MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 09/2010» » Matti Sundquist, Sundcon Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 09/2010» 12.4.2010» Matti Sundquist, Sundcon Oy"

Transkriptio

1 kirjoittaja: Tekn. lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy otsikko: Ohjelmistotyökalun Sistema käyttö koneiden turvatoimintojen suunnittelussa julkaisupäivä: Artikkelin sisällysluettelo: 1 Johdanto Toiminnallinen turvallisuus Ohjelmistotyökalu Sistema Standardeihin perustuvien työkalujen edut Sistema-ohjelmistotyökalu Työkalun ominaisuuksia Työkalun käyttäminen Turvatoiminnot Säädösten vaatimukset Ohjausjärjestelmien turvallisuusstandardit Toiminnallisen turvallisuuden perusstandardi IEC Toiminnallisen turvallisuuden standardi IEC koneille Yksinkertaistettu menetelmä koneiden ohjausjärjestelmien suunnitteluun ISO Ohjausjärjestelmästandardien IEC ja ISO soveltamisalat Standardin ISO mukainen suunnittelumenetelmä Lähtökohdat Riskin arviointi ja vaadittava suoritustaso Saavutetun suoritustason arviointi Suoritustaso PL Nimetyt rakenteet (Cat.) Keskimääräinen vaarallinen vikaantumisaika MTTF d Diagnostiikan kattavuus DC avg Yhteisvikaantuminen CCF Saavutetun suoritustason määrittäminen Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry PL 10, Helsinki Koneturvallisuuden verkkojulkaisu: 1 (13)

2 1 Johdanto 1.1 Toiminnallinen turvallisuus Koneita ohjataan yhä enemmän ohjelmoitavalla elektroniikalla. Siten koneen turvallisuus riippuu yhä enemmän ohjausjärjestelmän toteuttamista ohjaustoiminnoista. Sitä osuutta kokonaisturvallisuudesta, joka riippuu järjestelmän oikeasta toiminnasta, kutsutaan toiminnalliseksi turvallisuudeksi (Functional Safety). Toiminnallisen turvallisuuden standardien mukaisesti toiminnallisen turvallisuuden oikea toiminta riippuu kolmesta osa-alueesta: a) Sähköisten, elektronisten tai ohjelmoitavien elektronisten järjestelmien toteuttamat turvatoiminnot kuten valoverhon aikaan saama pysäytystoiminto. b) Muuhun teknologiaan perustuvat järjestelmät, esimerkiksi mekaaninen jarru. c) Ulkoiset riskin vähennysmenetelmät, esimerkiksi vaarallisten koneiden sijoitus erilliseen tilaan. Standardit ISO (perusstandardi) [1] ja IEC 62061;2005 (koneet) [2] keskittyvät sähköisiin, elektronisiin tai ohjelmoitaviin elektronisiin järjestelmiin, mutta standardit viittaavat myös kokonaisriskin vähentämiseen. Standardi ISO 13849:2007 [3] käsittelee kaikkia eri teknologioita, jota käytetään turvatoimintojen toteuttamiseen. Kun ohjaustoimintoja toteutetaan elektronisilla järjestelmillä, on ongelmaksi tullut turvallisuuteen liittyvän ohjaustoiminnon oikea toiminta eri tilanteissa ja kyseisen ohjaustoiminnon luotettavuus. Siten toiminnallisen turvallisuuden varmistaminen on paitsi tekninen ongelma, myös laadunhallintakysymys. Tässä artikkelissa keskitytään koneen ohjausjärjestelmän toteuttamien turvatoimintojen (ks. edellä kohta a) suunnitteluun ja arviointiin ja erityisesti ohjelmistotyökalun Sistema käyttöön turvatoiminnon luotettavuuden varmistamisessa. Sistema-työkalu ei korvaa sitä osaamista, jota tarvitaan ohjaustoimintojen suunnittelussa. Sisteman soveltamisalaan kuuluvien luotettavuusteknisten vaatimusten lisäksi standardissa ISO on useita muitakin turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia, jotka ohjausjärjestelmän suunnittelijan on otettava huomioon. Siten turvallisuuteen liittyvän ohjausjärjestelmän suunnittelijan olisi Sistema-työkalun käytön ohessa tutustuttava kyseiseen standardiin. 1.2 Ohjelmistotyökalu Sistema Standardeihin perustuvien työkalujen edut Siirryttäessä yhdenmukaisten suunnittelu- ja kelpuutusmenetelmien käyttöön saadaan välitöntä etua kone- ja laitevalmistajille turvallisuuden varmistamisessa koska voidaan välttää suunnitteluvirheitä, koska työkalujen avulla edetään askel kerrallaan ja käydään läpi kohta kohdalta tärkeimpien vaatimusten täyttyminen yhdenmukaisten käsitteiden käyttö vähentää väärinkäsityksiä ja karkeita virheitä, jotka voisivat olla vakavia etenkin toiminnallisen turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamisen kannalta yhdenmukaisten menetelmien käyttö lisää eri ratkaisujen vertailukelpoisuutta työkalut tekevät automaattisesti sekä määrällisiä että toiminnallisia mielekkyystarkasteluita ja laskemia, jolloin vältetään laskuvirheitä dokumenttien laadinta helpottuu, mikä on ensiarvoista toiminnallisen turvallisuuden käytönaikaiseen varmistamiseen ja muutostöihin dokumenttien avulla vaatimustenmukaisuuden varmistaminen helpottuu niin asiakkaiden kuin viranomaistenkin suuntaan. 2 (13)

3 1.2.2 Sistema-ohjelmistotyökalu Sistema-ohjelmistotyökalu [4] on Saksassa työturvallisuuden tutkimuslaitoksessa IFA (Institut für Arbeitsschutz [5], ent. BGIA) kehitetty ja sen ylläpitämä tietokoneavusteinen suunnittelumenetelmä, joka on tarkoitettu koneiden turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmien suunnitteluun. Menetelmä perustuu kaikilta osin standardiin ISO Työkalua kehitetään edelleen ja siihen otetaan jatkossa mukaan myös järjestelmän kelpuutuksen menetelmät. Lähitulevaisuudessa työkalusta tehdään verkkokäyttöinen versio. Työkalu on julkaistu saksan, englannin ja osittain ranskan kielillä. Se on parhaillaan käännettävänä espanjan, italian, japanin ja ruotsin kielille. Suomenkielisen käännöksen on tehnyt Sundcon Oy, joka vastaa myös ohjelmiston suomenkielisen version ylläpidosta. Mahdollisista virheistä ja puutteista pyydetään ilmoittamaan: Työkalu on ns. freeware eli vapaasti ladattavissa rekisteröitymällä Sistema/BGIA-verkkosivuilla työkalun käyttäjäksi. Tämä koskee myös suomenkielistä versiota. Työkalun osoite on [4]. Työkalun käyttö on käyttäjän vastuulla. Järjestelmävaatimukset: Windows 2000, Windows XP tai Windows VistaMS Internet Explorer 5.0 tai uudempi 30 MB vapaata levytilaa Suositeltava näytön tarkkuus 1024 x 768 tai suurempi. Turvallisuuteen liittyvien ohjaustoimintojen suunnitteluun standardin ISO avulla ja Sistematyökalun käytön helpottamiseksi on nykyisin saatavilla hyviä aineistoja, mm.: SFS:n käsikirjassa 93-6 [6] on koneiden ohjausjärjestelmiä koskevien standardien lisäksi laajahko suomenkielinen kuvaus standardissa ISO [3] esitettävästä suunnittelumenetelmästä ja siihen liittyviä ohjeita. IFA (ent. BGIA) on laatinut ohjekirjan, jossa selostetaan luotettavuustekniikan perusteita, kuvataan Sistema-työkalun toimintaperiaatteet ja annetaan ohjeita sen käytöstä. Kirjan liitteenä on esimerkkejä eri ratkaisuista eri vaatimustasoille ja kuvauksia siitä, miten niiden luotettavuutta on arvioitu Sisteman avulla. Kirjan voi ladata ilmaiseksi IFA:n verkkosivulta (www.bgia.de/sistema) saksan- tai englanninkielisenä Työkalun ominaisuuksia Sistema-työkaluun kuuluu myös 37 malliesimerkkiä eri turvapiireistä ja tekniikoista ja niiden suunnittelusta Sistema-työkalun avulla. Järjestelmässä annetaan myös linkit useiden eri valmistajien komponenttikirjastoihin. Sistema-työkalun avulla voidaan suunnittelun kuluessa vertailla välittömästi erilaisia ohjausjärjestelmäratkaisuja ja tehdä niiden välillä järjestelmän optimointia. Työkalun avulla voidaan tunnistaa luotettavuuden kannalta heikoimmat lenkit. Tällöin voidaan parannusmenetelmät kohdentaa tarkasti ja näin nopeuttaa hankkeiden toteuttamista ja säästää kustannuksia. Työkalu suorittaa hankalat luotettavuustekniset laskelmat Markovin dynaamisten mallien avulla ns. nimetyille rakenteille (designated architectures), jotka ovat samoja arkkitehtuuriluokkia (kategoriat, Cat.) kuin vanhassa kumotussa standardissa EN Työkalun käyttäminen 2 Turvatoiminnot Koneen toiminnallista turvallisuutta voidaan lisätä ensisijaisesti varmistamalla, että koneen käyttöön liittyvien ohjaustoimintojen toiminta (tai toimimattomuus) ei voi aiheuttaa vaaraa ja tekemällä ne riittävän luotettaviksi (esim. odottamattoman käynnistyksen estäminen). Usein tämä ei riitä, jolloin tarvitaan koneeseen erikseen henkilöturvallisuuden vuoksi lisättävä turvatoimintoja, esimerkiksi suojusten kytkentä 3 (13)

