Maankäytön toteuttamisohjelma 2018

Transkriptio

1 Maankäytön toteuttamisohjelma

2 Sisällys Tiivistelmä... 3 Lähtökohdat... 4 Ohjelman käsittely ja yleistavoitteet... 5 Lähtötietoja... 6 Väestö... 6 Kaavavaranto ja rakentaminen... 8 Mato 2016 tavoitteiden toteutuminen Mato 2018 toiminnalliset tavoitteet pientalotonteille Kunnallistekniikan kustannukset Yritysalueiden tavoitteet Palvelutontit Palveluiden lähtötietoja Palvelutontit Palveluille asetettava tavoitteet

3 Tiivistelmä Tarkoitus: Maankäytön toteuttamisohjelmalla (Mato-ohjelma) suunnitellaan Kouvolan maankäytön toteuttamista seuraavien 10 vuoden aikana ( ). Ohjelmalla kaavoitus, maanhankinta, yhdyskuntatekniikan rakentaminen, tonttien luovutus sekä taloussuunnittelu sovitetaan yhteen ja aikataulutetaan. Mato-ohjelma tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle ja investointiohjelmille. Maankäytön toteuttamisohjelmassa on aikaisempina vuosina käsitelty pientalotontteja ja yritystontteja. Vuoden 2018 ohjelmaan lisättiin palvelutontit. Mato-ohjelman valmisteluryhmä päivittää ohjelman vuosittain ja se käsitellään teknisessä lautakunnassa ja hyväksytään kaupunginhallituksessa sekä viedään kaupunginvaltuustoon tiedoksi. Lähtökohdat: Tilastokeskuksen väestöennusteessa on positiivista se, että muuttotappio on kääntymässä muuttovoitoksi mahdollisesti jo vuonna 2019 ja vuonna 2025 muuttovoitto olisi jo 100 henkilöä vuodessa. Kuolleisuus on ennusteen mukaan edelleen syntyvyyttä suurempaa, mikä pitää luonnollisen väestölisäyksen negatiivisena. Väestömäärä on vähentynyt prosentuaalisesti eniten maaseudulla vuosina Vuonna 2016 pientalotontteja luovutettiin yhteensä 19 kpl ja vuonna kpl. Pientalotonttien kysyntä vuosina on ollut suurinta keskeisellä kaupunkialueella (Kouvola, Valkeala, Kuusankoski, Koria).Vuonna 2016 uusien pientalojen rakennusluvista noin 66 % sijoittui asemakaava-alueelle. Vuoden 2016 Mato-ohjelman tavoitteiden toteuma: Tavoitteisiin päästiin lukuunottamatta tavoitetta pientalotonttien kohdistamisesta joukkoliikenteen ja palveluiden kannalta edullisille alueille. Tavoitteena oli 90 % ja toteutunut tilanne oli 71 % vuonna 2016 voimaan tulleiden kaavojen pientalotonteista. Vuoden 2018 Mato-ohjelman toiminnalliset tavoitteet: Tavoitteet pientalotonteille pidettiin entisellään. Uusien pientaloalueiden toteutusaikataulu on esitetty taulukossa sivulla 12. Mato-ohjelman yritysalueiden tavoitteita tarkennettiin hieman edellisvuosista. Palvelutonteille asetettiin seuraavat tavoitteita lähinnä keskeiselle kaupunkialueelle, johon viime vuosien rakentaminen on pääosin suuntautunut: Palveluasumisen mahdollistavia tontteja (1500 k-m2) 10 kpl noin 2 km etäisyydellä keskustoista (6 kpl Kouvolassa, 4 kpl Kuusankoskella) Y-tontteja (1500 k-m2) 4 kpl noin 2 km etäisyydellä keskustoista (2 kpl Kouvolassa, 2 kpl Kuusankoskella) Keskeisellä kaupunkialueella olevien rakennettujen Y-tonttien kehittäminen osana ympäröivän kaupunkirakenteen tarpeita Rakennettujen ja mahdollisesti käytöstä poistettujen rakennettujen Y-tonttien kehittämiseen on syytä kiinnittää huomiota. Keskusta-alueiden kohteita kaavoitettaessa on lisäksi hyvä huomioida senioriasuminen ja yhteisten tilojen tarve. Palveluiden tilannetta seurataan vuosittain ohjelman laadinnan yhteydessä ja raportoidaan tarvittaessa. 3

