keskitetty normaalin aluevastuun mukaisen tehohoidon lisäksi tehohoitoa vaativat neurokirurgia ja sydänkirurgia. Tehohoitoa edellyttäviä palovammoja hoidetaan kahdessa palovammakeskuksessa (Töölön sairaala ja KYS) ja jossain määrin myös muissa yliopistosairaaloissa resursseista riippuen. Osassa sairaaloita on myös niin sanotut tehostetun valvonnan osastot (aivohalvausyksiköt, sydänvalvontayksiköt, muut valvontayksiköt), joiden potilasvalintakriteerit ovat osittain tehohoidon kaltaiset, mutta hoito kevyempää (esimerkiksi eikajoavaa hengityslaitehoitoa). Tehohoidon tulokset ja vaikuttavuus Tehohoito mielletään kalliiksi, mutta siitä huolimatta yleisesti hyväksytään sen käyttö henkeä pelastavana hoitona ja toisaalta kiinteänä osana tiettyjen vaativien kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä (mm. avosydänkirurgia, tietyt neurokirurgiset toimenpiteet). Tehohoidon vaikuttavuutta elämänlaadun, laatupainotteisten elinvuosien (QALY) sekä näiden hinnan osalta (kustannusvaikuttavuus) on Suomessa tutkittu kahdessa monikeskustutkimuksessa. FINNSEPSIStutkimuksessa (1,2) todettiin vaikeaa sepsistä sairastavien, teho-osastolla hoidettujen potilaiden pitkäaikaiskuolleisuuden (1 vuosi) olevan koko aineistossa 40,9 %, mikä on linjassa kansainvälisten tutkimusten kanssa (30 50 %). FIN- NALI-tutkimuksessa vuoden kuolleisuus tehohoidossa olleilla, akuuttia kajoavaa hengityslaitehoitoa vaatineilla hengitysvajauspotilailla oli 35 %, mikä oli hieman matalampi kuin aiemmissa ulkomaisissa tutkimuksissa (44 65 %) (3). Suomen Lääkärilehti 13/2011 vsk
2 KIRJALLISUUTTA 1 Karlsson S, Varpula M, Ruokonen E, Pettilä V, Parviainen I, Ala-Kokko TI, Kolho E, Rintala EM. Incidence, treatment, and outcome of severe sepsis in ICU-treated adults in Finland. the Finnsepsis study. Intensive Care Med 2007;33: Karlsson S, Ruokonen E, Varpula T, Ala-Kokko TI, Pettilä V, Finnsepsis Study Group. Longterm outcome and qualityadjusted life years after severe sepsis. Critical Care Med 2009;37: Linko R, Suojaranta-Ylinen R, Karlsson S, Ruokonen E, Varpula T, Pettilä V, and the Finnali Study Investigators. One-year mortality, quality of life and predicted life-time cost-utility in critically ill patients with acute respiratory failure. Crit Care 2010;14:R60. 4 Cretikos M, Parr M, Hillman K, Bishop G, Brown D, Daffurn K, Dihn H, Francis N, Heath T, Hill G, Murphy J, Sanchez D, Santiano N, Young L. Guidelines for the uniform reporting of data for Medical Emergency Teams. Resuscitation 2006;68: Konrad D, Jäderling G, Bell M, Granath F, Ekbom A, Martling C- R. Reducing in-hospital cardiac arrests and hospital mortality by introducing a medical emergency team. Intensive Care Med 2010;36: Etter R, Ludwig R, Lersch F, Takala J, Merz T. Early prognostic value of the medical emergency team calling criteria in patients admitted to intensive care from the emergency department. Crit Care Med 2008;36: Aikuisten vaikean sepsiksen hoito. Käypä Hoito -suositus. Duodecim 2009 (epub). 8 Reinikainen M, Uusaro A, Niskanen M, Ruokonen E. Intensive Care of the elderly in Finland. Acta Anaesthesiol Scand 2007;51: TAULUKKO 1. Glasgow:n kooma-asteikko. Jokaisesta sarakkeesta saadut pistearvot lasketaan yhteen. Kokonaispisteet voivat olla välillä Laatupainotteisen elinvuoden hintaa arvioitaessa hyväksyttävän kustannusvaikuttavuuden yhtenä rajapyykkinä on pidetty USD (noin euroa)/laatu painot - tei nen elinvuosi. Tehohoidon kustannusten osalta FINNALI-tutkimuksessa (3) yhden laatupainotteisen elinvuoden keskihinnaksi vaikeaa hengitysvajausta sairastavilla potilailla saatiin euroa ( euroa) ja FINNSEPSIStutkimuksessa (1,2) vaikeaa sepsistä sairastavilla euroa ( euroa) vastaavasti. Suluissa kuvatut vaihteluvälit kuvaavat eri ikäryhmien keskimääräisiä hintoja korkeampien hintojen painottuessa iäkkäimpään hoidettuun ikäryhmään. Edellä mainittujen arvioiden mukaan Suomessa annettava tehohoito on kansainvälisesti hyvällä tasolla ja arvioitujen laatumittarien mukaan myös kustannusvaikuttavaa. Hätätilapotilaan tunnistaminen Tapahtumatiedot ja kliininen status ovat hätätilapotilaan tunnistamisen