MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 09/2010» » Matti Sundquist, Sundcon Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 09/2010» 12.4.2010» Matti Sundquist, Sundcon Oy"

Transkriptio

1 kirjoittaja: Tekn. lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy otsikko: Ohjelmistotyökalun Sistema käyttö koneiden turvatoimintojen suunnittelussa julkaisupäivä: Artikkelin sisällysluettelo: 1 Johdanto Toiminnallinen turvallisuus Ohjelmistotyökalu Sistema Standardeihin perustuvien työkalujen edut Sistema-ohjelmistotyökalu Työkalun ominaisuuksia Työkalun käyttäminen Turvatoiminnot Säädösten vaatimukset Ohjausjärjestelmien turvallisuusstandardit Toiminnallisen turvallisuuden perusstandardi IEC Toiminnallisen turvallisuuden standardi IEC koneille Yksinkertaistettu menetelmä koneiden ohjausjärjestelmien suunnitteluun ISO Ohjausjärjestelmästandardien IEC ja ISO soveltamisalat Standardin ISO mukainen suunnittelumenetelmä Lähtökohdat Riskin arviointi ja vaadittava suoritustaso Saavutetun suoritustason arviointi Suoritustaso PL Nimetyt rakenteet (Cat.) Keskimääräinen vaarallinen vikaantumisaika MTTF d Diagnostiikan kattavuus DC avg Yhteisvikaantuminen CCF Saavutetun suoritustason määrittäminen Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry PL 10, Helsinki Koneturvallisuuden verkkojulkaisu: 1 (13)

2 1 Johdanto 1.1 Toiminnallinen turvallisuus Koneita ohjataan yhä enemmän ohjelmoitavalla elektroniikalla. Siten koneen turvallisuus riippuu yhä enemmän ohjausjärjestelmän toteuttamista ohjaustoiminnoista. Sitä osuutta kokonaisturvallisuudesta, joka riippuu järjestelmän oikeasta toiminnasta, kutsutaan toiminnalliseksi turvallisuudeksi (Functional Safety). Toiminnallisen turvallisuuden standardien mukaisesti toiminnallisen turvallisuuden oikea toiminta riippuu kolmesta osa-alueesta: a) Sähköisten, elektronisten tai ohjelmoitavien elektronisten järjestelmien toteuttamat turvatoiminnot kuten valoverhon aikaan saama pysäytystoiminto. b) Muuhun teknologiaan perustuvat järjestelmät, esimerkiksi mekaaninen jarru. c) Ulkoiset riskin vähennysmenetelmät, esimerkiksi vaarallisten koneiden sijoitus erilliseen tilaan. Standardit ISO (perusstandardi) [1] ja IEC 62061;2005 (koneet) [2] keskittyvät sähköisiin, elektronisiin tai ohjelmoitaviin elektronisiin järjestelmiin, mutta standardit viittaavat myös kokonaisriskin vähentämiseen. Standardi ISO 13849:2007 [3] käsittelee kaikkia eri teknologioita, jota käytetään turvatoimintojen toteuttamiseen. Kun ohjaustoimintoja toteutetaan elektronisilla järjestelmillä, on ongelmaksi tullut turvallisuuteen liittyvän ohjaustoiminnon oikea toiminta eri tilanteissa ja kyseisen ohjaustoiminnon luotettavuus. Siten toiminnallisen turvallisuuden varmistaminen on paitsi tekninen ongelma, myös laadunhallintakysymys. Tässä artikkelissa keskitytään koneen ohjausjärjestelmän toteuttamien turvatoimintojen (ks. edellä kohta a) suunnitteluun ja arviointiin ja erityisesti ohjelmistotyökalun Sistema käyttöön turvatoiminnon luotettavuuden varmistamisessa. Sistema-työkalu ei korvaa sitä osaamista, jota tarvitaan ohjaustoimintojen suunnittelussa. Sisteman soveltamisalaan kuuluvien luotettavuusteknisten vaatimusten lisäksi standardissa ISO on useita muitakin turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia, jotka ohjausjärjestelmän suunnittelijan on otettava huomioon. Siten turvallisuuteen liittyvän ohjausjärjestelmän suunnittelijan olisi Sistema-työkalun käytön ohessa tutustuttava kyseiseen standardiin. 1.2 Ohjelmistotyökalu Sistema Standardeihin perustuvien työkalujen edut Siirryttäessä yhdenmukaisten suunnittelu- ja kelpuutusmenetelmien käyttöön saadaan välitöntä etua kone- ja laitevalmistajille turvallisuuden varmistamisessa koska voidaan välttää suunnitteluvirheitä, koska työkalujen avulla edetään askel kerrallaan ja käydään läpi kohta kohdalta tärkeimpien vaatimusten täyttyminen yhdenmukaisten käsitteiden käyttö vähentää väärinkäsityksiä ja karkeita virheitä, jotka voisivat olla vakavia etenkin toiminnallisen turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamisen kannalta yhdenmukaisten menetelmien käyttö lisää eri ratkaisujen vertailukelpoisuutta työkalut tekevät automaattisesti sekä määrällisiä että toiminnallisia mielekkyystarkasteluita ja laskemia, jolloin vältetään laskuvirheitä dokumenttien laadinta helpottuu, mikä on ensiarvoista toiminnallisen turvallisuuden käytönaikaiseen varmistamiseen ja muutostöihin dokumenttien avulla vaatimustenmukaisuuden varmistaminen helpottuu niin asiakkaiden kuin viranomaistenkin suuntaan. 2 (13)

3 1.2.2 Sistema-ohjelmistotyökalu Sistema-ohjelmistotyökalu [4] on Saksassa työturvallisuuden tutkimuslaitoksessa IFA (Institut für Arbeitsschutz [5], ent. BGIA) kehitetty ja sen ylläpitämä tietokoneavusteinen suunnittelumenetelmä, joka on tarkoitettu koneiden turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmien suunnitteluun. Menetelmä perustuu kaikilta osin standardiin ISO Työkalua kehitetään edelleen ja siihen otetaan jatkossa mukaan myös järjestelmän kelpuutuksen menetelmät. Lähitulevaisuudessa työkalusta tehdään verkkokäyttöinen versio. Työkalu on julkaistu saksan, englannin ja osittain ranskan kielillä. Se on parhaillaan käännettävänä espanjan, italian, japanin ja ruotsin kielille. Suomenkielisen käännöksen on tehnyt Sundcon Oy, joka vastaa myös ohjelmiston suomenkielisen version ylläpidosta. Mahdollisista virheistä ja puutteista pyydetään ilmoittamaan: Työkalu on ns. freeware eli vapaasti ladattavissa rekisteröitymällä Sistema/BGIA-verkkosivuilla työkalun käyttäjäksi. Tämä koskee myös suomenkielistä versiota. Työkalun osoite on [4]. Työkalun käyttö on käyttäjän vastuulla. Järjestelmävaatimukset: Windows 2000, Windows XP tai Windows VistaMS Internet Explorer 5.0 tai uudempi 30 MB vapaata levytilaa Suositeltava näytön tarkkuus 1024 x 768 tai suurempi. Turvallisuuteen liittyvien ohjaustoimintojen suunnitteluun standardin ISO avulla ja Sistematyökalun käytön helpottamiseksi on nykyisin saatavilla hyviä aineistoja, mm.: SFS:n käsikirjassa 93-6 [6] on koneiden ohjausjärjestelmiä koskevien standardien lisäksi laajahko suomenkielinen kuvaus standardissa ISO [3] esitettävästä suunnittelumenetelmästä ja siihen liittyviä ohjeita. IFA (ent. BGIA) on laatinut ohjekirjan, jossa selostetaan luotettavuustekniikan perusteita, kuvataan Sistema-työkalun toimintaperiaatteet ja annetaan ohjeita sen käytöstä. Kirjan liitteenä on esimerkkejä eri ratkaisuista eri vaatimustasoille ja kuvauksia siitä, miten niiden luotettavuutta on arvioitu Sisteman avulla. Kirjan voi ladata ilmaiseksi IFA:n verkkosivulta (www.bgia.de/sistema) saksan- tai englanninkielisenä Työkalun ominaisuuksia Sistema-työkaluun kuuluu myös 37 malliesimerkkiä eri turvapiireistä ja tekniikoista ja niiden suunnittelusta Sistema-työkalun avulla. Järjestelmässä annetaan myös linkit useiden eri valmistajien komponenttikirjastoihin. Sistema-työkalun avulla voidaan suunnittelun kuluessa vertailla välittömästi erilaisia ohjausjärjestelmäratkaisuja ja tehdä niiden välillä järjestelmän optimointia. Työkalun avulla voidaan tunnistaa luotettavuuden kannalta heikoimmat lenkit. Tällöin voidaan parannusmenetelmät kohdentaa tarkasti ja näin nopeuttaa hankkeiden toteuttamista ja säästää kustannuksia. Työkalu suorittaa hankalat luotettavuustekniset laskelmat Markovin dynaamisten mallien avulla ns. nimetyille rakenteille (designated architectures), jotka ovat samoja arkkitehtuuriluokkia (kategoriat, Cat.) kuin vanhassa kumotussa standardissa EN Työkalun käyttäminen 2 Turvatoiminnot Koneen toiminnallista turvallisuutta voidaan lisätä ensisijaisesti varmistamalla, että koneen käyttöön liittyvien ohjaustoimintojen toiminta (tai toimimattomuus) ei voi aiheuttaa vaaraa ja tekemällä ne riittävän luotettaviksi (esim. odottamattoman käynnistyksen estäminen). Usein tämä ei riitä, jolloin tarvitaan koneeseen erikseen henkilöturvallisuuden vuoksi lisättävä turvatoimintoja, esimerkiksi suojusten kytkentä 3 (13)