4 Lähtökohdat Maankäytön toteuttamisohjelmalla (Mato-ohjelma) suunnitellaan Kouvolan maankäytön toteuttamista seuraavien 10 vuoden aikana. Vuoden 2018 ohjelman suunnittelukausi ulottuu vuoteen Ohjelmassa määritellään uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestys perusteluineen. Ohjelmalla kaavoitus, maanhankinta, yhdyskuntatekniikan rakentaminen, tonttien luovutus sekä taloussuunnittelu sovitetaan yhteen ja aikataulutetaan. Ohjelman tarkoituksena on: varmistaa yhteinen näkemys edistää kaupunkistrategian linjauksia hallintaprosessin jatkuvuus, suunnitelmallisuus, ennakoitavuus kehittää toimialan toimintaa Kouvolan kaupunkistrategian (2013) strategiset päämäärät sekä maapoliittinen ohjelma muodostavat pohjan maankäytön toteuttamisohjelman yleistavoitteille. Mato-ohjelma tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle ja investointiohjelmille. Ohjelmaan vaikuttavat käytettävissä olevat rahat ja resurssit. Maankäytön toteuttamisohjelmassa on aikaisempina vuosina käsitelty pientalotontteja ja yritystontteja. Vuoden 2018 ohjelmaan lisättiin palvelutontit. Kuva 1 Tonttituotantoketjun yhteensovittaminen 4

5 Ohjelman käsittely ja yleistavoitteet Valmisteluryhmään kuuluivat: Hannu Tylli (puheenjohtaja, tekninen johtaja), Taija Airikka (sihteeri, kaavoitusinsinööri asti), Sanna Laukkanen (sihteeri, vuorovaikutussuunnittelija alkaen), Anne Kangasniemi-Kuikka (kaupunginarkkitehti alkaen), Anne Ahtiainen (kaupungininsinööri), Jouni Dahlman (viherpäällikkö), Pekka Kujala (kiinteistöinsinööri), Kari Kylliäinen (tonttiasiamies), Marko Luukkonen (yleiskaavapäällikkö), Petteri Portaankorva (edunvalvontapäällikkö), Sami Suoknuuti (kaupungingeodeetti), Topi Suomalainen (kaavoitusinsinööri) ja Tapani Vuorentausta (suunnittelupäällikkö) sekä Martti Husu (toimitusjohtaja) ja Kati Landen (projektipäällikkö) Kouvola Innovation Oy:stä, Sami Kinnunen (rakennuspäällikkö) Kymen Vesi Oy:stä ja Teija Suutari (verkostopäällikkö) Kouvolan Vesi Oy:stä. Laadukas ympäristö - Eheä kaupunkirakenne - Viihtyisä ja toimiva kaupunkiympäristö - Kysyntää vastaava ja monipuolinen tonttituotanto - Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen vanhaa rakennetta täydentämällä, huomioiden joukkoliikenteen yhteydet Ryhmä kokoontui valmisteluprosessin aikana viisi kertaa. Yleistavoitteet hyväksyttiin Tavoitteet asumiselle hyväksyttiin Tavoitteet palveluille hyväksyttiin Ohjelma hyväksyttiin Ohjelmaa päivitettiin Valmisteluryhmä päivittää ohjelman vuosittain ja se käsitellään teknisessä lautakunnassa ja hyväksytään kaupunginhallituksessa sekä viedään valtuustoon tiedoksi. - Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus - kaupunginvaltuusto Tasapainoinen talous - Maanrakennuksen hankelogistiikan parantaminen - Uusien alueiden kustannustehokkuuden huomioiminen Elinvoimainen kaupunki - Teollisuus-, liike-, palvelu- ja asuintonttien riittävyys ja monipuolisuus Kuva 2 Maankäytön toteuttamisohjelman yleistavoitteet 5