4 koneen toimintaan (interlocking). Turvatoiminnolla tarkoitetaan tässä näitä kaikkia turvallisuuteen liittyviä ohjaustoimintoja. Toiminnalliseen turvallisuuteen kuuluu kaksi lähtökohtaa: 1. Turvatoimintojen oikea toiminta, joka perustuu riskin arvioinnin tuloksiin ja vaatimusmäärittelyyn. Turvatoiminnoilla estetään ei-toivottuja toimintoja. 2. Turvatoimintojen luotettavuus, joka perustuu riskin arvioinnin tuloksista johdettuihin suoritustasoihin (Performance Level, PL, standardi ISO , [3]) tai turvallisuuden eheyden tasoihin (Safety Integrity Level, SIL, standardi IEC 62061, [2]). Toiminnallisen turvallisuuden varmistamiseen kuuluu laitteistoa ja ohjelmistoa koskevien vaatimusten sekä systemaattisten virheiden välttämisen vaatimukset (mm. suunnitteluvirheet). 3 Säädösten vaatimukset Uudessa konedirektiivissä (2006/42/EY, [7]) ja sitä vastaavassa valtioneuvoston asetuksessa koneiden turvallisuudesta (koneasetus VNa 400/2008, [8]), jotka tulivat pakottavana voimaan , esitetään koneiden hallintajärjestelmiä koskevia yleisiä vaatimuksia. Koneasetuksen vaatimukset ohjausjärjestelmälle: Turvallisuus ja luotettavuus (mm. toimintavaatimukset) Hallintalaitteet (mm. ergonomiset vaatimukset) Käynnistäminen (mm. odottamattoman käynnistyksen estämisen toimenpiteet) Pysäytys (mm. turvalliseen tilaan saattaminen) Toimintatavan valinta (mm. turvatoiminnot automaattisesti mukana) Energiansyötön häiriöt (mm. tehonsyötön valvonta) Ohjauspiirin häiriöt (mm. ohjausjärjestelmän luotettavuus) Ohjelmistot (mm. ohjelmistokehitys) Koneturvallisuusstandardeissa esitetään tarkempia teknisiä vaatimuksia, joiden avulla voidaan tulkita konedirektiiviä ja koneasetusta. Työtapaturmatilastojen mukaan automaattisilla koneilla sattuneiden vakavien ja kuolemaan johtaneiden työtapaturmien syiden suurin ryhmä on automaattisten koneiden odottamaton käynnistyminen. Automaattisen koneen odottamaton käynnistyminen voi johtua: 1 Suunnitteluvirheestä: riskin arvioinnissa, vaatimusmäärittelyssä tai toteutuksessa on puutteita tai virheitä. 2 Satunnaisvikaantumisista: ohjausjärjestelmä ei täytä sille riskin arvioinnin perusteella vaadittavaa suoritustasoa PL tai turvallisuuden eheyden tasoa SIL. Ensimainittu eli suunnitteluvirheet tai -puutteet ovat huomattavasti useammin tapaturman syynä kuin satunnaisvikaantumiset. Siten toiminnallisen turvallisuuden hallintaan ja koneen suunnitteluprosessiin olisi kiinnitettävä aikaisempaa enemmän huomiota. 4 Ohjausjärjestelmien turvallisuusstandardit 4.1 Toiminnallisen turvallisuuden perusstandardi IEC luvun alkuvuosina valmistuneessa toiminnallisen turvallisuuden yleisessä perusstandardissa IEC osat 1 7 [1] esitetään vaatimuksia ja ohjeita sähköisten, elektronisten ja ohjelmoitavien elektronisten ohjausjärjestelmien toiminnallisen turvallisuuden suunnitteluun, toteutukseen, 4 (13)

5 käyttöönottoon sekä käyttöön ja kunnossapitoon. Standardissa esitetään järjestelmällinen ja elinkaaritarkasteluun perustuva lähestymistapa, joka soveltuu kaikkien eri alojen tekniseen turvallisuuteen liittyviin järjestelmiin. Eri aloille on valmisteltu ja edelleenkin valmistellaan tämän perusstandardin mukaisia sovellusstandardeja Näissä kaikissa IEC:n standardeissa toiminnallisen turvallisuuden vaatimukset turvatoiminnoille esitetään turvatoimintojen turvallisuuden eheyden tasojen avulla (Safety Integrity Level, SIL). 4.2 Toiminnallisen turvallisuuden standardi IEC koneille Sovellusstandardi koneille (IEC [2]) on suppeampi kuin perusstandardi IEC Standardissa IEC esitetään lähestymistavat, vaatimukset ja menetelmät turvatoimintojen toiminnan ja luotettavuuden varmistamiseksi. Näissä menetelmissä otetaan huomioon sähköisen, elektronisen ja ohjelmoitavan elektronisen ohjausjärjestelmän laitteiston satunnaisten ja systemaattisten vikaantumisten sekä yhteisvikaantumisten todennäköisyydet ja niiden seuraukset sekä kuvataan proseduurit turvallisuuteen liittyvien ohjelmistojen kehittämiseen. Laitteiston vikatarkastelut perustuvat vikatarkasteluihin (esim. vika- ja vaikutusanalyysi tai vikapuuanalyysi). Standardin IEC luotettavuustarkastelut perustuvat todennäköisyyslaskentaan ja se soveltuu erityisesti koneisiin liitettävien turvajärjestelmien suunnittelijoille, kuten koneiden automaatiojärjestelmien suunnittelijoille, koneiden turvallisuuteen liittyvien sähköisten, elektronisten ja ohjelmoitavien elektronisten ohjausjärjestelmien ja niiden komponenttien (laitteistot ja ohjelmistot) suunnittelijoille ja toteuttajille. Standardi on tarkoitettu asiantuntijoille, joilla on kokemusta luotettavuustekniikasta sekä todennäköisyyslaskennasta. Standardin käyttö edellyttää, että käytettävissä on riittävästi tietoja järjestelmään kuuluvien osien tai komponenttien vikaantumisominaisuuksista. Huom. Standardin IEC määritelmä alajärjestelmästä (subsystem, SB) vastaa standardin ISO määritelmää turvallisuuteen liittyvästä ohjausjärjestelmän osasta (Safety Related Parts of Control System, SRP/CS). 4.3 Yksinkertaistettu menetelmä koneiden ohjausjärjestelmien suunnitteluun ISO Nykyaikaisten ohjausjärjestelmien laajuuden ja monimutkaisuuden johdosta myös niiden todentamis- ja kelpuutusproseduurit ovat varsin työläitä. Standardin IEC todennäköisyyslaskentaan perustuvien menetelmien käyttö voi olla tavallisille koneenrakentajille vaikeata ilman ulkopuolista apua. Standardissa ISO :2008 [3] esitettävä yksinkertaistettu menetelmä on tarkoitettu helpottamaan koneiden ohjausjärjestelmien suunnittelua, todentamista ja kelpuutusta. Standardi EN ISO on hyväksytty EU:n konedirektiiviin liittyväksi yhdenmukaistetuksi EN-standardiksi, joten sen mukaisesti suunniteltujen ja valmistettujen ohjausjärjestelmien oletetaan täyttävän myös konedirektiivin olennaiset terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Standardi ISO on täysin uudistettu versio vanhasta CENin standardista EN vuodelta 1996, joka on kumottu, mutta jonka asema yhdenmukaistettuna uuteen konedirektiiviin liittyvänä standardina loppuu Standardi ISO on tarkoitettu koneiden suunnittelijoille ja niille, jotka yhdistävät ohjausjärjestelmiä koneeseen sekä muille, jotka ovat mukana turvallisuuteen liittyvän ohjausjärjestelmän suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa. Standardi sopii varsinkin tilanteisiin, joissa koneenrakentaja toteuttaa turvatoimintoja valmiista laite- ja ohjelmistokomponenteista ja joiden luotettavuuden on niiden alkuperäinen valmistaja jo varmistanut ja useimmiten myös osoittanut sertifioinnilla. Standardin käyttö edellyttää luotettavuustekniikan perusteiden osaamista, mutta se ei edellytä todennäköisyyslaskennan matemaattisten menetelmien erityisosaamista. ISO standardisarjaan kuulu myös jo aikaisemmin julkaistu ohjausjärjestelmien kelpuutusta käsittelevä standardi ISO [9], joka koskee standardin ISO mukaisesti suunnitellun ohjausjärjestelmän kelpuutusta. Siinä on laaja liiteosa, jossa esitetään turvallisuuden perusperiaatteet ja erilaisiin teknologioihin kuuluvien komponenttien tietoja (muun muassa komponenttien vikamuotoja). Standardi EN ISO on parhaillaan uusittavana vastaamaan uusittua standardia ISO (13)

