HAVUMETSIEN VIIMEAIKAISESTA KEHITYKSESTA METSANRAJA= SEUDULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAVUMETSIEN VIIMEAIKAISESTA KEHITYKSESTA METSANRAJA= SEUDULLA"

Transkriptio

1 METSATlETEELLlSEN TUTKIMUSLAITOKSEN JULKAISUJA 40.2 COM M U N I CA TI ON ES IN STITUTI FORESTAll S FEN N IAE 40.2 HAVUMETSIEN VIIMEAIKAISESTA KEHITYKSESTA METSANRAJA= SEUDULLA PEITSA MIKOLA ON THE RECENT DEVELOPMENT OF CONIFEROUS FORESTS IN THE TIMBER.LINE REGION OF NORTHERN FINLAND SUMMARY IN ENGLI SH HELSINKI 1952

2 Sisillys Sivu Johdanto Sii.dekasvu... '.' Aikaisempia tutkimuksia Aineisto Viimeaikaiset sii.dekasvun vaihtelut metsiinrajalla Pituuskasvu Uudistuminen. ~ :...., Luontainen uudistuminen Metsii.nviljely Metsata.loudellista tarkastelua Kirja.llisuutta...; Sumrnaf"IJ Helsinki Valtion,eu,VQstoD kirjapaino

3 Jobdanto Havumetsien tulevaisuus Fennoskandian pohjoisella metsanrajalla on askarruttanut monia nailla seuduilla liikkuneita metsatiedemiehia. Subfossiilisten jatteiden perusteella tiedetaan, etta koko Lappi on aikanaan, korkeita tuntureita lukuun ottamatta, ollut jokseenkin yhtenaisen mantymetsan peitossa Jaameren rannikkoa myoten (A u e:r: 1927), ja melko myohaiselta ajalta on tietoja mantymetsista alueilta, missa niita nykyaan ei {maa tavata. Pohjois-Euroopan ilmasto on Litorina-ajalla ollut nykyista lampimampi, ja yhtena seurauksena tapahtuneesta kylmenemisesta on ollut mannyn metsanrajan aleneminen. Tama ilmaston huononemisen vaikutus, napapaholaisen eteneminen etelaa kohti, nakyy kasvillisuudessa monella muullakin tavalla kuin metsanrajan alenemisena (Aario 1941). Toisaalta ilmatieteelliset havainnot kuitenkin osoittavat, etta Pohjois Euroopan iimasto on viimeksi kuluneiden sadan vuoden aikana selvasti tullut lampimammaksi (Keranen 1946,1952). Ilmaston paraneminen, joka oli jyrkinta taman vuosisadan kolmella ensimmaisella vuosikymmenella, on ollut sita voimakkaampi, mita pohjoisemmasta seudusta on kysymys. On sen vuoksi sangen mielenkiintoista tutkia, miten kauan ilmaston huononemisesta johtuva metsanrajan aleneminen on jatkunut jajatkuuko se mahdollisesti edelleenkin vai ilmemeko nykyisen Iampokauden vaikutus myos havumetsien kehityksessa metsanrajaseudulla. Havupuiden pohjoisrajojen seka metsanrajojen sijainti Suomessa kay ilmi parhaiten Renvallin (1912) ja Heikiriheimon (1921) tutkimuksista. Ruotsin ja Norjan Lapissa naita rajoja ovat tutkineet mm. Hagem (1917), JuuI (1925) ja Enquist (1933). Ko. tutkimuksissa on myoskatsaukset aikaisempiin tata kysymysta koskeviin toihin. ' Havupuiden toimeentulon pohjoisrajan maaraavat luontaisen uudistumisen ilmastolliset edellytykset. Hag e mi n (1917) mukaan mannyu siemenen kypsymiseen vaadittava kesan (kesa-syyskuun) keskilampo on C. Suunnilleen samaan tulokseen ovat paatyneet monet muutkintutkijat(wibeck 1920, Heikinheimo 1921, Kujara 1927, E ide 1932). Mannyn vegetatiiviselle kasvulle riittaa pari astetta alhaisempi kesan Iampo (H e II and 1912).' '

4 4 Peitsa Mikola 40.2 Hag em (1917) paattelee mannyn fossiilisia jaannoksia ja nykyista uudistumista koskevien tutkimustensa perusteelia, etta sen jalke n kuin manty saavutti laajimman levinneisyytensa pohjoiseen, noiden seutujen kesan lampotila on laskenut Nykyiset pohjoisimmat mannikot ovat museometsikoita muistoina silta ajalta, jolloin ilmasto oli Iampimampi, mutta nykyisin (191O-luvulIa) niilta puuttuvat riittavan uudistumisen edellytykset. Hyvin huomattavana syyna m.etsanrajan alenemiseen viime vuosisatoina on ollut ihmisen toiminta (hakkuut~a poronlaidunta), ja nykyinen metsanraja voitaisiin ehka sailyttaa metsien taydellisella rauhoituksella. Sen sijaan ei Hag em i n mukaan ole edellytyksia metsanrajan siirtamiselle pohjoiseen pain. Samaten J u u 1 i n (1925) mukaan nykyinen metslinraja on korkeammalla kuin ilmasto edellyttaisi. R e n vall i n (1912 a ja b, 1919) mukaan syyna mannyn metsanrajan sangen huomattavaan alenemiseen" Suomen Lapissa historiallisena aikana on ollut yksinomaan ihmisen toiminta, ts. hakkuut, kulot ja poronhoito. Puurajan alenemista viela nykyisestaan ei myoskaan voida R e n vall i n mukaan valttaa, koska melkoinen osa pohjoisimmista mannikoista on asken mainituista syista taydellisesti menettanyt kykynsa uudistua. Kuusi on vaeitanut Lappiin vasta edella mainitull lampokauden jalkeen eika se siis ole joutunut vetaytymaan taaksepain ilmaston huonontuessa. Kun kuusen puuraja Fennoskandiassa on etelampana kuin mannyn, eivat metsanrajan kuuset ole joutuneet karsimaan ihmisen toiminnasta niin paljon kuin mannyt. Siksi kuusen. metsanrl1.ja ei liene koskaan ollut nykyista pohjoisempana. Kuusen siemenen tuleentumiseen riittaa alhaisempi kesan lampotila kuin mannyn (E ide 1930, Heikinheimo 1932). Myohemmat tutkijat ovat suhtautuneet optimistisemmin havupuiden tulevaisuuteen metsanrajaseudulla. Niinpa E ide n (1932) mukaan mannyn siemenvuodet eivat Ruijassa ole aivan niin harvinaisia, kuin R e n vall mainitsee, ja sopivin uudistushakkuumenetelmin metsataloutta voidaan siella jatkuvasti harjoittaa. Suomessa on H u s tic h (1940,1945,1948 ja 1949) useassa yhteydessa esittanyt tuloksia tutkimuksistaan, joiden mukaan viimeaikaisen ilmaston Iampenemisen vaikutus nakyy erittain selvasti seka mannyn sade- ja pituuskasvussa etta uudistumisessa metsanrajaseudulla. Erikoisen havainnollisesti H u s tic h (1945 s. 26) osoittaa, etta eri tutkijain erilaiset kasitykset nykyisen metsanrajan pysyvyydesta suuresti riippuvat tutkimusaikaan vallinneesta ilmastosta. Viimeksi on Ve (1951) Norjassa esittanyt selvia osoituksia seka mannyn etta koivun metsanrajan etenemisesta. Seuraavassa esitettavat tutkimukset havumetsien viimeaikaisesta kehityksesta metsanrajaseudulla Suomen Lapissa on suoritettu vv. 1946