kulmakivet. Yleisesti ottaen näillä potilailla helpoiten havaittavat häiriöt ilmenevät tajunnan tason laskuna tai tajuttomuutena, hengitystiheyden lisääntymisenä sekä verenkierron häiriöinä. Tajunnan häiriö kriittisessä sairaudessa ilmenee yleensä sekavuutena, levottomuutena ja tajunnan tason eriasteisena laskuna. Kriittisesti sairaan potilaan tajuntaa tulee pääsääntöisesti arvioida käyttäen Glasgow:n kooma-asteikkoa (taulukko 1) jo alkuhoidon aikana. Asteikko perustuu yksinkertaisesti kipu- ja puheärsykkeiden testaamiseen (silmien avaus, puhevaste, kipuvaste). Kriittisenä tajunnan tason laskuna pidetään asteikon kokonaisarvoa, joka on alle 9, mutta tajunnanhäiriötä voidaan pitää merkittävänä, jos arvo on alle 14. PISTEYTYS SILMIEN AVAAMINEN PUHEVASTE LIIKEVASTE KIVULLE 6 Noudattaa kehotuksia 5 Asiallinen Paikantaa kipuärsykkeen 4 Spontaanisti Sekava Väistää kipuärsykettä 3 Puheelle Yksittäisiä sanoja Koukistusreaktio ärsykkeelle 2 Kivulle Ääntelyä Ojennusreaktio ärsykkeelle 1 Ei lainkaan Ei lainkaan Ei liikettä ollenkaan Tavallisesti kriittisesti sairailla tai vaikeasti vammautuneilla potilailla on sairauden tai vamman sinänsä aiheuttamien löydösten ja oireiden lisäksi kudosten hapensaannin häiriintymiseen ja elimistön tasapainon järkkymiseen viittaavia yhteisiä piirteitä, joita voidaan käyttää hyväksi arvioitaessa potilaan tarvetta elintoimintahäiriöiden välittömään tukihoitoon sekä tehohoitoon. Riippuen häiriöiden etiologiasta ja potilaan kompensaatiomekanismien toimivuudesta nämä häiriintyneen kudosten happitasapainon muutokset ilmaantuvat hieman eri tavoin eri tilanteissa. Useimmissa tilanteissa kuitenkin kudosten hapensaannin häiriö ilmenee kliinisesti aluksi hengitystarpeen lisääntymisenä. Hengitystiheyden kasvua onkin pidetty yhtenä merkittävimmistä yksittäisistä mittareista merkkinä kudosten hapensaannin häiriintymisestä. Elimistö reagoi karkeasti ajatellen kaksijakoisesti kriittiseen sairauteen, vaikeaan vammaan ja niihin liittyvään kudosten hapensaannin häiriöön. Elimistössä käynnistyy yleistynyt stressireaktio sympaattisen hermoston ja hormonaalisen stressivasteen aktivoituessa. Syketaso nousee ja verenkierto keskittyy sydämen, aivojen ja luurankolihasten alueelle. Maha-suolikanavan elinten, munuaisten ja kehon ääreisosien verenkierto vähenee, ja viimeisin näistä ilmenee helposti todettavana raajojen viileytenä ja kylmänhikisyytenä sekä kapillaaritäytön hidastumisena (normaali < 2 sekuntia). Vaikeassa sepsiksessä tosin ääreisosien lämpö voi olla normaali ja kapillaaritäyttö nopeaa. Sepsiksessä verenkierto onkin usein epätarkoituksenmukaisesti jakaantunut ja elimistössä on sekä hyvin happea saavia sekä suhteellisesta hapenpuutteesta kärsiviä elimiä tai elinten osia. Solutasolla metabolia siirtyy aerobisesta anaerobiseen suuntaan, mikä johtaa maitohapon (laktaatti, viitearvo on noin 0,33 2,4 mmol/l riippuen menetelmästä) muodostumisen lisääntymiseen ja elimistön happamoitumiseen, mikä ilmenee mm. verikaasuanalyysissä emäsylijäämän (base excess; BE; viitearvo -2,5 2,5 riippuen menetelmästä) pienentymisenä negatiiviseksi (metabolinen asidoosi, BE < -2,5), veren ph-arvon laskuna (viitearvo 7,35 7,45) ja veren laktaattipitoisuuden nousuna. Välittömän hengityksen ja verenkierron alkuhoidon tarpeen tunnistamiseen ja tehohoidon tarpeen arviointiin on julkaistu yksinkertaisia mittareita. Nämä niin sanotut MET-hälytyskriteerit (Medical Emergency Team; Akuuttiryh Suomen Lääkärilehti 13/2011 vsk 66
3 TIETEESSÄ TAULUKKO 2. Akuuttiryhmän (MET) hälytyskriteerejä. Cretikos ym. (4) Konrad ym. (5) TIE Hengitystien tukkeutumisen uhka Hengitystiheys < 6/min tai > 36/min Hengitystiheys < 8/min tai > 30/min SaO 2 % < 90 lisähapesta huolimatta SaO 2 % < 90 Systolinen verenpaine < 90 mmhg Systolinen verenpaine < 90 mmhg Syketaso < 40 tai > 140/min Syketaso < 40 tai > 130 Glasgow Coma Score -arvo Äkillinen tajunnan tason lasku (GCS) < 13 tai lasku > 1 p (GCS lasku > 2) Jatkuva (> 5 min) kouristelu MUUT Muu huoli potilaasta TAULUKKO 3. MUU Muu huoli potilaasta Hätätilapotilaan alkuhoitoperiaatteet: hoidon porrastus. Vuodeosastot, perusterveydenhuollon