4 koneen toimintaan (interlocking). Turvatoiminnolla tarkoitetaan tässä näitä kaikkia turvallisuuteen liittyviä ohjaustoimintoja. Toiminnalliseen turvallisuuteen kuuluu kaksi lähtökohtaa: 1. Turvatoimintojen oikea toiminta, joka perustuu riskin arvioinnin tuloksiin ja vaatimusmäärittelyyn. Turvatoiminnoilla estetään ei-toivottuja toimintoja. 2. Turvatoimintojen luotettavuus, joka perustuu riskin arvioinnin tuloksista johdettuihin suoritustasoihin (Performance Level, PL, standardi ISO , [3]) tai turvallisuuden eheyden tasoihin (Safety Integrity Level, SIL, standardi IEC 62061, [2]). Toiminnallisen turvallisuuden varmistamiseen kuuluu laitteistoa ja ohjelmistoa koskevien vaatimusten sekä systemaattisten virheiden välttämisen vaatimukset (mm. suunnitteluvirheet). 3 Säädösten vaatimukset Uudessa konedirektiivissä (2006/42/EY, [7]) ja sitä vastaavassa valtioneuvoston asetuksessa koneiden turvallisuudesta (koneasetus VNa 400/2008, [8]), jotka tulivat pakottavana voimaan , esitetään koneiden hallintajärjestelmiä koskevia yleisiä vaatimuksia. Koneasetuksen vaatimukset ohjausjärjestelmälle: Turvallisuus ja luotettavuus (mm. toimintavaatimukset) Hallintalaitteet (mm. ergonomiset vaatimukset) Käynnistäminen (mm. odottamattoman käynnistyksen estämisen toimenpiteet) Pysäytys (mm. turvalliseen tilaan saattaminen) Toimintatavan valinta (mm. turvatoiminnot automaattisesti mukana) Energiansyötön häiriöt (mm. tehonsyötön valvonta) Ohjauspiirin häiriöt (mm. ohjausjärjestelmän luotettavuus) Ohjelmistot (mm. ohjelmistokehitys) Koneturvallisuusstandardeissa esitetään tarkempia teknisiä vaatimuksia, joiden avulla voidaan tulkita konedirektiiviä ja koneasetusta. Työtapaturmatilastojen mukaan automaattisilla koneilla sattuneiden vakavien ja kuolemaan johtaneiden työtapaturmien syiden suurin ryhmä on automaattisten koneiden odottamaton käynnistyminen. Automaattisen koneen odottamaton käynnistyminen voi johtua: 1 Suunnitteluvirheestä: riskin arvioinnissa, vaatimusmäärittelyssä tai toteutuksessa on puutteita tai virheitä. 2 Satunnaisvikaantumisista: ohjausjärjestelmä ei täytä sille riskin arvioinnin perusteella vaadittavaa suoritustasoa PL tai turvallisuuden eheyden tasoa SIL. Ensimainittu eli suunnitteluvirheet tai -puutteet ovat huomattavasti useammin tapaturman syynä kuin satunnaisvikaantumiset. Siten toiminnallisen turvallisuuden hallintaan ja koneen suunnitteluprosessiin olisi kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota. 4 Ohjausjärjestelmien turvallisuusstandardit 4.1 Toiminnallisen turvallisuuden perusstandardi IEC luvun alkuvuosina valmistuneessa toiminnallisen turvallisuuden yleisessä perusstandardissa IEC osat 1 7 [1] esitetään vaatimuksia ja ohjeita sähköisten, elektronisten ja ohjelmoitavien elektronisten ohjausjärjestelmien toiminnallisen turvallisuuden suunnitteluun, toteutukseen, 4 (13)

5 käyttöönottoon sekä käyttöön ja kunnossapitoon. Standardissa esitetään järjestelmällinen ja elinkaaritarkasteluun perustuva lähestymistapa, joka soveltuu kaikkien eri alojen tekniseen turvallisuuteen liittyviin järjestelmiin. Eri aloille on valmisteltu ja edelleenkin valmistellaan tämän perusstandardin mukaisia sovellusstandardeja Näissä kaikissa IEC:n standardeissa toiminnallisen turvallisuuden vaatimukset turvatoiminnoille esitetään turvatoimintojen turvallisuuden eheyden tasojen avulla (Safety Integrity Level, SIL). 4.2 Toiminnallisen turvallisuuden standardi IEC koneille Sovellusstandardi koneille (IEC [2]) on suppeampi kuin perusstandardi IEC Standardissa IEC esitetään lähestymistavat, vaatimukset ja menetelmät turvatoimintojen toiminnan ja luotettavuuden varmistamiseksi. Näissä menetelmissä otetaan huomioon sähköisen, elektronisen ja ohjelmoitavan elektronisen ohjausjärjestelmän laitteiston satunnaisten ja systemaattisten vikaantumisten sekä yhteisvikaantumisten todennäköisyydet ja niiden seuraukset sekä kuvataan proseduurit turvallisuuteen liittyvien ohjelmistojen kehittämiseen. Laitteiston vikatarkastelut perustuvat vikatarkasteluihin (esim. vika- ja vaikutusanalyysi tai vikapuuanalyysi). Standardin IEC luotettavuustarkastelut perustuvat todennäköisyyslaskentaan ja se soveltuu erityisesti koneisiin liitettävien turvajärjestelmien suunnittelijoille, kuten koneiden automaatiojärjestelmien suunnittelijoille, koneiden turvallisuuteen liittyvien sähköisten, elektronisten ja ohjelmoitavien elektronisten ohjausjärjestelmien ja niiden komponenttien (laitteistot ja ohjelmistot) suunnittelijoille ja toteuttajille. Standardi on tarkoitettu asiantuntijoille, joilla on kokemusta luotettavuustekniikasta sekä todennäköisyyslaskennasta. Standardin käyttö edellyttää, että käytettävissä on riittävästi tietoja järjestelmään kuuluvien osien tai komponenttien vikaantumisominaisuuksista. Huom. Standardin IEC määritelmä alajärjestelmästä (subsystem, SB) vastaa standardin ISO määritelmää turvallisuuteen liittyvästä ohjausjärjestelmän osasta (Safety Related Parts of Control System, SRP/CS). 4.3 Yksinkertaistettu menetelmä koneiden ohjausjärjestelmien suunnitteluun ISO Nykyaikaisten ohjausjärjestelmien laajuuden ja monimutkaisuuden johdosta myös niiden todentamis- ja kelpuutusproseduurit ovat varsin työläitä. Standardin IEC todennäköisyyslaskentaan perustuvien menetelmien käyttö voi olla tavallisille koneenrakentajille vaikeata ilman ulkopuolista apua. Standardissa ISO :2008 [3] esitettävä yksinkertaistettu menetelmä on tarkoitettu helpottamaan koneiden ohjausjärjestelmien suunnittelua, todentamista ja kelpuutusta. Standardi EN ISO on hyväksytty EU:n konedirektiiviin liittyväksi yhdenmukaistetuksi EN-standardiksi, joten sen mukaisesti suunniteltujen ja valmistettujen ohjausjärjestelmien oletetaan täyttävän myös konedirektiivin olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Standardi ISO on täysin uudistettu versio vanhasta CENin standardista EN vuodelta 1996, joka on kumottu, mutta jonka asema yhdenmukaistettuna uuteen konedirektiiviin liittyvänä standardina loppuu Standardi ISO on tarkoitettu koneiden suunnittelijoille ja niille, jotka yhdistävät ohjausjärjestelmiä koneeseen sekä muille, jotka ovat mukana turvallisuuteen liittyvän ohjausjärjestelmän suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa. Standardi sopii varsinkin tilanteisiin, joissa koneenrakentaja toteuttaa turvatoimintoja valmiista laite- ja ohjelmistokomponenteista ja joiden luotettavuuden on niiden alkuperäinen valmistaja jo varmistanut ja useimmiten myös osoittanut sertifioinnilla. Standardin käyttö edellyttää luotettavuustekniikan perusteiden osaamista, mutta se ei edellytä todennäköisyyslaskennan matemaattisten menetelmien erityisosaamista. ISO standardisarjaan kuulu myös jo aikaisemmin julkaistu ohjausjärjestelmien kelpuutusta käsittelevä standardi ISO [9], joka koskee standardin ISO mukaisesti suunnitellun ohjausjärjestelmän kelpuutusta. Siinä on laaja liiteosa, jossa esitetään turvallisuuden perusperiaatteet ja erilaisiin teknologioihin kuuluvien komponenttien tietoja (muun muassa komponenttien vikamuotoja). Standardi EN ISO on parhaillaan uusittavana vastaamaan uusittua standardia ISO (13)