5 40.2 Havumetsien viimeaikaisesta kehityksesui metslinrajs.."t!udulla 5 ja -49. Tutkimusmenetelmii on ollut piiiiasiassa vuosilustoanalyyttinen, ts. on tutkittu kasvukairalla otetuista niiytteistii vuotuisen siidekasvun suuruutta niin pitkiille ajassa taaksepiiin, kuin on ollut mahdollista. Naidenvuosilustotutkimusten lisiiksi ja tiiydennykseksi on hankittu jonkin verran pituuskasvua ja uudistumista koskevaa aineistoa. Tutkimuksen alkuperaisenii tarkoituksena oli selvittiiii puiden kasvussa esiintyvien ilmastollisten vaihteluiden suuruutta, syita ja kiiytiinnollistii merkitystii, ja sita varten keriittiin aineistoa eri puolilta Suo mea. Aineistoa tuli metsiinrajaseudulta suhteellisen runsaasti, koska kasvun ilmastolliset vaihtelut ovat voimakkaimpia ja helpoimmin tutkittavissa sellaisissa oloissa, joissa jokin ilmastotekijii on liihellii puiden toimeentulominimia(h u s tic h 1948, s. 32). Metsiinrajaseudulta olevan aineiston myohemmiissa kasittelyssa tuli kuitenkin esiin sellaisia erikoispiirteita, ettii naiden kysymysten tarkempi kasittely varsinaisesta paatutkimuksesta (M i k 0 I a 1950 a) erillisena on katsottu "tarpeelliseksi. Kirjoittajan mieluisa velvollisuus on tassa yhteydessa esittaa kiitoksensa Suomen Akatemian jasenelle, prof. Y r j 0 I I v e s sal 011 e, jonka johdolla tutkimus on paiiosiltaan suoritettu, seka prof. V i I j 0 K u j a 1 a II e ja prof. 11m a r i H u s tic hill e, jotka ovat lukeneet kasikirjoituksen ja antaneet arvokkaita viitteita sen johdosta.

6 Sidekasvu Aikaisempia tutkimuksia Vanhemmat tutkimukeet (esim. R en vall 1912 a, Hagem 1917) havumetsien viimeaikaisesta kehityks sta ja tulevaisuud sta metsanrajalla perustuivat uudistumisvuosien ja -mahdollisuuksien selvittelyyn. 1 Vuosilustoanalyyttinen tutkimusmenttelma, joka on kehitetty Amerikassa ja siella kaytetty men styksellisesti ilmaston muutosten tutkimiseen (Douglass 1914,1919, Huntington 1914, ym), on Pohjois Euroopassa otettu kaytantoon varsin myohaan. Ensimmainen Fennoskandian metsanrajaseudulla suoritettu, vuosi Iustoanalyyttista menetelmaa kayttava tutkimu8 oli A and s tad i n (1934) selvitys mannyn paksuuskasvun vaihteluista Steigenissa Pohjois Norjassa. Tama tyo, joka on tehty paaasiassa amerikkalaisten (D 0 u g I ass i n ym.) esikuvien mukaan, on erityisesti kohdistunut ilmaston vaihteluissa ja puiden kasvussa mahdollisesti esiintyvan jaksollisuuden tutkintaan, mutta samalla se on osoittanut puiden kasvusf;a metsanrajalla tapahtuvien vaihteluiden suuruuden ja vuosilustoanalyysien kayttokelpoisuuden seka metsa- etta ilmatieteessa myos Pohjois Euroopassa. R u den (1935) osoitti vuosilustotutkimuksillaan mannyn. kasvun Ruijassa lisaantyneen tuntuvasti nimenomaan 1920-luvulla. Myos 0 r din gin (1941) suuressa vuosilustoanalyyttisessa tutkimuksessa osa aineistosta on metsanrajan lahettyvilta (67 30'), ja sen perusteella voidaan seurata mannyn kasvun vaihteluita satojen vuosien aikana. Ruotsissa on E r I and s son (1936) nimenomaisesti tutkinut vuosilustoanalyysien avulla ilmaston vaihteluita ja niiden vaikutusta mannyn kasvuun metsanrajaseuduha pyrkien samaha loytamaan tiettya jaksollisuutta naissa vaihteluissa. Suomessa jo B 0 man i n (1927).laajassa vuosilustoanalyyttisessa tutkimuksessa osa aineistoa oli Sodankylasta. H us tic h i n metsanrajaa koskevat tutkimukset ovat perustuneet suureksi osaksi vuosilustoanalyyseihin. Hanella oli kaytettavanaan (1945, 1948, H u s tic h & Elfving 1944) II valtakunnan metsien arvioinnin (Ilvessalo 1942) yhteydessa keratyt kairanlastut Inarista, kaikkiaan 40 koepuuta, seka lisaksi Utsjoelta varta vasten keratyt 214 puuta. H u s tic hi n tutki-

7 40.2 Havumetsien viimeaikaisesta kehityksesta metsanrajaseudulla 7 mukset, jotka koskevat vain aikaa v:n 1890 jalkeen, ovat kohdistuneet erityisesti mannyn kasvun ja saasuhteiden valisen riippuvaisuuden selvittelyyn, jolle seikalle myos E r la n d s son on omistanut suurta huomiota; Vaikka kaikki edella mainitut vuosilustotutkimukset on suoritettu melko kaukana toisistaan sijaitsevilla seuduilla ja perustuvat suppeahkoihin aineistoihin, ne kuitenkin antavat jokseenkin yhtapitavan kuvan mannyn kasvun viimeaikaisista.. vaihteluista Fennoskandian metsiihrajalla (vrt. korrelatiokertoimia, H u s tic h 1948, s. 43). Erityisesti on pantava merkille kas-vun poikkeuksellisen alhainen taso vv seka sen jalkeen tapahtunut melkein yhtajaksoinen kasvun nousu.. Aineisto Aineiston kerays- ja kasittelymenetelma on selostettu em. puiden kasvun vaihtelua koskevassa julkaisussa (M i k 0 I a 1950 a, ss. 9-22), samoin lyhyesti itse aineisto (Lappia koskeva osa ss ). Oheinen kuva 1 esittaa tutkimuspaikkojen sijaintia, ja yhdistelma Lapista kovilta metsamailtakeratysta aineistosta on taulukossa 1. Kuva 1: Tutkimusalueet -Fig. 1. Investigation areas. o. PaIIasjarvi 6. Sompio 7. Savukoski 1. Utsjoki 2. Enontekiii 3. Lemmenjoki 4. Inari Katkoviiva = mannyn puuraja. Pisteviiva = kuusen puuraja. Kokoviiva = kuusen metsaraja. Broken line = timber-line 0/ pine. Dotted line = timber-line of spruce. Solid line = north limit 0/ spruce forests.

8 8 P41itsa Mikola Kuva vuotiasta mannikkoa Kevojoen laaksossa Utsjoella. Koeala 117. Valok. P. M Fig year old pine jof'est in the Kevojoki Valley, Utsioki.. Sample plot No Phot() P. M. in Tutkimuspaikoista Utsjoki ja Enontekio edustavat varsinaista metsanrajaseutua. Naissa ryhmissa on aineistoa seka pohjoisimmista varsinaisista mantymetsikoista etta hajallaan tunturikoiv'ikoissa kasvavista mannyista. Inarin ja LemmenjoEll aineistot ovat kaikki yhtenaipista mannikoista, kuitenkin niin, etta osa Lemmenjoen koealoista on melko lahelta alpiinista metsanrajaa. Pallasjarven ja Sompion tutkimusalueet ovat jo sangen kaukana polaarisen metsanrajan etelapuolella, mutta molemmat hyvin lahella alpiinista metsanrajaa, edellinen Pallas-, jalkimmainen Nattastunturin rinteella. Vertausalue, Savukoski, edustaa Lapin havumetsaaluetta, jonka ei voida katsoa enaa kuuluvan metsanrajaseutuun.