6 Huom. Standardin ISO määritelmä turvallisuuteen liittyvästä ohjausjärjestelmän osasta vastaa standardin IEC määritelmää alajärjestelmästä. 4.4 Ohjausjärjestelmästandardien IEC ja ISO soveltamisalat Standardia ISO voidaan soveltaa, jos vaadittu riskin pienentäminen on vähäistä tai ohjausjärjestelmän osuus riskin pienentämisessä on vähäinen. Standardi sopii myös tilanteisiin, joissa turvatoiminnolla on kiinteästi langoitettu varmistus ja/tai varmistuksissa on muutoin pitkälle viety erottelu (divergenssi). Standardiin voidaan nojautua myös kun ohjausjärjestelmän osina käytetään luotettavasti sertifioituja osia (laite- tai ohjelmistomoduuleja). Muussa tapauksessa sovelletaan standardia IEC Molempien standardien johdannossa on taulukko, jossa esitetään tarkempia suosituksia standardien soveltamisaloista. Tämä taulukko tullaan poistamaan molemmista standardeista ja korvaamaan teknisellä raportilla ISO/TR [10]. Raportissa esitetään erot molempien standardien välillä ja osoitetaan laskentaesimerkillä, että standardeilla on hyvä yhteensopivuus. Raportti tullaan julkaisemaan standardina. Standardin IEC soveltamisalaan kuuluvat vain sähköiset, elektroniset ja ohjelmoitavat elektroniset ohjausjärjestelmät. Muilla teknologioilla toteutettuja ohjausjärjestelmän osia voidaan suunnitella standardin ISO avulla ja myös käyttää näitä osia suoraan standardin IEC avulla suunnitellun järjestelmän alajärjestelminä. Standardin ISO soveltamisalaan kuuluvat kaikilla eri teknologioilla toteutetut ohjausjärjestelmät (sähköiset, elektroniset, ohjelmoitavat elektroniset, hydrauliset, pneumaattiset, mekaaniset ohjausjärjestelmät). Standardin IEC avulla suunniteltuja alajärjestelmiä voidaan käyttää suoraan standardin ISO avulla suunnitellun ohjausjärjestelmän osina. Siten esimerkiksi logiikkayksikköjen tai valosähköisen turvalaitteen valmistaja saattaa käyttää suunnittelussa myös standardia IEC ja koneenrakentaja, joka asentaa sertifioituja turvalogiikoita tai valoverhoja konejärjestelmään, voi mieluummin käyttää standardeja ISO ja Standardin ISO mukainen suunnittelumenetelmä 5.1 Lähtökohdat Standardi ISO sisältää ohjausjärjestelmän suunnitteluprosessin lähtien riskin arvioinnista järjestelmän kelpuutukseen. Standardin ISO keskeiset kohdat - suunnitteluprosessin kuvaus - ohjausjärjestelmän toteuttamien turvatoimintojen ominaisuudet - riskin arviointi - ohjausjärjestelmän turvallisuuteen liittyvien osien vaatimusten ja niiden suoritustasojen määrittäminen - turvatoimintojen suorituskyvyn arviointimenetelmä - ohjelmiston kehittäminen, konfigurointi ja parametrointi - testaukset - kelpuutuksen periaatteet - järjestelmän dokumentointi - muutosten hallinta - sovellusesimerkkejä Kuten standardissa IEC myös tässä standardissa luokitellaan vaatimukset turvatoiminnolle kyseiseltä toiminnolta vaadittavan riskin pienentämisen mukaisesti. Turvallisuuteen liittyvä luotettavuus esitetään tässä standardissa suoritustasojen avulla (Performance Level, PL), jotka vastaavat likimain standardissa IEC esitettäviä turvallisuuden eheyden tasoja, SIL (kuva 1). 6 (13)

7 Kuva 1 Suoritustasojen PL ja turvallisuuden eheyden tasojen SIL suurimmat sallitut keskimääräisen vaarallisen vikaantumisen todennäköisyydet tuntia kohden PFH d [1/h], joka on myös vikataajuus. Sen käänteisluku MTTF d [vuotta] ilmaisee keskimääräisen vaarallisen vikaantumisajan PFH d -arvo on turvatoiminnon epäluotettavuutta mittaava arvo, jossa vikaantumisen ohella otetaan huomioon myös muita sen luotettavuuteen vaikuttavia ja tavallisesti sitä parantavia ominaisuuksia kuten järjestelmän redundanssi (kahdennukset) ja diagnostiikka. Huom. MTTF d -arvo on yksittäisen fyysisen komponentin tai kanavan testauksen tai kokemuksen perusteella saatu arvo. 5.2 Riskin arviointi ja vaadittava suoritustaso Turvallisuuteen liittyvän ohjausjärjestelmän kelpuutuksessa on osoitettava, että turvatoimintojen saavuttamat suoritustasot PL täyttävät riskin arvioinnin tulosten perusteella määritetyn vaadittavan suoritustason, PL r. Koneen kokonaisriskin pienentäminen tehdään tavallisesti paitsi suojuksilla (esim. aitaukset, mekaaniset lukitukset) ja varolaitteilla (esim. mekaaniset varoventtiilit), myös turvatoiminnoilla (esim. valoverho, ohjelmalliset lukitukset). Riskiä voidaan siten pienentää sekä ohjausjärjestelmästä riippumattomilla että siitä riippuvilla toimenpiteillä. Turvatoiminnon vaatimustaso riippuu vain sen riskin suuruudesta, joka on tarkoitus pienentää kyseisen turvatoiminnon avulla (ks. kuva 2). Kuva 2 Turvatoimintojen aikaansaama riskin pienentäminen riippuu kokonaisriskistä ja turvatoimintojen osuudesta riskin pienentämisessä (standardin ISO kuva 2) Sekä standardin ISO että Sistema-työkalun mukaisesti vaadittava suoritustaso PL r voidaan määrittää suoraan riskigraafilla (kuva 3). 7 (13)