yksiköt, perustason ensihoitoyksiköt TIE Intubaatio, ns. supraglottiset hengitystie- välineet (mm. kurkunpäämaski jne.) TIE Manuaalinen hengitystien auki pito, nieluputki, kylkiasento Happihoito Asentohoito, nesteytys kirkkailla nesteillä verituotteet, peruselvytys ja defibrillaatio, (hoitoelvytys) Em. hengityksestä ja verenkierrosta huolehtiminen Hengitysteihin aspiroinnin riskin vähentäminen Kouristelujen hoito diatsepaamilla SEPSISEPÄILY Veriviljelyt ja muut infektionäytteet Empiirisen antibioottihoidon aloitus Tehostetun hoidon yksiköt, hoitotason ensihoito, akuuttiryhmät (MET) Happihoito Non-invasiiviset hengityksenhoitotekniikat Keuhkopussin tyhjentäminen Nesteytys, verituotteet, verenkiertoa tukevat lääkkeet, hoitoelvytys Em. hengityksestä ja verenkierrosta huolehtiminen Riittävä verenpaine (RRsys > 120 mmhg) Kouristelujen hoito yleisanestesialla Vaikeassa tajunnan häiriössä intubaatio ja mekaaninen ventilaatio SEPSISEPÄILY Veriviljelyt ja muut infektionäytteet Empiirisen antibioottihoidon aloitus mä) on esitetty taulukossa 2. Lähtökohtaisesti kummassakin tässä esitetyssä listauksessa akuuttiryhmän hälyttämiseen riittää yksi kriteeri, mikä voi todennäköisesti yliarvioida tarvetta, mutta toisaalta taata, että suurin osa huononevista potilaista kohdataan (4,5). Näitä kriteerejä havaittaessa potilaalla tulee aloittaa yhtäaikaisesti tilan huononemisen syiden selvittely sekä alkuhoito, jonka tarkoitus kaikessa yksinkertaisuudessaan on yrittää palauttaa elimistön happitasapaino ja kudosten hapensaanti normaalille tasolle. Kriteerit vaihtelevat hieman tutkimusten välillä, mutta peruskaava on sama. Etterin ja kumppanien (6) työssä Cretikoksen (4) kriteerien todettiin ennustavan mekaanisen ventilaation tarvetta ja kuoleman riskiä. Mikäli potilaalla päivystysalueen hoidon aikana todettiin Cretikoksen kriteereistä 1 4 tai useampi, oli kuolleisuus vastaavasti 15 %, 29 %, 59,5 % tai 88 % 60 vuorokauden sisällä sairaalaan tulosta. Samanlainen trendi ennusti mekaanisen ventilaation tarvetta (6). Nämä kriteerit toimivat siis hälytysmerkkeinä, joihin on suhtauduttava vakavasti. Häiriöiden ilmetessä on alkuhoito aloitettava välittömästi ja arvioitava, onko potilas tehohoidon piirissä. Välitön alkuhoito parantaa potilaan ennustetta Aggressiivisen alkuhoidon merkitys on todennettu useissakin tutkimuksissa. Viiveet sen aloittamisessa aiheuttavat merkittäviä elinten toimintahäiriöitä ja lopulta pysyviä vaurioita elimistön toiminnassa. Riippuen hoitoportaasta hoitomahdollisuudet vaihtelevat (taulukko 3). Alkuhoitoon kuuluvat mm. happihoito, nesteytys ja erityisesti sepsistä epäiltäessä antibioottihoidon nopea aloitus (7). Päätös tehohoitoon ottamisesta Tehohoidon tarve arvioidaan alkuhoidon aikana, jolloin arvioidaan vaste ensitoimille sekä aloitetaan diagnostiset toimet ja syynmukainen hoito, mikäli mahdollista (esimerkiksi sepsiksen antibioottihoito). Tehohoidon tarve on yleensä olemassa, jos alkuhoito ei korjaa tilaa riittävästi tai arvellaan elintoimintahäiriöiden jatkuvan alkuhoidon jälkeen. Tehohoitopäätös tulee tehdä, jos hätätilapotilaan alkuhoito ei normaalista nopeasti potilaan tilannetta, hän tarvitsee tehostetun hoidon keinoja elimistön häiriötilojen korjaamiseksi tai hoito ei ole mahdollista vähem- Suomen Lääkärilehti 13/2011 vsk
4 9 Staudinger T, Stoiser B, Mullner M, Locker GJ, Laczika K, Knapp S, Burgmann H, Wilfing A, Kofler J, Thalhammer F, Frass M. Outcome and prognostic factors in critically ill cancer patients admitted to the intensive care unit. Crit Care Med 2000;28: Benoit DD, Vandewoude KH, Decruyenaere JM, Hoste EA, Colardyn FA. Outcome and early prognostic indicatiors in patients with a hematologic malignancy admitted to the intensive care unit for a lifethreatening complication. Crit Care Med 2003;31: Hofhuis JGM, Spronk PE, Stel HF, Schrijvers JP, Bakker J. Quality of life before intensive care unit admission is a predictor of survival. Crit Care 2007;11:R78. SIDONNAISUUDET: Vesa Lund on toiminut terveydenhuoltoalan yritys ECD Oy:n hallituksessa. män intensiivisellä hoidon tasolla. Tehohoitopäätöksen