6 Lähtötietoja Väestö Tilastokeskuksen vuoden 2015 ennusteen mukaan Kouvolan väkiluku laskisi vuoteen 2040 mennessä noin 8000 henkilöllä vuodesta 2015 (kuva 4). Positiivista ennusteessa on, että muuttotappio on kääntymässä muuttovoitoksi mahdollisesti jo vuonna 2019 ja vuonna 2025 muuttovoitto olisi jo 100 henkilöä vuodessa (kuva 4). Kuolleisuus on ennusteen mukaan edelleen syntyvyyttä suurempaa, mikä pitää luonnollisen väestölisäyksen negatiivisena. Yli 65 vuotiaiden määrä näyttäisi kasvavan vuoteen 2035 saakka ja tämän jälkeen kääntyvän laskuun. Kuva 3 Väestökehitys vuosina ja ennuste vuoteen 2040 saakka (lähde: Tilastokeskus) Kuva 4 Väestömuutos vuosina ja ennuste vuoteen 2040 saakka (lähde: Tilastokeskus) Rakennemallin (2012) tavoitteena oli väestömäärän laskun pysäyttäminen ja jopa kääntäminen nousuun siten, että vuonna 2030 Kouvolassa olisi noin asukasta. Tavoite on haasteellinen, mutta toisaalta kaupungilla on useita elinvoimaa lisääviä kärkihankkeita. Lisäksi yleisessä talouden kehityksessä on nähtävissä orastavaa nousua, minkä johdosta varaudutaan uusiin työpaikkoihin. 6

7 Kuva 5 Väestö alueittain taulukossa ja väestömuutos % kartalla (aluejako liitteenä 1) (lähde: YKR/SYKE ja TK) Kuvassa 5 on esitetty väestön kehittyminen alueittain 5 vuoden aikajaksoissa vuodesta 1990 vuoteen Pääosin trendi on ollut laskeva 1990-luvulta lähtien. Myös 2000-luvulla väestönkehitys on ollut pääsääntöisesti laskusuuntaista. Keskustan väkiluvun voidaan sanoa pysyneen ennallaan tai hienoisesti kasvaneen vuodesta 2000 vuoteen 2015, välillä on toki ollut vaihtelua. Myös Rekola-Eskolanmäki -alueen ja Korian asukasmäärä on pysynyt suunnilleen samoissa lukemissa 2000-luvulla. Valkealan kirkonkylä on kasvattanut asukaslukuaan, joskin viime vuosina kasvu on tasaantunut. Jyrkintä lasku on ollut eteläisellä haja-asutusalueella. 7

8 Kaavavaranto ja rakentaminen Vuonna 2016 tonttien luovutus kääntyi hienoiseen nousuun, tontteja luovutettiin 7 kpl enemmän kuin vuonna 2015, yhteensä 20 kpl (kuva 6). Nouseva trendi jatkui myös vuonna 2017, jolloin tontteja luovutettiin 29 kpl. Tonteista noin 95 % sijaitsi keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan alueella (liite 2). Uusien pientalojen rakennuslupien määrä on Kouvolassa melko vakaa vuosittain. Vuonna 2015 lupia pientaloille myönnettiin 43 kpl, vuonna kpl ja vuonna kpl. Rivi- ja kerrostalojen lupia myönnetään 1-3 kappaleen vuositahtia. Vuonna 2017 myönnettiin yksi lupa sekä kerrostalolle että rivitalolle Luovutetut rakentamattomat AO- ja AP - tontit vuokratut myydyt Kuva 6. Kaupungin luovuttamien pientalojen määrät vuosina Kaupungilla on asemakaavavarantoa (rakentamattomia asemakaavan mukaisia tontteja) yhteensä noin 1150 tonttia. Tonttien alueellinen jakautuminen on esitetty kuvassa 7. Luovutettavat tontit ovat tällä hetkellä markkinoinnissa olevia tontteja. Luovutusvalmiissa tonteissa on kunnallistekniikka valmiina ja ne voidaan helposti ottaa myyntiin. Pientalotontteja kaavoitetaan keskimäärin 20 vuodessa mutta vaihtelu on suurta ja riippuu uusien avattavien asuinalueiden koosta ja määrästä. Vuonna 2016 uusia pientalotontteja kaavoitettiin 77 kpl, joista Pioneeripuiston asuntomessutontteja 38. Vuonna 2017 pientalotonttien kaavoitustarve oli pienempi ja vastaava luku 6. Kuva 7. Kaupungin pientalotonttien asemakaavavaranto Kaavoilla myös kumottiin tontteja, joten kokonaismäärä on pysynyt ennallaan. 8