8 Kuva 3 Riskigraafi vaadittavan suoritustason PL r määrittämiseksi (standardin ISO liite A.2) Standardissa ISO on ohjeita riskitekijöiden S, F ja P valintaan. Tämä riskigraafi on lähtökohtana myös Sistema-työkalussa määritettäessä suunnittelun alussa turvatoiminnolta vaadittavaa suoritustasoa PL r. Vaadittava suoritustaso voidaan määrittää myös standardin IEC pisteytysmenetelmän avulla, jolloin riskiparametrien avulla saadaan ensin vaadittava turvallisuuden eheyden taso SIL ja sitten kuvan 2 taulukosta saadaan vastaava vaadittava suoritustaso PL r. 5.3 Saavutetun suoritustason arviointi Suoritustaso PL Standardin ISO mukainen turvatoiminnon saavuttaman suoritustason arviointi (PL) eroaa standardista IEC (SIL). Standardissa esitetään yksinkertaistettu menetelmä, jota voi käyttää turvatoiminnon saavuttaman suoritustason arviointiin ilman hankalaa todennäköisyyslaskentaa. Menetelmä perustuu kahteen keskeiseen parametriin (MTTF d, DC avg ), yhteisvikaantumisten CCF tarkistamiseen ja yleisesti käytössä oleviin rakenteisiin (nimetyt rakenteet, luokat, Cat), joiden avulla kyseisen alajärjestelmän suoritustaso saadaan arvioitua. Alajärjestelmän suoritustason arviointiin tarvittavat tiedot keskimääräinen vaarallinen vikaantumisaika (Mean Time To Dangerous failure, MTTF d ) keskimääräinen diagnostiikan kattavuus (Average Diagnostic Coverage, DC avg ) yhteisvikaantuminen (Common Cause failure, CCF) kahden (tai useamman) kanavan järjestelmässä nimetyt rakenteet (luokat, Cat.) Muita huomioon otettavia tekijöitä turvatoiminnon käyttäytyminen järjestelmän ollessa vikaantunut turvallisuuteen liittyvä ohjelmisto systemaattiset vikaantumiset järjestelmän kyky suorittaa turvatoiminto ennakoitavissa olevissa ympäristöolosuhteissa. Standardissa ISO esitetään vaiheittain etenevä yksinkertaistettu proseduuri ohjausjärjestelmän suunnitteluun ja järjestelmän saavuttaman suoritustason arviointiin. 8 (13)

9 Sistema-työkalussa ylimpänä tasona on projekti, joka voidaan missä suunnitteluvaiheessa tahansa tallentaa käyttäjän omalle koneelle. Projektiin kuuluvat tarkasteltavat turvatoiminnot, joita kutakin erikseen toteuttava järjestelmä mallinnetaan alajärjestelmien muodostamaksi sarjamuotoiseksi rakenteeksi. Rakennetta kehitetään edelleen alemmille tasoille kuvassa 4 esitettävän hierarkian mukaisesti. Huom. Standardissa ISO näitä alajärjestelmiä kutsutaan turvallisuuteen liittyvän ohjausjärjestelmän osiksi. Ohjaustoimintojen suorituskyvyn PL arviointimenetelmän vaiheet Sistema-työkalun avulla 1. Järjestetään turvatoiminnot (5.3.2 ja kuva 4) kuvaamalla niitä toteuttava hierarkia kuvaamalla - turvatoiminto alajärjestelmien avulla - alajärjestelmät nimettyjen rakenteiden mukaisten kanavien avulla - kanavat lohkojen avulla - lohkot elementtien avulla 2. Määritetään MTTF d - ja DC avg -arvot sekä tarkistetaan CCF (5.3.3, ja 5.3.5). 3. Määritetään alajärjestelmien saavuttama suoritustaso nimettyjen rakenteiden avulla (nimettyjen rakenteiden suoritustasot on standardissa laskettu valmiiksi)(5.3.6). 4. Tarkistetaan saavutettu suoritustaso ja verrataan sitä vaadittavaan suoritustasoon (5.3.6) 5. Tarkistetaan systemaattiset virheet (ohjelmisto, ympäristötekijät yms., standardin ISO liite G) Nimetyt rakenteet (Cat.) Standardin nimetyt rakenteet perustuvat vanhan kumotun standardin EN vastaaviin luokkiin B, 1, 2, 3 ja 4 (Categories), ks. kuva 4. Kuva 4 Nimetyt rakenteet (luokat, Cat: B, 1, 2, 3 ja 4) Kuvassa 5 on esimerkki tyypillisestä kolmen alajärjestelmän rakenteesta, joilla kaikilla on erilaiset nimetyt rakenteet ja myös saavutetut suoritustasot PL voivat olla erilaiset. 9 (13)

10 Kuva 5 Kolmen sarjamuodossa olevan alajärjestelmän lohkokaaviokuvaus (standardin kuva H.2). Ensimmäinen alajärjestelmä kuuluu nimettyyn rakenteeseen 1 (valvottu kanava), toinen kuuluu nimettyyn rakenteeseen 4 (kahdennetut valvotut kanavat) ja kolmas kuuluu nimettyyn rakenteeseen 1 (hyvin koetellut komponentit, ks. ISO ) Sistema-työkalussa muodostetaan ohjausjärjestelmän arkkitehtuuri rakentamalla turvatoimintoa toteuttava ohjausjärjestelmä hierarkkisesti ylhäältä alaspäin: 1. Turvatoiminto kuvataan toiminnallisilla lohkoilla, jossa turvatoimintoa toteuttavat sarjamuotoisesti yhdistetyt alajärjestelmät (esimerkiksi anturit, logiikka, kontaktorit) 2. Alajärjestelmät sovitetaan nimettyihin rakenteisiin (luokat, Cat). Tämä on perusedellytyksenä standardin käytölle ja voi joskus edellyttää joko ohjausjärjestelmän rakenteen muuttamista tai siirtymistä standardin IEC käyttöön. 3. Nimetyt rakenteet muodostuvat kanavista, jotka ovat turvasignaalin yksikäsitteisiä kulkureittejä. Koska luokissa 3 ja 4 turvatoiminto voi edetä kahdennettuja kanavia pitkin, rinnakkaiset kanavat on symmetrisoitava, mikä tapahtuu automaattisesti Sistema-työkalun toimesta. 4. Kanavat puolestaan muodostuvat toisiinsa sarjamuotoisesti yhdistetyistä lohkoista (tyypillisesti laitteita). Sama lohko/laite voi toteuttaa eri turvatoimintoja. 5. Lohkoissa voi olla eri tavoin yhdistettyjä elementtejä (tyypillisesti komponentteja). Kuvassa 6 esitetään Sistema-työkalun hierarkkinen rakenne. 10 (13)

