Vaikean sepsiksen hoito Suomessa - hoituuko? LT Sari Karlsson Teho-osasto TAYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaikean sepsiksen hoito Suomessa - hoituuko? LT Sari Karlsson Teho-osasto TAYS"

Transkriptio

1 Vaikean sepsiksen hoito Suomessa - hoituuko? LT Sari Karlsson Teho-osasto TAYS

2 Vaikea sepsis ja septinen sokki "Severe sepsis and septic shock are clinical manifestations of a dysregulated immune response to invasive pathogens" (Bochud and Calandra 2003). Yleistä vaikeasta sepsiksestä Vaikea sepsis Suomessa Finnsepsis-tutkimuksen perusteella Näyttöön perustuvat vaikean sepsiksen hoidot? Vaikean sepsiksen ennuste Suomessa

3 Vaikean sepsiksen määritelmä 1. Infektio 2. Yleistynyt tulehdusvaste 3. Akuutti elintoimintähäiriö - septinen sokki Vaikea sepsis Sepsis = infektion aiheuttama yleistynyt tulehdusvaste Sepsis = verenmyrkytys ACCP/SCCM Chest 1992

4 Vaikean sepsiksen elinhäiriöitä AKUUTTI HENGITYSVAJAUS -happeutumishäiriö -ventilaatiovajaus -hengitysmekaniikan häiriöt HYYTYMISHÄIRIÖT - trombosytopenia - DIK VERENKIERTOVAJAUS - matala verenpaine (SAP < 90 mmhg, MAP < 60 mmhg) - vasoaktiivilääkityksen tarve AKUUTTI MUNUAISVAURIO - vähentynyt virtsaneritys - koholla oleva kreatiniini MAKSAN VAJAATOIMINTA - koholla oleva bilirubiini - hyytymishäiriöt TAJUNTA - sekavuus, levottomuus - tajunnan tason lasku Oliguria, laktaattiasidoosi, madaltunut tajunta (ACCP/SCCM 1992)

5 Miksi sepsiksestä tuli tärkeä luvulla? Vaikean sepsiksen esiintyvyys 3/1000 asukasta kohden, USA:ssa kuolee vuosittain yhtä monta potilasta vaikeaan sepsikseen kuin sydäninfarktiin (Angus CCM 2001)

6 Sepsis, the graveyard for pharmaceutical companies (Riedemann 2003) Välittäjäaineiden eliminoimiseen tähtäävät tutkimukset olivat epäonnistuneet kuolleisuuden alentamisessa 1980 ja luvuilla julkaistiin useita tutkimuksia, jotka näyttivät vaikuttavan vaikean sepsiksen ennusteeseen 2004 Surviving Sepsis Campaign Dellinger et al. and the SSC Management Guidelines Committee. Crit Care Med Päivitys 2008 Suomalainen aikuisten vaikean sepsiksen käypä hoito. Suomen Anestesiologiyhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitys 2009

7 Finnsepsis-tutkimus Kansallinen monikeskustutkimus , 4 kk aikajakso 24 teho-osastoa, 21 eri sairaalaa, 90.6% väestöstä 4500 peräkkäisestä tehohoitodmissiosta skriinattiin vaikea sepsistä/septistä sokkia sairastavat > 18-v. potilaat 470 potilasta, 472 hoitojaksoa

8 Demografiatiedot Infektiodata Elinhäiriöt Annetut hoidot Ennuste: teho-, sairaala-, 1 ja 2 vuoden mortaliteetit Elämänlaatu, laatupainotteiset elinvuodet (QALY) laskenta Verinäyteanalyysit (VEGF, HMGB1, pro-bnp, vapaa kortisoli, vapaa DNA, troponiini, prokalsitoniini)

9 470 vaikeaa sepsistä sairastavaa potilasta 472 tehohoitojaksoa 472 sepsistä 4 kk 1416/12 kk Väestömäärä ,38/1000 > 18-v. tehohoidossa Osuus tehohoitoadmissioista 10,5% Karlsson et al. for the Finnsepsis Study Group. Intensive Care Med 2007

10 Sairaalassa vuodeosastolla olevat vaikeat sepsikset? 0,31/1000 > 18-v. sairaalassa vuodeosastolla olevaa [skriinattiin 4 päivänä 4843 potilasta 11 sairaalassa ( väestö)] Arvioitu kokonaisinsidenssi 0.69/1000

11 Veriviljelyt otettu ,6 % Veriviljely positiivinen ,1 % Edeltävä mikrobilääkehoito ,8 % Avohoitoinfektio 58,3 % Hoitoon liittyvä infektio 38,9 %

12 Patients (%) Vaikean sepsiksen yleisimmät fokukset 70 % 60 % Respiratory Intra-abdominal Urinary Neurological SST Endovascular Other 50 % 43% 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Alberti ANZICS EPISEPSIS SOAP SACiUCI 32% 10% FINNSEPSIS

13 Todetut elinhäiriöt Finnsepsiksen aikana Septinen sokki todettu I vrk:na 57% - vasoaktiivilääkitys 77% Hengitysvajaus (ALI/ARDS) 71% - mekaaninen ventilaatio 86% - vain non-invasiivinen ventilaatio 12% Vaikea akuutti munuaisvaurio 23% - munuaisten korvaushoito 55% - ohimenevä akuutti munuaisvaurio 42% DIK (ISTH: mukaan) 14%

14 Vaikean sepsiksen ennuste Suomessa Tehokuolleisuus 15.5% Sairaalakuolleisuus 28.3% 90 päivän kuolleisuus 35.1% Karlsson et al for the Finnsepsis Study Group. Intensive Care Med 2007