9 40.2 Havumetsien viimea.ikah!esta kehitykeestii. metsiinrajaseudu1la 9 2 Kuva vuotiasta mii.nnikkiia. Lemmenjoen laaksossa. Koeala 120. Valok. P. M Fig year old pine forest in the Lemrrumjoki Valley. Sample plot No. 125, Photo P. M. in Taulukko 1. Yhdistelma tutkimusaineistosta. Table 1. Research material. Sljalntl Loeatilm I Koealoja SamPle plou Koepuita - Sample tlub I Miintyjit I Kuusla Pim treu Spruce treeb Utsjoki I 176 Inari Lemmenjoki Enontekiii Pallasj&rvi So~o Sa oski Yhteensi. - Totali 48 I 801 I 167

10 ! 1 2s 'i'"' :' '<~... It ~, ~ 71 1\ 1m... 1 ('I. J V' '1 II!II A "'7 'I,.., 1\! II I I~ 1\1' :u ~ 1J J,'H.! I \ 'V VI 1\ '" ~ 1\, ~ I At' \ '" 11'. I I ~ \11/1 It' V I j r \ ) ~.. \, IV'II \ I f\)v I' UI Id \ ~\ I II fi /IV I,-J II l!! I w\ 1/ ['II..,.... I V' (\'1 " "" \iii nr \1 \ IVV OJ\... 1\ I I., I V'! \T, \~ '" IV 1\ I J V 1m IY II " " '" N " \ I',I VI 11/\ 1\ r\ I 11M 1\ I F_ '~ I.. n '" y Ii 1\ ~ ''''1 j f./ ' 'I 1\ TV 'I I fill? V I{\J.. \ r VI 1\ /, \ 1\." j \ I I\ "- V rj 1I \J I $ ~ fv'/ I?J.. 71' JJ I" I,,; " II'" h A I \ I!V\ 1\ fi. /\ T ~ K.,.1 \ cli...j,,,, r", \ ~ (\/V\..~ i \,I fl It \ r... t-n, f V Ill" \,. I!VI, I\AA v '\I,11 IV Ii 'v-'" VI \11 h i1 1'\,.V I.f'. 'I \ T'l 1f1 I',I J.f. I \ \f\ A. II. --,..:r 1J..,. ""'I/' k t N II,.. 1 \,.".; IV\ A/\ Nil I I I'" 1/\ "- r t-- rt I 'v... \ r.'v\ WV, IV 1/\ 1\[... 'V 1// II.' :\ I/VI 1\ 1\."'" 1\ I' i 1\ '-v ~ VI /1/ \ r ~ II \ 1\ 1\ I, r '""I f.., A rj II -Ai.. ij\) \.".11 /i. IJ v... "'I,.. 1 I \ P \ / \/ I~ IN " " 1/ VJ r-' \fn!>'. ; 1. V I r I) A V JI n h I.17' 1"11 lh ~\ fl/\ 1\ I \ I f\ II r UI j\j ~ VI VU'" \." J II.1 ' ~ '\, I!N,,/ VV " TV J\ Ii \I \, '" IV i-i /IN r f? lj" "\ -,., -,.,. IV IN I... \J,.- i \ A 7 I "" 1\ rkv.,a. \\, '"...J ~.. '\ lw \ " Ii AI I IV VI,~, /., f\ji IA IAA If '" '1\ tvv... 1 II'J,..,y fi.j'. II ~" Y, 'V rl,.'" " II) v V ffj/j "'" " "'" "'"..,,.,..,..,. '1M " Kuva 4. Mannyn vuosilustoindeksit eri tutkimusalueissa. Numerot osoittavat aineistoon sisaltyvien koepuiden lukumiiariii. Paksut nuolet yliireunassa osoittavat mannyn tarkeimpia uudistumisvuosia. Fig. 4. Annual ring indices of pine in different localities. Figures indicate numbers 01 sample trees. The prineipal J'eprodurlion years are marked by arrows above. ri(j'n' Irlr#l! MfiM'/ 'N"/,~, o ~-< ::r=1-p4 ~~1"'1 I).> i:.: = ;;:'51~ I).> <="to 8. ~ ::s ::s a> \);' g- reo = \);' ~ < ~ 1).>: I).> ~.I).>: m 1).>: g;-s a> 1).>:?' ~. S'~ <="t- ~~ S 0 fi ~ a- fi a> S S;. ::s m I).>.... ~ rna> I).> a. S a> I).> ::s am 1).>=... ::r ::s <="ta> a> ::s ~ a>... reo ~ <="t- I).> ai < I).> \);'... ):l" m = ~... ::s 110' a> =... o ~ <II... '" co ~ 'I" o... to II> <::> i.

11 40.2 Ha\"UJIlctsien viimeaikaisesta kehityksestii. metsiinrajas('udulla 11 Vilmeaikalset sidekasvun valhtelut metsiinrajalla... Kuvassa 4 herattaa erityista huomiota mannyn kasvun jyrkka heikkeneminen vv , jonka jalke(n kasvu on pysynyt sangen alhaisena noinlo vuotta. V:sta 1912 lahtien kasvu.lisii.ii.ntyi voimakkaasti ja aarimmaisella metsanrajalla 1930-luvulle saakka. Tama kasvun paraneminen liittyy vilme aikoina pohjoisilla seuduilla todettuun ilmaston yleiseen lampenemiseen (H us t. i c h 1945). Tama yhteys onkin aivan ilmeinen, jos verraman vuosilustoi.'1deksin vaihtelua esim. heina- ja elokuun lampotilojen muutoksia esitta viin piirroksiin (K era n e n 1946, s. 197). Mannyn vuotuinen sadekasvu oli lampokaudella polaarisen metsanrajan lahettyvilla % suurempi kuin keskimaarin (taulukko 2). Tama sopii hyvin yhteen Kerasen (1946, s. 198) laskelman kanssa, jonka mukaan kasvukauden tehoisa lampotila vv oli Inarissa 54 % suurempi kuin keskimaarin vv , mika merkitsee sita, etta kasvuolosuhteet olivat silloin Inarissa samat kuin normaaliaikana km etelampana. Lampenemisen vaikutus kasvuun oli kaikkein voimakkain aarimmaisella metsanrajalla, missa kasvu 1920:n jalkeen on ollut hammastyttavan hyva. Esim. Utsjoella tunturikoivikossa harvakseen kasvavien yli 200-vuotiaitrJI I n.~ AIM.J' J IA R ~I " f ""\II. II. I"'f I '" 1/ \ V \,..."N '".. 1/11 \J r I v, rj >IV V \I J I'. r.j... I M. ~f'l\.a IV IIlI 1\ NIl' II... ~ I \.li_",. - li' I \ fi\ r ~ 1/11\ II I}I " I \ ~ \ I-' 1 It V V \I v'... 1 ".\1 r.a vvy \(\. IV V~ V -....An ll. 1\! vii \ I~.\ M \......NI "n~ /'.III /\1,... ~/I \ V """" \ " r \1!U V' 'I... V \ rj IJ 'V II\JI..t.. IfI.I Vl/'l \" -. \1\ T. ~ - II \ J "'" - ",so tino..,. - "...-,., Kuva 5. Kuusen vuosilustoindeksit eii tutkimusalueissa. Fig. 5. Annual ring indices of spruce in different localities.... ten mantyjen (16 puun keskiarvo, koeala 116) vuosiluston keskimaarainen leveys on 0.62 mm ja mm,.kun se oli keskimaarin vain 0.46 mm. Aikakautisen kasvun suuret vaihtelut nakyvat myos kuvassa 6, joka esittaa vuotuista pintakasvusadannesta, 10 viimeisen vuoden sadekasvu mukaan laskettuna, Utsjoella kolmena eri ajankohtana.

12 12 P e its ami k 0'1 a 40.2 \ \,, " \, ".--- '10900 x--- '19fO f~o, i......q -- o -0-_ "-.- o o -.,r ~ '100 Iko- Ay' (,]0 250 Kuva 6. Miinnyn pintakasvusadannes, 10 viimeisen vuosiluston leveyden mukaan laskettnna, kolmena ajankohtana Utsjoella. Fig. 6. Basal area increment per cent of pine, calculated by the width of the last ten rings, in three different years in Utsjoki. - Taulukko 2. Mannyn ja kuusen suhteellinen sadekasvu 10-vuotiskausina ja seka lampokaudeila Table 2. The relative radial growth of pine and 8prw;,e in and and in the warm period of Suhteelliuen vuotuinen siidekasvu Puulaji Tntkimusalue Relative annual ~adial gruwth Tree BP. We.ation I I I Miinty - Utsjoki Pine Enontekio... :... I I Lemmenjoki Inari Pallasjiirvi Sompio..., Savukoski Kuusi- I Pallasj iirvi.... '1 100 Spruce I I I _ Sompio Savukoski ! Mannyn kasvun lisaantymisen 19lC-20-luvuilla tekee niin voimakkaaksi se, etta kasvu oli poikkeuksellisen alhainen, jopa parissa tutkimusalueessa (Enontekio ja Sompio) aile puolet siita, mita se oli edellisina vuosikymmenina. Syyna tailaiseen kasvun lamaannukseen ei ole voinut olia pelkka kesan keskilammon normaalinen vaihtelu, vaan