11 Kuva 6 Sistema-työkalussa esitettävä hierarkia: PR=projekti, SF=turvatoiminto, SB=alajärjestelmä, CH/TE = kanava/testikanava, BL=lohko, EL=elementti Sistema-työkalu laskee automaattisesti alajärjestelmän parametrien MTTF d - ja DC avg -arvot alhaalta ylöspäin. Vaihtoehtoisesti ennalta annetut arvot (esim. laitevalmistajien antamat arvot) voidaan syöttää suoraan mille tasolle tahansa. Kun alajärjestelmän nimetty rakenne (luokka, Cat) on valittu, Sistematyökalu laskee alajärjestelmän saavuttaman suositustason PL Keskimääräinen vaarallinen vikaantumisaika MTTF d Suoritustason määrittämisen lähtökohtana ovat komponenttitiedot. Komponenttitietojen ensisijaisuusjärjestys 1. Käytetään valmistajan antamia tietoja. Valmistajan antamat tiedot ovat muita vaihtoehtoja tarkemmat, koska ne koskevat valmistajan itsensä valmistamia ja mahdollisesti testaamia osia tai komponentteja. 2. Käytetään julkisia tietokantoja, esim. Internetissä. Standardin ISO lopussa liitteessä Kirjallisuus, Tietokantoja on viittaukset kahdeksaan erilaiseen tietokantaan. 3. Käytetään standardin liitteissä C esitettäviä karkeita likiarvoja. Niitä on tulkittava vain suuntaaantavina eikä niitä ei ole syytä käyttää ilman tarkempaa arviointia komponentin ominaisuuksista ja niiden soveltuvuudesta kyseisen turvatoiminnon toteutukseen. 4. Valitaan komponentin MTTF d -arvoksi 10 vuotta. Tämä on mahdollista vain yksinkertaisissa järjestelmissä, joissa turvatoimintojen suoritusvaatimukset ovat vähäisiä. Standardissa ISO esitetään yksinkertainen komponenttien laskenta menetelmä yksittäisen kanavan MTTF d -arvon laskemiseen siihen kuuluvien komponenttien MTTF d -arvojen avulla. Ohjausjärjestelmän yksikanavaisten alajärjestelmien MTTF d -arvo on sama kuin sen yksittäisen kanavan MTTF d -arvo. Kahden rinnakkaisen kanavan muodostaman ohjausjärjestelmän osan kanavat on symmetrisoitava (ks. ISO liite D.2). Ohjausjärjestelmän osien MTTF d -arvot luokitellaan karkeasti kolmeen luokkaan: matala, keskimääräinen ja korkea. Sistema-työkalussa alajärjestelmien MTTF d -arvot lasketaan suoraan näiden parametrien ja nimettyjen rakenteiden avulla. Sistema-työkalu tekee nämä laskelmat ja kanavien symmetrisoinnin automaattisesti ja tarkemmin. Sistema-työkalussa on myös mahdollista, että suunnittelija antaa tiedossa olevat parametrien arvot suoraan mille hierarkiatasolle tahansa. Muutoin Sistema-työkalu laskee alemmilta tasoilta parametrien arvot sen yläpuolella oleville hierarkiatasoille. 11 (13)

12 5.3.4 Diagnostiikan kattavuus DC avg Standardissa ISO annetaan suuntaa-antavia arvoja diagnostiikan kattavuudelle liitteessä E ja sama esitetään aputaulukkona Sistema-työkalussa. Sistema-työkalu laskee alajärjestelmän keskimääräisen diagnostiikan kattavuuden laitteiden tai komponenttien diagnostiikan kattavuuksien avulla standardin ISO liitteissä E.2 ja I.4.2 esitettävän kaavana avulla. Sistema-työkalu tekee nämä laskelmat automaattisesti käytettävissä olevien tietojen mukaisesti alemmilta tasoilta ylöspäin Yhteisvikaantuminen CCF Sistema-työkalussa esitetään sellaisenaan standardissakin oleva arviointimenetelmä yhteisvikaantumiselle. Menetelmässä esitetään erilaisille yhteisvikaantumisen estämisen toimenpiteiden toteuttamiselle painotettujen pistearvoja. Tavoitteena on saada 65 pistettä sadasta. Kuva 7 Yhteisvikaantumisten estämisen kriteerien otsikot (toimenpiteet) ja painotetut pistearvot (standardi ISO liite F) Sekä standardissa ISO että Sistema-työkalussa annetaan tarkemmat ohjeet pistearvojen valinnasta Saavutetun suoritustason määrittäminen Lopuksi arvioidaan koko turvatoiminnon suoritustaso PL yhdistämällä sarjamuodossa olevat alajärjestelmät, jolloin turvatoiminnon saavuttama suoritustaso PL on enintään alimmalla suoritustasolla olevan alajärjestelmän mukainen tai sitä alempi (ks. ISO taulukko 11). Sistema-työkalussa tämä tapahtuu automaattisesti laskemalla ja lopputulos on siten tarkempi. Sistema-työkalu esittää tulokset välittömästi päivitettynä näytöllä. Jos sarjamuotoisessa rakenteessa on paljon alajärjestelmiä peräkkäin, huononee luotettavuus erityisesti huonoimpien komponenttien vaikutuksesta. Tämä otetaan standardissa ISO huomioon taulukon 11 avulla. Sistema-työkalu ottaa tämän näkökohdan automaattisesti huomioon laskennan yhteydessä. Lopuksi tarkistetaan, että saavutettu suoritustaso PL on vähintään samalla tasolla kuin riskin arvioinnista saatu vaadittava suoritustaso PL r. Lopputulos ilmoitetaan esimerkiksi muodossa ISO Luokka x PL y. 12 (13)

13 Viiteluettelo 1 [1] SFS-EN Sähköisten/elektronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus (7 osaa) (IEC 61508) [2] SFS-EN Koneturvallisuus. Turvallisuuteen liittyvien sähköisten, elektronisten ja ohjelmoitavien elektronisten ohjausjärjestelmien toiminnallinen turvallisuus (IEC 62061) [3] SFS-EN ISO Koneturvallisuus. Turvallisuuteen liittyvät ohjausjärjestelmien osat. Osa 1: Yleiset suunnitteluperiaatteet (ISO ) [4] Software-Assistent SISTEMA - Safety Integrity Software Tool for the Evaluation of Machine Applications; A Tool for the Easy Application of the Control Standard EN ISO [5] IFA (ent. BGIA) Institute for Occupational Safety and Health of the German Social Accident Insurance (IFA) [6] SFS-käsikirja. Koneiden turvallisuus. Ohjausjärjestelmät. 2. uudistettu painos [7] 2006/42/EY EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, koneista ja direktiivin 95/16/EY muuttamisesta (uudelleen laadittu) [8] VNa 400/2008 Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta [9] SFS-EN ISO Koneturvallisuus. Turvallisuuteen liittyvät ohjausjärjestelmien osat. Osa 2: Kelpuutus (ISO ) [10] SFS 5972 EHD (ISO/TR 23849:2010 ja IEC/PAS ) Opastusta standardien ISO ja IEC soveltamiseksi koneen turvallisuuteen liittyvien ohjausjärjestelmien suunnittelussa (Guidance on the application of ISO and IEC in the design of safety-related control systems for machinery) (julkaistaan 2010) [11] SFS-käsikirja 93-6 Koneiden turvallisuus. Osa 6: Ohjausjärjestelmät 1 Tarkemman tiedot voimassa olevista SFS- ja EN- ja ISO-standardeista sekä SFS-käsikirjoista löytyy SFS-verkkokaupasta: ja SFS-käsikirjojen osalta myös osoitteesta: 13 (13)

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Koneturvallisuus ohjausjärjestelmät ja niihin liittyvät tiedonsiirtojärjestelmät Toiminnallinen turvallisuus Standardi IEC 62061 Koneturvallisuus turvallisuuteen

Lisätiedot

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiri Riskin arviointi Peruskäsitteet- ja periaatteet Standardissa IEC 61508-5 esitetyt menetelmät matti.sundquist@stm.vn.fi 2.9.2004 1 Toiminnallinen

Lisätiedot

Toiminnallinen turvallisuus

Toiminnallinen turvallisuus Toiminnallinen turvallisuus Mitä uutta standardeissa IEC 61508 Tekn.lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.sundcon.fi matti.sundquist@sundcon.fi Mitä uutta standardeissa IEC 61508-1 ja -4? IEC 61508-1 (yleistä):

Lisätiedot

Standardisointikatsaus

Standardisointikatsaus Standardisointikatsaus 4.6.2015 ISO/TC 199 Koneturvallisuus työryhmät WG 5 General principles for the design of machinery and risk assessment Suomen edustaja: Sari Kojo, Wärtsilä Finland Oy WG 6 Safety

Lisätiedot

Standardi IEC Ohjelmisto

Standardi IEC Ohjelmisto Sundcon Oy Standardi IEC 61508 3 Ohjelmisto muutokset Matti Sundquist Sundcon Oy www.sundcon.fi Standardi IEC 61508 3 (1) Standardissa di esitetään vaatimukset niiden tietojen ja menettelytapojen valmisteluun,

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 9

Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Turvallisuus koneautomaatiossa