15 Verensokerikontrolli Van den Berghe G et al. N Engl J Med verensokeritavoite 4,4-6,1 (8,3) mmol/l - mortaliteetti 4,6 % vs. 8,0 % (NNT 29) - pääasiassa postoperatiivisia sydänkirurgisia potilaita Mutta - ei pienennäkään mortaliteettia medical ICU - potilailla (40,0 %-37,3 %, p= 0.33) Van den Berghe G et al. NEJM 2006

16 Nice-Sugar Study The NICE-SUGAR Study Investigators. NEJM 2009 B-gluk mmol/l vs. < 10 mmol/l Vaikea sepsis 21.6 % potilaista (N=676/3014 ja 626/3014) Ei eroa elinhäiriöiden kehittymisessä ryhmien välillä Hypoglykemia 6.8% vs 0.5% SSC suositus: B-gluk tavoite < 8.3 mmol/l

17 Kuolleisuus (%) Aikainen tavoitteellinen hoito (EGDT) Rivers E et al. N Engl J Med Tavanomainen hoito 50 45% EGDT % Sairaalakuolleisuus 28-vrk kuolleisuus 60-vrk kuolleisuus

18 Alkuhoito (EGDT) Ensimmäisen 6 tunnin tavoitteet CVP: 8 12 mm Hg MAP 65 mm Hg diureesi 0.5 ml/kg/h Keskuslaskimon (yläcava) saturaatio [ScvO 2 ] 70% tai sekoittuneen laskimoveren saturaatio [SvO 2 ] 65% jos ScvO 2 / SvO 2 < 70%, vaikka CVP> 8 12 mm Hg PSP, hkr > 30% Dobutamiini ad max 20 g/kg/min

19 Riversin tutkimuksen opetukset Nestehoidon tavoitteet on asetettava Hoidon toteutumista on seurattava Riversin tutkimus ei ollut pelkkää nestehoitoa (lisäksi tarv. vasopressori, PSP, dobutamiini) Tutkimuksen positiivinen vaikutus? (tarkka seuranta tutkimusryhmän toimesta) Voidaanko Riversin tutkimukset toistaa uusissa monikeskustutkimuksissa? KYSE KOKONAISPAKETISTA VAIKEAN SEPSIKSEN (ALKUVAIHEEN) HOIDOSSA

20 Aktivoitunut proteiini C hoito, PROWESStutkimus Bernard et al. NEJM % 24.7% 6.1% absoluuttinen kuolleisuuden väheneminen Placebo (n-840) Drotrecogin alfa (activated) (n=850) 0

21 Vähentääkö todella mortaliteettia? APC:n ongelmat ADDRESS tutkimus: ei hyötyä, jos vain yksi elinhäiriö ENHANCE 2007: Valmistetta ei tule antaa alle 18-vuotiaille Cochrane Database review 2008: APC:tä ei tule käyttää, ellei saada uutta tietoa sen hyödystä Vuotokomplikaatiot (3.5% vs. 2.0 % placeboryhmässä) Kallis Uusi tutkimus Prowess SHOCK (myös Suomessa 10/2009) : APC vs. placebo septisessä sokissa Suomalainen tiukka suositus APC:n käytöstä: > 2 elinhäiriötä, joista toinen DIK. Pettilä et al. Suomen Lääkäril 2003

22 Matala-annoksinen kortikosteroidihoito Annane et al. JAMA 2002 septisillä sokkipotilailla 28 vrk mortaliteetti pieneni (53 % vs. 63 %) ja vasopressorin tarve lyheni (40% vs. 57 %) pieniannoksisella hydrokortisoni -hoidolla, jos potilaalla oli todettu relatiivinen lisämunuaisen vajaatoiminta Mikä on relatiivinen lisämunuaisten vajaatoiminta kriittisesti sairaalla?

23 Septinen sokki parani nopeammin kortisonia saaneilla (3.3 vrk vs. 5.8 vrk, p< 0.001) Kortisoniryhmässä enemmän infektioita (uusi sepsis riski 2.97, uusi septinen sokki riski 2.78)

24 Miten suhtautua kortikosteroidihoitoon? Annanen tutkimuksen potilaat vaikeammin sairaampia kuin CORTICUS-tutkimuksen potilaat Kortikosteroideista ei hyötyä septisessä sokissa niillä potilailla, joilla ei ole korkeaa mortaliteettiriskiä (Sprung et al. NEJM 2008) SSC 2008: Huonosti vasopressorihoitoon reagoiva septinen sokki tai lisääntyvä vasopressorin tarve

25 Nestehoito, onko laadulla väliä? Kristalloidi, kolloidi (gelatiini) OK Albumiini ei ole haitallista Finfer et al. NEJM 2004 HES-liuokset (10%, 200/0.5) voivat aiheuttaa akuuttia munuaisten vajaatoimintaa Shortgen et al. Lancet 2001 Brunkhorst et al. NEJM 2008 Tutkimuksia menossa/alkamassa, joissa selvitetään uusien HES-liuosten turvallisuutta vaikeaa sepsistä sairastavilla potilailla (esim. pohjoismainen 6S-tutkimus)

26 Keskiverenpaine-tavoite (MAP) Ei tiedossa optimaalista MAP-tavoitetta Vaihtelee varmasti eri potilailla riippuen esim. perussairauksista MAP < 65 mmhg voi vaikuttaa ennusteeseen (Varpula M et al. ICM 2005) MAP > 90 mmhg haitallista (Lopez et al. 2004) MAP > 70 mmhg vasopressorimäärää nostamalla voi lisätä kuolleisuutta. Dünser et al. Crit Care 2009