osalta tulee ottaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa yhteys sairaalan sisällä teho-osaston lääkäriin tai päivystäjään sekä perusterveydenhuollosta ja ensihoidosta vastaanottavaan erikoissairaanhoidon yksikköön. Tehohoitopäätös on aina potilaskohtainen. Tehohoidon aloittamisesta ja lopettamisesta päättää tehohoitoon perehtynyt lääkäri, joka tuntee tehohoidon keinot ja niiden rajoitukset. Potilasta hoitavan lääkärin tehtävinä on arvioida potilaan välittömän hoidon tarve ja aloittaa alkutoimet sekä tarvittaessa konsultoida potilaan hoidon tarpeesta tehohoidosta vastaavaa lääkäriä. Onnistunut potilasvalinta edellyttää lääkäriltä vankkaa kliinistä kokemusta. Tehohoitopäätökseen akuutin tilan lisäksi vaikuttavat potilaan perussairaudet, ikä, toiminta- ja suorituskyky sekä potilaan oma tahto. Päätös hoidon aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä kirjataan objektiivisine perusteluineen potilaan sairauskertomukseen. Tilanteet, joissa potilas ei toden - näköisesti hyödy tehohoidosta Tehohoidon potilaskohtaiseen onnistumiseen vaikuttavat monet potilaan taustatekijät, joista tärkeimmät ovat ikä, perussairaudet, lääkitys ja tehohoitoa edeltävät toimintakyky ja elämänlaatu. Ikä ei saa olla hoidon antamisen este, mutta iän karttuessa ja erityisesti hyvin iäkkäillä (> 75 vuotta) elimistön heikkenevät kompensaatiomekanismit, huonontuva paranemistaipumus ja elimistön yleinen raihnaisuus vaikuttavat tehohoidossa saavutettavaan hoitotulokseen heikentävästi. Iän karttuessa yleinen suorituskyky alenee. Siksi kroonisten sairauksien aiheuttamalla suorituskyvyn pysyvällä heikkenemisellä on merkittävä vaikutus stressiin, jonka synnyttää tehohoidon tarpeen aiheuttava kriittinen sairaus. Kroonisten sairauksien aiheuttama suorituskyvyn pysyvä heikentyminen vaikuttaa myös samalla tavalla stressin sietokykyyn. Reinikainen ja kumppanit (8) ovat tutkineet suomalaisten iäkkäiden potilaiden selviämistä tehohoidon tarpeen aiheuttaneesta tilanteesta. Kyseinen tilanne ei ole yksiselitteinen ikätekijän suhteen. Iäkkäillä ihmisillä on suurempi kuolemanriski tehohoidon aikana ja sen jälkeen kuin nuoremmilla. Reinikaisen ja kumppanien katsauksessa koko tehohoitopotilasaineistossa sairaalakuolleisuus oli 16,2 %, mutta yli 80-vuotiaiden kohortissa 28,4 %. Toisaalta korkeassa ikäryhmässä myös hoidon intensiteetti oli alhaisempi kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Positiivisesti ajatellen kuitenkin yli 70 % hyvin iäkkäistäkin potilaista selviää sairaalasta elossa, joten tehohoitoa ei sinänsä voi rajoittaa pelkän iän perusteella. Kroonisilla, vaikea-asteiseksi edenneillä perussairauksilla on nuoremmissakin ikäluokissa merkittävä vaikutus tehohoidon tulokseen. Pääte-elinvaurioita aiheuttanut diabetes, vaikea-asteinen sepelvaltimotauti ja muut sydänsairaudet, yleinen valtimokovettumatauti manifestaatioineen, krooninen, ahtauttava, pitkälle edennyt keuhkosairaus, maksafunktioon merkittävästi vaikuttava maksakirroosi, immuunivajaustilat ja krooninen munuaissairaus huonontavat tehohoidon tulosta sekä annettujen hoitojen sietokykyä. Tehohoidon hyödyllisyys on näiden potilaiden kohdalla harkittava tapauskohtaisesti. Syöpäsairaudet eivät sinänsä ole este tehohoidolle, mutta kun harkitaan syöpää sairastavan potilaan tehohoitoa, on otettava huomioon syövän elinaikaennuste, annettavat hoidot sekä potilaan mahdollisesti ilmaisema oma tahto (9). Hematologisilla pahanlaatuisilla sairauksilla ennuste on tautikohtainen, eikä yksiselitteistä ohjetta voida niidenkään osalta antaa. Kuitenkin pitkäaikaisennuste hematologista syöpäsairautta sairastavan potilaan joutuessa tehohoitoon huononee merkittävästi, jos potilas tarvitsee hengityskonehoitoa tai hänelle on jo kehittynyt munuaisten vajaatoiminta (10). Tärkeänä tekijänä tehohoidon onnistumisessa pidetään potilaan fysiologisia reservejä. Jos ihminen on ennen sairastumistaan toisten ihmisten päivittäisen avun varassa normaalitoimintojen osalta, tehohoidon tulos merkittävästi huononee. Edeltävää suorituskykyä kuvaavia yksinkertaisia asioita ovat mm. potilaan kyky liikkua (vain sisätiloissa, ulkona tai hoitaa omat asiansa), tarve liikkumisen apuvälineisiin (ilman apuvälinettä, rollaattorin tai pyörätuolin kanssa), hengästymistä aiheuttava aktiviteetti (päivittäiset toiminnat vs. kyky harrastaa liikuntaa) ja kognitiivisten toimintojen taso (muistihäiriöt, avun tarve päivittäistoiminnoissa, vaikea dementia). Edeltävän elämänlaadun vaikutusta tehohoidon tulokseen on tutkittu jonkin verran. Viitteitä on saatu siitä, että joko potilaan itsensä tai omaisten potilaan osalta huonoksi arvioidulla elämänlaadulla olisi vastaavanlainen vaikutus tehohoi Suomen Lääkärilehti 13/2011 vsk 66