Turvallisuus koneautomaatiossa Turvallisuus koneautomaatiossa Uusittu konedirektiivi ja sen soveltaminen Koneen valmistajan velvollisuudet Kone- ja pienjännitedirektiivin soveltaminen Koneyhdistelmä Koneen dokumentit ja CE -merkintä

Lisätiedot

Toiminnallinen turvallisuus

Toiminnallinen turvallisuus Toiminnallinen turvallisuus Tekn.lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy Matti.sundquist@sundcon.fi Tehdasautomaatio PLC Toim isto PLC DCS + PLC DCS Moottoriohjaus + PLC PLC Copyright 2007 Rockwell Automation,

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit

Teollisuusautomaation standardit Teollisuusautomaation standardit Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Standardisarja IEC 61508 Matti Sundquist Sundcon OY matti.sundquist@sundcon.fi Automaatiojärjestelmien vaakasuora integraatio PLC

Lisätiedot

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012

Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Riskienhallinta ja turvallisuus FORUM 2012 Järjestelmä- ja ohjelmistoturvallisuus 17.10.2012 Finlandia-talo, Helsinki Tuotepäällikkö Janne Peltonen VTT Expert Services Oy 12.10.2012 2 VTT Expert Services

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 05/2010» 13.4.2010» Martti Launis, Työterveyslaitos

MetSta ry» Verkkojulkaisut» Koneturvallisuus» Artikkelit» Nro 05/2010» 13.4.2010» Martti Launis, Työterveyslaitos kirjoittaja: TaM Martti Launis, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos otsikko: Miten koneen käyttöön liittyvät työtehtävät suunnitellaan ihmisille sopiviksi? SFS-EN 614-2 Ergonomiset suunnitteluperiaatteet,

Lisätiedot

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi

Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen laitteiden standardit Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit Räjähdysvaarallisten tilojen sähkölaitteiden standardit ovat

Lisätiedot

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus

IEC Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus IEC 61508 Sähköisten/eletronisten/ohjelmoitavien elektronisten turvallisuuteen liittyvien järjestelmien toiminnallinen turvallisuus Risto Nevalainen, FiSMA ry FiSMA 1 Taustaa, historiaa IEC 61508 standardin

Lisätiedot

C 76/30 Euroopan unionin virallinen lehti 14.3.2014

C 76/30 Euroopan unionin virallinen lehti 14.3.2014 C 76/30 Euroopan unionin virallinen lehti 14.3.2014 Räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 23 päivänä

Lisätiedot

Jukka Pietilä 2013-06-19

Jukka Pietilä 2013-06-19 1 Jukka Pietilä 2013-06-19 LAITEMELUDIREKTIIVI 1. Yleistä Ns. laitemeludirektiivi saatettiin Suomessa voimaan asetuksella no. 621/01 Ulkona käytettävien laitteiden melupäästöstä. Asetus koskee vain niitä

Lisätiedot

Tuomas Järvelä KONETURVALLISUUS HYDRAULISMEKAANISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ

Tuomas Järvelä KONETURVALLISUUS HYDRAULISMEKAANISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ Tuomas Järvelä KONETURVALLISUUS HYDRAULISMEKAANISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ KONETURVALLISUUS HYDRAULISMEKAANISESSA JÄRJESTELMÄSSÄ Tuomas Järvelä Opinnäytetyö Syksy 2014 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp.

Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi. HE 117/2016 vp. Eduskunta Talousvaliokunta 15.9.2016 Hallituksen esitys eduskunnalle painelaitelaiksi HE 117/2016 vp. Sami Teräväinen hallitussihteeri, TEM Nykytilanne VOIMASSA OLEVA LAINSÄÄDÄNTÖ 1) Painelaitelaki (869/1999)

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 1

Teollisuusautomaation standardit Osio 1 Teollisuusautomaation standardit Osio 1 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6823 final ANNEX 1 PART 6/11 LIITE asiakirjaan komission delegoitu asetus kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön

Lisätiedot

Alkuperäinen käyttöohje Induktiivinen turvakytkin GG505S 701833 / 03 06 / 2010

Alkuperäinen käyttöohje Induktiivinen turvakytkin GG505S 701833 / 03 06 / 2010 Alkuperäinen käyttöohje Induktiivinen turvakytkin GG505S 701833 / 03 06 / 2010 Sisältö 1 Merkinnät 3 1.1 Symbolien merkitys 3 2 Turvaohjeet 4 2.1 Sovellutusta koskevat turvallisuuteen liittyvät vaatimukset

Lisätiedot

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ],

Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.6.2010 KOM(2010)310 lopullinen 2010/0169 (NLE) Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu [ ], Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntöjen nro 1, 3, 4, 6,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 16. tammikuuta 2002 PE 301.518/1-3 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-3 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon laitteet on arvioitava ennen markkinointia?

Miten terveydenhuollon laitteet on arvioitava ennen markkinointia? Miten terveydenhuollon laitteet on arvioitava ennen markkinointia? Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Valvira, Jari Knuuttila, ylitarkastaja Jari Knuuttila Tavoite Tavoitteena on kuvata

Lisätiedot

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(Ainoastaan italian-, ranskan- ja saksankieliset tekstit ovat todistusvoimaiset) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) L 171/18 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS (EU) 2015/1056, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2015, tiettyjen Sveitsin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 549/2004 mukaisesti esittämiin kansallisiin

Lisätiedot

Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti)

Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti) Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti) ASAF teemasarja - IEC61508 8.11.2010, Juha Yli-Petäys Esityksen sisältö Turvaventtiili ja sen rooli ohjattavassa prosessissa Suoritettavat määräaikaistestit

Lisätiedot

SFS - ISO Standardisarja omaisuuden hallinnalle Risto Pulkkanen

SFS - ISO Standardisarja omaisuuden hallinnalle Risto Pulkkanen SFS - ISO 55000 Standardisarja omaisuuden hallinnalle 6.11.2014 Risto Pulkkanen SFS-ISO 55000-sarja Standardisarjan tarkoitus on auttaa sekä yritysmaailman, että julkisyhteisöjen organisaatioita hallinnoimaan

Lisätiedot

Standardisointikatsaus

Standardisointikatsaus Standardisointikatsaus 30.5.2013 STANDARDISOINTITYÖHÖN VOI OSALLISTUA 2 Kansallisen komitean jäsenkunta METSTAn koneturvallisuuskomiteassa on 22 jäsentä Teollisuus: 9 asiantuntijaa kuudesta eri yrityksestä

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan?

Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan? Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan? Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Valvira, Jari Knuuttila, ylitarkastaja Jari Knuuttila Tavoite Tavoitteena

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Määräys 1/2011 1 (9) Dnro 2026/03.00/2011 18.3.2011. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset

Määräys 1/2011 1 (9) Dnro 2026/03.00/2011 18.3.2011. Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi. Valtuutussäännökset Määräys 1/2011 1 (9) Terveydenhuollon laitteen ja tarvikkeen vaatimustenmukaisuuden arviointi Valtuutussäännökset Kohderyhmät Voimassaoloaika Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 7 ja 13. Terveydenhuollon

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori

Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle. Kimmo Linnavuori Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista velvoitteita välinehuollolle Kimmo Linnavuori Valviran tehtävä lääkinnällisten laitteiden valvonnassa Laki 629/2010 terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista:

Lisätiedot

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden

Lisätiedot

HOITOALUE JA HOITOALUEELLA OLEVAT LAITTEET

HOITOALUE JA HOITOALUEELLA OLEVAT LAITTEET HOITOALUE JA HOITOALUEELLA OLEVAT LAITTEET SGS Fimko Oy Ilpo Pöyhönen Ilpo.Poyhonen@sgs.com Hermiankatu 12 B 33720 Tampere, Finland Puh. 043 8251326 MISTÄ PUHUTAAN Hoitoalue ja hoitoalueella olevat laitteet

Lisätiedot

Koneturvallisuuden standardit 2016

Koneturvallisuuden standardit 2016 Koneturvallisuuden standardit 2016 1 Tässä esitteessä luetellaan kaikki koneturvallisuuden A- ja B-tyypin standardit Vain englanninkielisinä saatavilla olevien standardien tunnuksen lopussa on merkintä