27

28 Mitä tehtiin Finnsepsis-tutkimuksen aikana? Ensimmäisen 24 h aikana Nesteitä 24 h aikana 5000 ml (mediaani, IQR ml), joista 1000 ml kolloideja (mediaani, IQR ml) Laktaatti mitattu 93,6% SvO 2 tai ScvO 2 mitattu 43,6% CVP mitattu 91,9 %

29 B-gluk tavoite asetettu < 6,5 mmol 41,5% ja < 8 mmol 53,6% Ensimmäisen 24h b-gluk keskiarvo 7,5 (SD 2,3) Aktivoitu proteiini C (Xigris ) 3.2 % Matala-annoksista hydokortisonihoitoa sai 41% septisistä sokkipotilaista

30 Mikrobilääkehoidon aloituksella on väliä Duration of hypotension before initiation of effective antimicrobial therapy is the critical determinant of survival in human septic shock. Kumar et al CCM 2006

31 Miten meillä? Finnsepsis-substudy: 92 potilasta, joilla kotoperäinen infektio - Suoraan päivystysalueelta tehohoitoon - Septinen sokki Hoitointerventioiden käyttö ja vaikutus hoidon tuloksiin Laktaatin määrittäminen 6 h kuluessa Veriviljelyt ennen antibiootteja Antibioottihoidon aloittaminen 3 h kuluessa sairaalaantulosta MAP >65 mmhg CVP > 8 mmhg ScvO 2 > 70% tai SvO 2 > 65% Ryhmät: > 4 tai < 3 interventiota Varpula M et al for Finnsepsis Study Group. Acta Anaesthesiol Scand 2007

32 Ero ryhmien välillä Sairaalakuolleisuus 24% vs 42% (p= 0.08) 1 v kuolleisuus 36% vs. 59% (p= 0.04) Viive tehohoidon aloittamisessa 1,6 h vs. 3,5 h (p= < 0.001) Kuolleisuuden selitys Viive antibiootin aloittamisessa (3h) (p = 0.04) Intra-abdominaalinen infektio (p= 0.001) Korkea ikä (p= 0.002) Viive tehohoitoon siirtämisessä (p= 0.007)

33 Cum Survival Survival Functions 1,0 Cumulative survival 1,0 0,8 Group A 0,8 Antibiotic < 3h 0,6 log rank p= ,6 0,4 Group B 0,4 log rang p < ,2 0,2 Antibiotic > 3h 0,0 0, Elossaolo_vrk Days alive Varpula M et al for Finnsepsis Study Group. Acta Anaesthesiol Scand 2007

34 Pieni keskussairaalan teho-osasto (n=8): < 6 paikkaa (mediaani 5) ja/tai väestövastuualue < as Suuri keskussairaalan teho-osasto (n=9): > 6 paikkaa (mediaani 6) ja/tai väestövastuualue > as Yo-sairaala teho-osasto (n=7) Reinikainen M et al for the Finnsepsis Study Group. ICM 2010

35

36 % Mortality Kuolleisuus vs. taudin vaikeusaste eri tutkimuksissa (Prof.Hans Flaatten) Engel 03 Harrison 96 Harrison 04 Finfer 99 Blanco 08 CyberSept Finnsepsis 05 Prowess ICU mort Hosp mort APACHE II score

37 Vaikean sepsiksen pitkäaikaisennuste Elämänlaatu (quality of life, QOL) on tärkeä kriittisen sairauden hoidon lopputulos (Vincent Marshall et al. 2005) Tehohoitoa ei pidä arvioida erillisenä toimintana vaan osana hoitoprosessia, eikä kriteerinä pidä olla tehohoidosta elossa selviäminen, vaan selviytyminen ja elämänlaatu 6-12 kk tehohoidon jälkeen Tehohoidon ylilääkäri, dos. Ville Pettilä Suomen Lääkärilehden pääkirjoitus 12/2007

38 Pitkäaikaisennuste Finnsepsis-potilailla 1-vuoden kuolleisuus 40.9% 2-vuoden kuolleisuus 44.9% 5-vuoden kuolleisuus 57.2% (Unpublished data)

39 Karlsson et al for the Finnsepsis Study Group. Intensive Care Med 2007

40 QALY=quality adjusted life years Elämänlaatu mitattuna, esim. EuroQOL 5D EQsum Laatupainotteiset saavutetut/odotettavissa olevat elinvuodet EQindeksi x havaittu/odotettavissa oleva elinaika = QALY Karlsson et al for the Finnsepsis Study Group. Crit Care Med 2009

41 Kustannukset : tehohoitokustannus + vuodeosastokustannus Tehohoito n. 70% kokonaiskustannuksista Kokonaiskustannukset n. 11 milj /sairaalassa eloonjäänyt potilas

42 Arvioidut QALYt (ka): 15.2 v elossa säilyneillä potilailla Karlsson et al. for the Finnsepsis Study Group. Crit Care Med 2009

43 1 QALY = 2139 suomalaisella vaikeaa sepsistä sairastaneella potilaalla 2139 /1 QALY Karlsson et al. for the Finnsepsis Study Group. Crit Care Med 2009

44 Hoidon nopea aloitus parantaa vaikean sepsiksen ennustetta vrt. sydänpysähdys, sydäninfarkti, aivoinfarkti vaikeaan sepsikseen sairastunut potilas tulee siirtää viipymättä tehostettuun valvontaan tai tehohoitoon, jos hänen katsotaan olevan aktiivihoidon piirissä kudosperfuusiohäiriön korjaamiseen tähtäävä tehokas hoito tulee aloittaa viimeistään 6 tunnin kuluessa vaikean sepsiksen diagnoosista