13 40.2 Havumetsien viimeaikaisesta kehityksestii metsiinrajaseudulla 13 mantymetsia kohdannut tuho, joka on ulottunut yli pohjoisen Fennoskandian. Paitsi kaikissa Suo men metsanrajaseudulla tehdyissa vuosilustoanalyyseissa sen vaikutus nakyy E r I and s son i n analyyseissa Pohjois-Ruotsista (Torniojarvi, Kiruna ja Karesuvanto, kts. E r I and s son 1936, Plate I) seka A and s tad i n ja 0 r din gin analyyseissa Pohjois-Norjasta (Serfold ja Steigen, kts. esim. 0 r din g 1941, s. 154 ja 193). Todennakoisena syyna nain laajalla alueella esiintyneeseen ja kontalokkaaseen tuhoon on ollut suo t u i s i e n j a epa suo t u i s i e n s a a s u h t e ide non net 0 n y h tee n sat tum a. Kesa 1901 oli erittain lammin ja puiden kasvulle edullinen. Sen seurauksena myos mannyn pituuskasvain 1902 oli erittain pitka (0 r ten b I ad 1904, He sse I man 1904). Kesa 1902 oli kuitenkin sangenmyoha~en ja kylma, ja syyskuun 20 p:n tienoilla sattui ankara halla, joka palellutti mannyn vuosikasvaimet. Tuho huomattiin yleisesti vasta kesallac 1903, jolloin mannikot olivat ruskeita laajoilla alueilla. Tuhosta on melko yksityiskohtaisia selostuksia seka Ruotsissa (0 r ten b la d 1903 a ja b, WeI and e r 1904) etta Norjassa (J e 1st r up 1903, A a eng 1904, H a a g man 1904), ja And e r s son (1905) on toimittanut perusteellisen tutkimuksen sen laadusta ja esiintymisalueesta Ruotsissa. Sen seuraukset metsien tuotolle ovat paljastuneet vasta jaikeenpain vuosilustotutkimusten yhteydessa. 8uom ~n Lapista ei tosin ole tietoja mannyn kasvainten kuivumisesta ellei eras Suo men Metsanhoitoyhdistyksen Julkaisuissa oleva kirjoitus sisalla viitteen sellaiseen (E. M. 1905) - ja myos saatiedot puuttuvat 8uomen Lapista noin kaukaiselta ajalta, mutta ruotsalaisten ja norjalaisten tietojen perusteella voidaan paatella tuhon esiintyneen ankarana meillakin. And e r s son i n mukaan tuho ulottui melkein yli koko Norlannin 62 leveysasteelle saakka ja oli ankarimpana metsanrajaseudulla. Norjassa taas tuho on etelassa ulottunut Telemarkeniin saakka (J e 1st r up), kun taas sen ankaruutta Ruijassa osoittaa H a a g man i u arvostelu, etta»vuosi 1903 tulee sailymaan mustana lehtena Finnmarkenin historiassa.») Vuosilustoanalyysien perusteella tuho on ollut ankarin Enontekion seudulla. Myos E r I a nd s son i n tutkimuksessa sen vaikutus nakyy selvimpana Kar suvannon aineistossa. Savukosken tutkimusalue on iimeisesti ollut jo varsinaisen tuhoalueen ulkopuolella. And e r s son i n mukaan tuho.eli pahin harvoissa tunturimetsissa avotunturia vastassa, ja nuoret puut karsivat enemman kuin vanhat. 8amaan viittaavat vuosiiustonmittaukset. 8ompion aineistossa on mm. nuoria puita aivan puurajalta (koeala 108) ja samoin toinen Pallasjarven tutk!musmannikoista (koeala 164) on lahelta avotunturia, ja molemmissa tuhon vaikutus on tavallista voimakkaampi (minka vuoksi myos seka 8ompion etta

14 14 Peitsa Mikola 40.2 Pallasjarven aineistoissa kokonaisuudessaan lamakausi esiintyy voimakkaampana kuin naiden seutujen etelainen asema ehka edeilyttaisi; vrt. kuva 4). Sen sijaan Lemmenjoen ja varsinkin Inarin aineistoissa, jotka ovat alavammiita mailta ja kasittavat paaasiassa hyvin vanhoja metsikoita, kasvun heikkeneminen on suhteellisesti paljon pienempi. Samaten E ria n d s son ja 0 r din g ovat tutkineet mahdollisimman vanhoja puita, ja siksi ehka kasvun lamakausi ei esiinny heidan aineistoissaan aivan yhta voimakkaana. ):.uhi kasilla olevassa Suomen Lapin aineistossa. And e r s son (1905, s. 477) on esittanyt joukon saatietoja syyskuulta Seuraavassa esitetaan muutamia naista minimilampotiloista, taydentaen luetteloa norjalaisilla havainnoilla. Bavaintopaikka Jallivaara.... Kiruna.... Karesuvanto.... Haaparanta.... Karasjoki.... Etela varangi Piiiviimliiirii 20/9 19/9 21/9 21/9 21/9 21/9 MinimiliimpijtUa Samaan aikaan oli pakkasta myos Etela-Ruotsissa ja -Suomessa. Esim. Uppsalassa mitattiin 21/9 _3.8, Tukholmassa --0.5, Turussa 22/9 _3.5, Lauttakylassa -5.2, Helsingissa -1.4 ja Jyvaskylassa Ita-Suomessa oli hieman lampimampaa, mutta esim. Kuopiossa ja Kajaanissa satoi lunta 20/9, samoin Oulussa 19/9. Myos Pohjois Ruotsissa mainitaan sataneen runsaasti markaa lunta juuri ennen pakkasaaitoa. On siis taysin ilmeista, etta Pohjois-Skandinaviassa mantytuhoja aiheuttanut pakkasaalto on kulkenut Suomenkin Lapin ylitse. Korostettakoon samaila, ettei syyskuinen ankara haila sinansa merkitse mannyn kasvainten paleltumista. Kovempiakin pakkasia on syyskuussa sattunut ja aikaisemmin kuin 1902 ilman niin kohtalokkaita seurauksia. V:n 1902 onnettomuuteen ovat oileet ratkaisevasti vaikuttamassa edeltavan ajan saasuhteet, nimitt1hn poikkeuksellisen lammin kesa 1901, jonka johdosta seuraavanvuoden pituuskasvain kehittyi tavallista pitemmaksi, seka myohainen ja kylma bsa 1902, jonka vuoksi.pituuskasvain ei oilut viela kunnoila puutunut pakkasten tuilessa. Vuosilustoanalyysit osoittavat myos, etta mita ankarampi puuta kohdannut tuho oli 1902, sita hitaampi oli sita seuraava toipuminen. Monessa tapauksessa v:n 1903 ja parin seuraavankin vuoden lusto puuttui jokseenkin kokonaan. And e r s son i n ym. mukaan tuhoalueilla ei tapahtunut juuri mitaan kasvua 1903, ja ensimmaiset uudet kasvaimet