Lisätiedot

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman

Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa. Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit tutuksi Standardit osana tekniikan osaajan ammattitaitoa Kokemäkijokilaakson ammattiopisto 17.09.2007 Sinikka Hieta-Wilkman Standardit - mistä kaikki sai alkunsa? Napoleonin taistelu Waterloossa

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-5 RAKENTEIDEN KUORMAT Lämpötilakuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-5 RAKENTEIDEN KUORMAT Lämpötilakuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-5 RAKENTEIDEN KUORMAT Lämpötilakuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/6 KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN SFS-EN 1991-1-5

Lisätiedot

Navistools Standard. Navistools

Navistools Standard. Navistools Navistools Standard Navistools on Naviswork pohjainen Asset management sovellus, jota käytetään laitoksen, infrakohteen tai rakennuksen elinkaarenaikasen tiedonhallintaan, suunnittelusta työmaavaiheen

Lisätiedot

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen

ISO Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia Kari Komonen ISO 55000 Standardisarja Eräitä ulottuvuuksia 6.11.2014 Kari Komonen Eräitä käsitteitä omaisuus, omaisuuserä kohteet, asiat tai kokonaisuudet, joilla on tai voi olla arvoa organisaatiolle omaisuudenhallinta

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Savunpoistoluukkuja koskevan tuotestandardin EN 12101-2 kansallinen soveltamisstandardi SFS 7024.

Savunpoistoluukkuja koskevan tuotestandardin EN 12101-2 kansallinen soveltamisstandardi SFS 7024. Savunpoistoluukkuja koskevan tuotestandardin EN 12101-2 kansallinen soveltamisstandardi SFS 7024. Testiluokat ja soveltaminen Pelastusviranomaisten ajankohtaispäivät 2013 Kimmo Kaukanen 27.11.2013 2 Sisältö

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan?

Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan? Miten terveydenhuollon laitteiden turvallisuutta arvioidaan ja valvotaan? Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana Valvira, Jari Knuuttila, ylitarkastaja Jari Knuuttila Tavoite Tavoitteena

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin

Käyttöohje. Energent MagiCAD plugin Käyttöohje Energent MagiCAD plugin Sisältö 1. Yleistä 1 Dokumentin sisältö... 1 Ohjelman asennus... 1 Vaadittavat ohjelmistot... 1 Asennus... 1 Ohjelman käynnistys... 2 2. Toiminnallisuudet 3 Insert Energent

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

TURVALLISUUSKONSEPTIN TO- TEUTUKSEN AUTOMAATIO-OSUU- DEN KÄYTTÖÖNOTTO

TURVALLISUUSKONSEPTIN TO- TEUTUKSEN AUTOMAATIO-OSUU- DEN KÄYTTÖÖNOTTO TURVALLISUUSKONSEPTIN TO- TEUTUKSEN AUTOMAATIO-OSUU- DEN KÄYTTÖÖNOTTO Otto Berger Opinnäytetyö Maaliskuu 2014 Sähkötekniikka Automaatiotekniikka TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Sähkötekniikan

Lisätiedot

VUOROVAIKUTTEISEN ROBOTIIKAN TURVALLISUUS

VUOROVAIKUTTEISEN ROBOTIIKAN TURVALLISUUS MASINA loppuseminaari 14.5.2008 Tampere talo Timo Malm VUOROVAIKUTTEISEN ROBOTIIKAN TURVALLISUUS PUOLIAUTOMAATIORATKAISUT IHMINEN KONE JÄRJESTELMISSÄ (PATRA) Kesto: 5/2006 12/2007 Resurssit: n. 39 htkk;

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Tarjouspyyntö Liite 5.3: Järjestelmän ylläpidettävyden arviointi 1 / 5 VERSIOHISTORIA Päivä Versio Kuvaus Tekijä 22.4.15 3.01 Poistettu kotihoito

Lisätiedot

Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi

Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi Sähkötekninen standardointi Sähkölaitteiden ja sähkölaitteistojen standardien mukainen dokumentointi verkkosivustot : www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi Luentomateriaali teknisen dokumentoinnin IEC standardeista

Lisätiedot

Standardin SFS-EN ISO selvitystyö

Standardin SFS-EN ISO selvitystyö Juho Kallio Standardin SFS-EN ISO 13849-1 selvitystyö Autoklaavin turvapiirit Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Insinöörityö 26.4.2012 Tiivistelmä Tekijä Otsikko

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hanna Mustonen Merkinnät, käyttöohjeet ja tiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hanna Mustonen Merkinnät, käyttöohjeet ja tiedot Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Hanna Mustonen 28.10.2013 Merkinnät, käyttöohjeet ja tiedot Sähkölaitteen merkinnät, tiedot ja ohjeet ENNEN SÄHKÖLAITTEEN MARKKINOILLE SAATTAMISTA ON VARMISTETTAVA,

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

Rautateiden turva-automaatiojärjestelmät ja eroavaisuudet teollisuuden turva-automaatioon

Rautateiden turva-automaatiojärjestelmät ja eroavaisuudet teollisuuden turva-automaatioon Rautateiden turva-automaatiojärjestelmät ja eroavaisuudet teollisuuden turva-automaatioon VR Track Oy Suunnittelu Janne Peltonen Suomen Automaatioseuran turvallisuusjaosto (ASAF) Teemapäivä ja vuosikokous

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

Arvonlisäverotuksen uudenaikaistaminen rajat ylittävässä sähköisessä kuluttajakaupassa. Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS

Arvonlisäverotuksen uudenaikaistaminen rajat ylittävässä sähköisessä kuluttajakaupassa. Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.12.2016 COM(2016) 756 final 2016/0372 (NLE) Arvonlisäverotuksen uudenaikaistaminen rajat ylittävässä sähköisessä kuluttajakaupassa Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS yhteisestä

Lisätiedot

Vikasietoisuus ja luotettavuus

Vikasietoisuus ja luotettavuus Vikasietoisuus ja luotettavuus Luotettavuussuureet Keskuksen vikasietoisuus Mallinnusmenetelmät Rka/ML -k98 Tiedonvälitystekniikka I 3-1 Vikasietoisuuden peruskäsitteitä ovat Vikaantuminen (failure, malfunction)

Lisätiedot

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014

Standardien hankinta. Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 Standardien hankinta Tiedottaja Jyrki Alanko, SFS 9.9.2014 SFS:n tuotteet - 1 SFS vahvistaa vuosittain runsaat 1 500 SFSstandardia Uudet SFS-standardit ovat valtaosin eurooppalaisia EN-standardeja, joista

Lisätiedot

F: Liitäntäpainike G: Paristotila H: Varausliitäntä I: Liiketunnistin/merkkivalo. 12 h

F: Liitäntäpainike G: Paristotila H: Varausliitäntä I: Liiketunnistin/merkkivalo. 12 h TRUST MI5400X BLUETOOTH OPTICAL MOUSE Tuotetiedot Hiiri Laturi F A B D G I E C H J A: Hiiren kakkospainike B: Intelli-rullahiiri/ pariston merkkivalo tyhjä ja varattu C: Hiiren ykköspainike D: Selaa taaksepäin

Lisätiedot

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA

KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio KUNTIEN JA HUS:N ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄN HANKINTA Perustelumuistio (vertailuperuste 4.2) Sisällysluettelo 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Järjestelmän ylläpidettävyyden arviointi...