9 Tonttien luovutus vaihtelee suuresti alueittain (kuvat 8-9). Kysyntä vuosina on ollut suurinta keskeisellä kaupunkialueella (Kouvola, Valkeala, Kuusankoski, Koria). Myös tarjonta vaikuttaa tonttien menekkiin, joillakin alueilla tarjonnan vähäisyys saattaa vaikuttaa tonttikauppaan jatkossa. Esimerkiksi Mielakka-Vahteronmäen alueella ei tontteja tällä hetkellä juuri ole tarjolla. Vuonna 2016 uusien pientalojen rakennusluvista noin 66 % sijoittui asemakaava-alueelle (kuva 9). Vuonna 2015 vastaava luku oli noin 60 %. Suunnittelutarvealueelle luvista sijoittui vuonna 2016 noin 15 % ja vuonna 2015 noin 16 %. Aikavälillä asemakaavaalueelle sijoittuneiden osuus on noin 70 % ja suunnittelutarvealueelle noin 9 %. Viime vuosina suunnittelutarvealueelle myönnettyjen lupien määrä on ollut keskimääräistä korkeampi Luovutetut tontit alueittain vuosina Kuva 8 Kaupungin luovuttamat tontit alueittain vuosina Kuva 9 Uusien pientalojen rakennuslupien sijoittuminen vuosina 2015 ja

10 Mato 2016 tavoitteiden toteutuminen Maankäytön toteuttamisohjelman 2016 toiminnalliset tavoitteet ja niiden toteutuminen 90 % uusista pientalotonteista kohdistetaan joukkoliikenteen ja palveluiden kannalta edullisille alueille (maankäytön toteutusohjelman MATOn keltaiselle ja vihreälle vyöhykkeelle (liite 3) 90 % maanhankinnasta ja tonttituotannosta kohdistuu keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan alueelle 71 % vuonna 2016 voimaantulleiden kaavojen pientalotonteista sijoittui em. vyöhykkeelle Maanhankinnasta 94 % ja uusista kaavoitetuista pientalotonteista 100 % keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan alueella 70 % uusien asemakaavojen asuinrakennustonteista kohdistetaan Kouvola-Kuusankoski-Koria -alueelle Tonteista 60 kpl eli 78 % sijoittui Kouvola-Kuusankoski-Koria alueelle Lainvoimaissa asemakaavoissa 5 vuoden varanto alueellisesti oikein sijoitettuna (200 kpl) Lainvoimaisissa asemakaavoissa 200 tontin tavoite täyttyy jo rakennemallin kolmion alueella Myyntivalmiita tontteja 3 vuoden varanto alueellisesti oikein sijoitettuna (120 kpl) Myyntivalmiiden tonttien 120 tontin tavoite täyttyy jo rakennemallin kolmion alueella Toteutusaste 60 % ennen uusien alueiden avaamista Uusia alueita ei avattu Tavoitteisiin päästiin lukuunottamatta tavoitetta pientalotonttien kohdistamisesta joukkoliikenteen ja palveluiden kannalta edullisille alueille. Tavoitteena oli 90 % ja toteutunut tilanne 71 % vuonna 2016 voimaan tulleiden kaavojen pientalotonteista. Tämä johtuu pääosin Kuusankosken Heinharjuun tulleesta kaavamuutoksesta. 10

11 Mato 2018 toiminnalliset tavoitteet pientalotonteille Pientalotonttien tavoitteita tarkennettiin vuoden 2018 ohjelmaan. Ensimmäisestä tavoitteesta 90 % maanhankinnasta ja tonttituotannosta kohdistuu keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan alueelle poistettiin tonttituotannosta -sana, koska toinen tavoite käsittää käytännössä saman asian. 90 % uusista pientalotonteista kohdistetaan joukkoliikenteen ja palveluiden kannalta edullisille alueille (maankäytön toteutusohjelman MATOn keltaiselle ja vihreälle vyöhykkeelle, liite 3) ja 90 % maanhankinnasta kohdistuu keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan alueelle (liite 1). 70 % uusien asemakaavojen asuinrakennustonteista kohdistetaan Kouvola-Kuusankoski-Koria alueelle (liite 1). Lainvoimaissa asemakaavoissa 5 vuoden varanto alueellisesti oikein sijoitettuna (200) Myyntivalmiita tontteja 3 vuoden varanto alueellisesti oikein sijoitettuna (120) Toteutusaste 60 % ennen uusien alueiden avaamista 11