45 Kaikkein tärkeintä ennusteen kannalta on varhainen diagnoosi, hoidon ripeä aloitus ja potilaan hyvä hoito

Vaikean sepsiksen alkuhoito. LT Maija Kaukonen Teho-osasto 20 Meilahden sairaala

Vaikean sepsiksen alkuhoito. LT Maija Kaukonen Teho-osasto 20 Meilahden sairaala Vaikean sepsiksen alkuhoito LT Maija Kaukonen Teho-osasto 20 Meilahden sairaala Vaikean sepsiksen määritelmä 1. Infektio 2. Yleistynyt tulehdusvaste 3. Akuutti elintoimintähäiriö Vaikea sepsis - septinen

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus. Sepsis (aikuiset)

Käypä hoito -suositus. Sepsis (aikuiset) Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Anestesiologiyhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 2.1.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö

Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä uutta sepsiksen biomarkkereista? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS Infektioyksikkö Mitä kaikkea me vaadimme hyvältä sepsiksen biomarkkerilta? Ennustetta parantavan hoidon

Lisätiedot

Hoidon rajaamisen periaatteet

Hoidon rajaamisen periaatteet Hoidon rajaamisen periaatteet Maija Kaukonen, Dos Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Kliinisen farmakologian erikoislääkäri Töölön sairaala Hoidon rajaamisen edellytykset 4 Parantavan hoidon

Lisätiedot

Mitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut

Mitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut Mitä opimme H1N1:stä - omat kokemukset ja tuoreimmat julkaisut Marjatta Okkonen LT, Erikoislääkäri HUS, Tehot Pandemia 2009-2010 4/2009 alkaen Meksiko, USA kesä 2009 eteläinen pallonpuolisko talvi 2009

Lisätiedot

Hätätilapotilas vuodeosastolla - MET-toiminta

Hätätilapotilas vuodeosastolla - MET-toiminta Hätätilapotilas vuodeosastolla - MET-toiminta SASH syyskoulutuspäivät 29.9.17 Helsinki Teemu Kantola, anest.el., MET-vastuulääkäri Töölön sairaala, Teho-osasto Miksi hätätilaryhmää tarvitaan? elvytyksen

Lisätiedot

Milloin aikuispotilaan hoito teho-osastolla on tarpeen?

Milloin aikuispotilaan hoito teho-osastolla on tarpeen? TIETEESSÄ VESA LUND LT, osastonylilääkäri Satakunnan sairaanhoitopiiri, tehohoidon vastuuyksikkö Milloin aikuispotilaan hoito teho-osastolla on tarpeen? Tavallisimpia tehohoitoon johtavia tilanteita ovat

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin Huom: Tämä valmisteyhteenveto, myyntipäällysmerkinnät ja pakkausseloste on laadittu referral-menettelyn tuloksena. Jäsenvaltion

Lisätiedot

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot

Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot. 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikean keuhkoinfektion tukihoidot 6.5.2010 Leena Mildh HUS Teho-osastot Vaikea hengitysvajaus Hengityskoneessa oleva potilaan Happeutumishäiriö Tuulettumishäiriö Tulehdusvaurio alveoleissa & verisuonissa

Lisätiedot

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta

Sydämen vajaatoiminta. VEDOS TPA Tampere: sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Perustieto Määritelmä Ennuste Iäkkäiden vajaatoiminta Seuranta Palliatiivisen hoidon kriteerit vajaatoiminnassa Syventävä tieto Diagnostiikka Akuuttien oireiden hoito Lääkehoidon

Lisätiedot

Kuuluuko potilaan ääni tehohoidossa?

Kuuluuko potilaan ääni tehohoidossa? Kuuluuko potilaan ääni tehohoidossa? Reino Pöyhiä Dosentti, osaston ylilääkäri ATEK, HYKS Kivunhoidon, sydänanestesian ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyydet Suomi: historia 1982 lääkintöhallitus:

Lisätiedot

I Käytännön työpaikkakoulutus

I Käytännön työpaikkakoulutus TAMPEREEN YLIOPISTO LÄÄKETIETEEN YKSIKKÖ ANESTESIOLOGIA JA TEHOHOITO TEHOHOITOLÄÄKETIEDE Vastuuhenkilö ja kuulustelija: dosentti Anne Kuitunen I Käytännön työpaikkakoulutus Palvelu päätoimisena tehohoitolääkärinä:

Lisätiedot

EBM ja kliininen tutkimus. Esko Ruokonen teho-osasto KYS

EBM ja kliininen tutkimus. Esko Ruokonen teho-osasto KYS EBM ja kliininen tutkimus Esko Ruokonen teho-osasto KYS Harry S Truman 33rd President of the US (1884-1972) If you cannot convince them, confuse them. Biostatistiikka mukaan tutkimusten suunnitteluun vasta

Lisätiedot

Turvallinen teho-osasto

Turvallinen teho-osasto Turvallinen teho-osasto Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88) - jos potilaalla ei infektiota

Lisätiedot

Sepsis ja munuaiset. Nefrologia

Sepsis ja munuaiset. Nefrologia Nefrologia Ville Pettilä ja Seija Peltonen Sepsis on infektion aiheuttama elimistön tulehduksellinen tila, jonka vaikeaan muotoon liittyy elintoimintojen häiriöitä. Munuaisten akuutin vajaatoiminnan on

Lisätiedot

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015 ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS 1.10. 2015 KENESTÄ ELINLUOVUTTAJA Elinluovuttajien tavanomaisia kuolinsyitä SAV ICH aivoinfarkti trauma anoksia

Lisätiedot

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Verikaasuanalyysi Esitys (anestesia)hoitajille Vesa Lappeteläinen 3.10.2013 Yleistä Yleensä valtimoverestä otettava verinäyte, joka analysoidaan vieritestianalysaattorilla Nopein tapa saada keskeistä tietoa