6 Huom. Standardin ISO määritelmä turvallisuuteen liittyvästä ohjausjärjestelmän osasta vastaa standardin IEC määritelmää alajärjestelmästä. 4.4 Ohjausjärjestelmästandardien IEC ja ISO soveltamisalat Standardia ISO voidaan soveltaa, jos vaadittu riskin pienentäminen on vähäistä tai ohjausjärjestelmän osuus riskin pienentämisessä on vähäinen. Standardi sopii myös tilanteisiin, joissa turvatoiminnolla on kiinteästi langoitettu varmistus ja/tai varmistuksissa on muutoin pitkälle viety erottelu (divergenssi). Standardiin voidaan nojautua myös kun ohjausjärjestelmän osina käytetään luotettavasti sertifioituja osia (laite- tai ohjelmistomoduuleja). Muussa tapauksessa sovelletaan standardia IEC Molempien standardien johdannossa on taulukko, jossa esitetään tarkempia suosituksia standardien soveltamisaloista. Tämä taulukko tullaan poistamaan molemmista standardeista ja korvaamaan teknisellä raportilla ISO/TR [10]. Raportissa esitetään erot molempien standardien välillä ja osoitetaan laskentaesimerkillä, että standardeilla on hyvä yhteensopivuus. Raportti tullaan julkaisemaan standardina. Standardin IEC soveltamisalaan kuuluvat vain sähköiset, elektroniset ja ohjelmoitavat elektroniset ohjausjärjestelmät. Muilla teknologioilla toteutettuja ohjausjärjestelmän osia voidaan suunnitella standardin ISO avulla ja myös käyttää näitä osia suoraan standardin IEC avulla suunnitellun järjestelmän alajärjestelminä. Standardin ISO soveltamisalaan kuuluvat kaikilla eri teknologioilla toteutetut ohjausjärjestelmät (sähköiset, elektroniset, ohjelmoitavat elektroniset, hydrauliset, pneumaattiset, mekaaniset ohjausjärjestelmät). Standardin IEC avulla suunniteltuja alajärjestelmiä voidaan käyttää suoraan standardin ISO avulla suunnitellun ohjausjärjestelmän osina. Siten esimerkiksi logiikkayksikköjen tai valosähköisen turvalaitteen valmistaja saattaa käyttää suunnittelussa myös standardia IEC ja koneenrakentaja, joka asentaa sertifioituja turvalogiikoita tai valoverhoja konejärjestelmään, voi mieluummin käyttää standardeja ISO ja Standardin ISO mukainen suunnittelumenetelmä 5.1 Lähtökohdat Standardi ISO sisältää ohjausjärjestelmän suunnitteluprosessin lähtien riskin arvioinnista järjestelmän kelpuutukseen. Standardin ISO keskeiset kohdat - suunnitteluprosessin kuvaus - ohjausjärjestelmän toteuttamien turvatoimintojen ominaisuudet - riskin arviointi - ohjausjärjestelmän turvallisuuteen liittyvien osien vaatimusten ja niiden suoritustasojen määrittäminen - turvatoimintojen suorituskyvyn arviointimenetelmä - ohjelmiston kehittäminen, konfigurointi ja parametrointi - testaukset - kelpuutuksen periaatteet - järjestelmän dokumentointi - muutosten hallinta - sovellusesimerkkejä Kuten standardissa IEC myös tässä standardissa luokitellaan vaatimukset turvatoiminnolle kyseiseltä toiminnolta vaadittavan riskin pienentämisen mukaisesti. Turvallisuuteen liittyvä luotettavuus esitetään tässä standardissa suoritustasojen avulla (Performance Level, PL), jotka vastaavat likimain standardissa IEC esitettäviä turvallisuuden eheyden tasoja, SIL (kuva 1). 6 (13)

7 Kuva 1 Suoritustasojen PL ja turvallisuuden eheyden tasojen SIL suurimmat sallitut keskimääräisen vaarallisen vikaantumisen todennäköisyydet tuntia kohden PFH d [1/h], joka on myös vikataajuus. Sen käänteisluku MTTF d [vuotta] ilmaisee keskimääräisen vaarallisen vikaantumisajan PFH d -arvo on turvatoiminnon epäluotettavuutta mittaava arvo, jossa vikaantumisen ohella otetaan huomioon myös muita sen luotettavuuteen vaikuttavia ja tavallisesti sitä parantavia ominaisuuksia kuten järjestelmän redundanssi (kahdennukset) ja diagnostiikka. Huom. MTTF d -arvo on yksittäisen fyysisen komponentin tai kanavan testauksen tai kokemuksen perusteella saatu arvo. 5.2 Riskin arviointi ja vaadittava suoritustaso Turvallisuuteen liittyvän ohjausjärjestelmän kelpuutuksessa on osoitettava, että turvatoimintojen saavuttamat suoritustasot PL täyttävät riskin arvioinnin tulosten perusteella määritetyn vaadittavan suoritustason, PL r. Koneen kokonaisriskin pienentäminen tehdään tavallisesti paitsi suojuksilla (esim. aitaukset, mekaaniset lukitukset) ja varolaitteilla (esim. mekaaniset varoventtiilit), myös turvatoiminnoilla (esim. valoverho, ohjelmalliset lukitukset). Riskiä voidaan siten pienentää sekä ohjausjärjestelmästä riippumattomilla että siitä riippuvilla toimenpiteillä. Turvatoiminnon vaatimustaso riippuu vain sen riskin suuruudesta, joka on tarkoitus pienentää kyseisen turvatoiminnon avulla (ks. kuva 2). Kuva 2 Turvatoimintojen aikaansaama riskin pienentäminen riippuu kokonaisriskistä ja turvatoimintojen osuudesta riskin pienentämisessä (standardin ISO kuva 2) Sekä standardin ISO että Sistema-työkalun mukaisesti vaadittava suoritustaso PL r voidaan määrittää suoraan riskigraafilla (kuva 3). 7 (13)