12 Uudet asuinalueet ja niiden ajoitus SUURALUE KOHDE OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄ JA AJOITUS (tontit rakennettavissa) Kaupungin maalla Yksityisten maalla Yhteensä KOUVOLA Kalalampi I ak Kalalampi II Haanoja I ak Haanoja II yk Vatajanpuisto ak Viitakumpu yk Loikalanpelto II yk KUUSANKOSKI Kytöhalme I ak Itä-Naukio ak Sepäntie yk Kantokuja ak KORIA Pioneeripuisto ak Marttila I ja II ak Marttila III ak ELIMÄKI kk Peippolanpelto ak VALKEALA Nurmiranta yk Pikkuniitty ak Lautaro AR->AO ak Jokela yk Yhteensä KAAVAN VAIHE KUNNALLISTEKNIIKAN RAKENTAMINEN Infra valmiina, heti rakennetta Kaavatilanne vissa Vireillä Luonnos Ehdotus Hyväks. Valitus

13 Kuvissa 10 on esitetty tonttien luovutusvuosi eli vuosi, jolloin tontit tulevat markkinoille. Uusi kohde on Kantokuja Kuusankoskella vuodelle Lisäksi Nurmirannan ja Sepäntien aikataulut ovat tarkentuneet vuoteen Pioneeripuiston asuntomessualueen rakennustyöt jatkuvat, joten se näkyy edellisen sivun taulukossa edelleen. Kartalle messualue on merkitty oranssilla tähdellä. Kohteet sijoittuvat tavoitteiden mukaisesti pääosin keskeiselle kaupunkialueelle. Asuntomessut Pioneeripuistossa 2019 Kuva 8 Uudet omakotitontit luovutusvuosittain 13

14 Kunnallistekniikan kustannukset Kuvissa 11 on esitetty kunnallistekniikan investointien ajoitus. Ohjelmaa varten on arvioitu ensimmäisen viiden vuoden kustannukset. Laskennassa on käytetty pääosin Fore-ohjelmaa. Pioneeripuiston asuntomessualue on kaupungin kärkihanke ja sen kustannukset eivät näy kaaviossa. Tulot on esitetty luovutusvuoden mukaan, todellisuudessa ne jakautuvat useille vuosille tonttien luovutuksen edetessä. Asuntomessut Pioneeripuistossa 2019 Kuva 9 Uusien omakotitonttien kunnallistekniikan investointien ajoitus 14

15 Yritysalueiden tavoitteet Yritysalueet on luokiteltu viiteen luokkaan (kuva 12). Lisäksi eri puolilla kaupunkia on luokittelemattomia tontteja. Logistiikka-alueet sijaitsevat Tykkimäen-Kullasvaaran alueella, Teholassa, Korian Suviojalla ja Kaipiaisissa. Tilaa vaativan kaupan alueet (TIVA) on keskitetty pääosin Korjalaan ja ympäristöhäiriöitä aiheuttava toiminta Hyötyvirran alueelle Keltakankaalle. Keskustatoiminnoilla käsitetään Kuusankosken ja Kouvolan keskusta-alueet. Työpaikka- ja pienteollisuusalueita sijaitsee eri puolilla kaupunkia. Kartta yritysalueista on liitteenä 4. Luokka Logistiikka-alueet, hyvien liikenneyhteyksien varressa olevia alueita, joilla on räätälöitävissä suuriakin tontteja TIVA-alueet, tilaa vaativalle kaupalle Työpaikka- ja pienteollisuusalueet, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomalle pienteollisuudelle sekä toimisto- ja liikerakennuksille Ydinkeskustan ja Kuusankosken keskustan alueet, toimisto- ja liiketilaa Teollisuus, jossa ympäristöhäiriöitä Kuva 10 Yritysalueiden luokittelu ja tavoitteet Tavoite 20 hehtaaria luovutettavissa olevaa aluetta, josta vähintään 10 ha Kullasvaarassa intermodaalialueen lisäksi 7 hehtaaria luovutettavissa olevaa aluetta luovutettavissa olevia tontteja 14 hehtaaria alueellisesti ja toiminnallisesti oikein sijoitettuna yhteensä 4 luovutusvalmista kohdetta 20 hehtaaria luovutettavissa olevaa aluetta Yritysalueiden tavoitteita tarkennettiin viime vuodesta. Logistiikka-alueesta osan tulee olla Kullasvaarassa. TIVA-alueiden tavoitetta hieman alennettiin ja keskustojen tavoite tarkennettiin 4 kohteeseen aiemman 3-4 sijaan. Yritysalueiden tilannetta seurataan vuosittain ja otetaan jatkossa tarvittaessa raporttiin mukaan. Uusien yritysten nettolisäys vuonna 2016 oli noin 150 yritystä. 15