Lisätiedot

11 th World Federation of Critical Care Congress 2013

11 th World Federation of Critical Care Congress 2013 matkakertomus Juha Korhonen LT, FM, erikoistuva lääkäri Hyks, ATEK juha.t.korhonen[a]hus.fi 11 th World Federation of Critical Care Congress 2013 Katse antibioottihoitoon ja kloridiin! 28.8. 1.9.2013 Durban

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen läpiviennissä tarvitaan tietoa

SOTE- uudistuksen läpiviennissä tarvitaan tietoa SOTE- uudistuksen läpiviennissä tarvitaan tietoa Onko sitä? Petteri Mussalo Johtava asiantuntija Tieto, HCW Reporting and Benchmarking petteri.mussalo@tieto.com Lähtökohtamme Kokonaiskuvan hyvä hallinta,

Lisätiedot

Vaikea intra-abdominaali-infektio: Milloin sekundaari laparotomiaan?

Vaikea intra-abdominaali-infektio: Milloin sekundaari laparotomiaan? Vaikea intra-abdominaali-infektio: Milloin sekundaari laparotomiaan? Juha Saarnio dosentti, osastonylilääkäri Leikkaus- ja tehohoiton tulosyksikkö OYS Helsinki 06.05.2010 Milloin sekundaari laparotomiaan?

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

AKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS

AKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS AKUUTTIVATSA POTILAS GYNEKOLOGISELLA OSASTOLLA - miten seuraan? - milloin leikkaan? vs oyl Juha Saarnio Kirurgian klinikka, OYS 1 Terveiset Oulusta! 2 SISÄLTÖ Gynekologinen akuutti vatsapotilas Ei-gynekologisia

Lisätiedot

Suomalainen Elvytyksen Käypä hoito -suosituksen

Suomalainen Elvytyksen Käypä hoito -suosituksen ICU Outreach kurkottaa pitkälle paraneeko potilasturvallisuus? Joonas Tirkkonen, Ann-Mari Lehtinen ja Sanna Hoppu Sairaalapotilaiden äkilliset sydänpysähdykset eivät tapahdu odottamatta ja yllättäen, kuten

Lisätiedot

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015

Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015 Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa

Lisätiedot

Ville-Veikko Hynninen 16.3.2012

Ville-Veikko Hynninen 16.3.2012 Ville-Veikko Hynninen 16.3.2012 Termejä positiivinen inotropia lisää sydämen pumppausvoimaa positiivinen kronotropia lisää sydämen lyöntitiheyttä preload eli esivenytys myokardiumin venyttymisen määrä,

Lisätiedot

Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät

Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Sydänpysähdyspotilaan ennuste ja siihen vaikuttavat tekijät Akuuttihoitopäivät 22.5.2015 LL Taneli Väyrynen Akuuttilääketieteen ylilääkäri, ensihoidon vastuulääkäri Vaasan sairaanhoitopiiri Tutkimuksissa

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

2. Koulutettava voi aloittaa lisäkoulutusohjelman erikoislääkärin oikeudet saatuaan

2. Koulutettava voi aloittaa lisäkoulutusohjelman erikoislääkärin oikeudet saatuaan TEHOHOITOLÄÄKETIETEEN LISÄKOULUTUSOHJELMA Koulutusohjelman vastuuhenkilö ja kuulustelija: dos. Minna Tallgren TAVOITTEET 1. Kattava teoreettinen tieto tehohoitolääketieteestä 2. Riittävä kliininen kokemus

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide?

Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Intubaatio ensihoidossa hengenvaarallinen toimenpide? Timo Jama Anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Ensihoitolääketieteen, päivystyslääketieteen sekä sukellus- ja ylipainelääketieteen

Lisätiedot

Tehohoidon rajaamisen käytännöt: Hoidonrajauksen vaikutukset ennusteeseen ja elämänlaatu rajauksen jälkeen

Tehohoidon rajaamisen käytännöt: Hoidonrajauksen vaikutukset ennusteeseen ja elämänlaatu rajauksen jälkeen Tehohoidon rajaamisen käytännöt: Hoidonrajauksen vaikutukset ennusteeseen ja elämänlaatu rajauksen jälkeen Tuomas Niemi Syventävien opintojen opinnäyte Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Huhtikuu

Lisätiedot

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa

Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Epidemioihin valmistautuminen tehohoidossa tehohoidon resurssit poikkeustilanteissa Tero Ala-Kokko oyl., prof. (ma.oa.) OYS/Tehohoito OY/Tehohoitolääketiede Tehohoidon erityispiirteet Valmiiksi korkean

Lisätiedot

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit

Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Treat2Target Uudet nivelreuman luokittelukriteerit Nivelreuman hoidon päämäärät Pitkäaikaisen elämänlaadun parantaminen oireiden väheneminen nivelvaurioiden jarruttaminen toimintakyvyn palauttaminen sosiaalisen

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus

Sydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset

Lisätiedot

NEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA

NEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA NEUROKIRURGINEN LAPSIPOTILAS SALISSA ari.ka4la@tyks.fi SULAT- kokous/ Turku 2016 Hydrokefalus Courtsesy by Dr V. Vuorinen TUUMORIT Courtesy by Dr V. Vuorinen PATOFYSIOLOGIAA VAMMAT Courtesy by Dr V. Vuorinen