8 Kuva 3 Riskigraafi vaadittavan suoritustason PL r määrittämiseksi (standardin ISO liite A.2) Standardissa ISO on ohjeita riskitekijöiden S, F ja P valintaan. Tämä riskigraafi on lähtökohtana myös Sistema-työkalussa määritettäessä suunnittelun alussa turvatoiminnolta vaadittavaa suoritustasoa PL r. Vaadittava suoritustaso voidaan määrittää myös standardin IEC pisteytysmenetelmän avulla, jolloin riskiparametrien avulla saadaan ensin vaadittava turvallisuuden eheyden taso SIL ja sitten kuvan 2 taulukosta saadaan vastaava vaadittava suoritustaso PL r. 5.3 Saavutetun suoritustason arviointi Suoritustaso PL Standardin ISO mukainen turvatoiminnon saavuttaman suoritustason arviointi (PL) eroaa standardista IEC (SIL). Standardissa esitetään yksinkertaistettu menetelmä, jota voi käyttää turvatoiminnon saavuttaman suoritustason arviointiin ilman hankalaa todennäköisyyslaskentaa. Menetelmä perustuu kahteen keskeiseen parametriin (MTTF d, DC avg ), yhteisvikaantumisten CCF tarkistamiseen ja yleisesti käytössä oleviin rakenteisiin (nimetyt rakenteet, luokat, Cat), joiden avulla kyseisen alajärjestelmän suoritustaso saadaan arvioitua. Alajärjestelmän suoritustason arviointiin tarvittavat tiedot keskimääräinen vaarallinen vikaantumisaika (Mean Time To Dangerous failure, MTTF d ) keskimääräinen diagnostiikan kattavuus (Average Diagnostic Coverage, DC avg ) yhteisvikaantuminen (Common Cause failure, CCF) kahden (tai useamman) kanavan järjestelmässä nimetyt rakenteet (luokat, Cat.) Muita huomioon otettavia tekijöitä turvatoiminnon käyttäytyminen järjestelmän ollessa vikaantunut turvallisuuteen liittyvä ohjelmisto systemaattiset vikaantumiset järjestelmän kyky suorittaa turvatoiminto ennakoitavissa olevissa ympäristöolosuhteissa. Standardissa ISO esitetään vaiheittain etenevä yksinkertaistettu proseduuri ohjausjärjestelmän suunnitteluun ja järjestelmän saavuttaman suoritustason arviointiin. 8 (13)

9 Sistema-työkalussa ylimpänä tasona on projekti, joka voidaan missä suunnitteluvaiheessa tahansa tallentaa käyttäjän omalle koneelle. Projektiin kuuluvat tarkasteltavat turvatoiminnot, joita kutakin erikseen toteuttava järjestelmä mallinnetaan alajärjestelmien muodostamaksi sarjamuotoiseksi rakenteeksi. Rakennetta kehitetään edelleen alemmille tasoille kuvassa 4 esitettävän hierarkian mukaisesti. Huom. Standardissa ISO näitä alajärjestelmiä kutsutaan turvallisuuteen liittyvän ohjausjärjestelmän osiksi. Ohjaustoimintojen suorituskyvyn PL arviointimenetelmän vaiheet Sistema-työkalun avulla 1. Järjestetään turvatoiminnot (5.3.2 ja kuva 4) kuvaamalla niitä toteuttava hierarkia kuvaamalla - turvatoiminto alajärjestelmien avulla - alajärjestelmät nimettyjen rakenteiden mukaisten kanavien avulla - kanavat lohkojen avulla - lohkot elementtien avulla 2. Määritetään MTTF d - ja DC avg -arvot sekä tarkistetaan CCF (5.3.3, ja 5.3.5). 3. Määritetään alajärjestelmien saavuttama suoritustaso nimettyjen rakenteiden avulla (nimettyjen rakenteiden suoritustasot on standardissa laskettu valmiiksi)(5.3.6). 4. Tarkistetaan saavutettu suoritustaso ja verrataan sitä vaadittavaan suoritustasoon (5.3.6) 5. Tarkistetaan systemaattiset virheet (ohjelmisto, ympäristötekijät yms., standardin ISO liite G) Nimetyt rakenteet (Cat.) Standardin nimetyt rakenteet perustuvat vanhan kumotun standardin EN vastaaviin luokkiin B, 1, 2, 3 ja 4 (Categories), ks. kuva 4. Kuva 4 Nimetyt rakenteet (luokat, Cat: B, 1, 2, 3 ja 4) Kuvassa 5 on esimerkki tyypillisestä kolmen alajärjestelmän rakenteesta, joilla kaikilla on erilaiset nimetyt rakenteet ja myös saavutetut suoritustasot PL voivat olla erilaiset. 9 (13)

10 Kuva 5 Kolmen sarjamuodossa olevan alajärjestelmän lohkokaaviokuvaus (standardin kuva H.2). Ensimmäinen alajärjestelmä kuuluu nimettyyn rakenteeseen 1 (valvottu kanava), toinen kuuluu nimettyyn rakenteeseen 4 (kahdennetut valvotut kanavat) ja kolmas kuuluu nimettyyn rakenteeseen 1 (hyvin koetellut komponentit, ks. ISO ) Sistema-työkalussa muodostetaan ohjausjärjestelmän arkkitehtuuri rakentamalla turvatoimintoa toteuttava ohjausjärjestelmä hierarkkisesti ylhäältä alaspäin: 1. Turvatoiminto kuvataan toiminnallisilla lohkoilla, jossa turvatoimintoa toteuttavat sarjamuotoisesti yhdistetyt alajärjestelmät (esimerkiksi anturit, logiikka, kontaktorit) 2. Alajärjestelmät sovitetaan nimettyihin rakenteisiin (luokat, Cat). Tämä on perusedellytyksenä standardin käytölle ja voi joskus edellyttää joko ohjausjärjestelmän rakenteen muuttamista tai siirtymistä standardin IEC käyttöön. 3. Nimetyt rakenteet muodostuvat kanavista, jotka ovat turvasignaalin yksikäsitteisiä kulkureittejä. Koska luokissa 3 ja 4 turvatoiminto voi edetä kahdennettuja kanavia pitkin, rinnakkaiset kanavat on symmetrisoitava, mikä tapahtuu automaattisesti Sistema-työkalun toimesta. 4. Kanavat puolestaan muodostuvat toisiinsa sarjamuotoisesti yhdistetyistä lohkoista (tyypillisesti laitteita). Sama lohko/laite voi toteuttaa eri turvatoimintoja. 5. Lohkoissa voi olla eri tavoin yhdistettyjä elementtejä (tyypillisesti komponentteja). Kuvassa 6 esitetään Sistema-työkalun hierarkkinen rakenne. 10 (13)

11 Kuva 6 Sistema-työkalussa esitettävä hierarkia: PR=projekti, SF=turvatoiminto, SB=alajärjestelmä, CH/TE = kanava/testikanava, BL=lohko, EL=elementti Sistema-työkalu laskee automaattisesti alajärjestelmän parametrien MTTF d - ja DC avg -arvot alhaalta ylöspäin. Vaihtoehtoisesti ennalta annetut arvot (esim. laitevalmistajien antamat arvot) voidaan syöttää suoraan mille tasolle tahansa. Kun alajärjestelmän nimetty rakenne (luokka, Cat) on valittu, Sistematyökalu laskee alajärjestelmän saavuttaman suositustason PL Keskimääräinen vaarallinen vikaantumisaika MTTF d Suoritustason määrittämisen lähtökohtana ovat komponenttitiedot. Komponenttitietojen ensisijaisuusjärjestys 1. Käytetään valmistajan antamia tietoja. Valmistajan antamat tiedot ovat muita vaihtoehtoja tarkemmat, koska ne koskevat valmistajan itsensä valmistamia ja mahdollisesti testaamia osia tai komponentteja. 2. Käytetään julkisia tietokantoja, esim. Internetissä. Standardin ISO lopussa liitteessä Kirjallisuus, Tietokantoja on viittaukset kahdeksaan erilaiseen tietokantaan. 3. Käytetään standardin liitteissä C esitettäviä karkeita likiarvoja. Niitä on tulkittava vain suuntaaantavina eikä niitä ei ole syytä käyttää ilman tarkempaa arviointia komponentin ominaisuuksista ja niiden soveltuvuudesta kyseisen turvatoiminnon toteutukseen. 4. Valitaan komponentin MTTF d -arvoksi 10 vuotta. Tämä on mahdollista vain yksinkertaisissa järjestelmissä, joissa turvatoimintojen suoritusvaatimukset ovat vähäisiä. Standardissa ISO esitetään yksinkertainen komponenttien laskenta menetelmä yksittäisen kanavan MTTF d -arvon laskemiseen siihen kuuluvien komponenttien MTTF d -arvojen avulla. Ohjausjärjestelmän yksikanavaisten alajärjestelmien MTTF d -arvo on sama kuin sen yksittäisen kanavan MTTF d -arvo. Kahden rinnakkaisen kanavan muodostaman ohjausjärjestelmän osan kanavat on symmetrisoitava (ks. ISO liite D.2). Ohjausjärjestelmän osien MTTF d -arvot luokitellaan karkeasti kolmeen luokkaan: matala, keskimääräinen ja korkea. Sistema-työkalussa alajärjestelmien MTTF d -arvot lasketaan suoraan näiden parametrien ja nimettyjen rakenteiden avulla. Sistema-työkalu tekee nämä laskelmat ja kanavien symmetrisoinnin automaattisesti ja tarkemmin. Sistema-työkalussa on myös mahdollista, että suunnittelija antaa tiedossa olevat parametrien arvot suoraan mille hierarkiatasolle tahansa. Muutoin Sistema-työkalu laskee alemmilta tasoilta parametrien arvot sen yläpuolella oleville hierarkiatasoille. 11 (13)