16 Palvelutontit Palveluiden lähtötietoja Ohjelman teemana on palvelutontit ja ohjelmassa käsitellään vanhusten asumispalveluita, erityisryhmien asumispalveluita sekä päivähoitopalveluita ja kouluja. Sote-uudistuksen vaikutuksia asumispalveluihin on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Vanhusten palveluasuminen Vanhusten palveluasuntoja on vuosina rakennettu tai täysin peruskorjattu 1-2 kohdetta vuodessa. Kaupungin hankkeita on ollut 3 kpl ja yksityisten palveluntuottajien 5 kpl. Suurin osa on rakentunut Kouvolan keskustan läheisyyteen. Rakenteilla olevia kohteita on 3 kpl (04/2017). Kaupungilla ei ole suunnitteilla uusia palveluyksiköitä eikä yksityisitä hankkeista ole tällä hetkellä tietoa. Vanhusten palveluasumisen osalta Kouvolassa on tällä hetkellä ylikapasiteettia eli kaupunki ei osta kaikkia tarjolla olevia yksityisiä palveluita. Valtakunnallisten linjausten mukaan kotiin annettavia palveluita vahvistetaan, mikä hillitsee ympärivuorokautisten pitkäaikaispaikkojen tarpeen kasvua. Tällä hetkellä ARA:n rahoitusta on hankalaa saada ympärivuorokautisen asumisen rakentamiseen. Tulevaisuudessa uudenlaiset asumisen vaihtoehdot tulevat lisääntymään, mm. yhteisöllisyyttä tukeva asuminen. Vanhusten asumisessa ns. senioriasuntojen määrä todennäköisesti lisääntyy eli vanhuksia muuttaa keskustojen kerrostaloasuntoihin. Senioriasuminen lisää yhteisten tilojen tarvetta, mikä olisi hyvä huomioida jo kaavoitusvaiheessa. Erityisryhmien asuminen Erityisryhmien (kehitysvammaiset sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujat) asumispalveluyksiköitä on vuosina rakennettu 2 kpl yksityisten palvelutuottajien toimesta. Näistä toinen on otettu käyttöön vuoden 2017 alusta. Kaupungin omia palveluyksiköitä on myös kaksi, toinen Valkealassa ja toinen Kouvolan keskustan tuntumassa. Vuoden 2017 aikana on ollut rakenteilla tai valmistunut kolme yksityistä asumispalveluyksikköä. Tulevaisuuden tarpeet sijoittuvat todennäköisesti palveluiden lähelle eli keskustojen läheisyyteen. Lisäksi tulevaisuudessa erillisten asumisyksiköiden määrä tuskin kasvaa, vaan asukkaat sijoittuvat muun väestön lomaan palveluiden lähelle ja palvelut tarjotaan kotiin. 16