Lisätiedot

Toimintaympäristön kuvaus. LTC-Otso Myyjän työkalu (POC)

Toimintaympäristön kuvaus. LTC-Otso Myyjän työkalu (POC) LTC-Otso Myyjän työkalu (POC) Toimintaympäristön kuvaus 21 toukokuu, 2015 Sisältö 1 Johdanto... 3 1.1 Dokumentin tavoite... 3 1.2 Dokumentin yleiskuvaus... 3 2 Järjestelmälle asetetut vaatimukset... 3

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. heinäkuuta 2014 (OR. en) 12176/14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 17. heinäkuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: MI 565 ENT 167 COMPET 459 DELACT 135 Euroopan komission

Lisätiedot

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laatudokumentoinnin kehittäminen, sähködokumentaatio-mapin sisältö. 3D-mallinnus ja sen käyttö Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laadunhallintaan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten

Lisätiedot

Koneturvallisuuden standardit 2012

Koneturvallisuuden standardit 2012 Koneturvallisuuden standardit 2012 www.sfs.fi 1 Koneturvallisuuden standardit 2012 Tässä esitteessä luetellaan kaikki koneturvallisuuden A- ja B-tyypin standardit. Vain englanninkielisinä saatavilla olevien

Lisätiedot

Luento 5 Yhteisvikojen analyysi PSA:n sovelluksia

Luento 5 Yhteisvikojen analyysi PSA:n sovelluksia alto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Luento 5 Yhteisvikojen analyysi S:n sovelluksia hti Salo Systeemianalyysin laboratorio alto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu L 11100, 00076 alto ahti.salo@aalto.fi

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

Työelämä- ja markkinaosasto LUONNOS

Työelämä- ja markkinaosasto LUONNOS TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Perustelumuistio Työelämä- ja markkinaosasto 7.10.2016 LUONNOS EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YKSINKERTAISISTA PAINESÄILIÖISTÄ 1 Asetusehdotuksen tarkoitus Ehdotuksessa

Lisätiedot

UUSI HENKILÖN- SUOJAINASETUS JA SEN VELVOITTEET

UUSI HENKILÖN- SUOJAINASETUS JA SEN VELVOITTEET UUSI HENKILÖN- SUOJAINASETUS JA SEN VELVOITTEET SUOJAVAATTEET JA TYÖVAATTEET Tuoteturvallisuuspäivä Pirje Lankinen Henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus henkilönsuojaimista

Lisätiedot

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant Versio: V0.3

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant Versio: V0.3 AgilElephant SEPA Diary Petri Kalsi 55347A Heikki Salminen 51137K Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Aihe: PK&HS Sivu 1 / 7 Dokumenttihistoria Revisiohistoria Revision päiväys: 29.11.2004 Seuraavan

Lisätiedot

C: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin

C: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin Tuotetiedot Vastaanotin Hiiri Näppäimistö A: Ilmaisin B: Yhteyspainike Asennus C: Rulla D: Paristotila E: Käytössä / Ei käytössä - painike F: Yhteyspainike G: Optinen liikkeentunnistin H: Paristotila I:

Lisätiedot

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 30.5.2012 2011/0430(COD) LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Luonnos 22.4.2016 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun sosiaalija terveysministeriön asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä To Be or Well Be V, Lasaretti, Oulu, 27.9.2011 ylitarkastaja Jari Knuuttila 1 Valviran organisaatio Terveydenhuollon laitteiden

Lisätiedot

SIMULOINTIYMPÄRISTÖJEN SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI TIMO SUVELA

SIMULOINTIYMPÄRISTÖJEN SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI TIMO SUVELA SOVELTAMINEN OPETUKSESSA SIMULOINNILLA TUOTANTOA KEHITTÄMÄÄN-SEMINAARI 2.12. TIMO SUVELA KUKA OLEN? Timo Suvela lehtori, sähkö- ja automaatiotekniikka (timo.suvela@samk.fi, 044-7103275) Nykyisyys SAMK:iin

Lisätiedot

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet Jukka Tamminen Yli-ins., DI TSP-Safetymedia Oy 1 Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA Organisaatio

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

Voimassa: Toistaiseksi

Voimassa: Toistaiseksi 1 (7) Antopäivä: 17.06.2015 Voimaantulopäivä: 01.07.2015 Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki Liikenteen turvallisuusvirastosta 863/2009 Muutostiedot: Soveltamisala: O-luokan ajoneuvot Sisällysluettelo

Lisätiedot

A7-0276/185

A7-0276/185 2.10.2013 A7-0276/185 Tarkistus 185 Lorenzo Fontana EFD-ryhmän puolesta Mietintö A7-0276/2013 Linda McAvan Tupakkatuotteiden ja vastaavien tuotteiden valmistaminen, esittämistapa ja myynti COM(2012)0788

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ aaro.leikari@hotmail.com TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 25.01.2016 SISÄLLYS 1. Käyttöjärjestelmän asentaminen... 1 1.1 Windowsin asettamia laitteistovaatimuksia... 1 1.2 Windowsin asentaminen...

Lisätiedot

ELECTROTORQUE MOMENTTIVÄÄNTIMET

ELECTROTORQUE MOMENTTIVÄÄNTIMET PAGE 19 ELECTROTORQUE MOMENTTIVÄÄNTIMET KÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA (OSA N:O 34131) EMC direktiivi 89/336/EEC ja korjattu 91/263/EEC & 92/31/EEC Standardit EN55014:1987, IEC 801-2, IEC 801-4, IEC 801-3 Matalajännite

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/0184(COD) 26.2.2013. teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 26.2.2013 2012/0184(COD) LAUSUNTOLUONNOS teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalta liikenne- ja matkailuvaliokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

2 Käynnistä tietokone. MI-4550Xp WIRELESS OPTICAL MINI MOUSE. Tuotetiedot A B C

2 Käynnistä tietokone. MI-4550Xp WIRELESS OPTICAL MINI MOUSE. Tuotetiedot A B C Tuotetiedot J A B C E F H K D Hiiri A: Vierityskiekko ja kolmas painike (automaattinen vieritys painamalla) Vierityskiekon alapuolella: Pariston virta vähissä -valo (vilkkuu) B: Kakkospainike C: Ykköspainike

Lisätiedot

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt

Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Koulun työturvallisuuden viranomaisvalvonnan käytännöt Tarkastaja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue 19.11.2010 1 STM:n Strategiset tavoitteet - Toiminta suuntautuu terveyden

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Rakennustuoteasetus paloilmoitinliikkeen näkökulmasta. Restricted Siemens Osakeyhtiö 2013. All rights reserved.

Rakennustuoteasetus paloilmoitinliikkeen näkökulmasta. Restricted Siemens Osakeyhtiö 2013. All rights reserved. Rakennustuoteasetus paloilmoitinliikkeen näkökulmasta siemens.com/answers Paloilmoitinliikkeen rooli jakelijana 3 CE -merkintä 4 Suoritustasoilmoitus 5-6 Dokumenttien saatavuus 7 Esimerkkejä merkinnöistä

Lisätiedot

Lämpötila-anturit ATEX- ja IECEx-hyväksytyt, Ex d -rakenne

Lämpötila-anturit ATEX- ja IECEx-hyväksytyt, Ex d -rakenne Lämpötila-anturit ATEX- ja IECEx-hyväksytyt, Ex d -rakenne ATEX / INSTRUMENTIT Lämpötila-anturit ATEX- ja IECEx-hyväksytyt, Ex d -rakenne Sisällysluettelo sivu Tietoa valmistajasta ja tuotteista SKS Group

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Luonnos 2.6.2016 Valtioneuvoston asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvoissa annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Sisäpiiritiedon julkistamisen lykkääminen

Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Sisäpiiritiedon julkistamisen lykkääminen Markkinoiden väärinkäyttöasetusta koskevat ohjeet Sisäpiiritiedon julkistamisen lykkääminen 20/10/2016 ESMA/2016/1478 FI Sisällysluettelo 1 Soveltamisala... 3 2 Viittaukset, lyhenteet ja määritelmät...

Lisätiedot

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi

Laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arviointi rakenteellisen turvallisuuden arviointi MTK Loimaa, syyskokous 1.12.2015 johtava rakennustarkastaja Harri Salminen Loimaan kaupunki Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 25. heinäkuuta 2014 (OR. en) 12141/14 ADD 1 ENV 689 STATIS 80 RECH 333 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 17. heinäkuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro:

Lisätiedot

Toiminnallisen turvallisuuden sovellusprosessimalli

Toiminnallisen turvallisuuden sovellusprosessimalli Toiminnallisen turvallisuuden sovellusprosessimalli Paperikoneen linjakäyttö Turvakulttuuri (TurKu) hankkeen loppuraportti Julkaistu Työsuojelurahaston tuella copyright 2010 ABB Oy. All rights reserved.

Lisätiedot