12 5.3.4 Diagnostiikan kattavuus DC avg Standardissa ISO annetaan suuntaa-antavia arvoja diagnostiikan kattavuudelle liitteessä E ja sama esitetään aputaulukkona Sistema-työkalussa. Sistema-työkalu laskee alajärjestelmän keskimääräisen diagnostiikan kattavuuden laitteiden tai komponenttien diagnostiikan kattavuuksien avulla standardin ISO liitteissä E.2 ja I.4.2 esitettävän kaavana avulla. Sistema-työkalu tekee nämä laskelmat automaattisesti käytettävissä olevien tietojen mukaisesti alemmilta tasoilta ylöspäin Yhteisvikaantuminen CCF Sistema-työkalussa esitetään sellaisenaan standardissakin oleva arviointimenetelmä yhteisvikaantumiselle. Menetelmässä esitetään erilaisille yhteisvikaantumisen estämisen toimenpiteiden toteuttamiselle painotettujen pistearvoja. Tavoitteena on saada 65 pistettä sadasta. Kuva 7 Yhteisvikaantumisten estämisen kriteerien otsikot (toimenpiteet) ja painotetut pistearvot (standardi ISO liite F) Sekä standardissa ISO että Sistema-työkalussa annetaan tarkemmat ohjeet pistearvojen valinnasta Saavutetun suoritustason määrittäminen Lopuksi arvioidaan koko turvatoiminnon suoritustaso PL yhdistämällä sarjamuodossa olevat alajärjestelmät, jolloin turvatoiminnon saavuttama suoritustaso PL on enintään alimmalla suoritustasolla olevan alajärjestelmän mukainen tai sitä alempi (ks. ISO taulukko 11). Sistema-työkalussa tämä tapahtuu automaattisesti laskemalla ja lopputulos on siten tarkempi. Sistema-työkalu esittää tulokset välittömästi päivitettynä näytöllä. Jos sarjamuotoisessa rakenteessa on paljon alajärjestelmiä peräkkäin, huononee luotettavuus erityisesti huonoimpien komponenttien vaikutuksesta. Tämä otetaan standardissa ISO huomioon taulukon 11 avulla. Sistema-työkalu ottaa tämän näkökohdan automaattisesti huomioon laskennan yhteydessä. Lopuksi tarkistetaan, että saavutettu suoritustaso PL on vähintään samalla tasolla kuin riskin arvioinnista saatu vaadittava suoritustaso PL r. Lopputulos ilmoitetaan esimerkiksi muodossa ISO Luokka x PL y. 12 (13)

13 Viiteluettelo 1 [1] SFS-EN Sähköisten/elektronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus (7 osaa) (IEC 61508) [2] SFS-EN Koneturvallisuus. Turvallisuuteen liittyvien sähköisten, elektronisten ja ohjelmoitavien elektronisten ohjausjärjestelmien toiminnallinen turvallisuus (IEC 62061) [3] SFS-EN ISO Koneturvallisuus. Turvallisuuteen liittyvät ohjausjärjestelmien osat. Osa 1: Yleiset suunnitteluperiaatteet (ISO ) [4] Software-Assistent SISTEMA - Safety Integrity Software Tool for the Evaluation of Machine Applications; A Tool for the Easy Application of the Control Standard EN ISO [5] IFA (ent. BGIA) Institute for Occupational Safety and Health of the German Social Accident Insurance (IFA) [6] SFS-käsikirja. Koneiden turvallisuus. Ohjausjärjestelmät. 2. uudistettu painos [7] 2006/42/EY EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta (uudelleen laadittu) [8] VNa 400/2008 Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta [9] SFS-EN ISO Koneturvallisuus. Turvallisuuteen liittyvät ohjausjärjestelmien osat. Osa 2: Kelpuutus (ISO ) [10] SFS 5972 EHD (ISO/TR 23849:2010 ja IEC/PAS ) Opastusta standardien ISO ja IEC soveltamiseksi koneen turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmien suunnittelussa (Guidance on the application of ISO and IEC in the design of safety-related control systems for machinery) (julkaistaan 2010) [11] SFS-käsikirja 93-6 Koneiden turvallisuus. Osa 6: Ohjausjärjestelmät 1 Tarkemman tiedot voimassa olevista SFS- ja EN- ja ISO-standardeista sekä SFS-käsikirjoista löytyy SFS-verkkokaupasta: ja SFS-käsikirjojen osalta myös osoitteesta: 13 (13)

Teollisuusautomaation standardit. Osio 6:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 6: Teollisuusautomaation standardit Osio 6 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 5:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 5: Teollisuusautomaation standardit Osio 5 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Koneturvallisuus ohjausjärjestelmät ja niihin liittyvät tiedonsiirtojärjestelmät Toiminnallinen turvallisuus Standardi IEC 62061 Koneturvallisuus turvallisuuteen

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 4:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 4: Teollisuusautomaation standardit Osio 4 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 2: Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 3:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 3: Teollisuusautomaation standardit Osio 3 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 7:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 7: Teollisuusautomaation standardit Osio 7 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 9

Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

PSK:N KEVÄTSEMINAARI PÖRSSITALOSSA TORSTAINA 14.4.2011 MUUTOSTEN HALLINTA TEOLLISUUDESSA. Muuttuvat turvallisuusvaatimukset

PSK:N KEVÄTSEMINAARI PÖRSSITALOSSA TORSTAINA 14.4.2011 MUUTOSTEN HALLINTA TEOLLISUUDESSA. Muuttuvat turvallisuusvaatimukset PSK:N KEVÄTSEMINAARI PÖRSSITALOSSA TORSTAINA 14.4.2011 MUUTOSTEN HALLINTA TEOLLISUUDESSA Muuttuvat turvallisuusvaatimukset Direktiivit ja standardit Vastuut ja sopiminen Teollisuusautomaation turvallisuus

Lisätiedot

Tekn. lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy Turvallisuusvastuut koneiden modernisoinnissa eurooppalaiset turvallisuusvaatimukset

Tekn. lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy Turvallisuusvastuut koneiden modernisoinnissa eurooppalaiset turvallisuusvaatimukset kirjoittaja: otsikko: julkaisupäivä: 23.4.2010 Tekn. lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy Turvallisuusvastuut koneiden modernisoinnissa eurooppalaiset turvallisuusvaatimukset Artikkelin sisällysluettelo: 1

Lisätiedot

Tässä tiivistelmässä standardi tarkoittaa standardia SFS-EN 13849-1.

Tässä tiivistelmässä standardi tarkoittaa standardia SFS-EN 13849-1. 15.8.2007/MS Sovellusohjelmistoja koskevien vaatimusten tiivistelmä standardista SFS-EN 13849-1: Koneturvallisuus. Turvallisuuteen liittyvät ohjausjärjestelmän osat. Osa 1: Yleiset suunnitteluperiaatteet.

Lisätiedot

Turvallisuus koneautomaatiossa

Turvallisuus koneautomaatiossa Turvallisuus koneautomaatiossa Uusittu konedirektiivi ja sen soveltaminen Koneen valmistajan velvollisuudet Kone- ja pienjännitedirektiivin soveltaminen Koneyhdistelmä Koneen dokumentit ja CE -merkintä

Lisätiedot

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit)

Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) Standardit IEC 61508 (perustandardi) ja IEC 61511 (prosessit) DI Jouko Järvi Automation Partners Oy IEC 61508 IEC TC 65 (Industrial Process Measurement and Control), SC 65A (System Aspects) kutsui kokoon

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 10

Teollisuusautomaation standardit Osio 10 Teollisuusautomaation standardit Osio 10 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 8:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 8: Teollisuusautomaation standardit Osio 8 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Koneturvallisuus. Uusi konedirektiivi ja sitä vastaava koneasetus. Tekn. lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.turvataso.fi. matti.sundquist@sundcon.