Lisätiedot

Antibioottien ja verituotteiden käyttö FinnHEMS 51:ssä

Antibioottien ja verituotteiden käyttö FinnHEMS 51:ssä Heikki Aho, Kristian Järnström, Rufus Saikku ja Joel Virta Antibioottien ja verituotteiden käyttö FinnHEMS 51:ssä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoitaja AMK Ensihoidon koulutusohjelma Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes Iäkkään diabetes 1 Perustieto Syventävä tieto Diabetes ja vanhenemismuutokset Yleistietoa Sokeriarvot Hoidon tavoitteet Mittaaminen Kirjaaminen Hoidon tavoitteet Lääkehoito Insuliinihoidon aloitus HBa1c

Lisätiedot

Critical Care Medicine 2007; 35: 1509-16

Critical Care Medicine 2007; 35: 1509-16 Esko Ruokonen Professori, ylilääkäri KYS, Tehohoidon osasto esko.ruokonen[a]kuh.fi haaste Critical Care Medicine 2007; 35: 1509-16 Randomization in clinical trials of titrated therapies: unintended consequences

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

TYÖKALU SEPSIKSEN TUNNISTAMISEEN JA HOITOON KAINUUN MAAKUNNASSA

TYÖKALU SEPSIKSEN TUNNISTAMISEEN JA HOITOON KAINUUN MAAKUNNASSA Jere-Joonas Liimatainen & Katri Luostarinen TYÖKALU SEPSIKSEN TUNNISTAMISEEN JA HOITOON KAINUUN MAAKUNNASSA Tarkistuslistat päivystyspoliklinikan ja ensihoidon käyttöön. TYÖKALU SEPSIKSEN TUNNISTAMISEEN

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia

Ruokatorvisyöpä. Ruokatorvisyöpä 2013. Ruokatorven syövän yleisyyden alueelliset vaihtelut. Ruokatorven levyepiteelisyövän etiologia Ruokatorvisyöpä Ruokatorvisyöpä 2013 Eero Sihvo Dos KSKS Nielemisvaikeus Suomessa vajaa 300/v 14. yleisin ca >20. yleisin ca 2 histologista päätyyppiä Distaalinen ruokatorvi 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

Elvytys: Erityisryhmät

Elvytys: Erityisryhmät 2010 -> 2015 Elvytys: Erityisryhmät Markus Lyyra Vt ylilääkäri Päivystys, tehohoito ja ensihoito HUS Porvoon sha Akuuttihoitopäivät lemmenlaivalla 2016 Otsikoita Erityissyitä: Hypoksia, Hypo/hyperkalemia,

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla

Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla Suomen Poliklinikkasairaanhoitajat ry opintopäivät 16.2.2017 Apulaisosastonhoitaja Heidi Rantala Haartmanin

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

VAKAVAN KEUHKOKUUMEEN HOITO. Jaana Karhu Anestesiologian erikoislääkäri, OYS Kliininen opettaja, OY Anestesian ja tehohoidon vastuualue Teho-osastot

VAKAVAN KEUHKOKUUMEEN HOITO. Jaana Karhu Anestesiologian erikoislääkäri, OYS Kliininen opettaja, OY Anestesian ja tehohoidon vastuualue Teho-osastot VAKAVAN KEUHKOKUUMEEN HOITO Jaana Karhu Anestesiologian erikoislääkäri, OYS Kliininen opettaja, OY Anestesian ja tehohoidon vastuualue Teho-osastot Määritelmiä CAP= community- acquired pneumonia Koti-

Lisätiedot

Onko monielinhäiriöpotilaan tehohoito tuloksellista? Ville Pettilä

Onko monielinhäiriöpotilaan tehohoito tuloksellista? Ville Pettilä Katsaus Onko monielinhäiriöpotilaan tehohoito tuloksellista? Ville Pettilä Monielinhäiriö ja sekundaari-infektiot ovat tärkeimmät syyt tehohoitopotilaiden kuolemaan ja hoidon pitkittymiseen. Tehohoidon

Lisätiedot

TEHOHOITOLÄÄKETIETEEN LISÄKOULUTUSOHJELMA HELSINGIN YLIOPISTO. I Käytännön työpaikkakoulutus. Palvelu päätoimisena tehohoitolääkärinä:

TEHOHOITOLÄÄKETIETEEN LISÄKOULUTUSOHJELMA HELSINGIN YLIOPISTO. I Käytännön työpaikkakoulutus. Palvelu päätoimisena tehohoitolääkärinä: TEHOHOITOLÄÄKETIETEEN LISÄKOULUTUSOHJELMA HELSINGIN YLIOPISTO 1 I Käytännön työpaikkakoulutus Palvelu päätoimisena tehohoitolääkärinä: HYKS/Meilahden sairaala, teho- ja valvontaosastot HYKS/Töölön sairaala,

Lisätiedot

PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA

PÄIHTEIDEN KÄYTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA PÄIHTEIDEN KÄYTTK YTTÄJÄT ENSIHOIDOSSA YLEISTÄ Vakavia myrkytyksiä n. 2000/vuosi Puolet johtaa kuolemaan Tehohoitoon 800 Suurin osa kuolee ennen ensihoitoon pääp ääsyä Hoitoon pääp äässeiden kuolleisuus

Lisätiedot

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala

Neurokirugisen potilaan nestehoito. LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala Neurokirugisen potilaan nestehoito LT Ann-Christine Lindroos HYKS, Töölön sairaala 80% brain tissue 10% blood 10% cerebrospinal fluid Nestehoidon tavoitteet riittävä verenkierto: aivojen perfuusiopaine

Lisätiedot

MITÄ TIEDÄT SEPSIKSESTÄ JA SEPSISTÄ SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDOSTA?