5 TIETEESSÄ Tehohoito on Suomessa tuloksellista ja kustannusvaikuttavaa hoitoa suurissa tehohoitoa vaativissa potilasryhmissä. don ennusteeseen kuin tehohoidossa käytettävillä sairauden vaikeusastetta ja kuoleman todennäköisyyttä arvioivilla mittareilla (11). Tehohoitopäätöksessä edellä mainittujen potilaskohtaisten asioiden huomioon ottaminen ja selvittäminen ennen tehohoitolääkärin konsultaatiota on tärkeää, jotta keskustelussa voidaan arvioida tehohoidon potilaskohtaista hyötyä ja yleistä potilaan selviämisennustetta. Tehohoidon epääminen Tehohoidon epäämistä tulee harkita tietyissä tapauksissa ja tarjota muuta hoitovaihtoehtoa jopa ennen tehohoitolääkärin konsultointia. Perusteet tehohoidon epäämiseen ovat potilaskohtaisia. Potilaskohtaisista syistä tehohoidon epäämiseen useimmin johtavat mm. pitkälle edenneet vaikeat krooniset sairaudet (elinajan odotus < 6 12 kk maksimaalisesta hoidosta huolimatta), terminaalinen syöpäsairaus, potilaan akuutin tilan eteneminen sellaiseen vaiheeseen, että ennustetta ei ole (mm. pitkittynyt elvytystilanne), sekä potilaan oma tahto. Voimassa oleva ei elvytystoimia -päätös (DNR) ajatuksellisesti pitkälti sulkee pois myös tehohoidon hoitovaihtoehtona, mutta yksiselitteisesti näin ei välttämättä aina ole, ja hoitovaihtoehdot on harkittava potilaskohtaisesti. Yhteenveto Tehohoito on Suomessa tuloksellista ja kustannusvaikuttavaa hoitoa suurissa tehohoitoa vaativissa potilasryhmissä, kuten akuuttia hengitysvajausta tai vaikeaa sepsistä sairastavilla potilailla. Tehohoidon tarpeen tunnistamisen apuna voidaan käyttää mm. akuuttiryhmien (MET) hälytyskriteerejä. Elintoimintahäiriöiden alkuhoito tulee aloittaa välittömästi, kun ne on havaittu ja olla yhteydessä tehohoitolääkäriin tehohoidon tarpeen arvioimiseksi. Potilaskohtaisista syistä tehohoidon epäonnistumiseen vaikuttavat eniten korkea ikä, akuutin tilan eteneminen tilanteeseen, jossa elinvaurioita on jo ehtinyt syntyä sekä potilaan tehohoitoa edeltävät vaikea-asteiset perussairaudet ja merkittävästi huonontunut yleinen toimintakyky. VESA E. LUND M.D., Ph.D., EDIC, Chief Specialist Satakunta Health Care District, Intensive Care Unit vesa.lund@satshp.fi ENGLISH SUMMARY Indications for intensive care unit admission of adults Intensive care admission is influenced by several factors, including laws, medico-ethical principles, the nature of the patient s acute critical illness and degree of chronic illness and poor quality of life. On the other hand, scarce intensive care resources can limit admissions. Available intensive care resources should be targeted to patients who will benefit from intensive care unit admission. Usual indications for intensive care are acute respiratory and circulatory failure, decreased level of consciousness for various reasons, severe sepsis and septic shock and multiple trauma, including severe traumatic brain injury. Fast recognition of organ dysfunction connected with critical conditions and immediate supportive care of respiratory and circulatory systems together with essential diagnostic procedures and definitive surgical or medical care will improve the overall prognosis. Intensive care admission should be made without delay if considered appropriate. Suomen Lääkärilehti 13/2011 vsk
Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana
Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto
LisätiedotVanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana
Vanhus päivystyspotilaana 1 Perustieto Päivystyksen käytön perusteet Esitiedot Mitä tehdä ennen konsultaatiota? Mitä mukaan päivystykseen Milloin päivystykseen ja milloin ei? Edut ja haitat Syventävätieto
LisätiedotToiminnan kehitys ja järjestelyt
Sisällys Toiminnan kehitys ja järjestelyt 1. Anestesian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon järjestely 11 2. Anestesiologian ja tehohoidon osasto sairaalassa 23 3. Suomalaiset ja eurooppalaiset anestesiatoimintaa
LisätiedotHoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla
Hoitotahto ja hoidon rajat syöpäpotilaalla Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 14.11.13 Eeva Rahko LT, el Sisältö PPSHP hoitoketjuohjeet
LisätiedotPalveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä. Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa
Palveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa 1 Toiminnan kehittämisen lähtökohta OYS ERVA alueella: Kansalliseen terveyshankkeeseen
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion
LisätiedotEWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen. Kliininen osaaja koulutus Heidi Rantala
EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen Kliininen osaaja koulutus 20.4.2017 Heidi Rantala Taustaa Australiassa perustettiin 1990 luvulla ensimmäinen sairaalansisäinen ensihoitotiimi
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotVaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus:
Vaasan shp:n lastentautien ylilääkäri Tarja Holmilta tullut ehdotus: Palaute tai ehdotus: Vastasyntyneen vaikeasti sairaan lähettäminen ECMO-centeriin ulkomaille: kriteerit lähettämisestä, kuka päättää
LisätiedotTrauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali
Trauma-teamin toimintaperiaatteet Anestesiakurssi 18.3.2011 Naantali Olli Väisänen, LT Anestesiologian erikoislääkäri Lääketietellinen johtaja, yliopettaja Arcada Vammapotilaan hoitopolku Potilaan prehospitaalinen
LisätiedotPÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA
PÄIHTEIDEN KÄYTTK YTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA YLEISTÄ Vakavia myrkytyksiä n. 2000/vuosi Puolet johtaa kuolemaan Tehohoitoon 800 Suurin osa kuolee ennen ensihoitoon pääp ääsyä Hoitoon pääp äässeiden kuolleisuus
LisätiedotVastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus
Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotHoidon rajaamisen periaatteet
Hoidon rajaamisen periaatteet Maija Kaukonen, Dos Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Kliinisen farmakologian erikoislääkäri Töölön sairaala Hoidon rajaamisen edellytykset 4 Parantavan hoidon
LisätiedotSuomalainen Elvytyksen Käypä hoito -suosituksen
ICU Outreach kurkottaa pitkälle paraneeko potilasturvallisuus? Joonas Tirkkonen, Ann-Mari Lehtinen ja Sanna Hoppu Sairaalapotilaiden äkilliset sydänpysähdykset eivät tapahdu odottamatta ja yllättäen, kuten
LisätiedotVerikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013
Verikaasuanalyysi Esitys (anestesia)hoitajille Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Yleistä Yleensä valtimoverestä otettava verinäyte, joka analysoidaan vieritestianalysaattorilla Nopein tapa saada keskeistä tietoa
LisätiedotKivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto
Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen
LisätiedotSelkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala
Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala Töölön sairaalan osasto 2 on 25- paikkainen vuodeosasto, jonka erikoisalana on
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotDNR ei elvytetä ei hoideta. Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015
DNR ei elvytetä ei hoideta Esitelmä Akuuttihoitopäivillä 22.5.2015 Tehohoidon vastuulääkäri 2001- Anestesiaylilääkäri 2008- Ensihoitolääkäri 2003-2012 Ei taloudellisia sidonnaisuuksia 22.05.2015 www.esshp.fi
LisätiedotEpidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa
Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Tero Ala-Kokko oyl., prof. (ma.oa.) OYS/Tehohoito OY/Tehohoitolääketiede Tehohoidon erityispiirteet Valmiiksi korkean
LisätiedotKuuluuko potilaan ääni tehohoidossa?