Koneturvallisuus. Uusi konedirektiivi ja sitä vastaava koneasetus. Tekn. lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.turvataso.fi. matti.sundquist@sundcon. Koneturvallisuus Uusi konedirektiivi ja sitä vastaava koneasetus Tekn. lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.turvataso.fi matti.sundquist@sundcon.fi Uuden menettelyn mukaisia direktiivejä Konedirektiivi

Lisätiedot

Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään torstaina 7.6 työpajapäivä, jossa keskitytään kolmeen aihealueeseen.

Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään torstaina 7.6 työpajapäivä, jossa keskitytään kolmeen aihealueeseen. Turvallisen tekniikan seminaari 2012 Tampereen teknillinen yliopisto, tietotalo Työpajapäivä, torstai 7.6 Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään torstaina 7.6 työpajapäivä, jossa keskitytään

Lisätiedot

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA

CE MERKINTÄ KONEDIREKTIIVIN 2006/42/EY PERUSTEELLA TIETOPAKETTI PÄHKINÄNKUORESSA: CE MERKINTÄ N PERUSTEELLA HUOMIO! Vanha konedirektiivi 98/37/EY on kumottu, mutta se on edelleen voimassa siirtymäaikana. Käyttöönoton siirtymäaika -> 29.12.2009 saakka.

Lisätiedot

HUOM: Voit kommentoida uusimpia julkaistuja artikkeleita osoitteessa: http://www.metsta.fi/ipubs/html/machinery/news/00-02-00.html

HUOM: Voit kommentoida uusimpia julkaistuja artikkeleita osoitteessa: http://www.metsta.fi/ipubs/html/machinery/news/00-02-00.html kirjoittaja: Tekn. lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy otsikko: Uusi konedirektiivi 2006/42/EY ja koneen valmistajan tehtävät julkaisupäivä: 27.5.2009 (päivitetty 22.6.2009) HUOM: Voit kommentoida uusimpia

Lisätiedot

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Järjestelmä- ja ohjelmistoturvallisuus 17.10.2012 Finlandia-talo, Helsinki Tuotepäällikkö Janne Peltonen VTT Expert Services Oy 12.10.2012 2 VTT Expert Services

Lisätiedot

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 05/2010» 13.4.2010» Martti Launis, Työterveyslaitos

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 05/2010» 13.4.2010» Martti Launis, Työterveyslaitos kirjoittaja: TaM Martti Launis, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos otsikko: Miten koneen käyttöön liittyvät työtehtävät suunnitellaan ihmisille sopiviksi? SFS-EN 614-2 Ergonomiset suunnitteluperiaatteet,

Lisätiedot

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

ATEX-direktiivit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX-direktiivit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi ATEX direktiivit ATEX-laitedirektiivi (Euroopan yhteisön direktiivi 94/9/EY) Direktiivin tarkoituksena on yhtenäistää EU:n jäsenvaltioiden räjähdysvaarallisten

Lisätiedot

HUOM: Voit kommentoida uusimpia julkaistuja artikkeleita osoitteessa: http://www.metsta.fi/ipubs/html/machinery/news/00-02-00.html

HUOM: Voit kommentoida uusimpia julkaistuja artikkeleita osoitteessa: http://www.metsta.fi/ipubs/html/machinery/news/00-02-00.html kirjoittaja: DI Aarre Viljanen, MetSta ry otsikko: Koneiden yhdenmukaistettujen standardien ilmoitustapa remontin tarpeessa julkaisupäivä: 16.3.2009 HUOM: Voit kommentoida uusimpia julkaistuja artikkeleita

Lisätiedot

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa

Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Toimilohkojen turvallisuus tulevaisuudessa Turvallisuusseminaari ASAF 30.10-1.11.2006 Mika Strömman Teknillinen korkeakoulu 1 Sisältö Luotettavuuden lisääminen hyvillä tavoilla Toimilohkokirjastot Turvatoimilohkot

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Alkuperäinen käyttöohje Induktiivinen turvakytkin GG505S 701833 / 03 06 / 2010

Alkuperäinen käyttöohje Induktiivinen turvakytkin GG505S 701833 / 03 06 / 2010 Alkuperäinen käyttöohje Induktiivinen turvakytkin GG505S 701833 / 03 06 / 2010 Sisältö 1 Merkinnät 3 1.1 Symbolien merkitys 3 2 Turvaohjeet 4 2.1 Sovellutusta koskevat turvallisuuteen liittyvät vaatimukset

Lisätiedot

Mikko Vähäjylkkä KONETURVALLISUUS OSANA SÄHKÖSUUNNITTELUA

Mikko Vähäjylkkä KONETURVALLISUUS OSANA SÄHKÖSUUNNITTELUA Mikko Vähäjylkkä KONETURVALLISUUS OSANA SÄHKÖSUUNNITTELUA Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikka Kesäkuu 2013 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieskan yksikkö Aika Kesäkuu 2013 Tekijä/tekijät

Lisätiedot

Työpajapäivä 2014. Kuva: VTT

Työpajapäivä 2014. Kuva: VTT Työpajapäivä 2014 Kuva: VTT Turvallisen tekniikan seminaari 2014 Työpajapäivä, Keskiviikko 4.5 Paikat: TTY Konetalo, VTT Tampere Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään keskiviikkona 29.5

Lisätiedot

Tuomas Järvelä KONETURVALLISUUS HYDRAULISMEKAANISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ

Tuomas Järvelä KONETURVALLISUUS HYDRAULISMEKAANISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ Tuomas Järvelä KONETURVALLISUUS HYDRAULISMEKAANISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ KONETURVALLISUUS HYDRAULISMEKAANISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ Tuomas Järvelä Opinnäytetyö Syksy 2014 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin

Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin Johdatus EMC:hen ja EMCdirektiiviin TkT Mikko Kuisma LUT EMC Sähkömagneettinen yhteensopivuus (electromagnetic compatibility) tarkoittaa laitteen tai järjestelmän kykyä toimia sähkömagneettisessa ympäristössä

Lisätiedot

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat

Lisätiedot

Tekn. lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy Uusi konedirektiivi 2006/42/EY ja käsitteet kone, osittain valmis kone sekä koneyhdistelmät

Tekn. lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy Uusi konedirektiivi 2006/42/EY ja käsitteet kone, osittain valmis kone sekä koneyhdistelmät kirjoittaja: otsikko: julkaisupäivä: 22.6.2009 Tekn. lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy Uusi konedirektiivi 2006/42/EY ja käsitteet kone, osittain valmis kone sekä koneyhdistelmät HUOM: Voit kommentoida

Lisätiedot

C 76/30 Euroopan unionin virallinen lehti 14.3.2014

C 76/30 Euroopan unionin virallinen lehti 14.3.2014 C 76/30 Euroopan unionin virallinen lehti 14.3.2014 Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 23 päivänä

Lisätiedot

Koneiden ohjausjärjestelmien toiminnallinen turvallisuus

Koneiden ohjausjärjestelmien toiminnallinen turvallisuus VTT TIEDOTTEITA 2485 Marita Hietikko, Timo Malm & Jarmo Alanen Koneiden ohjausjärjestelmien toiminnallinen turvallisuus Ohjeita ja työkaluja standardien mukaisen turvallisuusprosessin luomiseen VTT TIEDOTTEITA

Lisätiedot

KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS. 4.6.2015 Marko Varpunen

KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS. 4.6.2015 Marko Varpunen KONEAUTOMAATION LAATU JA TURVALLISUUS 4.6.2015 Marko Varpunen TLJ ja automaatio Rautatie, metro, teollisuus-laitokset, kaivoskoneet, vesi, n. 90 henkeä Mikkeli Turvallisuusjohtaminen konsultointi riskienarviointi

Lisätiedot

Asennusohje. Q-Safe. Versio 201502. Asiakirja 841684

Asennusohje. Q-Safe. Versio 201502. Asiakirja 841684 Asennusohje Q-Safe Versio 201502 Asiakirja 841684 SISÄLTÖ 1. Turvallisuusmääräykset 6 1.1. Yleistä 6 1.2. Turvallisuuden tarkistuslista 6 1.3. Termit 6 2. Toimituksen sisällön tarkistus 7 2.1. 841373 Koneen

Lisätiedot

Uuden konedirektiivin/ asetuksen edellyttämät dokumentit

Uuden konedirektiivin/ asetuksen edellyttämät dokumentit Sundcon Oy MUISTIO 16.11.2009 Uuden konedirektiivin/ asetuksen edellyttämät dokumentit Rajaukset 1. Suomalainen valmistaja. 2. Tavaranvalmistuskoneet ja koneyhdistelmät (esimerkiksi kiinteästi asennetut

Lisätiedot

Koneturvallisuuden standardit 2014

Koneturvallisuuden standardit 2014 Koneturvallisuuden standardit 2014 www.sfs.fi 1 Koneturvallisuuden standardit 2014 Tässä esitteessä luetellaan kaikki koneturvallisuuden A- ja B-tyypin standardit. SFS-EN 626-2+A1 Koneturvallisuus. Koneiden

Lisätiedot

Eurokoodien julkaiseminen. 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS

Eurokoodien julkaiseminen. 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen 2010-11-25, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään englanninkielisinä

Lisätiedot

Turvallisen tekniikan seminaari 2015 Työpajapäivä, keskiviikko 3.6.