MITÄ TIEDÄT SEPSIKSESTÄ JA SEPSISTÄ SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDOSTA? OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA MITÄ TIEDÄT SEPSIKSESTÄ JA SEPSISTÄ SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDOSTA? Kysely teho-osaston hoitajille TEKIJÄT: Markus Komulainen

Lisätiedot

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala

PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset. Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala PET-tutkimusten vaikuttavuus ja kustannukset Esko Vanninen palvelualuejohtaja Kuopion yliopistollinen sairaala ISI Web of Science: hakusana PET/CT N = 4974, 27.4.2010 Mihin diagnostisia menetelmiä tarvitaan?

Lisätiedot

Palveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä. Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa

Palveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä. Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa Palveluiden systemaattinen kehittäminen alueellisena yhteistyönä Kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju Pohjois-Suomessa 1 Toiminnan kehittämisen lähtökohta OYS ERVA alueella: Kansalliseen terveyshankkeeseen

Lisätiedot

Infektio vai inflammaatio 16.4.2013

Infektio vai inflammaatio 16.4.2013 Infektio vai inflammaatio 16.4.2013 Ville Valtonen Professori, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Ylilääkäri ( eläkkeellä ) HYKS, Infektiosairauksien klinikka, HUS Luennon rakenne Infektion

Lisätiedot

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO

HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO HAIMA- JA MUNUAISENSIIRTO Marko Lempinen osastonylilääkäri, dosentti HYKS Vatsakeskus Elinsiirto- ja Maksakirurgia Diabetespäivä 17.11.2015 Haimansiirto Ensimmäinen siirto 1966 Minnesota USA Eurooppa 1972

Lisätiedot

EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen. Kliininen osaaja koulutus Heidi Rantala

EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen. Kliininen osaaja koulutus Heidi Rantala EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen Kliininen osaaja koulutus 20.4.2017 Heidi Rantala Taustaa Australiassa perustettiin 1990 luvulla ensimmäinen sairaalansisäinen ensihoitotiimi

Lisätiedot

Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012

Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012 Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012 Lukkarinen Hannele TtT, dosentti, esh, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, Terveystieteiden laitos

Lisätiedot

Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä. Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS

Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä. Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS Diabetesta sairastava kirurgisessa toimenpiteessä Jorma Lahtela, Sisätautien klinikka, TAYS 27.1.2015 Sairaalapotilaiden hyperglykemia Hyperglykemian yleisyys Diagnostiset kriteerit Veren glukoosin vaikutus

Lisätiedot

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta

Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta SKKY ry:n ja Sairaalakemistit ry:n syyskoulutuspäivät Kliinikon odotukset virtsatieinfektioiden laboratoriotutkimuksilta Maarit Wuorela, LT, oyl Turun kaupungin hyvinvointitoimiala erikoissairaanhoito

Lisätiedot

Pohjoismaisen kliinisen tutkimusyhteistyön kehittäminen NITEPin tarina. Vs. ortopedian ja traumatologian professori Ville Mattila

Pohjoismaisen kliinisen tutkimusyhteistyön kehittäminen NITEPin tarina. Vs. ortopedian ja traumatologian professori Ville Mattila Pohjoismaisen kliinisen tutkimusyhteistyön kehittäminen NITEPin tarina Vs. ortopedian ja traumatologian professori Ville Mattila Sidonnaisuudet Vs. professori, ylilääkäri, ortopedian ja traumatologian

Lisätiedot

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS Jouko Laurila, LT HUS DELIRIUMIN OIREET tajunnantason häiriö tarkkaavaisuuden häiriö uni-valverytmin häiriö ajattelun ja muistin häiriö puheen häiriö havainnoinnin häiriö motoriikan

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

Tämän suosituksen yksityiskohdat esitetään jäljempänä.

Tämän suosituksen yksityiskohdat esitetään jäljempänä. Liite II Tieteelliset johtopäätökset ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle sekä yksityiskohtainen selvitys lääketurvatoiminnan riskinarviointikomitean suositukseen liittyvistä eroista 52 Tieteelliset

Lisätiedot

Kokemuksia NIV:stä tehovalvonnassa. Tom Bäcklund HUS, Meilahden sairaala Päivystys ja valvonta 06.11.2015

Kokemuksia NIV:stä tehovalvonnassa. Tom Bäcklund HUS, Meilahden sairaala Päivystys ja valvonta 06.11.2015 Kokemuksia NIV:stä tehovalvonnassa Tom Bäcklund HUS, Meilahden sairaala Päivystys ja valvonta 06.11.2015 Äkillinen hengitysvajaus (ARF):Määritelmä Happeutumisen häiriö, hiilidioksidin kertyminen ja/tai

Lisätiedot

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj

LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009. Kari Haukipuro, yl, tyj LeTe Leikkaus- ja tehohoito 2009 Kari Haukipuro, yl, tyj 21: LeTe 3 vastuualuetta 210 Tutkimus- ja kehitys Infektiontorjunta Tietopalvelut Kokeellinen kirurgia 211 Anestesia Anestesia (koko talon anestesia

Lisätiedot

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala

Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset. 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Vajaaravitsemus on kallista - vajaaravitsemuksen kustannukset 25/26.9.2014 Soili Alanne FT, TtM, Ravitsemusterapeutti Seinäjoen keskussairaala Alipainoiset ( 75 % ihannepainosta): 40 % pitempään osastolla

Lisätiedot

Muuttuva toimintaympäristö: tele-tehohoidon vaatimukset järjestelmille ja sairaanhoitajan osaamiselle

Muuttuva toimintaympäristö: tele-tehohoidon vaatimukset järjestelmille ja sairaanhoitajan osaamiselle Muuttuva toimintaympäristö: tele-tehohoidon vaatimukset järjestelmille ja sairaanhoitajan osaamiselle Sairaanhoitaja koulutuksen 120v juhlakonferenssi Ylihoitaja Merja Meriläinen, sh, TtT merja.merilainen@ppshp.fi

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa

Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa 24.4.2015 Palliatiivinen hoito osa potilaan kokonaisvaltaista hoitoa Tiina Saarto, vs. yl HYKS Syöpäkeskus Palliatiivisen lääketieteen professori, Helsingin Yliopisto Pallium (l) viitta Palliatus (l) peitetty,

Lisätiedot

Drotrekogiini alfa (aktivoitu) on yhdistelmä-dna-tekniikalla tuotettua ihmisen aktivoitunutta proteiini C:tä spesifisestä ihmissolulinjasta.