17 Päivähoitopalvelut Kouvolassa on 40 kaupungin päiväkotia ja 12 yksityistä päiväkotia. Uusia päiväkoteja on vuodesta 2009 rakennettu 6 kpl, joista 3 on kaupungin hankkeita ja kolme yksityisen yrityksen hankkeita. Uudet päiväkodit ovat sijoittuneet Kouvolaan, Korialle, Valkealaan ja Myllykoskelle. Lisäksi Myllykoskelle on rakennettu yksi yksityinen päiväkoti. Laajennushankkeita on ollut esim. Kuusankosken Niskalan päiväkodissa, lisäksi Jaalan päiväkotiin on suunnitteilla laajennus. Varhaiskasvatuksen tarve vaihtelee Kouvolan eri alueilla mm. eskareiden määrän mukaan ja ajoittain joudutaan etsimään lisätilaa. Tämän vuoksi Kouvolassa on otettu käyttöön päiväkotibussi syksyllä Bussi on liikkuva päiväkoti, joka tuo joustoa päivähoidon järjestämiseen. Sillä voidaan viedä lisäpaikkoja sinne, missä niitä tarvitaan. Tarpeen mukaisesti tulevaisuuden päiväkodit rakennetaan viime vuosien tapaan paikkaisiksi taajamakeskuksissa. Tavoitteena on säilyttää lähipalveluna pienet päiväkodit kylätaajamissa, kun se on tarpeen mukaista. Koulut Koulujen oppilasmäärät Kouvolassa ovat laskussa. Keskisen alueen (Valkeala, Kouvola, Koria) koulut ovat tällä hetkellä täynnä. Tämän hetken väestöstä tehdyn ennusteen mukaan keskisen alueen oppilasmäärät pysyvät pääosin nykyisellä tasolla vuoteen 2022 saakka. Eteläisellä ja pohjoisella alueella suunta on enemmän laskeva. Ennuste on sikäli epävarma, että siinä on huomioitu vain tämän hetkinen väestö, ei mahdollisia muutoksia, esim. uusien alueiden väestöä tai mahdollista kiinteistökauppojen seurauksena tapahtuvaa ikärakenteen muutosta. Kouluverkkoon ei näillä näkymin ole tulossa uusia kohteita. Mahdolliset uudisrakennukset sijoittuvat todennäköisesti nykyisten koulujen tonteille tai välittömään läheisyyteen. 17

18 Palvelutontit Palveluille asetettava tavoitteet Palvelutonteille asetettiin tavoitteita lähinnä keskeiselle kaupunkialueelle, johon viime vuosien rakentaminen on pääosin suuntautunut. Asumispalveluissa kysytyimpiä ovat todennäköisesti jatkossakin keskustojen läheisyydessä, hyvien liikenneyhteyksien lähellä olevat kohteet. Myös Y-tonttien, eli julkisen hallinnon tai julkisten palveluiden tonttien, tarve on ollut suurinta keskeisellä kaupunkialueella. Muilla alueilla kohteita räätälöidään tarvittaessa kysynnän mukaan. Kartta keskeisen kaupunkialueen Y-tonteista on liitteenä 5. Rakennettujen ja mahdollisesti käytöstä poistettujen rakennettujen Y-tonttien kehittämiseen on syytä kiinnittää huomiota. Keskusta-alueiden kohteita kaavoitettaessa on lisäksi hyvä huomioida senioriasuminen ja yhteisten tilojen tarve. Palveluiden tilannetta seurataan vuosittain ohjelman laadinnan yhteydessä ja raportoidaan tarvittaessa. Palveluasumisen mahdollistavia tontteja (1500 k-m 2 ) 10 kpl noin 2 km etäisyydellä keskustoista (6 kpl Kouvolassa, 4 kpl Kuusankoskella) Y-tontteja (1500 k-m 2 ) 4 kpl noin 2 km etäisyydellä keskustoista (2 kpl Kouvolassa, 2 kpl Kuusankoskella) Kuva 11 Myllykosken päiväkoti Keskeisellä kaupunkialueella olevien rakennettujen Y-tonttien kehittäminen osana ympäröivän kaupunkirakenteen tarpeita 18

19 Liite 1 Väestötilaston aluejako Pohjoinen haja-asutusalue Tuohikotti Vuohijärvi Jaala Voikkaa Valkeala kk Pilkanmaa- Kuusankoski Maunuksela Kymintehdas Kaipiainen Lehtomäki-Viitakumpu Korjala Keskusta Koria RekolaEskolanmäki MielakkaVahteronmäki Eteläinen haja-asutusalue Myllykoski Ummeljoki Sippola Elimäki kk Inkeroinen Anjala

20 Liite 2 Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan rajaus Kouvola-Kuusankoski-Koria -alue Valkeala Kuusankoski Kouvola Koria

21

22 Yritysalueiden kaavavarannot Logistiikka Tiva Työpaikka- ja pienteollisuus Ympäristöhäiriöt Ei luokiteltu Keskustatoimintojen alue Liite 4

23 Yleisten rakennusten korttelialueet keskeisellä kaupunkialueella Liite 5 Rakennetut Y-tontit Rakentamattomat Y-tontit Keskeisen kaupunkialueen osayleiskaavan rajaus