Turvallisen tekniikan seminaari 2015 Työpajapäivä, keskiviikko 3.6. Työpajapäivä 2015 Turvallisen tekniikan seminaari 2015 Työpajapäivä, keskiviikko 3.6. Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennustalo Turvallisen tekniikan pääseminaarin lisäksi järjestetään keskiviikkona

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS

Eurokoodien julkaiseminen. EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen EUROKOODI 2011 SEMINAARI 2011-12-08, Hanasaari Antti Karppinen, SFS Eurokoodien julkaiseminen Eurokoodien julkaisutilanne Eurokoodikokoelma 58 SFS-EN-standardia Saatavana vähintään

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

Karoliina Meurman 9.11.2011. Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan

Karoliina Meurman 9.11.2011. Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan Karoliina Meurman 9.11.2011 Katsaus käsisammuttimien, tulisijojen ym. valvontaan Käsisammuttimia koskeva lainsäädäntö Laki pelastustoimen laitteista (10/2007) Sisäasiainministeriön asetus käsisammuttimista

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6823 final ANNEX 1 PART 6/11 LIITE asiakirjaan komission delegoitu asetus kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön

Lisätiedot

Koneturvallisuuden standardit 2016

Koneturvallisuuden standardit 2016 Koneturvallisuuden standardit 2016 1 Tässä esitteessä luetellaan kaikki koneturvallisuuden A- ja B-tyypin standardit Vain englanninkielisinä saatavilla olevien standardien tunnuksen lopussa on merkintä

Lisätiedot

Jukka Pietilä 2013-06-19

Jukka Pietilä 2013-06-19 1 Jukka Pietilä 2013-06-19 LAITEMELUDIREKTIIVI 1. Yleistä Ns. laitemeludirektiivi saatettiin Suomessa voimaan asetuksella no. 621/01 Ulkona käytettävien laitteiden melupäästöstä. Asetus koskee vain niitä

Lisätiedot

Koneturvallisuuden standardit

Koneturvallisuuden standardit Koneturvallisuuden standardit Standardeilla turvallisuutta www.sfs.fi 1 Koneturvallisuuden standardit käsittelevät koneiden sekä niissä olevien järjestelmien, laitteiden ja toisinaan myös komponenttien

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

IEC 61508-3 sisältö ja rakenne

IEC 61508-3 sisältö ja rakenne 1(41) IEC 61508-3 sisältö ja rakenne Matti Vuori, Tampereen teknillinen yliopisto Huom! Esityksessä käytetyt standardin suomenkieliset tekstit, termit ja kaaviot ovat standardin käännöksen vielä hyväksymättömästä

Lisätiedot

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista

SFS-käsikirja 670-1. Johdanto. 1. Yleistä standardoinnista SFS-käsikirja 670-1 Johdanto 1. Yleistä standardoinnista 2. Standardien rooli Tämän SFS-käsikirjan standardien alkuperäistekstit on valmisteltu Eurooppalaisissa CENELEC -järjestön standardointikomiteassa

Lisätiedot

Koneturvallisuus. Uusi konedirektiivi ja sitä vastaava koneasetus. Soveltamisohjeita. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.sundcon.fi

Koneturvallisuus. Uusi konedirektiivi ja sitä vastaava koneasetus. Soveltamisohjeita. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.sundcon.fi Koneturvallisuus Uusi konedirektiivi ja sitä vastaava koneasetus Soveltamisohjeita Matti Sundquist, Sundcon Oy www.sundcon.fi matti.sundquist@sundcon.fi Uuden menettelyn mukaisia direktiivejä MD: Uusi

Lisätiedot

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ],

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2010 KOM(2010)310 lopullinen 2010/0169 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöjen nro 1, 3, 4, 6,

Lisätiedot

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 01/2010» 19.03.2010» Aarre Viljanen, MetSta ry

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 01/2010» 19.03.2010» Aarre Viljanen, MetSta ry kirjoittaja: DI Aarre Viljanen, MetSta ry otsikko: Koneturvallisuuden standardien uudet painokset kuinka standardien tarkistamisessa onnistuttiin ja velvoittavien viitestandardien tilanne julkaisupäivä:

Lisätiedot

Lyhyt yhteenveto ohjelmistovaatimuksista standardissa ISO 13849-1

Lyhyt yhteenveto ohjelmistovaatimuksista standardissa ISO 13849-1 Lyhyt yhteenveto ohjelmistovaatimuksista standardissa ISO 13849-1 Dr. Michael Huelke, BGIA in close collaboration with Philippe Lubineau and Daniel Renault, CETIM Käännös/m atti.sundquist@ sundcon.fi Sichere

Lisätiedot

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0 1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 16. tammikuuta 2002 PE 301.518/1-3 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-3 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Taitaja 2013, Mekatroniikka Turvalaitteet

Taitaja 2013, Mekatroniikka Turvalaitteet Taitaja 2013, Mekatroniikka Turvalaitteet Versio Tekijä Tarkastaja 1.0 PR 30.01.2013 1.1 AK 4.2.2013 1.2 PR 28.2.2013 1.3 AK 1.3.2013 Tulostettu: 2.5.2013 22:28 1(7) SÄLLYSLUETTELO 1. Perustiedot 3 1.1.

Lisätiedot

MACHINERY on laadunvarmistaja

MACHINERY on laadunvarmistaja MACHINERY on laadunvarmistaja Mitä tapahtuu huomenna? entä jos omaisuudelle tapahtuu jotain? entä jos kalustolle tapahtuu jotain? entä jos sinulle tapahtuu jotain? MACHINERY ennakoi, ennaltaehkäisee ja

Lisätiedot

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6.

VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Hannu Kononen, Turvallisuusinsinööri, Tukes 15.5.2008 STAHA ATEX työryhmän 6. VIRANOMAISEN PUUHEENVUORO STANDARDI SFS 3358 Turvallisuusinsinööri, Tukes työryhmän 6. kokoontuminen PL 123 (LÖNNROTINKATU 37) 00181 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI

Lisätiedot

Ohjelmistojen virheistä

Ohjelmistojen virheistä Ohjelmistojen virheistä Muutama sana ohjelmistojen virheistä mistä niitä syntyy? Matti Vuori, www.mattivuori.net 2013-09-02 1(8) Sisällysluettelo Ohjelmistojen virheitä: varautumattomuus ongelmiin 3 Ohjelmistojen

Lisätiedot

TUNTOREUNAT. Kuvaus. Ominaisuudet ja edut

TUNTOREUNAT. Kuvaus. Ominaisuudet ja edut TUNTOREUNAT Kuvaus Tapeswitch tuntoreunat on kosketukseen perustuvia turvaantureita jotka on suunniteltu suojaamaan henkilöitä ja laitteita erilaisissa ympäristöissä. Tapeswitch tuntoreunojen toiminta

Lisätiedot

LAADINTAOHJE Nostin/nosturitarkastajat

LAADINTAOHJE Nostin/nosturitarkastajat 1(5) MENETELMÄKUVAUKSEN LAADINTAOHJE Tämä laadintaohje on tarkoitettu nostolaitetarkastuksia tekeville sertifioiduille asiantuntijoille heidän laatiessaan ja päivittäessään omaa menetelmäkuvaustaan. Nostolaitteiden