15 40.2 Havumetsien viimeaikaisesta kehityksesta metsanrajaseudulla 15 vaurioituneihin puihin syntyivat vasta On kuitenkin epatodennakoista, etta v:n 1902 syyshallan valittomat seuraukset olisivat ulottuneet v:een 1911 saakka. Mutta tuho lienee siina maarin alentanut metsien yleiskuntoa,etta seuraavina vuosina vahaisetkin epasuotuisat tekijat ovat saattaneet staa tai hidastaa puiden toipumista. Pienehkoja hallavaurioitakin lienee sattunut, silla v ja 1910 oli syyskuussa poikkeuksellisen alhaisia lampotiloja (esim. Karasjoella / ja /9 1910).. Kuluvalla vuosisadalla on mannyn kasvussa metsanrajalla tapahtunut yllattavan suuria vaihteluita: sadekasvu putosi monin paikoin jopa aile puoleen siita, mita se oli edelia, ja taas v:n 1911 jalkeen sadekasvu runsaassa vuosikymmenessa lisaantyi kolminkutaiseksi tai enemmankin. Mutta vastaavaa suuruusluokkaa olevia vaihteluita on tapahtunut aikaisemminkin, kuten kuva 4 osoittaa. Syyna vaihteluihin on ollut saatekijain vaihtelu seka ilmeisesti myos tuhot, jotka ovat lisa.nneet saasuhteiden valitonta vaikutusta. Niinpa 1820-luvulla on tapahtunut jokseenkin yhta voimakas kasvun elpyminen kuin 100 vuotta myohemmin luvun lopulla mannyn vuosilustoindeksit ovat 150:n ylapuoiella. Mutta tama voimakkaan kasvun kausi on jaanyt sangen lyhytaikaiseksi, silla 1830-luvulla kasvu on taas katastrofimaisesti laskenut, sangen jyrkasti mm ja 1837, jolloin vuosiluston leveys on vain 1/,_1/5 siita, mita se oli 10 vuotta aikaisemmin. Myos maatalouden satotiedot osoittavat Pohjois-Skandinaviassa saasuhteiden oueen epasuotuisia naina vuosina (E rla n ds son 1936, s. 85, Mann in e n 1860, Melander & Melander 1928), ja epaedullisilla saasuhteilla lienee ollut myos valillisia seurauksia, mihin viittaa sekin, etta kasvun elpyminen normaalitasolle v:n 1837 jalkeen on vaatinut yli 10 vuotta. Myos v:n 1760 seutuvilla kasvu oli pitkahkon aikaa noin 50 % normaalitason ylapuolelia, kun taas useita vuosia kestaneita lamakausia oli 1770:n tienoilla ja 18 lo-luvulia, jolloin myos maatalouden alalia mainitaan olleen useita katovuosia (M ann i n e n 1860, Mel and e r & Mel and e r 1928). Sen sijaan ei esiintynyt niin suuria pitkaaikaisia vaihteluita. Aivan samat kasvun voimakkaat ja pitkaaikaiset vaihtelut, ts. hyvan kasvun kaudet 1760:n tienoilla ja 1820-luvun lopulla seka jyrkka lasku 1830-luvulIa, esiintyvat myos E r I and s son i n (1936, Plate I) ja Or din gin (1941, s. 305) vuosilustoanalyyseissa Pohjois-Ruotsista ja -Norjasta. Vuosilustoanalyyseissa voidaan myos havaita eraita mannyn kasvulle epasuotuisia vuosia, jotka eivat ole jattaneet pitempiaikaisia vaikutuksia. Niinpa kylmien ja hallaisten vuosien 1892 ja -93 (kts. kuva 10 seka M i k 0 I a 1950 b) jalkeen kasvu on elpynyt valittomasti entiselle tasolie, ja vaikka vuosiluston leveys oli 1806 vain noin puolet siita, mita se oli edellisena vuonna, niin jo seuraavan vuoden kasvu on taas jokseenkin normaalitasolla.

16 16 Peitsa Mikola 40.2 n~halla.~. joka.. on.t~:nr1wj!t",l!ti!:!hl~.w.1?;l'i!jjtm~h.li~,~~",,2j!l!~w.l?!a ~f~::~~!is~~~~~i!\~ ~MkWA.12Qj. m. And e.!~ ~.2.!Lt!.~,22~.. ~:J.~11~.. wm!.mit~~~... ~~!J~J!Y.J&;t;mU!lt~~shruJA.2».Ji,i,tj.~mm~j~~!!!i;"~~~~!!!2:i~~","q, f*1p,,,1l~u&rlji)a ~i~»-mhgqj!:" A a eng (1904) mainitsee 1893 sattuneen laajoilla alueilla samanlaista kasvainten kuivumista kuin M~! ~m:j,!.j~ro~t'yje:p,.. m.()wja,t. a.iswlt~~j}j"j9j~q!... o:p,... ~!!I~.1!~... ~~~1!~t3.,.~,iY~~Jla.i~)jij~IJv.pa,~ltu;misi8m, ovat kiinnittaneet huomiotaan mm. And e r s son (1905, s ), He i kin h e i m 0 (1921, kuva 15) ja Hi i Ii vir t ~' (U t s joe n hoi t 0 a 1 u e, s. XXVII) (vrt. myos E. M. 1905). Herkin paleltumiselle on latvakasvain. Kasvainten paleltumista tapahtunee varsinkin tuulille l alttiilla paikoilla, kuten tuntureilla ja soiden reunoilla, pienessa maarassa miltei joka vuosi. Muutamina vuosina tuhot ovat silmiin pistavan yleisia, mutta todellisia suurtuhoja sattuu vain poikkeustapauksissa, kuten 1902, jolloin seka latva- etta oksien kasvaimet tuhoutuvat ja suurien taimienkin kuolemista tapahtuu laajahkossa mitassa (A n d e r s son 1905, s. 464). Pohjoisimmat paikat, mista on kuusen kasvua koskevaa aineistoa, ovat Pallasjarvi ja Sompio (kuva 5). Vaikka kuusen puuraja kulkee melkoista pohjoisempana, niin ko. alueet, _suhteellisen korkealla merenpinnasta sijaitsevina, edustavat metsanrajaseudun olosuhteita, kuten mannyn vuosilustoanalyysit osoittivat. Kuusenkin kohdalla voidaan panna merkille kasvun yleista paranemista viime vuosikymmenina, mutta ei laheskaan niin voimakasta kuin mannyn. Osittaisena syyna tahan eroon lienee se, etta kuusen kasvussa ei ole myoskaan mannylle ominaista lamakautta , vaan kasvu on 1910:n tienoilla ollut melkein normaalitasolla, ts. hallatuho 1902 ei ole kohdannut kuusta, ei ainakaan samassa laajuudessa kuin mantya (vrt. WeI and e r 1904, And e r S son 1905). Kuusen kasvu oli kylmana kesana 1902 tosin poikkeuksellisen huono, mutta seuraavana - myos kylmana - kesana se oli jo parempi ja nousi seuraavina taas normaalitasolle. Myos uvun katastrofi on metsanrajalla kohdannut ainoastaan mantya. Kuten mannyn oli kuusenkin kasvu uvun lopulla hyvin voimakasta, mutta saasuhteiden huonontuessa se laski vain hie man normaalitason alapuolelle. Sen sijaan 1820:n tienoilla oli Pohjois-Suomessa kuuselle hyvin epasuotuisa kausi (vrt. M i k 0 1 a 1950 a, kuva 17). Kuusenkin kasvussa saattaa esiintya vaihteluita, jotka eivat ole pelkastaan ilmaston vaihwusta johtuvia. Mutta mahdollisten kasvun lamakausien aiheuttajana ei ilmeisestikaan esiinny syyshalla, vaan. muut tekijat. Esim. neulasruosteen mainitaan joinakin vuosina siintyvan Pohjois-Suomessa ja' -Skandinaviassa erityisen runsaana, jolloin se aiheuttanee kuusimetsien kasvukunnon alenemista. Tutkimusten mu-

17 40.2 Havumetsien viimeaikaisesta kehityksestii. metsanrajli.seudulla 17 kaan (WeI and e r 1904) kuusen kasvaimet puutuvat aikaisemmin kuin mannyn ja ennattavat lyhyena ja kylmanakin kasvukautena hallankestaviksi. Kuusi ei ilmeisesti pohjoisella metsanrajalla ole yhta altis sellaisille ilmastollisille katastrofeille, kuin mannylle on sattunut useita kertoja nykyisen puusukupolven aikana.!f!l:!liil~n.j.ms~... r.i!pp!1:!l.. et!lpa~s~a.1jf!l~~ ~~.JaIll.R~!U.a.I$~a.~ kun taas 1 mannyn ka,s-0i~ehe~~lp~!lil)aillll.qt~~w!a.~~ii>~;vjp.tejili~ (0 r din g \ i94i:~ss~iil~j" 220; M:rkola'1.950 ~:s~.70-80). Edelleen on todettu, etta myohaisena ja kylmana kesana, kuten mm ja 1923, mannyn vuosiluston kesapuuosa jaa kapeaksi ja epaselvaksi, kun taas kuusella muodostuu kesapuuta jokseenkin saman verran joka vuosi ja ilmastolliset vaihtelut ilmenevat etupaassa kevatpuun leveydessa. Manty,on siis herkempi liian lyhyesta kasvukaudesta johtuvillevaurioille, mutta toisaalta se ilmeisesti on pystynyt enemman hyotymaan siita kasvukauden pitenemisesta, mita viime vuosikymmenina metsanrajan seudulla on tapahtunut (K era n e n 1946, 1952). K era sen (1946) mukaan ilmaston viimeaikainen lampeneminen ei ole kaikkien vuodenaikojen kohdalta samanlaista. Niinpa kesakuun lampotilassa ei voida todeta selvaa nousua ennen kuin 1930-luvulla, kun taas heinakuu on muuttunut jatkuvasti Iampimammaksi kuluvan vuosisadan ensimmaiselta vuosikymmenelta lahtien. Tamakin osaltaan selittanee sen, etta kuusi on suhteellisen heikosti reagoinut viimeaikaiseen ilmaston paranemiseen. Toisaalta kuusi on myos manterellisempi puulaji kuin manty, ja kun Suo men ilmasto on viime aikoina muuttunut myos merellisemmaksi, lienee sekin ollut suuremmaksi eduksi,metsanrajaseudun mannylle kuin kuuselle ~.