Kuuluuko potilaan ääni tehohoidossa? Reino Pöyhiä Dosentti, osaston ylilääkäri ATEK, HYKS Kivunhoidon, sydänanestesian ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyydet Suomi: historia 1982 lääkintöhallitus:
LisätiedotYLLÄTTÄVÄ HÄTÄTILANNE OSASTOLLA
YLLÄTTÄVÄ HÄTÄTILANNE OSASTOLLA - Vai voitaisiinko sitä ennakoida? Petra Kupari, apulaisosastonhoitaja/ensihoitaja YAMK, Malmi PPKL Helsinki 26.10.2016 PERUSELINTOIMINTOJEN HÄIRIÖ MITEN TUNNISTAA VAARAN
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta
Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon
LisätiedotTraumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista
Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
Lisätiedot8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja
8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotPeruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla
Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla Suomen Poliklinikkasairaanhoitajat ry opintopäivät 16.2.2017 Apulaisosastonhoitaja Heidi Rantala Haartmanin
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN EHKÄISYÄ VUODEOSASTOLLA HYGIENIAHOITAJA JAANA LEHTINEN MIKÄ ON HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO Potilaalla todetaan mikrobin aiheuttama paikallinen- tai yleisinfektio ei ollut
Lisätiedotlääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet
Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,
LisätiedotLÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI
POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS LÄHELLÄ IHMISTÄ, NOPEASTI JA TEHOKKAASTI Pohjois-Karjalan pelastuslaitospetteri Hakkarainen Lääkintämestari 1 POHJOIS-KARJALAN PELASTUSLAITOS SAIRAANKULJETUKSEN TUOTTAJANA
LisätiedotRRS - Rapid Response System
RRS - Rapid Response System Päivystys 2016 Protokollat käytätkö vai sävellätkö Jarmo Hiekkataipale Osastonhoitaja Anestesia ja Leikkaustoiminta KSSHP Tavoite Sairaalaan sisäänotetut potilaat olettavat,
LisätiedotElvytys: Erityisryhmät
2010 -> 2015 Elvytys: Erityisryhmät Markus Lyyra Vt ylilääkäri Päivystys, tehohoito ja ensihoito HUS Porvoon sha Akuuttihoitopäivät lemmenlaivalla 2016 Otsikoita Erityissyitä: Hypoksia, Hypo/hyperkalemia,
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotKaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell
Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013
Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon
LisätiedotIKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö
IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ ENONTEKIÖLLÄ Taina Korhonen tkl, Hetan ta, Enonekiö Sajos,Inari 23.5.2012 2012 IKÄIHMINEN? 30-35 v keuhkojen tilavuus suurimmillaan, 65 vuotiaana pienentynyt y 10%
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
LisätiedotHMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism
HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings
LisätiedotIntubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?
Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Timo Jama Anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen, päivystyslääketieteen sekä sukellus- ja ylipainelääketieteen
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti
LisätiedotENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA. Ari Kivari / Pelastusopisto 2011
ENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA Ari Kivari / Pelastusopisto 2011 KAIKKI LÄHTEE HÄTÄKESKUKSESTA Hätäilmoitukset Oma organisaatio Onko paikalla ensihoitovalmius? Soitto 112 / koska? Porrastettu
LisätiedotUusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja. metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden
Lehdistötiedote 10.6.2004 (julkaistavissa kello 11.15) Uusin tieto vahvistaa biologisen reumalääkkeen ja metotreksaatin yhdistelmähoidon tehokkuuden Kansainvälisen TEMPO- nivelreumatutkimuksen toisen vuoden
LisätiedotMiten tunnistan vakavasti sairaan. Risto Hannula Anestesiologian ja tehohoidon el Ylilääkäri KPKS:n yhteispäivystys, Soite
Miten tunnistan vakavasti sairaan Risto Hannula Anestesiologian ja tehohoidon el Ylilääkäri KPKS:n yhteispäivystys, Soite Sidonnaisuudet 17.12.18 2 Tunnistamiseen liittyvää ohjeistoa Yhtenäiset päivystyshoidon
LisätiedotVaikean sepsiksen hoito Suomessa - hoituuko? LT Sari Karlsson Teho-osasto TAYS
Vaikean sepsiksen hoito Suomessa - hoituuko? LT Sari Karlsson Teho-osasto TAYS Vaikea sepsis ja septinen sokki "Severe sepsis and septic shock are clinical manifestations of a dysregulated immune response
LisätiedotJardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto
EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla
LisätiedotTerveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS
Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotHOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN. 25.5.2010 Mari Kärkkäinen
HOITOTAHDON JA HOITOLINJAUSTEN MÄÄRITTÄMINEN JA NOUDATTAMINEN HOITOLINJAUS Tavoitteena on, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan oikeassa paikassa. HOITOLINJAUS JA HOITOTAHTO Hoitolinjauksen teko
LisätiedotMitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja
Mitä vaikuttavuusnäytöllä tehdään? Jorma Komulainen LT, dosentti Käypä hoito suositusten päätoimittaja Sidonnaisuudet Käypä hoito päätoimittaja, Duodecim Palveluvalikoimaneuvoston pysyvä asiantuntija,
LisätiedotMedisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari
Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,
LisätiedotMET-toiminta TAYS:ssa 1.1. - 30.4.2013 - Päivystyspotilaan riski vitaalielintoimintojen häiriölle
MET-toiminta TAYS:ssa 1.1. - 30.4.2013 - Päivystyspotilaan riski vitaalielintoimintojen häiriölle Tiina Parkkinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Helmikuu
LisätiedotLapsen / nuoren tarkkailu. Arja Lång ja Helena Pennanen
Lapsen / nuoren tarkkailu Arja Lång ja Helena Pennanen Lapsen/nuoren voinnin tarkkailu Voinnin tarkkailun ja arvioinnin pitää edetä systemaattisesti, jotta kaikki mahdolliset asiat tulevat huomioitua Voinnin
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotGravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008
Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä
LisätiedotNEWS-pisteytys. Ayl Juha Peltonen
NEWS-pisteytys Ayl Juha Peltonen 16.10.201 Taustaa Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että akuutisti sairaiden potilaiden ennustetta voidaan parantaa systemaattisella fysiologisten parametrien seurannalla
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotKoneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa. Kaiku Health
Koneoppimisen hyödyt arvopohjaisessa terveydenhuollossa Kaiku Health Petri Avikainen Kaiku Health Petri Avikainen @silputtelija @silppuri Kaiku Health Software Engineer Kaiku Health Software Engineer
LisätiedotMuuttuva toimintaympäristö: tele-tehohoidon vaatimukset järjestelmille ja sairaanhoitajan osaamiselle
Muuttuva toimintaympäristö: tele-tehohoidon vaatimukset järjestelmille ja sairaanhoitajan osaamiselle Sairaanhoitaja koulutuksen 120v juhlakonferenssi Ylihoitaja Merja Meriläinen, sh, TtT merja.merilainen@ppshp.fi
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ
Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:
LisätiedotPET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala
PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?
LisätiedotSYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli
LIITE 5 SYDÄNPOTILAAN sekundaaripreventio ja kuntoutus HOITOPOLKU TAMPEREEN TERVEYSKESKUKSESSA / 2009 Sari Torkkeli TAYS Sydänkeskus TULPPA/Fysioterapia Epikriisi potilaalle, HASA, tk, tth, sydänyhdyshenkilölle
LisätiedotSairaalansisäinen ensihoito on tullut jäädäkseen
Joonas Tirkkonen, Jouni Nurmi ja Sanna Hoppu KATSAUS Tutkimusten valossa paras tapa vaikuttaa vuodeosastolla elottomaksi menevän potilaan ennusteeseen on ehkäistä koko tilanne Elottomuus sairaalan vuodeosastolla
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus
Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se
LisätiedotTehohoidon rajaamisen käytännöt: Hoidonrajauksen vaikutukset ennusteeseen ja elämänlaatu rajauksen jälkeen
Tehohoidon rajaamisen käytännöt: Hoidonrajauksen vaikutukset ennusteeseen ja elämänlaatu rajauksen jälkeen Tuomas Niemi Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Huhtikuu
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotVaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot
Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikea hengitysvajaus Hengityskoneessa oleva potilaan Happeutumishäiriö Tuulettumishäiriö Tulehdusvaurio alveoleissa & verisuonissa
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotMedical Emergency Team (MET) TAYS:ssa aikainen puuttuminen potilaan peruselintoimintojen häiriöihin
Medical Emergency Team (MET) TAYS:ssa aikainen puuttuminen potilaan peruselintoimintojen häiriöihin Joonas Tirkkonen, Ville Jalkanen, Pasi Alanen ja Sanna Hoppu Sydänpysähdykset sairaalan sisällä ovat
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Pregabalin Krka 17.2.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Täydellisyyden vuoksi, viitaten Direktiivin 2001/83 artiklaan 11, hakija varaa mahdollisuuden
LisätiedotVALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT. KANNATTELUONNETTOMUUDEN SYNTY Alku
VALJAIDEN VARASSA ROIKKUMISEN TERVEYSRISKIT Valjaassa roikkuminen on kuin asennossa seisoisi. Veri pakkautuu jalkoihin. Tajuton on suuressa vaarassa Ongelmia voi tulla jo minuuteissa Veri kertyy jalkoihin
LisätiedotIäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes
Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c
LisätiedotHoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen
Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotEsittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen DNR-PÄÄTÖKSEN TEKEMINEN OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA
3.12.2010 Dnro 4072/4/09 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen DNR-PÄÄTÖKSEN TEKEMINEN OULUN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA
LisätiedotOsaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa. Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri
Osaaminen työkykyä arvioitaessa eläke- ja kuntoutusratkaisuissa Osaaminen osana työkykyä seminaari 21.1.2010 Seppo Kettunen, ylilääkäri Mitä on työkyky? Työn vaatimukset ja työympäristö Osaaminen Terveydentila
Lisätiedotemedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä
emedic - kokemuksia etäkonsultaation ja itsehoidon tutkimuksesta ja kehittämisestä Johanna Krappe, FM, projektipäällikkö Turku, SOTETITE-päivät, 27.5.2013 emedic lyhyesti Neljä maata, kuusi partneria ja
LisätiedotLiikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku
Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/20 26.02.2013
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (7) 44 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto paperittomien siirtolaisten terveyspalveluja koskevasta ponnesta HEL 2012-013915 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle
LisätiedotCosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto
EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotOmahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi
Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotMUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotSuoliston alueen interventioradiologiaa
Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotAkuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä.
Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä. TtM, sh Jaana Heiskanen Sisältö 1. Akuutin silmänpainekohtauksen syyt 2. Akuutin silmänpainekohtauksen oireet 3. Akuutin silmänpainekohtauspotilaan hoidon
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotPalliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö
Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
Lisätiedot