Lisätiedot

Navistools Standard. Navistools

Navistools Standard. Navistools Navistools Standard Navistools on Naviswork pohjainen Asset management sovellus, jota käytetään laitoksen, infrakohteen tai rakennuksen elinkaarenaikasen tiedonhallintaan, suunnittelusta työmaavaiheen

Lisätiedot

Turva-automaation suunnittelu

Turva-automaation suunnittelu Tero Lehtimäki / 15.10.2006 1 (15) Tiivistelmä: Luennon tarkoituksena on käsitellä TLJ-järjestelmissä käytettävien turvaautomaatio ratkaisujen suunnittelussa huomioitavia asioita yleisellä tasolla siten,

Lisätiedot

Luento 5 Riippuvuudet vikapuissa Esimerkkejä PSA:sta

Luento 5 Riippuvuudet vikapuissa Esimerkkejä PSA:sta Luento 5 Riippuvuudet vikapuissa Esimerkkejä S:sta hti Salo Teknillinen korkeakoulu L 1100, 0015 TKK 1 Toisistaan riippuvat vikaantumiset Riippuvuuksien huomiointi erustapahtumien taustalla voi olla yhteisiä

Lisätiedot

Opastusta sähköalan standardien hankintaan

Opastusta sähköalan standardien hankintaan Opastusta sähköalan standardien hankintaan Juha Vesa SESKO 5.6.2015 1 Standardointiorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi IEC = International Electrotechnical

Lisätiedot

Rautateiden turva-automaatiojärjestelmät ja eroavaisuudet teollisuuden turva-automaatioon

Rautateiden turva-automaatiojärjestelmät ja eroavaisuudet teollisuuden turva-automaatioon Rautateiden turva-automaatiojärjestelmät ja eroavaisuudet teollisuuden turva-automaatioon VR Track Oy Suunnittelu Janne Peltonen Suomen Automaatioseuran turvallisuusjaosto (ASAF) Teemapäivä ja vuosikokous

Lisätiedot

Konehankinta ajankohtainen muista arvioida työturvallisuusriskit

Konehankinta ajankohtainen muista arvioida työturvallisuusriskit Konehankinta ajankohtainen muista arvioida työturvallisuusriskit Nordic Food & Nordic Pack 8.10.2014 Toimialapäällikkö Jukka Soukkanen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden, teollisuuden

Lisätiedot

Määräys 1/2011 1 (9) Dnro 2026/03.00/2011 18.3.2011. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset

Määräys 1/2011 1 (9) Dnro 2026/03.00/2011 18.3.2011. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset Määräys 1/2011 1 (9) Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 7 ja 13. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 20.10.1997/496 Voimaantulo 6.11.1997 Tarkistettu kunnanhallituksessa 16.8.1999/271 Voimaantulo

Lisätiedot

Savunpoistoluukkuja koskevan tuotestandardin EN 12101-2 kansallinen soveltamisstandardi SFS 7024.

Savunpoistoluukkuja koskevan tuotestandardin EN 12101-2 kansallinen soveltamisstandardi SFS 7024. Savunpoistoluukkuja koskevan tuotestandardin EN 12101-2 kansallinen soveltamisstandardi SFS 7024. Testiluokat ja soveltaminen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät 2013 Kimmo Kaukanen 27.11.2013 2 Sisältö

Lisätiedot

Safety Integrated -turvatekniset perusratkaisut. Siemens Automation

Safety Integrated -turvatekniset perusratkaisut. Siemens Automation Safety Integrated -turvatekniset perusratkaisut Siemens Automation Itsenäisen koneen turvaratkaisu toteutetaan releellä, konetta ei ole kytketty väylään Select language Exit Sivu 2 Industry Sector Turvareleet

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Toiminnallisen turvallisuuden sovellusprosessimalli

Toiminnallisen turvallisuuden sovellusprosessimalli Toiminnallisen turvallisuuden sovellusprosessimalli Paperikoneen linjakäyttö Turvakulttuuri (TurKu) hankkeen loppuraportti Julkaistu Työsuojelurahaston tuella copyright 2010 ABB Oy. All rights reserved.

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle Kimmo Linnavuori Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista:

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-5 RAKENTEIDEN KUORMAT Lämpötilakuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-5 RAKENTEIDEN KUORMAT Lämpötilakuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-5 RAKENTEIDEN KUORMAT Lämpötilakuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/6 KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-5

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on

Lisätiedot

EUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010. hen Help Desk. Antti Koponen Rakennusteollisuus RT

EUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010. hen Help Desk. Antti Koponen Rakennusteollisuus RT EUROKOODI 2010 SEMINAARI 25.11.2010 hen Help Desk Antti Koponen Rakennusteollisuus RT Rakennussektorin standardisointi Keskeiset standardisointialueet: - rakennustuotteiden CE-merkintään johtavat yhdenmukaistetut

Lisätiedot

Koneturvallisuuden standardit

Koneturvallisuuden standardit Koneturvallisuuden standardit Standardeilla turvallisuutta www.sfs.fi 1 Koneturvallisuuden standardit käsittelevät koneiden sekä niissä olevien järjestelmien, laitteiden ja toisinaan myös komponenttien

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

PFD laskennan taustoja

PFD laskennan taustoja IEC 6508-6 PFD laskennan taustoja Tapio Nordbo Vikatiheys Lamda Vikatiheydessä käytetään arvoa, jolla on 70% yksipuoleinen kattavuus, kerroin saattaa olla jo mukana Lamda luvussa, riippuu menetelmästä

Lisätiedot

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille

CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille CE-merkintä pakolliseksi rakennustuotteille Valtaosa rakennustuotteista tarvitsee CE-merkinnän vuoteen 2013 mennessä. Ilman CE-merkintää ei rakennustuote voi määräajan jälkeen olla markkinoilla, ei Suomessa

Lisätiedot

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta?

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Laatusertifikaatit osaksi elintarvikevalvontaa? Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Laatusertifikaattien hyödyntäminen 1. Laatusertifikaattien

Lisätiedot

Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi

Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi Sähkötekninen standardointi Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi verkkosivustot : www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi Luentomateriaali teknisen dokumentoinnin IEC standardeista

Lisätiedot

DI Aarre Viljanen, MetSta ry Koneen EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus miten sisältö ja toimitustapa muuttuu

DI Aarre Viljanen, MetSta ry Koneen EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus miten sisältö ja toimitustapa muuttuu kirjoittaja: otsikko: julkaisupäivä: 25.11.2009 DI Aarre Viljanen, MetSta ry Koneen EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus miten sisältö ja toimitustapa muuttuu HUOM: Voit kommentoida uusimpia julkaistuja artikkeleita

Lisätiedot

HOITOALUE JA HOITOALUEELLA OLEVAT LAITTEET

HOITOALUE JA HOITOALUEELLA OLEVAT LAITTEET HOITOALUE JA HOITOALUEELLA OLEVAT LAITTEET SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Hoitoalue ja hoitoalueella olevat laitteet

Lisätiedot

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin Käyttöohje Energent MagiCAD plugin Sisältö 1. Yleistä 1 Dokumentin sisältö... 1 Ohjelman asennus... 1 Vaadittavat ohjelmistot... 1 Asennus... 1 Ohjelman käynnistys... 2 2. Toiminnallisuudet 3 Insert Energent

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita

Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita Tietokantojen suunnittelu, relaatiokantojen perusteita A277, Tietokannat Teemu Saarelainen teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Leon Atkinson: core MySQL Ari Hovi: SQL-opas TTY:n tietokantojen perusteet-kurssin

Lisätiedot

Määräys 1/2011 1/(8) Dnro xxxx/03.00/2010 28.12.2010. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset

Määräys 1/2011 1/(8) Dnro xxxx/03.00/2010 28.12.2010. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset Määräys 1/2011 1/(8) Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi Valtuutussäännökset Kohderyhmät Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 7 ja 13. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista

Lisätiedot

Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022

Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022 Betonin valmistus SFS-EN 206-1, kansallinen liite ja SFS 7022 15.5.2012 Betoni Workshop Kim Johansson Kim Johansson 1(12) Taustaa 1. Esistandardi ENV 206-1990 2. SFS-EN 206-1 - 2000 3. Voimaansaattaminen

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus

Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus ja rakennuksen automaation luokitus Energiatehokkuus enemmän vähemmällä Tulos: hyvä sisäilmasto ja palvelutaso Panos: energian kulutus Rakennuksen energiatehokkuuteen voidaan vaikuttaa

Lisätiedot