18 Pituuskasvu Mannyn viim aikaista pituuskasvua koskevia mittauksia on suoritettu Utsjoella, Lemmenjoella, Sompiossa ja Savukoskella. Pituuskasvun vuotuisten vaihteluiden suuruutta ja syita kirjoittaja on kasitellyt aikaisemmassa julkaisussaan (M i k 0 I a 1950 a, ss ). Siita kay mm. ilmi, etta saasuhteista johtuvat vuotuisen pituuskasvun vaihtelut ovat jokseenkin samaa suuruusiuokkaa kuin sooekasvunkin vaihtelut seka etta vaihtelut ovat metsanrajaseudulla huomattavasti suurempia kuin etelampana (vrt. S m i r nov 1936). Saman seikan osoittavat myos R e n vall i n (1914) ja H us tic h in (1948) suorittamat oksien vuosikasvainten pituuden mittaukset. Koska tasmallisia pituuskasvun mittauksia ei ole kovin pitkalta ajanjaksolta, ei voida varmuudella sanoa, kuinka voimakkaana viimeaikainen ilmaston Iampeneminen tuntuu mannyn pituuskasvussa metsan- Taulukko 3. Mantyvaltapuiden vuotuinen pituuskasvu muutamissa Pohjois- ja Etela-Suomen tutkimusmetsikoissa. Table 3. The annual height grou,th of dominant pine trees in Bome representative Btands in Northern and Southern Finland. I Koeala 1{oeputden Ika rinnank. Pituns No IUkumlilirii Sijainti Metsiltyyppi , m I Sample No. 01 Location Site t,mb Age on B.H. He;qht in plot No. sample trees in , metres Utsjoki ErClT Sompio EMT Puolanka VT Kuru VT Tammela MT " Vuotniuen pituuskasvu, em Annual he;qht grwjth, em 1935 I -'-36 I -37 I -38 I -39 I --40 I --41 I --42 I --43 I --44 I Kesklm I I

19 40.2 llavumetsien viimeaikaisesta kehitykeesta metsanrajaseudulla 19 Kuva 7. Kauan pysahdyksiss8. ollut pituuskasvu on alkanut uudelleen noin Huom. mutkat rungoissa ennen pituuskasvun uudelleen alkamista. Koeala 128, Lemmenjoki. Valok. P. M Fig. 7. After prolonged stagnation trees have started a rapid height growth round Note CUives of stems before resuming the secondary height growth. Sample plot No. 128, Lemmenjo.lci. Photo P. M. in rajalla. Kuitenkin voidaan panna merkille, etta taimien ja nuorien metsien pituuskasvu siella on parina viime vuosikymmenina ollut hammastyttavan hyva. Sen osoittaa mm. taulukko 3, joka esittaa valtapuiden pituuskasvua 10 vuoden ajalta metsanrajalla seka vertauksen vuoksi muutamissa vastaavassa kehitysvaiheessa olevissa metsikoissa

20 20 Peitsa Mi\kola 4{).2 Knva 8. Miinnyn seknndiiiiristii pituuskasvua. Koeala 164, Pallasjarvi.. Valok. P. M Fig. 8. Secondary height growth of pine. Sample plot No. 164, Pallasjarvi, Photo P. M. in etehimpana. On suorastaan yllattavaa todeta, etta jakalakankaalla Utsjoen Iaaksossa (koeala 119) nuorien mantyjen pituuskasvaimet ovat pituudeltaan liki puolet siita, mita ne ovat paijon paremmilla mailla Etela-Suomessa. Nuorehkojen puiden tarkempi tutkimus metsanrajalla osoittaa, etta niiden pituuskasvu on jokseenkin taydellisesti pysahtynyt v:n 1902 jalkeen ja ollut miltei pysahdyksissa toista kymmenta vuotta, minka jalkeen vuosikasvaimet ovat voimakkaasti pidentyneet. Nain oli asian Iaita mm. koealalla 108 (Sompio), jonka puut olivat 1902 olleet noin 2 metrin pituisia, ja koealalla 169 (Enontekio). Ko. ikaiuokka, joka lienee syntynyt v:n 1850 tienoilla sattuneena uudistumisvuonna (R e n vall 1912 a, s. 140) on erityisesti karsinyt v ja sita seuraavina vuosina.

Tree map system in harvester

Tree map system in harvester Tree map system in harvester Fibic seminar 12.6.2013 Lahti Timo Melkas, Metsäteho Oy Mikko Miettinen, Argone Oy Kalle Einola, Ponsse Oyj Project goals EffFibre project 2011-2013 (WP3) To evaluate the accuracy

Lisätiedot

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain Pohjoismainen siemen- ja taimineuvosto NordGen Skog järjesti Oslossa maaliskuussa teemapäivän Föryngelse skogens fundament. Paikalla oli reilut viisikymmentä

Lisätiedot

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Esitelmä Voitto Valio Viinasen Inarin rajahistoria II kirjan julkistamistilaisuudessa Inarin Siidassa 16.12.2006 Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina Mauri Timonen Metla, Rovaniemen tutkimusyksikkö Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi:

Etsi Siidan alakerran retkeilynäyttelyn kartasta vastaavat rajat. Vertaa niitä omiin havaintoihisi: Nimeni: Metsänrajat Tarkkailutehtävä linja-automatkalle Jos tulet Inariin etelästä, aloita tarkkailu Vuotsosta:Jos tulet Inariin pohjoisesta, aloita tarkkailu lähtöpaikastasi: Käytä värikyniä, jotta saat

Lisätiedot

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5

I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 Sisällysluettelo: I KÄSIVARREN PÄTTIKÄN KIRVESPUU... 1 II VALLIJÄRVEN SUOMIPUU... 3 III. KOMPSIOJÄRVEN MYSTEERIPUU 330 EAA... 5 IV. SANTORIN AIKAINEN TULIVUORIPUU 1679-1526 EAA.... 7 V. SAARISELÄN KELOKIEKKO...

Lisätiedot

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540)

Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Luontaisen uudistamisen projektit (Metlan hankkeet 3551 & 7540) Pasi Rautio Rovaniemi 1 22.6.2015 Hankkeet 3551 (Metsän luontainen uudistaminen - pusikoita vai puun tuottamista): 1) Keskeisten kotimaisten

Lisätiedot

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon

Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta paljastunut Kirvespuu (näyte PAT4973) sijaitsee nykyisen metsänrajan tuntumassa. Kuvassa näkyvä rungon tyvipätkä on osa pitemmästä noin 15 metrisestä aihkimännystä,

Lisätiedot

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 11.6.2012 1 Eri ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts. avohakkuun

Lisätiedot

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?

Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut

Lisätiedot

ACTA FORESTALIA FENNICA

ACTA FORESTALIA FENNICA ACTA FORESTALIA FENNICA Voi. 108, 1970 Metsiköiden luontainen kehitys- ja puuntuottokyky Pohjois-Lapin kivennäismailla Natural Development and Yield Capacity of Forest Stands on Mineral Soils in Northern

Lisätiedot

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena Tuloksia empiirisistä tutkimuksista viideltä maantieteelliseltä alueelta SPWT-konsortion loppuseminaari

Lisätiedot

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen 1/13 Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen Anu Kantola Työ on aloitettu omana hankkeenaan 1.1.21 Suomen Luonnonvarain Tutkimussäätiön rahoittamana, siirtyi Puro-hankkeen rahoittamaksi 1.1.24

Lisätiedot

Suomen metsävarat 2004-2005

Suomen metsävarat 2004-2005 Suomen metsävarat 24-2 Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T. 26. Suomen metsävarat 24-2. Metsätieteen Aikakauskirja 1B/26 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

A. v> X A. FORESTALIA FENNICA

A. v> X A. FORESTALIA FENNICA A. v> X A. FORESTALIA FENNICA Vol. 114, 1971 Lannoituksen ja sarkaleveyden vaikutus rämeen uudistumiseen ja taimien kasvuun Effect of fertilization and ditch spacing on regeneration and seedling growth

Lisätiedot

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3. Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 24.5.2012 1 Eri-ikäismetsän kasvatus käytännössä: poiminta- ja pienaukkohakkuut peitteisenä kasvattamisen filosofia ts.

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

METS.ATIETEELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN

METS.ATIETEELLISEN TUTKIMUSLAITOKSEN METS.ATETEELLSEN TUTKMUSLATOKSEN JULKASUJA COMMUNCATONES NSTTUT FORESTALlS FENNAE MEDDELANDEN FRAN FORSTLGA FORSKNNGSANSTALTEN FNLAND PUBLCATONS OF THE FOEST RESEARCH NSTTUTE N FNLAND MTTELUNGEN DER FORSTLCHEN

Lisätiedot

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Säästöpuut ovat osa nykyaikaista metsätaloutta.

Säästöpuut ovat osa nykyaikaista metsätaloutta. Tieteen tori Metsätieteen aikakauskirja 1/21 Sauli Valkonen, Juha Ruuska ja Jouni Siipilehto Mäntysäästöpuut männyntaimikoissa aukkoisuutta, kasvutappioita vai laatua? e e m t Säästöpuut ovat osa nykyaikaista

Lisätiedot

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan NordGen Metsä teemapäivä 3.10.2011 Kari T. Korhonen VMI/Metla Valokuvat: E.Oksanen/Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle?

Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Onko edellytyksiä avohakkuuttomalle metsätaloudelle? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 10.12.2012 1 Eri-ikäisrakenteinen metsä/poimintahakkuu/jatkuva kasvatus yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

PURO Osahanke 3 Annikki Mäkelä, HY Anu Kantola Harri Mäkinen Edistyminen -mallin adaptointi kuuselle mittaukset kuusen yleisestä rakenteesta, kilpailun vaikutus siihen Anu Kantola kuusen oksamittaukset

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

40VUOTISJUHLARETKEILY

40VUOTISJUHLARETKEILY METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN 40VUOTISJUHLARETKEILY PUNKAHARJUN HEINÄKUUN KOKEILUALUEESSA 1 PÄIVÄNÄ 1958 RETKEILY OHJELMA klo 8.30 10.00 Kahviaamiainen T ervehdyssanat 10.00 12.00 Retkeilyä 12.00 13.15 Kenttälounas

Lisätiedot

Pakkauksen sisältö: Sire e ni

Pakkauksen sisältö: Sire e ni S t e e l m a t e p u h u v a n v a r a s h ä l y t ti m e n a s e n n u s: Pakkauksen sisältö: K e s k u s y k sikk ö I s k u n t u n n i s ti n Sire e ni P i u h a s a rj a aj o n e st or el e Ste el

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.

Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa. Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1. Itä-ja keskieurooppalaisten kuusialkuperien menestyminen Etelä-Suomessa Jaakko Napola Luke, Haapastensyrjä Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015 Julkaisu Napola, Jaakko. 2014. Itä-ja keskieurooppalaisten

Lisätiedot

6 km 1750 m 6 km 1250 m 1750 m K K K 1250 m P K P 250 m 8 9 10 11 12 13 14 250 m 7 6 5 4 3 2 1 Metsikön valtapituus, m 12 10 8 6 4 2 0 30 50 70 90 110 130 150 Metsikön ikä, v MORFOLOGIA

Lisätiedot

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus 23.5.2014 Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen. 2 23.5.2014 3 Korjuujäljen

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

SeedPAD. Jonas Öhlund SweTree Technologies AB Hans Winsa Sveaskog Förvaltning AB 2009-2014

SeedPAD. Jonas Öhlund SweTree Technologies AB Hans Winsa Sveaskog Förvaltning AB 2009-2014 SeedPAD Jonas Öhlund SweTree Technologies AB Hans Winsa Sveaskog Förvaltning AB 2009-2014 Sisältö 1. Miksi uusi kylvötekniikka? 2. Kehitys SeedPAD 3. Tulokset Ruotsissa ja Suomessa 2012-2014 Ongelma suuri

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Aineisto ja inventoinnit

Aineisto ja inventoinnit Pienialaisen täsmäpolton pitkäaikaisvaikutukset kääpälajiston monimuotoisuuteen Reijo Penttilä¹, Juha Siitonen¹, Kaisa Junninen², Pekka Punttila³ ¹ Metsäntutkimuslaitos, ² Metsähallitus, ³ Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Kuusen mustakoro. Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015. Anne Uimari Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka

Kuusen mustakoro. Metsätaimitarhapäivät 20.-21.1.2015. Anne Uimari Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Kuusen mustakoro Metsätaimitarhapäivät 20.- Anne Uimari Luonnonvarakeskus Suonenjoen toimipaikka Kuusen mustakoro Mustakorolla tarkoitetaan Neonectria fuckeliana sienen aiheuttamaa kuusen (Picea abies)

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa

Lisätiedot

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon Juha Siitonen, Harri Lappalainen Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö Lahopuusto, aineisto ja menetelmät Lahopuut 1 cm mitattiin

Lisätiedot

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä

tärkein laatutekijä Kosteus n. 50% Kosteus n. 30% 7 tonnia puuta 9 tonnia puuta 7 tonnia vettä 5 tonnia vettä Vesi puupolttoaineessa merkitys ja hallinta Professori Lauri Sikanen Itä Suomen yliopisto Metsätieteen päivä 2011 Kosteus on puupolttoaineen tärkein laatutekijä Kuvassa kk kaksi suomalaista hakeautoa hk

Lisätiedot

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi Yhteistyössä Suunnitelu: Metla: Ville Hallikainen Mikko Hyppönen Pasi Rautio Pekka

Lisätiedot

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009

HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 2007-2009 Mauri Timonen 160409 HANKE 3436 (Kari Mielikäinen): AINEISTONKERUUSUUNNITELMA JA TOTEUTUMINEN VUOSINA 20072009 I AINEISTOT: 1. Lapin vuosilustoindeksi Tavoite. Männyn kasvun ilmastollisen vaihtelun (vuosien

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun? Perjantai, 11.5.2007 Poronhoito ja muuttuva ympäristö -tutkimuksen loppuseminaari Rovakatu 2 (entinen valtuustosali) Rovaniemi 12:30 13:00 Marc Macias i Fauria, Helsingin yliopisto: Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen

Lisätiedot

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään?

Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Ajatuksia harvennuksista ja niiden kehittämisestä mistä tullaan ja minne mennään? Harventamisen perinteet Suomessa ja mahdollisia muutoksia tulevaisuudessa. Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä

Lisätiedot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot Juho Matala METSÄNUUDISTAMISEN LAADUN ONGELMAT NordGen Metsä teemapäivä Maanantai 3.10.2011,

Lisätiedot

FOLIA FORESTALIA 453

FOLIA FORESTALIA 453 ODC 236:266 :53 FOLIA FORESTALIA 453 METSÄNTUTKIMUSLAITOS INSTITUTUM FORESTALE FENNIAE HELSINKI 980 ELJAS POHTILA JA MAURI TIMONEN SUOJAMETSÄALUEEN VILJELYTAIMIKOT JA NIIDEN VARHAISKEHITYS SCOTS PINE PLANTATIONS

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

ACTA FORESTALIA FENNICA

ACTA FORESTALIA FENNICA ACTA FORESTALIA FENNICA Voi. 137, 1974 Bacteria isolated from injuries to growing spruce trees (Picea abies (L.) Karst.) Kasvavien kuusien vaurioista eristetyt bakteerit Tauno Kallio SUOMEN METSÄTIETEELLINEN

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

MAALAHTI KOPPARBACKEN. Rautakautisen kalmistoalueen koekaivaus. Tapio Seger 1985 Tiivistelmän tehnyt Mirja Miettinen

MAALAHTI KOPPARBACKEN. Rautakautisen kalmistoalueen koekaivaus. Tapio Seger 1985 Tiivistelmän tehnyt Mirja Miettinen MAALAHTI KOPPARBACKEN Rautakautisen kalmistoalueen koekaivaus Tapio Seger 1985 Tiivistelmän tehnyt Mirja Miettinen _(._l \ '- ; ( MAALAHTIKOPPARBACKEN Rautakautisen kalmistoalueen koekaivaus 1985 Tapio

Lisätiedot

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 3. Varjostusmallinnus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä

Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna

Metsäsijoittaminen. Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Metsäsijoittaminen Jyrki Ketola 22.1.2012 Tallinna Sijoituksen turvallisuus Etelä-Suomessa metsikön kiertoaika on keskimäärin noin 90 vuotta. Sinä aikana on: valuutta vaihtunut kahdesti kolme sotaa hyperinflaatioineen

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006

Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 2006 1 Riistantutkimuksen tiedote 209:1-5. Helsinki 16.8.6 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto vuonna 6 Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen Vesilinnuston kokonaiskanta pysyi viime vuoden

Lisätiedot

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen? Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä. Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa METKA-koulutus Systemaattisen energiapuuharvennuksen teemapäivä Heikki Ovaskainen Erikoistutkija Sisältö Taustaa työmalleista Uusien joukkokäsittelyn työmallien

Lisätiedot

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o.

Koskikaltiojoen suu (länsi) /1-;p 01 0311- 3844 03 SUOJANPERÄ x= 7691 52-3, y= 3543 641~ z= n. 120 Inari ) t_/ Suojanperä. 14 f' Of o. TARKASTUSRAPORTTI FM Tiina Äikäs tarkasti seuraavat kohteet Pohjois-, Itä- ja tunturi-lapin alueella 2.7.- 12.7.2007 osana väitöskirjaansa liittyviä kenttätöitä. Apuna kenttätöissä oli fil. yo Siiri Tolonen.

Lisätiedot

Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010. Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen

Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010. Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen Taneli Kolström Eri-ikäiset metsät metsätaloudessa seminaari 8.4.2010 Eri-ikäisrakenteisen metsän kehityksen ennustaminen Esityksen sisältö Taustaa Malleista Lähestymistapoja Suomessa Mallien käytettävyys

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio N:o 367 1397 Liite 1 Puulajikohtaiset vaurioluokat (1 ) Ei vahinkoa Vaurioluokka I Vaurioluokka II Vaurioluokka III Vaurioluokka IV Mänty - vähäisiä oksavaurioita - pääranka katkaistu ensimmäisen vuosikasvaimen

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

13.11. Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin?

13.11. Tulosten arviointi. tulosten arviointi. voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin? 13.11. tulosten arviointi Tulosten arviointi voimmeko luottaa saamiimme tuloksiin? onko osa saaduista tuloksista sattumanvaraisia? mitkä OSAT puusta ovat luotettavimpia? 1 KONSENSUSDIAGRAMMI Useita yhtä

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto i lc 12. Ö/ 1 ( 5 ) LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 1=Täysi n en mi eltä. 2=Jokseenki n er i m ieltä, 3= En osaa sanoa 4= Jokseenki n sa m a a mieltä, 5= Täysin sa ma a

Lisätiedot

Kuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen taimitarhalla

Kuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen taimitarhalla NORDGEN METSÄ 18.3.2010 Kuusen sienitautien i i torjunnan ajoittaminen i taimitarhalla Raija-Liisa Petäistö, Metla, Suonenjoki. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027

METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 METSÄ SUUNNITELMÄ 2013 2027 Omistaja: Itä-Suomen yliopisto Osoite: Yliopistokatu 2, 80101 Joensuu Tila: Suotalo 30:14 Kunta: Ilomantsi 2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 METSÄN NYKYTILA... 4 2.1 Kasvupaikkojen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Kuiva vai uiva metsä? Veden vaikutukset metsien hiilen kiertoon ja metsätuhoihin Mikko Peltoniemi. Tieteiden talo, Helsinki 13.9.

Kuiva vai uiva metsä? Veden vaikutukset metsien hiilen kiertoon ja metsätuhoihin Mikko Peltoniemi. Tieteiden talo, Helsinki 13.9. Kuiva vai uiva metsä? Veden vaikutukset metsien hiilen kiertoon ja metsätuhoihin Mikko Peltoniemi Tieteiden talo, Helsinki 13.9.2012 Sisältö Taustaa: Ilmastonmuutos, kasvit ja vesi (kuivuus) Kuivuus ja

Lisätiedot

ACTA FORESTALIA FENNICA

ACTA FORESTALIA FENNICA ACTA FORESTALIA FENNICA Voi. 149, 1976 PENIOPHORA GIGANTEA (Fr.) MASSEE AND WOUNDED SPRUCE (PICEA ABIES (L.) KARST.) PART II PENIOPHORA GIGANTEA JA KUUSEN VAURIOT OSA II Tauno Kallio SUOMEN METSÄTIETEELLINEN

Lisätiedot

Finnish climate scenarios for current CC impact studies

Finnish climate scenarios for current CC impact studies Finnish climate scenarios for current CC impact studies Kirsti Jylhä Finnish Meteorological Institute Thanks to J. Räisänen (HY), A. Venäläinen, K. Ruosteenoja, H. Tuomenvirta, T. Kilpeläinen, A. Vajda,

Lisätiedot

Yyterin tähtikudospistiäistilanne syksyllä 2014

Yyterin tähtikudospistiäistilanne syksyllä 2014 Yyterin tähtikudospistiäistilanne syksyllä 214 Antti Pouttu, Ari Rajala, Hannu Heikkilä ja Timo Silver 28.1.214 Metsäntutkimuslaitos, Suomen metsäkeskus Syksyllä 214 Yyterin männiköihin tehtiin 88 näytekoealaa

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Sisäpiirintiedon syntyminen

Sisäpiirintiedon syntyminen Kai Kotiranta Sisäpiirintiedon syntyminen Kontekstuaalinen tulkinta Y liopistollinen väitöskirja, jo k a Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan suostum uksella esitetään julkisesti tarkastettavaksi

Lisätiedot

Käpytuhotilannetta kuusen siemenviljelmillä käpytuhotutkimuksen tilannetta. Metsätaimitarhapäivät 24.1.2014 Tiina Ylioja Metla Vantaa

Käpytuhotilannetta kuusen siemenviljelmillä käpytuhotutkimuksen tilannetta. Metsätaimitarhapäivät 24.1.2014 Tiina Ylioja Metla Vantaa Käpytuhotilannetta kuusen siemenviljelmillä käpytuhotutkimuksen tilannetta Metsätaimitarhapäivät 24.1.214 Tiina Ylioja Metla Vantaa Sisältö Kertaus käpy ja siementuholaisiin Käpytuhoja vuosilta 26, 27

Lisätiedot

Uusimmat metsävaratiedot

Uusimmat metsävaratiedot Uusimmat metsävaratiedot Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulosten julkistamistilaisuus 18.3.2015 Suomi on Euroopan metsäisin maa Metsätalousmaata 26,2 milj.

Lisätiedot

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet

Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Kehittyvien satelliittiaineistojen mahdollisuudet Forest Big Data loppuseminaari, Heureka 8.3.2016 Tuomas Häme, Laura Sirro, Yrjö Rauste VTT VTT:n satelliittikuvatutkimusaiheet

Lisätiedot

RAP O R[ 1 I. FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA

RAP O R[ 1 I. FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA RAP O R[ 1 I FlU S T A} A}.TI{ 1 ]' IiASVIILISUI}DESTA Selvitys teollisuusvesien vaikutuksista Mustalammen kasvillisuuteen. Havaintoalueena on Mustalampien alue, joka luonnonsuhteiltaan on yhtäläinen.

Lisätiedot