Drotrekogiini alfa (aktivoitu) on yhdistelmä-dna-tekniikalla tuotettua ihmisen aktivoitunutta proteiini C:tä spesifisestä ihmissolulinjasta. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Xigris 5 mg infuusiokuiva-aine, liuosta varten 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi injektiopullo sisältää 5 mg drotrekogiini alfaa (aktivoitu). Infuusiokuiva-aine liuotetaan

Lisätiedot

RMP section VI.2 Elements for Public Summary

RMP section VI.2 Elements for Public Summary RMP section VI.2 Elements for Public Summary Product: RMP: Atosiban Stragen, 6,75mg/0,9ml solution for injection Atosiban Stragen, 37,5mg/5ml concentrate for solution for infusion RMP-PID-ATO-v03 DLP:

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012

Palliatiivinen hoito. LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivinen hoito LT, Syöpätautien erikoislääkäri (palliat.erityispätevyys) Outi Hirvonen 27.1.2012 Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitaan syöpäpotilaille Suomessa todetaan uusia syöpiä n.

Lisätiedot

HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM. Hyksin tuottavuusohjelma. Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto

HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM. Hyksin tuottavuusohjelma. Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto HUS TUOTTAVUUSSEMINAARI 3.2.2015 BIOMEDICUM Hyksin tuottavuusohjelma Reijo Haapiainen johtava ylilääkäri HYKS johto TUOTTAVUUS = Tuotos Panos» Hoitoepisodi Mikä panos» DRG-piste Mikä panos» Euroa Asukas

Lisätiedot

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa

Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Perioperatiivisen homeostaasin merkitys SSI estossa Arto Rantala Dosentti, vastaava ylilääkäri Vatsaelinkirurgian ja urologian klinikka TYKS 41. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 10.3. Leikkausalueen

Lisätiedot

Millainen on (infektio)turvallinen teho-osasto? Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS

Millainen on (infektio)turvallinen teho-osasto? Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Millainen on (infektio)turvallinen teho-osasto? Hannu Syrjälä Infektiontorjunta Operatiivinen tulosalue OYS Tehoalkuinen infektio - itsenäinen kuolleisuutta ennustava tekijä: OR 4,0 (95 % CI 1,99 7,88)

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus

Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Tyypin 2 diabeteksen hoidon kustannusvaikuttavuus Terveystaloustieteen ja kustannusvaikuttavuuden perusteita Jyväskylä 6.5.2015 TtM Simo Jääskeläinen FI-DM-15-04-05 1 Sisältö Terveystaloustiede Mitä se

Lisätiedot

MET-toiminta TAYS:ssa 1.1. - 30.4.2013 - Päivystyspotilaan riski vitaalielintoimintojen häiriölle

MET-toiminta TAYS:ssa 1.1. - 30.4.2013 - Päivystyspotilaan riski vitaalielintoimintojen häiriölle MET-toiminta TAYS:ssa 1.1. - 30.4.2013 - Päivystyspotilaan riski vitaalielintoimintojen häiriölle Tiina Parkkinen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Helmikuu

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala

Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol. 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Kliinikko ja S-korsol/dU-korsol 4.2.2009 Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala Lisämunuaisen toiminnan tutkimiseen käytettävät t hormonitutkimukset Tutkimusaihe Perustutkimus Rasituskokeet Hyperkortisolismi

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Leikkauspo*laan nestehoidon yleisperiaa3eet aikuisella

Leikkauspo*laan nestehoidon yleisperiaa3eet aikuisella Leikkauspo*laan nestehoidon yleisperiaa3eet aikuisella Anestesiakurssi 2013, Naantali Eija Jun6la, LT Anestesiologian ja tehohoidon el, OYS Elimistön neste*lat ja elektrolyy*t Doherty M, Buggy DJ. BJA

Lisätiedot

Kokeellinen interventiotutkimus

Kokeellinen interventiotutkimus Kokeellinen interventiotutkimus Raija Sipilä LT, toimituspäällikkö Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kriittisen arvioinnin kurssi 2.10.2017 Kiitos Käypä hoito -tiimille Interventio Interventio tarkoittaa

Lisätiedot

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat

Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat LUKU 3 Sydämensiirtojen tulokset ja pullonkaulat KARL LEMSTRÖM JANNE J. JOKINEN JYRI LOMMI JORMA SIPPONEN Johdanto Sydämensiirtojen määrää olisi Suomessa mahdollista lisätä, ja näin tulisikin mitä pikimmin

Lisätiedot

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella

Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella Kotisairaalatoiminnan aloittaminen Eurajoella vastaava sairaanhoitaja Eurajoen terveyskeskuksen vuodeosasto ja vanhainkoti Taustaa Kotisairaalatoiminnan tarkoituksena on tarjota potilaalle hänen kotonaan

Lisätiedot

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri

Käsihygienia. Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen. Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri Käsihygienia Levitänkö mikrobeja, tartutanko tauteja? Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS infektioklinikka Käsihygienia Oma turvallisuus Potilaan turvallisuus

Lisätiedot